TALOUSARVIO 2014 TALOUSSUUNNITELMA

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "TALOUSARVIO 2014 TALOUSSUUNNITELMA 2014 2016"

Transkriptio

1 Valtuusto , LIITE 9 TALOUSARVIO 2014 TALOUSSUUNNITELMA Osa 1 (4): Kuntayhtymä ja liitteet Hallitus

2

3 HELSINGIN JA UUDENMAAN SAIRAANHOITOPIIRI TALOUSARVIO 2014 JA TALOUSSUUNNITELMA Sisältö Kuntayhtymä ja liitteet YLEISPERUSTELUT... 1 Talousarvion laadinnan lähtökohdat... 1 Toimintaympäristön muutostekijät suunnittelukaudella... 3 STRATEGISET PAINOPISTEET JA AVAINTAVOITTEET VUODELLE HUS:n strategia Strategiset painopisteet ja avaintavoitteet vuodelle Pitkän aikavälin kehittämisohjelma.. 20 KONSERNIA JA KUNTAYHTYMÄÄ KOSKEVAT TAVOITTEET Erikoissairaanhoidon palvelut Hoitoonpääsyn tavoitteet ja erityistason sairaanhoidon järjestämissopimus. 27 Konsernin toiminnan ja talouden tavoitteet Ulkoinen ja sisäinen valvonta sekä riskienhallinta Selonteko sisäisestä valvonnasta, riskienhallinnasta ja konsernivalvonnasta TALOUSARVION RAKENNE JA SITOVUUDET Talousarvion ja taloussuunnitelman rakenne Talousarvion sitovuus TUOTTEISTUS, HINNOITTELU JA LASKUTUS YLEISPERUSTELUT Tuotteistus ja hinnoittelu Ensihoitopalvelu ja erityisvelvoitteiden asukaslukuperusteiset maksut Kalliin hoidon tasaus Kuntalaskutuskäytäntö OPETUS-, TUTKIMUS- JA KEHITTÄMISTOIMINTA Opetus ja tutkimus Opetuksen ja tutkimuksen tavoitteet Opetuksen ja tutkimuksen rahoitus ja budjettikäsittely Kehittäminen Kehittämisen tavoitteet Kehittämismäärärahan budjettikäsittely TOIMINNAN JA TALOUDEN SUUNNITTELU Tuloslaskelmaosa Investointiosa Rahoitusosa Henkilöstösuunnitteluosa TASEYKSIKÖT Apuvälinekeskus Tietohallinto.. 76 TALOUSARVION LIITTEET 1. Jäsenkuntien väestömäärän kehitys ja ikäjakauma Hoitopalvelujen tuotteistuksen ja hinnoittelun periaatteet Asukasluvun perusteella perittävät osuudet Myrkytystietokeskuksen kustannuksiin Asukasluvun/käytön perusteella perittävät osuudet lääkärihelikopteritoimintaan liittyvästä lääkinnällisestä hoidosta Asukasluvun mukainen ennakkomaksu kalliin hoidon tasausmenettelyä varten Henkilöstömäärä, henkilötyövuodet ja henkilötyövuosien erittely HUS-kuntayhtymän tulos- ja tahoituslaskelmat Jäsenkunnille maksettava peruspääoman korko Suunnitelman mukaisten poistojen perusteet Palvelutuotanto jäsenkunnille vuosina Euroa/asukas jäsenkunnittain vuosina Maksuosuudet jäsenkunnittain ja laskutus jäsenkunnilta, kuntakohtaiset taulukot

4 1 YLEISPERUSTELUT Yleisperustelut 1.1 Talousarvion laadinnan lähtökohdat Talousarvion valmistelua koskevat lait Kuntalain 65 :n 1. momentin mukaan valtuuston on vuoden loppuun mennessä hyväksyttävä kuntayhtymän talousarvio seuraavaksi kalenterivuodeksi. Sen hyväksymisen yhteydessä valtuuston on hyväksyttävä myös taloussuunnitelma kolmeksi tai useammaksi vuodeksi (suunnittelukausi). Kuntayhtymän talousarvion tulee sisältää käyttötalous- ja tuloslaskelmaosa sekä investointi- ja rahoitusosa (Kuntalaki 65 4 momentti). Kuntalain 65 :n 2. momentin mukaan talousarviossa ja suunnitelmassa hyväksytään kuntayhtymän toiminnalliset ja taloudelliset tavoitteet. Talousarvioon tulee ottaa toiminnallisten tavoitteiden edellyttämät määrärahat ja tuloarviot sekä siinä tulee osoittaa, miten rahoitustarve tulorahoituksen lisäksi muutoin katetaan. Kuntayhtymän toiminnassa ja taloudenhoidossa on noudatettava talousarviota. Talousarvio ja -suunnitelma sitovat toimielimiä ja henkilöstöä ja ovat samalla näiden ohjauksen ja valvonnan välineitä. Talousarvion muutoksista päättää valtuusto. Määrärahojen riittävyys ja tavoitteiden realistisuus tulee huomioida talousarviota laadittaessa kiinteässä yhteistyössä omistajakuntien kanssa. Määrärahoja on varattava asetettujen tavoitteiden mukaisesti siten, että erikoissairaanhoitolain edellyttämiä lähetteiden käsittelyn ja hoitoon pääsyn hoitotakuuvelvoitteiden määräaikoja pystytään noudattamaan. Kuntaneuvotteluissa tulee sopia konkreettisista toimenpiteistä, joihin mahdolliset talousarvioylitykset/alitukset antavat aihetta. Liikelaitosten talousarviosta ja -suunnitelmasta on säädetty erikseen kuntalain 87 e ja 87 f pykälissä. Valtuusto päättää kuntayhtymän liikelaitoksille asetettavista toiminnallisista ja taloudellisista tavoitteista (Kuntal.13 ). Liikelaitoksen taloussuunnittelukauden tulee noudattaa kuntayhtymän taloussuunnittelukautta. Kuntayhtymään kuuluvan liikelaitoksen talousarviossa tulee olla tuloslaskelma-, investointi- ja rahoitusosa (Kuntal. 87 e 2 momentti ja 87 f 2 momentti). Liikelaitoksen talousarvion hyväksyy ja siihen tehtävistä muutoksista päättää johtokunta (Kuntal. 87 e ka 87,5 f ). Talousarvion tulee noudattaa täydellisyysperiaatetta. Perustuslain 84 :n 2. momentissa säädetään talousarvion kattamisvaatimuksesta. Täydellisyysperiaatteen mukaan talousarvioon on otettava tuloarvioina kaikki tiedossa olevat tulot ja määrärahat, joilla katetaan talousarviovuoden menot. Investointisuunnitelma laaditaan kolmeksi vuodeksi. Talousarvion laadinnan lähtökohdat Helsingin ja Uudenmaan sairaanhoitopiirin kuntayhtymä (HUS) on Suomen suurin sairaanhoitopiiri. HUS tuottaa erikoissairaanhoidon palveluja 24 jäsenkunnan yli 1,5 miljoonalle asukkaalle. Oman alueen kuntien lisäksi HUS:n erityisvastuualueeseen kuuluvat erikoissairaanhoidon osalta myös Carea (Kymenlaakson sairaanhoito- ja sosiaalipalveluiden kuntayhtymä) ja Eksote (Etelä-Karjalan sosiaali- ja terveyspiiri). HUS vastaa lisäksi eräistä valtakunnallisesti keskitetyistä erityistason palveluista koko maassa. HUS:n 21:ssä sairaalassa hoitoa saa vuosittain noin puoli miljoonaa potilasasiakasta. Kuntayhtymän palveluksessa on noin terveydenhuollon ammattilaista. HUSkonserniin kuuluvat emoyhteisön, HUS-kuntayhtymän, lisäksi itsenäisiä tytär- ja kiinteistöyhtiöitä. HUS-Kuntayhtymän talousarviossa on huomioitu kolme suurinta tytäryhtiötä, HUS-Kiinteistöt Oy, Uudenmaan Sairaalapesula Oy ja Hyksin kliiniset palvelut Oy. HUS-kuntayhtymän talousarvio muodostuu kuntayhtymäosasta ja kolmesta lisäosasta jotka laaditaan johtokunta- ja lautakuntakäsittelyitä varten. Talousarvion kuntayhtymäosa 1

5 Yleisperustelut käsitellään ja hyväksytään valtuustossa. Kuntayhtymäosassa on esitetty talousarvion yleisperustelut, strategiasta johdetut painopisteet ja avaintavoitteet, konsernia ja kuntayhtymää koskevat tavoitteet, talousarvion rakenne ja sitovuudet, tuotteistus, hinnoittelu ja laskutus, opetus-, tutkimus- ja kehittämistoiminta, toiminnan ja talouden suunnittelun lähtökohdat, taseyksiköiden talousarviot ja toimintasuunnitelmat. Kuntayhtymäosassa on liiteosa. Osa 2 on käyttötalousosa, jossa ovat tulosalueiden talousarviot ja toimintasuunnitelmat. Osa 3 käsittää sairaanhoidollisten liikelaitosten talousarviot ja toimintasuunnitelmat. Osa 4 käsittää muiden liikelaitosten ja tytäryhtiöiden talousarviot ja toimintasuunnitelmat. HUS:n johtamisjärjestelmä pysyy vuonna 2014 ennallaan. Vuonna 2015 HUS:n johtamisjärjestelmää muutetaan valtuuston tekemän päätöksen mukaisesti siten, että Hykssairaanhoitoalueen toiminta organisoidaan uudelleen perustamalla kymmenen uutta osaamiskeskusta. Osaamiskeskusmuutosta pohtimaan on nimetty työryhmä. Valmistelutyö saataneen päätökseen keväällä Muutosten vaikutusta taloussuunnittelukaudelle ei ole pystytty arvioimaan. Valtuusto Hallitus Tarkastuslautakunta Vähemmistökielinen lautakunta Psykiatrisen sairaanhoidon lautakunta Sairaanhoitoalueiden lautakunnat HYKS-sairaanhoitoalue Hyvinkään sairaanhoitoalue Lohjan sairaanhoitoalue Länsi-Uudenmaan sairaanhoitoalue Porvoon sairaanhoitoalue Sairaanhoidollisten tukipalveluiden liikelaitosten johtokunta Muita tukipalveluita tuottavien liikelaitosten johtokunta HUS-kuntayhtymän johtamisjärjestelmä HUS:n sairaanhoitoalueet ja sairaalat

6 Yleisperustelut HUS:n taloussuunnitelma on laadittu voimassaolevan strategian mukaisesti tuottavuuden parantamista ja sitä kautta kustannusten hallintaa tukevaksi. HUS:n haasteena taloussuunnittelukaudella on mittavan investointiohjelman läpivienti ja sen rahoitus. Taloudellisten realiteettien huomioiminen tarkoittaa sitä, että sairaanhoitopiirin kustannusten edellytetään kasvavan taloussuunnittelukaudella hyvin maltillisesti. Tavoitteeseen pääseminen edellyttää, että myös perusterveydenhuollon palvelukyky on huomattavasti nykyistä parempi, jolloin potilaiden hakeutuminen erikoissairaanhoitoon ei enää kasva. Taloussuunnitelman laadinnan lähtökohtana on strategian mukaisesti tuottavuuden parantaminen kuntayhtymätasolla vuonna ,5 %:lla ja vuosina vähintään 1,0 %:lla. Talousarvion laadinnassa on lisäksi huomioitu jäsenkuntien ennustetun väestönkasvun ja väestön ikääntymisen vaikutus palveluiden tarpeeseen. Helsingin ja Uudenmaan sairaanhoitopiirin ja sen tytäryhtiöiden kehittämisessä tunnistetaan kilpailu- ja vero-oikeudellisten sääntelyjen tiukentuneet reunaehdot ja kehitetään toimintoja sen mukaisesti. Valtion myöntämän yliopistotasoisen opetuksen ja tutkimuksen rahoituksen pieneneminen edellyttää rahoitusvajeen kompensoimista kuntayhtymän omalla tutkimusrahoituksella. HUSkuntayhtymän oman tutkimuksen infrastruktuuriin painottuvan tutkimusrahoituksen määrä on vuoden 2014 talousarviossa 7 milj. euroa (TA milj. euroa). Lisäpanostuksella varmistetaan, että HUS:ssa voidaan edelleen tehdä korkeatasoista potilaiden hoitoa edistävää korkeatasoista tutkimusta. 1.2 Toimintaympäristön muutostekijät suunnittelukaudella Yleiset talouden kehitysnäkymät ja julkisen talouden kehitys Valtiovarainministeriön ennusteessa (Valtiovarainministeriö - Taloudellinen katsaus syksy 2013) oletetaan, että euroalueen 1,5 vuotta kestänyt taantuma päättyy. Euroalueen talouden kasvu pysyy kuitenkin hitaana alhaisen työttömyyden ja huonon kilpailukyvyn vuoksi. Finanssi- ja velkakriisi painaa euroalueen kasvupotentiaalia. Hyvin alhaiset kasvuluvut ovat kuitenkin alttiita pienillekin muutoksille. Suomen talouskasvu noudattanee euroalueen kasvukehitystä. Suomen talouden kasvupotentiaali on alhainen, sillä työpanos ei kasva, tulevaisuuden odotukset ovat vaisut, yksityinen kulutus lisääntyy hitaasti ja investoinnit uuteen ovat vähäiset. Talouden kasvua tukee euroalueen asteittainen elpyminen, vientikysynnän lisääntyminen, edelleen alhaisena säilyvä korkotaso sekä maltillinen palkkakehitys. Vuonna 2014 kokonaistuotannon ennustetaan lisääntyvän 1,2 % kotimaisen kulutuksen ja viennin tukemana. Vuonna 2015 ennustetaan kasvuksi noin 2 %. Työttömyysaste noussee vuoden 2013 aikana 8,3 %:iin ja laskee alle kahdeksan prosentin vasta vuonna Työttömyys vähenee hitaasti verkkaisen talouskasvun ja työmarkkinoiden kohtaanto-ongelmien vuoksi. Keskimääräisen inflaation ennustetaan olevan vuonna ,1 % ja välillisen verotuksen kiristämisen nostavan hintoja 0,6 % -yksikköä. Suomen taloutta vaivaavat samanaikaisesti rakenteellisesti kasvun ja julkisen talouden kestävyysongelmat sekä vaikea suhdannetilanne. Ikärakenteen muutos vähentää työikäisten määrää ja kasvattaa ikäsidonnaisia julkisia menoja mikä vaikeuttaa julkisen talouden rahoitusta. Välittömin, julkisen talouden tuloihin tai menoihin suoraan kohdistuvin toimin julkisen talouden ongelmia ei voida yksin ratkaista. Keskeisessä asemassa ovat työllisyysastetta, talouden muuta kasvuperustaa ja julkisen palvelutuotannon tuottavuutta vahvistavat rakenteelliset uudistukset. 3

7 Yleisperustelut Kuntien investointipaineet ovat mittavat johtuen mm. peruskorjaustarpeista ja kasvukeskusten suurista hankkeista. Kuntien investointisuunnitelmien toteutuminen riippuu kuitenkin pitkälti kuntatalouden taloustilanteesta ja lainarahan hinnasta. Lähivuosina investointien määrän arvioidaan hieman laskevan taloudellisen tilanteen johdosta. Vuosina kuntien verotulojen arvioidaan kasvavan keskimäärin 3 %. Kunnallisveron tuoton kannalta keskeisten palkkatulojen kasvuksi oletetaan keskimäärin vajaa 3 % ja eläketulojen 5 %. Kuntien verotulojen arvio ei sisällä mahdollisia kuntien veroprosenttien korotuksia, vaikkakin niihin on paineita. Kuntien ansiotasokehityksen oletetaan seuraavan yleisen ansiotason kehitystä. Kuntasektorin nimellisten kulutusmenojen kasvuksi ennakoidaan lähivuosina keskimäärin 3 %, mikä on selvästi hitaampaa kuin viime vuosien toteutunut kehitys. Lainsäädännön muutokset Pääministeri Kataisen hallitusohjelma sisältää monia kunnallishallinnon sekä sosiaali- ja terveydenhuollon lainsäädäntöhankkeita, jotka tulevat voimaan vuonna 2014 tai joista maan hallituksen on tarkoitus antaa lakiesityksensä ensi vuoden aikana. Kuntarakennelaki astui voimaan Laki sisältää kuntarakenteen uudistamista ohjaavat kriteerit. Kuntaliitosselvitystarvetta ohjaavat kriteerit koskevat väestöpohjaa, työpaikkaomavaraisuutta, työssäkäynti- ja yhdyskuntarakennetta sekä kuntataloutta. Kuntien tulee ilmoittaa valtiovarainministeriölle mennessä, minkä kunnan tai kuntien kanssa se selvittää kuntien yhdistymistä. Selvitysten ja yhdistymisselvitysten määräaika päättyy 6 kuukautta sen jälkeen, kun sote-järjestämislaki on hyväksytty eduskunnassa. Kuntarakennelaki muodostaa perustan kuntalain kokonaisuudistukselle. Hallitusohjelman mukaan hallitus toteuttaa koko maan laajuisen kuntauudistuksen, jonka tavoitteena on vahvoihin peruskuntiin pohjautuva elinvoimainen kuntarakenne. Vahva peruskunta muodostuu luonnollisista työssäkäyntialueista ja on riittävän suuri pystyäkseen itsenäisesti vastaamaan peruspalveluista erikoissairaanhoitoa ja vastaavasti vaativia sosiaalihuollon palveluja lukuun ottamatta. Kuntalain uudistuksessa tarkastellaan erityisesti kunnan talouden sisäistä ohjausta, kuntien johtamisjärjestelmiä, luottamushenkilöiden asemaa, kuntalain ja erityislain välistä suhdetta, kunnanosahallintoa sekä kuntien ja markkinoiden välistä suhdetta. Tarkoituksena on, että kuntalaki tulisi voimaan Sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämislakia valmistellaan STM:n alaisessa järjestämislain valmisteluryhmässä. Lain on tarkoitus tulla voimaan Asiasta valmistui jo asiantuntijoista kootun STM:n julkaisemana sosiaali- ja terveydenhuollon palvelurakennetyöryhmän loppuraportti 2012:30. Vuoden 2012 marraskuussa asetettiin myös selvityshenkilötyöryhmä, jonka tehtävänä oli yhteistyössä kentän toimijoiden kanssa tukea palvelurakenneuudistuksen valmistelua selvittämällä alueellisesti parhaita sosiaali- ja terveydenhuollon ratkaisuja. Ratkaisujen tuli perustua hallitusohjelmaan ja sosiaali- ja terveyspoliittisen ministeriryhmän tekemiin linjauksiin. Alueellisia selvityshenkilötyöryhmiä oli viisi. Selvityshenkilötyöryhmän loppuraportti Ehdotukset sosiaali- ja terveydenhuollon palvelurakenteen uudistamiseksi julkaistiin , STM:n raportteja ja muistioita 2013:7. Järjestämislain valmistelua on vuonna 2013 ohjannut voimakkaasti poliittinen ohjaus. Viimeksi hallituksen kunta-sotekoordinaatioryhmä julkisti valmistelulinjaukset. Järjestämislain valmistelutyöryhmä perusti metropolialueen erityiskysymyksiä selvittävän jaoston, jonka toimikausi oli Erityissääntelyn tarvetta arvioitaessa tulee ottaa huomioon HYKS:n asema kansallisesti ja kansainvälisesti merkittävänä tutkimus-, kehittämis- ja koulutuskeskittymänä sekä valtakunnallisena vaativan erityistason palveluiden tuottajana. Jaoston tulee myös tehdä ehdotus siitä, miten alueen ruotsinkielisen väestön palvelut turvataan ja kehitetään. 4

