IKONIT KÄYTTÖLIITTYMÄSSÄ
|
|
- Johannes Jokinen
- 8 vuotta sitten
- Katselukertoja:
Transkriptio
1 T Käyttöliittymäpsykologia IKONIT KÄYTTÖLIITTYMÄSSÄ Juha-Pekka Koivisto
2 1 Mitä ovat ikonit? Ikoneiksi kutsutaan visuaalisia symboleita, joilla on tietty merkitys. Ikoneille voidaan kuvata eri asioita esimerkiksi kohdetta, toimintaa, toiminnan seurausta tai kohteen tilaa. Yhteistä kaikille ikoneille on se, että ne pyrkivät esittämään jonkin asian visuaalisesti ilman tekstiä jo ihmiselle ennestään tuttujen käsitteiden avulla. Ikonit voidaan jakaa kahteen kategoriaan: motivoituneisiin ja motivoimattomiin ikoneihin [1, s. 137]. Jos ikoni muistuttaa jolloin tavalla kohdettaan, kyseessä on motivoitu ikoni. Esimerkiksi roskakoriikoni on motivoitu. Kaikilla käsitteillä ei ole kuitenkaan suoraa vastinetta fyysisessä ympäristössä tai sitä ei välttämättä voida ilmaista yhdellä kuvalla. Tällöin käsitteeseen liittyvä ikoni on motivoimaton sen perustuessa täysin sopimukseen. Motivoimattomia ovat yleensä tapahtumaa (esimerkiksi edellisen toiminnon peruutusta) kuvaavat ikonit. Ikoneita on käytetty runsaasti ympäristössä ja esineissä. Niiden juuret ulottuvat kivikaudelle asti, jolloin esi-isämme piirsivät luolien seinille mm. kauriiden, mammuttien ja shamaanien kuvia kertoakseen tarinoita ja tallentaakseen historiaa. Kirjoitustaito on syntynyt ikonien pohjalta. Egyptistä löydettyihin hieroglyfit sisältävät symbolista kuvakirjoitusta, josta nykyiset roomalaiset aakkoset ovat lähtöisin. Itse asiassa jokainen kirjain on symboli: esimerkiksi a-kirjaimen käsitteellinen merkitys on a -äänne. Nykypäivänä ikoneita on kaikkialla ympäristössämme: laitteissa, lehdissä, kulkuneuvoissa ja rakennuksissa. Viihdelaitteiden ja kodinkoneiden toiminnot ovat selitetty ikonien avulla. Ulkona ikoneita käytetään mm. liikennemerkeissä, palveluissa ja yrityksien logoissa. Tietokoneohjelmiin ikonit tulivat vasta 80-luvulla graafisten käyttöliittymien yleistyessä ja näyttölaitteiden resoluution ja värisyvyyden kasvaessa. Lukuun ottamatta komentokehote-pohjaisia ohjelmia melkein kaikissa graafisille käyttöjärjestelmille julkaistavissa ohjelmissa käytetään ikoneita. Jokaisella ohjelmalla on ainakin yksi ikoni: sen yksilöivä logo ohjelman otsikkorivillä. Yleisesti ikoneihin törmätään ohjelman työkaluriveillä, joissa ikonit ovat liitetty painikkeisiin kuvaamaan sen toimintaa. Alhaalla kuvassa 1 näkyy Microsoft Wordin käyttöliittymä, jonka työkalurivit sisältävät pelkästään jo yli 50 ikonia. Kuva 1. Microsoft Word -ohjelman käyttöliittymä T Käyttöliittymäpsykologia 1
3 2 Ikonien toiminta Semiotiikka on merkkien ja symboleiden merkitystä tutkiva oppisuunta. Siinä ikonin tulkinta jaetaan viiteen semioottiseen tasoon [5, s. 209]. 1. Leksikaalinen taso: elementit, joista ikoni koostuu (pikselit, kontrasti, väri) 2. Syntaktinen taso: ulkomuoto ja liike (koko, kuviot, muoto, yhtenäiset osat) 3. Semanttinen taso: katsojan antama sisältö syntaksille 4. Pragmaattinen taso: ymmärrettävyys, suhde muihin elementteihin 5. Dynaaminen taso: aktivointi, animaatio, äänet Ensimmäinen ja toinen taso ovat katsojasta riippumattomia. Näiden tasojen elementit muodostavat ikonin koodauksen. Tätä kokonaisuutta kutsutaan myös ikonin ulkoiseksi representaatioksi. Jos koodaus on onnistunut hyvin, niin katsoja löytää ulkoiselle representaatiolle muististaan merkityksen, mentaalisen representaation (kolmas ja neljäs taso) [1, s. 134]. Koodauksen epäonnistuessa mentaalinen representaatio ei välttämättä vastaa aiottua representaatiota, jolloin katsoja ymmärtää ikonin merkityksen väärin. Kolmannella tasolla tapahtuu ikonin tulkinta yksin ilman kontekstia. Neljännellä tasolla muodostetaan ikonin suhde sen kontekstiin esimerkiksi lähellä oleviin muihin ikoneihin. Tällä tasolla määräytyy ikonin lopullinen merkitys. Ikonin kontekstin vaikutus ilmenee kuvasta 2. Kuva 2. Valkoisen neliön merkitys riippuu kontekstista. Viides taso käsittelee ikonin animaatiota. Mitä tapahtuu, kun ikonia esimerkiksi painetaan tai siihen tartutaan. Painettaessa ikonia sen tausta voi muuttua siniseksi. Ikonia raahatessa voidaan näyttää ainoastaan sen ääriviivat. Ikonien toiminta perustuu havaitsemiseen ja muistamiseen. Käyttäjän tulee ensin löytää ikoni käyttöliittymästä, minkä jälkeen hän päättelee ikonin merkityksen käyttäen apuna muistissaan olevia käsiterakenteita. Ihminen ohjaa katsettaan käsiteohjatusti oletuksien, mielialan ja meneillä olevan tehtävän mukaan. Havainnoidessa näkymää ensin havaitaan kohteiden yleiset piirteet (koko, värit, ääriviivojen kallistuskulmat, liike, sulkeutuneisuus ja syvyys). Tätä vaihetta kutsutaan esitietoiseksi havaitsemiseksi ja siinä erojen havaitseminen kohteista tapahtuu rinnakkain ja automaattisesti. Täten se on erittäin nopeaa [1, s. 107]. Jos havaitsija ei ole erottanut etsimäänsä kohdetta esitietoisessa vaiheessa, siirrytään tiedostettuun havaitsemiseen, joka hitaampaa sen tapahtuessa perättäisesti. Havaitsija käy kohteet yksi kerrallaan läpi purkaen prosessoitavana olevan kohteen yhä pienempiin osiin, niin että hän lopulta ymmärtää kokonaisuuden. Tiedostetusti perättäishaulla havaitaan kohteen muoto, suunta, liitokset toisiin kohteisiin, käyryys ja sisältö [1, s. 107]. Ihmisen muistia kuvataan käsiteverkon avulla [1, s ]. Se on hierarkkinen tietorakenne, joka sisältää kaiken ihmisen oppiman tiedon käsitteiden muodossa. Käsitteisiin liittyy erilaista informaatiota. Käsitteen näkökuva kertoo, miltä käsite näyttää visuaalisesti ja kuulokuva sisältää käsitteeseen liittyvät äänet. Käsitteeseen voi liittyä myös toimintoja. Käsitteet ovat liitoksissa toisiinsa. Liitoksien etäisyys voi vaihdella ja se pienenee, kun sidoksissa olevat käsitteet virittyvät eli ihminen käyttää muistiaan. Mitä lyhyempi yhteys käsitteiden välillä on, sitä nopeammin muistaminen tapahtuu. Esimerkiksi kun ihminen havaitsee sinisen ikonin, sinisen värin ja ko. ikonin etäisyys lyhenee. Ennen pitkään etäisyyden lyhentyessä ikoni voidaan havaita jo esitietoisessa vaiheessa pelkän värin perusteella. Jokaisella ihmiselle oma yksilöllinen käsiteverkkonsa, jonka muodostumista ohjaa odotukset, oppiminen ja ympäristö. T Käyttöliittymäpsykologia 2
