ASTMAATIKON SUUN HOITO Suun hoidon ohje astmaatikoille Terttu Virtanen Opinnäytetyö. Syyskuu Suun terveydenhuollon koulutusohjelma

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "ASTMAATIKON SUUN HOITO Suun hoidon ohje astmaatikoille Terttu Virtanen Opinnäytetyö. Syyskuu 2007. Suun terveydenhuollon koulutusohjelma"

Transkriptio

1 ASTMAATIKON SUUN HOITO Suun hoidon ohje astmaatikoille Terttu Virtanen Opinnäytetyö Syyskuu 2007 Suun terveydenhuollon koulutusohjelma

2 JYVÄSKYLÄN AMMATTIKORKEAKOULU Tekijä(t) Terttu Virtanen Julkaisun laji Opinnäytetyö Sivumäärä 39 Luottamuksellisuus KUVAILULEHTI Päivämäärä Julkaisun kieli suomi Työn nimi Astmaatikon suun hoito Suun hoidon ohje astmaatikoille Koulutusohjelma Suun terveydenhuollon koulutusohjelma Salainen saakka Työn ohjaaja(t) Ilvonen Raija Tuomi Sirpa Toimeksiantaja(t) Allergia- ja Astmaliitto Keski-Suomen Allergia- ja Astmayhdistys Ry Tiivistelmä Allergia- ja Astmaliiton verkkosivuilla tietoa allergiasta osioon on koottu potilasohjeita ja oppaita. Astma ja suun hoito ohje tulee liitettäväksi ko. osioon. Kyseisestä portaalista löytyvät kaikki Allergia- ja Astmaliitossa käytettävät hoito-ohjeet. Keski-Suomen Allergia- ja Astmayhdistys on valtakunnallisen Allergia- ja Astmaliiton jäsenyhdistys. Potilaan ohjauksessa kirjallisen ohjaus on tarpeellista suullisen ohjauksen tueksi. Potilaat kaipaavat enemmän tietoa suun sairauksien ehkäisemisestä ja suun ja hampaiden itsehoidosta. Ohjetta tullaan käyttämään astmaatikon omahoidon ohjauksen tukena suun terveyden edistämiseksi. Astmaatikon ohjauksessa kirjallista suun hoidon ohjetta ei ollut saatavilla. Opinnäytetyön tarkoituksena oli tuottaa yhteistyökumppanin toivomuksesta toimiva kirjallinen ohje astmaatikon suun ja hampaiden kotihoidon tueksi. Ohjeen hyödynsaajana ovat astmaatikot ja astmaatikon hoitoon osallistuvat terveydenhuollon ammattilaiset. Kyseinen potilasohje oli tarpeellinen, koska astmaatikoille suunnattuja ohjeita tai oppaita suun hoidosta ei ollut saatavilla ja tieto astmaatikkojen suun hoidosta on ollut hajanaista. Ohjeita ei ole ollut sähköisessä muodossa. Työn teoriaosuudessa lähdekirjallisuutta apuna käyttäen selvitettiin millainen on hyvä potilasohje. Mitä pitää huomioida tehdessä potilasohjetta? Ohjeen tavoitteena on tukea potilaiden suun terveyden edistämistä. Ohje Astma ja suun hoito tehtiin Allergia- ja Astmaliiton laatimien ohjeiden mukaiseksi sähköiseen muotoon liiton kotisivuille. Allergia- ja Astmaliitto päivittää potilasohjetta säännöllisesti. Avainsanat (asiasanat) Astma, suun terveyden edistäminen, hyvä potilasohje.

3 JYVÄSKYLÄ UNIVERSITY OF APPLIED SCIENCES Author(s) Terttu Virtanen DESCRIPTION Date Type of Publication Bachelor s Thesis Pages 39 Confidential Language Finnish Title Oral health care for asthma patient Instruction of oral health care for asthma patients Until Degree Programme Degree Program in Oral Hygiene Tutor(s) Ilvonen Raija Tuomi Sirpa Assigned by Allergy and Asthma Federation Allergy and Asthma Association of Central Finland Abstract On their website the Allergy and Asthma Federation (Allergia- ja Astmaliitto) has collected various selection of instruction material for patients. Asthma and oral health care will be incorporated with the mentioned material. The material can be found in the Internet portal of Allergy and Asthma Federation. Allergy and Asthma Association of Central Finland (Keski-Suomen Allergia- ja Astmayhdistys) is Allergy and Asthma Federation's affiliated organization. When instructing a patient, it is vital to use written material to get the best results in verbal instructing. The patients are in need of more information about how to prevent oral problems and how to care for the mouth and teeth on their own. This instruction will be used for further support of oral health of an asthma patient. Before this instruction there has not been any written material or introductions about oral health care to support verbal instructions for a patient suffering from asthma. By the request of the partner the objective of this thesis was to produce a functional written material to support the home care of an asthma patient's mouth and teeth. This instruction will profit asthma patients and the healthcare professionals involved in the healthcare of an asthma patient. There has been no instructions or manuals on oral health care for a patient suffering from asthma and the information has been scarce and difficult to find. There has been no instructions in electronic form available either. Thus this instruction was necessary. When working on the theory part of the work various sources such as literature were used to find out what was a good patient instruction like. What has to be observed when writing a patient instruction? The aim of this instruction is to support the oral health of the patient. The publish was made in electronic form to meet the requirements of the Allergy and Asthma Foundation website. Allergy and Asthma Foundation will be updating the instruction on a regular basis. Keywords Asthma, support of oral health, good patient instruction. Miscellaneous

4 1 SISÄLTÖ 1 OPINNÄYTETYÖN TAUSTA JA TARKOITUS TERVEYDEN EDISTÄMINEN Suun terveyden edistäminen Terveyden lukutaito Voimavarakeskeisyys Terveysviestintä ASTMAATIKON SUUN TERVEYDENHOIDON HAASTEET Astmaa sairastavan suun terveyteen vaikuttavat tekijät Astmalääkkeiden vaikutus suussa Suun kotihoito ASTMAATIKON OMAHOITOA TUKEVA POTILASOHJE Astmaatikon omahoito Kirjallisen materiaalin tuottamisprosessi Potilasohjeen laatiminen POHDINTA LÄHTEET LIITTEET LIITE 1 HAMPAIDEN JA SUUN KOTIHOITO-OHJE LIITE 2 ALLERGIA JA ASTMALIITON OHJE... 37

5 2 LIITE 3 ALLERGIA- JA ASTMALIITON KOTISIVU LIITE 4 LUPALOMAKE PIIRROSTEN KÄYTTÖÖN... 39

6 3 1 OPINNÄYTETYÖN TAUSTA JA TARKOITUS Astma on yleisimpiä kansantautejamme. Lasten pitkäaikaissairauksista astma on yleisin, ja myös muissa ikäryhmissä astma on yleistynyt. Suomessa noin 6% väestöstä saa sairausvakuutuksen perusteella korvausta astmalääkkeistä,nuorilla ja lapsilla allergian ja astman esiintyvyys on vielä hieman suurempi kuin aikuisväestöllä. Kaikkialla teollistuneessa maailmassa astmaa sairastavien määrä on lisääntymässä, noin 5 % väestöstä sairastaa astmaa. Merkittävä osa astmasta on lievää eikä tarvitse lääkehoitoa. (Meurman & Autti 2003, 1146.) Astma on keuhkoputkien limakalvojen tulehdussairaus (inflammaatio). Sairaus aiheuttaa keuhkojen toiminnan häiriöitä ja erityisesti keuhkoputkien ahtautumista. Limakalvon reagoinnin taustalla on allergian (allergeenien) tai mikrobien (virukset, bakteerit) aiheuttamaa tulehdusta tai tuntemattomien tekijöiden laukaisemaa pitkäaikaista ärsytystä. Sekä keuhkoputkien limakalvojen tulehdus että siitä seuraava keuhkoputkien ahtautuminen ovat puolustusreaktioita, jotka torjuvat hengitettäviä vieraita aineita. Astmassa hengitystiet puolustautuvat liian voimakkaasti ja jatkuvasti, vaikka elimistöä ei uhkaa todellinen vaara. (Haahtela, 2004, 4.) Suun terveyden edistäminen on tärkeää astmaatikolle. Astmalääkkeiden tyypillisimpinä haittavaikutuksina mainitaan suun ja nielun hiivatulehdukset, äänen käheys ja ongelmat äänen käytössä. (Nieminen & Kankaanranta 2000, 33.) Opinnäytetyöni tarkoituksena on tehdä toimiva, selkeä ja käytännössä hyödynnettävä kirjallinen suun hoidon ohje Allergia- ja Astmaliitolle. (Liite 1), joka on kohdennettu astmaan sairastuneille potilaille sekä ohje (Liite 2), josta hyötyvät useat astmapotilaan omahoidon ohjaukseen osallistuvat terveydenhuollon ammattiryhmät; astmahoitajat, lääkärit sekä astmaatikon hoidonohjaukseen osallistuvat suun hoidon ammattilaiset. Allergia- ja Astmaliitto on kansanterveysjärjestö, jonka perustehtävänä on allergioista ja astmasta kärsivien elämänlaadun parantaminen. Ohjeeni tulee käyttöön Allergia- ja Astmaliiton verkkosivujen etusivulle Tietoa allergiasta otsikon alle. Ko. otsikon alle on koottu erilaisia ohjeita allergiaa ja astmaa sairastavien avuksi. (Liite 3).

7 4 Ohje on tarpeellinen, koska vastaavaa ohjetta astmaatikon suun hoidosta ei ole aikaisemmin tehty luvulla Allergia- ja Astmaliitolla on noin jäsentä perheineen, 31 allergia- ja astmayhdistystä kautta Suomen ja terve talo -periaattein rakennettu toimitalo Helsingin Meilahdessa. Allergiatietokeskus hankkii ja jalostaa allergiatietoa luomalla ja ylläpitämällä yhteyksiä tiedontuottajiin sekä keräämällä, muokkaamalla että jakamalla tietoa. Allergiatietoa ja neuvontaa tarvitsevien ihmisten määrä on jatkuvassa kasvussa. (Repo, 2007.) Toinen ohje on tehty astmahoitajien ja muun astmapotilaan hoitotiimiin osallistuvan henkilöstöryhmän toiveista samalla omakohtaisesti miettien, mitä suun terveydenhuollon ammattilaisten on hyvä huomioida astmapotilaan suun terveysneuvontaa antaessaan. Opinnäytetyöni tavoitteena on edistää astmaan sairastuneen suun terveyttä. Suun terveyden edistäminen on osa astmaatikon kokonaisvaltaista terveysneuvontaa. Ohje tuo astmaan sairastuneelle tietoa suun omahoidon tärkeydestä kokonaisterveyden kannalta. Astmaatikon hoidon ohjauksen tulee tukea astmaatikon suun terveyden omahoitoa. Ohje astmaatikon hoitotiimille suun hoidosta vahvistaa astmaatikon hoitoon osallistuvan hoitohenkilöstön tietämystä hampaiden ja suun hoidosta. Opinnäytetyöni on toiminnallinen opinnäytetyö. Toiminnallinen opinnäytetyö tavoittelee ammatillisesti käytännön toiminnan opastusta, ohjeistamista, toiminnan järjestämistä tai järkeistämistä. Siinä korostuu työelämää kehittävä toiminta. Toteutustapana voi olla kirja, kansio, vihko, opas, portfolio, kotisivut, cd-rom tai johonkin tilaan järjestetty tapahtuma. Toiminnallisessa opinnäytetyössä on tärkeää, että käytännön toteutus ja sen raportointi tutkimusviestinnän keinoin yhdistyvät. Toiminnallisena osuutena työssäni on ohje Allergia- ja Astmaliiton kotisivuille astmaan sairastuneen suun hoidosta sekä ohje astmaatikon hoitotiimille suun hoidosta. Ammattikorkeakouluopinnoissa opitaan yhdistämään ammatillinen teoreettinen tieto ammatilliseen käytäntöön ja pohtimaan alan teorioita sekä niistä nousevien käsitteiden avulla opitaan tekemään käytännön ratkaisuja ja siten kehittämään ammattikulttuuria omalla alalla. (Vilkka & Airaksinen 2003, 9, ) Teoriaosuutena on kirjallinen raportti, jossa perehdyn tarkemmin astman vaikutuksista suun terveyteen, suun terveyden edistämiseen ja potilasohjeen tuottamiseen; millainen on hyvä potilasohje, mitä kaikkea se voi sisältää, ja mitä asioita pitää huomioida laadittaessa potilasohjetta. Toiminnallisen opinnäytetyön raportointiosa on tutkimusviestintää. Siinä tulee näkyä tiettyjen tutkimustekstien omi-

8 5 naisuuspiirteitä; argumentointi (perustelu), käsitteiden tai termien määrittely ja käyttö, lähteiden käyttö ja lähdeviitteiden merkitseminen, persoona- ja aikamuotojen tarkoituksenmukainen valinta, tiedon varmuuden asteen ilmaisu ja metateksti, jonka avulla kirjoittaja kommentoi tekstiään ja antaa lukijalle luku- ja tulkintavihjeitä. (Parkkunen, Vertio & Koskinen Ollonqvist 2001,19.) 2 TERVEYDEN EDISTÄMINEN Terveys ei ole määriteltävissä yksiselitteisesti, koska sen taustalla on erilaisia terveyskäsityksiä, jotka voidaan jakaa tieteenaloittain, voimavarakeskeisesti sekä yksilöllisesti ja yhteisöllisesti. Maalilaman terveysjärjestön (WHO) määritelmän mukaan vuodelta 1948 terveys ei ole ainoastaan sairauksien ja toimintavajavuuden puuttumista, vaan se on täydellinen fyysisen, psyykkisen ja sosiaalisen hyvinvoinnin tila. Tätä määritelmää on kritisoitu siitä, että sen asettamaa tavoitetta on vaikea saavuttaa. Ottavan asiakirjassa vuodelta 1986 WHO on määritellyt terveyden jokapäiväisen elämän voimavarana, eikä elämän päämääränä. Terveyttä pidetään kaikkien oikeutena. Näin terveys nähdään myönteisenä käsitteenä sen korostaessa sosiaalisia ja henkilökohtaisia voimavaroja sekä fyysisiä voimavaroja. (Savola, Koskinen-Ollonqvist 2005, 10-11). Suun terveyden hoitoa ohjaavaa toimintaa on terveyden edistäminen, jonka keskeisiä periaatteita ovat kokonaishoito, yksilöllisyys, omatoimisuus, terveyskeskeisyys, turvallisuus ja hoidon jatkuvuus. Sen tarkoituksena on uudistaa ja yhdistää perinteistä ehkäisevää työtä ja terveyskasvatusta. Terveyden edistämisen päämääränä on lisätä ihmisten kykyä ja mahdollisuuksia vaikuttaa omaan ja yhteisönsä terveyteen. Terveyden edistämistä ei voi jättää yhden tai kahden ammattikunnan vastuulle. Terveyden edistäminen on laaja ja monenlaista toimintaa sisältävä alue, jonka määritteleminen on vaikeaa sen moninaisuuden vuoksi. ( Kähärä 2003, 48; Raatikainen 2003,11.) Raatikainen on kuvaillut Rimpilän (1994) näkemystä terveyskasvatuksesta siten, että se on ihmisten auttamista muuttamaan elämäntyyliään terveyden suuntaan. Rimpilän mukaan näitä elämäntyylimuutoksia voidaan tukea vahvistamalla tietoisuutta, muuttamalla käyttäytymistä ja luomalla ympäristö, joka suosii terveyttä. (Raatikainen 2003,11.)

