DimensioMatemaattis- 3/09. luonnontieteellinen. aikakauslehti. 73. vuosikerta

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "DimensioMatemaattis- 3/09. luonnontieteellinen. aikakauslehti. 73. vuosikerta"

Transkriptio

1 luonnontieteellinen aikakauslehti 73. vuosikerta DimensioMatemaattis- 3/09 Irtonumero 10

2 1/1 ilmo casio Casio-DIMENSIO_ pdf.zip

3 Matemaattisten Aineiden Opettajien Liitto MAOL ry Riksförbundet för Lärare i Matematiska Ämnen MAOL rf Osoite Rautatieläisenkatu 6, Helsinki Telefax (09) Kotisivut MAOL ry HALLITUS Puheenjohtaja Irma Iho *) I varapuheenjohtaja, talous Jouni Björkman *) II varapuheenjohtaja, koulutus Anne Rantanen *) III varapuheenjohtaja, tiedotus, Dimensio Leena Mannila *) Matematiikka/tietotekniikka Timo Tapiainen Fysiikka ja kemia Jarmo Sirviö Oppilastoiminta Irene Hietala Kerhotoiminta Helena Tuomainen Tiedotus ja ekerho Marita Kukkola Ruotsinkieliset palvelut Joakim Häggström Edunvalvonta Eeva Heikkilä Edunvalvonta Eeva Toppari TOIMISTO Toiminnanjohtaja Juha Sola *) (09) Järjestösihteeri Maiju Kinnunen *) (09) Toimistosihteeri Päivi Hyttinen *) (09) Dimension toimitus Toimitussihteeri Jarkko Narvanne MFKA-Kustannus Oy HALLITUS Puheenjohtaja Päivi Ojala Sähköinen maailma Juha Leino Markkinointi Tapio Mustonen Koepalvelu Jarmo Sirviö Tuotetietous, pedagogiikka Sami Sirviö Kirjat Sari Yrjänäinen Toimisto Toimitusjohtaja Juha Sola *) (09) Tuotepäällikkö Lauri Stark *) (09) Myyntisihteeri Kirsi Vertanen *) (09) lk matematiikka 6. lk matematiikka 9. lk matematiikka Fysiikka Kemia MEILTÄ EDULLISESTI Texas Instruments ja Casio -laskimet. Pyydä tarjous! MFKA-Kustannus Oy Rautatieläisenkatu 6, Helsinki Puh. (09) Telefax (09) *) 3

4 Dimensio Matemaattisluonnontieteellinen aikakauslehti 73. vuosikerta 3/ Pääkirjoitus Leena Mannila 7 Kerhojen neuvottelupäivät ja kevätliittokokous Tuusulassa Maiju Kinnunen 10 Uudistettu Nuoriso-ohjelma palvelee kouluja Liisa Tenhunen-Ruotsalainen 11 Työpajat MAOL:n talvipäivillä Kalajoella Kerro ilot, jaa huolet Toivo Suorsa, Erkko Saviaro, Esko Savola, Harri Kotiaho, Kaisa Määttä, Jukka Lappalainen ja Maija Rukajärvi-Saarela 19 Tapahtui luokassa Johannes Paasonen 20 Tilastokilpailussa haetaan kansainvälistä menestystä Minna Korhonen 23 Oppimisympäristöajattelu Kaisa Vähähyyppä 27 Matematiikkakahvila sosiaalisena oppimisympäristönä Maria Pätsi 29 Tiedesirkuksessa tiede tutuksi! Marjaana Lindborg ja Mirja Rosenberg 32 MAOL ry:n kerhotoimikunta Helena Tuomainen 36 Kättä pidempää tähtitieteen opetukseen? Tuukka Perhoniemi 37 Universumin pimeä puoli Leena Tähtinen 42 Älytaululla tehoa opetukseen Anne Tolonen 45 Liikkeelle! - yhteistoiminnallista oppimista arkiympäristöissä Tiina Hyttinen 49 Tiedeklubeissa nuoret ja tutkijat kohtaavat Aksela Maija, Laherto Antti ja Oikkonen Juha 54 MAOL-Satakunta ry 70 vuotta Mika Koivu 58 Kuka keksi logaritmit ja miksi? Erkki Luoma-aho 61 Kolmiomittaus Maanmittauksen ja tieteen historiaa Jyrki Puupponen ja Jaakko Järvinen 65 Vuoden opettaja Päivi Ojala 67 Pulmasivu Kansikuva Timo Suvanto. Katso myös sivu 53. Julkaisija Matemaattisten Aineiden Opettajien Liitto MAOL ry Rautatieläisenkatu 6, Helsinki PÄÄTOIMITTAJA Leena Mannila Puh VASTAAVA PÄÄTOIMITTAJA Irma Iho Puh Toimitussihteeri Jarkko Narvanne Puh Paino Forssan Kirjapaino Oy ISSN ISO 9002 Tilaukset ja osoitteenmuutokset MAOL:n toimisto Puh. (09) Tilaushinta Vuosikerta 45, irtonumero 10, ilmestyy 6 numeroa vuodessa Toimituskunta Leena Mannila, pj., Tomi Alakoski, Kalle Juuti, Pasi Ketolainen, Jari Koivisto, Hannu Korhonen, Juha Oikkonen, Marjut Ojala, Maija Rukajärvi-Saarela, Marika Suutarinen, Kaisa Vähähyyppä, Maria Vänskä, Jarkko Narvanne, siht. Neuvottelukunta prof. Maija Ahtee prof. Maija Aksela op.neuvos Marja Montonen prof. Kaarle Kurki-Suonio prof. Aatos Lahtinen prof. Ilpo Laine prof. Tapio Markkanen rehtori Jukka O. Mattila prof. Esko Valtaoja prof. Erkki Pehkonen joht. Kari Purhonen prof. Pekka Pyykkö dos. Jorma Merikoski toim.joht. Hannu Vornamo

5 Pääkirjoitus Leena Mannila, päätoimittaja Lukuvuosi lopuillaan Lukuvuosi kouluissa alkaa olla lopuillaan ja on arvioinnin aika. Matemaattisten Aineiden Opettajien Liitto on saanut arvokasta palautetta kouluilta. Liitolla ovat olleet vuoden aikana yhtenä tärkeänä teemana tämänhetkiset opetussuunnitelmat, jotka ovat olleet käytössä useamman vuoden niin peruskoulussa kuin lukiossakin. On aika koota kokemuksia ja mielipiteitä opetussuunnitelmista ja vaikuttaa tuleviin uusiin opetussuunnitelmiin. Tähän liittyy olennaisesti myös tuleva tuntijako Suomessa. MAOL on huolestuneena seurannut keskusteluja, joissa kukin tahollaan on vaatimassa lisää tunteja eri oppiaineisiin. On mietittävä kokonaisuutta. Jos johonkin lisätään tunteja, ovat ne pois jostakin muusta. Matemaattisissa aineissa tällä hetkellä on tunteja kansainvälisessä vertailussa selvästi alle keskitason. Huolestuttavaa on myös se, että monesta jatko-opinto paikasta on kuulunut huolestuneita viestejä opiskelijoiden matemaattisten aineiden taidoista. Puutteita on perustaidoissa, mutta erityisesti opiskelijoiden ajatteluntaidossa. Perusopetuksen opetussuunnitelmien perusteissa (2004) mainitaan seuraavasti: Matematiikan opetuksen tehtävänä on tarjota mahdollisuuksia matemaattisen ajattelun kehittämiseen ja matemaattisten käsitteiden sekä yleisimmin käytettyjen ratkaisumenetelmien oppimiseen. Opetuksen tulee kehittää oppilaan luovaa ja täsmällistä ajattelua, ja sen tulee ohjata oppilasta löytämään ja muokkaamaan ongelmia sekä etsimään ratkaisuja niihin. Opiskelun tulee innostaa oppilasta luonnontieteiden opiskeluun, auttaa oppilasta pohtimaan hyvän ja turvallisen ympäristön merkitystä sekä opettaa oppilasta huolehtimaan ympäristöstään ja toimimaan siinä vastuullisesti. Vastaavanlaisia tavoitteita on asetettu myös nuorten lukiokoulutuksen opetussuunnitelmassa (2003). Näiden vaatimusten toteutuminen vaatii aikaa niin perusopetuksessa kuin lukiossakin. Oppilaan ja opiskelijan tulee saada rauhassa pohtia ja oivaltaa omaksuakseen oppimiaan asioita. Myös perusasioiden harjoittelu vaatii oman aikansa. Se, että pohdimme tarkkaan, mitä missäkin vaiheessa opetamme, ei riitä. On mietittävä, miten asiasisältöjä opetetaan ja millä aikataululla ja kuinka paljon. Olemme kuitenkin Suomessa saavuttaneet matemaattisissa aineissa ainakin PISA-tutkimuksen mukaan kansainvälisesti hyvin vertailukelpoisia tuloksia. Suomi on myös näkynyt kehityksen kärkimaana eri korkean teknologian hankkeillaan. Me haluamme, että näin on jatkossakin. Yksi meitä kaikkia koskettava asia on, miten maapallolle käy tulevien vuosien aikana. Energiankulutusta maapallolla on osattava hallita ja saastumisen vähentämiseksi on ponnisteltava. Näihinkin ratkaisuihin tarvitaan teknologista osaamista, johon pohja rakennetaan pitkälti matemaattisluonnontieteellisellä peruskoulutuksella. Matemaattisten Aineiden Opettajien Liitto on ollut yhteydessä valtakunnan eri päättäviin tahoihin ja keskustellut matemaattis-luonnontieteellisten aineiden tärkeydestä suomalaisessa opetuskentässä. Näiden aineiden katsotaan hyvin laajasti kantavan harteillaan maamme kansainvälistä asemaa tulevaisuudessa. Hyvä matemaattis-luonnontieteellinen osaaminen mahdollistaa menestymisen maailmanlaajuisessa kilpailussa. Meillä ei ole varaa tässä vaiheessa pienenä maana päästää osaamistamme ja mahdollisuuksiamme toimia kehityksen kärkimaiden joukossa valumaan hukkaan. Matemaattisten Aineiden Opettajien Liiton edustajat tapasivat Dimension neuvottelukunnan jäsenet. Neuvottelukuntaan kuuluu arvovaltainen joukko yliopiston, opetushallituksen, koulumaailman ja elinkeinoelämän edustajia. He kaikki olivat yksimielisiä matemaattis-luonnontieteellisten aineiden tärkeydestä tulevaisuuden yhteiskunnan rakentamisessa. Tuntijakopäätöksiä tullaan tekemään lähiaikoina. Toivottavasti siitä päättävät tahot muistavat pitää pienen maamme teknologian kehityksen puolia. Huhtikuussa MAOL:in liittokokouksen yhteydessä kerhojen edustajat kokoontuivat keskustelemaan tuntijaosta ja opetussuunnitelmista jäsenistöltä saadun palautteen pohjalta. Keskustelu oli erittäin vilkasta. Olemme saaneet jäseniltämme erittäin hyvää ja tärkeää palautetta meneillä olevien opetussuunnitelmien toimivuudesta. Tällainen palaute on tärkeää, sillä koulusta käyttäjien keskuudesta löytyvät parhaat asiantuntijat. Tämän vuoden Dimensiot sisältävätkin paljon nykyisen opetussuunnitelman analysointia. Olemme myös avanneet keskustelun opetussuunnitelmista ekerhon sivuillamme. Toivomme teiltä lukijoiltamme aktiivista osallistumista keskusteluun verkossa näin kesän kynnykselläkin. On vaikuttamisen aika. Nautinnollista kevättä ja rentouttavaa kesälomaa!