4 Ikonin tulkintaan vaikuttaa siis ikonin koodaus - sen esitys pikseleinä -, konteksti ja katsoja. Hän muodostaa ikonin kontekstin ja oppimansa perusteella merkityksen ikonille. Ikoni siis ei itsessään tarkoita mitään, vaan aina tarvitaan konteksti, missä ikonia käytetään ja katsoja antamaan tulkinta ikonille kontekstissa. Täten ikonit ovat monitulkintaisia, eikä koskaan voida olla varmoja, että jokainen käyttäjä tulkitsee ikonin samalla tavalla. Tästä syystä ikonien testaus on tärkeää. 3 Ikonien vahvuudet Ikonien vahvuus perustuu niiden visuaalisuuteen. Kokemattoman käyttäjän on helpompi totutella käyttöliittymään, kun hän näkee siinä yksinkertaisia ja miellyttäviä symboleita, joissa käytetty metaforia fyysisestä maailmasta. Niiden avulla voidaan myös ohjata katsetta haluttuun osaan käyttöliittymässä. Graafisten käyttöliittymien yleistyessä ihmisistä on tullut yhä enemmän visuaalisesti orientoituneita: he odottavat löytävänsä ikoneita. Esimerkiksi työkalurivi juuri tällainen käyttöliittymäelementti, jonka odotetaan löytyvän jokaisesta käyttöliittymästä. Ihmisen aivot ovat kehittyneet tukemaan näköaistia, koska ihminen prosessoi silmillään valtavasti informaatiota päivittäin - paljon enemmän kuin muilla aisteilla. Täten ihmiset muistavat visuaaliset käsitteet paljon paremmin kuin verbaalit. Esimerkiksi ihmiset muistavat kasvot paremmin kuin nimet. Samasta syystä ikonit muistetaan paremmin kuin teksti. Ikonit erottuvat toisistaan muotonsa ja värinsä perusteella paljon paremmin kuin teksti. Täten ikoni löydetään nopeammin, koska havaitsijan ei tarvitse purkaa kohteita niin pieniin osiin. Jo opitut ikonit havaitaan yleensä pelkällä vilkaisulla esimerkiksi värin ja ääriviivojen perusteella esitietoisessa vaiheessa nopeammin kuin perättäisesti tapahtuva tekstin havaitseminen (ks. Kuva 3). Kuva 3. MS-Office tuoteperheen ikonit ja tekstiselitteet On olemassa asioita, jotka voidaan esittää paremmin visuaalisesti. Klassinen esimerkki on tästä väri, jonka valitseminen tekstipohjaisesti ei tule enää edes kysymykseen. Muita tällaisia käsitteitä ovat mm. suunta, jyrkkyys, tekstuuri, koko, leveys ja muoto. Ikonit voivat olla pienikokoisia ja yleensä ne eivät vaadi yhtä paljon tilaa kuin saman asian ilmaiseminen tekstin avulla. Käyttöliittymästandardeissa yleisesti pienin ikonin koko on pikseliä. Leveydeltään samaan tilaan mahtuu ainoastaan muutama kirjain. Lukutaidottomatkin ihmiset voivat käyttää ikoneita. Täten ikonit soveltuvat hyvin käyttöliittymiin, jotka on kohdistettu lapsille tai kehitysmaiden asukkaille, joilla voi olla heikko lukutaito. Tähän liittyy myös hyvin läheisesti ikonien kieliriippumattomuus: jos sama asia ilmaistaisiin tekstillä, jouduttaisiin teksti kääntämään eri kielille ohjelmaa viedessä eri maihin. Ikoneilla ei ole tätä ongelmaa edellyttäen, ettei niihin liity tekstiselitteitä. 4 Ikonien heikkoudet Ikonien käytöstä on paljon ristiriitaisia mielipiteitä, koska ikonien suunnitteleminen on haasteellista ja se vaatii enemmän resursseja kuin saman asian ilmaiseminen pelkän tekstin avulla. Ikonit tuovat lisää työtä testaukseen, sillä ne joudutaan testaamaan erillisillä testeillä oikeiden käyttäjien kanssa. Pahimmassa tapauksessa ikoneita iteroidaan ja iteroidaan, kunnes lopulta huomataan, että asia olisi voitu esittää helpommin tekstin avulla. Usein ikonit eivät ole täysin intuitiivisia, vaan niihin joudutaan lisäämään tekstiselitteet helpottamaan ensi- ja satunnaiskäyttöä, jolloin edellisessä luvussa mainittu kielietu menetetään. Kulttuurit hankaloittavat graafista suunnittelua [2, s ], sillä kulttuuri vaikuttaa ihmisen aivoissa olevaan käsitekarttaan. Kulttuuriin liittyy hyvin läheisesti kieli, taide, mytologia, uskonto, T Käyttöliittymäpsykologia 3
5 arvot ja tavat. Nämä käsitteet voivat olla hyvin erilaisia kulttuureissa. Eri väreillä on tunnetusti erilainen jopa päinvastainen merkitys: valkoinen tarkoittaa Japanissa kuolemaa, kun taas Euroopassa sen väri on musta. Epäselvyyksiä voi aiheuttaa lukusuunta, joka on arabimaissa oikealta vasemmalle. Symboleilla voi olla erilainen merkitys eri kulttuureissa, mikä täytyy huomioida ikonien suunnittelussa. Esimerkiksi käsieleiden tulkinta riippuu kulttuurista. Ympyrän muodostamisen peukalolla ja etusormella aiottu merkitys on yleisesti täysin oikein tai kyllä, mutta Ranskassa tämä tarkoittaa täysin nollaa tai arvotonta. Japanissa sen sijaan tällä eleellä tarkoitetaan rahaa. Sama pätee muihin ruumiinosiin. On paljon muita symboleita, jotka ovat kulttuurisidonnaisia. Eri kulttuureissa on erilaiset mytologiset ja uskonnolliset symbolinsa. Myös eläimet herättävät erilaisia tunteita eri maissa. Täten niitä ei tule käyttää ikoneissa. Graafisten käyttöliittymien toteutuksessa on huomioitava erilaiset näyttölaitteet, joiden värikapasiteetit vaihtelevat, jolloin käyttöliittymä joudutaan testaamaan eri värisyvyyksillä. Jos näytönohjain ei pysty näyttämää tiettyä väriä, käyttöjärjestelmä joutuu simuloimaan ko. väriä muilla väreillä. Tätä prosessia kutsutaan rasterointimenetelmäksi (dithering) [7], joka voi aiheuttaa haitallista raitakuviota ikonissa. Ongelma ilmenee kuvasta 4, jossa näkyy Netscape 7.1 selaimen työkalurivi 8- bitin värisyvyydellä. Rasteroinnin vaikutusta voidaan pienentää esirasteroimalla ikoni itse, jolloin järjestelmän suorittama rasterointi on vähäisempää. Kuva 4. Netscape 7.1 selaimen työkalurivi 256 värin tarkkuudella 5 Ikonien testaus Ikonien testaus on aloitettava mahdollisimman aikaisessa vaiheessa, kun ikoneista on olemassa pelkät paperiluonnokset. Ikonien korjaus vaatii tuolloin vähiten resursseja. Ikonitesteillä pyritään selvittämään ikonin semanttisuutta. William Horton jakaa ikonitestit kolmeen eri luokkaan: formatiivisiin, vertaileviin ja arvioiviin testeihin [2, s ]. Formatiivisissa testauksessa luodaan