9 6 Raatikainen on nostanut tutkimuksessaan esille Perttilän (1999), joka jakaa terveyden edistämisen eri käsitteisiin, joita ovat yksilö-, yhteisö-, terveyspalvelujärjestelmä-, ympäristö- ja yhteiskuntapolitiikkatasoinen käsite. Yksilötasoisen terveyden edistämisen määrittelyssä yksilö on toiminnan kohde, jolloin terveyden edistäminen on tietoista vaikuttamista yksilön asenteiden ja käyttäytymisen muuttamiseksi. Tällöin toimintamenetelmänä on riskiryhmiin kuuluvien sairauksien ehkäisy, jolloin sisältönä on ongelmien tunnistaminen ja terveyttä uhkaavien tekijöiden vähentäminen. (Raatikainen 2003, ) Suun hoidon ohjeessa astmaatikolle on suun sairauksien ehkäisyllä pyritty vähentämään astmaatikon yleisterveyttä uhkaavia tekijöitä suusairauksien osalta. Yksilötasoisessa terveyden edistämisessä voidaan yksilö nähdä myös toimijana, jolloin terveyden edistäminen määritellään ihmisen omaksi vastuuksi ja valinnaksi. Tällöin ihmiselle tarjotaan tietoja terveyteen vaikuttavista tekijöistä ja luodaan mahdollisuuksia terveisiin valintoihin., tuetaan oppimisen ja itsehallinnan kasvua sekä edistetään positiivista terveyskäyttäytymistä. Yksilö nähdään aktiivisena yhteisön jäsenenä, jonka ympäristö otetaan myös huomioon terveyden edistämisessä. Tällöin riskiryhmien terveyteen voidaan ajatella vaikuttavan vähentämällä terveyseroja ja takaamalla palvelujen monipuolinen saatavuus. (Raatikainen 2003, ) Astmaatikon moniammatillisen hoitotiimin kautta astmaatikko saa palveluja laajasti. 2.1 Suun terveyden edistäminen Yhtenä pääkäsitteenä työssäni on suun terveyden edistäminen. Luokittelin suun terveyden edistämisen abstraktiksi käsitteeksi. Jotta pystyisin välttämään terveyden edistämisen kapea-alaisen tulkinnan, pyrin ottamaan työssäni huomioon eri tieteenalojen ja ammattiryhmien näkemyksiä. Suuhygienistin toteuttaman hoidon päämääränä on väestön suun terveyden edistäminen ja potilaan hyvän olon turvaaminen, jolloin asiakasta on pystyttävä lähestymään tässä ja nyt - elämäntilanteessa. Suuhygienisti pystyy tukemaan toiminnallaan asiakkaidensa tasavertaista ja aktiivista roolia oman terveytensä edistämisessä. Suuhygienistillä on valmiudet osallistua yhteisölliseen ja yhteiskunnalliseen suun terveyden edistämiseen. Eri määrittelyissä tulee esille terveyden edistäminen osana jokapäiväistä työtä, toimintana, joka tuottaa onnellisen ihmisen,

10 7 onnistuneen vuorovaikutuksen ja tavoittelee sairauksien ehkäisyä. Kunkin työntekijän tapa hahmottaa ja määritellä terveyden edistäminen riippuu hänen omista arvoistaan, ihmiskäsityksestään ja näiden toteuttamisesta omassa hoitotyössä. (Murtomaa & Roos 2003, ) Suun terveyden edistämiseen vaikuttaa se miten hyvin väestö käyttäytyy terveystavoitteiden suuntaisesti ja miten tutkimuksen ja teknologian saavutuksia tällä alueella sovelletaan. Terveyden edistäminen on yksilöillä erilaista toimintaa, koska terveys on hänen ainutkertaista elämäänsä. Tietoisuus terveydestä osana elämänlatua on kasvanut ja ihmiset tarvitsevat nyt enemmän tietoa sairauksien ehkäisemisestä ja terveyden edistämisestä kuin aikaisemmin. Näin he pystyvät huolehtimaan paremmin suunsa terveydestä. (Keto & Murtomaa 2003, 1070.) Suun terveyden edistäminen on arvokas sijoitus. Terveys on inhimillinen perusarvo ja välttämätön sosiaaliselle ja taloudelliselle kehitykselle. Terveyden edistäminen on prosessi, jossa ihmisten mahdollisuudet hallita ja vaikuttaa päätöksillään ja toiminnallaan terveyteen lisääntyvät. Terveys 2015 yhteistyöohjelma toimii eräänlaisena kehyksenä terveyden edistämistoiminnalle yhteiskunnan eri alueilla. Se ei koske pelkästään terveydenhuoltoa, sillä väestön terveyteen vaikuttavat ennen kaikkea terveydenhuollon ulkopuoliset asiat, kuten ihmisten elintavat ja ympäristö. Eri strategioilla voidaan kehittää ja muuttaa elintapoja ja ympäristöolosuhteita. Ihmiset vaikuttavat itse päätöksillään ja toiminnallaan terveyteensä. Terveyttä voidaan edistää tai vahingoittaa myös arkielämän ympäristöissä kuten päiväkodeissa, kouluissa, liikenteessä ja asumaalueilla sekä työpaikoilla. Tulevien vuosien haasteena on ylittää rajoja eri hallinnon alojen välillä, kuten julkisen ja yksityisen sektorin sekä valtion hallinnon ja kansalaisjärjestöjen välillä. Näin voidaan vapauttaa niitä terveyden edistämisen voimavaroja, jotka kätkeytyvät monille yhteiskunnan aloille. Silloin kunnilla on itsehallintonsa ja laajan toimivaltansa vuoksi mahdollista edistää ihmisten hyvinvointia ja terveyttä. (Sosiaali ja terveysministeriö 2001.) Suun terveyden edistämisen tavoitteet pyritän saavuttamaan terveyskasvatuksella. Sillä pyritään vaikuttamaan siihen, että asiakkaat tietävät, millainen on terve suu, haluavat säilyttää suunsa terveenä, tietävät miten suun terveys voidaan säilyttää ja osaavat käyttää palveluja. Terveyskasvatusta järjestetään yhteistyössä ei tahojen kanssa. Yksilöllisen terveyskasvatuksen ohella myös medialla on suuri merkitys tapojen ja

11 8 tottumusten muuttajana myös hammashoidon alueella. (Widström, Suominen-Taipale 1997,22.) Terveyden edistämistä ei voi jättää yhden tai kahden ammattikunnan vastuulle. terveyden edistämisessä tarvitaan laaja-alaista yhteistyötä. (Kähärä,2003,48.) Moniammatillinen yhteistyö tarkoittaa monen ammattiryhmän yhteistyötä päämääränä asiakkaan/potilaan ongelmien ratkaiseminen ja hyvän olon saavuttaminen kunkin oman ammattitaidon mukaisesti. Suun terveyden edistämisen lähtökohtana on koko hammashoitohenkilökunnan sitoutuminen ja positiivinen suhtautuminen terveydenedistämistyöhön. Suun sairauksien hallintaan tarvitaan hammashoitohenkilöstön lisäksi ammatti- ja sektorirajat ylittävää terveyden edistämisen yhteistyötä. Näin toteutuu hyvän hoidon periaatteet ja asiakas/potilas otetaan huomioon kokonaisvaltaisesti käytännön hoitotyössä. (Hautamäki 2003, 1278.) Astmaatikon suun terveyden edistämisessä moniammatillisesta työryhmällä saavutettaisiin em. tavoitteet. Terveyden edistäminen tulisi nähdä laajasti terveysosaamisena, jota kehitetään monin eri tavoin sekä menetelmällisesti että sisällöllisesti. Terveysosaaminen todentuu Lehtosen (2003) mukaan oppimisen avulla, terveyden lukutaitoa kehittämällä. Terveyden lukutaitoa kehittämällä voidaan lisätä yksilön valmiuksia hallita terveyteensä vaikuttavia ja terveyttä määrittäviä tekijöitä sekä siten pystytään tukemaan asiakkaan tasavertaista ja aktiivista roolia oman terveytensä hallinnassa. (Lehtonen 2003, 1054.) Terveys kansanterveysohjelman mukaan korostetaan ihmisten omaa vastuuta terveydestään, jolloin myös terveyden lukutaito ja sen kautta terveysosaamisen kehittyminen ovat keskeisiä asioita. Terveyden lukutaidossa on kyse luovasta ajattelusta, uusien ajattelutapojen ja näkökulmien keksimisestä sekä yhteisestä pohdinnasta. Terveyden lukutaitoa on jokaisella yksilöllä oikeus oppia kyetäkseen tekemään valintoja, jotka edistävät omaa, toisten ja ympäristön hyvinvointia ja terveyttä. (Jakonen 2003,130.)

12 9 2.2 Terveyden lukutaito Terveyden lukutaidossa on lähinnä kysymys siitä, kuinka asiakas kykenee etsimään, analysoimaan, ottamaan selville, jäsentämään ja yhdistämään erilaista tietoa terveyteensä vaikuttavista asioista. Asiakkaan kannalta ongelmia aiheuttaa terveystiedon sirpaleisuus, koska terveyteen liittyvää tietoa on paljon saatavilla mm. internetistä, terveyslehdistä, erilaisista puhelinpalveluista ym. tiedon määrän kasvaessa, vaikeutuu sen arviointi ja hallittavuus. (Sirkiä 2003,3.) Terveyden edistämisessä terveyden lukutaidolla ymmärretään tiedollisia ja sosiaalisia taitoja, jotka määrittävät yksilön motivaation ja kyvyt saada tietoa, ymmärtää ja käyttää sitä terveyttä edistävällä ja ylläpitävällä tavalla. Terveyden lukutaidossa ei ole niinkään kysymys tiedon määrästä, vaan yksilön mahdollisuudesta terveystietoa hyödyntämällä osallistua ja vaikuttaa omaan ja yhteisönsä terveyteen. Terveyden lukutaito viittaa senlaatuiseen tiedon, henkilökohtaisten taitojen ja luottamuksen saavuttamiseen, jolloin yksilö voi toimia oman ja yhteisönsä terveyden parantamiseksi muuttamalla elämäntyyliään ja vaikuttamalla elinolojen kehittämiseen. Terveyden lukutaito on elinikäinen prosessi, johon vaikuttavat ympäristö ja kulttuuri. Terveyden lukutaitoon liittyy tietoisuuden lisääminen, jossa yksilöille ja yhteisöille viestitään terveyteen vaikuttavien tekijöiden olemassaolosta ja näin saatua tietoa käsitellään palautteen (reflektion) avulla. (Savola ym. 2005, ) Tämän vuosikymmenen keskeisenä haasteena terveyden edistämisessä pidetään terveyden lukutaitoa. terveyden lukutaito käsittää luku- ja kirjoitustaidon lisäksi myös laskutaidon sekä koulutuksen ja sivistyksen laajemmin. Tämä käsite esiteltiin Jakartassa 1997 kansainvälisessä terveyden edistämisen kongressissa. Terveyden lukutaidon avulla on mahdollisuus tehdä terveyttä koskevia valintoja. WHO on määritellyt terveyden lukutaidon sosiaalisiksi ja kognitiivisiksi, tiedollisiksi taidoiksi, jotka luonnehtivat ihmisen motivaatiota ja kykyä saavuttaa, käyttää ja ymmärtää tietoa tavalla, joka sekä edistää että ylläpitää terveyttä. (Lindholm 2004,15-17.)

