Juhta Kuntien tietotekniikkakartoituksen esittely. Erityisasiantuntija Elisa Kettunen

Transkriptio

1 Juhta Kuntien tietotekniikkakartoituksen esittely Erityisasiantuntija Elisa Kettunen

2 Aiheet Tunnusluvut ja tietohallinnon organisointi Toiminnan kehittäminen ja haasteet Avoin data, avoin lähdekoodi Julkisen hallinnon kokonaisarkkitehtuuri Lisäksi samaan aikaan toteutettiin ensimmäistä kertaa Koulujen tietotekniikkakartoitus, koskien sekä peruskoulua, että lukiota ja sähköisiä yo-kirjoituksia.

3 Kuntakoko Kuntia yhteensä Asukkaita yhteensä Kuntia kyselyssä Asukkaita kyselyssä % Kunnista % Väestöstä ,9 % 17,5 % ,0 % 23,3 % ,2 % 22,0 % ,0 % 36,2 % ,5 % 32,9 % ,0 % 53,2 % ,8 % 85,7 % Koko maa ,9 % 54,5 % Sairaanhoitopiiri 5 Koulutuskuntayhtymä 10 Maakuntien liitto 6 Muut sote 6 Kunnista parhaiten edustettuna suuret kaupungit. Vastaajat kuntien tietohallinnosta vastaavia tai jos heitä ei ollut, hallintoja kunnanjohtajia.

4

5 Tunnusluvut ja tietohallinnon organisointi Tietotekniikkamenot 2013, tuhansina euroina Miten tietotekniikkamenot muuttuivat ? Päätoimisen tietotekniikkahenkilöstön määrä 2012 ja 2013 Työasemien lukumäärä (ml. Älypuhelimet, tabletit) Organisaation tietotekniikan ylläpito/järjestäminen

6 Kuntasektorin tietotekniikkamenot vuoden 2013 rahan arvossa, miljoonaa euroa

7 Tietotekniikkamenot kunnissa ja kuntayhtymissä 2013, miljoonaa euroa

8 Miten tietotekniikkamenot muuttuvat ? Kutakuinkin samanlainen jakauma 2010 kyselyssä.

9 Organisaation tietotekniikan ylläpito/perustietotekniikka on järjestetty pääosin? Tätä vaihtoehtoa ei ollut : 10 % 2010: 28 % 2010: 62 %

10 Henkilöstö Tietotekniikan ammateissa kuntasektorilla työskentelee n henkilöä (vähentynyt vuodesta 2010 noin tuhannella) siirtymää etenkin kuntien omistamiin IT-yhtiöihin. Yleisin nimike järjestelmäasiantuntija, eniten viime vuosina tullut lisää sovellussuunnittelijoita, joiden palkat ovat myös nousseet samaan aikaan. Erilaisten ICT-asiantuntijoiden palkat ovat nousseet, päälliköiden palkat pysyneet ennallaan tai jopa laskeneet.

11 Työasemat Kaikkiaan ilmoitettujen laitteiden määrä oli laitetta, joista 75 % työntekijöiden käytössä laitetta enemmän, kuin ed. kyselyssä johtuu siitä, että kysymykseen otettiin mukaan älypuhelimet, tablet-tietokoneet ja luottamushenkilöille ostettavat laitteet. Koulujen osuus työasemien määrästä tullee kasvamaan. Esim. jos oppivelvollisuusikää jatketaan, tuleeko kuntien hankkia myös lukiolaisten tietokoneet? Sähköiset yo-kirjoitukset ja sähköisten oppimateriaalien käyttö vaikuttaa. Opettajille hankitaan tulevaisuudessa useammin henkilökohtaisia koneita.

12 Tietotekniikka on investointi Onko kuntasektorin tietotekniikkamenojen lasku hyvä vai huono uutinen? Teemmekö asioita huonommin vai paremmin, kun Suomessa kuntasektori käyttää tietotekniikkaan 152 euroa kuntalaista kohden, mutta Ruotsissa kunnat ja maakäräjät tarvitsevat vastaaviin palveluihin 274 euroa/asukas? Ollakseen kannattava investointi, tekniikan täytyy tuottaa enemmän tehostamishyötyjä sekä kuntapalvelujen laadun ja vaikuttavuuden paranemista kuin mitä siihen euroja kuluu. Ilman panostuksia tietotekniikkaan olisi palveluiden tuottaminen monin verroin tehottomampaa.

13 Toiminnan kehittäminen ja haasteet Ollakseen kannattava investointi, sen täytyy tuottaa enemmän tehostamishyötyjä sekä kuntapalvelujen laadun ja vaikuttavuuden paranemista kuin mitä siihen euroja kuluu. (Tyk-kartoituksen s. 21)

14 Sähköiset palvelualustat Vaikuttaa, että kunnissa käytetään rinnakkain sekä toimialakohtaisia että koko organisaatiolle yhteisiä alustoja, johtuen toimialakirjosta. Esim. toimialakohtainen koulun asiointijärjestelmä, mutta myös koko kunnan toimialariippumaton asiointi/palautejärjestelmä. Hyvin vähäistä vaihtelua esim. kuntakoon mukaan. Selittävää tekijää haettava esim. laadullisin menetelmin.