ikoneista raakoja vedoksia, joita testataan ja parannetaan testeistä saadun palautteen perusteella. Formatiiviset testit ovat nopeita ja epämuodollisia, eikä niitä suunnitella tarkasti. Formatiivista testausta tapahtuu eniten suunnittelun alkuvaiheissa, jolloin kokeillaan eri ideoita ja tiputetaan pois huonoja vaihtoehtoja. Kun samaa käsitettä olevista ikoneista on olemassa useampi vaihtoehto, joudutaan suorittamaan vertailevaa testausta. Vertailevassa testauksessa tarvitaan metriikoita, jonka perusteella ikonit saadaan parhausjärjestykseen. Vertailevaa testausta suoritetaan suunnittelun keskivaiheessa. Suunnittelun loppuvaiheessa siirrytään arvioivaan testaukseen. Siihen valmistaudutaan huolellisesti laatimalla ikoneille skenaariot, metriikat ja käytettävyyskriteerit. Käyttäjät valitaan tarkasti tuotteen aiotusta kohderyhmästä. Kun ikoneiden käytettävyyskriteerit täyttyvät, voidaan ikonit yhdistää käyttöliittymään ja aloittaa varsinaiset käytettävyystestit, jossa käyttöliittymää testataan kokonaisuutena. Ikoneiden käytettävyyttä on testattu eri tutkimuksissa, joissa käytettävyyskriteereinä on ollut opittavuus, muistettavuus, miellyttävyys, tehokkuus ja virheiden vähyys. Raskin [3, s ], Nielsen [4, s ] ja Eberts [6, s ] ovat tehneet näistä yhteenvetoja. Tulokset osoittavat, että ikonit ovat parempia kuin teksti ainoastaan tilanteissa, joissa ikonit ovat väriltään, kooltaan ja muodoltaan toisistaan erottuvia ja ne esittävät suoraan jotain käsitettä. Myös ikonien määrällä on merkitystä. Ikonien käyttö on tehokkainta, kun niitä on samanaikaisesti näkyvissä vähemmän kuin 12 kappaletta. Tuloksista käy ilmi, että ikonit eivät välttämättä ole ensikäytössä niin tehokkaita, mitä ollaan luultu, sillä ikonin merkitys tulee oppia ensiksi. Vasta tämän jälkeen ikonin käyttö on tehokasta. Vahvinta kritiikkiä ikoneita vastaan esittää Jef Raskin. Hän toteaa, että ikonit rikkovat näkyvyyden periaatetta, koska ikonien merkitys ei ole näkyvissä, ja ikoneita tulisi käyttää ainoastaan tilanteissa, missä tutkimus on osoittanut niiden edun tekstiin nähden. T Käyttöliittymäpsykologia 4
6 6 Yhteenveto Tuotteen käyttötarkoitus ja se, ovatko käyttäjät visuaalisesti orientoituneita, määräävät sen, tarvitaanko käyttöliittymässä ikoneita. Jos tuotteella ratkaistaan visuaalisia ongelmia, ihmiset ajattelevat tuotteen käytön aikana myös visuaalisesti, jolloin ikonien käyttö on tehokasta, koska visuaaliset käsitteet ovat muutenkin virittyneinä aivoissa. Ikonit tukevat tällöin työn tekoa (vrt. piirtoohjelmat). Ikoneista on vähemmän hyötyä teknisissä ohjelmissa (esimerkiksi palvelimen konfigurointisovelluksessa), jonka käyttäjät ovat myös teknisesti orientoituneita. Tällaisissa ohjelmissa ikonit ovat mahdollisesti turhia, jolloin niiden suunnitteluun ei kannata laittaa liikaa resursseja. Myös käsite, jolle mietitään esitysmuotoa vaikuttaa siihen, kannattaako ikonia käyttää. Ikonit soveltuvan hyvin tilanteisiin, joissa täytyy kuvata visuaalisia, pinta-alaan tai tilavuuteen liittyviä käsitteitä tai konkreettisia objekteja. Tällöin ikonien käyttö on suositeltavaa, koska ikoneista saadaan motivoituja. Toisaalta on käsitteitä (esimerkiksi levyn formatointi), joiden kuvaaminen ikonien avulla on vaikeampaa. Ikoneista tulee motivoimattomia ja niiden merkitys pitää oppia. Motivoimattomien ikonien testaaminen johtaa usein tarpeettomaan iterointiin, koska niiden tulkinnassa syntyy enemmän hajontaa. Suunnittelijan on siis arvioitava kaikkia vaihtoehtoja (ikoni, teksti vai molemmat) tietyn käsitteen esittämisessä. T Käyttöliittymäpsykologia 5
7 7 Lähteet 1. Sinkkonen, Irmeli; Kuoppala, Hannu; Parkkinen, Jarmo; Vastemäki, Raino. Käytettävyyden psykologia p. Helsinki. Edita Publishing Oy / IT Press. 343 s. ISBN Horton, William. The Icon Book: Visual Symbols for Computer Systems and Documentation USA. John Wiley & Sons, Inc. 417 s. ISBN Raskin, Jef. The Humane Interface: New Directions for Designing Interactive Systems Reading, Massachusetts. Addison Wesley Longman, Inc. 233 s. ISBN Nielsen, Jakob. Usability Engineering San Diago, USA. Academic Press. 362 s. ISBN Schneiderman, Ben. Designing the User Interface: Strategies for Effective Human-Computer-Interaction p. USA. Addison Wesley Longman, Inc. 639 s. ISBN Eberts, Ray E. User Interface Design New Jersey, USA. Precentine-Hall, Inc. 649 s. ISBN Sun Microsystems, Inc. Java Look and Feel Design Guidelines: Application Graphics (Online). 2 p. [Viitattu ]. Saatavissa: T Käyttöliittymäpsykologia 6
Rakennusautomaation käytettävyys. Rakennusautomaatioseminaari 30.5.2013 Sami Karjalainen, VTT
Rakennusautomaation käytettävyys Rakennusautomaatioseminaari 30.5.2013 Sami Karjalainen, VTT 2 Oma tausta Perusinsinööri DI, lvi-tekniikka, TKK 1993 Herääminen käytettävyysasioihin noin 2002 Tekniikan
LisätiedotSami Hirvonen. Ulkoasut Media Works sivustolle
Metropolia ammattikorkeakoulu Mediatekniikan koulutusohjelma VBP07S Sami Hirvonen Ulkoasut Media Works sivustolle Loppuraportti 14.10.2010 Visuaalinen suunnittelu 2 Sisällys 1 Johdanto 3 2 Oppimisteknologiat
LisätiedotSEPA-päiväkirja: Käytettävyystestaus & Heuristinen testaus
SEPA-päiväkirja: Käytettävyystestaus & Heuristinen testaus Lehmus, Auvinen, Pihamaa Johdanto Käyttäjätestauksella tarkoitetaan tuotteen tai sen prototyypin testauttamista todellisilla käyttäjillä. Kehittäjät
LisätiedotOpetuksen ja opiskelun tehokas ja laadukas havainnointi verkkooppimisympäristössä
Opetuksen ja opiskelun tehokas ja laadukas havainnointi verkkooppimisympäristössä Jukka Paukkeri (projektitutkija) Tampereen Teknillinen Yliopisto Matematiikan laitos Intelligent Information Systems Laboratory
LisätiedotKäyttäjäkeskeisen suunnittelun periaatteet ja prosessit
Käyttäjäkeskeisen suunnittelun periaatteet ja prosessit Kurssilla: Johdatus käyttäjäkeskeiseen tuotekehitykseen 23.1.2008 Johanna Viitanen johanna.viitanen@soberit.hut.fi Luennon aiheet Tuotekehityksen
LisätiedotYksilöllistä, puhuroi, suorita - Mitä käyttöliittymien termien taakse kätkeytyy?