6 FINNEXPO 1/1 ilmo Lähelle alkua

7 Neuvottelupäivien kokouspaikaksi oli valittu jo toistamiseen hotelliravintola Gustavelund. Kerhojen neuvottelupäivät ja kevätliittokokous Tuusulassa Maiju Kinnunen, järjestösihteeri Valokuvaus Jarkko Narvanne Sinä keväisenä, mutta vielä sangen kylmänä perjantai-iltapäivänä noukki yhteiskuljetukseen varattu bussi aktiiveja MAOL:n jäseniä Tikkurilan rautatieasemalta sekä Helsinki-Vantaan lentokentältä suuntana Tuusulan Gustavelund. Mielessä heillä oli kohta alkava MAOL:n kaksipäiväinen tapahtuma: kerhojen neuvottelupäivät ja kevätliittokokous 2009 sekä varmastikin MAOL:n tilaisuuksista tutuksi tulleiden ystävien iloinen jälleennäkeminen. Osa porukasta oli tullut paikanpäälle jo aamusta työstämään edeltä käsin päivien aikana ohjelmaan merkittyjä asioita ja osa tuli sitten ripotellen sen mukaan, miten töiltänsä ehtivät. Tumman metsän valtatie, muurahaisten kekoon vie. Yhdessä kun rakentaa, niin paljon aikaan saa. Kaksipäiväisten neuvottelupäivien ohjelma näytti jo etukäteen sisältävän paljon erilaisia, mutta liittoomme kannalta erit- 7

8 Kokoushotelli. Yleisö oli tarkkaavaista. täin tärkeitä asioita sekä luentoja. Odotettavissa olisi siis työntäyteinen sekä aikataulultaan tiukka rupeama joskin myös vapaalle ajatustenvaihdolle ja viihteelle oli jätetty perjantai-illan osuudessa tilaa. Kun noin 60-henkinen kerhojen edustusjoukko oli saatu kasaan, toivotti liittomme puheenjohtaja Irma Iho meidät tervetulleiksi tulokahveja hörppäillessämme sekä kuvaili vielä seminaarimme tavoitteita. Paikalle oli kutsuttu edellä mainittujen lisäksi käväisemään myös nuorempaa väkeä eli kansallisen tilastokilpailun kaksi voittajaa (6. ja lukion 1. luokka) vanhempineen ja opettajineen. Tilastokeskuksen kehittämispäällikkö Reija Helenius sekä Irma Iho onnittelivat Miina Virtasta Ressun peruskoulusta ja Elmo Pikkupeuraa Keravan lukiosta kunniakirjoin, kukkasin sekä pienin lahjoin. Ilman yhteistyökumppaneita emme olisi voineet järjestää viimekeväiseen tapaan neuvottelupäiviä näin suurelle joukolle vaan koko tapahtuma olisi supistunut pelkäksi kevätliittokokoukseksi. Esitämmekin suuret ja nöyrät kiitoksemme TAT:lle, Otavalle, IS-VET:lle, Laskentavälineelle sekä MFKA:lle. Taloudellisen Tiedotustoimiston johtaja Liisa Tenhunen-Ruotsalainen kertoi elinkeinoelämän nuoriso-ohjelman uusista urista ja Laskentavälineen Markku Parkkonen teknologiasta meillä täällä Suomessa ja muualla maailmassa. Myöskään MAOL:n omistamaa MFKA- Kustannus Oy:tä ei unohdettu vaan sen uutuuksista ja olemassaolosta muistutti yrityksen hallituksen puheenjohtaja Päivi Ojala. Sen verran hektinen oli perjantai-iltapäivän osuus, ettei edes ohjelmaan suunniteltuja taukoja ennätetty pitää. Matematiikka-tietotekniikkatoimikuntaan kuuluva Mika Setälä kertoi MAOL-eKerhosta, jota hän on itse ollut aktiivisesti kehittämässä. Mika kuvaili, millä mallilla se tällä hetkellä on ja kuinka siihen voi liittyä. MAOL 75 -vuotisjuhlatoimikunnan puheenjohtaja Leena Mannila taasen kertoi, millaisia haastavia, mutta samanaikaisesti innostavia ja mielenkiintoisia suunnitelmia meillä on ensi vuodelle, jolloin MAOL:lla täyttää kokonaiset 75 vuotta! Kiireinen, mutta antoisa ensimmäinen seminaaripäivämme päättyi yhteiseen, maittavaan illalliseen ja vapaaseen keskusteluun.

9 MFKA-Kustannus Oy:n toimitusjohtaja Juha Sola. Puheensorinasta pystyi päättelemään, että ajatuksia vaihtui, menneitä muisteltiin ja tulevia suunniteltiin. Innokkaalle ja melko suurelle osalle MAOL-aktiiveja ei yhteinen ruokailu riittänyt päivän päätökseksi vaan sitä jatkettiin vielä hotellin omassa yökerhossa tanssin pyörteisiin lumoutuneina. Kerhojen neuvottelupäivät jatkuivat taas varhain lauantaiaamuna eikä väsymys näkynyt osallistujien kasvoilta, vaikka niin olisi luullut yökukkumisen jälkeen. Jos joku ei ollut vielä kunnolla herännyt itse asiaan, onnistui Teknologiateollisuus ry:n asiantuntija Timo Puustinen sen tekemään esityksellään, joka sisälsi tärkeää asiaa erinomaisella huumorillaan höystettynä aiheenaan Matemaattisten aineiden tärkeys ja merkitys työmaailmassa. Luennon sisältö oli niin hyvä ja tärkeä, että kuulijat halusivat saada PowerPoint-esityksen jälkikäteen sähköpostina itselleen voidakseen esittää näitä faktoja mm. tulevissa kerhoilloissaan oman kerhonsa jäsenistölle. Lauantaipäivänä käytiin läpi myös liiton tavoitteita tuntijaossa ja OPS-uudistuksessa sekä tehtiin ryhmätöitä hyödyntäen niitä tuloksia, joita oli saatu etukäteen lähetetyn kyselyn kautta. Ryhmätöiden purkua seurasi rakentava keskustelu, joskin tiukan aikataulun takia ehdimme riipaista montaa asiaa vain pinnalta. Tärkeää oli kuitenkin se, että ne antoivat työkaluja ajatuksillemme ja kukin voi sitten tahollaan pohtia niitä syvällisemmin sekä tarkemmin. Keskustelu opetussuunnitelmista jatkuu verkkosivuillamme. Lähes kokonainen vuorokausi oli jo täyttymässä ja tuntui siltä, että asiaa olisi riittänyt ainakin vielä toiseksi sellaiseksi. Oli kuitenkin aloitettava ohjelman aikataulun mukainen tärkeä keväinen liittokokouksemme sekä saada se ajallaan myös päättymään, jotta pitkämatkalaiset ehtisivät yhteiskuljetuksella junilleen ja lennoilleen. Liittokokous soljui nopeasti ja ongelmitta. Lähtökahvitkin ehdittiin juoda ilman, että toinen jalka olisi jo ollut linja-autossa. Lähtötunnelma oli lämminhenkinen aivan samalla tavalla kuin mitä se oli ollut kahden seminaaripäivän aikana muutenkin. Minulle ainakin jäi henkilökohtaisesti sellainen tunne, että kun näitä asioita tehdään ja mietitään yhdessä, saadaan paljon hyvää aikaan! 9

10 Taloudellinen Tiedotustoimisto: Uudistettu Nuoriso-ohjelma palvelee kouluja Liisa Tenhunen-Ruotsalainen, Johtaja, Taloudellinen Tiedotustoimisto Elinkeinoelämän uudistunut nuoriso-ohjelma auttaa nuoria heidän koulutus- ja uravalinnoissaan. Ohjelma myös lisää elinkeinoelämän ja oppilaitosten kumppanuuksia parantamalla opetusalan keskeisten toimijoiden elinkeinoelämän tuntemusta. Ohjelman kohderyhmiä ovat opettajat, opinto-ohjaajat, rehtorit, kuntien opetuksesta päättävät ja opettajankouluttajat. Nuorisoohjelma myös aktivoi ja kouluttaa yrityksiä nuorten kohtaamiseen, koska nuorten nopeasti muuttuva maailma ja yritysmaailman tarpeet eivät useinkaan kohtaa toisiaan. Opettajille ohjelma antaa muun muassa keinoja opetuksen kehittämiseen. Ohjelmalla lisätään opettajien paikallista elinkeinoelämän tuntemusta. Verkostoiminen ja kumppanuudet yrityksien kanssa antaa myös mahdollisuuden lisätä opetuksen laatua ja monipuolisuutta kustannustehokkaasti, koska palvelut ovat maksuttomia. Monipuolisia työvälineitä tarjolla Konsultointi on tehokas tapa lisätä ja parantaa koulujen ja yritysten välistä yhteistyötä. Koulu-coachien konsultoivat henkilökohtaisesti kouluissa ja yrityksissä. Koulutus antaa opettajille tietoa oppiaineen merkityksestä työelämässä. Oppilaitosten ja yrityksien välinen yhteistyö tarjoaa välineitä toimivaan koulu-yritysyhteistyöhön. VESO-koulutusaiheina voivat olla esimerkiksi työelämän muutokset ja osaamistarpeet, yrittäjyyskasvatus, teknologian opetus tai yritysyhteistyö. Opettajat yrityksissä -päivät kannustavat solmimaan yrityksen ja koulun välille kumppanuussuhteita. Ope-TET:n tavoitteena on opettajien työelämä- ja taloustiedon ymmärryksen lisääminen ja tulevaisuuden osaamistarpeiden selkeyttäminen. Apuna kattava koulu-coach -verkosto Nuoriso-ohjelmaa kouluissa ja yrityksissä tekevät alue- ja toimialayhteyshenkilöt eli koulu-coachit. Seitsemän koulu-coachia toimii eri toimialojen yhteisinä yhteyshenkilöinä omilla alueillaan. Lisäksi on toimialakohtaisia, valtakunnallisesti operoivia koulu-coacheja kaupan, matkailu- ja ravintola- sekä sosiaali- ja terveysalalla. Yhteystiedot: Opetin.fi - opettajien ja yritysten portti elinkeinoelämään Opetin.fi on eri oppiaineiden ja kouluasteiden opettajille ja yrityksille suunnattu verkkopalvelu, joka tarjoaa elinkeinoelämää, yrityksiä ja taloutta koskevaa tietoa ja tukea opetukseen. Opetin. fi auttaa kehittämään opettajien työtä sekä kannustaa opettajia yhteistyöhön, innovatiivisuuteen ja luovuuteen. Palvelu tarjoaa myös kannustavan foorumin opettajien ja yritysten väliselle vuoropuhelulle. Opetin.fi -verkkopalvelu antaa opettajille konkreettisia työkaluja opetuksen tueksi: hyviä käytäntöjä ja valmiita malleja koulujen ja yritysten yhteistyöhön, eri oppiaineiden opetukseen sovellettavia tehtäviä ja niiden tukimateriaaleja sekä haastatteluja. Opetin-yhteisössä voi verkostoitua, luoda omia yhteisöjä, kirjoitus- ja kommentointipalstoja ja kirjoittaa blogia. Siellä voi myös kommentoida muiden tuottamia materiaalia sekä jättää palveluun omia sisältöjä kommentoitavaksi. Verkkopalvelu soveltuu erityisesti yläkoulun ja toisen asteen opettajille, oppilaanohjaajille, matematiikan, kemian, fysiikan, biologian, maantiedon, historian ja taloustiedon sekä terveystiedon opettajille sekä luokanopettajille. Opetin.fi korvaa Taloudellisen Tiedotustoimiston Palveluun rekisteröityminen on maksutonta. Tervetuloa tutustumaan uudistettuun toimintaamme joko ottamalla meihin suoraan yhteyttä tai verkon välityksellä! 10

11 Työpajat MAOL:n talvipäivillä Kalajoella : Kerro ilot, jaa huolet Lukion pitkä matematiikka Toivo Suorsa, lehtori, Kokkolan yhteislyseon lukio, Lukion pitkän matematiikan työpajaan oli kokoontunut yhteensä 28 asiasta kiinnostunutta. Mielipiteiden vaihto oli vilkasta ja monia parannus -ja korjausehdotuksia tuotiinkin julki. Kaikkein eniten opettajat innostuivat jakamaan kokemuksiaan erilaisten preppaustuntijärjestelyjen tiimoilta. Pitkä matematiikka todettiin vahvaksi oppiaineeksi, jonka oppimäärästä suoriutuminen on jatkuvasti arvostettua, jopa kunniakysymys. Tämänkin vuoksi sen opettaminen on haasteellista, tavoitteellista ja vaativaa. Pitkän matematiikan opettamisen tärkeimpänä ilonaiheena pidettiin oppilaita. Opettaja saa tehdä töitä lahjakkaiden ja kehittyvien ajattelijoiden kanssa. Tuloksiin pääsemiseksi hän saa jatkuvasti skarpata ja päivittää osaamistaan. Myös ylioppilaskirjoitusten nähtiin tuovan työhön mielenkiintoa. Kurssisisältöjen todettiin nykyisessä OPSissa keventyneen kautta linjan, joten oppilaiden osaaminenkin on ohuempaa. Esimerkiksi Bolzanon lauseen ja suppenevan geometrisen sarjan siirtäminen syventäviin kursseihin jättää monet opiskelijat näiden matematiikan helmien ulkopuolelle. Monen muunkin kevennyksen tähden jatko-opiskelusta vastaavat tahot ovat ymmärrettävästi huolestuneita. Tietyt kurssit ovat kuitenkin ahtaita. Erityisesti kurssiin MAA7 on sisällytetty selkeästi keskimääräistä enemmän ja painavaa uutta asiaa. Parannusehdotuksena esitettiin, että asiasisältöjä tasapainotettaisiin kurssin MAA8 kanssa. Kurssien järjestyksessä nähtiin myös selkeitä epäkohtia. Esimerkiksi Differentiaali- ja integraalilaskenta pääsee alkamaan liian myöhäisessä vaiheessa, jolloin moni oppilas on jo mielestään opiskellut matematiikkaa riittävän pitkästi eikä jaksa enää paneutua vaativaan uuteen teoriaan. Trigonometria MAA9 -kurssilla tulee turhan myöhäisessä vaiheessa. Kurssit MAA5 ja MAA6 erillisyytensä vuoksi katkaisevat analyysi-ydinlinjan; parannusehdotuksena esitettiin, että MAA6 -kurssi siirrettäisiin joko ensimmäisen vuosikurssin kevääseen tai kolmannen vuosikurssin syksyyn. Monessa koulussa onkin suunnitteilla tällaisia siirtoja. Pitkän matematiikan opiskelun pitkäjänteisyyden, sitkeyden ja sinnikkyyden vaatimus on kovalla koetuksella kilpaillessaan tämän ajan hektisyyden, informaatiotulvan ja lisääntyneen harrastustarjonnan kanssa. Kotitehtävien kanssa työskentelyn todettiin kuitenkin olevan välttämättömän osan opiskelua, jotta opiskelijan oman pään ja liikkuvan kynän yhteistyö saadaan toimimaan. Lahjakkaiden osuus ei 11

