PÄIJÄT-HÄMEEN TULEVAISUUSODOTUKSET BAROMETRIEN VALOSSA

Transkriptio

1 PÄIJÄT-HÄMEEN TULEVAISUUSODOTUKSET BAROMETRIEN VALOSSA Projektipäällikkö Päivi Pulkkinen, Teknillinen korkeakoulu, Lahden keskus Barometrien tavoitteena on saada selville eri toimijoiden mielipiteitä ja odotuksia. Tarkastelen tässä kirjoituksessa päijäthämäläisiä mielipiteitä ja odotuksia tulevaisuudesta kolmen eri barometrin avulla ja pyrin selvittämään, ovatko eri toimijoiden odotukset tulevaisuudesta saman suuntaisia. Aineisto koostuu maakunnittaisesta kuluttajabarometrista, aluebarometrista sekä Päijät-Hämeen pk-yritysbarometrista. Kaikista tarkasteltavista barometreista on saatavilla tulokset kevään 2003 kyselyistä. Kaikki barometrit on tehty puhelinkyselyillä (aluebarometrissa lisäksi nettikyselynä). Kuluttajabarometrissa kohdejoukko on vuotias väestö ja päijäthämäläisten otoskoko on noin 700 henkilöä (koko maan osalta noin 6574 henkilöä). Kuluttajabarometri on osoittautunut varsin luotettavaksi ennustamaan tulevaa kehitystä. Kuluttajabarometri on pystynyt ennustamaan syvän laman 90- luvulla ja sen odotukset esimerkiksi noususuhdanteen tulemisesta ja sodan vaikutuksista kulutukseen ovat olleet paikkansa pitäviä. Aluebarometrin kohderyhmänä ovat kuntien virka- ja luottamushenkilöt ja otoskoko Päijät-Hämeen osalta 39 (koko maan 1200 henkilöä). Aluebarometrissa Päijät-Häme on jaettu vielä keskusaluekuntiin (Hollola, Hämeenkoski, Kärkölä, Lahti, Nastola) ja muihin kuntiin (Artjärvi, Asikkala, Hartola, Heinola, Orimattila, Padasjoki, Sysmä). Pk-barometrin kohdejoukko on pk-yritysten (alle 250 henkeä työllistävien yritysten) johtajat ja otoskoko Päijät-Hämeestä 125 (koko maa 3079). Barometrien tarkasteltavat tulokset ilmaistaan saldolukuina. Saldoluku kertoo erisuuntaisten vastausten yhteenlaskettua tulosta. Barometrien tulokset lasketaan hieman eri tavoin, mutta sillä ei ole merkitystä tulosten suuntaa-antavuuden kannalta. Kuluttajabarometrissa esimerkiksi vastauksille annetaan painokertoimia vastausvaihtoehdoille paljon parempi, hiukan parempi, samanlainen jne. Aluebarometrissa taas kunnille on annettu korotuskertoimia, joilla vastausmäärien vaihtelu kuntien välillä on saatu eliminoitua. Sekä kuluttaja- että aluebarometrissa saldoluku liikkuu +100 ja 100 välillä. Pk-barometrissa taas tulokset ovat suoria positiivisten ja negatiivisten vastusten prosenttiosuuksien erotuksia, mutta skaala vaihtelee samoin edellä mainittujen barometrien tavoin +100:sta 100:aan. Odotukset taloudellisesta tilanteesta Kuluttajabarometrin mukaan päijäthämäläiset kuluttajat uskovat oman taloudellisen tilanteen paranevat tulevan vuoden aikana. Päijät-Hämeen naapurimaakunnissa usko oman taloudellisen tilanteen paranemiseen tulevien 12 kuukauden aikana ovat nousseet voimakkaasti Kanta-Hämeessä, jossa ne ovat korkeimmalla ja Pirkanmaalla ne ovat pysyneet vakaina ollen alhaisimmat tarkasteltavista maakunnista. Koko maassa odotukset ovat maltilliset sijoittuen tarkasteltavien maakuntien saldojen keskivaiheille. Odotukset koko Suomen taloudellisen tilanteen paranemisesta ovat matalammat kaikissa naapurimaakunnissa kuin odotukset oman taloudellisen tilanteen paranemisesta. Päijät-Hä- 24