Yksilöllistä, puhuroi, suorita - Mitä käyttöliittymien termien taakse kätkeytyy? Niina Nissilä & Suvi Isohella Minä ja tiede Seinäjoki 18.3.2014 Vaasa 20.3.2014 Esityksen rakenne Lähtökohta Järjestelmä,
LisätiedotJohdatus rakenteisiin dokumentteihin
-RKGDWXVUDNHQWHLVLLQGRNXPHQWWHLKLQ 5DNHQWHLQHQGRNXPHQWWL= rakenteellinen dokumentti dokumentti, jossa erotetaan toisistaan dokumentin 1)VLVlOW, 2) UDNHQQHja 3) XONRDVX(tai esitystapa) jotakin systemaattista
LisätiedotKäytettävyys ja sen merkitys
Kuvat kirjasta Sinkkonen, Nuutila, Törmä. Helppokäyttöisen verkkopalvelun suunnittelu, 2009 Käytettävyys ja sen merkitys Irmeli Sinkkonen Adage Oy irmeli.sinkkonen@adage.fi www.adage.fi www.adage.fi Sisältö
LisätiedotIHTE-2100 KaSuper 2007-2008 Luento 2: värit, kuvakkeet
IHTE-2100 KaSuper 2007-2008 Luento 2: värit, kuvakkeet Aiheet tänään Värit käyttöliittymäsuunnittelussa Kuvakkeiden suunnittelu Värit käyttöliittymässä Of all design elements, color most exemplifies the
LisätiedotKäytettävyyssuunnittelu. Kristiina Karvonen Käytettävyysasiantuntija Nokia Networks
Käytettävyyssuunnittelu Kristiina Karvonen Käytettävyysasiantuntija Nokia Networks Mitä on käytettävyys helppo käyttää helppo oppia helppo muistaa virheetön miellyttävä käyttää Käyttäjän tehtävänä ei ole
Lisätiedottsoft Tarkastusmenettelyt ja katselmukset Johdanto Vesa Tenhunen 4.2.2004
Tarkastusmenettelyt ja katselmukset tsoft Vesa Tenhunen 4.2.2004 http://cs.joensuu.fi/tsoft/ Johdanto Yksi tärkeimmistä tekijöistä laadukkaiden ohjelmistojen tuottamisessa on puutteiden aikainen havaitseminen
LisätiedotHELIA 1 (15) Outi Virkki Käyttöliittymät ja ohjelmiston suunnittelu 23.11.00 13:28
HELIA 1 (15) Luento 3 Käytettävyyden osapuolet... 2 Ihminen tietojenkäsittelijänä... 3 Muistitoiminnot... 4 Työmuisti (lyhytkestoinen muisti )... 4 Säilömuisti (pitkäkestoinen muisti)... 4 Sensoriset muistit...
LisätiedotTestaus ja säästöt: Ajatuksia testauksen selviämisestä lama-aikana
Testaus ja säästöt: Ajatuksia testauksen selviämisestä lama-aikana Muutamia ajatuksia siitä, miten testaus pärjää lama-ajan säästötalkoissa. Laman patologioita ja mahdollisuuksia. Säästämisen strategioita.
LisätiedotYhdenmukainen vs. innovatiivinen käyttöliittymä
Yhdenmukainen vs. innovatiivinen käyttöliittymä Lauri Sumari, 49599L 11. tammikuuta 2004 Teknillinen korkeakoulu T-121.200 Käyttöliittymäpsykologia, syksy 2003 Käytettävyydessä yhdenmukaisuutta pidetään
LisätiedotTITANIC TEMPPU, vaan ei karille
TITANIC TEMPPU, vaan ei karille Mikko Mäkelä Tuomo Rintamäki 17/10/10 Helsinki Metropolia University of Applied Sciences 1 Metropolia- ammattikorkeakoulusta Suomen suurin ammattikorkeakoulu, joka aloitti
LisätiedotOhjelmiston testaus ja laatu. Testaus käytettävyys
Ohjelmiston testaus ja laatu Testaus käytettävyys Yleistä - 1 Käytettävyys on osa tuotteen laatuominaisuutta Käytettävyys on mittari, jolla mitataan tuotteen käytön tuottavuutta, tehokkuutta ja miellyttävyyttä.
LisätiedotTuotteen oppiminen. Käytettävyyden psykologia syksy 2004. T-121.200 syksy 2004
Tuotteen oppiminen Käytettävyyden psykologia syksy 2004 Oppiminen Havainto Kognitiiviset muutokset yksilössä Oppiminen on uuden tiedon omaksumista, joka perustuu havaintoon Ärsyke Behavioristinen malli
LisätiedotPsyykkinen toimintakyky
Psyykkinen toimintakyky Toimintakyky = ihmisen ominaisuuksien ja ympäristön suhde : kun ympäristö vastaa yksilön ominaisuuksia, ihminen kykenee toimimaan jos ihmisellä ei ole fyysisiä tai psykososiaalisia
LisätiedotS-114.2720 Havaitseminen ja toiminta
S-114.2720 Havaitseminen ja toiminta Heikki Hyyti 60451P Harjoitustyö 2 visuaalinen prosessointi Treismanin FIT Kuva 1. Kuvassa on Treismanin kokeen ensimmäinen osio, jossa piti etsiä vihreätä T kirjainta.
LisätiedotKuka tekee arjen valinnat? Hyvää ikää kaikille seminaari Seinäjoki 18.9.2014 autismikuntoutusohjaaja Sanna Laitamaa
Kuka tekee arjen valinnat? Hyvää ikää kaikille seminaari Seinäjoki 18.9.2014 autismikuntoutusohjaaja Sanna Laitamaa Erityistarpeita vai ihan vaan perusjuttuja? Usein puhutaan autismin kirjon ihmisten kohdalla,
LisätiedotLinkkitekstit. Kaikkein vanhin WWW-suunnitteluohje:
Linkit Linkit ovat hypertekstin tärkein osa. Niiden avulla sivut liitetään toisiinsa ja käyttäjille tarjoutuu mahdollisuus liikkua muille kiinnostaville sivuille. Linkit Linkkejä on kolmea eri tyyppiä:
LisätiedotHELSINKI UNIERSITY OF TECHNOLOGY T-121.200 Käyttöliittymäpsykologia 6.1.2005 VISUAALISEN HAVAINNOINNIN HUOMIOIMINEN KÄYTTÖLIITTYMÄSUUNNITTELUSSA
HELSINKI UNIERSITY OF TECHNOLOGY Asko Kokkonen T-121.200 Käyttöliittymäpsykologia 6.1.2005 VISUAALISEN HAVAINNOINNIN HUOMIOIMINEN KÄYTTÖLIITTYMÄSUUNNITTELUSSA 1 Johdanto Tuotteen käyttöliittymän havaitsemisessa
Lisätiedothttp://www.soberit.hut.fi/t-121/t-121.100
http://www.soberit.hut.fi/t-121/t-121.100 1 ! "# $ % &'(''')*!"# $ % & &$' &# % & +&, - %./ +-"0%'12)&* 2 #( & '*+%3 (*4 3 5*4 3 & % 6 3 / + 7 / ) - - 6 3 # 8 8 *+ 8 /, #'# 8 & 8 -. / 9 2:& 1 % '); % &'(''))
LisätiedotKäyttäjälähtöinen käyttäjälähtöinen suunnittelu Henri Andell Käytettävyyden perusteet 25.4.2007
Käyttäjälähtöinen käyttäjälähtöinen suunnittelu Henri Andell Käytettävyyden perusteet 25.4.2007 Tänään Aiheita Tausta Oma näkemys käyttäjälähtöisestä suunnittelusta Käyttäjälähtöinen suunnittelu käytännössä
LisätiedotOhjeita kotiopiskelun tueksi. Oppiminen ei ole keino päästä tavoitteeseen vaan se on tavoite itsessään.