12 varmastikaan ole vähentynyt, mutta lahjakkaidenkin on itse ymmärrettävä oman tekemisen keskeinen merkitys matematiikka vaatii aidon työnteon nöyrän asenteen. Laskimista ja niiden käytöstä todettiin, että liian aikainen laskimen käytön korostaminen tapahtuu matematiikan rakenteiden ja käsitteiden ymmärtämisen kustannuksella. Ensin pitää ymmärtää - sitten osata hyvin hyödyntää laskinta apuvälineenä. Abikurssista eli kirjoituksia varten kertaavasta ja täydentävästä kurssista MAA14 oltiin sitä mieltä, että se pitäisi saada valtakunnalliseksi pakolliseksi kurssiksi, jotta sen merkitys tason nostamiseksi saisi sille kuuluvan painoarvon. Kymmenessä pakollisessa kurssissa on paljon asiaa ja kokonaisnäkemyksen muodostamiseksi yhteenvetovalmennuskurssi kuuluu jokaiselle kirjoittajalle. Ihmettelyn aihe oli ja on pitkän matematiikan reputtajien suuri osuus, 8 10 %. Sehän on paljon enemmän kuin missään muussa kirjoitusaineessa, vaikka kyseessä on kuitenkin matemaattisesti valikoitunut opiskelija-aineisto. Ilmaan nousikin kysymys: Miksi pitkän matematiikan lukijoita rangaistaan suurimmalla reputtajien prosenttiosuudella? Tämän nähtiin aiheuttavan kierteen, jossa heikoimmat eivät uskalla kirjoittaa pitkää matematiikkaa, ainakaan pakollisena. Tämän seurauksena ylimääräisenä kirjoittavat säännönmukaisesti alisuoriutuvat, ja taso siten laskee. Todettiinkin, että pitkä matematiikka on luonteeltaan sitoutumista vaativa ja siten se pitäisikin kirjoittaa vain pakollisena; ylimääräisenä kirjoittaminen sopii huonosti tasovaatimuksiin eikä motivoi oppilasta tekemään parastaan. Lukion fysiikka Erkko Saviaro, lehtori, Lucina Hagmanin lukio, Lukion fysiikan työpajaan oli kokoontunut kymmenkunta osallistujaa. Mielipiteiden vaihto oli vilkasta: huolta kannettiin esimerkiksi opiskelijoiden oppimismotivaatiosta ja myös opettajien ammattitaidon kehittämisestä. Iloa tuottaviksi asioiksi koettiin esimerkiksi fysiikan monipuolisuus. Keskusteluissa mukana olleet lukion fysiikan opettajat kokivat lukion kurssisisällöt keskimäärin mielenkiintoisiksi. Kurssien laajuutta ja syvyyttä pidettiin kohtuullisina. Huolien puolella kannettiin vastuuta opiskelijoiden matematiikan taidoista ja osittain motivaation puutteesta. Huolta kannettiin myös oman ammattitaidon kehittämisestä ja aineen yleisestä statuksesta. Iloina koettiin fysiikan tieteenalana monipuolisuus, tarpeellisuus, maailmankuvallinen laajuus ja selitysvoima. Jaoimme myös fysiikanopettajan tähtihetkiä keskenämme. Lukion kemia Esko Savola, lehtori, Kalajoen yläkoulu, Kemian työpajassa lähdettiin hakemaan muutosten suuntia niin opetettavien asioiden, poikkitieteellisyyden, kokeellisuuden kuin tekemällä oppimisen sekä tunteen avulla pysyväismuistiin liimaamisen pohjalta. Kemiassa opetettavasta asiasta on orgaanista kemiaa ja kytkentöjä biologiaan yhä enemmän, joten yhteistyö biologian opettajan kanssa on hedelmällistä; tästä esimerkkinä on mm. osmoosin opettaminen. Kotitalouskemian osuus on kasvanut, joten kemian opettaja voi usein vedota kotitaloustunneilla saatuihin oppeihin. (Peruskoulussa: kuidut ovat suoliston luuta. Lukiossa: ne kuiduthan ovat paketoituneita selluloosamolekyylejä.) Elintarvikekemiaa voisi 12

13 olla enemmänkin, sillä ei terveystieto kilpaile esim. rasvojen koostumuksen opettamisessa. Graafisten kuvioiden tulkintaa ja tuottamista tulee kyllä fysiikan puolella, mutta ei haittaisi, vaikka niitä myös kemian tunneilla tarkasteltaisiin. Poikkitieteellisyys näyttää tulleen ylioppilaskysymyksiin mukaan yhä enemmän. Tästä esimerkkinä ovat vahvat kytkennät fysiikkaan esim. kaasujen tilanyhtälössä ja ne tulevat varmaan säilymään. Energiaminimiperiaate kantaa sekä kemiassa että fysiikassa, samoin kvanttimekaaninen atomimalli sekä aalto-ja hiukkasdualismi elektronin tapauksessa. Ympäristöasioita tulee niin paljon biologian ja maantiedon yhteydessä, että kemian opettajan on hyvä siltä osin olla yhteistyössä kyseisten opettajien kanssa. He selittävät esimerkiksi kaasujen liukoisuuden avulla merten lämpenemisen aiheuttamia hiilidioksidipäästöjä. Maantieteen opettaja voi opettaa siinä sivussa hiilihapon muodostumisreaktionkin. On hienoa, jos muillakin kuin kemian tunneilla kirjoitellaan kemian kaavoja ja reaktioita. Kemiassa voidaan atomitasolle asti katsoen ja vetysidoksiin vedoten perustella, miksi tymiini hakee emäsparikseen adeniinin, mutta ei guaniinia. Oppilaat kokevat ahaa-elämyksen vetysidoksen opettamisen jälkeen, koska useimmiten biologiassa ei asiaa viedä molekyylirakenteen ja atomien tasolle asti. Kun kemian ja biologia/maantiedon opettajat ovat runsaasti yhteistyössä, oppilaan saama kokonaiskuva luonnosta eheytyy ja siinä sivussa opettajan karisma kasvaa paremmin kuin yksin työskennellen. Yhteistyö historian opettajan suuntaan onnistuu myös: esimerkiksi nimiä Mendelejev ja Lavoisier Lukion kemia työpajaa veti lehtori Esko Savola (Kuva Päivi Ojala). sekä mustan ruudin koostumusta ja puun kaasutusta sivutaan historiassa. Kemialla tieteenä on myös oma historiansa. Synkronointi historian opettajan kanssa kannattaa erittäin hyvin, jos hän on edes hieman kiinnostunut luonnontieteistä. Työpajan vetäjän koulun historianopettaja oli lukenut kirjan ilmastohistoriasta ja kirja oli tehnyt syvän vaikutuksen. Kirjassa oli kuulemma melko paljon kemiaa, jossa apua tarvittaisiin. Taitaapa tulla yhteistyötä kemian, historian ja maantieteen kesken! Yhteistyö terveystiedon opettajan kanssa on antoisaa. Terveystiedossa nopeiden ja hitaiden hiilihydraattien rakenne kiinnostaa ja kemian tunnillahan rakenteet voidaan avata aina atomitasolle asti. Rasvojen rakenteet (mm. omega3, omega6, transrasvat, EPA, DHA) kiinnostavat myös. Terveystiedon ja kemianopettajan välinen yhteistyö on molempia osapuolia hyödyttävää ja kemian opettajan karisma kasvaa erityisesti. Lukion OPS:ssa on tarkoitus lisätä kokeellisuutta; siispä demonstraatiot lisääntyvät ja muuttuvat oppisisältöjen mukana. Myös oppilastyöt ovat ehkä tulossa lukioon samalla tavalla kuin ne ovat jo olennainen osa peruskoulujen opetusta. Hidasteina ovat turvallisten ja riittävän opettavaisten oppilastöiden keksiminen ja suuret opetusryhmät. Lisäksi voi olla erillinen ja ylimääräinen laborointikurssi, mutta kuten opetusneuvos Marja Montonen OPHsta on todennut (aivan oikein), että kokeellisuuden lisääminen ei tarkoita vain laborointikurssin lisäämistä, vaan ensisijaisesti demonstraatioita ja oppilastöitä joka kurssille. Onhan vanha tuttu asia, että tekemällä oppii ja siihen pariksi toinen asia, jota on ruvettu korostamaan, on, että tunteen avulla asiat liitetään pysyväismuistiin. Tunne on kuin koukku, johon varsinainen asia ripustetaan. Vuosikymmenten jälkeen ovat viimeisenä muistissa enää tunnetilat ja niihin liittyvät asiat. Hyvä opettaja liikuttaa myös tunteita: oppilaat hymyilevät, nauravat, ovat totisia ja taas hymyilevät, innostuvat, ottavat kantaa, ihmettelevät ja kyselevät. 13

14 Kemian työpajalaiset esittivät lämmön johtumista draaman keinoin (Kuva Päivi Ojala). Demonstraatioissa voi olla dramatiikkaa, jota opettaja voi käytöksellään, ilmeillään ja eleillään tehostaa. Tunne tarttuu! Draaman pitää olla lyhyt ja nopeasti toteutettavissa. Draaman pitää olla asiaa selkeästi opettava. Ketään ei saa draamassa nolata, vaan sen pitää olla esittäjillekin hauska. Tästä olkoon näytedraamana lämmönjohtokyvyn ja aineen tiheyden välinen yhteys: Otetaan neljä oppilasta eteen riviin. He seisovat noin 80 cm välein ja pitävät toisiaan käsistä kiinni. Opettaja heiluttaa laitimmaista oppilasta, mutta heiluminen (lämpövärähtely) ei siirry hyvin. Kun rivi tiivistetään niin, että oppilaiden olkapäät koskettavat toisiaan (metallihila) ja opettaja heilauttaa uudestaan laitimmaista oppilasta, siirtyy heilahdus välittömästi eteenpäin. Draamaa voi laajentaa niin halutessaan harvojen kaasujen puolelle, jolloin kädetkin ovat alkuvaiheessa irti toisistaan ja oppilaat melko kaukana toisistaan. Luokan edessä pitäisi olla tilaa neljän oppilaan juoksentelulle ja kohteliaalle törmäilylle. Tämä vaihe vaatii pientä valmentamista, mutta esitys voi olla hupaisan opettava. Keksikää draamoja ja kertokaa niistä kollegoille! 14

15 Tietotekniikka yläkoulu, lukio ja II. aste Harri Kotiaho, lehtori, Kalajoen lukio, Tietotekniikan opetuksen hajanaisuus etenkin yläkoulun ja lukion puolella oli päällimmäisenä huolena keskusteluissa, joihin osallistui tusinan verran aktiivisia tietotekniikan opettajia yläkoulun, lukion ja toisen asteen kouluista. Tarvetta olisi saada tietotekniikan opetukseen jämäkkä perusoppiaines yläkoulun ja lukion opiskelijoille, jotta tietotekniikan integroiminen muihin oppiaineisiin onnistuisi opiskelua hyödyntävällä tavalla. Tietotekniikan perusteiden opetus tulisi liittää osaksi yleistä tuntijakoa sekä perusopetuksen että lukion puolella. Kannanotoissa vaadittiin kaikille pakollista tietotekniikan kurssia tai testiä perusaineksen hallinnasta. Tietotekniikan opetuksen sisällöissä olisi syytä tehdä yhteinen sisällön määritys, kuten muissakin oppiaineissa on OPSien perusteissa. Tällä tavalla saataisiin koulujen OPSien sisällöt valtakunnallisesti jotenkin vastaamaan toisiaan. Samalla tulisi miettiä tietotekniikan kurssien arvioinnissa olevaa nykyistä käytäntöä. Nykyisin koulukohtaisesti voidaan etenkin lukioissa antaa tietotekniikan kursseista joko suoritusmerkintä tai numeroarvio. Jatko-opinnoissa esim. lukion kurssit luetaan hyödyksi, jos on numeroarviointi, muutoin ei. Tähän olisi syytä kiinnittää huomiota opiskelijan edun vuoksi. Vaatii siis yhtäläisiä ohjeita kurssien arvioinnin suhteen. Kokemuksia jaettaessa ilmeni, että kouluissa opetetaan varsin laajasti tietotekniikan eri osa-alueita: Yläkoulun matematiikka toimisto-ohjelmien käyttöä, internetin käyttöä, ohjelmointia, kuvankäsittelyä jne. Valmiin opetusmateriaalin saatavuus yläkoulun ja lukion opetusta varten on kehnoa. Kirjallisuutta on paljon, mutta sen soveltuvuus suoraan opetukseen ei vastaa tarvetta. Tähän toivottiin parannusta. Erilaisten tietotekniikan ajokorttien suorittaminen osana tietotekniikan opetusta koettiin kannustavaksi ja motivoivaksi. Tietotekniikan yliopistoarvosanan suoritus lukion aikana koettiin niissä lukioissa, joissa se on mahdollista, hyväksi ja opiskelijoita kiinnostaviksi. Yhteiset terveiset lähetettiin valtiovallalle ja opetuksen järjestäjille : Tietotekniikka pakolliseksi oppiaineeksi ja mukaan yleiseen tuntijakoon. Kaisa Määttä, lehtori, Niva-Kaijan koulu, Kiire painaa päälle yläkoulun matematiikan uusissa opetussuunnitelmissa: käyttääkö aikaa heterogeenisissa ryhmissä toistoihin, joita heikoimmat tarvitsevat vai edetäkö pidemmälle ja syvemmin haastaviin tehtäviin, jotta taattaisiin osalle jatko-opintokelpoisuus lukion pitkälle matematiikalle. Kaikkea ei ehdi. Kumpi asetetaan etusijalle? Yläkoulun matematiikan ryhmässä oli A3:lle kerätty keskustelun pohjaksi avainsanoja kuten OPS, eriyttäminen, ryhmäkoot,... Pitkästä tukisanalistasta huolimatta eniten yhteyksiä ei tullutkaan ryhmäkokoihin tai opetussuunnitelmaan vaan suurimmat ongelmat olivat: raha, raha ja raha. Eriyttämisen tarve on suuri. Nykyisillä ryhmäkooilla ja opetussuunnitelmilla tarvittaisiin huimasti enemmän erityisopettajia. Kouluja ajetaan kuitenkin kohti inkluusiota, missä erityisoppilaita sijoitetaan muutenkin heterogeenisiin ryhmiin. Päättäjien innostus inkluusioon nähtiin säästökeinona eikä opetuksen tason nostamisena. Oma luokkatila on vain murto-osalla matematiikan opettajista päinvastoin kuin muiden oppiaineiden lehtoreilla. Matematiikan lehtorit kiertävät ympäri koulua kuin kamelit kantaen laskinsalkkua ja tauludemovälineitä etsien vapaana olevia luokkatiloja. Oma aineluokka oli kaukainen haave, hyvä Utopia. Kuitenkin matematiikan aineluokkiin olisi tarpeen kerätä/hankkia/ostaa rahalla/askarrella havainnollistamisvälinei- 15