8 Yleisperustelut Lisäksi järjestämislain valmistelutyöryhmän työtä tukemaan on perustettu ministeriöiden virkamiehistä koostuvat työryhmät, jotka selvittävät sote-uudistukseen liittyviä perustuslakiin ja ervaan liittyviä kysymyksiä. Työryhmien toimikausi päättyy Järjestämislakityöryhmän valmistelun lähtökohtana ovat em. Ns. Orpon työryhmän linjaukset. Työryhmä luovutti väliraporttinsa peruspalveluministerille Linjausten ja ehdotusten perusteella järjestämisvastuu sosiaali- ja terveydenhuollon palveluista on pääsääntöisesti maakuntien keskuskaupunkien ja vähintään noin asukkaan kuntien pohjalle muodostettavilla sote-alueilla sekä eräin osin vähintään noin asukkaan pohjalle muodostettavilla perustason alueilla. Alle asukkaan kunnat saavat sosiaali- ja terveyspalvelut sote-alueiden ja osin perustason alueiden järjestäminä. Valmisteluryhmän raporttiin sisältyy selvitys sote-alueiden ja perustason alueiden muodostumisen tarkemmista perusteista ja niiden mahdollistamista erilaisista vaihtoehdoista alueiden muodostamiseksi. Lisäksi valmisteluryhmä on laatinut ehdotuksensa niistä palveluista, joita perustason alueella voidaan järjestää sekä periaatteista, joiden mukaan kunnat rahoittavat sote-alueiden ja perustason alueiden järjestämät palvelut. Sote-alueet ja perustason alueet toteutetaan pääsääntöisesti vastuukuntamallilla. Alueen muut kunnat osallistuvat sote-palveluja koskevaan päätöksentekoon ja hallintoon vastuukunnassa olevan yhteisen toimielimen kautta. Valmisteluryhmä on myös tehnyt ehdotuksensa erityisvastuualueiden tehtävistä ja hallinnon järjestämisestä. Eritysvastuualueiden tehtävänä on varmistaa, että sote-alueiden toteuttamat palvelut muodostavat toiminnallisesti eheän kokonaisuuden. Väliraportista pyydettiin kuntien ja sairaanhoitopiirin kuntayhtymien ja useiden muiden tahojen lausunnot HUS:n hallitus on antanut asiasta useita lausuntoja, viimeksi Hallitus on alusta alkaen johdonmukaisesti pitänyt kiinni omasta linjastaan HUS on säilytettävä yhtenä kokonaisuutena, Yhteistyö perusterveydenhuollon kanssa on keskiössä, HUS:n tukipalvelujen tulee jatkossakin olla kaikkien nykyisten HUS:n jäsenkuntien hyödynnettävissä, Erva-rakenteen tulee perustua yliopistollisen sairaalan ja muiden julkisten toimijoiden kumppanuuteen, Mikäli omaisuuden uudelleen järjestelyjä tehdään, tulee lain sisältää siitä selkeät säännökset. Järjestämisvastuun ja rahoitusvastuun erottaminen toisistaan on kunnallisen demokratian kannalta erittäin perustavanlaatuinen kysymys. Väliraportista antamansa lausunnon yhteenvedossa HUS:n hallitus kiteytti kantanaan, että HUS on säilytettävä yhtenä kokonaisuutena. HUS:n aikana erikoissairaanhoidossa ja tukipalveluissa saavutettua noin 300 miljoonan euron vuosisäästöjen tasoa ja laadun paranemista ei saa vaarantaa kustannustehokkuutta heikentämällä ja kuntien menoja lisäämällä. Sote-lakiesityksiä ei tule antaa eduskunnalle ennen kuin selvitykset rahoitusmalleista on tehty, koska monikanavaisen rahoitusjärjestelmän purkamisella voi olla oleellisia vaikutuksia hallintorakenteisiin. HUS:n toimitusjohtaja on toiminut vuosina sekä selvityshenkilönä että kaikkien työryhmien ja metropolikysymyksiä pohtineen jaoston jäsenenä. Sosiaali- ja terveysministeriö tulee erikseen pyytämään lausunnot alkuvuodesta 2014 valmisteluryhmän loppuraportista, johon sisältyy ehdotus eduskunnalle annettavaksi hallituksen esitykseksi sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämislaiksi ja siihen liittyviksi muiksi 5

9 Yleisperustelut laeiksi. Tarkoituksena on, että hallitus antaisi lakiesityksensä eduskunnalle keväällä Laki rajat ylittävästä terveydenhuollosta liittyy potilasdirektiivin täytäntöönpanoon. Samalla koottaisiin rajat ylittävään terveydenhuoltoon liittyviä menettelyjä ja rajat ylittävän terveydenhuollon palveluista aiheutuneiden kustannusten korvaamista koskevat säännökset mahdollisimman laajasti yhteen lakiin. Hallituksen esityksen lähtökohtana on henkilön vapaa oikeus hakeutua hoitoon toiseen Euroopan unioniin tai Euroopan talousalueeseen kuuluvaan valtioon tai Sveitsiin ja saada siitä jälkikäteen korvaus. Ehdotetuilla laeilla toteutettaisiin osaltaan hallitusohjelman tavoitetta potilaan valinnanvapauden lisäämisestä. Jos henkilö matkustaa toiseen EU- tai ETA-valtioon tai Sveitsiin tarkoituksenaan käyttää siellä terveydenhuollon palveluja, henkilölle aiheutunut hoitokustannus korvattaisiin ehdotuksen mukaan sairausvakuutuksen sairaanhoitokorvauksina, mikäli henkilö ei ole saanut erillistä lupaa hoitoon hakeutumiseen. Näiden korvauksien kustannuksista vastaisi sairausvakuutusrahasto. Lisäksi esityksessä ehdotetaan, että kustannukset, jotka aiheutuvat henkilölle toisessa EUtai ETA-valtiossa tai Sveitsissä tilapäisen oleskelun aikana annetusta lääketieteellisesti välttämättömästä hoidosta, korvattaisiin tietyin edellytyksin todellisten kustannusten suuruisina, mutta enintään siihen määrään saakka, joka vastaa henkilön kotikunnan julkisen terveydenhuollon kustannusta vastaavan hoidon järjestämisestä. Henkilölle maksettavasta korvauksesta vähennettäisiin asiakasmaksu, joka olisi tullut henkilön maksettavaksi Suomessa julkisessa terveydenhuollossa annetussa vastaavassa hoidossa. Hoitokustannusten korvauksista tällaisissa tilanteissa vastaisi valtio. Esityksessä ehdotetaan, että valtio vastaisi oleskelukunnan tai hoitoa antaneen kunnan sijasta jatkossa EU-lainsäädännön nojalla annetun hoidon kustannuksista, kun hoitoa on annettu Suomessa henkilölle, jolla ei ole kotikuntaa ja jonka sairaanhoitokustannuksista Suomi EU-lainsäädännön, sosiaaliturvasopimuksen tai muun kansainvälisen sopimuksen nojalla vastaa. Lisäksi ehdotetaan, että valtio vastaisi kustannuksista, kun terveydenhuoltolaissa tarkoitettua kiireellistä hoitoa on annettu henkilölle, jolla ei ole kotikuntaa Suomessa ja jonka hoidosta aiheutuneita kustannuksia ei ole saatu perittyä muualta. Ehdotetut lait ovat tarkoitetut tulemaan voimaan Vastaavasta ajankohdasta myös terveydenhuoltolaissa jo säädetty potilaan kiireettömän hoitopaikan valinnanvapaus julkisessa terveydenhuollossa laajenee koskemaan koko maan terveyskeskuksia ja kaikkia erikoissairaanhoidon yksiköitä. Hoitopaikan valinta tehdään yhdessä potilasta hoitaneen lääkärin kanssa. Kilpailuneutraliteetti ja hankintadirektiivi. Eduskunta hyväksyi HE:n 32/2013 kuntalain muuttamisesta. Laki on tullut voimaan Lain voimaantullessa harjoitetulle toiminnalle on säädetty siirtymäaika saakka. Kysymys on kunnan ja myös kuntayhtymän toimimisesta kilpailutilanteessa markkinoilla. Kilpailuneutraliteetilla tarkoitetaan tasapuolisten toimintaedellytysten takaamista markkinoiden jokaiselle toimijalle siten, että kaikkia kohdellaan samalla tavalla organisaatiomuodosta ja omistuspohjasta riippumatta. Kilpailuneutraliteetin tarkoituksena on turvata toimiva kilpailu ja toimivat markkinat. Kuntalain muuttamisesta annetun lain 2 a :n 1. momentissa säädetään yhtiöittämisvelvoitetta koskevasta pääsäännöstä, jonka mukaan kunnan olisi siirrettävä kilpailutilanteessa markkinoilla harjoitettava toiminta yhtiön, muun yhteisön tai säätiön hoidettavaksi. Merkitystä vailla on, harjoitetaanko ko. toimintaa sairaanhoitoalueiden, liikelaitosten tai muun organisaatioyksikön toimesta. HUS:ssa tehtiin HUS:n tilintarkastusyhteisönä toimivan KPMG Oy Ab:n kanssa selvitys siitä, mitä taloudellisia vaikutuksia olisi HUSLAB:n ja Raviolin mahdollisesta yhtiöittämisestä. Näitä ovat laskelmat ko. liikelaitosten arvonmäärityksestä, yhtiöittämistransaktion 6

10 Yleisperustelut vaikutuksista yhtiöittämisen jälkeiseen tilanteeseen, verotuksellinen analyysi ja muun muassa erilaiset taloudelliset laskelmat sekä tulos-, tase- ja kassavirtaennusteista seuraavalle viidelle (5) vuodelle. HUS selvityttää ulkopuolisilla asiantuntijoita apuna käyttäen vuoden 2013 aikana, miten lakia tulisi soveltaa HUS:n toimintaan. Sen soveltamiseen vaikuttaa muun muassa se, mikä on sote-uudistuksen lopputulos. Ensi kevään aikana tehdään myös tarvittava taloudellinen analyysi niiltä toimintojen osalta kuin siihen on tarvetta. Vuonna 2004 hyväksyttyjen EU:n hankintadirektiivien uudistus on vireillä. Viimeisimmän ennusteen mukaan uudet direktiivit tulisivat hyväksytyksi helmikuussa Direktiivien pohjalta tultaneen laatimaan uusi hankintalaki, joka tulisi voimaan vuoden 2016 alussa. EU:n hankintadirektiivin muutos kattaa tulevaisuudessa myös sote-palvelut. Suomessa ne ovat olleet jo nyt kansallisen hankintalain soveltamisalassa ja niihin on sovellettu samaa sidosyksikkösäännöstä kuin muihinkin hankintoihin. Uudistuksen tarkempi sisältö riippuu kansallisesta täytäntöönpanosta. Biopankkilaki tuli voimaan jo Biopankkilain tarkoituksena on tukea tutkimusta, jossa hyödynnetään ihmisperäisiä näytteitä, edistää näytteiden käytön avoimuutta sekä turvata yksityisyyden suoja ja itsemääräämisoikeus. Laki ei sinänsä velvoita Helsingin ja Uudenmaan sairaanhoitopiiriä perustamaan biopankkia. Biopankin voi perustaa sellainen yksityinen tai julkinen laitos, yhteisö, säätiö tai muu oikeushenkilö, jolla on taloudelliset ja toiminnalliset mahdollisuudet sekä oikeudelliset ja tutkimukselliset edellytykset biopankin ylläpitoon ja näytteiden käsittelyyn. Perustajalla tulee olla toiminnan edellyttämä henkilöstö, tilat ja laitteet. Tällä hetkellä Helsingin ja Uudenmaan sairaanhoitopiiri on mukana Helsingin urologisessa biopankissa ja Suomen hematologisessa biopankissa. Nämä biopankit ovat tiettyyn erikoisalaan keskittyneitä, ja kooltaan pienempiä suhteessa suunniteltuun biopankkiin, jonka tavoitteena on laaja näytekokoelma eri erikoisaloilta. HUS-Ervan biopankkiprojekti on valmisteluvaiheessa. Alustavan suunnitelman mukaan biopankki perustetaan siten, että siitä tulee HUS:n, Helsingin yliopiston (jonka osana Suomen Molekyylilääketieteen instituutti, FIMM), Kymenlaakson sairaanhoito- ja sosiaalipalvelujen kuntayhtymä CAREA ja Etelä-Karjalan sosiaali- ja terveyspiiri EKSOTE. Biopankkihakemus on suunniteltu vireille pantavaksi aikavälillä 1/2014 5/2014. Biopankin on suunniteltu olevan toiminnassa 6/2014 alkaen. Väestö ja sairastavuus Taloussuunnittelukaudella HUS-alueen väestömäärän ennustetaan jatkavan kasvuaan noin 1,0 prosentin vuosivauhdilla. Kasvu on nopeinta yli 65-vuotiaiden ikäryhmässä. Jäsenkuntien väestömuutoksista on kerrottu tarkemmin tämän luvun loppuosassa. Suuret ikäluokat ikääntyvät ja heidän terveyspalveluiden tarve kasvaa. Tässä ikäryhmässä erityisesti syöpäsairaudet, sydän- ja verisuonisairaudet (ml. aivoverenkiertohäiriöt), näön ja kuulon toiminnan vajavuudet sekä kirurgista hoitoa vaativat tuki- ja liikuntaelinsairaudet kuormittavat merkittävästi erikoissairaanhoitoa. Muita merkittäviä väestön toimintakykyä rajoittavia sairauksia ovat mm. diabetes, dementoivat sairaudet ja psyykkiset sairaudet. Eläköitymisen myötä työterveyshuollon palveluiden ulkopuolella olevan väestön määrä lisääntyy. Tämä lisää painetta julkisten terveyspalveluiden käyttöön. Lasten ja nuorten ylipaino ja diabeteksen yleistyminen nuoremmissa ikäluokissa lisää palveluiden tarvetta tulevaisuudessa. Merkittävä asia Suomessa on eri sosiaaliryhmien välinen terveydentilan suuri ero. Tämä on monimuotoisella tavalla seurausta yhteiskunnallisista tekijöistä, mutta osin myös terveydenhuoltojärjestelmän rakenteista ja toimintatavoista. Erikoissairaanhoidon käyttäjät 7

11 Yleisperustelut ovat aiempaa tietoisempia sairauksiensa hoitovaihtoehdoista. He ovat myös tottuneita vaatimaan toiveidensa mukaisia palveluja. Terveydenhuoltolain mukanaan tuoma valinnanvapaus mahdollistaa vuodesta 2014 alkaen hakeutumisen potilaan toiveita parhaiten vastaavalle palvelutuottajalle. Julkisen erikoissairaanhoidon resursseista merkittävä osa kohdentuu erityisen vaativaan ja kalliiseen hoitoon. Hoitotakuun velvoitteet säätelevät varsin tarkoin erikoissairaanhoidon palvelutuotannon laajuutta. Nykyisen palveluvolyymin merkittävät vähennykset edellyttäisivät käänteentekeviä läpimurtoja ennaltaehkäisyssä, uusia innovatiivisia sairaalassa tapahtuvaa hoitoa korvaavia hoitomuotoja, merkittäviä työnjaon muutoksia palvelujärjestelmässä tai lainsäädännön velvoitteiden väljennyksiä. HUS organisaationa HUS muodostettiin vuonna 2000 yhdistämällä Helsingin kaupungin erikoissairaanhoito, Uudenmaan sairaanhoitopiiri ja Helsingin yliopistollisen keskussairaalan kuntainliitto. HUS on kaksikielinen kuntayhtymä, jonka alueella ruotsia äidinkielenään puhuvaa väestöä on enemmän kuin minkään muun sairaanhoitopiirin alueella. Jäsenkuntien omistamana yhteisenä sairaalakuntayhtymänä HUS:n ja sen omistajakuntien keskinäinen luottamus on kaiken menestymisen perusta. HUS:lla on toimintaa viidellä sairaanhoitoalueella: Hyks, Länsi-Uusimaa, Lohja, Hyvinkää ja Porvoo. Hyks toimii lisäksi kaikkien Uudenmaan alueen kuntien vaativan erikoissairaanhoidon palveluiden tuottajana pääkaupunkiseudun lisäksi. Lisäksi HUS:lla/Hyksillä on valtakunnallisia erityisvastuita. Kullakin sairaanhoitoalueella on läheistä yhteistyötä alueensa vastuukuntien kanssa. Toimintaa kehitetään yhteistyössä perusterveydenhuollon kanssa pitkäjänteisesti koko palveluketjun kattavia prosesseja tehostamalla. Pääkaupunkiseudun sosiaalialan osaamiskeskus Socca liitetään HUS:iin liikeluovutuksen periaattein Yksikkö on jatkossa osa HUS:n yhtymähallintoa. Uudenmaan sairaalapesulasta myytiin % Espoon kaupungille, HUS:n omistusosuus laskee 59,93 %:iin. Kiinteistö Oy HUS-Asunnot on alkaen HUS:n tytäryhtiö, ei enää HUS- Kiinteistöt Oy:n tytäryhtiö. Yhtiöön fuusioituu Kiinteistö Oy Jorvi, Kiinteistö Oy Asolanrinne 1, VN Fastigheter ja Kiinteistö Oy Kangasjyvä. HUS:n omistusosuus Kiinteistö Oy HUS- Asunnoista tullee olemaan noin 90 %. Vuoden 2013 aikana toimintansa aloittaa myös Ravitsemuspalvelut Oy, jonka HUS perustaa Hyvinkään kaupungin kanssa. HUS:n omistusosuus osakkuusyhtiöstä tulee olemaan 40 %. Vuoden 2013 aikana As Oy Lohjan Rajakummusta ollaan myyty/ollaan myymässä asuntoosakkeita. Vielä on epäselvää, säilyykö omistusosuus niin korkeana, että yhtiö säilyy HUS:n osakkuusyhteisönä. Alla olevassa yhteenvedossa on oletettu, että yhtiö säilyy osakkuusyhteisönä. Edellä mainitut muutokset huomioiden HUS:lla on vuonna tytäryhteisöä (TP ), 2 yhteisyhteisöä (TP ) ja 8 osakkuusyhteisöä (TP ). Henkilöstön saatavuus HUS:n palveluksessa on valtakunnan suurin terveydenhuollon osaajien keskittymä, joka kykenee myös kaikkein vaativimpaan erikoissairaanhoitoon. Lähivuosien erityisenä haasteena on ammattitaitoisen henkilökunnan pysyvyyden turvaaminen ja henkilötyön tuottavuuden parantaminen. Tähän haasteeseen vastaamiseksi HUS käyttää kaikki henkilöstöjohtamisen keinot ja mahdollisuudet. HUS pyrkii strategiseen kumppanuuteen ja monipuoliseen yhteistyöhön jäsenkuntien ja ervaalueen kanssa. Yhteistyössä erva-alueen kanssa on tehty niin lääkäreiden, akateemisten erityistyöntekijöiden kuin hoitohenkilökunnan vuoteen 2025 ulottuvat tarveselvitykset, joiden 8

12 Yleisperustelut pohjalta pyritään vaikuttamaan ko. henkilöstöryhmien koulutusohjelmiin ja koulutusmääriin alueella. Teknologian kehitys Lääketieteen teknologinen kehitys jatkunee nopeana myös taloussuunnittelukaudella. Uusia tutkimus- ja hoitomenetelmiä sekä lääkkeitä otetaan käyttöön. Erikoissairaanhoito uudistuu viiden vuoden välein. Hoitojen vaikuttavuus paranee lisäten väestön toimintakykyä ja elinikää. Niukkenevien voimavarojen myötä joudutaan kuitenkin aiempaa tarkemmin arvioimaan uuden teknologian ja lääkehoitojen vaikuttavuutta sekä kustannustehokkuutta eettiset näkökulmat huomioiden. Globalisoituvassa maailmassa sairauksien kirjo voi muuttua nopeasti ja yllättäen. Ei-tarttuvat taudit ovat ylivoimaisesti suurin toimintakykyä rajoittava uhka, mutta tartuntatautiepidemiat ja mm. sairaalainfektiot ovat kasvava riski HUS:ssa. Informaatio- ja kommunikaatioteknologian (ICT) merkitys potilashoidossa lisääntyy edelleen, mikä asettaa kasvavia käytettävyys- ja luotettavuusvaatimuksia tietojärjestelmille ja tietotekniikkainfrastruktuurille. Toimintahäiriöt voivat pahimmillaan haitata laaja-alaisesti koko maan erikoissairaanhoidon toimintaa. Potilaiden sähköisen asioinnin lisääntyessä, muodostuu se kiinteäksi osaksi hoitojärjestelmää. Taloussuunnitelmakauden aikana tullaan nykyisessä potilastietojärjestelmässä ottamaan käyttöön mm. KANTA-palveluihin liittyvä earkisto, josta potilaat näkevät omat hoitotietonsa, kuten jo aiemmin käyttöönotetun sähköisen reseptin osalta on tapahtunut. Samanaikaisesti valmistaudutaan uuden potilastietojärjestelmän hankintaan ja käyttöönottoon. Hallinnon toiminnankehittämishankkeella tehostetaan ja kehitetään asiakaslähtöisesti logistiikan, talouden ja henkilöstöjohtamisen sekä käyttövaltuuksien hallinnan prosesseja ja toimintoja, uudistamalla samalla nykyisen toiminnanohjausjärjestelmän teknologia. Meilahden tornin saneerauksen yhteydessä uudistetaan sairaalan viestintä- ja tietoteknologia nykyaikaisen sairaalateknologian tasolle. Yliopistollinen tutkimus vie lääketieteen kehitystä eteenpäin. Mahdollisuudet nopeasti kartoittaa potilaan perimää ja valita yksilöllisiä hoitovaihtoehtoja (personalized medicine) parantavat jo lähivuosina hoitotuloksia eräissä vaikeissa sairauksissa. Lääketieteellisen kehityksen seuraaminen edellyttää HUS:n oman asiantuntijaosaamisen jatkuvaa ylläpitoa. Tutkimustoiminnan rahoitus on kasvava haaste. Kansainvälinen ja kotimainen kilpailu tutkimuksessa on lisääntynyt ja vain vahvat, hyvin resursoidut ja organisoidut tutkimusyksiköt ja -ympäristöt säilyttävät vetovoimaisuutensa. HUS:n taloussuunnitelmassa on huomioitu mm. EU:lta saatavan rahoituksen vaatimat omarahoitusosuudet Lisäksi HUS:n omaa tutkimusrahoitusta on lisätty kompensoimaan valtion opetus- ja tutkimuskorvauksen poistumista tutkimuksen laite- ja toimitilakustannusten osalta. Jäsenkuntien väestömuutokset HUS:n jäsenkuntien väestömäärä kasvoi asukkaalla eli 1,1 prosenttia vuonna HUS-piirin väkiluku oli , joka oli 28,8 % koko Suomen väestöstä. Koko maassa väestön lisäys vuonna 2012 oli HUS-piirin väestönkasvu vuonna 2012 oli 69,9 % koko maan väestönkasvusta. Vuonna 2012 väestö kasvoi eniten (1,4 %) HYKS-sairaanhoitoalueella. Lohjan sairaanhoitoalueella väestömäärä kasvoi 0,2 %, Hyvinkään sairaanhoitoalueella 0,9 % ja Porvoon sairaanhoitoalueella 0,5 %. Länsi-Uudenmaan sairaanhoitoalueella väestö väheni -0,7 %. Määrällisesti eniten vuonna 2012 väestö kasvoi Helsingissä, jossa asukasluku lisääntyi henkilöllä eli 1,4 %. Suhteellisesti eniten väestö kasvoi Järvenpäässä ja Mäntsälässä, joissa asukkaiden lukumäärä lisääntyi 1,7 prosenttia. Väestö väheni Keravalla (- 0,2 %), 9