Ohjeita kotiopiskelun tueksi Oppiminen ei ole keino päästä tavoitteeseen vaan se on tavoite itsessään. Isoniitun koulu 2009 Oppimistyylit Meillä kaikilla on oma tapamme oppia uusia asioita ja muistaa opittua.
LisätiedotSuomen lippu. lippu; liputus, liputtaa, nostaa lippu salkoon
Suomen lippu Suomessa on laki, miten saat liputtaa. Lipussa on valkoinen pohja ja sininen risti. Se on kansallislippu. Jokainen suomalainen saa liputtaa. Jos lipussa on keskellä vaakuna, se on valtionlippu.
LisätiedotTiedelimsa. KOHDERYHMÄ: Työ voidaan tehdä kaikenikäisien kanssa. Teorian laajuus riippuu ryhmän tasosta/iästä.
KOHDERYHMÄ: Työ voidaan tehdä kaikenikäisien kanssa. Teorian laajuus riippuu ryhmän tasosta/iästä. KESTO: 15min 1h riippuen työn laajuudesta ja ryhmän koosta. MOTIVAATIO: Arkipäivän kemian ilmiöiden tarkastelu
LisätiedotTutkiva toiminta luovan ja esittävän kulttuurin kehittämishaasteena. Pirkko Anttila 2006
Tutkiva toiminta luovan ja esittävän kulttuurin kehittämishaasteena Pirkko Anttila 2006 Tutkimus vs. tutkiva toiminta? Research = careful search Sana recercher (ransk.) jaettuna osiinsa on: re = intensiivisesti,
Lisätiedot11.4. Context-free kielet 1 / 17
11.4. Context-free kielet 1 / 17 Määritelmä Tyypin 2 kielioppi (lauseyhteysvapaa, context free): jos jokainenp :n sääntö on muotoa A w, missäa V \V T jaw V. Context-free kielet ja kieliopit ovat tärkeitä
LisätiedotARVO - verkkomateriaalien arviointiin
ARVO - verkkomateriaalien arviointiin Arvioitava kohde: Jenni Rikala: Aloittavan yrityksen suunnittelu, Arvioija: Heli Viinikainen, Arviointipäivämäärä: 12.3.2010 Osa-alue 8/8: Esteettömyys Edellinen osa-alue
Lisätiedot18 Komponentit, ulkoasu ja visuaalisuus. Materiaalit CC-BY 4.0 Mikko Lampi
18 Komponentit, ulkoasu ja visuaalisuus Materiaalit CC-BY 4.0 Mikko Lampi Sisältö Alustus 1. Pelikomponentit 2. Ulkoasu ja visuaalisuus 3. Esimerkkejä Työskentelyä Pelikomponenttien suunnittelu Visuaalisuuden
LisätiedotE. Oja ja H. Mannila Datasta Tietoon: Luku 2
2. DATASTA TIETOON: MITÄ DATAA; MITÄ TIETOA? 2.1. Data-analyysin ongelma Tulevien vuosien valtava haaste on digitaalisessa muodossa talletetun datan kasvava määrä Arvioita: Yhdysvaltojen kongressin kirjasto
LisätiedotMitä käytettävyys on? Käytettävyys verkko-opetuksessa. Miksi käytettävyys on tärkeää? Mitä käytettävyys on? Nielsen: käytettävyysheuristiikat
Mitä käytettävyys on? Käytettävyys verkko-opetuksessa 21.8.2002 Jussi Mantere Learnability (opittavuus) Efficiency (tehokkuus) Memorability (muistettavuus) Errors prevented (virheiden tekeminen estetty)
LisätiedotMAOL ry on pedagoginen ainejärjestö, joka työskentelee matemaattisluonnontieteellisen. osaamisen puolesta suomalaisessa yhteiskunnassa.
MAOL ry on pedagoginen ainejärjestö, joka työskentelee matemaattisluonnontieteellisen kulttuurin ja osaamisen puolesta suomalaisessa yhteiskunnassa. 2 Mitä tarkoittaa, että oppilas ymmärtää suureiden vuorovaikutussuhteet?
LisätiedotTik-76.115 Tietojenkäsittelyopin ohjelmatyö Tietotekniikan osasto Teknillinen korkeakoulu. LiKe Liiketoiminnan kehityksen tukiprojekti
Tik-76.115 Tietojenkäsittelyopin ohjelmatyö Tietotekniikan osasto Teknillinen korkeakoulu TESTIRAPORTTI LiKe Liiketoiminnan kehityksen tukiprojekti Versio: 1.1 Tila: hyväksytty Päivämäärä: 13.2.2001 Tekijä:
LisätiedotT Johdatus käyttäjäkeskeiseen tuotekehitykseen. suunnitteluprosessissa. Käyttäjän huomiointi. Iteroitu versio paljon kirjoitusvirheitä
Käyttäjäkeskeinen suunnittelu Käyttäjän huomiointi suunnitteluprosessissa Iteroitu versio 1.1 muutettu klo12.10 - paljon kirjoitusvirheitä Käyttäjäkeskeinen suunnittelu Perusidea: käyttäjät huomioidaan
LisätiedotKäyttäjäkeskeinen suunnittelu
Käyttäjäkeskeinen suunnittelu Käyttäjän huomiointi suunnitteluprosessissa Iteroitu versio 1.1 muutettu klo12.10 - paljon kirjoitusvirheitä Käyttäjäkeskeinen suunnittelu Perusidea: käyttäjät huomioidaan
LisätiedotARVO - verkkomateriaalien arviointiin
ARVO - verkkomateriaalien arviointiin Arvioitava kohde: Jenni Rikala: Aloittavan yrityksen suunnittelu, Arvioija: Heli Viinikainen, Arviointipäivämäärä: 12.3.2010 Osa-alue 3/8: Visuaalinen suunnittelu
Lisätiedot<e.g. must, essential, conditional>
Käyttötapaukset Kurssin malli käyttötapauksille: Tila < List of users and the other systems that interacts directly with a system>
LisätiedotVirheilmoitusten käytettävyyden kohentaminen havaitsemista ja tunnistamista parantamalla. Käyttöliittymäpsykologia T Satu Karvonen 57244U
Virheilmoitusten käytettävyyden kohentaminen havaitsemista ja tunnistamista parantamalla Käyttöliittymäpsykologia T121-200 57244U Tiivistelmä Virheilmoitus kertoo käyttäjälle, kun hän on tehnyt virheen
LisätiedotVasteaika. Vasteaikaa koskeva ohje ei ole juuri muuttunut Robert B. Millerin vuonna 1968 pitämästä esityksestä:
Nielsen: "Olen tutkinut Webin käytettävyyttä vuodesta 1994, ja jokaisessa tutkimuksessa esiin on noussut sama asia: käyttäjät haluaisivat sivujen latautuvan nopeammin. Aluksi olin sitä mieltä, että käyttäjät
LisätiedotClifford Geertz 1926-2006 Ø 1926 syntyy San Franciscossa
Clifford Geertz 1926-2006 Ø 1926 syntyy San Franciscossa Ø 1950 BA, Ohio, Englannin kieli ja filosofia Ø 1950 tapaa Margaret Meadin ja päättä alkaa antropologian opiskelun Harvardissa Ø 1952-54 Javalle
LisätiedotKielen hyvän osaamisen taso on 6. luokan päättyessä taitotasokuvauksen mukaan:
Luokat 3-6 A2-espanja AIHEKOKONAISUUDET luokilla 4-6 Ihmisenä kasvaminen korostuu omien asioitten hoitamisessa, ryhmässä toimimisessa ja opiskelutaitojen hankkimisessa. Kulttuuri-identiteetti ja kansainvälisyys
LisätiedotLukutaitotutkimukset arviointiprosessina. Sari Sulkunen Koulutuksen tutkimuslaitos, JY sari.sulkunen@jyu.fi
Lukutaitotutkimukset arviointiprosessina Sari Sulkunen Koulutuksen tutkimuslaitos, JY sari.sulkunen@jyu.fi Kansainväliset arviointitutkimukset Arvioinnin kohteena yleensä aina (myös) lukutaito Kansallisista
LisätiedotNarratiivinen haastattelu käytännössä. -ja mitä sen jälkeen?