16 Tukisanaliuska (Kuva Kaisa Määttä). Möbiuksen rengas :Kumpi on yläpuoli? (Kuva Kaisa Määttä). Kleinin pullo: Onko reiän sisällä sisäpuoli? (Kuva Kaisa Määttä). tä, koska suurin osa yläkoulun oppilaista on edelleen konkreettisen ajattelun kehitysvaiheessa. Oppilaat eivät hahmota kunnolla abstrakteja käsitteitä kuten murtolukuja ja merkintöjä esimerkiksi 2:5 =. Tulisiko alakoulussa opettaa useampia jakolaskumerkintöjä? Mistä pulppuavat virheelliset termit kuten ristiinkertominen murtolukujen jakolaskun yhteydessä? Yllättävä seikka oli, että ryhmäkokoja ei koettu niinkään suureksi ongelmaksi kuin opetusryhmien heterogeenisuus. Tasokursseihin ei kuitenkaan enää haluttu palata, mutta kyllä olisi sekä oppilaiden että opettajan etu, jos oppilaat olisivat homogeenisemmissa ryhmissä. Toistoja tarvitsevat oppilaat olisivat matematiikan tunneilla pienryhmissä (10 oppilasta) matematiikan eikä erityisopettajan ohjauksessa ja pitemmälle jatko-opinnoissaan tähtäävät ja motivoituneet oppilaat voitaisiin sijoittaa jopa 26 oppilaan ryhmiin. Tämä järjestely kyllä tuottaisi rehtoreille lukujärjestysteknisiä ongelmia. Tässä visiossa kaikille oppilaille pidettäisiin kuitenkin sama koe, jonka mukaan arvosana määräytyisi. Erityisopettajia tarvittaisiin vähemmän ja rahaa jopa säästyisi. Oppikirjoissa tulisi olla monentasoisia tehtäviä: paljon perustehtäviä, jonkin verran soveltavia ja johdantotehtäviä jatko-opintoihin. Toisen haasteen oppikirjan tekijöille muodostaa nykyään oppitunnin pituus: oppikirjan opetuskokonaisuus tulisi soveltua 45 minuutin oppitunnille, 75 minuutin tunnille, 90 minuutin tunnille ja jopa 56minuutin 20 sekunnin opetuskokonaisuuteen! Ja näihin heterogeenisiin ryhmiin Keskustelu päätettiin kahteen piirtoheitinkalvoon, joista toinen oli Marja Kukkosen (Dimensio 5/2003) kaavio myönteisestä ja kielteisestä oppimiskehästä ja toinen Maija Oravan kaavio tyttöjen ja poikien psyykkisestä taantumasta murrosiässä (HS ). 16

17 Yläkoulun fysiikka ja kemia Jukka Lappalainen, lehtori, Kalajoen yläaste, Yläkoulun opettajaa askarruttaa kovasti se, mihin katoaa polte oppilaiden silmistä, joka on 7. ja vielä 8.luokallakin nähtävissä fysiikan ja kemian tunneilla, mutta 9. luokalla jäljellä on vain utuinen häivä muutaman virkuimman silmissä. Onko syynä mahdollisesti fysiikassa 9. luokalla tulevat laskut, joista oppilaat näkevät painajaisia jo etukäteen (perinnetieto!!!) ja heikommin matematiikassa pärjäävät oppilaat luovuttavat, vaikka monesti juuri heillä on loistava organisaatiokyky ryhmätöissä; kun laskupuoli ei pelaa, niin annetaan koko homman mennä ns. ylämäkeen. Oppilaiden keskittymiskyvyn puute sekä erilaiset luku- ja kirjoitusongelmat koettiin isoksi ongelmaksi. Tälle erääksi ratkaisuksi esitettiin ns. JO- PO -ryhmän perustamista erityistä tukea tarvitsevilla oppilaille. JOPO -ryhmällä tarkoitetaan ryhmää, johon voi kuulua oppilaita 7-9 vuosiluokilta; ongelmana on vain se, että valtion rahaa saa kaksi vuotta ko. ryhmästä aiheutuviin kuluihin ja sen jälkeen pitää kunnan huolehtia rahoituksesta (ts. ryhmän perustaminen vaatii kunnan sitoutumista vastaamaan ryhmästä aiheutuvista kuluista kahden vuoden jälkeen). Ylisuuret ryhmäkoot ja sitä myöten opettajan kokemat paineet ja työturvallisuusseikat työtunneilla osoittautuivat aiheuttavan hankaluuksia myös eriyttämisessä. Paikalla olleiden opettajien fysiikka-kemian oppilasryhmien koot vaihtelivat 7 oppilaasta 21 oppilaaseen. 21 oppilaan ryhmä todettiin ylisuureksi niinkin vaativassa aineessa kuin FYKE. Kirjasarjoista tehtiin ensin yleiskatsaus, mitä sarjaa kukin käyttää; yleisin käytössä oleva sarja on WSOY:n Aine ja Energia. Tästä sarjasta todettiin, että siinä häiritsee toisaalta sen kuvakirjamaisuus itse ydinasian esilletuonnissa sekä toisaalta oppilastöiden vaihteleva taso ja esille tuotu suoritustapa; monesti asian voisi esittää helpommin ja tulokset olisivat parempia yksinkertaistamalla työn suoritustapaa. Opettajat kaipaavat yläkoulun OPSiin selkeästi keskittyviä teoriakirjoja sekä toimivia ja käytännössä testattuja oppilastöitä. Työtavoista keskusteltiin myös erittäin vilkkaasti; monestihan opettajan valitsemalla työtavalla on ratkaiseva merkitys asian ymmärtämisessä. Ilahduttavan moni kertoi suosivansa oppilaskeskeisiä työtapoja, tosin tässäkin törmätään monesti siihen, että oppilas ei näytä ymmärtävän, mitä työssä pitäisi tehdä. Mikä on opettajan tehtävä ja rooli tällaisessa tilanteessa? Onko opettajan tehtävä kertoa oppilaalle, miten kokeellinen työ on tehtävä ja mitä tuloksia siitä olisi saatava esille? Lähellä suuria tehdaslaitoksia olevissa kouluissa tutustumiskäynnit tehtaisiin kuulostivat olevat motivoivia ja yleisesti käytettyjä, kauempana maakunnassa asuvat kokivat ongelmaksi asian vaatimat järjestelyt, sillä meneehän vierailuun käytännössä koko koulupäivä, joten vierailun toteuttaminen on työjärjestyskysymys hyvin pitkälle. Kuljetusta ei koettu ongelmaksi, tuleehan mm. TEKES vastaan auton vuokrassa (kuitenkin on muistettava selvittää asia etukäteen ja laatia kustannusarvio). Koska yhteistyö on voimaa, perustimme sähköpostiringin hyvien demojen ja työtapojen tuomiseksi kaikkien tietoisuuteen. Ja lopuksi todettiin, että vaikka vaikeuksia ja niitä harmaita päiviä on jokaisella ihan riittämiin, niin oppilaan hymy ja silmien loiste ongelman ratkettua pyyhkäisee harmaan päivän tietymättömiin. Tästä tiedämme olevamme oikealla alalla! 17

18 Alakoulun fysiikka ja kemia Maija Rukajärvi-Saarela, lehtori, KPAMK, Luokanopettajat kokevat kemian ja fysiikan mielenkiintoisina mutta kylläkin erittäin haastavina oppiaineina opettaa. Kyseisten aineiden luonne jo sellaisenaan asettaa vaateita käyttää kokeellisia ja tutkivia oppimismenetelmiä. Oppilaat ovat erityisen motivoituneita tekemään kokeita ja tutkimuksia, mutta opettajat kokevat epävarmuutta omassa osaamisessaan. Suuriksi haasteiksi luokanopettajat kokevat omat tietotaitonsa niin sisältöjen kuin myös työtapojen osalta. Oppimateriaali nousee keskeiseen asemaan varsinkin silloin, kun opettaja tuntee itsensä epävarmaksi kemian tai fysiikan opetuksessa. Tällöin on helpompi tehdä kirjan mukaan kuin lähteä kokeellisuuden polulle. Olisikin suotavaa, että opettajalla olisi mahdollisuus tutustua uusiin oppikirjoihin laajemmin ja testata niitä käytännössä. Harvoissa vuosiluokkien 1-6 kouluissa on erityinen luokka kemian opetusta varten ja kokeellisetkin työt on toteutettava ahtaissa tiloissa. Välineistökin saattaa olla puutteellista. Opetus toteutetaan yksittäisinä tunteina, josta usein menee aikaa edellisen välitunnin asioiden selvittelyyn. Tilat ovat ahtaita jo luentotyyppiseenkin opiskeluun. Kaikissa opetustiloissa ei ole edes vesipistettä, joka kemian opetuksessa lienee vähimmäisvaatimus. Välineet, jos niitä on, ovat yleensä yhteisvarastossa, josta ne on välitunnilla haettava. Aika harvassa koulussa on kemian opetusta varten riittävä ja kattava välineistö, vaikka kyllähän lastenruokapurkit ovat monikäyttöisiä ja halpoja. Olisi hyvä, että oikeitakin laboratoriovälineitä saataisiin myös 5. ja 6. luokkien opetukseen. Keskusteluissa on käynyt ilmi, että monellakaan opettajalla ei ole oikein tietoa, mitä välineitä alakoululle kannattaisi hankkia. Kemia ja fysiikka ovat kuitenkin oppiaineita, joissa pääsee tekemään ja kokeilemaan. Se vain pitäisi opettajan osata sitoa käytäntöön, sillä muuten vaarana on, että oppiaine pysyy irrallisena lasten kokemusmaailmasta, jos opittava aines ei kohtaa lapsen arkea. Ilmiön liittäminen lasten arkeen on tärkeää. Täydennyskoulutusta kaivataan kovasti, sillä kentällä olevista opettajista vain ne, jotka ovat valmistuneet viimeisen 2 3 vuoden aikana, ovat saaneet opiskelunsa aikana opiskella myös kemian ja fysiikan opetusta. Ja täydennyskoulutuksessa on ehtinyt viimeisten vuosien aikana käydä vain murto-osa kentällä olevista opettajista. Lukio: a) Matematiikka MAA - YOK - OPS Toivo Suorsa b) Fysiikka Erkko Saviaro c) Kemia Esko Savola d) Tietotekniikka lukiossa ja yläkoulussa Harri Kotiaho Peruskoulu: 1. Yläkoulu a) Matematiikka Kaisa Määttä b) Fyke Jukka Lappalainen 2. Alakoulu Fyke Maija Rukajärvi Saarela 18