13 Yleisperustelut Lapinjärvellä (-0,7 %), Hangossa (-1,6 %), Inkoossa (-0,4 %), Raaseporissa (-0,4 %), Loviisassa (-0,2 %) ja Karkkilassa (-0,8 %). HUS-piirin väestö on lisääntynyt prosentin vuosivauhdilla koko 2000-luvun ja Tilastokeskuksen viimeisimmän väestöennusteen (2012) mukaan väestömäärä kasvaa samalla tavalla edelleen vuosikymmenen loppuun. Saman ajanjakson aikana Suomen väkiluku on lisääntynyt ja on ennustettu lisääntyvän 0,5 %:lla vuosittain. HUS:n jäsenkuntien asukkaista vuoden 2012 lopussa oli ruotsinkielisiä eli 8,5 % jäsenkuntien väestöstä ja 45,9 % koko maan ruotsinkielisestä väestöstä. Suurimmat ruotsinkielisten osuudet HUS:n ruotsinkielisistä asukkaista oli Helsingissä (26,7 %), Espoossa (15,2 %), Raaseporissa (14,2 %) ja Porvoossa (11,3 %). Koko sairaanhoitoalueen väestöstä Länsi-Uudellamaalla ruotsinkielisten osuus oli 59,4 %, Porvoon sairaanhoitoalueella 30,7 %, HYKS-sairaanhoitoalueella 6,3 %, Lohjan sairaanhoitoalueella 4,5 % ja Hyvinkään sairaanhoitoalueella 1,1 %. HUS-piirin ruotsinkielisin kunta vuonna 2012 oli Raasepori (ruotsinkielisiä 65,6 %) ja suomenkielisin kunta oli Mäntsälä (97,1 % suomenkielisiä). Vuoden 2012 lopussa muun kielisiä HUS-piirin väestöstä oli 9,3 % (noin ) ja koko Suomen väestöstä 4,9 %. Koko maan vieraskielisistä HUS-piirissä asui 54,6 %. Vieraskielisiä oli HYKS-sairaanhoitoalueella 11,5 %, Länsi-Uudenmaan ja Porvoon sairaanhoitoalueilla 3,7 %, Lohjan sairaanhoitoalueella 3,4 % ja Hyvinkään sairaanhoitoalueella 3,3 %. Vieraskielisten osuus oli korkein Helsingissä (12,2 %), Vantaalla (11,9 %) ja Espoossa (11,3 %). Muutos VÄESTÖMÄÄRÄN KEHITYS Väestö ENN 2014 ENN 2013 enn/ 2014 enn HYKS-sairaanhoitoalue ,1 % Länsi-Uudenmaan sairaanhoitoalue ,2 % Lohjan sairaanhoitoalue ,0 % Hyvinkään sairaanhoitoalue ,9 % Porvoon sairaanhoitoalue ,6 % HUS yhteensä ,0 % Lähde: Tilastokeskus; väestö ; väestöennuste

14 Yleisperustelut Kolmen suurimman jäsenkunnan, Helsingin, Espoon ja Vantaan, osuus jäsenkuntien väestöstä oli 68,2 % ( asukasta). Tilastokeskuksen tuoreimman ennusteen mukaan väestö lisääntyy HUS-piirissä asukkaalla Prosentuaalisesti suurin väestön lisäys on HYKS-sairaanhoitoalueella (1,1 %) ja koko sairaanhoitopiirin jäsenkunnista Siuntiolla (1,8 %), Sipoolla (1,4 %) ja Mäntsälällä (1,4 %). Muutos VÄESTÖN MUUTOS Väestö ENN 2014 ENN 2013 enn/ 2014 enn 0-14-vuotiaat ,0 % vuotiaat ,7 % vuotiaat ,2 % vuotiaat ,4 % 75+ vuotiaat ,8 % Hus yhteensä ,0 % Lähde: Tilastokeskus; väestö ; väestöennuste Alle 14-vuotiaiden lasten osuus jäsenkuntien väestöstä oli 16,9 % (koko maassa 16,4 %). Uusimman väestöennusteen mukaan ikäryhmän osuuden ennustetaan pysyvän ennallaan vuosikymmenen loppuun, jonka jälkeen ikäryhmän osuus väestöstä alkaisi pienentyä. Synnytysikäisten naisten ( vuotiaat) osuus jäsenkuntien väestöstä vuoden 2012 lopussa oli 20,5 % (koko maassa 18,0 %). Vuonna 2014 synnytysikäisiä naisia ennustetaan olevan 20,3 % HUS:n koko väestöstä (koko maassa 17,8 %). Synnytysikäisten naisten määrän ennustetaan vähenevän koko Suomessa 0,1 prosenttiyksikköä vuosittain. HUS-piirissä ennustettu synnytysikäisten ryhmän pieneneminen tapahtuu muuta maata hieman hitaammin. 11

15 Yleisperustelut Jäsenkuntien väestön ikääntyminen jatkuu. Ikärakenteen ja sairastavuuden muutokset sekä väestömäärän kasvu lisäävät erikoissairaanhoidon kysyntää ja tuovat kustannuspaineita. Vuoden 2012 lopussa eläkeikäisten osuus väestöstä HUS-piirissä oli 15,1 %. Se on 3,6 prosenttiyksikköä alempi kuin koko maassa. HUS:n alueen kuntien välillä on kuitenkin suuria eroja. Osuus on alhaisin Pornaisissa (11,7 %), Kirkkonummella 12,2 %) ja Espoossa (12,6 %). Korkeimmat osuudet ovat Lapinjärvellä (25,1 %), Hangossa (24,7 %) ja Loviisassa (23,5 ). Vuonna 2014 HUS-piirissä yli 65-vuotiaita ennustetaan olevan 16,2 % koko piirin väestöstä. Koko maassa osuus ikäryhmästä on ennusteen mukaan 20,0 %. Yli 75-vuotiaita oli 6,1 % HUS-piirissä vuoden 2012 lopussa ja koko maassa 8,3 %. Tähän ikäryhmään ennustetaan kuuluvan vuonna 2014 HUS:n väestöstä 6,4 % ja koko maan väestöstä 8,7 %. Yli 65-vuotiaat, joiden osuus jäsenkuntien väestöstä on 15,1 %, käyttivät vuonna 2012 HUS:n palveluista laskutuksen perusteella 31,1 %. Yli 75-vuotiaiden osuus väestöstä on 6,1 % ja he käyttivät palveluista 14,6 %. Väestömäärän kehitys ja ikäjakauma esitetään liitteessä 1. 12

16 Strategiset painopisteet ja avaintavoitteet vuodelle STRATEGISET PAINOPISTEET JA AVAINTAVOITTEET VUODELLE 2014 SEKÄ PITKÄN AIKAVÄLIN KEHITTÄMISOHJELMA 2.1 HUS:n strategia Strategialla tarkoitetaan HUS:ssa kuntayhtymän valtuuston hyväksymää tavoite- ja toimintaohjelmaa. Strategia uudistetaan valtuustokausittain. HUS:n visio ja toimintaa ohjaavat arvot sekä strategiset päämäärät ja niiden saavuttamisen edellytykset vuosina on määritelty strategiassa, joka hyväksyttiin HUS:n valtuuston kokouksessa HUS:n strategia on periaatetasoinen toimenpideohjelma, jota konkretisoidaan vuosittain hyväksyttävissä talousarvioissa ja useammalle vuodelle laadittavissa toiminta- ja taloussuunnitelmissa. HUS edelläkävijä Vaikuttavaa hoitoa potilaan parhaaksi P Ä Ä M Ä Ä R Ä T Potilaslähtöinen ja oikea-aikainen hoito Tiivistyvä kumppanuus perusterveydenhuollon kanssa Korkeatasoinen tutkimus ja opetus Vaikuttava ja kilpailukykyinen toiminta E D E L L Y T Y K S E T Osaava ja motivoitunut henkilöstö Hallittu ja tasapainoinen talous Toimivat tilat, teknologia ja ympäristövastuu Uudistava johtajuus ja organisaatio Omistajayhteisöjen ja sidosryhmien luottamus A R V O T Ihmisten yhdenvertaisuus Aki Lindén Potilaslähtöisyys Luovuus ja innovatiivisuus Korkea laatu ja tehokkuus Avoimuus, luottamus ja keskinäinen arvostus HUS vuosina (visio) HUS on kansainvälisesti korkeatasoinen, uutta tietoa luova sairaalaorganisaatio, jossa potilaiden tutkimus ja hoito on laadukasta, oikea-aikaista, turvallista ja asiakaslähtöistä. HUS:n palvelutuotanto on kilpailukykyistä ja sen sairaalat ja yksiköt tarjoavat haluttuja työpaikkoja. Strategian kutakin päämäärää ja niiden saavuttamisen edellytyksiä on konkretisoitu tavoitteilla. Useat niistä ovat tavoitteita, joille on mahdollista luoda käyttökelpoiset mittarit, joiden toteutumista voidaan seurata. HUS:n toiminnan luonne huomioon ottaen strategia sisältää myös muita kuin konkreettisesti mitattavia tavoitteita. 13

17 Strategiset painopisteet ja avaintavoitteet vuodelle Strategiset painopisteet ja avaintavoitteet vuodelle 2014 Talousarvion 2014 ja taloussuunnitelman kuntayhtymätasoinen tavoiteasetanta ja toiminnalliset tavoitteet perustuvat voimassa olevaan strategiaan. Strategiaa toteutetaan vuosisuunnitelmien ja talousarvion kautta. Valtuustossa hyväksyttävään talousarvioon sisällytetään strategiasta johdetut vuosittaiset avaintavoitteet sekä niiden mittarit ja tavoitearvot. Johdon omaa säännöllistä seurantaa varten jokaisesta avaintavoitteesta on lisäksi laadittu konkreettinen toimenpidesuunnitelma vastuuhenkilöineen ja aikatauluineen. Strategiset painopisteet ja avaintavoitteet ovat: Lupaus potilaalle: Annamme laadukasta, turvallista ja vaikuttavaa hoitoa Lupaus omistajille: Toimimme tehokkaasti ja tuottavasti Avaintavoitteet on valittu niiden tärkeyden perusteella ja siten, että ne kattavat koko strategiakauden. Avaintavoitteiden määrää on vähennetty 2013 toimintasuunnitelman 19 tavoitteesta 13 tavoitteeseen. Tavoitteisiin ei ole sisällytetty sellaisia strategiassa olevia asioita, jotka ovat HUS:n ns. perustehtäviä tai vakiintunutta toimintaa. Avaintavoitteet on ryhmitelty ohjauskortin viiden eri näkökulman alle; Potilas/asiakas ja yhteiskunnallinen vaikuttaminen Opetus ja tutkimus Prosessit, rakenteet ja johtaminen Henkilöstö Talous NÄKÖ- KULMAT HUS STRA- TEGIAN PAINO- PISTEET TAVOIT- TEET Potilas/asiakas ja yhteiskunnallinen vaikuttaminen Potilaslähtöinen ja oikea-aikainen hoito Omistajayhteisöjen ja sidosryhmien luottamus Tiivistyvä kumppanuus perusterveydenhuollon kanssa - Hoito on laadukasta ja turvallista - Hoito on vaikuttavaa - Hoito on saatavissa oikea-aikaisesti ja yhtäläisin periaattein - Perusterveydenhuollon ja erikoissairaanhoidon yhteistyö on saumatonta ja sujuvaa Opetus ja tutkimus Korkeatasoinen tutkimus ja opetus - Terveydenhuollon ammattilaisten koulutus vastaa palvelujärjestelmän tarvetta - Tutkimus on kansainvälistä huipputasoa ja johtaa lisääntyvästi yhä vaikuttavampaan hoitoon Prosessit, rakenteet ja johtaminen Henkilöstö Talous Toimivat tilat, teknologia ja ympäristövastuu Vaikuttava ja kilpailukykyinen toiminta Uudistuva johtajuus ja organisaatio - HUS:n sairaaloiden työnjako ja toimintatapa vastaavat palvelurakennetta ja tarvetta - HUS:n organisaatiorakenteen ja johtamisjärjestelmän kehittäminen kansainvälisten huippusairaaloiden mukaisesti - Toimitilat ja teknologia nostavat toiminnan laatua, tehokkuutta ja tuottavuutta Osaava ja motivoitunut henkilöstö - Henkilöstön määrä, rakenne ja osaaminen mahdollistavat kustannustehokkaan toiminnan Hallittu ja tasapainoinen talous - Toiminta on tehokasta - Tuottavuus paranee vuosittain - Tulopohjan laajentaminen 14

18 Strategiset painopisteet ja avaintavoitteet vuodelle 2014 Potilas/asiakas ja yhteiskunnallinen vaikuttaminen TAVOITE TAVOITTEEN MITTARI TAVOITEARVO Hoito on laadukasta ja turvallista 1.1. Toiminnan osuus, jossa hoitotulosten vertailtavuus on osana toimintayksiköiden ohjaamista yhtenäisten toimintamallien soveltaminen HUSlaajuisesti ainakin neljässä sairauskohtaisessa potilasryhmässä sekä 40 % toiminnasta laadunvertailun piirissä laadunvertailu ja yhtenäiset toimintamallit sisältyvät 80 %:iin kliinisestä toiminnasta 2. Hoito on vaikuttavaa 1.2. Painehaavan ehkäisyn, kivun hoidon, kaatumisen ehkäisy ja ravitsemuksen turvaamisen ohjelmien toteuttaminen HUS:n potilashoidon yksiköissä Potilasturvallisuussuunnitelman OECD mittarit (17 kpl) 1.4. Dr Foster Global Comparators tietojen analysointi erikoisaloilla ja toimenpideohjelmat hoidon laadun parantamiseksi 2.1. Se osuus toiminnasta sekä uuden kalliin teknologioiden käyttöönotosta, joka on systemaattisen hoidon vaikuttavuuden arvioinnin piirissä 2.2. Vaikuttavuutta voidaan mitata HUS-tasolla ja yksiköittäin. Hoitosuositusten käyttöä mitataan painehaavan ehkäisy, Kivun hoito, Kaatumisen ehkäisy ja Ravitsemuksen turvaaminen: HUS ohjeet ja koulutus on toteutettu kaikissa HUS:n potilashoidon yksiköissä tiedot on kerätty, analysoitu ja toimenpideohjelmat laadittu kaikissa yksiköissä toimenpideohjelmat on laadittu ja toteutettu sekä seurattu kaikissa yksiköissä OECD mittareista 6/17 toteutettu ja toiminnassa OECD mittareista 12/17 toteutettu ja toiminnassa OECD mittareista 17/17 toteutettu ja toiminnassa - Kansainvälinen vertaisarviointi (Dr Foster Global Comparators) tiedot analysoitu kaikilla erikoisaloilla (kolme kertaa vuodessa) toimenpideohjelmat hoidon laadun parantamiseksi laadittu sh-alueittain/ tulosyksiköittäin toiminta ulkoisesti auditoitu (2014 ohjelmat) auditoinnin vaatimat muutokset toteutettu (2014 ohjelmat) aloitetaan ainakin kahden potilasryhmän vaikuttavuusarvioinnin uusintatutkimus ja kahden uuden potilasryhmän tutkimus vuosittain Mini -HTA (Health Technology Assessment) arvioita käytetään osana investointihakemusprosessia ja määritellään vaikuttavuusarvion käyttöperiaatteet uusien hoitomenetelmien käyttöönotossa ERVA- alueella järjestelmä rakennettu ensimmäiset raportit hoidon vaikuttavuuden arviointi sisältyy 80 %:iin kliinisestä toiminnasta sekä (kustannus-) vaikuttavuusarviointi säännönmukainen osa uuden kalliin teknologian käyttöönoton arviota 15

19 Strategiset painopisteet ja avaintavoitteet vuodelle 2014 TAVOITE TAVOITTEEN MITTARI TAVOITEARVO Hoito on saatavissa oikeaaikaisesti ja yhtäläisin periaattein 4. Perusterveydenhuollon ja erikoissairaan hoidon yhteistyö on saumatonta/ sujuvaa 3.1. Kiireellisten (1-30 pv) diagnoosien ja potilasryhmien hoidon kriteerit ja niiden toteutuminen 3.2. TH-lain edellyttämän ensihoidon järjestäminen palvelutasopäätöksen mukaisena laadukkaasti ja tehokkaasti 3.3. Hoitoon ja tutkimukseen odottavien potilaiden odotusaika (mediaani) 4.1. Yhteisten palveluketjujen toimivuus 4.2. Terveydenhuoltopalvelujen järjestämissuunnitelmien valmistuminen, niiden toteutuminen ja vuosittainen päivittäminen kiireellinen hoito toteutuu näillä kriteereillä 90 %:sesti kiireellinen hoito toteutuu 94 %:sesti kiireellinen hoito toteutuu 98 %:sesti ensihoidon laatu ja tehokkuusmittarit määritetty ja mittaustulosten saatavuus ja validointi toteutettu odotusaika 42 päivää odotusaika 35 päivää odotusaika 28 päivää sairaanhoitoalueilla määritetään vuosittain kolme palveluketjua toimivuusmittareineen alueittain kaikki kunnat kattava järjestämissuunnitelma valmis ja HUS-tason järjestämissuunnitelma hyväksytty valtuustossa tavoitteiden ja suunniteltujen toimenpiteiden toteutuminen sekä suunnitelmien vuosittainen päivittäminen 4.3. HUS:n tuottama tai yhteistyössä HUS:n kanssa sovittu ja hankittu kuntien ostama erikoislääkäri- ja erityistyöntekijäpanos 4.4. Elektiivisten lähetteiden lukumäärä ¾ kunnista kanssa on kirjattu tavoiteltava erikoislääkärija erityistyöntekijäpanos perusterveydenhuollossa vuosina kuntien uusista erikoislääkäri/erityistyöntekijäsopimuksista 70 % on HUS:n tuottamia tai yhdessä hankittua % uusista sopimuksista HUS:n tuottamia/yhdessä hankittua - Jäsenkuntien elektiivisten lähetteiden lukumäärä lisääntyy enintään 2 % vuodessa vuosina