Narratiivinen haastattelu käytännössä -ja mitä sen jälkeen? Aineiston keruu - ryhmäkeskustelu Ryhmän koko n. 5 henkilöä Tavoitteena mahdollisimman luonnolliset ryhmät esim. työporukat tai harrastusryhmät
LisätiedotLUENTO 3. Toiminnan kehä
LUENTO 3 1) Ihminen toimijana ja laitteen käyttäjänä 2) Ihminen laitteen käytön oppijana 3) Käytettävyys 4) Harjoitustehtävä 2 5) Luentotehtävä 3 IHMINEN TOIMIJANA JA LAITTEEN KÄYTTÄJÄNÄ Toiminnan kehä
LisätiedotKäytettävyys verkko-opetuksessa Jussi Mantere
Käytettävyys verkko-opetuksessa 21.8.2002 Jussi Mantere Mitä käytettävyys on? Learnability (opittavuus) Efficiency (tehokkuus) Memorability (muistettavuus) Errors prevented (virheiden tekeminen estetty)
LisätiedotREITTIANALYYSI MILA SPECIAL 1 SÖRNÄINEN, KATRI VALAN PUISTO
REITTIANALYYSI MILA SPECIAL 1 SÖRNÄINEN, KATRI VALAN PUISTO 18.11.2014 RTM Antti Vainio SININEN ON LYHYEMPI AAVISTUKSEN, MUTTA KAITEEN YLI HYPPÄÄMINEN JA PORTAAT HIDASTAVAT TODELLA PALJON. HITAAMPI VAIHTOEHTO
LisätiedotTAMPEREEN TEKNILLINEN YLIOPISTO
TAMPEREEN TEKNILLINEN YLIOPISTO Digitaali- ja Tietokonetekniikan laitos TKT-3200 Tietokonetekniikka ASSEMBLER: QSORT 11.08.2010 Ryhmä 00 nimi1 email1 opnro1 nimi2 email2 opnro2 nimi3 email3 opnro3 1. TEHTÄVÄ
LisätiedotOpetussuunnitelmasta oppimisprosessiin
Opetussuunnitelmasta oppimisprosessiin Johdanto Opetussuunnitelman avaamiseen antavat hyviä, perusteltuja ja selkeitä ohjeita Pasi Silander ja Hanne Koli teoksessaan Verkko-opetuksen työkalupakki oppimisaihioista
LisätiedotProject-TOP QUALITY GATE
Project-TOP QUALITY GATE FOR SUCCESSFUL COMPANIES TYÖKALU ERP- JÄRJESTELMIEN TESTAUKSEEN PROJECT-TOP QUALITY GATE Quality Gate on työkalu ERP-järjestelmien testaukseen Huonosti testattu ERP- järjestelmä
LisätiedotTestataanko huomenna?
Testataanko huomenna? Qentinel Group 2014 Esko Hannula 03.06.2014 Ohjelmistokriisistä testauskriisiin 1985: Ohjelmistot ovat huonolaatuisia ja aina myöhässä Jonkun pitäisi testata, ehkäpä noiden huonoimpien
LisätiedotKäyttäjäkeskeisen suunnittelun periaatteet ja prosessit
Käyttäjäkeskeisen suunnittelun periaatteet ja prosessit Kurssilla: Johdatus käyttäjäkeskeiseen tuotekehitykseen, 21.1.2013 Johanna Kaipio, TkT, DI Tutkijatohtori ja opettaja Strategisen käytettävyyden
LisätiedotKäytettävyyden testaus
Käytettävyyden testaus Hannu Kuoppala kuoppa@cs.hut.fi Sisältö Käytettävyyden arviointitapoja Käytettävyyden mittaus käytettävyyden määritelmä Testaussuunnitelma käytettävyyskriteerit Tyypillinen käytettävyystesti
LisätiedotErityislapset partiossa
Erityislapset partiossa Neuropsykiatristen häiriöiden teoriaa ja käytännön vinkkejä Inkeri Äärinen Psykologi Teoriaa Neuropsykiatrinen häiriö on aivojen kehityksellinen häiriö, joka vaikuttaa usein laaja-alaisesti
LisätiedotAivojen hyvinvointi työssä
Aivojen hyvinvointi työssä Virpi Kalakoski, PsT, erikoistutkija Työterveyslaitos, Helsinki 14.3.2011 Salon muistiyhdistys Aivojen kuormittuminen - kaikille tuttu ongelma Työ ja terveys 2009 tutkimus (TTL)
LisätiedotLaajennettu tiedonkäsitys ja tiedon erilaiset muodot
Laajennettu tiedonkäsitys ja tiedon erilaiset muodot Totuudesta väitellään Perinteinen käsitys Tutkimuksella tavoitellaan a. On kuitenkin erilaisia käsityksiä. Klassinen tiedon määritelmä esitetään Platonin
LisätiedotLOGO 2. LOGO. Autokeskuksen yritystunnus on Autokeskus-logo.
8 LOGO Autokeskuksen yritystunnus on Autokeskus-logo. Autokeskuksen logoa käytetään aina vaakamuodossa. Logoa ei saa latoa, piirtää tai asetella uudelleen. Logon mittasuhteita tai väritystä ei saa muuttaa.
Lisätiedot10. Kerto- ja jakolaskuja
10. Kerto- ja jakolaskuja * Kerto- ja jakolaskun käsitteistä * Multiplikare * Kertolaatikot * Lyhyet kertotaulut * Laskujärjestys Aiheesta muualla: Luku 14: Algoritmien konkretisointia s. 87 Luku 15: Ajan
LisätiedotEvaluointidokumentti
Home Movie Archive Evaluointidokumentti Teknillinen korkeakoulu T-121.310 -opintojakson ryhmätyö Juha-Pekka Koivisto Janne Ojala Pasi Ranne 18.11.2003 Sisällys 1 Johdanto...1 2 Heuristinen arviointi...1
LisätiedotTietoturva. 0. Tietoa kurssista P 5 op. Oulun yliopisto Tietojenkäsittelytieteiden laitos Periodi / 2015
811168P 5 op 0. Oulun yliopisto Tietojenkäsittelytieteiden laitos 811168P 5 op : 9.3. 8.5.2015 Luennot: Juha Kortelainen e-mail: juha.kortelainen@oulu.fi puh: 0294 487934 mobile: 040 744 1368 vast. otto:
LisätiedotTarvikkeet: A5-kokoisia papereita, valmiiksi piirrettyjä yksinkertaisia kuvioita, kyniä
LUMATE-tiedekerhokerta, suunnitelma AIHE: OHJELMOINTI 1. Alkupohdinta: Mitä ohjelmointi on? Keskustellaan siitä, mitä ohjelmointi on (käskyjen antamista tietokoneelle). Miten käskyjen antaminen tietokoneelle
LisätiedotPersoonallisuushäiriö ja pahuus. Jyrki Korkeila Psykiatrian professori, TY Ylilääkäri Harjavallan sairaala
Persoonallisuushäiriö ja pahuus Jyrki Korkeila Psykiatrian professori, TY Ylilääkäri Harjavallan sairaala Esitys Pahan käsitykset Persoonallisuushäiriö Pahan kielioppi Paha ja sosiaalinen Pahan mallit
LisätiedotGraafinen ohje. Tunnusten käyttöohjeet Kouluruokadiplomin ansainneelle koululle ja Makuaakkoset-diplomin ansainneelle päiväkodille
Graafinen ohje Tunnusten käyttöohjeet Kouluruokadiplomin ansainneelle koululle ja Makuaakkoset-diplomin ansainneelle päiväkodille 1/2016 2 Sisällysluettelo Johdanto... 3 Graafinen tunnus... 4 Tunnuksen
LisätiedotETNIMU-projektin, aivoterveyttä edistävän kurssin 4.osa. Aivojen iloksi.