13 Voimavarakeskeisyys Terveydenedistämistoiminnassa ja potilasohjauksessa tulisi asiakkaalle mahdollistaa empowerment eli voimaantuminen eli voimavarakeskeisyys, se on viime vuosina tunnistettu yhdeksi potilasohjauksen keskeiseksi tavoitteeksi. Voimavarakeskeisen ohjauksen tavoitteena on potilaan sisäisen voimantunteen saavuttaminen, joka syntyy siitä, että potilaalla on mahdollisuus osallistua ja vaikuttaa terveyteensä liittyvään toimintaan ja päätöksentekoon. Lähestymistavan avulla pyritään maksimoimaan ihmisten mahdollisuuksia terveyteen, itsenäisyyteen ja riippumattomuuteen. Lähestymistavan mukainen terveyden edistämisen prosessi voi toimia sekä yksilö-, ryhmä- että yhteisötasolla Vuorovaikutus on tasavertaista, ilmapiiri turvallista, luottamuksellista, arvostavaa ja kunnioittavaa (Kettunen, Poskiparta & Karhila 2002,213) Voimavarakeskeinen potilasohjaus rakentuu potilaan aikaisempien tietojen ja kokemusten pohjalle auttaen häntä löytämään voimavarojaan, jotta hän voisi asteittain ottaa enemmän vastuuta sairautensa itsehoidosta ja omasta terveydestään. Voimavarakeskeisen ohjauksen keskiössä ovat potilaan arkipäivän tarpeet ja selviytyminen, hänen piilevät voimavaransa, toimintatavat ja tukiverkot. Oleellista on, että sairaudestaan huolimatta potilas voi asettaa itselleen tulevaisuuden päämääriä ja vaikuttaa oman tulevaisuutensa suunnitteluun. Oleellista on jakaa vuorovaikutustilanteessa valta osallistujien kesken. (Liimatainen L., Hautala P., Perko U. 2005, ) Terveydenhuollon ammattilaisen ja asiakkaan suhteet ovat muuttumassa hierarkisesta auktoriteettisuhteesta kumppanuussuhteeksi, jossa korostuvat potilaiden itsenäisyys ja itsemääräämisoikeus (Torkkola, Heikkinen & Tiainen 2002, 8). Yksilötasolla tämä tarkoittaa yksilön tunnetta siitä, että hän pystyy aiempaa enemmän hallitsemaan oma elämäänsä (esim. itsehoitoryhmän jäsenyys). Yhteisötasolla se tarkoittaa sitä, että sama prosessi on koettava ensin yksilötasolla sekä se lisäksi on tavoitteellista yhteisöllistä, poliittista toimintaa, johon yhteisön jäsenet aktiivisesti osallistuvat. (Liimatainen, Poskiparta & Sjögren 1999, )

14 Terveysviestintä Tässä terveysviestintää käsittelevässä kappaleessa painotan hyvän terveysaineiston ominaisuuksia, koska pyrin käyttämään siihen liittyviä tietoja laatiessani esitettä. Terveysviestintä on tavoitteellista toimintaa, jossa pyritään lisäämään suuren yleisön terveystietoisuutta, jotta yksilöiden ja yhteisöiden terveydentilaa voitaisiin parantaa. Terveysviestintä on menetelmä tiedottaa terveyteen liittyvistä asioista väestölle ja saada tärkeät terveyskysymykset keskusteltaviksi. Terveysviestinnässä ei päämääränä ole ainoastaan tiedon levittäminen, vaan terveyden edistäminen, sairauksien ehkäisy, hoito tai kuntoutus. (Savola ym. 2005;78.) Se voi olla joukkoviestintää suurelle yleisölle esimerkiksi television tai lehdistön välityksellä. Joukkoviestinnän mahdollisuudet yksilötasolla ovat kuitenkin rajalliset, koska sanoma kilpailee muiden sanomien joukossa. Terveysviestintää voi olla myös yksittäisten henkilöiden välillä. Henkilökohtaisella viestinnällä eli keskinäisviestinnällä on periaatteessa suuremmat vaikutusmahdollisuudet kuin joukkoviestinnällä. (Wiio & Puska 1993, 16, 113.) Terveysviestinnän avulla voidaan vahvistaa terveyteen liittyviä uskomuksia ja asenteita, sen avulla voidaan innostaa ihmisiä etsimään lisätietoa ja saada aikaan terveellisiä elämäntapoja. Terveysviestintä sisältää henkilökohtaisen terveysneuvonnan, terveysjournalismin (terveyskirjoittelun lehdissä), yhteisöviestinnän, riskeistä viestimisen, sosiaalisen viestinnän ja markkinoinnin. Terveysviestintä voidaan nähdä myös laajemmin, tällöin laaja-alainen terveysviestintä sisältää kaikenlaisen joukkoviestinnän kuten terveysvalistuksen, terveysmainokset, terveysjournalismin ja terveyttä käsittelevän viihteen, kohdeviestinnän kuten potilasohjeet ja terveydenhuollon sisäisen viestinnän sekä interpersonaalisen viestinnän kuten lääkärin tai hoitajan ja potilaan välisen keskustelun. (Savola ym. 2005, 78.) Terveys pitäisi kokea arkipäivän voimavaraksi. Maailman terveysjärjestön WHO:n mukaan terveyden edistämisen prosessissa ihmisille luodaan edellytyksiä hallita, ylläpitää ja edistää terveyttään. terveyttä edistettäessä korostuu terveyden ammattilaisen ja asiakkaan avoin ja tasavertainen vuorovaikutus, mikä luo pohjan toimivalle yhteistyölle. (Lehtonen 2003,1054.)

15 12 3 ASTMAATIKON SUUN TERVEYDENHOIDON HAASTEET Astmapotilaan hoidon tavoitteena taudin alkuvaiheessa on oireettomuus ja tervehtyminen. Krooninen vuosia kestänyt astma tulee harvoin oireettomaksi. Astman ohella on usein hoidettava myös allergista nuhaa. Nuhan hyvä hoito voi lievittää myös astmaa. Niin astman kuin allergisen nuhan ensi- ja peruslääkkeitä ovat limakalvon tulehdusta hoitavat lääkkeet, joita hengitetään keuhkoputkiin tai nenän limakalvoille. (Haahtela, 2004, 9.) Limakalvojen tulehdusta hoitavana peruslääkkeenä käytetään yleensä hengitettävää kortisonia (inhaloitavat kortikosteroidit), joka vähentää oireita muutamassa päivässä. Lääke ehkäisee astmakohtauksia, mutta sitä ei käytetä varsinaisena kohtauslääkkeenä. Lääkettä hengitetään keuhkoihin astman vaikeusasteesta riippuen päivittäin muutaman viikon tai muutaman kuukauden jaksoina. Kroonisessa astmassa sitä käytetään jatkuvasti päivittäin. (Haahtela 2004, 5.) Astmalääkkeet annostellaan pääasiassa suun kautta inhalaationa erilaisia annossumuttimia käyttäen. Suun kautta hengitettävä kortikosteroidi on ensisijainen lääke. Osa lääkkeestä jää suuonteloon. (Laurikainen 2003, 484.) 3.1 Astmaa sairastavan suun terveyteen vaikuttavat tekijät Astma sairautena ei aiheuta haitallisia vaikutuksia suun terveyteen. Sen sijaan astman hoitoon suun kautta inhaloitavat eli sisäänhengitettävät kortikosteroidit altistavat hammas- ja suusairauksille, koska osa lääkeaineesta jää suoraan suuhun. Ne lisäävät hiivakasvua suussa, mikä altistaa hampaiden reikiintymistä. Merkittävimmät lääkkeiden suuhun kohdistuvat vaikutukset ovat vähenevä syljen eritys eli hyposalivaatio. - 2-adrenoreseptoriagonistit ovat näistä lääkkeistä yleisimpiä astman hoidossa. Syljen erityksen vähenemisestä aiheutuva suun kuivuminen aiheuttaa myös hampaiden kiinnityskudosten sairautta (=ientulehdusta). On tärkeää ehkäistä hammasperäiset tulehdukset, jotka voivat pahentaa perussairautta. Moitteettoman suuhygienian ylläpito korostuu. (Tenovuo 2003, 376.)

16 13 Vaikka huono suun terveys ei yleensä aiheuta välitöntä sairautta tai hengenvaaraa, on sen merkitys yleisterveyteen oleellinen. Suun terveys on osa ihmisen kokonaisterveyttä, joka osaltaan lisää hyvää oloa ja elämän hallintaa. tietoisuus terveydestä osana elämän laatua on lisääntynyt. Ihmiset kaipaavat tietoa suun sairauksien edistämisestä, jotta he siten kykenisivät huolehtimaan suunsa terveydestä. Suun terveyden lähtökohtana on mitä ihminen tuntee, kokee, miten hän itse toimii ja minkälaisia valintoja hän tekee suunsa terveyden edistämiseksi ja ylläpitämiseksi. Vastuullinen hoitohenkilökunta hyväksyy nämä valinnat varmistuttuaan, että potilas on tietoinen terveyttä edistävistä sekä sitä vaarantavista valinnoista. Hyvänä kannustimena toimii tunne puhtaasta ja terveestä suusta. (Meurman ym. 2003, 1148.) 3.2 Astmalääkkeiden vaikutus suussa Laurikainen selvitti tutkimuksessaan astman, allergian ja astmalääkityksen vaikutusta suun terveyteen. Hänen mukaansa allergiaa ja astmaa sairastavilla, säännöllistä astmalääkitystä käyttävillä henkilöillä on kohonnut riski erilaisten suuoireiden esiintymiselle. Aikuisilla astmaa sairastavilla todettiin olevan vähäisempi syljen eritys kuin terveillä verrokeilla. Suun kuivumisen katsotaan liittyvän selkeästi astman hoidossa käytettäviin lääkkeisiin. (Laurikainen 2003, ) Astmaatikoilla esiintyy usein kuivan suun tunnetta. Nenän tukkoisuus aiheuttaa suu auki hengitystä, joka varsinkin yöllä lisää kuivan suun tunnetta. Kuiva suu vaikeuttaa puhumista, nielemistä ja/tai pureskelua. Suussa voi tuntua epämiellyttävää makua. Hengitys tuntuu pahanhajuiselta. Suun limakalvot saattavat olla syljen erityksen vähentyessä hauraan tuntuiset ja kirvelevät. Joskus suun limakalvot voivat punoittaa ja muuttua kiiltäviksi. Suussa voi esiintyä helpommin tulehduksia. Sylki saattaa olla kuplivaa tai sitkeää ja suunpohja on kuiva. Sylkirauhaset saattavat suurentua ja käydä kosketusaroiksi. Hampaiden reikiintyminen lisääntyy. Hammasproteesien käytössä ilmenee vaikeuksia. Kuiva suu myös alentaa elämänlaatua. (Meurman ym. 2003, 1148.) Syljen merkitys suun terveyden ylläpitäjänä perustuu sen bakteereja huuhtovaan vaikutukseen (virtausnopeus), sen sisältämiin puolustusmekanismeihin (synnynnäiset

17 14 tekijät ja immunoglobuliinit) ja remineralisaatiovaikutukseen (epäorgaaniset aineet; kalsium, fosfaatti, fluori). Sylki huuhtoo bakteereita hampaiden pinnoilta, limakalvoilta ja poistaa ruuantähteitä suusta. se myös kostuttaa suuta, liukastaa hampaiden ja limakalvojen pintoja muokaten pellikkelin (= hampaan pinnassa oleva soluton ja bakteeriton kalvo, joka muodostuu suunesteen glykoproteiineista muutamassa minuutissa puhdistuksen jälkeen) koostumusta ja estäen bakteerien kiinnittymistä. syljellä on myös luontainen kyky vastustaa happamuuden lisääntymistä suussa (puskurikapasiteetti). Sylki myös helpottaa makujen astimista ja käynnistää ruuan sulatuksen.(keto ym.2003,1071.) Syljenerityksen vähentyessä syljen suoja-aineiden määrä vähenee ja suun kosteustasapaino häiriintyy. Suu ei huuhtoudu kunnolla, kun sylkeä ei ole riittävästi. Sen vuoksi suun luonnollinen puhdistautuminen heikkenee ja suuhun jää ruoan tähteitä sekä limakalvolta irtoavia kuolleita soluja. On mahdollista, että syljen erityksen väheneminen ja mahdollinen kariesta aiheuttavien bakteerien runsaus on syy astmalääkkeiden aiheuttamaan plakin ph:n laskuun eli suun emäs-/happotasapaino muuttuu happamammaksi ja bakteerit lisääntyvät.. Syynä ph:n laskuun on ilmeisesti mutans streptokokkien laktoosista tuottamat hapot, koska ph:n lasku on suoraan verrannollinen lääkkeen sisältämään laktoosimäärään. Monet Suomessa käytettävät inhaloitavat kortikosteroidit sisältävät myös laktoosia kantaja-aineena. (Lenander Lumikari 2000, ) Seuraukset näkyvät suun terveydessä. Hampaat saattavat reikiintyä, suun limakalvoille tulee haavaumia ja suun sienitulehdukset voivat lisääntyä. Sisäänhengitettävät kortikosteroidit aiheuttavat suun ja nielun hiivatulehdusta, äänen käheyttä sekä ongelmia äänen käytössä. (Nieminen & Kankaanranta 2000, 33.) 3.3 Suun kotihoito Terveen suun tunnuspiirteitä ovat mm. ehjät hampaat, terveet hampaiden kiinnityskudokset ja limakalvot sekä riittävä syljeneritys. Suun kotihoidon lähtökohtana suun terveydenhuollon ammattilaiset pitävät hampaiden huolellista puhdistamista. Suun mekaaninen puhdistus vähentää bakteeripeitteitä hampaiden pinnoilta mikä ehkäisee hampaiden reikiintymistä, ientulehdusta sekä kiinnityskudossairauksia.

18 15 Suun mekaanisella puhdistuksella tarkoitetaan hampaiden harjausta, hammasvälien puhdistusta hammaslangalla tai hammastikulla ja tarpeen mukaan suun limakalvojen ja kielen puhdistusta kostealla suun puhdistukseen tarkoitetulla vanupuikolla. Kielen puhdistukseen on saatavana erilaisia kielenpuhdistimia tai joissain hammasharjoissa on kielenpuhdistukseen soveltuva esim. kuminen karhennus. Joskus mekaaninen puhdistus joudutaan korvaamaan kemiallisella puhdistuksella, mikä tarkoittaa suuveden käyttöä suun terveydenhuollon henkilöstön neuvojen mukaisesti. (Keto ym. 2003, 1070.) Tärkeää on, että asiakas saa joskus tunteen siitä, millainen on puhdas suu. Puhtaan ja terveen suun tunne tuottaa meille mielihyvää ja se kannustaa jokaista hyvään suuhygieniaan. Perushoitona on huolellinen harjaus kaksi kertaa päivässä pienellä pehmeällä hammasharjalla fluorihammastahnaa käyttäen sekä hammasvälien tikutus tai lankaus kerran päivässä. Tenovuo (2003) suosittelee natriumfluoridia sisältävää tahnaa jossa on mukana 10% ksylitolia. Ksylitolin lisähyöty reikiintymisen ehkäisyssä fluorihammastahnassa on jopa 10-12% (Tenovuo, J. 2003, 1047.) Astmapotilasta neuvotaan purskuttelemaan suunsa vedellä huolellisesti inhaloitavien kortikosteroidien käytön jälkeen sekä kurlaamaan nielunsa perusteellisesti, huuhteluvettä ei tulisi niellä, vaan se sylkäistään pois. Tuolloin lääkeaineen paikallinen Candidan (hiivan) kasvua edistävä vaikutus suun limakalvoilla vähenee. Sienitulehdus aiheuttaa limakalvojen polttelua, arkuutta ja pahanhajuista hengitystä sekä arkoja ja punaisia suupieliä. Limakalvo voi olla punainen proteesin alla.(meurman ym.2003,1146.) Suun kuivuuden haittoja on mahdollista lievittää. Suuta voidaan kostuttaa puhtaalla vedellä. Kotihoitokeinoina ovat suun huolellinen puhdistaminen, vaahtoamattoman fluorihammastahnan (NaF/Xyl) käyttö ja lisäksi hampaita voi vahvistaa fluorihuuhtelulla, -geelillä tai imeskelytableteilla. Jos hammastahnan makuaine tuntuu ärsyttävän suuta voidaan kokeilla apteekeista saatavia miedompia tahnoja. Layryylisulfaattia (=vaahtoava aine hammastahnassa) sisältävien hammastahnojen on osoitettu rikkovan hampaidena limakalvojen suojana olevaa musiinikerrosta ja siten mahdollistavan mm. antigeenien helpomman tunkeutumisen limakalvoille. Tahnoilla, jotka eivät sisällä layryylisulfaattia on oletettu olevan myös aftoja ehkäisevää vaikutusta (Biotene, BioXtra, Yotuel, Salutem mm.). Happamia ruoka-aineita ja juomia tulisi välttää. Suun limakalvoille voidaan myös levittää oliiviöljyä, Tenovuon mukaan oliiviöljy