20 Opetus ja tutkimus Strategiset painopisteet ja avaintavoitteet vuodelle 2014 TAVOITE TAVOITTEEN MITTARI TAVOITEARVO Terveydenhuollon ammattilaisten koulutus vastaa palvelujärjestelmän tarvetta 6. Tutkimus on kansainvälistä huipputasoa ja johtaa lisääntyvästi yhä vaikuttavampaan hoitoon 5.1. Palvelujärjestelmän tarpeen mukaisten koulutusmäärien toteutuminen 6.1. Tutkimusrahoituksen määrä 6.2. Julkaisujen määrä sellaisissa tieteellisissä aikakausilehdissä, joiden ns. impaktilukema on viisi tai enemmän. - Erva-tasoinen lääkärien ja hammaslääkärien vuoteen 2025 ulottuvan tarveselvityksen edellyttämät muutokset koulutusohjelmiin on tehty 2014, koulutusmäärät vakiintuneet tarpeen mukaisiksi Erva-tasoinen hoitajien vuoteen 2025 ulottuvan koulutustarveselvityksen edellyttämät muutokset koulutusohjelmiin on tehty 2015, koulutusmäärät vakiintuneet tarpeen mukaisiksi Terveystieteen maisterikoulutus aloitetaan Helsingin yliopistossa HUS:n oma tutkimusrahoitus: ,0 milj. euroa ,0 milj. euroa - Kilpailtu HUS:n ja Helsingin yliopiston lääketieteellisen tiedekunnan yhteinen tutkimusrahoitus (EU, Tekes, Akatemia, säätiö) lisääntyy 5 % - Kliinisten lääketutkimusten laskutus 8,3 milj. euroa vuonna 2014 ja 9,0 milj. euroa vuonna Yli viiden impaktilukeman lehdissä julkaistujen tutkimusraporttien määrä on vuonna 2014 suurempi kuin vuonna 2013 Prosessit, rakenteet ja johtaminen TAVOITE TAVOITTEEN MITTARI TAVOITEARVO HUS:n sairaaloiden työnjako ja toimintatapa vastaavat palvelurakennetta ja - tarvetta 8. HUS:n organisaatiorakenteen ja johtamisjärjestelmän kehittäminen kansainvälisten huippusairaaloiden mukaisesti 7.1. Sairaanhoitoalueiden välinen työnjakosuunnitelma eri potilasryhmien osalta 7.2. Avohoidon osuus jäsenkuntalaskutuksessa 8.1. Hyksin osaamiskeskusmallin toteutus 8.2. Lean-mallin käytön laajuus 8.3. Magneettisairaala mallin näyttökriteerit suunnitelma laadittu suunnitelman toteutus ja seuranta - Avohoidon suhteellinen osuus jäsenkuntalaskutuksesta (DRGavohoitotuotteet ja -käyntituotteet) kasvavat prosenttiyksiköllä joka vuosi vuosina osaamiskeskushankkeen valmistelu siten, että Hyksin uusi organisaatio käynnistyy uusi organisaatio toimii tavoitteiden mukaisesti - Lean-mallia hyödynnetään 30 %:ssa HUS:n tulosalueista - Lean-malli laajenee v %:iin HUS:n tulosalueista ja v %:iin nykytila-analyysi magneettisairaala kriteerien mukaisesti sovituilla HUS:n tulosalueilla magneettisairaala-mallin implementointi ja magneettisairaala statusta hakeva sairaala tai osaamiskeskus on valittu jälkeen magneettisairaala statuksen hakeminen valitussa sairaalassa tai osaamiskeskuksessa 17

21 Strategiset painopisteet ja avaintavoitteet vuodelle 2014 TAVOITE TAVOITTEEN MITTARI TAVOITEARVO Toimitilat ja teknologia nostavat toiminnan laatua, tehokkuutta ja tuottavuutta 9.1. Investointien poistojen ja rahoituksen suhde palvelusuoritteisiin : palvelusuoritteiden laatu ja määrä lisääntyvät enemmän kuin investointien poistot ja rahoituskulut kasvattavat toiminnan kuluja Henkilöstö TAVOITE TAVOITTEEN MITTARI TAVOITEARVO Henkilöstön määrä, rakenne ja osaaminen mahdollistavat kustannustehokkaan toiminnan Talous Vakinaisen henkilöstön %-osuus henkilöstömäärästä Työssäolo % (= tehty vuosityöaika teoreettisesta säännöllisestä vuosityöajasta) 10.3 Henkilötyövuoden hinta : 81 % : 83 % : 79 % : 80 % - Henkilötyövuoden hinta ei nouse vuodesta 2013 vuoteen 2014 yli 1,36 % tavoite: HTV:n hinta nousu on talousarviossa olevaa henkilöstökustannusten korotusvaikutusta 0,2 % pienempi tavoite: HTV:n hinta nousu on talousarviossa olevaa henkilöstökustannusten korotusvaikutusta 0,4 % pienempi - Tavoitteen toteutumista laskettaessa otetaan huomioon mahdolliset toiminnan ulkoistamiset ja muut henkilöstökustannuksiin vaikuttavat toiminnalliset muutokset TAVOITE TAVOITTEEN MITTARI TAVOITEARVO Toiminta on tehokasta Jäsenkuntien maksuosuus/asukas - Deflatoitu maksuosuus ei nouse vuoden 2013 tasosta (mahdolliset työnjaolliset muutokset huomioidaan) Jäsenkuntien erikoissairaanhoidon nettomenot/asukas Jäsenkuntien terveydenhuollon nettomenot/asukas - Sijoittuminen kolmen edullisimman sairaanhoitopiirin joukkoon - Sijoittuminen kolmen edullisimman sairaanhoitopiirin joukkoon 18

22 Strategiset painopisteet ja avaintavoitteet vuodelle 2014 TAVOITE TAVOITTEEN MITTARI TAVOITEARVO Tuottavuus paranee vuosittain 12. Tuottavuus paranee vuosittain 13. Tulopohjan laajentaminen Somaattisen palvelutuotannon deflatoitu DRG-pistekustannus (euroa/ DRG-piste) Psykiatrisen palvelutuotannon toteutuneet kustannukset suhteessa hoidettuihin eri henkilöihin (euroa/ hoidetut eri henkilöt) Tukipalvelujen (liikelaitokset, tulosalueet, taseyksiköt ja tytäryhtiöt) oma tuottavuusmittari tukipalveluyksikkötasolla sekä palvelukokonaisuuksittain THL:n kansallinen tuottavuusvertailu (episodituottavuus) Muiden kuin jäsenkuntamaksajien laskutus, euroa (sairaanhoidollinen palvelutuotanto) Ulkopuolisen tutkimusrahoituksen määrä (EU, Tekes, Akatemia, säätiöt jne.), euroa Jäsenkuntien yhteenlaskettu maksuosuus, euroa (varsinainen erikoissairaanhoidon palvelutuotanto) Suurten (yli 10 milj. euron) investointien jälkiseurantamallin toteuttaminen ja tulosten hyödyntäminen uusissa hankkeissa - Tuottavuuden parannus vuonna ,5 prosenttia ja vuosina yksi (1) prosentti vuodessa. Deflatointikertoimena käytetään sairaalakustannusindeksiä. - Psykiatrisessa palvelutuotannossa potilaskohtainen kustannus laskee 2 prosenttia vuodesta Deflatointikertoimena käytetään sairaalakustannusindeksiä. - Tukipalveluyksiköiden tuottavuus paranee yksikkökohtaisesti asetetun tuottavuustavoitteen mukaisesti 2014: 1,5 % -2,5 %. Vuosina vähintään kuntayhtymätasoisen tuottavuuden vähimmäistavoitteen 1 %:n vuodessa. Tuottavuustavoitteet asetetaan vuosittain yksikkökohtainen tehostamispotentiaali huomioiden. - HYKS:n sijoittuminen yliopistosairaalaryhmässä kahden parhaan joukkoon - Hyvinkään sairaalan sijoittuminen keskussairaalaryhmässä kahden parhaan joukkoon - muut HUS:n sairaalat sijoittuminen ryhmässä muut sairaalat parhaan puolikkaan joukkoon - Kasvu + 8 % vs. edellisen vuoden toteuma - Kasvu + 5 % vs. edellisen vuoden toteuma - Jäsenkuntien saamat palvelut ja maksuosuuslaskutus pysyvät talousarviossa määritellyllä tasolla ts. toteuma enintään talousarvion mukainen. - Jälkiseurannan toteuttaminen yli 10 milj. euron investoinneista sekä valituista pienemmistä hankkeista. 19

23 Strategiset painopisteet ja avaintavoitteet vuodelle Pitkän aikavälin kehittämisohjelma Jokainen kuntayhtymän yksikkö (sairaanhoitoalue, liikelaitos, taseyksikkö ja tulosalue) on määritellyt talousarviovalmistelun yhteydessä konkreettiset toimenpiteet mittareineen, aikatauluineen ja vastuuhenkilöineen, joiden avulla talousarvion toiminnan ja talouden tavoitteet on tarkoitus saavuttaa. Yksikön laatima vuositason toimintasuunnitelma on samalla talousarviovuoden kehittämisohjelma. Yksikkökohtainen vuositason kehittämisohjelma sisältää toimenpiteet tuottavuustavoitteen toteuttamiseksi sekä HUS:n strategista valitut avaintavoitteet. Siten kuntayhtymän strategiasta johdetun toiminnallisen tavoiteasetannan yhdenmukaisuus koko konsernissa varmistetaan. Kehittämisohjelman toteutumista seurataan säännöllisesti vuoden 2014 aikana ja yksiköiden johdolta edellytetään kehittämisohjelman säännöllistä päivittämistä talousarviossa hyväksyttyjen tavoitteiden toteutumisen varmistamiseksi mm. toimintaympäristössä tapahtuvien muutosten johdosta. Kuntayhtymätasoinen pitkän aikavälin kehittämisohjelma muodostuu strategisten avaintavoitteiden toteuttamissuunnitelmasta sekä eri yksiköiden laatimista kehittämisohjelmista sekä keskitetysti kuntayhtymätasolla linjattavista toiminnan kehittämishankkeista. 20

24 Konsernia ja kuntayhtymää koskevat tavoitteet 3 KONSERNIA JA KUNTAYHTYMÄÄ KOSKEVAT TAVOITTEET 3.1 Erikoissairaanhoidon palvelut Jäsenkuntien maksuosuudet ja jäsenkunnille suunnitellut palvelut Vuoden 2014 toiminnan ja talouden suunnittelu käynnistyi jäsenkuntien maksuosuuksien valmistelulla helmikuussa. Maksuosuuksien määrittelyn periaatteita käsiteltiin jäsenkuntien ja HUS:n yhteisen Hustra työryhmän kokouksissa ja niitä on esitetty jäsenkuntien johdolle pidetyssä kuntatilaisuudessa. Hallitus käsitteli jäsenkuntien maksuosuuksia vuoden 2014 talousarviossa pitämässään kokouksessa. Jäsenkuntien maksuosuudet sisältävät varsinaisen erikoissairaanhoidon palvelutuotannon (NordDRG-, hoitopäivä- ja käyntituotteet, ostopalvelut, hoitopalvelut muista sairaaloista, palvelusetelit sekä apuvälineet, tartuntatautilääkkeet ja perinnöllisyyslääketiede). Jäsenkuntien kanssa erillisin sopimuksin sovitut palvelut kuten terveyskeskuspäivystys, ensihoito, HUS:n liikelaitosten tuottamat palvelut sekä siirtoviivehoitopäivät ovat HUS:n muuta palvelumyyntiä eikä niiden laskutus sisälly jäsenkuntien maksuosuuksiin. Jäsenkuntien maksuosuus vuodelle 2014 laskettiin maaliskuussa 2013 seuraavilla taustaoletuksilla ja periaatteilla: lähtökohtana olivat vuoden 2013 talousarvion mukaiset jäsenkuntien maksuosuudet ylijäämäpalautuksen ja kalliin hoidon tasauksen jälkeen; oletettiin, että kuntaprofiili (mitä palveluita käytetään) ja palveluiden käyttö suhteessa kunnan väestömäärään säilyy ennallaan; huomioitiin vuoden 2014 ennustetun väestön määrän ja ikärakenteen muutoksen vaikutus maksuosuuksiin kuntakohtaisella väestönmuutoskertoimella huomioitiin arvioitu kuntayhtymätasoinen kustannustason keskimääräinen muutos vuonna 2014 huomioitiin vuosina 2012 ja 2013 päätettyjen vuonna 2013 aloitettujen toiminnallisten muutosten vaikutukset vuonna 2014 ja uusien vuodelle 2014 suunniteltujen toiminnallisten muutosten vaikutukset.; ja huomioitiin sairaanhoitoalueille vuodelle 2014 asetettu 1,5 % tuottavuustavoite; poikkeuksena Länsi-Uudenmaan sairaanhoitoalue, jonka tuottavuustavoitteeksi on asetettu 0,6 %. Maksuosuudessa pyrittiin realistiseen arvioon vuoden 2013 talousarvion pohjalta huomioimalla ennustettu väestön määrän ja ikärakenteen muutos vuonna Talousarvion valmistelussa ja sen tavoiteasetannassa huomioitiin lisäksi jäsenkuntien yleisen taloustilanteen kehitys. Tilastokeskuksen väestöennusteen mukaan HUS-kuntayhtymän jäsenkuntien väestömäärä kasvaa vuonna 2014 yhteensä noin 1,0 % ( henkilöä) vuodesta Erityisen voimakasta väestön kasvu on yli 65-vuotiaiden ikäryhmässä (kasvua 4,1 % vuodesta 2013 vuoteen 2014). HUS:ssa on selvitetty jäsenkuntien palveluiden toteutunutta käyttöä eri ikäryhmissä ja selvityksen mukaan yli 65-vuotiaiden ikäryhmässä palveluiden käyttö on kasvanut selvästi väestön kasvua nopeammin. Yli 65-vuotiaiden väestönmuutoksen ja ikärakenteen muutoksen vaikutuksen huomioimiseksi laskettiin jäsenkuntakohtaiset väestönmuutoskertoimet, missä huomioidaan erikseen 0-64-vuotiaiden ja yli 65-vuotiaiden väestönkasvu. Kuntakohtainen väestönmuutoskerroin on väestönmuutosprosentin painotettu keskiarvo, missä painoina käytetään ikäryhmien laskutusosuutta. Edellä mainituin periaattein laskettu HUS-tasoinen väestönmuutoskerroin vuodesta 2013 vuoteen 2014 on 1,55 %. Vaikka palveluiden tarve ja käyttö kasvaakin väestön kasvun ja ikääntymisen myötä, on talousarviovalmistelussa asetettu tavoitteeksi, että niistä aiheutuva palvelukysynnän kasvu ja kustannukset eivät kasva yhtä nopeasti. TA 2014 valmistelussa on arvioitu, että väestönkasvun ja väestön ikääntymisen yhteisvaikutus jäsenkuntien maksuosuuksiin on 16,4 milj. euroa (1,2 %). 21

25 Konsernia ja kuntayhtymää koskevat tavoitteet Kuntayhtymätasoinen kustannustason painotettu muutos-% on määritetty kustannuslajeittain ja tiliryhmittäin. Seuraavassa taulukossa on esitetty kustannuslajikohtainen arvioitu kustannustason muutos, jota on käytetty jäsenkuntien maksuosuuksien laskennassa. Arvioitu kustannustason muutos Painotettu kustannustason muutos Henkilöstökulut 1,6 % 1,0 % Palveluiden ostot 1,1 % 0,1 % Aineet, tarvikkeet ja tavarat 0,0 % 0,0 % Muut toimintakulut 2,5 % 0,1 % Käyttötalous Poistot 8,4 % 0,5 % Rahoituserät -1,4 % 0,0 % Poistot ja rahoituserät 0,5 % Painotettu kustannustason muutos yht. 1,7 % Jäsenkuntien maksuosuus vuodelle 2014 pohjautui kuntayhtymätasolla 1,5 %:n tuottavuuden nousuun. Kuntakohtaisia maksuosuuksia määritettäessä tuottavuustavoitetta ei ole huomioitu Hoitopalvelut muista sairaaloista - erässä (palvelut vankimielisairaaloista sekä muilta sairaanhoitopiireiltä; TP ,3 milj. euroa) eikä tartuntatautilääkkeissä (TP 2012: 17,5 milj. euroa), koska näiden palveluiden määrään tai hintaan ei voida HUS:n omilla tuotantopäätöksillä vaikuttaa. Muissa ostopalveluissa tuottavuustavoite on huomioitu. Hallituksen kokouksessa hyväksyttyjen, kaikille jäsenkunnille yhtenäisten periaatteiden mukaisesti laskettuna jäsenkuntien yhteenlasketut maksuosuudet olivat 1 445,8 miljoonaa euroa ilman mahdollisia jäsenkuntien kanssa sovittavia työnjaollisia muutoksia. Sairaanhoitoalueilla kesän ja alkusyksyn aikana käydyissä kuntaneuvotteluissa kuitenkin sovittiin, että Vantaan maksuosuutta pienennetään 4,0 milj. eurolla ja Porvoon maksuosuutta kasvatetaan 2,0 milj. eurolla. Sovittujen muutosten jälkeen jäsenkuntien yhteenlasketut maksuosuudet ovat 1 443,8 milj. euroa talousarviossa Alla olevissa taulukoissa on esitetty yhteenveto jäsenkuntien maksuosuuden muodostumisesta ja jäsenkuntakohtaiset maksuosuudet. Jäsenkuntien maksuosuudet milj.euroa Tuottavuustavoite ,5 % Tuottavuustavoite ,5 % milj. euroa TA ,5 (laskettuna ulkoisista toimintakuluista) % vaikutus Väestön kasvu ja ikärakenne (2014 vs. 2013), tuotantovolyymin kasvu 14,4 1,0 % Käyttötalous kustannustason muutos (2014 vs. 2013) 16,6 1,2 % Poistotason nousu (2014 vs. 2013) 6,9 0,5 % Rahoituserien nousu (2014 vs. 2013) -0,2 0,0 % Alijäämän kattaminen (TA 2013) 5,4 0,4 % Tuottavuustavoite ,4-1,5 % Vuonna 2013 aloitetut toiminnalliset muutokset 5,5 0,4 % Toiminnalliset muutokset 2014 (toiminnan laatua, saatavuutta ja vaikuttavuutta parantavat hankkeet) 10,1 0,7 % Yhteensä maksuosuudet (lähtökohtana ) 1 443,8 2,7 % *) Muut kuin väestönmuutoksesta johtuvat työnjaolliset / toiminnalliset muutokset milj. euroa Muutos edv TP ,9 4,7 % TP ,2 2,8 % TA ,5 3,9 % 1 443,8 2,7 % 22

26 Konsernia ja kuntayhtymää koskevat tavoitteet Maksuosuus 2014 Maksuosuus 2014 / Maksuosuus 2013 Maksuosuus 2014 / Ennuste 2013 Maksuosuus 2014 / TP 2012 TP 2012 TA 2013 Ennuste HYKS-sha kunnat ,5 % 1,3 % 6,9 % Espoo ,1 % 1,5 % 9,1 % Helsinki ,8 % 1,7 % 6,6 % Kauniainen ,8 % -11,8 % 0,1 % Kerava ,7 % 4,6 % 14,6 % Kirkkonummi ,1 % 0,6 % 6,6 % Vantaa ,8 % 0,0 % 4,2 % Länsi-Uudenmaan sha ,3 % 1,4 % 0,0 % Hanko ,9 % -9,3 % -7,7 % Inkoo ,6 % 15,9 % 18,0 % Raasepori ,4 % 2,8 % -0,2 % Lohjan sha ,8 % 2,7 % 6,8 % Karkkila ,3 % 0,2 % 11,0 % Lohja 1) ,7 % 3,3 % 5,9 % Siuntio ,3 % 6,4 % 3,4 % Vihti ,3 % 1,6 % 7,9 % Hyvinkään sha ,7 % 2,5 % 7,0 % Hyvinkää ,4 % 6,5 % 11,8 % Järvenpää ,9 % -3,5 % 3,5 % Mäntsälä ,7 % 2,6 % 5,2 % Nurmijärvi ,0 % 2,9 % 5,1 % Tuusula ,8 % 3,2 % 7,4 % Porvoon sha ,3 % 7,3 % 7,4 % Askola ,5 % 3,2 % 19,4 % Lapinjärvi ,3 % 7,9 % 15,1 % Loviisa ,4 % 7,5 % -0,3 % Pornainen ,3 % -3,9 % -1,6 % Porvoo ,2 % 8,4 % 6,7 % Sipoo ,7 % 8,3 % 14,8 % Yhteensä ,7 % 1,9 % 6,7 % Alla olevassa graafissa on esitetty deflatoitujen jäsenkuntien maksuosuuksien ja maksuosuus euroa / asukas kehitys vuosina