19 Tapahtui luokassa Johannes Paasonen Sisäluku kunniaan Eräs huolen aihe niin peruskoulussa kuin lukiossakin on, että oppilaat eivät osaa lukea oppikirjaa, vaikka siinä on asioita aika selkeästi selitetty. PI- SA-tutkimusten mukaan luetun ymmärtämisen pitäisi meillä olla maailman huipputasoa. Kun matemaattinen lukutaito ei näköjäänkään seuraa automaattisesti muuten hyvästä lukutaidosta, pitäisi asialle varmaan koettaa tehdä jotakin. Meidän opettajien pitäisi puhua vähemmän ja panna oppilaat puhumaan enemmän ja kuuntelemaan toisiaan. Sanallisten tehtävien käsittelyssä olen pyytänyt jotakuta oppilasta ensin lukemaan ääneen tehtävän samalla kun muut seuraavat omista kirjoistaan. Usein jo tässä vaiheessa tulee ilmi väärinkäsityksiä, jotka nyt on helppo oikaista. Sitten katsotaan tehtävää uudestaan, joskus luetaankin toistamiseen, mietitään, mitä sieltä kannattaisi alleviivata (tässä peruskoulukirjojen monikäyttö haittaa tehokkaiden opiskelustrategioiden muotoutumista, mutta voihan alleviivata himmeästi ja pyyhkiä sitten pois ) ja sitten aletaan pohtia, miten ratkaisuun voisi päästä kiinni. Myös oppikirjan teoriaosuuksien käyttöön voidaan opastaa. Kun esimerkiksi kerrataan erilaisten kuvioiden ominaisuuksia ja on palautettu mieleen, millainen on sunnikas, tasasivuinen kolmio, jne, voidaan ottaa kirjan teoriasivut esiin ja lukea sieltä ääneen k.o. määritelmät niin, että oppilaat lukevat vuoron perään eri kuvioiden kuvailut muiden seuratessa omista kirjoistaan. Oppilaat kuuntelevat yllättävän tarkkaavaisesti toistensa lukemista. Voidaan myös lukea määritelmät kuorossa, niin lapselliselta kuin se ehkä kuulostaakin. Ellei teksti ole kovin pitkä, voidaan lukea kuorossa muutaman kerran ja sitten koettaa vielä kuorossa katsomatta kirjaa. Lukiossa olen usein käyttänyt samaa menetelmää. Yhteenvetoja on luettu ääneen muutama lause per oppilas, ja sitten keskusteltu siitä, mitä siinä oikein tarkoitetaan. Tärkeitä sääntöjä, kuten tulon derivoimissääntöjä, on lausuttu kuorossa ääneen. Eräs kollegani oli kehittänyt osamäärän derivaatta -rokin, joka saavutti joka vuosi suurta suosiota. Ehkä asiat sitten jäävät näin paremmin mieleenkin. 19

20 Palkitsemistilaisuus Gustavelundissa. Palkinnonsaajat Miina Virtanen ja Elmo Pikkupeura sekä heidän taustajoukkonsa. Tilastokilpailussa haetaan kansainvälistä menestystä Minna Korhonen, Tilastokeskus, Miina Virtanen Ressun peruskoulusta (Helsinki), Kaisa-Mari Vuoti Kempeleen yläasteelta, Elmo Pikkupeura Keravan lukiosta ja Justus Mutanen Lyseonpuiston lukiosta (Rovaniemi) ovat kukin jo voittajia. Maaliskuussa järjestetty kansainvälisen tilastokilpailun valtakunnallinen Suomen finaali on ratkennut ja voittajia on lupa onnitella. Meneillään oleva kansainvälinen tilastojen luku- ja käyttötaitokilpailu järjestetään nyt ensimmäistä kertaa ja sen alkukilpailuun keväällä 2008 osallistui peräti 165 suomalaista oppilasta. Kaikkiaan alkukilpailuun osallistui 2877 oppilasta 13 maasta. Eniten osallistujia tuli Etelä- Afrikasta, Portugalista ja Italiasta. Tilastoja luetaan meillä ja maailmalla Kilpailu etenee kolmessa vaiheessa ja kukin ikäluokka kilpailee omassa sarjassaan. Alkukilpailun kysy- Tuusulan palkitsemistilaisuus pidettiin Gustavelundissa MAOLin kerhojen neuvottelupäivien yhteydessä Tilaisuudessa olivat paikalla palkitut Miina Virtanen Ressun peruskoulusta ja Elmo Pikkupeura Keravan lukiosta. Tilaisuuteen osallistuivat lisäksi voittajien kotijoukoista Miinan äiti ja Elmon vanhemmat. 20

Oppimisympäristöajattelu oppimisen tukena

Oppimisympäristöajattelu oppimisen tukena Oppimisympäristöajattelu oppimisen tukena kaisa vähähyyppä, opetusneuvos, opetushallitus Oppiminen on tapahtuma tai tapahtumasarja, jossa oppija saavuttaa uusia taitoja tai tietoja jostain aiheesta. Opittu

Lisätiedot

Näkökulmia tietoyhteiskuntavalmiuksiin

Näkökulmia tietoyhteiskuntavalmiuksiin Näkökulmia tietoyhteiskuntavalmiuksiin Tietotekniikka oppiaineeksi peruskouluun Ralph-Johan Back Imped Åbo Akademi & Turun yliopisto 18. maaliskuuta 2010 Taustaa Tietojenkäsittelytieteen professori, Åbo

Lisätiedot

työskentelee matemaattis-luonnontieteellisen suomalaisessa yhteiskunnassa.

työskentelee matemaattis-luonnontieteellisen suomalaisessa yhteiskunnassa. TOIMINTA-AJATUS AJATUS MAOL ry on pedagoginen ainejärjestö, joka työskentelee matemaattis-luonnontieteellisen kulttuurin ja osaamisen puolesta suomalaisessa yhteiskunnassa. 18 LIITTOKOKOUS kerhojen edustajat

Lisätiedot

Kesko. Kauppa luo menestystä

Kesko. Kauppa luo menestystä Kesko Kauppa luo menestystä Kaupan ala tarjoaa työtä ja yrittäjyyttä Kauppa on elinkeinoelämän suurin toimiala, joka työllistää runsaat 320 000 henkeä. Ala tarjoaa myös paljon mahdollisuuksia toimia yrittäjänä.

Lisätiedot

E-oppimateriaalit. Opinaika vs. CD-verkko-ohjelmat

E-oppimateriaalit. Opinaika vs. CD-verkko-ohjelmat Nokian N8 puhelimessa Uutta Toimii netin kautta, ei ohjelmien asennuksia eikä ylläpitoa, koulun lisäksi käytettävissä myös kotona ja muualla 24/7, lisäksi muita opiskelua helpottavia verkko-opetuksen mahdollistavia

Lisätiedot

tehdä itsensä tunnetuksi aktiivisena, jäsenistään huolehtivana ja vastuunsa kantavana järjestönä.

tehdä itsensä tunnetuksi aktiivisena, jäsenistään huolehtivana ja vastuunsa kantavana järjestönä. MAOL TIEDOTTAA Liiton tavoitteena on sisäisen ja ulkoisen tiedotuksen avulla tehdä itsensä tunnetuksi aktiivisena, jäsenistään huolehtivana ja vastuunsa kantavana järjestönä. Liiton eri tiedotuskanavat

Lisätiedot

Perusopetuksen fysiikan ja kemian opetussuunnitelmien perusteiden uudistaminen

Perusopetuksen fysiikan ja kemian opetussuunnitelmien perusteiden uudistaminen Perusopetuksen fysiikan ja kemian opetussuunnitelmien perusteiden uudistaminen Tiina Tähkä tiina.tahka@oph.fi MAOL Pori 6.10.2012 1 Perusopetuksen fysiikan ja kemian opetussuunnitelmien perusteiden uudistaminen

Lisätiedot

Fysiikan ja kemian opetussuunnitelmat uudistuvat. 3.10.2015 Tiina Tähkä, Opetushallitus

Fysiikan ja kemian opetussuunnitelmat uudistuvat. 3.10.2015 Tiina Tähkä, Opetushallitus Fysiikan ja kemian opetussuunnitelmat uudistuvat 3.10.2015 Tiina Tähkä, Opetushallitus MAHDOLLINEN KOULUKOHTAINEN OPS ja sen varaan rakentuva vuosisuunnitelma PAIKALLINEN OPETUSSUUNNITELMA Paikalliset

Lisätiedot

Perusopetuksen päättövaiheessa maahan tulleiden opetusjärjestelyt II

Perusopetuksen päättövaiheessa maahan tulleiden opetusjärjestelyt II Perusopetuksen päättövaiheessa maahan tulleiden opetusjärjestelyt II Esimerkkejä Vaasa: Nivelluokat Jyväskylä: JOPO mmt oppilaille Kontiolahti: Jatkoluokat MOKU 18.9.2009 Vaasan nivelluokat 1 Nivelluokat

Lisätiedot

Arkistot ja kouluopetus

Arkistot ja kouluopetus Arkistot ja kouluopetus Arkistopedagoginen seminaari 4.5.2015 Heljä Järnefelt Erityisasiantuntija Opetushallitus Koulun toimintakulttuuri on kokonaisuus, jonka osia ovat Lait, asetukset, opetussuunnitelman

Lisätiedot

Monilukutaitoon kielitietoisella opetuksella. Minna Harmanen, Opetushallitus Kansalliset peruskoulupäivät 20. 21.11.2014 Marina Congress Center

Monilukutaitoon kielitietoisella opetuksella. Minna Harmanen, Opetushallitus Kansalliset peruskoulupäivät 20. 21.11.2014 Marina Congress Center Monilukutaitoon kielitietoisella opetuksella Minna Harmanen, Opetushallitus Kansalliset peruskoulupäivät 20. 21.11.2014 Marina Congress Center Monilukutaito ja kielitietoisuus - kysymyksiä Mitä on monilukutaito

Lisätiedot

maija.aksela@helsinki.fi

maija.aksela@helsinki.fi Oivaltamisen ja onnistumisen iloa! Johtaja prof Maija Aksela Johtaja, prof. Maija Aksela maija.aksela@helsinki.fi ESITYKSEN SISÄLLYS: Ajankohtaista LUMA-toiminnassa: LUMA-toiminta opetussuunnitelmaperusteiden

Lisätiedot

KARKKILAN OPETUSTOIMEN TVT-STRATEGIA 2015-2020

KARKKILAN OPETUSTOIMEN TVT-STRATEGIA 2015-2020 KARKKILAN OPETUSTOIMEN TVT-STRATEGIA 2015-2020 Sisällys 1. Opetus muutoksessa.2 2. Visio.2 3. Tavoitteet.2 4. Toteutus 3 5. Kehittämissuunnitelmat 4 1 1. Opetus muutoksessa Oppimisympäristöt ja oppimistavat

Lisätiedot

TIETO- JA VIESTINTÄTEKNIIKAN OPETUSKÄYTTÖ JA SUKUPUOLI. Ella Kiesi Opetushallitus

TIETO- JA VIESTINTÄTEKNIIKAN OPETUSKÄYTTÖ JA SUKUPUOLI. Ella Kiesi Opetushallitus TIETO- JA VIESTINTÄTEKNIIKAN OPETUSKÄYTTÖ JA SUKUPUOLI Ella Kiesi Opetushallitus Tieto ja viestintätekniikkataidot kouluissa Valtakunnalliset opetussuunnitelmien perusteet lähtökohtana Tieto- ja viestintätekniikalla

Lisätiedot

Pedagoginen näkökulma koulujen ja järjestöjen yhteistyöhön ehkäisevässä päihdetyössä. Sami Teikko

Pedagoginen näkökulma koulujen ja järjestöjen yhteistyöhön ehkäisevässä päihdetyössä. Sami Teikko Pedagoginen näkökulma koulujen ja järjestöjen yhteistyöhön ehkäisevässä päihdetyössä Sami Teikko Koulutus Elämään terveyskasvatusohjelma Ohjelma Ikäryhmä Kesto Pidän huolta itsestäni 3-4 -vuotiaat 45 min

Lisätiedot

MATEMATIIKKA. Elina Mantere Helsingin normaalilyseo elina.mantere@helsinki.fi. Elina Mantere

MATEMATIIKKA. Elina Mantere Helsingin normaalilyseo elina.mantere@helsinki.fi. Elina Mantere MATEMATIIKKA Helsingin normaalilyseo elina.mantere@helsinki.fi OPPIAINEEN TEHTÄVÄ Kehittää loogista, täsmällistä ja luovaa matemaattista ajattelua. Luoda pohja matemaattisten käsitteiden ja rakenteiden

Lisätiedot

HUOMAUTUS LUKIJALLE: Tässä on esitelty kaikkien aineiden palaute. Kysymyksestä 1. ilmenee mitä aineita oppilas on kurssilla lukenut.

HUOMAUTUS LUKIJALLE: Tässä on esitelty kaikkien aineiden palaute. Kysymyksestä 1. ilmenee mitä aineita oppilas on kurssilla lukenut. Kurssipalaute HUOMAUTUS LUKIJALLE: Tässä on esitelty kaikkien aineiden palaute. Kysymyksestä 1. ilmenee mitä aineita oppilas on kurssilla lukenut. OPPILAS 1 Vastaa seuraaviin kysymyksiin asteikolla 1 5.