19 16 voitelee suun limakalvoja ja sillä ajatellaan olevan antimikrobivaikutusta, koska lipidit (=rasvat) estävät mikrobiadheesiota. (Tenovuo 2003, 1045.) Hyposalivaatiopotilasta pidetään aina riskipotilaana reikiintymisen suhteen. Hän tarvitsee yksilöllisen profylaksin (karieksen ennaltaehkäisyn). Yleisohjeina Tenovuo (2003) suosittelee kuivasuisia potilaita huolehtimaan hyvin hampaistonsa puhtaudesta sekä käyttämään fluorihammastahnaa. Tarpeen mukaan voi turvautua erityisesti hyposalivaatiopotilaille valmistettuihin tuotteisiin. Tärkeää on kaikin tavoin lievittää potilaan subjektiivisia oireita. Kipeä suu voi vaikeuttaa tai jopa estää omakohtaista puhdistamista ja tilanne suussa pahenee. Myös suunkostutusaineista on apua.(tenovuo 2003, 385.) Hyposalivaatiopotilaille (= vähäisestä syljenerityksestä kärsivät potilaat) tarkoitetut Biotene - ja BioXtra - suuvedet käyvät hyvin suun kostutukseen. Ne rajoittavat mm. anaerobibakteerien kasvua suussa. Nämä suuvedet sisältävät laktoproksidaasisysteemin (= syljen antimikrobitekijä) lisäksi lysotsyymiä ja laktoferriiniä (ovat syljen antimikrobiproteiineja), joita Tenovuo kutsuu elimistön limakalvoja (ja samalla hampaita) puolustaviksi proteiineiksi ns. elimistön omiksi antibiooteiksi. Nämä puolustusproteiinit on eristetty lehmänmaidosta ja siten puhdistettuna niitä on lisätty moniin suunhoitotuotteisiin. Nämä suuvedet ovat alkoholittomia, joten ne eivät kuivata eivätkä ärsytä limakalvoja. (Tenovuo 2003, 385.) Ksylitoli tehostaa lisäksi puhdistuksen vaikutusta. Ksylitoli ei tuota juuri ollenkaan happoja hammasplakissa. Se ei myöskään toimi mutans streptokokkien kasvusubstraattina (kasvualustana), vaan sen sijaan se inhiboi (estää) niiden kasvua. Bakteereiden kasvun estäminen perustuu mikrobeille tärkeisiin aineenvaihduntareaktioihin. Ksylitoli estää myös hammasplakin bakteerimassan muuttumista kariogeeniseksi (hammaskariesta aiheuttavaksi). (Mäkinen 2001, 26.) Astmaa sairastava kuuluu karieksen suhteen riskiryhmään. Vuonna 1995 julkaistun, osittain suomalaisvoimin University of Michican`issa toteutetun, tutkimuksen mukaan ksylitolipurukumin käyttö alensi merkittävästi plakin ja syljen mutans streptokokkien määrää. Ksylitolin suositeltava käyttötiheys on kolme - viisi käyttökertaa päivää kohti. Ksylitolia suositellaan käytettäväksi välittömästi aterioiden ja välipalojen jälkeen. Toisinaan, lisäsuojan aikaansaamiseksi, ksylitolia voidaan käyttää myös ennen ateriaa.

20 17 Tavallisesti ksylitolipurukumin pureskeluajaksi suositellaan noin kymmentä minuuttia. (Mäkinen 2001, ) Laurikaisen (2002, 486) tutkimusten käytännön merkitys on, että astmaatikot, joilla on samanaikainen allergia ja säännöllinen inhaloitava kortisonilääkitys, tarvitsevat erityistä seurantaa myös hammashoidossa. Heistä muodostuu hammaslääketieteellinen riskiryhmä. Tämä on huomioitava suunniteltaessa potilaiden ehkäisevää hoitoa. Astmapotilaan hoitoon osallistuvien lääkäreiden ja hoitajien olisi hyvä ottaa tämä huomioon astmapotilaiden ohjauksessa eli tarvitaan yhteistyötä hammashoito- ja astmahoitotiimien välillä, väittelijä toteaa. (Laurikainen, ) Perushammashoitoon liittyvät asiat, kuten hampaiston ja suun tutkimukset, hammaskiven poisto jne. hoidetaan potilaan oman kotikunnan terveyskeskuksen hammashoitolassa tai omalla yksityishammaslääkärillä. 4 ASTMAATIKON OMAHOITOA TUKEVA POTILASOHJE Omahoito perustuu kansalaisen omavastuun kasvattamiseen terveyden edistämisessä ja terveyspalveluiden käytössä sekä asiakasnäkökulman kehittämiseen palvelujärjestelmässä. Tieto on aina ollut yksi tärkeimpiä hoitotyön elementtejä. Kun terveydenhuollon haasteisiin haetaan ratkaisuja, tiedon merkitys korostuu ja sen rooli muuttuu. Yksi suurimmista muutoksista on potilaan kasvava oma rooli hoitoprosessissa. Tiedon avulla häntä voidaan myös ohjata ja motivoida omatoimiseen terveydenedistämiseen (Ahlsten 2006) 4.1 Astmaatikon omahoito Astman ohjattua omahoitoa keskeisenä astman hoitokeinona suosittavat useat kansainväliset ja kansalliset astmaohjelmat, niin myös sosiaali- ja terveysministeriön vuonna 1994 julkaisema kansallinen astmaohjelma. Astman ohjatussa omahoidossa on

21 18 kaksi tärkeää osatekijää tehokas potilasohjaus ja potilaiden suorittama oireiden seuranta. Potilasohjaus sisältää perustiedot astmasta ja sen aiheuttamasta keuhkojen toiminnan häiriöstä, astmaa pahentavista tekijöistä, astmalääkkeistä ja niiden käytöstä ja vaikutustavoista sekä tiedot omahoidon periaatteista. Sisäänhengitettävän lääkehoidon oikean toteutuksen ohjaus on erittäin tärkeää. (Lahdensuo 2000, ) Potilas on sairautensa paras asiantuntija. Niin sanottu ohjattu omahoito on tärkeä edistysaskel. Astman omahoidossa potilas ei ole passiivinen osapuoli vaan aktiivinen vointinsa havainnoija ja oman hoitonsa toteuttaja. Kun hän ymmärtää, miten oireet syntyvät, ja miten lääkkeet vaikuttavat, hän säätää peruslääkityksen annosta ja jaksotusta. Lääkäri ja hoitaja antavat omahoidosta yksilölliset ohjeet. Potilaalle ei ainoastaan määrätä lääkkeitä, vaan hänen kanssaan sovitaan hoitokumppanuudesta: neuvotaan ohjeet, joiden puitteissa potilas voi itse säädellä lääkitystään oireiden mukaan ja neuvotaan elämistä sovussa astman kanssa. ( Lahdensuo 2000, 59.) Suun hoito on myös tärkeä astman omahoidossa. Siksi astmaatikon hoitoon osallistuville terveydenhuollon ammattilaisille tulee olemaan hyötyä tästä suun hoidon ohjeesta astmaatikon kokonaisvaltaisen omahoidon opastuksen tukena. 4.2 Kirjallisen materiaalin tuottamisprosessi Idean opinnäytetyön aiheeksi sain pitäessäni luentoa suun hoidosta astmaan sairastuneille Keski-Suomen Allergia- ja Astmayhdistys Ry:n järjestämässä moniammatillisessa terveyden edistämistilaisuudessa toukokuussa Tilaisuuteen materiaalia etsiessäni huomasin, ettei sitä ollut helposti saatavilla. Mistään ei myöskään löytynyt ohjetta tai opasta astmaatikon suun hoidon erityistarpeista. Keskustellessani asiasta Keski Suomen Allergia- ja Astmayhdistyksen toiminnanjohtaja Tiina Tarvaisen kanssa huomasimme, että tästä projektista olisi todellista hyötyä astmaatikon suun terveyden edistämiseen ja omahoidon neuvontaan. Keskustelin myös Allergia- ja Astmaliiton viestintäpäällikkö Rille Revon kanssa aiheesta. Hänen kanssaan sovimme, että tekisin astmaatikon suun hoidosta sähköisessä muodossa käytettävän potilasohjeen Allergia- ja Astmaliiton kotisivuille. Konsultoin

22 19 myös YTHS:n Jyväskylän terveysaseman ylilääkäri Pirjo Paajasta (Paajanen, 2005) ja astmaatikkojen ohjaukseen suuntautunutta sairaanhoitaja Pia Taipalusta (Taipalus, 2005). Heiltä sain paljon arvokasta tietoa ja vinkkejä tulevaan opinnäytetyöhöni. Opinnäytetyöni ohjaajina toimivat TtM lehtori Raija Ilvonen sekä Ma. lehtori Sirpa Tuomi. Ensimmäisissä opinnäytetyön ohjauspalavereissa kävimme yhdessä läpi työni sisältöä ja työn etenemisestä. Aloitin työn etsimällä lähdemateriaalia koulumme kirjastosta. Hain kirjallisuutta terveyden edistämisestä, astmasta ja astman vaikutuksista suuhun, potilasohjauksesta ja ohjausmateriaalin tuottamisesta. Opinnäytetyön suunnitelman tein keväällä Kun suunnitelma hyväksyttiin, aloitin potilasohjeen ja raportin työstämisen. Suunnittelen suun hoidon ohjeen astmaatikoille suun terveydenhoidosta ja suun sairauksien ennaltaehkäisystä. Pyrin kokoamaan ohjeeseen ajankohtaista tietoa astmaatikon suun yleisimmistä terveysriskeistä ja niiden ennaltaehkäisystä. Ohje toimii myös oheismateriaalina yhteistyökumppanin toteuttamalle terveysneuvonnalle. Ajatukseni on, että yhteistyökuppani voi jatkossa päivittää potilasohjeen tietoja tarpeen mukaan. Allergiaja Astmaliitolla on omat ohjeet potilasohjeiden ja oppaiden julkaisu-/ulkoasun suhteen. Sisällön suhteen ei heillä ole yhteneväisiä ohjeita. Allergia- ja Astmaliiton tiedotuspäällikkö Rille Revon kanssa sovimme, että hän siirtää tulevan ohjeen liiton suositusten mukaisesti sähköiseen muotoon liiton verkosivuille. Aikaisemmin mainittujen yhteistyöhenkilöiltä sain hyviä ideoita ohjeen sisältöön liittyvistä asioista. Ajatuksemme ohjeeseen tulevista asioista olivat hyvin samankaltaisia. Raportointiosuuteen tarvitsin paljon uutta, tutkittua ja perusteltua tietoa. Kirjallisuuden avulla perehdyin siihen, miten laadukas kirjallinen ohjausmateriaali toteutetaan. Opinnäytetyötä tehdessäni pyrin samalla tekemään raportointiosuutta. Teoriaosuuden sisällön teko samanaikaisesti auttoi peilaamaan ohjeen sisältöä ja sen itsearviointia. Esitteen toteutuksessa pyrin toteuttamaan hyvän terveysaineiston ominaisuuksia ja sain teoriatiedon tukemaan ohjeen sisältöä. Ohjauspalavereissa sain neuvoja raportointiosuuden muokkaamiseen sekä potilasohjeen sisällöksi. Kävin syyskuussa 2006 tapaamassa ja esittelemässä oppaan suunnitteluversiota Rille Revolle Allergia- ja Astmaliiton Allergiatalossa Helsingissä sekä Jyväskylässä Tiina Tarvaiselle. Samoin professori Jorma Tenovuo Turun yliopiston

23 20 hammaslääketieteen laitokselta kommentoi sähköpostitse opastani lokakuussa 2006 (Tenovuo,2006). Keväällä 2007 sain vielä Allergia- ja Astmaliiton johtoryhmän kommentit Rille Revon (Repo, 2007) välityksellä sähköpostitse. Heiltä sain tarvittavat lisäys- ja muutosehdotukset. Kesän 2007 aikana tein tarvittavia muutoksia potilasohjeeseen ja raportointiosuuteen. Opinnäytetyöni valmistui syyskuussa Potilasohjeen laatiminen Kirjallinen ohjausmateriaali tukee merkittävästi suullista ohjausta. Potilaat pitävät Kääriäisen ym.(2005, 13) tutkimuksen mukaan kirjallista ohjausmateriaalia tarpeellisena tiedonlähteenä. Ongelmana on usein se, etteivät potilaat ymmärrä saamaansa potilasohjetta. Syynä on liian vaikeasti kirjoitettu teksti ja ohje ei aina perustu potilaiden näkökulmaan. (Kääriäinen, Kyngäs, Ukkola & Torppa 2005,13.) Kirjallisen ohjausmateriaalin laadun parantaminen ja jatkuva kehittäminen tarvitsee seurantaa ja tulosten mittaamista laatukriteerien ja muiden laatutyökalujen avulla. Laadunarviointia tarvitaan toiminnan onnistumisen arviointiin, ongelmien tunnistamiseksi ja päätöksenteon tueksi. Se toimii oppimisen perustana ja sitä voidaan käyttää vertailuun muiden vastaavien organisaatioiden kanssa. Tulokset ovat myös apuna työntekijälle palautteen annossa ja tehokkuuden seuraamisessa. Ne ohjaavat myös toimintaa pinoalueiden suuntaan ja seuraavat toteutumisen saumattomuutta (Idänpää Heikkilä, Outinen, Norblad, Päivärinta & Mäkelä 2000,20). Myös terveyskasvatusaineiston arvioinnin tarkoituksena on kehittää terveysaineiston laatua ja ihanteellista olisi, jos arviointi olisi osa tuotantoketjua. Arviointia on mielestäni tämän mukaan hyvä tehdä koko suunnitteluprosessin ajan. Keski-Suomen Allergia- ja Astmayhdistyksen Minnansalin astmapäivänä arviointia oppaasta tekivät niin asiakkaat kuin hoitotyön ammattilaiset. Terveysaineiston käyttötapa on kuitenkin yhtä tärkeää kuin sen laatu. "Väärin" käytetty aineisto ei vastaa tarkoitustaan, vaikka se olisi laadultaan hyvää. (Parkkunen, Vertio & Koskinen-Ollonqvist 2001, 9.) Ohjeen vaikuttavuutta ja laatua voi mielestäni arvioida vasta sitten, kun se on ollut kohderyhmällä käytössä. pyysin ohjeesta arviota yhteistyökumppanin edustajilta Allergia- ja