27 Konsernia ja kuntayhtymää koskevat tavoitteet Jäsenkuntien maksuosuus euroa/asukas vuosina (deflatoituna) on esitetty alapuolella olevassa taulukossa. Jäsenkuntien maksuosuus euroa / asukas (deflatoitu) laskee 0,4 % vuoden 2013 talousarvioon ja 1,2 % vuoden 2013 ennusteeseen verrattuna. Vuoden 2012 tilinpäätökseen verrattaessa kasvua on 0,5 %. Jäsenkuntien maksuosuuksiin sisältyvä palvelutuotanto Jäsenkuntien euromääräiset maksuosuudet on purettu tuotteistuksen ja hinnoittelun periaatteiden mukaisesti tuotekohtaisiksi palvelusuunnitelmiksi. Tuotteiden suunnitellut lukumäärät muodostuvat jäsenkuntakohtaisten euromääräisten maksuosuuksien ja tuotteiden yksikköhintojen perusteella huomioiden tammi-heinäkuussa 2013 toteutunut kuntakohtainen palveluiden käyttö. Tuotehinnoittelun yhteydessä sairaanhoitoalueet suunnittelevat talousarviovuoden tuotantoprofiilin. Palvelutuotannon muuttuminen avohoitopainotteisemmaksi näkyy tuotekohtaisissa palvelusuunnitelmissa avohoidon NordDRG-ryhmien (+4,6 %) ja muiden avohoitokäyntien (+ 0,8 %) kasvuna sekä hoitopäivätuotteiden (- 14,6 %) laskuna ja vuodeosastohoidon ns. klassisten NordDRG-ryhmien huomattavasti avohoidon NordDRGryhmien pienempänä (0,2 %) lukumäärän kasvuna vuoden 2013 talousarvioon verrattuna. Tuotteet (jäsenkunnat) (lkm) TP 2012 TA 2013 ENN 2013 Poikkeama-% / TA 2013 / ENN 2013 Tuotteistetut hoitopäivät ,6 % -4,7 % NordDRG-tuotteet ,6 % 0,6 % Avohoitokäynnit ,8 % -0,1 % Laskutusosuudella painotettu volyymimuutos 1,5 % 0,0 % 24

28 Konsernia ja kuntayhtymää koskevat tavoitteet Tuotteet (jäsenkunnat) (1 000 euroa) TP 2012 TA 2013 ENN 2013 Poikkeama-% / TA 2013 / ENN 2013 Oma palvelutuotanto ,8 % 2,1 % Tuotteistetut hoitopäivät ,6 % -2,7 % NordDRG-tuotteet ,5 % 1,2 % Avohoitokäynnit ,7 % 5,8 % Muu palvelutuotanto ,3 % -0,6 % Ostopalvelut ,4 % -1,3 % Hoitopalvelut muista sairaaloista ,4 % -2,2 % Palvelusetelit ,5 % 11,4 % Tartuntatautilääkkeet ,5 % 0,5 % Korjaukset ja tilikauden tasauserät *) ,0 % -507,3 % JÄSENKUNTIEN MAKSUOSUUS ,7 % 1,9 % Muu myynti jäsenkunnille **) ,1 % -13,6 % KAIKKI YHTEENSÄ ,0 % 1,8 % *) Sisältää ryhmän Luokittelematon **) Sisältää tk-päivystystuotteet ja laskutettavat siirtoviivehoitopäivät (ml. ostopalveluina hankitut) Jäsenkunnille suunniteltu HUS:n oman palvelutuotannon kokonaislaskutus kasvaa 2,1 % vuoden 2013 ennusteeseen verrattuna, ja tuotteiden laskutusosuudella painotettu volyymi säilyy muuntumattomana. Vuoteen 2012 verrattuna jäsenkunnille suunniteltujen omien palvelutuotteiden laskutus kasvaa yhteensä 7,2 %, ja tuotteiden laskutusosuudella painotettu volyymi kasvaa 2,7%. Jäsenkuntien maksuosuuslaskutuksesta n. 63 % muodostuu NordDRG tuotteista. NordDRG tuotteiden suunniteltu jäsenkuntalaskutus on yhteensä 912,3 milj. euroa, mikä on 1,2 % enemmän kuin ennusteessa Vuoden 2013 ennusteeseen verrattuna NordDRG tuotteiden lukumäärän on suunniteltu kasvavan 0,6 %. Vuoteen 2012 verrattaessa NordDRG-tuotteiden suunniteltu laskutus kasvaa 6,5 %, ja lukumäärä 4,3 %. Erityisesti avohoidon NordDRG-ryhmien lukumäärä kasvaa voimakkaasti. Käyntituotteiden osuus jäsenkuntien maksuosuuslaskutuksesta on n. 25 %. Käyntituotteiden suunniteltu laskutus on yhteensä 357,6 milj. euroa, mikä on 5,8 % enemmän kuin ennusteessa Käyntien lukumäärän suunnitellaan laskevan -0,1 % vuoden 2013 ennusteeseen verrattuna. Vuoteen 2012 verrattuna käyntien suunniteltu laskutus kasvaa 13,3 % ja lukumäärä 2,6 %. Hoitopäivätuotteiden lukumäärät ovat viime vuosina voimakkaasti laskeneet psykiatrisen hoidon muuttuessa avohoitopainotteisemmaksi. Hoitopäivien lukumäärän on suunniteltu laskevan 4,7 % vuoden 2013 ennusteeseen verrattuna. Hoitopäivien suunniteltu jäsenkuntalaskutus on 97,4 milj. euroa, mikä on 2,7 % vähemmän kuin 2013 ennuste. Hoitopäivätuotelaskutus muodostuu pääasiassa psykiatrian hoitopäivistä ja siitä akuuttipsykiatrian osuus on (39 %), vanhuspsykiatrian (18 %), nuorisopsykiatrian (15 %), pitkäaikaispsykiatrian (11 %), ja lasten psykiatrian (7 %). Vuoteen 2012 verrattuna suunniteltu hoitopäivälaskutus laskee 4,9 %. Jäsenkuntien maksuosuuksiin sisältyvät hoitopalvelut on eritelty jäsenkuntakohtaisesti liitteissä 10 ja

29 Konsernia ja kuntayhtymää koskevat tavoitteet Suunniteltu palvelutuotanto kaikille asiakkaille Tuotteet (kaikki maksajat) (lkm) TP 2012 TA 2013 ENN 2013 Poikkeama-% / TA 2013 / ENN 2013 Tuotteistetut hoitopäivät ,4 % -4,7 % NordDRG-tuotteet ,4 % 0,4 % Avohoitokäynnit ,8 % 0,8 % Siirtoviivehoitopäivät ,0 % -100,0 % Terveyskeskushoitopäivä ,4 % Terveyskeskuspäivystys ,0 % -25,1 % Laskutusosuudella painotettu volyymimuutos 1,7 % 0,1 % Tuotteet (kaikki maksajat) (1 000 euroa) TP 2012 TA 2013 ENN 2013 Poikkeama-% / TA 2013 / ENN 2013 Oma palvelutuotanto ,9 % 2,0 % Tuotteistetut hoitopäivät ,2 % -2,6 % NordDRG-tuotteet ,8 % 1,3 % Avohoitokäynnit ,4 % 7,5 % Siirtoviivehoitopäivät ,0 % -100,0 % Terveyskeskushoitopäivä ,0 % 31,3 % Terveyskeskuspäivystys ,3 % -31,8 % Muu palvelutuotanto ,6 % -0,3 % Ostopalvelut ,2 % -0,8 % Hoitopalvelut muista sairaaloista ,4 % -2,2 % Palvelusetelit ,7 % 11,4 % Projektituotteet ,0 % 0,0 % Tartuntatautilääkkeet ,5 % 0,5 % Korjaukset ja tilikauden tasauserät *) ,0 % 0,0 % YHTEENSÄ ,8 % 1,9 % Josta: Muu myynti jäsenkunnille **) ,1 % -13,6 % Myynti muille maksajille ,6 % 3,6 % Myynti erityisvastuualueelle ,1 % 11,2 % *) Sisältää ryhmän Luokittelematon **) Sisältää tk-päivystystuotteet ja laskutettavat siirtoviivehoitopäivät (ml. ostopalveluina hankitut) Kaikille maksajille suunniteltujen HUS:n oman palvelutuotannon kokonaislaskutus kasvaa 2,0 % vuoden 2013 ennusteeseen verrattuna ja tuotteiden laskutusosuudella painotettu volyymi kasvaa 0,1 %. Vuoteen 2012 verrattuna kaikille maksajille suunniteltujen omien palvelutuotteiden kokonaislaskutus kasvaa 7,8 %, ja tuotteiden laskutusosuudella painotettu volyymi kasvaa 2,9 %. HUS tuottaa terveyskeskuspäivystystuotteita ja siirtoviivehoitopäiviä lähinnä jäsenkunnilleen, mutta niiden laskutus ei sisälly jäsenkuntien maksuosuuteen. Sairaanhoitoalueiden tavoitteena ei ole tuottaa siirtoviivehoitopäiviä ja niitä ei suunnitella talousarviossa. Terveyskeskuspäivystystuotteiden laskutuksen on suunniteltu laskevan -31,8 % vuoden 2013 ennusteeseen verrattuna. Lasku tulee HYKS sairaanhoitoalueelta, jossa on suunniteltu terveyskeskuspäivystystuotteiden laskevan -46,2 %. Syynä laskuun on toiminnanmuutos Jorvin päivystyspoliklinikalla. HUS tuottaa merkittävän määrän erikoissairaanhoidon palveluita myös muille sairaanhoitopiireille ja muille asiakkaille, kuten vakuutusyhtiöille. Palvelutuotannon muille maksajille on suunniteltu olevan 146,7 milj. euroa. Pääosa (94,8 %) palveluista on HYKSsairaanhoitoalueen tuottamia. 26

30 Konsernia ja kuntayhtymää koskevat tavoitteet 3.2 Hoitoonpääsyn tavoitteet ja erityistason sairaanhoidon järjestämissopimus Potilaat pääsevät HUS:aan kiireettömään hoitoon terveydenhuoltolaissa (1326/2010) säädetyissä määräajoissa. Hoitoonpääsyn seurannassa on keskeistä terveydenhuoltolakiin perustuvat erikoissairaanhoidon hoitoonpääsyn aikarajat, jotka esitetään lain pykälissä 52 ja 53. Terveydenhuoltolain mukaan henkilön ottaminen sairaalaan kiireetöntä sairaanhoitoa varten edellyttää lääkärin tai hammaslääkärin tutkimukseen perustuvaa lähetettä. Terveydenhuoltolain 52 :n mukaan hoidon tarpeen arviointi on aloitettava kolmen viikon kuluessa siitä, kun lähete on saapunut kuntayhtymän sairaalaan tai muuhun erikoissairaanhoitoa toteuttavaan toimintayksikköön. Jos hoidon tarpeen arviointi edellyttää erikoislääkärin arviointia tai erityisiä kuvantamis- tai laboratoriotutkimuksia, on arviointi ja tarvittavat tutkimukset toteutettava kolmen kuukauden kuluessa siitä, kun lähete on saapunut sairaanhoitopiirin sairaalaan tai muuhun erikoissairaanhoitoa toteuttavaan toimintayksikköön. Hoidon tarpeen arvioinnin perusteella tarpeelliseksi todettu hoito ja neuvonta on järjestettävä ja aloitettava hoidon edellyttämä kiireellisyys huomioon ottaen kuuden kuukauden kuluessa siitä, kun hoidon tarve on todettu. Kiireellisessä tapauksessa hoitoon on kuitenkin päästävä välittömästi. Terveydenhuoltolain 53 :n mukaan lasten ja nuorten mielenterveyspalveluissa hoidon tarpeen arviointi on aloitettava kolmen viikon kuluessa siitä, kun lähete on saapunut sairaanhoitopiirin kuntayhtymän sairaalaan tai muuhun erikoissairaanhoitoa toteuttavaan toimintayksikköön taikka perusterveydenhuollon yhteydessä toteutettavaan erikoissairaanhoidon yksikköön. Jos hoidon tarpeen arviointi edellyttää erikoislääkärin arviointia tai erityisiä kuvantamis- tai laboratoriotutkimuksia, on arviointi ja tarvittavat tutkimukset toteutettava kuuden viikon kuluessa siitä, kun lähete on saapunut sairaanhoitopiirin sairaalaan tai muuhun erikoissairaanhoitoa toteuttavaan toimintayksikköön. Hoidon tarpeen arvioinnin perusteella tarpeelliseksi todettu hoito on järjestettävä alle 23-vuotiaille hoidon edellyttämä kiireellisyys huomioon ottaen kolmen kuukauden kuluessa siitä, kun hoidon tarve on todettu, jolleivät lääketieteelliset, hoidolliset tai muut seikat muuta edellytä. Lähetteet Ulkoisten elektiivisten lähetteiden määrä on vuodessa noin Terveyskeskuksista tulevien elektiivisten lähetteiden ( lähetettä/kuukausi) osuus kaikista lähetteistä on kuukausittain noin 60 %. Työterveyshuollon ja yksityissektorin lähetemäärän osuus on myös pysynyt kuukausittain ennallaan, niiden osuuden olleessa noin 35 %. Tämän lisäksi elektiivisiä asiantuntijakonsultaatioita (lääkärin vastaus lääkärille, ilman HUS:n hoitovastuuta) pyydetään vuosittain noin Niistä HYKS-sairaanhoitoalueen osuus on noin 85 %. Asiantuntijakonsultaatiopyyntöjen määrä on tasaisesti kasvanut. Lähetteiden käsittelyyn ja niiden potilashallinnon tietojärjestelmään kirjaamiseen kiinnitetään jatkuvasti erityistä huomiota käsittelyaikojen lyhentämiseksi. Esim. Töölön sairaalaan on perustettu Lähetekeskus, josta lähetteet ohjataan oikeaan käsittelypaikkaan ja samalla varmistetaan, että lääkäri pystyy viiveettä ottamaan kantaa potilaan tarvitsemaan hoitoon tai tutkimuksiin. Toimintayksiköiden tulee noudattaa kirjausohjeita ja käsitellä lähetteensä alle 21 vuorokaudessa, sillä Valvira on vuosittain huomauttanut HUS:n joidenkin erikoisalojen pitkistä lähetteiden käsittelyajoista. HUS:n vuoden 2013 aikana antamat selvitykset lähetteiden käsittelyajoista ovat tyydyttäneet Valviraa, eikä se ole ryhtynyt jatkotoimenpiteisiin. 27

31 Konsernia ja kuntayhtymää koskevat tavoitteet Lähetteiden käsittelyaikoja on saatu jonkin verran lyhennettyä. Lähetteitä, joiden käsittelyaika on yli 21 vuorokautta oli esim. 2,8 % 1-9/2013 ja 3,3 % 1-9/2012. Käsittelyajoissa on huomattavia sekä sairaanhoitoalueittaisia että erikoisaloittaisia eroja, johtuen osin esim. lähetteiden käsittelyn resursointiongelmista joissakin yksiköissä. Kiireettömään hoitoon pääsy HUS:ssa potilas voidaan useimmiten jo lähetteen perusteella asettaa hoitojonoon, esim. jos potilaalle on lähettävässä yksikössä tehty tarvittavat tutkimukset. Lähete voidaan myös palauttaa hoito-ohjein tai antaa konsultaatiovastaus. Hoitotakuun piiriin kuuluvaa, kiireettömään osastohoitoon pääsyä odottaa vuodenajasta riippuen kuukauden lopun poikkileikkaustilanteissa noin potilasta. Hoitoon odottavien määrä on vähentynyt (noin 900 potilasta) alkuvuoteen verrattuna ja viime vuoden vastaavaan ajankohtaan verrattuna noin 800 potilaalla. Tammikuun lopun tilanteessa odottajista 2 % ja syyskuun lopun tilanteessa 4,7 % oli odottanut osastohoitoon yli kuusi kuukautta. Syyskuun lopussa potilasta odotti hoitoon pääsyä ja yli kuusi kuukautta odottaneita oli 752 (9/2012 vastaavat määrät olivat potilasta ja yli 6 kuukautta odottaneita 565). Osastohoitoa odottaneista potilaista noin 65 %:lla on odotusaika ollut alle kolmen kuukauden. Odotusajan keskiarvo oli 69 päivää, vaihtelun ollessa päivää. Pääosa (noin 95 %) hoitoonpääsyä odottavista potilaista on jäsenkuntien potilaita. Kaikista osastoille hoitoonpääsyä odottaneista potilaista runsas puolet odottaa kirurgista hoitoa (eniten ortopediaan). Valvira pyysi syyskuussa selvityksen hoitoonpääsystä silmätaudeille, sillä hoitoonpääsy silmätautien erikoisalalle oli alkanut pidentyä loppuvuotta kohden. Selvityksessä Valviralle esitettiin, että silmätautien hoitoonpääsyä odottavien tilannetta korjaavia toimenpiteitä ovat mm. palvelusetelin käyttö, Läntisen Silmäsairaalan toiminnan käynnistyminen elokuussa sekä uusien lääkärinvirkojen perustaminen. Näillä toimenpiteillä silmätautien jonotilanne saadaan vuoden 2013 loppuun mennessä hallintaan. Avohoitoon (mm. tutkimuksiin) odotti syyskuun lopun poikkileikkaustilanteen mukaan hoitotakuun piiriin kuuluvia potilaita Yli kolme kuukautta polikliiniseen hoitoon odottaneiden osuus oli (13 %), joista 322 potilasta oli odottanut yli kuusi kuukautta. Vastaavat määrä vuonna 2012 olivat , ja 154 potilasta. Erikoisaloittain eniten polikliiniseen hoitoon odottajia on kirurgiseen hoitoon, korva-, nenä- ja kurkkutaudeille, sisätaudeille sekä silmätaudeille. HUS:n tavoitteena on saavuttaa yliopistollisista sairaanhoitopiireistä lyhyimmät kiireettömään hoitoonpääsyn odotusajat/ asukasta. Kiireellinen hoito Potilaat pääsevät kiireelliseen hoitoon päivystyshoidon perusteiden mukaisesti ja potilaan asuinpaikasta riippumatta. Potilaalle annetaan ympärivuorokautisissa päivystyspisteissä lain edellyttämä äkillisen sairastumisen, vamman, pitkäaikaissairauden vaikeutumisen tai toimintakyvyn alenemisen edellyttämä välitön arvio tai hoito. Sosiaali- ja terveysministeriön asetus kiireellisen hoidon perusteista ja päivystyksen erikoisalakohtaisista edellytyksistä tulee voimaan vuoden 2015 alussa ja synnytysten osalta vuoden 2017 alussa. Vuoden aikana HUS:n päivystyskäyntimäärä on yhteensä noin (sisältää DRGtuotteina laskutetut käyntituotteet). Päivystyskäyntien kumulatiivinen määrä tammisyyskuussa 2013 on yhteensä käyntiä ja se on edelliseen vuoteen verrattuna pysynyt ennallaan. Tavoitteena on määritellä kiireellisten (1-30 päivää) diagnoosien ja potilasryhmien hoidon kriteerit ja niiden toteutuminen vuosina (toteuma 90 prosentista 98 prosenttiin). 28