2 meessä odotukset ovat kuitenkin korkeimmalla. Päijät-Hämettä ja Etelä- Savoa lukuun ottamatta odotukset ovat negatiiviset muissa maakunnissa kuin myös koko maassa. Päijäthämäläiset näkevät siis yhteensä oman ja koko maan taloudellisen tilanteen positiivisempana kuin muut. Aluebarometrissa päijäthämäläiset päättäjät näkevät kehitysnäkymät valoisina ja valoisimpana kuin koko maassa. Päijät-Hämeen keskusaluekunnissa odotukset ovat koko maan saldon tasolla, mutta muissa kunnissa saldoluku on peräti 64,3. Koko maassa odotukset ovat maltilliset ja Kymenlaaksossa ne ovat peräti negatiiviset. Pk-barometrin suhdannenäkymiä voidaan verrata edellä esitettyihin taloudellisen tilanteen odotuksiin. Päijäthämäläiset pk-yrittäjät näkevät, että suhdannenäkymät ovat positiiviset oman yrityksen kannalta. Osatekijöittäin jaoteltuna se painottuu erityisesti liikevaihdon lisääntymiseen sekä yrityksen kannattavuuteen ja vakavaraisuuteen. Lisäksi investointien arvon ja yrityksen kannattavuuden osalta suhdannenäkymät ovat päijäthämäläisten yritysten odotusten mukaan paremmat kuin koko maassa. 25

3 Eri toimijat Päijät-Hämeessä suhtautuvat siis taloudelliseen kehitykseen positiivisesti ja näiltä osin voidaan pitää maakunnan henkeä yhdenmukaisena. Investoinnit vastaisuudessa Kuluttajabarometrissa kysytään suoraan, aikooko talous hankkia omistusasunnon ja henkilöauton sekä sijoittaa asunnon korjaukseen, kodin sisustukseen, viihde-elektroniikkaan ja kodinkoneisiin. Näitä voidaan pitää mikrotalouden eli kotitalouksien merkittävinä investointeina. Keväällä 2003 päijäthämäläisten kuluttajien asunnon ostoaikeet saivat saldoluvun 8 ja auton ostoaikomukset 25. Koko maassa vastaavat luvut olivat 7,9 ja 18,7. On siis todennäköisempää, että päijäthämäläiset ostavat uuden auton kuin asunnon, mutta joka tapauksessa halukkuutta investointeihin on. Asunnon ostoaikeet ovat suurimmat Kanta-Hämeessä, jossa saldoluku on 10. Kymenlaaksossa asunnon ostoaikomukset ovat matalimmat saldoluvun ollessa 4,7. Auton ostoaikeet olivat tarkasteltavissa maakunnissa korkeimmat Päijät- Hämeessä, kun matalimmat ne olivat Pirkanmaalla, 17,3 pistettä. Pienempien investointien todennäköisyys on asunnon tai auton ostoaikomuksia korkeampaa Päijät-Hämeessä. Asunnon korjauksensaldoluku oli 34,9 (koko maa 34,5), kodin sisustuksen 38,9 (koko maa 44,3), viihde-elektroniikkaan sijoittamisen 30,3 (koko maa 33,8) ja kodinkoneiden ostamisen 20,6 (koko maa 21,3). Päijäthämäläiset uskaltavat taas sijoittaa ja pitävät ajankohtaa edullisena suuriin hankintoihin. Aluebarometrissa päättäjät arvioivat kunnan alueella toteutuvan investointeja seuraavana vuonna asuntorakentamisen sekä kaupan ja palveluiden alalla. Teollisuuteen uskotaan satsattavan jonkin verran, sillä saldoluku on positiivinen. Kanta-Hämeessä taas uskotaan investoitavan teollisuuteen, mutta Kymenlaaksossa ja Etelä-Savossa odotukset ovat negatiiviset. Maatalouteen Päijät-Hämeessä ei uskota investoitavan ja suuntaus on kaikissa tarkasteltavissa maakunnissa sekä koko maassa voimakkaasti negatiivinen. Päijät-Hämeessä keskusaluekunnissa odotukset maatalousinvestoinneista ovat hieman vähemmän negatiiviset kuin muissa kunnissa. Pk-yritykset