24 21 Astmaliiton johtoryhmältä ja Keski-Suomen allergia- ja astmayhdistyksen toiminnanjohtaja Tiina Tarvaiselta ja heidän lyhyen arvion mukaan ohje on hyvä. Laadun arvioimiseen tarvitaan laatukriteereitä. Esimerkiksi terveyden edistämisen keskuksen laatukriteerit ovat muodostuneet tutkimuksen ja käytännön kokemuksen kautta. Terveydenedistämisen keskus on asettanut laatukriteerit alkamaan konkreettisesta terveystavoitteesta ja sitten tulee oikea ja virheetön tieto materiaaliin. Esitteessä tulee olla sopiva tietomäärä. Kieliasun tulee olla helppolukuista ja ulkoasun selkeästi esitetty. Esitteen tulee olla helposti hahmoteltava ja kuvituksen tuettava tekstiä. Kokonaisuutena esitteen tulee olla selkeästi tietylle kohderyhmälle määritelty ja huomioitava kohderyhmän kulttuurin kunnioittaminen. Esitteen tulee olla huomiota herättävä ja tunnelmaltaan hyvä ja kiinnostava. (Parkkunen ym. 2001, 10.) Myös internetistä löytyy tänä päivänä runsaasti terveyskasvatusaineistoa, mutta siellä ongelmana on tiedon luotettavuus. Tiedon laatu internetissä tulee kuitenkin tulevaisuudessa tärkeämmäksi, koska aineisto- ja käyttäjämäärät kasvavat jatkuvasti. (Parkkunen ym. 2001, 10.) Erityisesti nuoret käyttäjät osaavat hakea itse monipuolisesti tietoa internetistä ja kyselevät asiantuntijoilta vahvistusta löytämilleen tiedoille. Törmäämme työelämässä usein asiakkaisiin, joilla on jo valmis lista kysymyksiä vastaanotolle tullessaan, kun he ovat internetistä löytäneet tietoja ja kaipaavat niihin vahvistusta. (Parkkunen ym. 2001, 10.) Yhteistyökumppani voi halutessaan vaikuttaa ohjeen asiasisältöön ja ulkoasuun sekä päivittää ohjeeseen halutessaan internetlinkkejä. Esite on tallennettu PDFmuodossa, jotta sen voi julkaista intrnetissä ja sairaaloiden ja terveyskeskusten yms. www-sivuilla. Potilasohjetta tehtäessä kohderyhmän määrittely on tärkeää. Tutkimuksissa on vahvistunut käsitys siitä, että aineiston sopivuus vastaanottajalle on edellytys sen vaikuttavuudelle. Suunnitteluvaiheessa kannattaa kartoittaa muun muassa kohderyhmän tiedot, taidot ja asenteet. Näin saadaan selvitettyä myös mahdolliset viestinnän esteet. Kerätyt tiedot auttavat aineiston muokkaamista kohderyhmälle sopivaksi. (Parkkunen ym. 2001, )

25 22 Astma ja suun hoito opas on suunnattu astmaan sairastuneille sekä astmapotilaita ohjaaville terveydenhuollon asiantuntijoille. Kohderyhmän määrittelyn tein kuultuani Keski-Suomen Allergia- ja Astmayhdistyksen toiminnanjohtajaa Tiina Tarvaista.(Tarvainen 2006.) Potilasohjetta suunniteltaessa perehdyin kirjallisuuden kautta aikuisten oppimiseen ja ohjaamiseen. Pyrin tekemään ohjeesta selkeän ja helppolukuisen vähättelemättä tai aliarvioimatta kuitenkaan ketään. Potilasohjeen ulkoasusta keskustelin Tiina Tarvaisen ja Allergia- ja Astmaliiton tiedotuspäällikkö Rille Revon kanssa (Repo, 2006). Allergia- ja Astmaliiton viestintäpäällikkö Rille Repo siirtää potilasohjeen Allergia- ja Astmaliiton verkkosivuille Tietoa allergiasta otsikon alle muokaten sen ulkoasultaan liiton antamien ohjeiden mukaiseksi. Yhteistyökumppanin toiveena oli myös esite, jota astman hoitotiimi voisi käyttää potilasohjauksessa Potilasohjauksen tavoitteena on lisätä potilaan omia voimavaroja ja mahdollisuuksia selviytyä sairaudestaan ja sen hoidosta. Potilaan ohjauksen merkitys korostuu kotihoidon lisääntyessä. Tutkimuksien mukaan potilaat kokevat ohjauksen merkitykselliseksi ja tärkeäksi. Ohjaus lisää potilaiden tietoa ja positiivista asennoitumista hoitoon sekä vastuunottoa sairauden hoidosta. Ongelmana on kuitenkin usein se, että potilaat eivät ymmärrä saamaansa potilasohjetta. Syynä on liian vaikeasti kirjoitettu teksti ja se, ettei ohje aina perustu potilaiden näkökulmaan. (Kääriäinen & Kyngäs 2005, ) Aloitin aiheen teoriaosuuden työstämisen etsimällä aiheeseen liittyvää tietoa ja aikaisempia tutkimuksia. Kävi ilmi, että aiheeseen liittyvää tutkimusaineistoa ei juuri löytynyt, koska tutkimuksia ja ohjeita astmaatikon suun kotihoidon ohjauksesta ei ole juuri tehty. Hyvällä potilasohjeella pitää olla konkreettinen terveystavoite. Se ohjaa sisällön muodostumista ja tarkentaa sitä. Hyvästä aineistosta lukija pystyy helposti hahmottamaan, mihin terveysasiaan aineisto liittyy ja ymmärtämään, mihin aineistolla pyritään. Tavoitteen määrittelyn avulla pystytään vastaamaan kysymykseen: mitä tapahtuu, kun vastaanottaja perehtyy aineistoon. Selkeä tavoite tuo laajaankin aihealueeseen ryhtiä, ja sen avulla voidaan rajata sisältöä eli kaikkea ei tarvitse sanoa yhdessä esitteessä. Asiat tulee esittää lyhyesti ja ytimekkäästi ja kaikki turha kannattaa jättää pois. (Parkkunen ym. 2001, ) Terveystavoitteeksi ohjeeseen asetin astmaatikon suun terveyden parantamisen ja potilaan tukemisen suun omahoidossa. Mielestäni tämä tavoi-

Julkaisun laji Opinnäytetyö. Sivumäärä 43

Julkaisun laji Opinnäytetyö. Sivumäärä 43 OPINNÄYTETYÖN KUVAILULEHTI Tekijä(t) SUKUNIMI, Etunimi ISOVIITA, Ilari LEHTONEN, Joni PELTOKANGAS, Johanna Työn nimi Julkaisun laji Opinnäytetyö Sivumäärä 43 Luottamuksellisuus ( ) saakka Päivämäärä 12.08.2010

Lisätiedot

- Miten suun ja hampaiden hoito lisää hyvinvointiasi?

- Miten suun ja hampaiden hoito lisää hyvinvointiasi? Tervettä elämää munuaissairauden kanssa - Miten suun ja hampaiden hoito lisää hyvinvointiasi? Suuhygienisti, sairaanhoitaja Heidi Hänninen Tays/Suu- ja leukasairauksien poliklinikka Suun terveys osana

Lisätiedot

Joka viidennen aikuisen vaiva

Joka viidennen aikuisen vaiva Kuiva suu ei laula. Joka viidennen aikuisen vaiva Suun kuivuus (kserostomia) johtuu alentuneesta syljen erityksestä ja hoitamattomana horjuttaa ihmisen koko yleisterveyttä ja hyvinvointia. Suun kuivumisesta

Lisätiedot

SUUN JA HAMPAIDEN HOITO

SUUN JA HAMPAIDEN HOITO Esitteitä 2008:8 ISSN 1236-2123 ISBN 978-952-00-2602-8 (PDF) Tämä esite on saatavilla verkosivuiltamme useilla kielillä. Sitä voi kopioida ja jakaa vapaasti. SUUN JA HAMPAIDEN HOITO Voit itse pitää huolta

Lisätiedot

Ammatillinen opettajakorkeakoulu

Ammatillinen opettajakorkeakoulu - Ammatillinen opettajakorkeakoulu 2 JYVÄSKYLÄN KUVAILULEHTI AMMATTIKORKEAKOULU Päivämäärä 762007 Tekijä(t) Merja Hilpinen Julkaisun laji Kehittämishankeraportti Sivumäärä 65 Julkaisun kieli Suomi Luottamuksellisuus

Lisätiedot

Suun kuivuus = Kserostomia/Hyposalivaatio

Suun kuivuus = Kserostomia/Hyposalivaatio Suun kuivuus = Kserostomia/Hyposalivaatio on yleisempää naisilla kuin miehillä on usein ikääntymiseen liittyvä ongelma on ongelmana jopa 46,7 %:lla vanhuksista ja 10 %:lla koko väestöstä* liittyy moniin

Lisätiedot

Kuvailulehti. Korkotuki, kannattavuus. Päivämäärä 03.08.2015. Tekijä(t) Rautiainen, Joonas. Julkaisun laji Opinnäytetyö. Julkaisun kieli Suomi

Kuvailulehti. Korkotuki, kannattavuus. Päivämäärä 03.08.2015. Tekijä(t) Rautiainen, Joonas. Julkaisun laji Opinnäytetyö. Julkaisun kieli Suomi Kuvailulehti Tekijä(t) Rautiainen, Joonas Työn nimi Korkotuetun vuokratalon kannattavuus Ammattilaisten mietteitä Julkaisun laji Opinnäytetyö Sivumäärä 52 Päivämäärä 03.08.2015 Julkaisun kieli Suomi Verkkojulkaisulupa

Lisätiedot

Dysfagiapotilaan suuhygienian hoito Saila Pakarinen

Dysfagiapotilaan suuhygienian hoito Saila Pakarinen Dysfagiapotilaan suuhygienian hoito 4.4.2019 Saila Pakarinen IKÄÄNTYNEEN ELÄMÄNKOKEMUS HOITOHISTORIA, MITEN PANOSTANUT OMAAN HAMMASHOITOON AIEMMIN HAMMASHOIDON SAATAVUUS OLLUT VÄHÄISEMPÄÄ (ALUEELLISESTI

Lisätiedot

Kansanterveyshoitaja avainasiakkaan omahoidon tukijana. 22.3.2012 Seija Tuura, kansanterveyshoitaja/ kehittäjätyöntekijä, Kainuun Rampeosahanke

Kansanterveyshoitaja avainasiakkaan omahoidon tukijana. 22.3.2012 Seija Tuura, kansanterveyshoitaja/ kehittäjätyöntekijä, Kainuun Rampeosahanke Kansanterveyshoitaja avainasiakkaan omahoidon tukijana 22.3.2012 Seija Tuura, kansanterveyshoitaja/ kehittäjätyöntekijä, Kainuun Rampeosahanke asiakastapaaminen kestää ehkä 30-60 min x 2/ vuosi // miten

Lisätiedot

Aikuisen epilepsiaa sairastavan ohjaus

Aikuisen epilepsiaa sairastavan ohjaus Aikuisen epilepsiaa sairastavan ohjaus Mervi Pöntinen neurologian poliklinikka/ PHKS Epilepsiahoitaja toimii hoitotyön asiantuntijana moniammatillisessa työryhmässä vastaten omalta osaltaan epilepsiaa

Lisätiedot

CORTIMENT (budesonidi) 26.11.2013, versio 1.0 RISKIENHALLINTASUUNNITELMAN JULKINEN YHTEENVETO

CORTIMENT (budesonidi) 26.11.2013, versio 1.0 RISKIENHALLINTASUUNNITELMAN JULKINEN YHTEENVETO CORTIMENT (budesonidi) 26.11.2013, versio 1.0 RISKIENHALLINTASUUNNITELMAN JULKINEN YHTEENVETO VI.2 Julkisen yhteenvedon osiot VI.2.1 Tietoa sairauden esiintyvyydestä Haavainen paksusuolentulehdus (UC)

Lisätiedot

Ravinto ja hammasterveys

Ravinto ja hammasterveys Ravinto ja hammasterveys Hyvän hammasterveyden perusteet Hammasterveyden perusteita ovat: Terveelliset ruokatottumukset Hyvä suuhygienia Fluorihammastahnan käyttö Esiintyvät ongelmat: Karies Hammaseroosio

Lisätiedot

Asiakaslähtöisen potilasturvallisen hoidon toteuttamisen haasteet

Asiakaslähtöisen potilasturvallisen hoidon toteuttamisen haasteet Asiakaslähtöisen potilasturvallisen hoidon toteuttamisen haasteet Anne Kanerva Kliinisen hoitotyön asiantuntija, TtM Keski-Suomen sairaanhoitopiiri, psykiatrian toimialue Asiakaslähtöisyys Asiakas ainoa

Lisätiedot

TerveysInfo. Aftat Lehtinen kertoo aftojen oireista ja hoidosta.

TerveysInfo. Aftat Lehtinen kertoo aftojen oireista ja hoidosta. TerveysInfo suu Aftat Lehtinen kertoo aftojen oireista ja hoidosta. Hakusanat: hoito, suu, sairaudet, oireet Diabeetikon suunhoito Lehtisessä kerrotaan diabeetikon suunhoidosta. Hakusanat: hampaidenhoito,

Lisätiedot

Yleislääketieteen erikoislääkäri Perusterveydenhuollon moniosaaja

Yleislääketieteen erikoislääkäri Perusterveydenhuollon moniosaaja Yleislääketieteen erikoislääkäri Perusterveydenhuollon moniosaaja Yleislääketieteen erikoislääkäri Perusterveydenhuollon moniosaaja Yleislääketieteen erikoislääkäri on ihmisen, perheen ja yhteisön lääkäri.