32 Konsernia ja kuntayhtymää koskevat tavoitteet Erityistason sairaanhoidon järjestäminen Valtioneuvoston erityistason sairaanhoidon järjestämistä ja keskittämistä koskevassa asetuksessa (voimaan 5/2011) säädetään siitä, mitkä tutkimukset, toimenpiteet ja hoidot kuuluvat siihen erityistason sairaanhoitoon, joka sairauden harvinaisuuden, vaativuuden tai järjestämisen asettamien erityisten vaatimusten mukaan keskitetään johonkin tai joihinkin yliopistosairaaloihin. Helsingin seudun yliopistolliselle keskussairaalle on asetuksella keskitetty 25 sairauden tai vamman erityistason hoito ja tutkimus. Erikoissairaanhoidon järjestämissopimus HYKS-sairaanhoitoalueen sairaalat hoitavat paitsi muiden HUS:n sairaanhoitoalueiden erityistasoista hoitoa tarvitset potilaat myös HUS:n erityisvastuualueilta hoitoon tulevat potilaat. HUS on tehnyt erityisvastuualueeseensa kuuluvien Kymenlaakson sairaanhoito- ja sosiaalipalvelujen kuntayhtymän (Carea) ja Etelä-Karjalan sosiaali- ja terveyspiirin kuntayhtymän (Eksote) kanssa erikoissairaanhoidon järjestämissopimuksen Helsingin yliopistollisen keskussairaalan erityisvastuualueella. Sopimus on tehtävä valtuustokaudeksi ja sopimuksessa sovitaan lain (1326/2010) ja asetuksen (337/2011) mukaan yhteistyöstä ja työnjaosta erikoissairaanhoidossa ja sen erityistason sairaanhoidossa sekä lääkinnällisessä kuntoutuksessa. Lisäksi sovitaan, miten erityisvastuualueeseen kuuluvat sairaanhoitopiirien kuntayhtymät yhteistyössä toteuttavat toimintayksikköjensä tarvitsemat hankintapalvelut, lääkehuollon, välinehuollon, kuljetus ja varastointipalvelut, tietojärjestelmäratkaisut ja niiden kehittämisen, taudinmääritykseen liittyvät palvelut, taudinmääritykseen liittyvien näytteiden säilyttämisen, niiden mahdollisen tutkimuskäytön ja niihin liittyvät käytännöt sekä muut tukipalvelut. Erityisvastuualueen sairaanhoitopiirien kuntayhtymien on perustettava alueelleen tutkimustoimikunta, joka päättää valtion erityisvastuualueelle yliopistotasoiseen terveyden tutkimukseen myöntämän rahoituksen jakamisesta ja edustaa erityisvastuualuetta sosiaali- ja terveysministeriön kanssa käytävissä tutkimuksen painoalueita ja tavoitteita koskevissa neuvotteluissa. Erityisvastuualueen sairaanhoitopiirit ovat perustaneet alkaen ensihoitokeskuksen, jonka toiminta ja toiminnasta aiheutuvien kustannusten jakaminen sopimuksessa esitetään. Sopimus sisältää myös mm. tiedot erikoisalakohtaisista päivystyspisteistä, erikoissairaanhoidon päivystyksen toiminnalliset järjestelyt, lääkinnällisen kuntoutuksen yhteiset toimintamallit sekä hoidon porrastusta koskevan ohjeistuksen. 29

33 Konsernia ja kuntayhtymää koskevat tavoitteet 3.3 Konsernin toiminnan ja talouden tavoitteet Kuntalaissa on määritelty konsernijohdon tehtävät. Konsernijohto vastaa kuntakonsernin johtamisesta, ohjauksesta ja konsernivalvonnan järjestämisestä. HUS-konsernin toiminnot on järjestettävä ja tehtävät hoidettava tuottavasti, taloudellisesti, vaikuttavasti ja kustannustehokkaasti siten, että 1. valtuuston asettamat toiminnalliset ja taloudelliset tavoitteet saavutetaan, 2. tarvittavat toiminnan tehostamistoimenpiteet ja rakennejärjestelyt sekä toiminnan yhteensovittamistoimenpiteet toteutetaan, 3. talousarviossa varataan resursseja yliopistollisen terveystieteellisen opetus- ja tutkimustoiminnan järjestämiseen, 4. kuntayhtymän talous pysyy tasapainossa, 5. vastuu kunkin sairaanhoitoalueen, muun tulosalueen, liikelaitoksen, taseyksikön ja tytäryhtiön toiminnallisesta ja taloudellisesta tuloksesta on selkeä, 6. organisaation kaikilla tasoilla ja kaikissa toiminnoissa on riittävä sisäinen valvonta ja että vastuu asianmukaisen valvonnan toteuttamisesta on kullakin toimielimellä ja jokaisella esimiesasemassa olevalla henkilöllä, 7. toiminnallisten, taloudellisten ja muiden riskien olemassaolo selvitetään ja niitä vältetään sekä varaudutaan vahinkoihin niin, etteivät ne tai niiden kustannukset aiheuta häiriöitä HUS-konsernin toiminnalle ja rahoitukselle, 8. maksuliikenne, rahoitustoiminta ja sijoitustoiminta hoidetaan tuottavasti, turvaavasti ja taloudellisesti, 9. korollisen vieraan pääoman käyttöön turvaudutaan ainoastaan silloin, kun se on toiminnallisesti ja taloudellisesti perusteltua sekä 10. toiminnan ohjaus järjestetään siten, että varainhoidossa ja varainkäytössä kiinnitetään huomiota siihen, että toimintoihin sitoutuu mahdollisimman vähän pääomaa. Taloussuunnitelmassa esitetään HUS-konsernin toimintojen kehittämistavoitteet ja selvitetään, miten toiminnot ja investoinnit rahoitetaan. Talousarvion ja vuosittaisen toimintasuunnitelman lähtökohtana ovat strategiset päämäärät, niiden saavuttamisen edellytykset ja niistä johdetut taloussuunnitelman tavoitteet. Valtuusto asettaa taloudelliset, toiminnalliset ja tuottavuutta koskevat tavoitteet sekä osoittaa niiden toteuttamiseen vaadittavat voimavarat. HUS:ssa tuottavuuden parantamisella tavoitellaan sitä, että tuotos kasvaa kustannuksia enemmän. Tuottavuuden parantaminen edellyttää pitkäjänteistä kehittämisohjelmaa. Keskeisiä kohteita tuottavuuden parantamisessa HUS:ssa ovat: 1. Prosessien ja hoitoketjujen sujuvuuden parantaminen 2. Henkilötyön tuottavuuden lisääminen (mm. oikeilla henkilömitoituksilla, joustavilla työajoilla, osaamisesta ja innostuksesta huolehtimalla, kannustimien käytöllä sekä tuottavuuden kasvusta palkitsemisella) 3. Kapasiteetin (tilat ja laitteet) käytön tehostaminen 4. Päällekkäisyyksien poistaminen, toimintojen tarkoituksenmukainen keskittäminen ja mittakaavaedut 5. Uudet toimintatavat ja innovaatiot Tuottavuustavoite huomioidaan sairaanhoitoalueilla tuotehinnoissa jäsenkunnille ja muille maksajille. Tuotehintojen nousun on oltava kustannusten nousua pienempi edelliseen vuoteen vertailukelpoisella volyymitasolla. Tukipalveluyksiköille asetetaan 30

34 Konsernia ja kuntayhtymää koskevat tavoitteet tuottavuustavoitteesta johdettu tuoteryhmäkohtaisella volyymilla painotettu hintatason enimmäismuutos. Talousarvio- ja -suunnitelma laaditaan valtuuston hyväksymien toiminnallisten ja taloudellisten tavoitteiden mukaisesti tuottavuustavoitteet sekä organisatoriset muutokset huomioiden. Taloussuunnitelma laaditaan kolmeksi vuodeksi, joista ensimmäinen vuosi on talousarviovuosi. Investointisuunnitelma laaditaan neljäksi vuodeksi. Talousarvion sitovuudesta määrätään sen perusteluissa. Konserniohjaus HUS-konsernia johdetaan hyväksytyn strategian, sen arvojen ja päämäärien mukaisesti yhtenä kokonaisuutena siten, että kullakin organisaatiotasolla on selkeät vastuut ja toimivallat yksijohtajaperiaatteen mukaisesti. HUS-konsernin toimintatapa perustuu sairaanhoidollisten palvelujen ja tukipalvelujen välillä tilaaja-tuottajamalliin (Hallintosääntö ). Kuntalain säädösten mukaisesti HUS-konsernia johtaa valtuuston alaisena kuntayhtymän hallitus. Hallituksen tehtävänä on valvoa, että ne yhteisöt, joissa kuntayhtymällä on määräysvalta, toimivat HUS:n valtuuston asettamien toiminnallisten ja taloudellisten tavoitteiden mukaisesti. Kuntayhtymän hallituksen tehtävänä on valvoa, että näiden yhteisöjen toimintapolitiikat ovat kuntayhtymän päämäärien ja tavoitteiden mukaiset. Vastuu konsernin operatiivisesta johtamisesta on kuntayhtymän toimitusjohtajalla. Toimitusjohtajan tehtävänä on mm. strategian ja johtamisjärjestelmän avulla huolehtia konserni- ja omistajaohjauksen toimeenpanosta sekä vastata siitä, että valtuuston ja hallituksen asettamat tavoitteet saavutetaan. Konsernijaosto Hallitus päätti asettaa tukipalveluyksiköitä ohjaamaan ja valvomaan hallituksen alaisen konsernijaoston. Hallituksen alainen konsernijaosto tekee esityksiä konserniohjauksen linjauksista ja periaatteista sekä liikelaitoksille ja tytäryhtiöille asetettavista tavoitteista. Konsernijaosto seuraa, että liikelaitokset ja tytäryhtiöt toimivat valtuuston ja hallituksen asettamien tavoitteiden mukaisesti sekä osaltaan huolehtii konsernivalvonnan toteuttamisesta. 3.4 Ulkoinen ja sisäinen valvonta sekä riskienhallinta Julkisen toiminnan luotettavuus edellyttää riittävää valvontaa. Valvonnan tarkoituksena on edistää tehokasta johtamista, riskien hallintaa ja toiminnan tuloksellisuuden arviointia. Valvonnan avulla pyritään saamaan kohtuullinen varmuus siitä, että asiat hoidetaan laillisesti ja tarkoituksenmukaisesti, jotta kuntayhtymä saavuttaa asetetut tavoitteet. Kuntayhtymän hallinnon ja talouden valvonta järjestetään niin, että ulkoinen ja sisäinen valvonta yhdessä muodostavat kattavan valvontajärjestelmän. Ulkoinen valvonta on toimivasta johdosta ja HUS:n muusta organisaatiosta riippumatonta. Ulkoisesta valvonnasta vastaavat laissa säädetyllä tavalla tarkastuslautakunta ja tilintarkastajat. Ulkoinen valvonta palvelee kuntayhtymän valtuuston valvonta- ja tarkastustarpeita suhteessa HUS:n toimivaan johtoon ja hallintoon. Tarkastuslautakunnan alaisuudessa toimii omana tulosalueenaan ulkoisen tarkastuksen yksikkö. Sisäisellä valvonnalla tuetaan riskien hallintaa. Sisäisellä valvonnalla tarkoitetaan sisäisiä menettely- ja toimintatapoja, joilla pyritään varmistamaan toiminnan laillisuus ja 31

35 Konsernia ja kuntayhtymää koskevat tavoitteet tuloksellisuus. Sisäinen valvonta ja riskienhallinta kuuluvat osaksi HUS-kuntayhtymän hyvää johtamis- ja hallintojärjestelmää. Niiden tavoitteena on varmistaa lain, viranomaisohjeiden ja johdon päätösten noudattaminen sekä strategisten, toiminnallisten ja taloudellisten tavoitteiden saavuttaminen sekä moitteeton varainhoito. HUS:n riskienhallintapolitiikan (10/2007) mukaan tulosalueiden, tase-, toiminta- ja vastuuyksiköiden, sekä liikelaitosten ja tytäryhteisöjen toimintaan liittyvät riskit tunnistetaan ja arvioidaan sekä ryhdytään toimenpiteisiin riskien hallitsemiseksi. Riskit liittyvät kaikkeen toimintaan. Osa riskeistä on HUS:n ja HUS -konsernin sisäisiä ja osa ulkoapäin tulevia. Riskienhallinnassa tulee keskittyä olennaisiin riskeihin laaja-alaisesti ottaen huomioon mm. toiminnalliset riskit, taloudelliset riskit ja omaisuusriskit. Seuranta on olennainen osa johtamis- ja hallintojärjestelmää, sisäistä valvontaa ja riskienhallintaa. Toiminnan ja talouden raportoinnin yhteydessä konsernijohto saa käsiteltäväkseen keskeiset tunnusluvut ja seurannassa käytettävät mittarit sisältävät kuukausi- ja osavuosiraportit. HUS:ssa käytössä olevan sähköisen riskienhallintajärjestelmän (HUS-Riskit) kautta on mahdollista tunnistaa ja seurata riskejä sekä saada kokonaiskuva riskitilanteesta. Yhtymähallinnossa toimii hallintojohtajan alaisena riskienhallintapäällikkö sekä kehittämispäällikkö, joiden keskeisiin tehtäviin kuuluu riskienhallinnan ja sisäisen valvonnan kehittäminen ja hyvän hallinnon edistäminen. Kuntalakiin ( ) on lisätty tarkemmat säännökset kuntakonsernin sisäisestä valvonnasta ja riskienhallinnasta. Tavoitteena on turvata päätöksentekijöille nykyistä paremmat ja havainnollisemmat tiedot taloudellisesta tilanteesta ja riskeistä. Keskeisenä keinona ovat tilinpäätösinformaation parantaminen sekä nykyistä yhtenäisempien sisäisen valvontaa ja riskienhallintaa koskevien rakenteiden luominen. Sisäisen valvonnan ja riskienhallinnan järjestämisen vastuu on hallituksella ja toimitusjohtajalla. Valtuuston lakisääteisenä tehtävänä on päättää kuntakonsernin sisäisen valvonnan ja riskienhallinnan perusteista (13 ). Hallintosääntöön tulee ottaa tarpeelliset määräykset toimivallasta ja tehtävien jaosta (50 ). Kuntalain uudet määräykset edellyttävät käytännössä, että konsernin sisäisen valvonnan ja riskienhallinnan ohjeistusta ja toimintatapoja päivitetään. HUS -konsernin Hyvä hallinto - pysyväisohje (15/2010) uudistetaan ja raportointia kehitetään sisäisen valvonnan ja riskienhallinnan osalta. Riskinäkökohtia tullaan painottamaan talouden ja toiminnan raportoinnissa ja konsernijohdolle tullaan säännöllisesti raportoimaan riskienhallinnan tilanteesta, merkittävistä riskeistä, vahingoista ja turvallisuusuhkista. HUS:n valtuuston on tarkoitus päättää sisäisen valvonnan ja riskienhallinnan perusteista sekä toimintamallien implementoinneista joulukuussa 2013 (Sisäisen valvonnan ja riskienhallinnan yleisohje ). Sisäinen valvonta Sisäistä valvontaa toteutetaan kuntalain periaatteiden mukaisesti. Sisäinen valvonta kuuluu riskienhallinnan toteuttamiseen, ja se on olennainen osa päivittäistä johtamista ja kaikkea esimiestyötä. Sisäisellä valvonnalla tarkoitetaan kaikkia niitä toimenpiteitä ja menetelmiä, joiden tavoitteena on; 1) kuntayhtymän toiminnan tuloksellisuuden ylläpitäminen ja edistäminen, 2) ohjeiden ja säännösten mukaisesti toiminnan jatkuvuuden turvaaminen, 3) informaatiojärjestelmien luotettavuuden varmistaminen, 4) virheiden, 32

36 Konsernia ja kuntayhtymää koskevat tavoitteet erehdyksien ja väärinkäytösten minimointi, ennakointi ja toteaminen sekä 5) varojen ja muiden resurssien huolellisen ja taloudellisen käytön turvaaminen. Sisäisen valvonnan avulla tuotetaan johdolle riittävästi tietoa organisaation tilasta ja aikaansaannoksista. Riskienhallinta ja varautuminen Riskienhallinnalla ja riskeihin varautumalla turvataan HUS:n toimintojen häiriötön, laadukas ja kustannustehokas toteuttaminen sekä toimintojen jatkuminen kaikissa olosuhteissa. Keskeisiä toimintoja ja toimintaympäristöä uhkaavat riskit tunnistetaan ja arvioidaan organisaation kaikilla tasoilla ja kaikissa toiminnoissa sekä päätetään tarvittavista toimenpiteistä. Riskienhallinnan operatiivinen vastuu on tulosalueiden, tase-, toiminta- ja vastuuyksiköiden, sekä liikelaitosten ja tytäryhteisöjen johdolla. Johdon tehtävänä on johtaa, ohjata ja valvoa vastuualueensa toiminnan onnistumista tässä tehtävässä. Jokainen HUS:n henkilökuntaan kuuluva vastaa riskienhallinnan käytännön toteuttamisesta oman tehtäväkuvansa mukaisesti. Vakuuttamalla siirretään osa riskeistä osa vakuutusyhtiön kannettavaksi. Vakuuttamiseen on myös lakisääteisiä velvoitteita. HUS:n hallitus päättää vakuutettavista riskeistä. Lakisääteiset ja vapaaehtoiset vakuutukset kilpailutettiin loppuvuonna 2012 ja kilpailutuksen perusteella HUS:n vakuutukset on otettu alkaen LähiTapiola- sekä Pohjola-yhtiöistä. 3.5 Selonteko sisäisestä valvonnasta, riskienhallinnasta ja konsernivalvonnasta Sisäinen valvonta ja riskienhallinta Sisäisen valvonnan, riskienhallinnan ja konsernivalvonnan vahvistuslausuma korostaa johdon vastuuta sisäisen valvonnan ja riskienhallinnan järjestämisestä. Selonteon tarkoituksena on lisätä johdon ja henkilöstön tietoisuutta sisäisen valvonnan merkityksestä sekä lisätä yleistä luottamusta. Tätä tarkoitusta varten hallituksen tulee esittää toimintakertomuksessa selonteko sisäisestä valvonnasta ja konsernivalvonnan järjestämisestä. Lisäksi selonteossa on erikseen mainittava konsernijohdolle tai sen määräämälle taholle merkittävistä riskeistä ja epävarmuustekijöistä. HUS:n sairaanhoitoalueet, liikelaitokset, muut tulosalueet ja taseyksiköt sekä tytäryhteisöt antavat selonteon sisäisestä valvonnasta ja riskienhallinnasta toimintakertomukseen. Toimintakertomukseen ja tilinpäätökseen laaditaan myös HUS -kuntayhtymää ja HUS - kuntakonsernia koskevat sisäisen valvonnan ja riskienhallinnan selonteot. Selonteot perustuvat itsearviointikyselyiden vastaustuloksiin. Itsearvioinnit toteutetaan sähköisessä riskienhallintajärjestelmässä (HUS-Riskit). Sisäisen valvonnan ja riskienhallinnan arvioinnissa noudatetaan kansainvälisesti hyväksyttyä mallia (Coso ). Arviointikyselyiden toteuttamisesta ja selontekovastausten kokoamisesta vastaa yhtymähallinnossa yleishallinto- ja juridiikka -ryhmä. Sisäinen valvonnan ja riskienhallinnan selonteko Kirjanpitolautakunnan yleisohjeen (2013) mukaan kuntayhtymän toimintakertomuksessa on annettava selvitys siitä, miten sisäinen valvonta ja siihen liittyvä riskienhallinta on järjestetty, onko valvonnassa havaittu puutteita kuluneella tilikaudella ja miten sisäistä 33

37 Konsernia ja kuntayhtymää koskevat tavoitteet valvontaa ja riskienhallintaa on tarkoitus kehittää voimassa olevalla taloussuunnittelukaudella. Jos kuntayhtymän sisäisessä valvonnassa on havaittu puutteita ja virheitä, on niistä tehtävä selkoa ja esitys niiden korjaamisesta. HUS:n sairaanhoitoalueet, liikelaitokset, muut tulosalueet ja taseyksiköt tekevät kukin osaltaan itsearvioinnin sisäisen valvonnan ja riskienhallinnan järjestämisestä. Arvioinnissa käsiteltäviä osa-alueita ovat: Johtamistapa ja valvontaympäristö, riskienhallinta, valvontatoimenpiteet, raportointi ja tiedonvälitys ja seuranta. Konsernivalvonnan selonteko Kuntalain mukaan konsernijohto vastaa HUS -kuntayhtymän ohjauksesta ja konsernivalvonnan järjestämisestä. Konsernilla ei ole juridista itsenäisyyttä vaan se on omistus- ja hallintayksikkö, jonka tarkoituksena on tiivistää konserniin kuuluvien yksiköiden yhteistyötä, josta koituu hyötyä kuntayhtymälle ja sitä kautta kuntayhtymän jäsenkuntien asukkaille. Hyvään hallintotapaan kuuluu, että kuntayhtymän johto arvioi konsernivalvonnan asianmukaisuutta ja riittävyyttä. Konsernivalvonnassa mahdollisesti havaitut puutteet, virheet sekä niiden edellyttämät korjaustoimenpiteet esitetään selonteossa. Konsernivalvonnan selontekoa varten tytäryhteisöille kohdennetaan kirjanpitolautakunnan kuntajaoston yleisohjeen (2013) suosituksen mukaisesti itsearviointikysely. Selonteossa käydään läpi konsernivalvonnan kohdealueet. Kohdealueet ovat; 1) Toimivallan ja vastuunjako konserniohjauksessa, 2) ohjeiden anto, 3) konsernitavoitteiden asettaminen ja tavoitteiden toteutuminen, 4) tytäryhteisöjen toiminnan tuloksellisuuden ja taloudellisen aseman seuranta, 5) analysointi ja raportointimenetelmät, 6) keskitettyjen konsernitoimintojen ja palveluiden käyttö, sekä 7) riskienhallintajärjestelmien toimivuus tytäryhteisöissä. Jos konsernivalvonnassa on havaittu puutteita ja virheitä, on niistä tehtävä lausumassa selkoa ja annettava esitys niiden korjaamisesta. 34