ilmoittavat investoivansa erityisesti koneisiin ja laitteisiin. Yrityksistä 65 prosenttia ilmoitti investoivansa yhtä paljon kuin kuluvana vuonna investointeihin ja 22 enemmän kuin kuluvana vuonna. Saldoluku on investointien kohdalla Päijät-Hämeessä 18 ja koko maassa 8 Tätä voidaan pitää luottamuksena tulevaisuuteen ja päijäthämäläisten yrittäjien luottamus on paljon korkeammalla kuin koko maassa. Myös pk-yritysten kasvuhakuisuus on korkea, sillä 58 prosenttia yrityksistä ilmoitti olevansa voimakkaasti kasvuhakuinen tai halukas kasvamaan mahdollisuuksien mukaan. 26

4 Samoin kuin taloudellisetkin odotukset, niin myös investointihakuisuus on Päijät-Hämeen eri toimijoiden kesken saman suuntaista eli positiivista. Työllisyyden ja työttömyyden kehitys Päijäthämäläiset kuluttajat arvioivat työttömien määrän lisääntyvän tulevan vuoden aikana. Saldoluku oli 7,9 ja koko maassa 8,1. Kanta-Hämeessä uskotaan työttömyyden lisääntyvän eniten saldoluvun ollessa 12,1 pistettä. Kymenlaaksossa odotusten saldoluku on myös korkea, 11 pistettä. alhaisimmat odotukset työttömyyden lisääntymisestä ovat Etelä-Savossa eli siellä odotetaan työttömyyden vähenevän. Aluebarometrin kunnalliset päättäjät arvioivat työttömyyden lisääntyvän. Koko Päijät-Hämeessä saldoluku on 27,2, keskusaluekunnissa 35,3 ja muissa kunnissa 21,4. Muissakin maakunnissa työttömyyden arvellaan lisääntyvät tai ainakin pysyvän samalla tasolla. Yli kolmasosa päijäthämäläisistä pk-yrityksistä ilmoittaa, ettei heillä ole tarvetta työllistää uusia työntekijöitä vastaisuudessa. Ne yritykset, joilla on tarve työllistää, pitävät suurimpana esteenä kysynnän riittämättömyyttä tai epävakaisuutta, työvoiman saatavuutta sekä työn sivukuluja. Mikäli yrityksillä ei ole tarvetta työllistää, työpaikkoja ei synny ja siinä mielessä kuluttajien odotukset työttömyyden lisääntymisestä, tai ainakin odotus, ettei työllisyys parane, ovat oikean suuntaiset. Kunnallisilla päättäjillä on suuri vaikutusvalta yritysten toimintaympäristön muokkaamisessa ja sen mahdollistajana. Jos nämä toimijat eivät näe työttömyyden laskevan, olisi ehkä syytä miettiä, mitä kunnat voivat tehdä, jotta yritykset työllistäisivät enemmän henkilökuntaa. Pk-yritysbarometrin mukaan yritysten elinkeinoilmastoon vaikuttavat eniten liikenneyhteydet, viihtyisyys asuinympäristönä ja yhteiskunnalliset turvallisuuspalvelut sekä yksityiset ja julkiset yrityspalvelut. Näillä tekijöillä ei ole suoranaista työllistävää vaikutusta, mutta uusien yritysten saamiseksi alueelle ja jo olemassa olevien yritysten toimintaympäristön parantajina niillä on suuri merkitys. Kuntien ei pidä olla huolissaan pelkästään asukkaidensa hyvinvoinnista, vaan myöskin yritysten hyvinvoinnista. Yhteistyö Kuluttajabarometrissä ei kysytä yhteistyöstä eri toimijoiden välillä. Aluebarometrissa ja pk-barometrissa sen sijaan näitä asioita kysytään yksiselitteisesti. Vaikkakin tällä osa-alueella ei voida vertailla kuluttajien odotuksia tulevasta, on mielestäni perusteltua edellisen kohdan perustella vertailla sekä kuntien virka- ja luottamusmiesten ja yritysten yhteistyöodotuksia. Aluebarometrissä kysytään, kuinka kunnallishallinnon tehtävät eri osaalueilla kehittyvät 2-3 vuoden aikana. Vastausvaihtoehdot ovat ongelmia tu- 27