Lisätiedot

DimensioMatemaattis- 3/07. luonnontieteellinen. aikakauslehti. 71. vuosikerta. Irtonumero 10

DimensioMatemaattis- 3/07. luonnontieteellinen. aikakauslehti. 71. vuosikerta. Irtonumero 10 luonnontieteellinen aikakauslehti 71. vuosikerta DimensioMatemaattis- 3/07 Irtonumero 10 Dimensio Matemaattisluonnontieteellinen aikakauslehti 71. vuosikerta 3/2007 5 Pääkirjoitus...Leena Mannila 6 Kokkolan

Lisätiedot

Oivaltamisen iloa ja elämyksiä LUMA-yhteistyöstä

Oivaltamisen iloa ja elämyksiä LUMA-yhteistyöstä J Oivaltamisen iloa ja elämyksiä LUMA-yhteistyöstä Tieteen iloa kaikille! Johtaja, Prof. Maija Aksela, Valtakunnallinen LUMA-keskus, Helsingin yliopistom maija.aksela@helsinki.fi 15.2.2012 1 LUMA-toimintaa

Lisätiedot

TIETO- JA VIESTINTÄTEKNIIKAN OPETUSKÄYTÖN OSAAMINEN (1-6 lk.) OSAAMISEN KEHITTÄMISTARVEKARTOITUS

TIETO- JA VIESTINTÄTEKNIIKAN OPETUSKÄYTÖN OSAAMINEN (1-6 lk.) OSAAMISEN KEHITTÄMISTARVEKARTOITUS 1/4 Koulu: Yhteisön osaamisen kehittäminen Tämä kysely on työyhteisön työkalu osaamisen kehittämistarpeiden yksilöimiseen työyhteisön tasolla ja kouluttautumisen yhteisölliseen suunnitteluun. Valtakunnallisen

Lisätiedot

Sähköiset oppimateriaalit osana opetusta

Sähköiset oppimateriaalit osana opetusta Tutkimus opettajien odotuksista ja asenteista: Sähköiset oppimateriaalit osana opetusta #digikoulu Tutkimuksen taustaa Tutkimuksen tavoitteena oli selvittää peruskoulun ja lukion opettajien odotuksia ja

Lisätiedot

Matemaattisten Aineiden Opettajien Liitto MAOL ry:n lausunto Perusopetuksen opetussuunnitelman perusteiden luonnoksesta

Matemaattisten Aineiden Opettajien Liitto MAOL ry:n lausunto Perusopetuksen opetussuunnitelman perusteiden luonnoksesta 1 Matemaattisten Aineiden Opettajien Liitto MAOL ry:n lausunto Perusopetuksen opetussuunnitelman perusteiden luonnoksesta Matemaattisten Aineiden Opettajien Liitto ry MAOL ry kiittää saamastaan mahdollisuudesta

Lisätiedot

Kiinnostaako. koodaus ja robotiikka? 2014 Innokas www.innokas.fi All Rights Reserved Copying and reproduction prohibited

Kiinnostaako. koodaus ja robotiikka? 2014 Innokas www.innokas.fi All Rights Reserved Copying and reproduction prohibited Kiinnostaako koodaus ja robotiikka? Innokas-verkosto Innovatiivisen koulun toiminnan kehittäminen ja levittäminen Suomi Yli 30 000 osallistujaa vuosien 2011-2014 aikana Kouluja, kirjastoja, päiväkoteja,

Lisätiedot

1. Yhteystiedot * Etunimi. Sukunimi. Matkapuhelin. Sähköposti. Postitoimipaikka. Organisaatio. Kunta

1. Yhteystiedot * Etunimi. Sukunimi. Matkapuhelin. Sähköposti. Postitoimipaikka. Organisaatio. Kunta Koulujen tietotekniikkakartoitus 2013 Koulujen tietotekniikkakartoitus 2013 on osa laajempaa kunnille ja kuntayhtymille lähetettävää tietotekniikkakartoitusta. Kysely koskee kunnallisia perusopetuksen

Lisätiedot

Koulutuksen sähköisten palveluiden kehittäminen kuntien ja valtion yhteistyönä. Tuula Haatainen, varatoimitusjohtaja

Koulutuksen sähköisten palveluiden kehittäminen kuntien ja valtion yhteistyönä. Tuula Haatainen, varatoimitusjohtaja Koulutuksen sähköisten palveluiden kehittäminen kuntien ja valtion yhteistyönä Tuula Haatainen, varatoimitusjohtaja Yhteinen tahtotila oppilaat hallitsevat tieto- ja viestintätekniikkaa teknologia on läsnä

Lisätiedot

Lukion opetussuunnitelman perusteet 2015

Lukion opetussuunnitelman perusteet 2015 Lukion opetussuunnitelman perusteet 2015 Lukion opetussuunnitelman perusteiden valmistelun lähtökohtia Valtioneuvoston asetus (942/2014) Tavoitteet 2 Kasvu sivistyneeksi yhteiskunnan jäseneksi 3 Tiedot

Lisätiedot

MUSIIKKI. Sari Muhonen Helsingin yliopiston Viikin normaalikoulu sari.muhonen@helsinki.fi. Sari Muhonen

MUSIIKKI. Sari Muhonen Helsingin yliopiston Viikin normaalikoulu sari.muhonen@helsinki.fi. Sari Muhonen MUSIIKKI Helsingin yliopiston Viikin normaalikoulu sari.muhonen@helsinki.fi OPPIAINEEN TEHTÄVÄ luoda edellytykset monipuoliseen musiikilliseen toimintaan ja aktiiviseen kulttuuriseen osallisuuteen ohjata

Lisätiedot

ERKO erityispedagoginen täydennyskoulutus. Osallistava opetus ja eriyttämisen käytännöt alakoulussa

ERKO erityispedagoginen täydennyskoulutus. Osallistava opetus ja eriyttämisen käytännöt alakoulussa ERKO erityispedagoginen täydennyskoulutus Osallistava opetus ja eriyttämisen käytännöt alakoulussa Ohjaavat opettajat Petri Räihä ja Raisa Sieppi 25.2.2014 Haapavesi Perusopetuksen Opetussuunnitelman perusteiden

Lisätiedot

Perusopetuksen yleiset valtakunnalliset tavoitteet ovat seuraavat:

Perusopetuksen yleiset valtakunnalliset tavoitteet ovat seuraavat: Maailma muuttuu - miten koulun pitäisi muuttua? Minkälaista osaamista lapset/ nuoret tarvitsevat tulevaisuudessa? Valtioneuvosto on päättänyt perusopetuksen valtakunnalliset tavoitteet ja tuntijaon. Niiden

Lisätiedot

Mika Setälä Lehtori Lempäälän lukio

Mika Setälä Lehtori Lempäälän lukio LOPS 2016 matematiikka Mika Setälä Lehtori Lempäälän lukio Millainen on input? Oppilaiden lähtötaso edellisiin lukion opetussuunnitelmiin nähden pitää huomioida kun lukion uutta opetussuunnitelmaa tehdään.

Lisätiedot

Uutta LUMA-opetuksessa ja -toiminnassa. Johtaja, prof. Maija Aksela Valtakunnallinen LUMA-keskus, HY 15.1.2013

Uutta LUMA-opetuksessa ja -toiminnassa. Johtaja, prof. Maija Aksela Valtakunnallinen LUMA-keskus, HY 15.1.2013 Uutta LUMA-opetuksessa ja -toiminnassa Johtaja, prof. Maija Aksela Valtakunnallinen LUMA-keskus, HY 15.1.2013 Tieteen ja teknologian iloa kaikille! Valtakunnallisen LUMA-keskuksen tavoitteena on yhteistyössä

Lisätiedot

Opetussuunnitelmaprosessi Helsingin kaupungissa. Outi Salo 3.10.2014

Opetussuunnitelmaprosessi Helsingin kaupungissa. Outi Salo 3.10.2014 Opetussuunnitelmaprosessi Helsingin kaupungissa Outi Salo 3.10.2014 Koulutuksen järjestäjät ja oppilasmäärät Kaupungin koulut - Suomenkieliset - ruotsinkieliset Koulujen määrä 99 21 oppilasmäärä 37 379

Lisätiedot

Julkisia esiintymisiäni vuodesta 2000 teknologian opetuksen puolestapuhujana

Julkisia esiintymisiäni vuodesta 2000 teknologian opetuksen puolestapuhujana 1 LIITE 4 Julkisia esiintymisiäni vuodesta 2000 teknologian opetuksen puolestapuhujana H. Levävaara 20.1.2006 Omien pilottien seminaarit aloitusseminaari (syysseminaari) 1. 2.9.2000, Messilä kevätseminaari

Lisätiedot

Kerhotoiminta mahdollistaa lahjakkuuden ja erityisvahvuuden tukemisen Leo Pahkin

Kerhotoiminta mahdollistaa lahjakkuuden ja erityisvahvuuden tukemisen Leo Pahkin Kerhotoiminta mahdollistaa lahjakkuuden ja erityisvahvuuden tukemisen Leo Pahkin Täällä saa tehdä niitä asioita, joista on kiinnostunut Kerhojen tarjoamista eri lahjakkuuden alueiden tukemiseen Kerhoissa

Lisätiedot

Opiskelu Vantaankosken koulussa

Opiskelu Vantaankosken koulussa Opiskelu Vantaankosken koulussa tulevat 7. luokat Lukuvuosi 2015 2016 Sisältää koululle palautettavan taustatietolomakkeen! Hei, sinä tuleva seitsemäsluokkalainen! Me Vantaankosken koulun opettajat toivotamme

Lisätiedot

Keravanjoen koulu Opitaan yhdessä!

Keravanjoen koulu Opitaan yhdessä! Keravanjoen koulu Opitaan yhdessä! OPS 2016 Arvokeskustelun tuloksia Keravanjoen koulun huoltajat 1 a) Miksi lapsesi opiskelee koulussa? oppivelvollisuus ja yleissivistys oppii vastuulliseksi kansalaiseksi

Lisätiedot

Toiminnallinen oppiminen -Sari Koskenkari

Toiminnallinen oppiminen -Sari Koskenkari Toiminnallinen oppiminen -Sari Koskenkari Toiminnallinen oppiminen Perusopetuksen opetussuunnitelmassa painotetaan työtapojen toiminnallisuutta. Toiminnallisuudella tarkoitetaan oppilaan toiminnan ja ajatuksen

Lisätiedot

Oppimalla ammattiin. Nuorten näkemyksiä oppisopimuksesta. Harri Leinikka Toimitusjohtaja T-Media Oy

Oppimalla ammattiin. Nuorten näkemyksiä oppisopimuksesta. Harri Leinikka Toimitusjohtaja T-Media Oy Oppimalla ammattiin Nuorten näkemyksiä oppisopimuksesta Harri Leinikka Toimitusjohtaja T-Media Oy 1 Kyselyn toteuttaminen Oppimalla ammattiin kyselyn kohderyhmänä olivat 16-29 - vuotiaat nuoret. Vastaajia

Lisätiedot

Kansallinen LUMA-verkosto ja sen strategia

Kansallinen LUMA-verkosto ja sen strategia Kansallinen LUMA-verkosto ja sen strategia 1. Kansallisen LUMA-toiminnan historia LUMA-toiminta (lyhenne sanoista LUonnontieteet ja MAtematiikka) on ollut aktiivista Suomessa vuodesta 1996 lähtien. Nk.