Lisätiedot

Valio Oy RAVINTO JA HAMMASTERVEYS

Valio Oy RAVINTO JA HAMMASTERVEYS RAVINTO JA HAMMASTERVEYS HYVÄN HAMMASTERVEYDEN PERUSTEET Hammasterveyden perusteita ovat: Terveelliset ruokatottumukset Hyvä suuhygienia Fluorihammastahnan käyttö Esiintyvät ongelmat: Karies Hammaseroosio

Lisätiedot

Päiväkoti-ikäisten lasten suun ja hampaiden hoitoopas

Päiväkoti-ikäisten lasten suun ja hampaiden hoitoopas Päiväkoti-ikäisten lasten suun ja hampaiden hoitoopas Lukijalle Suun terveyteen liittyvät terveystavat vakiintuvat jo varhaislapsuudessa. Suun terveydellä on merkitys ihmisen kokonaisterveydelle. Monet

Lisätiedot

OMAHOIDON TUKI JA SÄHKÖISET PALVELUT -HÄMEENLINNAN TARINA- Palvelupäällikkö Suna Saadetdin, TtM, MBA 16.4.2015

OMAHOIDON TUKI JA SÄHKÖISET PALVELUT -HÄMEENLINNAN TARINA- Palvelupäällikkö Suna Saadetdin, TtM, MBA 16.4.2015 OMAHOIDON TUKI JA SÄHKÖISET PALVELUT -HÄMEENLINNAN TARINA- Palvelupäällikkö Suna Saadetdin, TtM, MBA 16.4.2015 21.4.2015 Tarve kehittää palveluita Tilanne vuonna 2010 palveluiden saatavuus ei ollut riittävä

Lisätiedot

SUUPALAT OMAHOITOSI TUEKSI

SUUPALAT OMAHOITOSI TUEKSI SUUPALAT OMAHOITOSI TUEKSI SISÄLLYS SUUN OMAHOITO... 3 Hampaiden harjaus... 3 Harjaustekniikka... 5 Hammasvälien puhdistaminen... 9 Hammasproteesien puhdistaminen... 12 RAVINNON VAIKUTUS SUUN TERVEYTEEN...

Lisätiedot

Tulokset kyselystä Käypä hoito -potilasversioiden kehittämiseksi

Tulokset kyselystä Käypä hoito -potilasversioiden kehittämiseksi Tulokset kyselystä -potilasversioiden kehittämiseksi Tiina Tala, Mari Honkanen, Kirsi Tarnanen, Raija Sipilä 30.9.2015 Suomalainen Lääkäriseura Duodecim Sisältö 1 Kyselyn tavoite... 3 2 Kyselyn vastaajat...

Lisätiedot

HUOLEHDI HAMPAISTASI Vahvista terveyttäsi

HUOLEHDI HAMPAISTASI Vahvista terveyttäsi HUOLEHDI HAMPAISTASI Vahvista terveyttäsi MIELENTERVEYSKUNTOUTUJA JA SUUN TERVEYS PSYYKKINEN SAIRAUS VAIKUTTAA SUUN TERVEYTEEN MONIN TAVOIN Useat psyykenlääkkeet kuivattavat suuta. Syöminen on silloin

Lisätiedot

Sydämen vajaatoimintapotilaan ohjauksen kehittämistyö

Sydämen vajaatoimintapotilaan ohjauksen kehittämistyö Sydämen vajaatoimintapotilaan ohjauksen kehittämistyö Projektikoordinaattori Sydämen vajaatoimintapotilaan potilasohjauksen kehittämistyön taustaa Pohjois-Savon sairaanhoitopiirin alueella vajaatoimintaa

Lisätiedot

Onni on terve suu OPAS SUUN OMAHOITOON

Onni on terve suu OPAS SUUN OMAHOITOON Onni on terve suu OPAS SUUN OMAHOITOON Opas suun omahoitoon Lähes kaikki suun sairaudet ovat ehkäistävissä ja hoidettavissa potilaan ja suun terveyden ammattilaisen hyvällä yhteistyöllä. Koska monet suun

Lisätiedot

Miehen kohtaaminen asiakastyössä Miehen näkökulma asiakastyössä 2/2. 17.3.2016 Osa 5/5 Jari Harju & Petteri Huhtamella

Miehen kohtaaminen asiakastyössä Miehen näkökulma asiakastyössä 2/2. 17.3.2016 Osa 5/5 Jari Harju & Petteri Huhtamella Miehen kohtaaminen asiakastyössä Miehen näkökulma asiakastyössä 2/2 17.3.2016 Osa 5/5 Jari Harju & Petteri Huhtamella Miehen kohtaamiseen vaikuttavat tekijät työntekijä tiedot, taidot ammatillinen viitekehys/oma

Lisätiedot

Jussi Klemola 3D- KEITTIÖSUUNNITTELUOHJELMAN KÄYTTÖÖNOTTO

Jussi Klemola 3D- KEITTIÖSUUNNITTELUOHJELMAN KÄYTTÖÖNOTTO Jussi Klemola 3D- KEITTIÖSUUNNITTELUOHJELMAN KÄYTTÖÖNOTTO Opinnäytetyö KESKI-POHJANMAAN AMMATTIKORKEAKOULU Puutekniikan koulutusohjelma Toukokuu 2009 TIIVISTELMÄ OPINNÄYTETYÖSTÄ Yksikkö Aika Ylivieska

Lisätiedot

Terveys ja sosiaalinen turvallisuus - palvelukokonaisuuden valmistelun ja muutoksen perusteita

Terveys ja sosiaalinen turvallisuus - palvelukokonaisuuden valmistelun ja muutoksen perusteita Terveys ja sosiaalinen turvallisuus - palvelukokonaisuuden valmistelun ja muutoksen perusteita Ulla Kuittu selvityshenkilö Organisaatiotoimikunta 7.2.2011 Valmistelun lähtökohtia edistetään terveyttä ja

Lisätiedot

1. Oppimisen ohjaamisen osaamisalue. o oppijaosaaminen o ohjausteoriaosaaminen o ohjausosaaminen. 2. Toimintaympäristöjen kehittämisen osaamisalue

1. Oppimisen ohjaamisen osaamisalue. o oppijaosaaminen o ohjausteoriaosaaminen o ohjausosaaminen. 2. Toimintaympäristöjen kehittämisen osaamisalue Sivu 1 / 5 Tässä raportissa kuvaan Opintojen ohjaajan koulutuksessa oppimaani suhteessa koulutukselle asetettuihin tavoitteisiin ja osaamisalueisiin. Jokaisen osaamisalueen kohdalla pohdin, miten saavutin

Lisätiedot

POTILAIDEN TERVEYDEN EDISTÄMINEN SAIRAALASSA - Kysely kirurgian klinikan hoitohenkilökunnalle. Taustatiedot. 1) Sukupuolesi?

POTILAIDEN TERVEYDEN EDISTÄMINEN SAIRAALASSA - Kysely kirurgian klinikan hoitohenkilökunnalle. Taustatiedot. 1) Sukupuolesi? POTILAIDEN TERVEYDEN EDISTÄMINEN SAIRAALASSA - Kysely kirurgian klinikan hoitohenkilökunnalle Taustatiedot 1) Sukupuolesi? Nainen Mies 2) Mikä on ikäsi? vuotta 3) Mikä on nykyinen tehtävänimikkeesi? apulaisosastonhoitaja

Lisätiedot

Kuinka vammaisen henkilön päätöksentekoa voidaan tukea?

Kuinka vammaisen henkilön päätöksentekoa voidaan tukea? Kuinka vammaisen henkilön päätöksentekoa voidaan tukea? Maarit Mykkänen, Savon Vammaisasuntosäätiö Kehitysvammaliiton opintopäivät 2015 Tuetusti päätöksentekoon -projekti Projektin toiminta-aika: 2011-31.7.2015

Lisätiedot

LIITE 8 Toiminnan aloittain etenevän opiskelun opetussuunnitelmaan

LIITE 8 Toiminnan aloittain etenevän opiskelun opetussuunnitelmaan LIITE 8 Toiminnan aloittain etenevän opiskelun opetussuunnitelmaan 1. Motoriset taidot Kehon hahmotus Kehon hallinta Kokonaismotoriikka Silmän ja jalan liikkeen koordinaatio Hienomotoriikka Silmän ja käden

Lisätiedot

TerveysInfo. Ataksiaoireyhtymät : tietoa etenevistä ataksiasairauksista Perustietoa ataksiasairaudesta sekä sairauden hoidosta ja kuntoutuksesta.

TerveysInfo. Ataksiaoireyhtymät : tietoa etenevistä ataksiasairauksista Perustietoa ataksiasairaudesta sekä sairauden hoidosta ja kuntoutuksesta. TerveysInfo MS tauti Ataksiaoireyhtymät : tietoa etenevistä ataksiasairauksista Perustietoa ataksiasairaudesta sekä sairauden hoidosta ja kuntoutuksesta. 1996 5, A5 : 46 s. : piirr. : 2 väri Hakusanat:

Lisätiedot

KASVUN TUKEMINEN JA OHJAUS

KASVUN TUKEMINEN JA OHJAUS TURUN AIKUISKOULUTUSKESKUS Kärsämäentie 11, 20360 Turku puh. 0207 129 200 fax 0207 129 209 SOSIAALI- JA TERVEYSALAN PERUSTUTKINTO, LÄHIHOITAJA NÄYTTÖTUTKINTO AMMATTITAIDON ARVIOINTI KASVUN TUKEMINEN JA

Lisätiedot

HOITOTYÖN TOIMINTAOHJELMA. 2014 2018 Etelä-Pohjanmaalla

HOITOTYÖN TOIMINTAOHJELMA. 2014 2018 Etelä-Pohjanmaalla HOITOTYÖN TOIMINTAOHJELMA 2014 2018 Etelä-Pohjanmaalla 2 Johdanto Tämän hoitotyön toimintaohjelman tavoitteena on toimia suunnannäyttäjänä alueelliselle kehittämiselle ja yhteistyölle ennakoiden tulevia

Lisätiedot

Terveysviestinnän tutkimus ja siihen liittyvät käsitteet

Terveysviestinnän tutkimus ja siihen liittyvät käsitteet Terveysviestinnän tutkimus ja siihen liittyvät käsitteet Sinikka Torkkola Viestintätieteiden tutkijakoulun koordinaattori Tampereen yliopisto, puheopin laitos sinikka.torkkola@uta.fi Terveysviestinnän

Lisätiedot

Terveyshyötymalli (CCM) Minerva Krohn Perusterveydenhuollon kehittäjäylilääkäri 26.10.2011

Terveyshyötymalli (CCM) Minerva Krohn Perusterveydenhuollon kehittäjäylilääkäri 26.10.2011 Terveyshyötymalli (CCM) Minerva Krohn Perusterveydenhuollon kehittäjäylilääkäri 26.10.2011 1 Terveydenhuolto: rikkinäinen järjestelmä Potilas on usein sivuroolissa, palveluiden saatavuudessa on ongelmia

Lisätiedot

SUUN TERVEYS OSANA HYVÄÄ RAVITSEMUSHOITOA

SUUN TERVEYS OSANA HYVÄÄ RAVITSEMUSHOITOA SUUN TERVEYS OSANA HYVÄÄ RAVITSEMUSHOITOA EHL, HLT Päivi Siukosaari, suugeriatrian erityispätevyys Yliopistohammasklinikka suu on ensimmäinen osa ruuansulatuselintä ruokavaliolla on yhteys suun terveyteen

Lisätiedot

Miten astmahoitaja voi auttaa potilasta saavuttamaan hyvän astman hoitotasapainon

Miten astmahoitaja voi auttaa potilasta saavuttamaan hyvän astman hoitotasapainon Miten astmahoitaja voi auttaa potilasta saavuttamaan hyvän astman hoitotasapainon Mirva Vuorimaa Sairaanhoitaja Tyks 9.3.2017 Hoitajapoliklinikka Tyksin keuhkopoliklinikalla * Toiminta alkoi syyskuussa

Lisätiedot

Karieksen hallinnan uudet tuulet. Hannu Hausen

Karieksen hallinnan uudet tuulet. Hannu Hausen Karieksen hallinnan uudet tuulet Hannu Hausen 20.2.2014 Aiheita Karieksen hallinta pähkinänkuoressa Hampaiden harjaus Uudet ravitsemussuositukset Pieni vilkaisu hampaiden reikiintymisen kehityssuuntiin

Lisätiedot

Raskauden aikainen suun terveys. Martta Karttunen, Johanna Widerholm 2016

Raskauden aikainen suun terveys. Martta Karttunen, Johanna Widerholm 2016 Raskauden aikainen suun terveys Raskaus ja suun terveys Odottavan äidin suun terveys Raskaus, perhe ja suut Sikiön suun terveys Tupakointi Ravinto Hampaiden puhdistus Suun hoitotoimenpiteet raskausaikana

Lisätiedot

Sepelvaltimotautipotilaan ohjauksen työkaluja. Vuokko Pihlainen Kliinisen hoitotyön asiantuntija

Sepelvaltimotautipotilaan ohjauksen työkaluja. Vuokko Pihlainen Kliinisen hoitotyön asiantuntija Sepelvaltimotautipotilaan ohjauksen työkaluja Kliinisen hoitotyön asiantuntija 28.102016 Esityksen sisältönä Potilasohjauksen näkökulmia Kehittämistyön lähtökohtia Potilasohjauksen nykykäytäntöjä ja menetelmiä

Lisätiedot

Kohti tulevaisuuden terveyspalvelujärjestelmää

Kohti tulevaisuuden terveyspalvelujärjestelmää Kohti tulevaisuuden terveyspalvelujärjestelmää Sanna Salanterä ja Heikki Korvenranta 16.09.2009 Kansallisen terveydenhuollon järjestämisestä vuoteen 2015 Alueellinen organisaatio ja järjestäminen Terveyden

Lisätiedot

Suunterveys Johdattelua aiheeseen. Hannu Hausen Suomen Hammaslääkäriliitto

Suunterveys Johdattelua aiheeseen. Hannu Hausen Suomen Hammaslääkäriliitto Suunterveys Johdattelua aiheeseen Hannu Hausen Suomen Hammaslääkäriliitto Hampaiden reikiintyminen on merkittävä kansanterveysongelma, joka käy kalliiksi sekä yhteiskunnalle että yksittäisille kansalaisille

Lisätiedot

SUUN JA HAMPAIDEN HOITO

SUUN JA HAMPAIDEN HOITO SUUN JA HAMPAIDEN HOITO www.eksote.fi Voit itse pitää huolta suun ja hampaiden terveydestä syömällä terveellisesti, harjaamalla hampaasi kaksi kertaa päivässä fluorihammastahnalla ja käymällä säännöllisesti

Lisätiedot

Harjoittelu omassa opetustyössä ammatillisen koulutuksen parissa

Harjoittelu omassa opetustyössä ammatillisen koulutuksen parissa Harjoittelu omassa opetustyössä ammatillisen koulutuksen parissa Ohjeet opiskelijalle Opiskelija harjoittelee omassa opetustyössään ammatillisessa koulutuksessa. Opetusharjoittelussa keskeisenä tavoitteena

Lisätiedot

Sisältö. 1. Vääriä uskomuksia 2. Luentomateriaali 3. Hyödyllisiä linkkejä

Sisältö. 1. Vääriä uskomuksia 2. Luentomateriaali 3. Hyödyllisiä linkkejä Suun hyvinvointi Aineiston on koonnut Sari Kyytinen, Ehkäisevän suun terveydenhuollon osatoiminnasta vastaava hammaslääkäri, Palokan th ky sari.kyytinen@palokkatk.fi Sisältö 1. Vääriä uskomuksia 2. Luentomateriaali

Lisätiedot

Ikäihmisten suun terveydenhoito 18.5.2016 Helsinki

Ikäihmisten suun terveydenhoito 18.5.2016 Helsinki Ikäihmisten suun terveydenhoito 18.5.2016 Helsinki Niina Nivala-Huhtaniska Suuhygienisti Länsi-Pohjan shp ky/hammas- ja suusairauksien poliklinikka niina.nivala-huhtaniska@lpshp.fi Tietoa on mutta ei tekoja?