38 Talousarvion rakenne ja sitovuudet 4 TALOUSARVION RAKENNE JA SITOVUUDET 4.1 Talousarvion ja taloussuunnitelman rakenne Taloussuunnitelma esitetään kolmen vuoden suunnittelukaudelle, joista ensimmäinen on talousarviovuosi. Valtuusto hyväksyy hallituksen esityksestä talousarviossa kuntayhtymälle sekä toiminnalliset että taloudelliset tavoitteet. Investointisuunnitelma laaditaan neljälle vuodelle. HUS-kuntayhtymän talousarvio muodostuu kuntayhtymäosasta ja kolmesta lisäosasta, jotka laaditaan johtokunta- ja lautakuntakäsittelyitä varten: Kuntayhtymä, taseyksiköt ja liitteet, Sairaanhoito- ja tulosalueet, Sairaanhoidolliset tukipalvelut, Muut tukipalvelut ja tytäryhtiöt. Talousarvion alkuosa koostuu talousarvion laadinnan lähtökohdista, vuoden 2014 strategisista painopisteistä ja avaintavoitteista sekä toiminnan ja talouden tavoitteista. Lisäksi siinä on esitetty talousarvion rakenne ja sitovuudet sekä tuotteistuksen, hinnoittelun ja laskutuksen periaatteet sekä opetus-, tutkimus- ja kehittämistoiminta. Toiminnan ja talouden suunnittelu -osan Tuloslaskelmaosassa esitetään talousarvion laadinnan lähtökohdat ja liitteessä 7 kuntayhtymän yhdistellyt tulos- ja rahoituslaskelmat vuodelle Investointiosassa esitetään investointien strategiset tavoitteet, investointisuunnitelman rakenne ja vuosien investointisuunnitelmat tulosalueille. Rahoitusosassa esitetään HUS-kuntayhtymän rahoitustilanne ja rahoitussuunnitelma vuosille Henkilöstösuunnitelmaosassa esitetään henkilöstöjohtamisen painopisteet, osaamisen kehittämissuunnitelma ja henkilöstörakennesuunnitelma ja liitteessä 6 numeerinen henkilöstösuunnitelma. Käyttötalousosassa esitetään HUS:n strategisista päämääristä johdetut sairaanhoitoalueiden toiminnalliset ja taloudelliset avaintavoitteet viiden näkökulman mukaisesti: potilas/asiakas ja yhteiskunnallinen vaikuttaminen; opetus ja tutkimus; prosessit, rakenteet ja johtaminen; henkilöstö ja talous. Apuvälinekeskus ja Tietohallinnon taseyksiköiden taloussuunnitelmat esitetään käyttötalousosan lopussa. Tulosalueiden talousarviot ja toimintasuunnitelmat osassa esitetään yksiköiden talouden keskeiset tunnusluvut, toimintaympäristön tila ja ennakoidut muutokset, palvelutavoitteet, tuloslaskelma, tuottavuustavoitteen toiminnallistaminen sekä henkilöstösuunnitelma ja mahdolliset organisatoriset muutokset. Yhtymähallinto, HUS-Tilakeskus, Ulkoinen tarkastus ja Työterveyshuolto tulosalueiden taloussuunnitelmat esitetään osan lopussa. Sairaanhodollisten liikelaitosten talousarviot ja toimintasuunnitelmat osassa esitetään sairaanhoidollisten liikelaitosten tunnusluvut; toimintaympäristön tila ja ennakoidut muutokset; visio ja liiketoiminta-ajatus; palvelutavoitteet; tuloslaskelma ja tuottavuustavoitteen toiminnallistaminen; investoinnit ; rahoituslaskelma; henkilöstösuunnitelma ja mahdolliset organisatoriset muutokset sekä strategiset avaintavoitteet. Muiden liikelaitosten ja tytäryhtiöiden talousarviot ja toimintasuunnitelmat osassa esitetään muiden liikelaitosten tunnusluvut; toimintaympäristön tila ja ennakoidut muutokset; visio ja liiketoiminta-ajatus; palvelutavoitteet; tuloslaskelma ja tuottavuustavoitteen toiminnallistaminen; investoinnit ; rahoituslaskelma; henkilöstösuunnitelma ja mahdolliset organisatoriset muutokset sekä strategiset avaintavoitteet. 35

39 Talousarvion rakenne ja sitovuudet Talousarviokirjan muita liikelaitoksia ja tytäryhtiöitä koskevassa osassa esitetään lisäksi HUS-Kiinteistöt Oy:n, Uudenmaan Sairaalapesulan sekä Hyksin kliiniset palvelut Oy:n talousarviot. Kuntayhtymän valtuusto hyväksyy liikelaitoksille ja tytäryhtiöille asetettavat toiminnalliset ja taloudelliset tavoitteet. 4.2 Talousarvion sitovuus Sitovat tavoitteet ja tulostavoitteet Kuntayhtymä Taloussuunnittelukauden tavoitteeksi asetetaan tasapainoinen talous. Vuodelle 2014 tulostavoite on nollatulos, jolloin vuosikate = poistot. Vuosina suunnitellaan katettavaksi aikaisempien vuosien taseeseen kertynyt alijäämä, jolloin vuoden 2015 tulostavoite on 10,0 milj. euroa ja vuoden ,9 milj. euroa. Talousarviovuodelle 2014 kuntayhtymätasolla sitovaksi taloudelliseksi tavoitteeksi asetetaan kuntayhtymän sitovat nettokulut, joka mahdollistaa toimintatuottojen, rahoituserien muutoksen ja muun kuin jäsenkuntamyynnin huomioimisen sitovassa tavoitteessa. HUS-kuntayhtymän sitovat nettokulut: Sitovat nettokulut Tuotto-/kuluryhmä (1 000 euroa) TP 2012 TA 2013 ENN 2013 Toimintakulut korkokulut muut rahoituskulut poistot = Toiminnan kulut muut myyntituotot maksutuotot tuet ja avustukset muut toimintatuotot korkotuotot muut rahoitustuotot = Toiminnan nettokulut Myyntituotot sairaanhoidollisesta toiminnasta Sitovat nettokulut Muutos % edellisestä vuodesta 1,7 % 2,8 % 1,1 % Muutos % talousarviosta 2,2 % Investointien osalta sitoviksi tavoitteiksi asetetaan HUS-kuntayhtymän investointien yhteismäärä ml. pienet laite- ja rakennushankkeet. Kustannusarvioltaan vähintään 10 milj. euron hankkeet esitetään valtuuston hyväksyttäväksi hankekohtaisesti. 36

40 Talousarvion rakenne ja sitovuudet Kuntayhtymän rahoitusosan sitoviksi tavoitteiksi asetetaan pitkäaikaisten lainojen lisäysten ja pitkäaikaisten lainojen vähennysten enimmäismäärä sekä antolainauksen muutokset nettomääräisinä. Kuntayhtymä maksaa omistajakunnille peruspääomasta 3 %:n korkoa. Sitovat tavoitteet Tilikauden tulos (1000 euroa) Pitkäaikaisten lainojen lisäys (Milj. euroa) Pitkäaikaisten lainojen vähennys (Milj. euroa) Antolainauksen Sitovat nettokulut muutokset (Milj. euroa) nettomääräisenä (Milj. euroa) Peruspää oman korko HUS-Kuntayhtymä 0,0 90,0-10,2-0,5 1443,8 3,0 % Sairaanhoitoalueet Sairaanhoitoalueiden sitovaksi taloudellisiksi tavoitteiksi asetetaan sitovat nettokulut. Sairaanhoitoalueiden sitova tulostavoite on nollatulos lukuun ottamatta Länsi-Uudenmaan sairaanhoitoalueen 0,4 milj. alijäämäistä tulostavoitetta. Lisäksi sairaanhoitoalueiden tuottavuustavoitteiksi asetetaan 1,5 % lukuun ottamatta Länsi-Uudenmaan sairaanhoitoalueen 0,6 %:n tuottavuustavoitetta. Tuottavuuden toteutumista mitataan somaattisen tuotannon osalta DRG-pisteen kustannus-mittarilla (euroa / DRG-piste) sekä henkilötyön tuottavuus-mittarilla (DRG-pisteet/htv). Sairaanhoitoalue Sitovat tavoitteet Tilikauden tulos (1000 euroa) Tuottavuustavoite Sitovat nettokulut HYKS-sairaanhoitoalue 0,0 1,5 % Länsi-Uudenmaan sairaanhoitoalue -400,0 0,6 % Lohjan sairaanhoitoalue 0,0 1,5 % Hyvinkään sairaanhoitoalue 0,0 1,5 % Porvoon sairaanhoitoalue 0,0 1,5 % Sitovat nettokulut (1 000 euroa) TP 2012 TA 2013 ENN 2013 / TA 2013 / ENN 2013 HYKS-sairaanhoitoalue ,88 % -0,19 % Länsi-Uudenmaan sairaanhoitoalue ,32 % -1,23 % Lohjan sairaanhoitoalue ,98 % 1,81 % Hyvinkään sairaanhoitoalue ,22 % 2,43 % Porvoon sairaanhoitoalue ,91 % 2,77 % Taseyksiköt Apuvälinekeskus ja tietohallinnon taseyksiköiden sitovaksi taloudelliseksi tavoitteeksi asetetaan valtuustoon nähden tilikauden nollatulos. Tietohallinnon taseyksikölle asetetaan 1,5 %:n ja Apuvälinekeskukselle 2,5 %:n tuottavuustavoite lisäksi yksiköille asetetaan tuottavuustavoitteesta johdettu toiminnan tuoteryhmäkohtaisella volyymilla painotettu sallittu hintatason muutos- %. Tietohallinnon suurin sallittu hintatason muutos on -0,2 % ja Apuvälinekeskuksen 3,3 %. 37

41 Talousarvion rakenne ja sitovuudet Talousarvion laadinnan yhteydessä arvioidaan pitkäaikaisten lainojen tarve, joille asetetaan enimmäisnostoraja. Taseyksiköt eivät maksa peruspääomastaan korkoa. Valtuusto hyväksyy kuntayhtymän talousarviomuutosten yhteydessä myös mahdolliset taseyksiköitä koskevat muutokset. Taseyksikkö Sitovat tavoitteet Tilikauden tulos (1000 euroa) Tuottavuustavoite Hintatason muutos Pitkäaikaisten lainojen lisäys (Milj. euroa) Tietohallinto 0,0 % 1,5 % -0,2 % 0,0 Apuvälinekeskus 0,0 % 2,5 % 3,3 % 1,0 Liikelaitokset ja tulosalueet Liikelaitosten ja tulosalueiden sitovaksi taloudelliseksi tavoitteeksi asetetaan tilikauden nollatulos lukuun ottamatta HUSLABin 0,4 milj. ylijäämäistä tulostavoitetta. Liikelaitoksille määritetään lisäksi tukipalveluyksikkökohtaisesti sitovasta 1,5 2,5 %:n tuottavuustavoitteesta johdettu toiminnan tuoteryhmäkohtaisella volyymilla painotettu sallittu hintatason muutos- %. Tulosalueiden tuottavuustavoite on 1,5 %. Tuottavuustavoitteessa ei ole huomioitu HUS-Apteekin osalta välitettävien lääkkeiden ja HUS-Logistiikan osalta välitettävien tarvikkeiden osuutta. Lisäksi yhtymähallinnon osalta tuottavuustavoitetta laskettaessa vakuutuskustannukset on vähennetty ulkoisista toimintakuluista. Liikelaitokset ja tulosalueet Sitovat tavoitteet Tilikauden tulos (1000 euroa) Tuottavuustavoite Hintatason muutos Pitkäaikaisten lainojen lisäys (Milj. euroa) Peruspääoman korko HUS-Apteekki *) 0 2,0 % -3,6 % 0,0 3,0 % HUS-Kuvantaminen 0 2,0 % 1,7 % 0,0 3,0 % HUSLAB 400 2,0 % 0,3 % 0,0 3,0 % Ravioli 0 2,0 % 3,2 % 0,0 3,0 % HUS-Desiko 0 2,0 % -0,6 % 0,0 3,0 % HUS-Logistiikka *) 0 2,0 % -1,9 % 0,0 3,0 % HUS-Servis 0 2,0 % 0,3 % 0,0 3,0 % Tulosalueet Tilakeskus **) 0 1,5 % 0,0 3,0 % Yhtymähallinto ***) 0 1,5 % 0,0 Työterveyshuolto 0 1,5 % 0,0 Ulkoinen tarkastus 0 1,5 % 0,0 *) Tuottavuustavoiteessa ei ole huomioitu välitettävien lääkkeiden ja tarvikkeiden osuutta **) Tuottavuustavoite kohdistettiin ylläpitovuokraan ***) Tuottavuustavoitteessa ei ole huomioitu vakuutuskustannuksia Liikelaitosten talousarvion laadinnan yhteydessä arvioidaan pitkäaikaisten lainojen tarve, joille asetetaan enimmäisnostoraja. HUS-Tilakeskuksen osalta tuottavuustavoite kohdennetaan ylläpitovuokraan. Liikelaitokset ja HUS-Tilakeskus tulosalue maksavat peruspääomastaan 3 %:n korkoa. Ulkoinen tarkastus, Yhtymähallinto ja Työterveyshuolto tulosalueilla ei ole peruspääomaa. Liikelaitosten toteutuneen tilikauden yli-/alijäämän käsittelystä päätetään tilinpäätöksen valmistelun yhteydessä. 38

42 Talousarvion rakenne ja sitovuudet Valtuusto päättää kuntayhtymän talousarvion yhteydessä liikelaitoskohtaiset tavoitteet. Liikelaitosten johtokunnat hyväksyvät liikelaitosten omat talousarviot, jotka noudattavat HUS-kuntayhtymän valtuuston konsernipolitiikkaa ja sen asettamia toiminnallisia ja taloudellisia tavoitteita. Tytäryhtiöt Toiminnallisia ja taloudellisia tavoitteita asetetaan HUS-Kiinteistöt Oy:lle sekä yhteistyössä Helsingin kaupungin kanssa Uudenmaan Sairaalapesula Oy:lle. HUS-Kiinteistöt Oy:lle ja Uudenmaan Sairaalapesula Oy:lle asetetaan vuoden 2014 talousarviotavoitteeksi 2 %:n tuottavuustavoite. Lisäksi yksiköille asetetaan nollatulostavoite. Tytäryhtiö Sitovat tavoitteet Tilikauden tulos ennen tp-siirtoja (1000 euroa) Tuottavuustavoite HUS-Kiinteistöt Oy 0,0 2,0 % Uudenmaan Sairaalapesula Oy 0,0 2,0 % Liikelaitosten johtokuntien ja osakeyhtiöiden hallitusten tulee päätöksillään tukea konsernin tavoitteiden saavuttamista. 39

43 Talousarvion rakenne ja sitovuudet Yhteenveto määrärahojen ja tuloarvioiden toteutumisesta Alla olevassa taulukossa on esitetty talousarviossa vuonna 2014 sitoviksi tavoitteiksi asetettujen tuloslaskelmaosan, investointiosan ja rahoitusosan määrärahat ja tuloarviot. (1 000 euroina) Sitovuus 1) MÄÄRÄRAHA 2) TULOARVIOT B / N TAE2014 TAE2014 TULOSLASKELMAOSA HUS-kuntayhtymä toimintakulut 2) N Muut rahoituskulut INVESTOINTIOSA HUS:n tulosalueet B Taseyksiköt B Liikelaitokset B RAHOITUSOSA Antolainauksen muutokset N 501 Antolainasaamisten lisäys B Antolainasaamisten vähennys Lainakannan muutokset Pitkäaikaisen lainakannan lisäys B Pitkäaikaisen lainakannan vähennys B YHTEENSÄ ) N = sitovuus nettomääräraha ; B = sitovuus bruttomääräraha 2) Määräraha = HUS-kuntayhtymän sitovat nettokulut (jäsenkuntien maksuosuus lisättynä tilikauden alijäämällä, tilikauden tuloksen ollessa nolla = jäsenkuntien maksuosuus). Kts. sitovien nettokulujen laskentakaava tämän kappaleen alkupuolella olevasta taulukosta HUS-kuntayhtymän sitovat nettokulut. 40

44 Tuotteistus, hinnoittelu ja laskutus yleisperustelut 5 TUOTTEISTUS, HINNOITTELU JA LASKUTUS YLEISPERUSTELUT 5.1 Tuotteistus ja hinnoittelu Perussopimuksen mukaan kuntayhtymän tulot muodostuvat jäsenkuntien palvelumaksuista ja kuntayhtymän muista tuloista. Hoitopalvelujen hinnoittelun perusteista päättää valtuusto ja sairaalakohtaiset hinnat hyväksyy hallitus. Tuotteistuksessa noudatetaan samoja periaatteita sairaanhoitopiirin kaikissa sairaaloissa ja yksiköissä. Erikoissairaanhoidon palveluiden tuotteistus perustuu NordDRG-ryhmiteltyihin tuotteisiin, hoitopäivä- ja avohoitokäyntituotteisiin sekä suoriteperusteiseen laskutukseen. Kuntia laskutetaan palveluiden toteutuneen käytön mukaan. Palveluiden hinnoittelu tapahtuu omakustannusperiaatteella. Periaate tarkoittaa sitä, että palveluhinnat vastaavat palveluiden tuottamisesta aiheutuvia kustannuksia. Tuotekohtaisten hintojen määrittely perustuu sairaanhoitoalueittain toteutettuun kustannuslaskentaan. Kustannuslaskennan yleiset periaatteet ovat yhteiset koko sairaanhoitopiirissä ja kunkin tuotteen hinnan muodostuminen tehdään yhteisillä periaatteilla. NordDRG-tuotteiden hinnoittelussa hoitojaksojen kustannusrajat määritetään keskihajonnan (SD) perusteella, ja pääsääntönä kustannusrajoja asetettaessa käytetään 2SD. Kustannushajonnan ollessa suuri, voidaan pääsäännöstä poiketa ja käyttää kustannusrajana 1SD. Sairaanhoitoalueiden tuotekohtaiset hinnat vaihtelevat hoidon vaativuustasosta ja potilaiden erilaisuudesta johtuen. Yliopistosairaalassa annettavat hoidot ovat usein vaativampia kuin muissa kuntayhtymän sairaaloissa/yksiköissä annettavat hoitopalvelut, vaikka hoito ryhmittyykin samaan NordDRGryhmään. Vuonna 2014 tavoitteena on tuottavuuskehityksen jatkuva parantaminen kaikilla sairaanhoitoalueilla ja tukipalveluissa. Parantuva tuottavuus ja parempi kustannusten hallinta mahdollistavat kilpailukykyisen ja kustannukset kattavan hinnoittelun. Talousarviovuoden 2014 välisuoritteiden hinnoittelu pohjautuu välisuoritteiden toteutuneisiin kustannuksiin vuonna 2012 ja niitä korjataan talousarviovalmistelun yhteydessä arvioidulla kustannustason muutoksella vuosina 2013 ja 2014 sekä vuosien 2013 ja 2014 toiminnallisilla muutoksilla. Välisuoritelajit, joille HUS:ssa lasketaan yksikkökustannukset, ovat hoitopäivät, poliklinikkakäynnit, leikkaustoimenpiteet, muut hoitotoimenpiteet, kuvantamistutkimukset, laboratoriotutkimukset, kalliit lääkkeet, kalliit tarvikkeet ja apuvälineet. Sairaanhoitoalueille asetettiin tuottavuustavoitteeksi vuoden 2014 osalta 1,5 % lukuun ottamatta Länsi- Uudenmaan sairaanhoitoaluetta, jonka tuottavuustavoitteeksi asetettiin 0,6 %. Toiminnalle asetettu tuottavuustavoite huomioidaan ainoastaan NordDRG-, hoitopäivä- ja avohoitokäyntituotteiden tuotehinnoittelussa. Suoriteperusteisesti laskutettavissa palveluissa ei huomioida tuottavuustavoitetta. Näin toimien pienennetään riskiä ulkokuntien ja muiden maksajien subventiosta jäsenkuntien kustannuksella. Kuntayhtymätasolla sairaanhoidollisten palvelutuotteiden keskimääräisten tuotehintojen nousun tulee olla sallitun hintatasonmuutoksen mukainen, mikä on 4,2 % vuoden 2013 talousarvioon verrattaessa. Sallitun hintatasonmuutosprosentin muodostuksessa on huomioitu kuntayhtymätasoinen kustannustason keskimääräinen muutos vuonna 2014, vuoden 2012 alijäämä ilman lomapalkkavelan laskentaperusteiden muutoksen vaikutusta, talousarviovalmistelussa sovittujen toiminnallisten muutosten vaikutus, viimeisimmän ennusteen mukainen vuoden 2013 hintojen korjaustarve sekä tuottavuustavoite vuodelle Vuosittain toteutettavassa kustannuslaskennassa lasketaan välisuoritteiden tuottamisesta aiheutuneet kustannukset edellisen vuoden tilinpäätöstietojen pohjalta. Välisuoritehinnoittelussa välisuoritekustannuksia korjataan keskimääräisen kustannustason muutoksen verran. Sairaanhoidollisten palveluiden tuotehinnat muodostuvat tuotteille kohdistuvien välisuoritteiden muodostamien kustannusten yhteissummasta. Tuotehinnoissa huomioidaan asetettu tuottavuustavoite. 41