Lisätiedot

KV-PÄIVÄT OULU Aikuiskoulutuksen kansainvälistyminen

KV-PÄIVÄT OULU Aikuiskoulutuksen kansainvälistyminen KV-PÄIVÄT OULU Aikuiskoulutuksen kansainvälistyminen Terttu Virtanen Aikuiskoulutusjohtaja Helsingin tekniikan alan oppilaitos Ammatillisen aikuiskoulutuksen kansainvälistyminen oleellinen osa oppilaitosten

Lisätiedot

YMPÄRISTÖOPPI. Marita Kontoniemi Jyväskylän normaalikoulu marita.kontoniemi@norssi.jyu.fi

YMPÄRISTÖOPPI. Marita Kontoniemi Jyväskylän normaalikoulu marita.kontoniemi@norssi.jyu.fi YMPÄRISTÖOPPI Marita Kontoniemi Jyväskylän normaalikoulu marita.kontoniemi@norssi.jyu.fi OPPIAINEEN TEHTÄVÄ Rakentaa perusta ympäristö- ja luonnontietoaineiden eri tiedonalojen osaamiselle Tukea oppilaan

Lisätiedot

Hyvä sivistystoimenjohtaja/rehtori

Hyvä sivistystoimenjohtaja/rehtori Hyvä sivistystoimenjohtaja/rehtori Digitaalisten oppimisympäristöjen tulo kouluihin on nopeutunut merkittävästi viimeisen kahden vuoden aikana. Tämä on johtanut opettajien tieto- ja viestintäteknisten

Lisätiedot

TURVAA OPETUKSEN TASOKKUUS

TURVAA OPETUKSEN TASOKKUUS TURVAA OPETUKSEN TASOKKUUS MAOL-PALVELU tarjoaa OSAAVA -KOULUTUSTA oppilaiden oppiminen syventyy opetus monipuolistuu opettaja ja oppilas pääsevät tekemään oikeita asioita oikeasti omilla käsillään opettaja

Lisätiedot

TIETO- JA VIESTINTÄTEKNIIKAN OPETUSKÄYTÖN OSAAMINEN (7-9 lk.) OSAAMISEN KEHITTÄMISTARVEKARTOITUS

TIETO- JA VIESTINTÄTEKNIIKAN OPETUSKÄYTÖN OSAAMINEN (7-9 lk.) OSAAMISEN KEHITTÄMISTARVEKARTOITUS 1/5 Koulu: Yhteisön osaamisen kehittäminen Tämä kysely on työyhteisön työkalu osaamisen kehittämistarpeiden yksilöimiseen työyhteisön tasolla ja kouluttautumisen yhteisölliseen suunnitteluun. Valtakunnallisen

Lisätiedot

Osaamisen ja sivistyksen parhaaksi

Osaamisen ja sivistyksen parhaaksi 1 Viitteitä suomalaisen koulutuksen kehitystarpeista Jarkko Hautamäen mukaan suomalaisnuorten oppimistulokset ovat heikentyneet viimeisen kymmenen vuoden aikana merkittävästi (Hautamäki ym. 2013). 2 Viitteitä

Lisätiedot

Tulevaisuuden koulun linjauksia etsimässä

Tulevaisuuden koulun linjauksia etsimässä Ops-prosessi pedagogisen ja strategisen kehittämisen näkökulmasta Opetusneuvos Irmeli Halinen Opetussuunnitelmatyön päällikkö OPETUSHALLITUS 1 Tulevaisuuden koulun linjauksia etsimässä 2 1 Yleissivistävän

Lisätiedot

Koululaisten oma yhteiskunta

Koululaisten oma yhteiskunta Koululaisten oma yhteiskunta Taloudellinen tiedotustoimisto TAT ry Nuorelle tietoa ja positiivisia kokemuksia työelämästä Nuorille työelämä-, yrittäjyys- ja talousvalmiuksia Työelämäyhteistyö osaksi suomalaista

Lisätiedot

Koonti huoltajien OPS 2016 arvokeskustelusta 11.1.2014

Koonti huoltajien OPS 2016 arvokeskustelusta 11.1.2014 Koonti huoltajien OPS 2016 arvokeskustelusta 11.1.2014 1 a) Miksi lapsesi opiskelee koulussa? Oppiakseen perustietoja ja -taitoja sekä sosiaalisuutta Oppiakseen erilaisia sosiaalisia taitoja ja sääntöjä

Lisätiedot

MAOL ry / Rautatieläisenkatu 6 / 00520 Helsinki / puh. 09 150 2338 / www.maol.fi / maol-toimisto@maol.fi

MAOL ry / Rautatieläisenkatu 6 / 00520 Helsinki / puh. 09 150 2338 / www.maol.fi / maol-toimisto@maol.fi 75 vuotta 2010 MAOL ennen MAOL perustetaan Kerhotoiminnan alkuvaiheet Kerhojen perustamisvuodet Liiton toiminnan alkuvaiheita Liiton hallituksen puheenjohtajat Toimintaa 70- ja 80-luvulla MAOL-julkaisut

Lisätiedot

Työelämälähtöinen projektioppiminen vahvuudet ja karikot

Työelämälähtöinen projektioppiminen vahvuudet ja karikot Työelämälähtöinen projektioppiminen vahvuudet ja karikot Jarmo Alarinta, SEAMK Matti Väänänen, Turun AMK Jussi Horelli, HAMK, Miksi työelämä on projekteja, joiden kautta prosesseja ja osaamista kehitetään

Lisätiedot

Lisäopetuksen. opetussuunnitelma

Lisäopetuksen. opetussuunnitelma Lisäopetuksen opetussuunnitelma Sivistyslautakunta 14.10.2010 88 www.nurmijarvi.fi 2 SISÄLLYSLUETTELO 1. Lisäopetuksen järjestämisen lähtökohdat ja opetuksen laajuus... 3 2. Lisäopetuksen tavoitteet...

Lisätiedot

Seuraavat talvikoulutuspäivät pidetään. Lappeenrannassa 11. 13.2.2011. Ilmoittautuminen osoitteessa: www.maol.fi/lappeenranta

Seuraavat talvikoulutuspäivät pidetään. Lappeenrannassa 11. 13.2.2011. Ilmoittautuminen osoitteessa: www.maol.fi/lappeenranta Seuraavat talvikoulutuspäivät pidetään Lappeenrannassa 11. 13.2.2011. Ilmoittauduthan koulutuspäiville; tiedossa mielenkiintoisia luentoja ja työpajoja. Ilmoittautuminen osoitteessa: www.maol.fi/lappeenranta

Lisätiedot

2.a. Miten nykylukiossa pystyy mielestäsi toteuttamaan oppiaineiden välistä integraatiota ja ilmiökeskeistä opetusta?

2.a. Miten nykylukiossa pystyy mielestäsi toteuttamaan oppiaineiden välistä integraatiota ja ilmiökeskeistä opetusta? 2.a. Miten nykylukiossa pystyy mielestäsi toteuttamaan oppiaineiden välistä integraatiota ja ilmiökeskeistä opetusta? pystyy hyvinkin, tosin aikapula on suurin este tälle. Vaikea sanoa. Meidän lukiossamme

Lisätiedot

Kalevanharjun päiväkodin varhaiskasvatussuunnitelma

Kalevanharjun päiväkodin varhaiskasvatussuunnitelma Kalevanharjun päiväkodin varhaiskasvatussuunnitelma TOIMINTA AJATUS Tarjoamme lapsille niin kodinomaista elämää kuin se on mahdollista laitoksessa.säännöllisen päivärytmin avulla luomme lapsille turvallisuutta.

Lisätiedot

2/2011. Matemaattis-luonnontieteellinen aikakauslehti 75. vuosikerta Irtonumero 12

2/2011. Matemaattis-luonnontieteellinen aikakauslehti 75. vuosikerta Irtonumero 12 2/2011 Matemaattis-luonnontieteellinen aikakauslehti 75. vuosikerta Irtonumero 12 Matemaattisluonnontieteellinen aikakauslehti 75. vuosikerta Julkaisija Matemaattisten Aineiden Opettajien Liitto MAOL ry

Lisätiedot

OPS 2016 Alakoulun valinnaiset aineet

OPS 2016 Alakoulun valinnaiset aineet OPS 2016 Alakoulun valinnaiset aineet Kiviniemen ja Takkurannan koulujen valinnaisaineet sekä ohjeet valinnan suorittamiseen Wilmassa lukuvuotta 2016-2017 varten Piirros Mika Kolehmainen Valinnaisuus perusopetuksessa

Lisätiedot

Sustainability in Tourism -osahanke

Sustainability in Tourism -osahanke 25.3.2013 Päivi Lappalainen Matkailun ja elämystuotannon osaamiskeskus Osaprojektin tavoitteet Osaprojektin tavoitteena oli työpajojen ja tilaisuuksien kautta koota yritysten näkemyksiä ja tarvetta vastuullisen

Lisätiedot

Meri-Lapin seudullinen perusopetuksen ohjaussuunnitelma

Meri-Lapin seudullinen perusopetuksen ohjaussuunnitelma Meri-Lapin seudullinen perusopetuksen ohjaussuunnitelma SISÄLLYS 1 Ohjauksen järjestämisen rakenteet, sisällöt, tavoitteet ja toimintatavat... 4 1.1 Vuosiluokat 1-2... 4 1.1.1 Tavoitteet... 4 1.1.2 Sisällöt

Lisätiedot

Limingan seudun musiikkiopisto Opetussuunnitelma 2012

Limingan seudun musiikkiopisto Opetussuunnitelma 2012 1 Limingan seudun musiikkiopisto Opetussuunnitelma 2012 Taiteen perusopetus, lasten tanssi- ja balettiopetus Yleinen oppimäärä Limingan kunta Sivistyslautakunta Voimassa 1.8.2012 alkaen 2 1. Toiminta-ajatus

Lisätiedot

VALINNAISET OPINNOT Laajuus: Ajoitus: Kood Ilmoittautuminen weboodissa (ja päättyy 06.03.2016.)

VALINNAISET OPINNOT Laajuus: Ajoitus: Kood Ilmoittautuminen weboodissa (ja päättyy 06.03.2016.) VALINNAISET OPINNOT Valinnaisia opintoja pedagogisten opintojen yleistavoitteiden suuntaisesti tarjoavat normaalikoulu, kasvatustiede ja ainedidaktiikka. Laajuus: 3 opintopistettä Ajoitus: Pääsääntöisesti

Lisätiedot

Äidinkielen valtakunnallinen koe 9.luokka

Äidinkielen valtakunnallinen koe 9.luokka Keväällä 2013 Puumalan yhtenäiskoulussa järjestettiin valtakunnalliset kokeet englannista ja matematiikasta 6.luokkalaisille ja heille tehtiin myös äidinkielen lukemisen ja kirjoittamisen testit. 9.luokkalaisille

Lisätiedot

Perusopetukseen valmistavan opetuksen. opetussuunnitelma. Outokummun kaupunki

Perusopetukseen valmistavan opetuksen. opetussuunnitelma. Outokummun kaupunki Perusopetukseen valmistavan opetuksen opetussuunnitelma Outokummun kaupunki 2 Sisältö 1 Perusopetuksen valmistavan opetuksen lähtökohdat... 3 2 Perusopetuksen valmistavan opetuksen tavoitteet ja keskeiset

Lisätiedot

Kieliohjelma Atalan koulussa

Kieliohjelma Atalan koulussa Kieliohjelma Atalan koulussa Vaihtoehto 1, A1-kieli englanti, B1- kieli ruotsi 6.luokalla 1 lk - 2 lk - 3 lk englanti 2h/vko 4 lk englanti 2h/vko 5 lk englanti 2-3h/vko 6 lk englanti 2-3h/vko, ruotsi 2h/vko

Lisätiedot

Koe on kaksiosainen: siihen kuuluvat tekstitaidon koe ja esseekoe. Tekstitaidon kokeen arvioinnissa painottuu lukutaito ja esseekokeessa

Koe on kaksiosainen: siihen kuuluvat tekstitaidon koe ja esseekoe. Tekstitaidon kokeen arvioinnissa painottuu lukutaito ja esseekokeessa Koe on kaksiosainen: siihen kuuluvat tekstitaidon koe ja esseekoe. Tekstitaidon kokeen arvioinnissa painottuu lukutaito ja esseekokeessa kirjoitustaito. Kokeet järjestetään eri päivinä: esimerkiksi tänä

Lisätiedot

DimensioMatemaattis- 3/08. luonnontieteellinen. aikakauslehti. 72. vuosikerta. Irtonumero 10

DimensioMatemaattis- 3/08. luonnontieteellinen. aikakauslehti. 72. vuosikerta. Irtonumero 10 luonnontieteellinen aikakauslehti 72. vuosikerta DimensioMatemaattis- 3/08 Irtonumero 10 Dimensio Matemaattisluonnontieteellinen aikakauslehti 72. vuosikerta 3/2008 5 Pääkirjoitus Leena Mannila 6 In memoriam

Lisätiedot

ERITYINEN TUKI: PEDAGOGINEN SELVITYS ja HOJKS (vuosittain suunnitelma ja arvio)

ERITYINEN TUKI: PEDAGOGINEN SELVITYS ja HOJKS (vuosittain suunnitelma ja arvio) Kaustisen kunta Perusopetus Vuosi 201 LOMAKE B LUOTTAMUKSELLINEN kirjaa tiedot laatikoiden alle, älä laatikkoon ERITYINEN TUKI: PEDAGOGINEN SELVITYS ja HOJKS (vuosittain suunnitelma ja arvio) Tämä selvitys

Lisätiedot

Savonlinnan ammatti- ja aikuisopiston vieraiden kielten opetusta verkossa ja integroituna ammattiaineisiin. Johanna Venäläinen

Savonlinnan ammatti- ja aikuisopiston vieraiden kielten opetusta verkossa ja integroituna ammattiaineisiin. Johanna Venäläinen Savonlinnan ammatti- ja aikuisopiston vieraiden kielten opetusta verkossa ja integroituna ammattiaineisiin Johanna Venäläinen Kenelle ja miksi? Lähtökohtana ja tavoitteena on - tarjota opiskelijoille vaihtoehtoinen

Lisätiedot

Perusopetuksen ja lukioiden tieto- ja viestintätekniikka Sähköiset ylioppilaskirjoitukset Tieto- ja viestintätekniikkaselvitys 23.4.