ETNIMU-projektin, aivoterveyttä edistävän kurssin 4.osa Aivojen iloksi. Aivojen aktivointi Ilo ja hyvä mieli ovat aivojen parhaita ystäviä. Meille kaikille on yksilöllistä se, miten painamme mieleen asioita.
LisätiedotSuunnittelumallien käyttö ja web-navimallit
Käyttöliittymät II Luento 7 Suunnittelumallien käyttö ja web-navimallit Harjoitus 1: Asuntohaku-sovellus Harjoitus 2: Groups and Items Esimerkkejä muista kälisuunnittelumalleista Web-navigoinnin suunnittelumallit
LisätiedotAutomaattinen regressiotestaus ilman testitapauksia. Pekka Aho, VTT Matias Suarez, F-Secure
Automaattinen regressiotestaus ilman testitapauksia Pekka Aho, VTT Matias Suarez, F-Secure 2 Mitä on regressiotestaus ja miksi sitä tehdään? Kun ohjelmistoon tehdään muutoksia kehityksen tai ylläpidon
LisätiedotKieliversiointityökalu Java-ohjelmistoon. Ohje
Kieliversiointityökalu Java-ohjelmistoon Ohje 2/6 SISÄLLYSLUETTELO 1 YLEISTÄ OHJELMASTA... 3 2 PÄÄ-IKKUNA...4 3 YLÄVALIKKO... 4 3.1 TIEDOSTO... 4 3.2 TOIMINTO... 4 3.3 ASETUKSET... 5 3.4 OHJE... 5 4 VÄLILEHDET...5
LisätiedotMONISTE 2 Kirjoittanut Elina Katainen
MONISTE 2 Kirjoittanut Elina Katainen TILASTOLLISTEN MUUTTUJIEN TYYPIT 1 Mitta-asteikot Tilastolliset muuttujat voidaan jakaa kahteen päätyyppiin: kategorisiin ja numeerisiin muuttujiin. Tämän lisäksi
LisätiedotKaavioiden rakenne. Kaavioiden piirto symboleita yhdistelemällä. Kaavion osan valitseminen päätöksellä ja toistaminen silmukalla.
2. Vuokaaviot 2.1 Sisällys Kaavioiden rakenne. Kaavioiden piirto symbolta yhdistelemällä. Kaavion osan valitseminen päätöksellä ja toistaminen silmukalla. Esimerkkejä: algoritmi oven avaamiseen vuokaaviona,
LisätiedotETNIMU-projektin, aivoterveyttä edistävän kurssin 5.osa. Aistit.
ETNIMU-projektin, aivoterveyttä edistävän kurssin 5.osa Aistit. Aistien maailma Ympäristön havainnointi tapahtuu aistien välityksellä. Tarkkailemme aistien avulla jatkuvasti enemmän tai vähemmän tietoisesti
Lisätiedot1 PID-taajuusvastesuunnittelun esimerkki
Enso Ikonen, Oulun yliopisto, systeemitekniikan laboratorio 2/23 Säätöjärjestelmien suunnittelu 23 PID-taajuusvastesuunnittelun esimerkki Tehtävänä on suunnitella säätö prosessille ( ) = = ( +)( 2 + )
LisätiedotReittianalyysi Osakilpailu 6 Huittinen. RTM Jukka-Pekka Seppänen
Reittianalyysi Osakilpailu 6 Huittinen 16.2.2014 RTM Jukka-Pekka Seppänen Lähtö - 1 Punainen reitti on rastivälin ryhin, mutta ei luultavasti nopein. Lähtösuunta huomioiden sinisen reitin käyttäminen tuntuisi
LisätiedotSELVITYS SIITÄ MITEN ERÄÄT PERINNÖLLISET SAIRAUDET (KUTEN GPRA JA FUCOSIDOSIS) PERIYTYVÄT ENGLANNINSPRINGERSPANIELEISSA
SELVITYS SIITÄ MITEN ERÄÄT PERINNÖLLISET SAIRAUDET (KUTEN GPRA JA FUCOSIDOSIS) PERIYTYVÄT ENGLANNINSPRINGERSPANIELEISSA Kaikki koiran perimät geenit sisältyvät 39 erilliseen kromosomipariin. Geenejä arvellaan
LisätiedotOpasteet. Helsinki kaikille -projekti, Vammaisten yhdyskuntasuunnittelupalvelu (VYP) ja Jyrki Heinonen
Opasteet Opasteiden on sovelluttava kaikille Pelkästään näköön tai kuuloon perustuvat opasteet ja informaatio tulee aina täydentää siten että aistin puuttuminen ei estä opasteen tai informaation käyttämistä.
LisätiedotKESKEISET SISÄLLÖT Keskeiset sisällöt voivat vaihdella eri vuositasoilla opetusjärjestelyjen mukaan.
VUOSILUOKAT 6 9 Vuosiluokkien 6 9 matematiikan opetuksen ydintehtävänä on syventää matemaattisten käsitteiden ymmärtämistä ja tarjota riittävät perusvalmiudet. Perusvalmiuksiin kuuluvat arkipäivän matemaattisten
LisätiedotKognitiivinen psykologia tutkii tiedonkäsittelyä. Neuropsykologia tutkii aivojen ja mielen suhdetta MITEN AIVOT TOIMIVAT?
SISÄLLYS I IHMINEN KÄSITTELEE JATKUVASTI TIETOA 10 1 Kognitiivinen psykologia tutkii tiedonkäsittelyä 12 Ympäristöön sopeudutaan kognitiivisten toimintojen avulla Kaikki asiat eivät tule tietoisuuteen
LisätiedotSisällysluettelo. 1 Johdanto 3
GRAAFINEN OHJEISTO Sisällysluettelo 1 Johdanto 3 2 Logon/liikemerkin rakenne 3 2.1 Logon/liikemerkin rakenne 4 markkinointiviestinnässä 2.2 Suoja-alue 4 2.3 Värit ja esitystavat 5 2.4 Värit markkinointiviestinnässä
LisätiedotPuroja ja rapakoita. Elina Viljamaa. Varhaiskasvatuksen päivä Oulun yliopisto SkidiKids/TelLis, Suomen Akatemia
Puroja ja rapakoita Loviisa Viljamaa & Elina Viljamaa Varhaiskasvatuksen päivä 10.5.2012 Elina Viljamaa Oulun yliopisto SkidiKids/TelLis, Suomen Akatemia Kertominen on kaikilla ihmisillä olemassa oleva
LisätiedotÄärellisten automaattien ja säännöllisten lausekkeiden minimointi
Äärellisten automaattien ja säännöllisten lausekkeiden minimointi Timi Suominen, Riia Ohtamaa ja Pessi Moilanen Helsinki..01 HELSINGIN YLIOPISTO Tietojenkäsittelytieteen laitos Äärellisten automaattien
LisätiedotRuma merkitys. Tommi Nieminen. XLII Kielitieteen päivät. Kielitieteen epäilyttävin välttämätön käsite. tommi.nieminen@uef.fi. Itä-Suomen yliopisto ...