5 lossa, ei muutoksia tai ongelmat poistumassa. Osa-alueista tarkastelen elinkeinoelämän kehittämistä. Lisäksi päättäjiltä kysytään kunnan yhteistyötä lähitulevaisuudessa seutukunnallisesti, maakunnallisesti ja suhteessa elinkeinoelämään. Vastausvaihtoehdot ovat lisääntyvät, pysyvät ennallaan tai vähenevät. Keväällä 2003 päijäthämäläiset päättäjät näkevät, että kuntien yhteistyö tulee helpottumaan eli ongelmat ovat poistumassa. Saldoluku on keskusaluekunnissa peräti 93,3, muissa kunnissa 50, ja koko maakunnassa 68,1. Tuskin korkeammalle voisivat keskusaluekuntien odotukset enää nousta. Yhteistyön päättäjät arvelevat lisääntyvän erittäin voimakkaasti niin seutukunnallisesti, maakunnallisesti että elinkeinoelämänkin kanssa. Maakunnallisesti ja seutukunnallisesti ja elinkeinoelämän suhteen odotukset ovat voimakkaasti positiiviset. Odotukset ovat toki korkealla myös muissa maakunnissa, mutta eivät yllä koko Päijät- Hämeen tasolle. Päijät-Hämeen sisällä keskusaluekunnissa odotukset ovat maakunnallisen ja seutukunnallisen yhteistyön kohdalla ennätykselliset 100 ja elinkeinoelämän suhteen 92. Muissa kunnissa odotukset yhteistyöstä ovat hieman maltillisemmat, mutta mer-kittäviä eroja ei ole. Pk-barometrin mukaan päijäthämäläisten yritysten välinen yhteistyömahdollisuus katsotaan olevan kohtuullista. Toimitilojen ja tonttien saatavuuteen sekä julkisiin yrityspalveluihin ollaan tyytyväisiä. Yrityksen sijaintikuntaan elinkeinon harjoittamisen näkökulmasta ovat päijäthämäläiset pkyritykset suhteellisen tyytyväisiä. Sen sijaan sijaintikuntien ja yritysten välinen yhteistyö sekä painotettu keskiarvo eri elinkeinoilmaston osatekijöistä arvioidaan erittäin heikoksi. Tästä on pääteltävissä, että pk-yrittäjät arvioivat yritysten toimintaympäristön eli ulkoiset puitteet hyviksi, mutta toimijoiden välillä on yhteistyötä ehkäisevää kitkaa. Mistä tämä ristiriita? Ei ole mahdotonta, että kunnalliset päättäjät ja yrityselämän toimijat puhuvat samasta asiasta eri sanoilla ja termeillä eivätkä näin ymmärrä toisiaan. Toiminnan tavoitekin saattaa olla sama ja peräti keinotkin tuon päämäärän saavuttamiseksi, mutta jonkinlainen yhteisen näkemyksen julkilausuminen on estynyt. Yleensä yhteistyön lisääminen ja monipuolistaminen mahdollistaa kommunikoinnin ja toisten, erilaistenkin toimijoiden, paremman ymmärtämisen. Johtopäätökset Eri maakuntatasolla tehdyt barometrit osoittavat, että yksityisillä henkilöillä, kunnallisilla virka- ja luottamusmiehillä sekä pk-yrityksillä on varsin yhteneväiset odotukset maakunnan tulevasta kehityksestä. Näin yhtenäisten näkemysten avulla ei pitäisi olla mitään estettä saavuttaa positiivinen tahtotila maakunnan tulevaisuudesta eri toimijoiden välillä pienistä näkemyseroista ja lähtökohdista huolimatta. Kyse on pitkälti juuri tahtotilasta, jotta merkittäviä päätöksiä saadaan aikaiseksi kaikkien toimijoiden hyväksi. Se, mikä on hyväksi jolle kulle toimijalle, ei välttämättä ole pois toisilta toimijoilta, vaan voi tuoda jotain hyvää muillekin. Pitää vain muistaa katsoa avoimin silmin sekä tulevaisuuteen että sivuilleen, jotta ymmärtää kokonaisuuden, jossa toimii. 28