15 Toiminnan ja prosessien kehittäminen Rekrytointi Laskutus Työn tekemisen organisointi Asiakaspalveluun liittyvät prosessit Kehittäminen, laadun seuranta

16 Sähköiset rekrytointiprosessit kunnissa ovat yleistyneet Vuoden 2010 kartoituksen perusteella kasvu oli ennakoitua, sillä Tuolloin 40 prosenttia vastaajista aikoi kehittää sähköistä rekrytointia. Tämä on toteutunut.

17 Sähköinen laskutus on pitkällä

18 Kokouskäytännöt ja asiankäsittely Luottamustoimiin liittyvät prosessit Työntekijöihin liittyvät prosessit Asiankäsittelyyn liittyvät prosessit

19 Kuntien arvio toimialojen palvelujen sähköistämisestä ja hyödyntämättömästä potentiaalista Kolme parasta Eniten hajontaa Vaikeimmat arvioida

20 Kunnan/kuntayhtymän tietohallinnon kehittymistä tällä hetkellä hidastavat seikat liittyvät eniten (valitse yksi).

21 Avoin data ja avoin lähdekoodi

22 Organisaatiossa käytetään avoimen lähdekoodin ohjelmistoja Avoimen lähdekoodin käyttö vakiintunut kuntiin. Lisääntyy tasaisesti, mutta ei aggressiivisesti. 76 % käyttää vähintään yhtä avoimen lähdekoodin ohjelmistoa. 60 % kahta tai useampaa. Suurin kasvu on ollut sovelluspalvelimien ja koulujen opetuskäytössä hyödynnettävien ohjelmistojen käytössä.

23 Avoimen datan määritelmä kyselylomakkeella Avoimella datalla tarkoitetaan tiedon avaamista kenen tahansa hyödynnettäväksi organisaation ulkopuolelle. Avoimen datan tulee olla maksutonta ja teknisesti saavutettavissa (helppo käsitellä tietokoneohjelmistoilla). Avoimen datan käyttöehdot sallivat sen uudelleenkäytön, aineisto on helposti löydettävissä ja tietoaineiston sisältö ja rakenne on kuvattu selkeästi. Esimerkkinä voi mainita mm. kunnan talousdatan, josta näkee mistä kunnan tulot ja menot muodostuvat.

24 Datan avaaminen. Valitse kyllä/ei. 6 % uusia organisaatioita suunnitteli datan avaamista 2014 Myytävä data lähinnä paikkatietoa. Kuntayhtymistä Maakuntien liitot erottuivat datan avaajina joukosta.

25 Suunnitellaanko datan avaamista 2014? Meillä ei ole sen laatuista dataa, jota voisi avata Ei meidän tiedot ole kiinnostavia 19 % kaikista organisaatioista oli avannut dataa. Datan avaamista 2014 suunnitteli noin 21 % vastaajista.

26 Millaisia esteitä tiedon avaamiselle näette omassa organisaatiossanne? Valitse 3 tärkeintä. Millaiset hyödyt voisivat saada organisaationne avaamaan tietojaan? 3 tärkeintä. Esteistä 3 tärkeintä: ajanpuute, rahanpuute, ei pidetä tärkeänä. Kannustavat tekijät jakautuvat tasaisesti. Viestintä/demokratianäkökulma tärkein, mutta myös tiedon tehokkaampi hyödyntäminen ja elinkeinonäkökulma tärkeitä.

27 Julkisen hallinnon kokonaisarkkitehtuuri

28 Onko kunnassanne tehty Tietohallintolain mukaista kokonaisarkkitehtuurityötä (JHKA)? Kyllä/ei.

29 Millaista KA-työtä on tehty?

30 Millä KA:n osa-alueilla organisaatiossanne on koulutustarvetta?

31 Organisaatiossanne KA:n suunnitteluun, johtamiseen ja toteuttamiseen osallistuvat?

32 Millaisia haasteita KA:n hyödyntämiseen liittyy organisaatiossanne?

33 Keskeiset muutokset Kuntien yhdistymiset ja sosiaali- ja terveydenhuollon sisäiset tehtävämuutokset näkyvät tietotekniikkamenojen jakautumisessa Tietotekniikkaa siirtynyt kuntaorganisaatioista niiden yhteisesti omistamiin yrityksiin ICT-henkilöstöä operoinnista asiantuntijatehtäviin Hallinnon prosessien automatisointi edennyt hyvin (esimerkiksi laskutus, rekrytointi, liikkuva työ, luottamushenkilöt) Sähköiset palvelut lisääntyneet jonkin verran Kehittämiseen edelleenkin niukasti resursseja

34 Raportti ja esityksiä aiheesta: etotekniikkakartoitus/sivut/default.aspx Löytyy myös polkua: asiantuntijapalvelut tietoyhteiskunta kunnat ja tietoyhteiskunta tietotekniikkakartoitus