Lisätiedot

Astmaatikko työelämässä Irmeli Lindström Keuhkosairauksien erikoislääkäri Työterveyslaitos

Astmaatikko työelämässä Irmeli Lindström Keuhkosairauksien erikoislääkäri Työterveyslaitos Astmaatikko työelämässä Irmeli Lindström Keuhkosairauksien erikoislääkäri Työterveyslaitos Työterveyshuollon erikoislääkärikoulutuksen valtakunnallinen seminaari 23.11.2010 Helsingin yliopisto Työikäisen

Lisätiedot

VALMISTEYHTEENVETO. Yksi tabletti sisältää natriumfluoridia vastaten 0,25 mg fluoridia ja omenahappoa 28,6 mg.

VALMISTEYHTEENVETO. Yksi tabletti sisältää natriumfluoridia vastaten 0,25 mg fluoridia ja omenahappoa 28,6 mg. VALMISTEYHTEENVETO 1. LÄÄKEVALMISTEEN NIMI Xerodent 0,25 mg / 28,6 mg imeskelytabletti 2. VAIKUTTAVAT AINEET JA NIIDEN MÄÄRÄT Yksi tabletti sisältää natriumfluoridia vastaten 0,25 mg fluoridia ja omenahappoa

Lisätiedot

Potilasinfokeskus T-sairaala 1 krs

Potilasinfokeskus T-sairaala 1 krs Potilasinfokeskus T-sairaala 1 krs Päivi Ali-Raatikainen 15.11.2006 VARSINAIS-SUOMEN SAIRAANHOITOPIIRI EGENTLIGA FINLANDS SJUKVÅRDSDISTRIKT Mikä on Tietolähde? Potilasohjauskeskus, jossa on VSSHP:n hoitokäytäntöjen

Lisätiedot

REFLUKSITAUTI JA HAMPAIDEN TERVEYS. S u o m e n R e f l u k s i 2 0 1 2

REFLUKSITAUTI JA HAMPAIDEN TERVEYS. S u o m e n R e f l u k s i 2 0 1 2 REFLUKSITAUTI JA HAMPAIDEN TERVEYS S u o m e n R e f l u k s i 2 0 1 2 Hampaiden kuluminen (eroosio) mahdollinen hapan ylösnousu suuhun asti kuluttaa hampaita tavallisen syömisen ja juomisen lisäksi suu

Lisätiedot

MUSEOT KULTTUURIPALVELUINA

MUSEOT KULTTUURIPALVELUINA Elina Arola MUSEOT KULTTUURIPALVELUINA Tutkimuskohteena Mikkelin museot Opinnäytetyö Kulttuuripalvelujen koulutusohjelma Marraskuu 2005 KUVAILULEHTI Opinnäytetyön päivämäärä 25.11.2005 Tekijä(t) Elina

Lisätiedot

OMAHOITOLOMAKE Liite 3

OMAHOITOLOMAKE Liite 3 OMAHOITOLOMAKE Liite 3 Sinulle on varattu seuraava aika: Sairaanhoitajan vastaanotolle: Aika lääkärille ilmoitetaan myöhemmin Pyydämme Sinua syventymään hetkeksi omahoitoosi. Täytä tämä omahoitolomake

Lisätiedot

Sairausvakuutuslaki muuttuu: työkyvyn hallinta ja varhainen tuki

Sairausvakuutuslaki muuttuu: työkyvyn hallinta ja varhainen tuki Sairausvakuutuslaki muuttuu: työkyvyn hallinta ja varhainen tuki Koulutuskiertue Syksy 2010 Kela Uusi painotus lakisääteiseen toimintaan (Sata - komitea 26.5.2009 => linjaus) Työterveyshuollon työkykyä

Lisätiedot

Ikääntyneiden suun terveyden edistäminen

Ikääntyneiden suun terveyden edistäminen Ikääntyneiden suun terveyden edistäminen Kukka-Maaria Leivonen, osastonhoitaja, suuhygienisti, TtM Sari Kyytinen, terveyden edistämisen asiantuntijahammaslääkäri Palveluntarve ja mitoitukset suun terveydenhuollossa

Lisätiedot

Vanhustyö 2015. 10.2.2015 Finlandia-talo, Helsinki. Tuula Haatainen varatoimitusjohtaja

Vanhustyö 2015. 10.2.2015 Finlandia-talo, Helsinki. Tuula Haatainen varatoimitusjohtaja Vanhustyö 2015 10.2.2015 Finlandia-talo, Helsinki Tuula Haatainen varatoimitusjohtaja Lähde: Laatusuositus 2013 2 Tavoitteena ikäystävällinen Suomi Seitsemän teema-aluetta ikäystävällisen Suomen rakentamiseksi

Lisätiedot

Hyvinvointia työstä. Työterveyslaitos www.ttl.fi

Hyvinvointia työstä. Työterveyslaitos www.ttl.fi Hyvinvointia työstä Työhyvinvoinnin turvaamisen roolit Työhyvinvointi kaikkien asia Teemajohtaja Rauno Pääkkönen rauno.paakkonen@ttl.fi 2.2.2013 Esittäjän nimi 2 Sisältö työhyvinvointi on kaikkien asia

Lisätiedot

Puijon Diabetesyhdistys Ry

Puijon Diabetesyhdistys Ry Puijon Diabetesyhdistys Ry 1 Johdanto 2 Diabetes ja suun terveys 2.1 Näin voit ehkäistä suun sairauksia 3 Ientulehdus ja hampaiden kiinnityskudossairaus eli parodontiitti 4 Hampaiden reikiintyminen eli

Lisätiedot

On instrument costs in decentralized macroeconomic decision making (Helsingin Kauppakorkeakoulun julkaisuja ; D-31)

On instrument costs in decentralized macroeconomic decision making (Helsingin Kauppakorkeakoulun julkaisuja ; D-31) On instrument costs in decentralized macroeconomic decision making (Helsingin Kauppakorkeakoulun julkaisuja ; D-31) Juha Kahkonen Click here if your download doesn"t start automatically On instrument costs

Lisätiedot

Hampaat ja hammashoito. Oma nimi Työn päivämäärä

Hampaat ja hammashoito. Oma nimi Työn päivämäärä Hampaat ja hammashoito Oma nimi Työn päivämäärä Sisällys Sisällys... 1 1 Helli hampaitasi hetki päivässä... 2 Nuoret aikuiset välinpitämättömiä... 2 Hammaslanka ikenien ilo... 3 Suu vaahdossa valkoiset

Lisätiedot

Suun terveydenhoidon

Suun terveydenhoidon Suun terveydenhoidon OMAHOITO-OPAS HUOMIO SUUHUN -oppaasta löydät tietoa aftojen hoidosta sammaksesta hammastapaturmista huuliherpeksestä kuivan suun hoidosta pahanhajuisesta hengityksestä suupielten haavaumista

Lisätiedot

ASIAKASLÄHTÖINEN HOITOYHTEISTYÖ LUO PERUSTAN TYYPIN 2 DIABETEKSEN HOITOON. Diabeteksen hoidon kehittämisen tarpeista ja keinoista

ASIAKASLÄHTÖINEN HOITOYHTEISTYÖ LUO PERUSTAN TYYPIN 2 DIABETEKSEN HOITOON. Diabeteksen hoidon kehittämisen tarpeista ja keinoista ASIAKASLÄHTÖINEN HOITOYHTEISTYÖ LUO PERUSTAN TYYPIN 2 DIABETEKSEN HOITOON Diabeteksen hoidon kehittämisen tarpeista ja keinoista Pirjo Ilanne-Parikka, sisätautien el, diabeteslääkäri ylilääkäri, Diabetesliitto

Lisätiedot

Työkyvyn hallinta, seuranta ja varhainen tuki. Työterveysyhteistyö ja työkyvyn ylläpitäminen korvaamisen edellytyksinä

Työkyvyn hallinta, seuranta ja varhainen tuki. Työterveysyhteistyö ja työkyvyn ylläpitäminen korvaamisen edellytyksinä Työkyvyn hallinta, seuranta ja varhainen tuki Työterveysyhteistyö ja työkyvyn ylläpitäminen korvaamisen edellytyksinä Koulutuskiertue 2012 1 Tavoitteemme on edistää yhteistä näkemystä työterveysyhteistyöstä

Lisätiedot

Terveys- ja hoitosuunnitelma osana pitkäaikaissairaan hoitoprosessia

Terveys- ja hoitosuunnitelma osana pitkäaikaissairaan hoitoprosessia Terveys- ja hoitosuunnitelma osana pitkäaikaissairaan hoitoprosessia Terveyskeskusten johdon neuvottelupäivät 7.-8.2.2013 Erja Oksman hankejohtaja Väli-Suomen POTKU -hanke POTKU -hanke Väli-Suomen Kaste-hanke

Lisätiedot

RANTALA SARI: Sairaanhoitajan eettisten ohjeiden tunnettavuus ja niiden käyttö hoitotyön tukena sisätautien vuodeosastolla

RANTALA SARI: Sairaanhoitajan eettisten ohjeiden tunnettavuus ja niiden käyttö hoitotyön tukena sisätautien vuodeosastolla TURUN YLIOPISTO Hoitotieteen laitos RANTALA SARI: Sairaanhoitajan eettisten ohjeiden tunnettavuus ja niiden käyttö hoitotyön tukena sisätautien vuodeosastolla Pro gradu -tutkielma, 34 sivua, 10 liitesivua

Lisätiedot

Keuhkoahtaumapotilaan ohjaus kuntoon!

Keuhkoahtaumapotilaan ohjaus kuntoon! VeTe Keuhkoahtaumapotilaan ohjaus kuntoon! Minna Virola, sairaanhoitaja, projektityöntekijä, Pohjois-Pohjanmaan sairaanhoitopiiri (PPSHP), Oulaskankaan sairaala Keuhkoahtaumataudin määritelmä VeTe Keuhkoahtaumataudille

Lisätiedot

Suun terveys osana hyvää ravitsemusta

Suun terveys osana hyvää ravitsemusta www.denta.fi Suun terveys osana hyvää ravitsemusta 27.1.2015 Suuhygienisti, Ttm Anna Dahlgren -Kuvat poistettu Terve suu Terve suu on kokonaisuus, jolla tarkoitetaan oireettomia hampaita ja niiden kiinnityskudoksia

Lisätiedot

Varma olo omasta voinnista ja terveydestä, tietää minne hakeutua ja mitä tehdä jos ongelmia ilmenee

Varma olo omasta voinnista ja terveydestä, tietää minne hakeutua ja mitä tehdä jos ongelmia ilmenee DIGILOIKKA-YÖRUKKASN HDOUS DIGILOIKKA-RYHMÄN YÖOHJLMAKSI 29.1.2016 yörukkanen on kokoontunut 4 kertaa. yöskentelyyn ovat osallistuneet: Kari Nuuttila (kokoonkutsuja), Paula Luoma, Maria-Liisa Nurmi ja

Lisätiedot

Portfolio maahanmuuttajanuorten ohjauksen työvälineenä. Emma Nylund

Portfolio maahanmuuttajanuorten ohjauksen työvälineenä. Emma Nylund Portfolio maahanmuuttajanuorten ohjauksen työvälineenä Emma Nylund Ratkaiseva lähtökohta portfoliota tehtäessä: onko kyseessä TUOTOS vai VÄLINE? Portfolion käyttö on alkuaan lähtöisin taiteen, arkkitehtuurin

Lisätiedot

Terveysasemien asiakasvastaava -toiminta

Terveysasemien asiakasvastaava -toiminta Terveysasemien asiakasvastaava -toiminta Palvelumuotoilulla parempia palveluita riskiryhmille II -hanke Halko-koulutus 12.11.2015 Tarve ja kohderyhmä Tarve kehittää terveysasemien työtä vastaamaan paremmin

Lisätiedot

Palliatiivinen palveluketju Etelä- Savossa. 19.02.2016 Jarmo Lappalainen Ylilääkäri PTH-yksikkö

Palliatiivinen palveluketju Etelä- Savossa. 19.02.2016 Jarmo Lappalainen Ylilääkäri PTH-yksikkö Palliatiivinen palveluketju Etelä- Savossa 19.02.2016 Jarmo Lappalainen Ylilääkäri PTH-yksikkö Käsitteet Palliatiivisella hoidolla tarkoitetaan potilaan kokonaisvaltaista hoitoa siinä vaiheessa kun etenevää

Lisätiedot

Suun terveys Alueellinen suunhoidon koulutusiltapäivä Suuhygienisti Jenni Rajaharju, Suu-ja leukasairauksien poliklinikka

Suun terveys Alueellinen suunhoidon koulutusiltapäivä Suuhygienisti Jenni Rajaharju, Suu-ja leukasairauksien poliklinikka Suun terveys Alueellinen suunhoidon koulutusiltapäivä 5.9.2018 Suuhygienisti Jenni Rajaharju, Suu-ja leukasairauksien poliklinikka Terve Suu Toimiva purentaelimistö Ehjät hampaat Ehjät ja oireettomat tukikudokset