Ruma merkitys Kielitieteen epäilyttävin välttämätön käsite Tommi Nieminen tomminieminen@ueffi Itä-Suomen yliopisto XLII Kielitieteen päivät 21 23 toukokuuta 2015, Vaasa Merkitys, subst lingvistisen merkityksen
LisätiedotAasian kieliä ja kulttuureita tutkimassa. Paja
Esittäytyminen Helpottaa tulevan päivän kulkua. Oppilaat saavat lyhyesti tietoa päivästä. Ohjaajat ja oppilaat näkevät jatkossa toistensa nimet nimilapuista, ja voivat kutsua toisiaan nimillä. Maalarinteippi,
LisätiedotKÄYTTÖLIITTYMÄT. Visuaalinen suunnittelu
KÄYTTÖLIITTYMÄT Visuaalinen suunnittelu MUISTETTAVA Yksinkertaisuus Selkeys Johdonmukaisuus Sommittelutyyli on säilytettävä samankaltaisen koko sivustossa Sivustolle yhtenäinen ulkoasu Miellyttävä ulkonäkö
LisätiedotLokalisointitestaus. Matti Vuori, www.mattivuori.net 1(17) 26.3.2009
Lokalisointitestaus Lokalisointitestauksella varmistetaan se, että ohjelmisto toimii halutussa kohdemaassa oikein ja halutulla laatutasolla. Lokalisointitestaus ei ole pelkkää käännösten testausta, vaan
LisätiedotSiltaaminen: Piaget Matematiikka Inductive Reasoning OPS Liikennemerkit, Eläinten luokittelu
Harjoite 2 Tavoiteltava toiminta: Materiaalit: Eteneminen: TUTUSTUTAAN OMINAISUUS- JA Toiminnan tavoite ja kuvaus: SUHDETEHTÄVIEN TUNNISTAMISEEN Kognitiivinen taso: IR: Toiminnallinen taso: Sosiaalinen
LisätiedotKaavioiden rakenne. Kaavioiden piirto symboleita yhdistelemällä. Kaavion osan toistaminen silmukalla. Esimerkkejä:
2. Vuokaaviot 2.1 Sisällys Kaavioiden rakenne. Kaavioiden piirto symbolta yhdistelemällä. Kaavion osan toistaminen silmukalla. Esimerkkejä: algoritmi oven avaamiseen vuokaaviona, keskiarvon laskeminen
LisätiedotTestaaminen ohjelmiston kehitysprosessin aikana
Testaaminen ohjelmiston kehitysprosessin aikana 04.02.2004 http://cs.joensuu.fi/tsoft/ Sisällys 1. Johdanto 2. Yksikkö- ja integrointitestaus 3. Järjestelmätestaus 4. Hyväksymistestaus http://cs.joensuu.fi/tsoft/
LisätiedotKäsityö- ja muotoiluprosessit. Professori Pirita Seitamaa-Hakkarainen Joensuun yliopisto
Käsityö- ja muotoiluprosessit Professori Pirita Seitamaa-Hakkarainen Joensuun yliopisto Käsityöllinen tieto massatuotannon takana Käsityötaidolla tekijä muotoilee ja muokkaa materiaalista maailmaa Design
LisätiedotGraafinen ohjeistus 5/2012
Graafinen ohjeistus 5/2012 Tunnus Kauppakamari-tunnus on muotoilultaan selkeä ja moderni nimilogo. Se viestii suoraselkäisen ja pelkistetyn olemuksensa ansiosta luotettavuutta ja asiantuntemusta. Perustunnus
LisätiedotKun olet valmis tekemään tilauksen, rekisteröidy sovellukseen seuraavasti:
HENKILÖKORTTIEN SUUNNITTELUSOVELLUS SOVELLUKSEN KÄYTTÖOHJE Voit kokeilla korttien suunnittelemista valmiiden korttipohjien avulla ilman rekisteröitymistä. Rekisteröityminen vaaditaan vasta, kun olet valmis
LisätiedotEDITOINTI ELOKUVAKASVATUS SODANKYLÄSSÄ. Vasantie 11 99600 Sodankylä +358 (0)40 73 511 63. email tommi.nevala@sodankyla.fi
ELOKUVAKASVATUS SODANKYLÄSSÄ 99600 Sodankylä +358 (0)40 73 511 63 tommi.nevala@sodankyla.fi Elokuvakasvatus Sodankylässä projekti Opettajien täydennyskoulutus Oppimateriaalit 8/2005 EDITOINTI 2 Digitaalisen
LisätiedotDIGI PRINT. Aineistovaatimukset ja aineiston siirto
DIGI PRINT Aineistovaatimukset ja aineiston siirto Glass Jet - Digitaalipainotekniikka Tulostettavan kuvan maksimikoko 2400 x 4000 mm. 6 perusväriä ja hiekkapuhallusta jäljittelevä etch-väri. Väreistä
LisätiedotJorma Joutsenlahti / 2008
Jorma Joutsenlahti opettajankoulutuslaitos, Hämeenlinna Latinan communicare tehdä yleiseksi, jakaa Käsitteiden merkitysten rakentaminen ei ole luokassa kunkin oppilaan yksityinen oma prosessi, vaan luokan
LisätiedotBluetooth-yksikkö BU-20 Tulostusopas. Sisällys Ennen käyttöä...2 Varotoimet...3 Tulostaminen...4
Bluetooth-yksikkö BU-20 Tulostusopas Sisällys Ennen käyttöä......................................2 Varotoimet.........................................3 Tulostaminen.......................................4
LisätiedotKÄYTTÄJÄKOKEMUS & KÄYTTÖLIITTYMÄSUUNNITTELU. CSE- C3800, Aalto 16.9.2015, Eeva Raita
KÄYTTÄJÄKOKEMUS & KÄYTTÖLIITTYMÄSUUNNITTELU CSE- C3800, Aalto 16.9.2015, Eeva Raita TÄNÄÄN 1. KÄYTTÄJÄKOKEMUS EI OLE 2. KÄYTTÄJÄKOKEMUS ON 3. RYHMÄTEHTÄVÄ 4. HUOMIOINTI SUUNNITTELUSSA CSE- C3800, 16.9.2015,
LisätiedotOngelma(t): Mikä on Turingin kone? Miten Turingin kone liittyy funktioihin ja algoritmeihin? Miten Turingin kone liittyy tietokoneisiin?
Ongelma(t): Mikä on Turingin kone? Miten Turingin kone liittyy funktioihin ja algoritmeihin? Miten Turingin kone liittyy tietokoneisiin? 2013-2014 Lasse Lensu 2 Algoritmit ovat deterministisiä toimintaohjeita
LisätiedotClever Frame GRAPHIC DESIGN - MANUAL Modular Sale Support Architecture
FI Clever Frame GRAPHIC DESIGN - MANUAL Modular Sale Support Architecture SISÄLLYSLUETTELO TÄRKEÄÄ TIETOA_s.3 KEHYSTEN KOOT_s.4 AINEISTONSUUNNITTELU; KUVAPANELI_s.5 AINEISTONSUUNNITTELU; SEINÄ_s.6 AINEISTONSUUNNITTELU;
Lisätiedot5.1 Semanttisten puiden muodostaminen
Luku 5 SEMNTTISET PUUT 51 Semanttisten puiden muodostaminen Esimerkki 80 Tarkastellaan kysymystä, onko kaava = (( p 0 p 1 ) (p 1 p 2 )) toteutuva Tätä voidaan tutkia päättelemällä semanttisesti seuraavaan
LisätiedotARVO - verkkomateriaalien arviointiin
ARVO - verkkomateriaalien arviointiin Arvioitava kohde: Jenni Rikala: Aloittavan yrityksen suunnittelu, Arvioija: Heli Viinikainen, Arviointipäivämäärä: 12.3.2010 Osa-alue 5/8: Mediaelementit Edellinen
LisätiedotOpetusmateriaalin visuaalinen suunnittelu. Kirsi Nousiainen 27.5.2005
Opetusmateriaalin visuaalinen suunnittelu Kirsi Nousiainen 27.5.2005 Visuaalinen suunnittelu Ei ole koristelua Visuaalinen ilme vaikuttaa vastaanottokykyyn rauhallista jaksaa katsoa pitempään ja keskittyä
Lisätiedot