Perusopetuksen ja lukioiden tieto- ja viestintätekniikka Sähköiset ylioppilaskirjoitukset Tieto- ja viestintätekniikkaselvitys 23.4. Perusopetuksen ja lukioiden tieto- ja viestintätekniikka Sähköiset ylioppilaskirjoitukset Tieto- ja viestintätekniikkaselvitys 23.4.2014 Kurt Torsell Kartoituksen toteutus Suomen Kuntaliitto toteutti syksyllä

Lisätiedot

Lukioiden TVT-koulutusesite Kevät 2013

Lukioiden TVT-koulutusesite Kevät 2013 Lukioiden TVT-koulutusesite Kevät 2013 Sivistystoimi Nuoriso- ja aikuiskoulutus Aika Teema Paikka Kohderyhmä Ilmoittautuminen Tammi-helmikuu 17.1. klo 13.15 15.30 Symboliset laskimet Martinlaakson lukio

Lisätiedot

KOTIOPETUKSESSA OLEVAT OPPILAAT

KOTIOPETUKSESSA OLEVAT OPPILAAT KAUHAJOEN KAUPUNKI SIVISTYSOSASTO KOTIOPETUKSESSA OLEVAT OPPILAAT TOIMINTAOHJE Sivistyslautakunta 9.6.2010, 92 Päivitys: Sivistyslautakunta 25.5.2011 70 1 Lähtökohta Suomessa vakinaisesti asuvat lapset

Lisätiedot

Aikuisten perusopetus

Aikuisten perusopetus Aikuisten perusopetus Laaja-alainen osaaminen ja sen integrointi oppiaineiden opetukseen ja koulun muuhun toimintaan 23.1.2015 Irmeli Halinen Opetussuunnitelmatyön päällikkö OPETUSHALLITUS Uudet opetussuunnitelman

Lisätiedot

Kainuun tulevaisuusfoorumi kommenttipuheenvuoro: koulutuksen tulevaisuus. Mikko Saari, sivistystoimialan johtaja, KT (7.5.15)

Kainuun tulevaisuusfoorumi kommenttipuheenvuoro: koulutuksen tulevaisuus. Mikko Saari, sivistystoimialan johtaja, KT (7.5.15) Kainuun tulevaisuusfoorumi kommenttipuheenvuoro: koulutuksen tulevaisuus Mikko Saari, sivistystoimialan johtaja, KT (7.5.15) Aluksi Ainoa tapa ennustaa tulevaisuutta, on keksiä se (Alan Kay) Tulevaisuus

Lisätiedot

Kemia. Perusteluonnoksen 15.4.2014 pohjalta. Hannes Vieth Helsingin normaalilyseo

Kemia. Perusteluonnoksen 15.4.2014 pohjalta. Hannes Vieth Helsingin normaalilyseo Kemia Perusteluonnoksen 15.4.2014 pohjalta Hannes Vieth Helsingin normaalilyseo OPPIAINEEN TEHTÄVÄ Kemian opetus tukee oppilaan luonnontieteellisen ajattelun sekä maailmankuvan kehittymistä. auttaa ymmärtämään

Lisätiedot

Yhteisöllisen oppimisen työpaja 9.12.2010 Reflektori 2010 Tulokset

Yhteisöllisen oppimisen työpaja 9.12.2010 Reflektori 2010 Tulokset Yhteisöllisen oppimisen työpaja 9.12.2010 Reflektori 2010 Tulokset Fasilitointi: Kati Korhonen-Yrjänheikki, TEK; Dokumentointi työpajassa: Ida Mielityinen, TEK; Fläppien dokumentointi tulosraporttia varten:

Lisätiedot

Yrittäjyyskasvatuksen oppimisympäristöt ja oppimisen kaikkiallisuus

Yrittäjyyskasvatuksen oppimisympäristöt ja oppimisen kaikkiallisuus Yrittäjyyskasvatuksen oppimisympäristöt ja oppimisen kaikkiallisuus Yrittäjyysskasvatuspäivät 7.10.2011 Minna Riikka Järvinen Toiminnanjohtaja, KT, FM, MBA Kerhokeskus Kerhokeskus Edistää lasten ja nuorten

Lisätiedot

Koulupedagogiikkaa luovuuden, leikillisyyden ja virtuaalisuuden näkökulmista professori Heli Ruokamo Lapin yliopisto, mediapedagogiikkakeskus

Koulupedagogiikkaa luovuuden, leikillisyyden ja virtuaalisuuden näkökulmista professori Heli Ruokamo Lapin yliopisto, mediapedagogiikkakeskus Koulupedagogiikkaa luovuuden, leikillisyyden ja virtuaalisuuden näkökulmista professori Heli Ruokamo Lapin yliopisto, mediapedagogiikkakeskus Kommenttipuheenvuoro liiketoiminnan kehitysjohtaja Asko Alanen

Lisätiedot

Numeeriset arviot. Opintojaksolla vallinnut ilmapiiri loi hyvät puitteet oppimiselle. Saavutin opintojaksolle määritellyt osaamistavoitteet

Numeeriset arviot. Opintojaksolla vallinnut ilmapiiri loi hyvät puitteet oppimiselle. Saavutin opintojaksolle määritellyt osaamistavoitteet Tämä asiakirja sisältää opiskelijoiden antaman palautteen opettajan Metropoliassa vuoteen 2014 mennessä opettamista kursseista. Palautteet on kerätty Metropolian anonyymin sähköisen palautejärjestelmän

Lisätiedot

6/2013. Matemaattis-luonnontieteellinen aikakauslehti 77. vuosikerta Irtonumero 15

6/2013. Matemaattis-luonnontieteellinen aikakauslehti 77. vuosikerta Irtonumero 15 6/2013 Matemaattis-luonnontieteellinen aikakauslehti 77. vuosikerta Irtonumero 15 Julkaisija Matemaattisten Aineiden Opettajien Liitto MAOL ry Rautatieläisenkatu 6, 00520 Helsinki Päätoimittaja Pasi Konttinen,

Lisätiedot

OSAAVA KANSALAISOPISTON TUNTIOPETTAJA OPPIMISYMPÄRISTÖÄ RAKENTAMASSA

OSAAVA KANSALAISOPISTON TUNTIOPETTAJA OPPIMISYMPÄRISTÖÄ RAKENTAMASSA OSAAVA KANSALAISOPISTON TUNTIOPETTAJA OPPIMISYMPÄRISTÖÄ RAKENTAMASSA SVV-seminaari Tampere 18.-19.1.2013 Päivi Majoinen! TUTKIMUKSELLISET LÄHTÖKOHDAT Kansalaisopistoissa paljon tuntiopettajia, jopa 80

Lisätiedot

Sisukas pärjää aina sijoitettu lapsi koulussa. opetusneuvos Aki Tornberg

Sisukas pärjää aina sijoitettu lapsi koulussa. opetusneuvos Aki Tornberg Sisukas pärjää aina sijoitettu lapsi koulussa opetusneuvos Aki Tornberg Varhaiskasvatus Varhaiskasvatuksen ja päivähoitopalvelujen lainsäädännön valmistelu, hallinto ja ohjaus siirretään sosiaali- ja terveysministeriöstä

Lisätiedot

Matematiikan ja fysiikan peruskokeet

Matematiikan ja fysiikan peruskokeet Matematiikan ja fysiikan peruskokeet Mikael Lumme Insinöörikoulutuksen foorumi 2010 Hämeenlinna 17.-18.3.2010 Insinööri Latinan sana ingenium tarkoittaa laajoja käsitteitä kuten synnynnäinen kyky, luontainen

Lisätiedot

VALMISTAVAN OPETUKSEN OPETUSSUUNNITELMA

VALMISTAVAN OPETUKSEN OPETUSSUUNNITELMA VALMISTAVAN OPETUKSEN OPETUSSUUNNITELMA Pudasjärven perusopetuksen opetussuunnitelmaa täydentävä suunnitelma 2010 Valmistavan opetuksen opetussuunnitelman sisältö 1. VALMISTAVAN OPETUKSEN PERUSTEET...3

Lisätiedot

Opstuki2016- työpaja III

Opstuki2016- työpaja III Opstuki2016- työpaja III TULEVAISUUDEN KOULU -OPETTAJUUS MUUTOKSESSA- Savonlinna 10.4.2014 Merja Kuosmanen PÄIVÄN TAVOITTEET: Tulevaisuuden koulu- opettajuus muutoksessa 1. Tietoa, työkaluja oman paikallisen

Lisätiedot

Pitkä matematiikka, laaja fysiikka ja kemia

Pitkä matematiikka, laaja fysiikka ja kemia Espoon aikuislukio Aineopiskelijan opas Pitkä matematiikka, laaja fysiikka ja kemia Sisällysluettelo Yleistä. 2 Pitkä matematiikka.3 Laaja fysiikka.5 Laaja kemia.6 Lääketieteelliseen pyrkimässä?...7 Kurssien

Lisätiedot

Luokka 1 2 3 4 5 6 7 8 9 A 13 13 9 13 12 14

Luokka 1 2 3 4 5 6 7 8 9 A 13 13 9 13 12 14 Koulu: Iisveden koulu Lukuvuosi: 2014-2015 Virat ja toimet Viran ja toimen nimike Määrä Lisätietoja Rehtori Luokanopettaja 4 yhdellä rehtorin tehtävät Aineen lehtori Erityisopettaja Erityisluokanopettaja

Lisätiedot

Haukiputaan koulun 5. ja 6. luokkien valinnaiset aineet

Haukiputaan koulun 5. ja 6. luokkien valinnaiset aineet Haukiputaan koulun 5. ja 6. luokkien valinnaiset aineet Piirros Mika Kolehmainen Haukiputaan koulun 5. luokan valinnaiset aineet A2- kieli (2 h) saksa ranska ruotsi Liikunnan syventävä (2h) Musiikin syventävä

Lisätiedot

MAOL-Kuopio ry Vuosikokous 9.10.2014

MAOL-Kuopio ry Vuosikokous 9.10.2014 MAOL-Kuopio ry Vuosikokous 9.10.2014 Sisällys Esityslista...1 Toimintakertomus 1.8.2013 31.7.2014...2 Esitys toimintasuunnitelmaksi 2014 2015...4 Tilinpäätös 31.7.2014...5 Talousarvio toimikaudelle 1.8.2014

Lisätiedot

KOTIKANSAINVÄLISYYS. Kansainvälisyystaitoja kaikille

KOTIKANSAINVÄLISYYS. Kansainvälisyystaitoja kaikille KOTIKANSAINVÄLISYYS Kansainvälisyystaitoja kaikille Sisältö Miksi kotikansainvälisyyttä?... 3 Kotikansainvälisyys haastaa pohtimaan arvoja ja asenteita... 4 Kotikansainvälisyys on mahdollisuus kaikille...

Lisätiedot

Arviointi oppilaiden näkökulmasta

Arviointi oppilaiden näkökulmasta Arviointi oppilaiden näkökulmasta Raija Niemi Oppilaat vastasivat jakson päätteeksi seitsemään kysymykseen koskien ravintotiedon opiskelua terveystietojaksolla. Luokista 8 A oli työskennellyt melkein koko

Lisätiedot

Matemaattis-luonnontieteellinen aikakauslehti 74. vuosikerta MAOL 75 vuotta. Irtonumero 10

Matemaattis-luonnontieteellinen aikakauslehti 74. vuosikerta MAOL 75 vuotta. Irtonumero 10 Matemaattis-luonnontieteellinen aikakauslehti 74. vuosikerta MAOL 75 vuotta 4/ 2010 Irtonumero 10 Matemaattisluonnontieteellinen aikakauslehti 74. vuosikerta 4/2010 5 Pääkirjoitus Irma Iho 6 MAOL-juhlaristeily

Lisätiedot

OPS 2016 Keskustelupohja vanhempainiltoihin VESILAHDEN KOULUTOIMI

OPS 2016 Keskustelupohja vanhempainiltoihin VESILAHDEN KOULUTOIMI OPS 2016 Keskustelupohja vanhempainiltoihin VESILAHDEN KOULUTOIMI Valtioneuvoston vuonna 2012 antaman asetuksen pohjalta käynnistynyt koulun opetussuunnitelman uudistamistyö jatkuu. 15.4.-15.5.2014 on

Lisätiedot

PORVOON KAUPUNKI. yleisen oppimäärän

PORVOON KAUPUNKI. yleisen oppimäärän PORVOON KAUPUNKI Taiteen perusopetuksen yleisen oppimäärän opetussuunnitelma Porvoon kaupunki / Sivistyslautakunta 4.9.2007 1. TOIMINTA-AJATUS... 2 2. ARVOT JA OPETUKSEN YLEISET TAVOITTEET, OPPIMISKÄSITYS,

Lisätiedot

Hyvinkään kaupungin joustavan perusopetuksen ryhmät: Paja-ryhmä

Hyvinkään kaupungin joustavan perusopetuksen ryhmät: Paja-ryhmä JOPO Joustava perusopetus 1/2 Hyvinkään kaupungin joustavan perusopetuksen ryhmät: Paja-ryhmä Uudenmaankatu 17 Rehtori Janne Peräsalmi 05800 Hyvinkää Vehkojan koulu 0400-756276 janne.peräsalmi@hyvinkää.fi

Lisätiedot

OPPIKIRJATON OPETUS! Kari Nieminen!! Tampereen yliopiston normaalikoulu!! ITK 2015!

OPPIKIRJATON OPETUS! Kari Nieminen!! Tampereen yliopiston normaalikoulu!! ITK 2015! OPPIKIRJATON OPETUS! Kari Nieminen!! Tampereen yliopiston normaalikoulu!! ITK 2015! OMA TAUSTA! Matematiikan opetukseen liittyvä FL-tutkielma tietojenkäsittelyopissa 90-luvun alussa! Jatko-opiskelija "Mobile

Lisätiedot