Lisätiedot

12.1.2015. 1. Palvelu on helposti saatavaa, asiakaslähtöistä ja turvallista

12.1.2015. 1. Palvelu on helposti saatavaa, asiakaslähtöistä ja turvallista 1 (4) HOITO- JA HOIVATYÖN TOIMINTAOHJELMA 2015-2016 Väestön ikääntyminen, palvelu- ja kuntarakenteen muutos, palveluiden uudistamistarve, väestön tarpeisiin vastaavuus, kilpailu osaavasta työvoimasta ja

Lisätiedot

Reflektiivinen työryhmä ja kirje asiakkalle

Reflektiivinen työryhmä ja kirje asiakkalle Reflektiivinen työryhmä ja kirje asiakkalle Moniammatillisen ryhmän jäsenenä Perhepsykologia ja perheterapia toi perhekeskeisen hoitomallin mielenterveystyöhän 70-80 luvulla Psykoosien hoidossa ns. tarpeenmukaisen

Lisätiedot

Potilaan käsikirja. Potilaan opas turvalliseen hoitoon sairaalassa 1(16) Tämän kirjan omistaa: -----------------------------------------

Potilaan käsikirja. Potilaan opas turvalliseen hoitoon sairaalassa 1(16) Tämän kirjan omistaa: ----------------------------------------- 1(16) Potilasturvallisuuden edistämisen ohjausryhmä Potilaan käsikirja Potilaan opas turvalliseen hoitoon sairaalassa Tämän kirjan omistaa: ----------------------------------------- Meritullinkatu 8, Helsinki

Lisätiedot

RASKAUDEN VAIKUTUKSET SUUN TERVEYTEEN. Jemina Lesonen ja Pauliina Pääkkönen 2015 Opinnäytetyö

RASKAUDEN VAIKUTUKSET SUUN TERVEYTEEN. Jemina Lesonen ja Pauliina Pääkkönen 2015 Opinnäytetyö RASKAUDEN VAIKUTUKSET SUUN TERVEYTEEN Jemina Lesonen ja Pauliina Pääkkönen 2015 Opinnäytetyö RASKAUSHORMONIEN VAIKUTUKSET SUUHUN Hormonitoiminnan muutokset raskauden aikana Suun ph laskee, suu happamoituu

Lisätiedot

LUOVA JA TOIMINNALLINEN LÄHIHOITAJA AMMATTIOSAAMISEN NÄYTTÖ

LUOVA JA TOIMINNALLINEN LÄHIHOITAJA AMMATTIOSAAMISEN NÄYTTÖ 1 LUOVA JA TOIMINNALLINEN LÄHIHOITAJA AMMATTIOSAAMISEN NÄYTTÖ opiskelijan nimi: ryhmä: työssäoppimisen vastaava opettaja: 2 SISÄLLYSLUETTELO 1. AMMATTIOSAAMISEN NÄYTTÖ LUOVA JA TOIMINNALLINEN LÄHIHOITAJA

Lisätiedot

Mielenterveyden ensiapu terveyden edistäjänä. Mikko Häikiö, Pohjanmaa hanke X Terve Kunta päivät 24.1.2007 Paasitorni, Helsinki

Mielenterveyden ensiapu terveyden edistäjänä. Mikko Häikiö, Pohjanmaa hanke X Terve Kunta päivät 24.1.2007 Paasitorni, Helsinki Mielenterveyden ensiapu terveyden edistäjänä Mikko Häikiö, Pohjanmaa hanke X Terve Kunta päivät 24.1.2007 Paasitorni, Helsinki Terveyden edistäminen Prosessi, joka antaa yksilölle ja yhteisölle paremmat

Lisätiedot

Väitöstutkimus: Continuity of patient care in day surgery (Päiväkirurgisen potilaan hoidon jatkuvuus)

Väitöstutkimus: Continuity of patient care in day surgery (Päiväkirurgisen potilaan hoidon jatkuvuus) 1 Turun yliopisto Lääketieteellinen tiedekunta Hoitotieteen laitos THM, esh Marja Renholm Väitöstutkimus: Continuity of patient care in day surgery (Päiväkirurgisen potilaan hoidon jatkuvuus) LEKTIO 6.11.2015

Lisätiedot

Ovet. Omaishoitajavalmennus. Keinoja omaishoitajan tukemiseksi. Omaishoitajat ja Läheiset Liitto ry www.omaishoitajat.fi

Ovet. Omaishoitajavalmennus. Keinoja omaishoitajan tukemiseksi. Omaishoitajat ja Läheiset Liitto ry www.omaishoitajat.fi Ovet Omaishoitajavalmennus Keinoja omaishoitajan tukemiseksi Minäkö omaishoitaja? Omaishoitotilanteen varhainen tunnistaminen on hoitajan ja hoidettavan etu: antaa omaiselle mahdollisuuden jäsentää tilannetta,

Lisätiedot

MIEHET TAVARATALON ASIAKKAINA

MIEHET TAVARATALON ASIAKKAINA MIEHETTAVARATALONASIAKKAINA AnttilaOy:nvalikoimankehittäminen HeliHeikkinen Opinnäytetyö Huhtikuu2011 Vaatetusalankoulutusohjelma Kulttuuriala OPINNÄYTETYÖN KUVAILULEHTI Julkaisunlaji Opinnäytetyö Päivämäärä

Lisätiedot

Mielenterveyskuntoutujia koskeva tutkimushanke Vantaalla

Mielenterveyskuntoutujia koskeva tutkimushanke Vantaalla Mielenterveyskuntoutujia koskeva tutkimushanke Vantaalla Mirkka Järvinen Shg,TtM, TtT-opisk., projektityöntekijä, Vantaa Jorma Suni Johtava ylihammaslääkäri, Vantaa Taustaa Vantaan tutkimusosiolle Kansainvälisesti

Lisätiedot

Valinnanvapaus. Tehdään yhdessä Suomen paras ja Euroopan kiinnostavin uudistus Pirkanmaalle! perusturvajohtaja Eeva Halme

Valinnanvapaus. Tehdään yhdessä Suomen paras ja Euroopan kiinnostavin uudistus Pirkanmaalle! perusturvajohtaja Eeva Halme Valinnanvapaus Tehdään yhdessä Suomen paras ja Euroopan kiinnostavin uudistus Pirkanmaalle! 12.1.2017 perusturvajohtaja Eeva Halme Asiakas voi valita nykyistä yksilöllisemmin Suoran valinnan palveluissa

Lisätiedot

RISTO-HANKE. Riskien tunnistamisesta parempaan toimintakykyyn (01.07.2013 31.10.2014) Ikäihmisten suun terveyden edistäminen

RISTO-HANKE. Riskien tunnistamisesta parempaan toimintakykyyn (01.07.2013 31.10.2014) Ikäihmisten suun terveyden edistäminen RISTO-HANKE Riskien tunnistamisesta parempaan toimintakykyyn (01.07.2013 31.10.2014) Ikäihmisten suun terveyden edistäminen HANKESUUNNITELMAN TAVOITE Yli 65-vuotiaiden suun terveyden edistäminen ja sairauksien

Lisätiedot

Moniammatillisuus terveydenhuollossa. Palvelupäällikkö Jaana Helenius 26.9.2013

Moniammatillisuus terveydenhuollossa. Palvelupäällikkö Jaana Helenius 26.9.2013 Moniammatillisuus terveydenhuollossa Palvelupäällikkö Jaana Helenius 26.9.2013 Moniammatillisuus Yhteistyö on monitasoinen ja uloitteinen, useista osa-alueista koostuva ilmiö, jonka määrittely vaihtelee

Lisätiedot

Lataa Terve suu. Lataa. Lataa kirja ilmaiseksi suomalainen Terve suu Lataa Luettu Kuunnella E-kirja Suomi epub, Pdf, ibook, Kindle, Txt, Doc, Mobi

Lataa Terve suu. Lataa. Lataa kirja ilmaiseksi suomalainen Terve suu Lataa Luettu Kuunnella E-kirja Suomi epub, Pdf, ibook, Kindle, Txt, Doc, Mobi Lataa Terve suu Lataa ISBN: 9789516565081 Sivumäärä: 413 Formaatti: PDF Tiedoston koko: 38.46 Mb Kirjassa käsitellään suuontelon rakennetta, hampaiden kehittymistä ja toimintaa, hampaiden ja suun puhdistamista,

Lisätiedot

MIELENTERVEYS- JA PÄIHDETYÖN AMMATTIOSAAMISEN NÄYTTÖ

MIELENTERVEYS- JA PÄIHDETYÖN AMMATTIOSAAMISEN NÄYTTÖ 1 MIELENTERVEYS- JA PÄIHDETYÖN AMMATTIOSAAMISEN NÄYTTÖ opiskelijan nimi: ryhmä: työssäoppimisen vastaava opettaja: 2 SISÄLLYSLUETTELO 1. AMMATTIOSAAMISEN NÄYTTÖ MIELENTERVEYS- JA PÄIHDETYÖN OSAAMISALASSA

Lisätiedot

Tietoa ja inspiraatiota

Tietoa ja inspiraatiota Terveyspolitiikka Tietoa ja inspiraatiota Nykypäivänä arvostamme valinnan vapautta. Tämä ilmenee kaikkialla työelämässämme, vapaa-aikanamme ja koko elämäntyylissämme. Vapauteen valita liittyy luonnollisesti

Lisätiedot

JÄRVI-POHJANMAAN TERVEYSKESKUS / JÄRVISEUDUN SAIRAALAN TOIMIPISTE, VIMPELI

JÄRVI-POHJANMAAN TERVEYSKESKUS / JÄRVISEUDUN SAIRAALAN TOIMIPISTE, VIMPELI JÄRVI-POHJANMAAN TERVEYSKESKUS / JÄRVISEUDUN SAIRAALAN TOIMIPISTE, VIMPELI Vimpelin kunnan omistamassa, Järvi-Pohjanmaan terveyskeskuksen ylläpitämässä Järviseudun sairaalassa toimii 16-paikkainen psykiatrinen

Lisätiedot

Omaishoitajuus erikoissairaanhoidossa

Omaishoitajuus erikoissairaanhoidossa Omaishoitajuus erikoissairaanhoidossa Kokemuksia omaishoitajien tukemisesta ja tunnistamisesta syöpätautien poliklinikalla ja sydäntautien vuodeosastolla A32 Näkökulmia omaishoitajuuteen Erikoissairaanhoidossa

Lisätiedot

Psyykkinen toimintakyky

Psyykkinen toimintakyky Psyykkinen toimintakyky Toimintakyky = ihmisen ominaisuuksien ja ympäristön suhde : kun ympäristö vastaa yksilön ominaisuuksia, ihminen kykenee toimimaan jos ihmisellä ei ole fyysisiä tai psykososiaalisia

Lisätiedot

Valtioneuvoston asetus

Valtioneuvoston asetus Valtioneuvoston asetus hyvän työterveyshuoltokäytännön periaatteista, työterveyshuollon sisällöstä sekä ammattihenkilöiden ja asiantuntijoiden koulutuksesta Annettu Helsingissä 10 päivänä lokakuuta 2013

Lisätiedot

KINESTETIIKAN PERUSKURSSI vuonna 2016

KINESTETIIKAN PERUSKURSSI vuonna 2016 1 KINESTETIIKAN PERUSKURSSI vuonna 2016 Aika Osa I 22. 23.8.2016 klo 8:00 15:00 Osa II 3.-4.10.2016 klo 8:00 15:00 Paikka Kohderyhmä Järjestäjä Kouluttaja Osallistujamäärä Tuki- ja osaamiskeskus Eskoo,

Lisätiedot

Vaikeavammaisten yksilöllinen kuntoutusjakson GAS. Riikka Peltonen Suunnittelija 6.3.2012

Vaikeavammaisten yksilöllinen kuntoutusjakson GAS. Riikka Peltonen Suunnittelija 6.3.2012 Vaikeavammaisten yksilöllinen kuntoutusjakson GAS Riikka Peltonen Suunnittelija 6.3.2012 9. 3. 2 0 1 Vaikeavammaisten yksilöllisen kuntoutusjakson standardi Uudistustyön tavoitteena oli rakentaa intensiivisesti

Lisätiedot

Voimaa Vanhuuteen toimintaohjelma JIK :kyssä. ENSIO-projekti, Ensiote ikääntymiseen Hanna Leskelä, fysioterapeutti Reetta Kananoja, avopalveluohjaaja

Voimaa Vanhuuteen toimintaohjelma JIK :kyssä. ENSIO-projekti, Ensiote ikääntymiseen Hanna Leskelä, fysioterapeutti Reetta Kananoja, avopalveluohjaaja Voimaa Vanhuuteen toimintaohjelma JIK :kyssä ENSIO-projekti, Ensiote ikääntymiseen Hanna Leskelä, fysioterapeutti Reetta Kananoja, avopalveluohjaaja Keskeisimmät toimintamuodot Hyvinvointi -75 päivät Kunnon

Lisätiedot

Ikääntyneiden kuntoutus, selvitystyön näkökulmat

Ikääntyneiden kuntoutus, selvitystyön näkökulmat Ikääntyneiden kuntoutus, selvitystyön näkökulmat Ennaltaehkäisevä kuntoutus toimintakyvyn hiipuessa Akuuttiin sairastumiseen liittyvä kuntoutus OSAAMISEN KEHITTÄMINEN TIEDONKULKU RAKENTEET Riskitekijöiden

Lisätiedot

Erja Helttunen 22.1.2015 kansanterveyshoitaja Kliininen asiantuntija, ylempi AMK Sairaanhoitaja, AMK JET Erikoissairaanhoitaja, la Suomussalmen

Erja Helttunen 22.1.2015 kansanterveyshoitaja Kliininen asiantuntija, ylempi AMK Sairaanhoitaja, AMK JET Erikoissairaanhoitaja, la Suomussalmen Erja Helttunen 22.1.2015 kansanterveyshoitaja Kliininen asiantuntija, ylempi AMK Sairaanhoitaja, AMK JET Erikoissairaanhoitaja, la Suomussalmen terveysasema Vähentää astmaatikkojen päivystyskäyntejä ja

Lisätiedot

Kodin, koulun ja kouluterveydenhuollon yhteistyömallin kehittäminen. Marjaana Soininen Didaktiikan professori Turun yliopisto, Rauman OKL

Kodin, koulun ja kouluterveydenhuollon yhteistyömallin kehittäminen. Marjaana Soininen Didaktiikan professori Turun yliopisto, Rauman OKL Kodin, koulun ja kouluterveydenhuollon yhteistyömallin kehittäminen Marjaana Soininen Didaktiikan professori Turun yliopisto, Rauman OKL Hankkeen lähtökohtia Aiemmin tutkimus on painottunut vanhempiin

Lisätiedot