45 Tuotteistus, hinnoittelu ja laskutus yleisperustelut Valtuusto päätti palveluiden tuotteistuksen ja hinnoittelun periaatteista vuodelle Tuotteistuksessa noudatetaan yhtenäisiä periaatteita sairaanhoitopiirin kaikissa sairaaloissa. Palveluiden tuotteistukseen ja hinnoittelun periaatteisiin on vuoden aikana valmisteltu vain pieniä tarkennuksia mm. erityispalveluiden laskutukseen. Tarkennukset on esitetty liitteenä 2 olevassa Tuotteistuksen ja hinnoittelun periaatteet 2014 dokumentissa. 5.2 Ensihoitopalvelu ja erityisvelvoitteiden asukaslukuperusteiset maksut Terveydenhuoltolain ensihoitoa koskeva osuus sekä sosiaali- ja terveysministeriön antama asetus ensihoidosta siirsivät ensihoidon järjestämisvastuun yksittäisiltä kunnilta sairaanhoitopiireille ja osoittivat aivan uusia tehtäviä ensihoitopalveluille. Ensihoidon tuli olla uudella tavalla järjestetty viimeistään alkaen lukuun ottamatta kenttäjohtamisjärjestelmää, jonka siirtymäaika oli saakka. HUS:n sairaanhoitoalueet ovat väestöltään sekä yhdyskunta- ja palvelutuotantorakenteeltaan hyvin erilaisia, minkä vuoksi ensihoitoakaan ei ole ollut tarkoituksenmukaista toteuttaa kaikilla alueilla samalla tavalla. HUS:in hallituksen ( ) päätöksen mukaisesti ensihoito järjestettiin sairaanhoitoalueittain seitsemänä toiminnallisena kokonaisuutena siten, että HYKS-sairaanhoitoalue jakaantui kolmeen alueeseen. Ensihoidon palvelutasomäärittelyssä tulee olla yhtenevät periaatteet koko erityisvastuualueella, mutta palvelujen järjestämistapa voi vaihdella paikallisten olosuhteiden mukaan. Ensihoidon lääketieteellisen johdon on oltava sairaanhoitopiirin omaa palvelua, vaikka itse palvelutoiminta olisi ulkoistettu. HYKS-sairaanhoitoalue jakaantuu kolmeen toiminnalliseen järjestämisalueeseen, jotka ovat Helsingin alue, Jorvin alue (Espoon, Kirkkonummi ja Kauniainen) ja Peijaksen alue (Vantaa ja Kerava). Helsingin kaupungin alueella pelastuslaitos on ollut ainoa ensihoitopalvelun sopimuspalveluntuottaja, Jorvin alueella toimii Länsi-Uudenmaan pelastuslaitos ja Peijaksen alueella Keski-Uudenmaan pelastuslaitos. HYKS-sairaanhoitoalueella ensihoidosta on vastannut lukien operatiivisen tulosyksikön ensihoitoyksikkö, joka tuottaa omana palveluna ensihoitolääkäripäivystyksen sekä ensihoidon vastuulääkäri- ja asiantuntijapalvelun. HYKS-sairaanhoitoalue maksaa lisäksi osuuden HUS:n ensihoidon tietojärjestelmäkuluista sekä laitevuokrat. Länsi-Uudenmaan sairaanhoitoalue järjestää alueen kolmen kunnan ensihoidon kahden eri toimijan kanssa tehdyillä sopimuksilla, jotka ovat voimassa asti. Syksyn 2013 aikana sairaanhoitoalueen lautakunta päättää, kilpailutetaanko ensihoito vai tehdäänkö siitä sopimus pelastuslaitoksen kanssa. 42

46 Tuotteistus, hinnoittelu ja laskutus yleisperustelut Lohjan sairaanhoitoalueella kilpailutettu sopimus ensihoidon järjestämisestä on Vihdin sairaankuljetus Oy:n kanssa. Sopimus sisältää myös alueen kuntien ja sairaanhoitoalueen kiireettömät potilassiirrot. Ensivastetoiminta ostetaan Länsi-Uudenmaan pelastuslaitokselta. Hyvinkään sairaanhoitoalue on toiminut ensihoidon pilottiyksikkönä. Ensihoito siirtyi alueen vastuulle vuoden 2012 alusta. Syksyllä 2012 kilpailutettu alueellinen siirtokuljetustoiminta tuli sairaanhoitoalueen hallinnoimana osaksi alueellista sairaankuljetusjärjestelmää huhtikuun 2013 alusta alkaen. Ensihoitohenkilöstön nivottaminen osaksi alueellista terveydenhuollon päivystysjärjestelmää on edennyt suunnitelman mukaisesti. Hyvinkään sairaanhoitoalueella ensihoito järjestetään osin yhteistoimintana alueen pelastustoimen kanssa ja osin omana tuotantona. Ensihoidon kuluista laskutetaan kunnilta 70 % kapitaatioperusteisesti ja 30 % hätäkeskuksen tehtävien lukumäärien suhteessa. Porvoon sairaanhoitoalueella ensihoito ja ensivastetoiminta hoidetaan yhdessä Itä- Uudenmaan pelastuslaitoksen kanssa alkaen tehdyllä yhteistoimintasopimuksella. HUS veloittaa järjestämisalueen ensihoitotoiminnan kustannukset järjestämisalueen kunnilta kapitaatioperusteisesti. Laskutus tasataan vuoden lopussa ensihoidon palveluiden toteutuneita kustannuksia vastaavaksi. Poikkeuksena Hyvinkään sairaanhoitoalueen ensihoidon järjestämisalue, missä ensihoidon laskutus vuonna 2014 perustuu kapitaatioperusteisesti määritettyyn veloitukseen (70 %) ja tehtävälukumääräperusteiseen veloitukseen (30 %). Kapitaatioveloitus määritetään järjestämisalueen ensihoidon suunniteltujen kustannusten ja mukaisen asukasluvun perusteella. HUS on vastuussa alueensa lääkärihelikopteritoimintaan liittyvästä ensihoidosta. HUS:n jäsenkunnat Helsinkiä lukuun ottamatta osallistuvat toiminnan rahoittamiseen asukaslukuperusteisesti. Helsingiltä sekä muiden sairaanhoitopiirien kuntien alueelle suuntautuneista hälytyksistä veloitetaan hälytyskohtainen maksu. HYKS-sairaanhoitoalueen operatiivinen tulosyksikkö vastaa lääkärihelikopteritoimintaan liittyvän ensihoidon lääkärihenkilökunnan toimintakuluista. Vuonna 2014 asukaslukuperusteinen maksu on 1,19 euroa/asukas (1,14 euroa/asukas vuonna 2013) ja suoriteperusteinen hälytysveloitus euroa/hälytys (990 euroa/hälytys/2013). Jäsenkuntakohtainen arvio perittävästä maksusta esitetään liitteessä 4. Kuntayhtymän vastuulla olevat Myrkytystietokeskuksen ja sen yhteydessä toimivan teratologisen tietopalvelun kulut laskutetaan vuoden 2012 toteutuneiden toimintakulujen perusteella. Myrkytystietokeskus ja teratologinen tietopalvelu ovat HUSLAB liikelaitoksen toimintaa. Arvio vuoden 2014 asukaslukuperusteiseksi maksuksi on euroa, josta jäsenkuntien osuus on euroa ( euroa vuonna 2013). Jäsenkunta- ja sairaanhoitopiirikohtainen arvio perittävästä maksusta esitetään liitteessä 3. 43

47 5.3 Kalliin hoidon tasaus Tuotteistus, hinnoittelu ja laskutus yleisperustelut Talousarviovuoden aikaisia erityisen kalliiden hoitojen kustannuksia tasataan jäsenkuntien kesken. Vuonna 2014 kalliin hoidon piiriin kuuluvat kaikki ne jäsenkunnissa asuvat potilaat, joiden hoidon kustannukset koko HUS:ssa ylittävät euroa kalenterivuodessa. Tasausjärjestelmän kautta katetaan 80 % kustannusrajan ylittävistä kustannuksista. Kunnilta kannetaan asukaslukuperusteinen maksu, ja 20 % kalliin hoidon kustannuksista (ts. kalliin hoidon tasausrajan ylittävistä kustannuksista) veloitetaan potilaan kotikunnalta. Vuoden 2012 toteutunut tasauslaskutuksen maksu oli 40,10 euroa/asukas (2011: 37,36 euroa/asukas). Jäsenkunnilta kannetaan kalliin hoidon tasausta varten ennakkomaksua 28 euroa/asukas, (28 euroa/asukas vuosina ). Ennakot peritään kunnilta tammikuussa ja tasaus tehdään kaksi kertaa vuodessa; ensimmäinen tasaus tehdään tammi-kesäkuun tietojen perusteella ja toinen tilinpäätöksen yhteydessä. Tasausten yhteydessä jäsenkunnille lähetetään hyvityslaskut. Kalliin hoidon tasaus on HUS-kuntayhtymän kannalta taseen kautta kulkeva läpikulkuerä. Kuntakohtaiset perittävät ennakot esitetään liitteessä Kuntalaskutuskäytäntö Jäsenkuntia laskutetaan kuukausittain ennakkona 1/12 osa jäsenkuntien kanssa tehtyjen maksuosuuksien kokonaissummasta. Kuukausittain perittävää ennakkoa muutetaan, jos kunnan maksuosuutta muutetaan kesken vuotta. Toteutunut palvelujen käyttö laskutetaan palveluiden tuotteistuksen periaatteiden mukaisesti määriteltyjen tuotteiden ja hinnastossa vahvistettujen sairaalakohtaisten hintojen perusteella. Varsinainen laskutus tasataan neljä kertaa vuodessa palvelujen toteutuneen käytön mukaiseksi. Sopimuskuntien, ulkokuntien ja muiden maksajien laskutuksessa sovelletaan samoja laskutusperiaatteita kuin jäsenkuntien laskutuksessa, jollei sairaanhoitopiirien, sopimuskuntien tai muiden maksajien välillä ole muuta sovittu. 44

48 Opetus-, tutkimus- ja kehittämistoiminta 6 OPETUS-, TUTKIMUS- JA KEHITTÄMISTOIMINTA Yliopistosairaalaa ylläpitävänä sairaanhoitopiirinä HUS:n ydintoimintana ja lakisääteisenä tehtävänä on erikoissairaanhoidon lisäksi koulutus ja tutkimus. HUS toteuttaa koulutustehtäväänsä osallistumalla Helsingin yliopiston lääketieteellisen tiedekunnan antamaan lääkärien ja hammaslääkärien perus- ja erikoistumiskoulutukseen ja tarjoamalla käytännön koulutusjaksojen ajaksi ympäristön ja ohjausta ammattikorkeakouluissa hoitajiksi opiskeleville. Sen lisäksi HUS:ssa koulutetaan jonkin verran mm. sairaaloiden tarvitsemaa tutkimushenkilökuntaa (esim. sairaalakemistit ja - fyysikot). HUS saa valtiolta korvausta lääkäri- ja hammaslääkärikoulutukseen, mutta sen määrä on jäänyt pahasti jälkeen. Ammattikorkeakoulut korvaavat opiskelijoidensa harjoitteluviikosta aiheutuvia kuluja. Tämän korvauksen kustannuskattavuus ei ole tiedossa. HUS:ssa tehdään erityisesti kliinisen lääketieteen tutkimustyötä. Sen tavoitteena on entistä parempi diagnostiikka ja hoito. HUS:ssa tapahtuva kliininen tutkimus on siten ydintoiminnan eli erikoissairaanhoidon palvelujen lääketieteellisen sisällön kehittämistä. Kliininen tutkimus on välttämätön edellytys sille, että HUS:n tuottamat palvelut pysyvät lääketieteellisesti ajan tasalla ja vastaavat alueen kuntien ja eräiltä osin koko valtakunnan asukkaiden perustellusti niille asettamia odotuksia. Kehittämistoiminnan tavoitteena on pitää HUS:n toimintaprosessit mm. palvelujen sujuvuuden ja kustannustehokkuuden kannalta parhaina mahdollisina. 6.1 Opetus ja tutkimus Opetuksen ja tutkimuksen tavoitteet Suomalainen yhteiskunta odottaa oikeutetusti HUS:lta uusimpaan tietoon perustuvaa sairauksien diagnostiikkaa ja hoitoa. Välttämätön edellytys tämän tavoitteen saavuttamiseksi on korkeatasoinen tutkimustyö ja opetustoiminta. HUS:n tutkimuksen ja opetuksen tavoitteet on määritelty hyväksytyssä strategiassa vuosille Sen mukaan HUS toimii tutkimuksessa ja opetuksessa tiiviissä yhteistyössä Helsingin yliopiston, sen lääketieteellisen tiedekunnan ja muiden korkeakoulujen ja ammatillisten oppilaitosten kanssa. Tutkimustoiminnan edellytyksiä vahvistetaan sekä taloudellisesti että hallinnollisesti. Laadukkaalla perus-, erikoistumis-, jatko- ja täydennyskoulutuksella turvataan korkeatasoinen osaaminen ja varmistetaan ammattitaitoisen työvoiman saatavuus myös tulevaisuudessa. Perusterveydenhuollon osaamistarpeiden parempi tunnistaminen ja koulutustarpeeseen vastaaminen otetaan myös huomioon. Strategian tutkimus- ja opetusosion tarkempia tavoitteita ovat mm: - Yliopisto- ja korkeakouluyhteistyö toteutetaan niin, että HYKS ja Helsingin yliopiston lääketieteellinen tiedekunta muodostavat erottamattoman kokonaisuuden niin, että yhteistyö voisi toimia maailmanlaajuisena esimerkkinä. - HUS:ssa tehtävän tutkimustyön periaatteiksi ja suuntaviivoiksi määritellään, että tutkimuksen asema HUS:n yhtenä perustehtävänä tunnustetaan koko organisaatiossa ja jäsenkunnissa ja HUS:n kaikkien ammattiryhmien mahdollisuutta tehdä tieteellistä työtä vahvistetaan. 45

49 Opetus-, tutkimus- ja kehittämistoiminta - Strategian mukaan HUS:n sairaaloissa ja muissa yksiköissä keskitytään sellaiseen tutkimukseen, joka onnistuessaan johtaa perustavaa laatua olevaan uuteen tietoon ja sen avulla sairauksien parantuneeseen diagnostiikkaan ja hoitoon. HUS koordinoi myös perusterveydenhuollossa tehtävää tutkimustyötä. Tiivistyvä kumppanuus perusterveydenhuollon kanssa sisältää mm. terveyden edistämisen ja siihen liittyvänä sairauksien ehkäisyn ja kuntoutuksen tutkimuksen. - HUS vaikuttaa valtakunnallisiin päätöksiin niin, että tutkimuksen asema yhteiskunnassa vahvistuu ja yhteistyössä muiden yhteisöjen ja teollisuuden kanssa tehostaa tutkimustulosten käytännön hyödyntämistä uusien tuotteiden ja palvelujen pohjana. - Tutkimustoiminnan rahoituksen läpinäkyvyyttä parannetaan ja HUS:n talousarvioon sisällytetään erillinen tutkimustoiminnan määräraha, jota kasvatetaan strategiakauden aikana. - Opetustoiminnan laajuus sovitetaan yhteen työvoimatarpeen kanssa ja sen rahoitus pyritään saamaan kuluja vastaavalle tasolle. - Lääkäreiden ja hammaslääkäreiden peruskoulutuksen sisältöä ja määrää kehitetään yhdessä lääketieteellisen tiedekunnan kanssa vastaamaan arvioitua tarvetta ja erikoistumiskoulutus mitoitetaan tiedossa olevan poistuman ja tarveanalyysin perusteella niin, että erikoislääkäreiden ja hammaslääkäreiden määrä vastaa tulevaisuudessa palvelujärjestelmän tarvetta. - Hoitohenkilöstön perus- ja jatkokoulutusta kehitetään yhdessä alan oppilaitosten kanssa tavoitteena parantaa valmistuvien henkilöiden osaamisen työelämävastaavuutta - HUS:n johdolla laaditaan erityisvastuualueen koulutusohjelma koko terveydenhuoltohenkilöstölle Opetuksen ja tutkimuksen rahoitus ja budjettikäsittely Valtio korvaa HUS:lle kustannuksia, jotka aiheutuvat lääkärien ja hammaslääkärien perus- ja erikoistumiskoulutuksesta. Opetuskorvauksen laskennallisina perusteina käytetään tutkintomääriä, opintonsa aloittaneiden opiskelijoiden määriä ja annettuja koulutuskuukausia. Korvaus ei vastaa läheskään opetuksen sairaanhoitopiirille aiheuttamia kustannuksia. Aikaisemmin erityisvaltionosuutena myönnetty valtion tutkimuskorvaus muuttui vuonna 2011 voimaan tulleen terveydenhuoltolain myötä yliopistotasoisen terveyden tutkimuksen määrärahaksi, joka annetaan erityisvastuualueen tutkimustoimikunnalle. Vuosina Hyksin erityisvastuualueen osuus on 36,4 % kulloinkin valtion talousarvioon sisällytetystä terveyden tutkimuksen määrärahasta. Prosenttiosuus mahdollisesti muuttuu vuonna 2016 alkaen. STM asettaa nelivuotiskauden lopulla valtakunnallisen terveyden tutkimuksen laatua, määrää ja tuloksellisuutta sekä painoalueiden ja tavoitteiden saavuttamista arvioivan ryhmän, joka tekee ministeriölle ehdotuksen siitä, miten yliopistotasoisen terveyden tutkimuksen rahoitus tulisi jakaa vuosina Valtion vuoden 2014 talousarvioesityksessä määräraha on 30 milj. euroa (31 milj. euroa vuonna 2013), joten Hyksin erityisvastuualueen osuus olisi 10,9 milj. euroa (11,3 milj. euroa vuonna 2013), josta HUS:n osuus olisi arvioltaan noin 10,1 milj. euroa. Terveydenhuoltolain mukaan valtion tutkimusrahoitus jaetaan hakemusten perusteella hankkeisiin, eikä siitä siten voida kattaa tutkimuksen infrastruktuurikustannuksia ja tulosyksiköiden tutkimuksen perusrahoitustarvetta samalla tavalla kuin aikaisemman lain aikana voitiin. Jotta HUS:ssa tehtävän tutkimuksen kannalta välttämättömät rakenteet voitaisiin pitää yllä ja toiminnan lääketieteellisen sisällön kehittämisen kannalta välttämätön 46

50 Opetus-, tutkimus- ja kehittämistoiminta kliininen tutkimus voisi jatkua häiriöttä, on talousarvioon sisällytetty 7 milj. euron suuruinen määräraha tutkimustoimintaa palvelevien resurssien ylläpitoon ja tulosyksiköiden tutkimuksen perusrahoitukseksi. Se käytetään valtaosin sellaisiin jo olemassa oleviin ja usein sopimuksin sidottuihin kustannuksiin, joita ei uuden lain myötä voida enää kattaa valtion rahoituksesta. Näistä merkittävimmät ovat HUS:n omistamista tiloista Kiinteistöosakeyhtiö Biomedicum Helsingissä aiheutuvat kustannukset (1,3 milj. euroa), BioMag-laboratoratoriota ja Suomen molekyylilääketieteen instituuttia koskevista sopimuksista aiheutuvat kustannukset (0,5 milj. euroa) ja yhteisistä palveluista (apteekki, kirjallisuus, tietotekniikka, eettiset toimikunnat, biopankki ja Biomedicumin kunnossapito ja huolto) aiheutuvat kustannukset (1,2 milj. euroa), josta Tenure track urajärjestelmästä aiheutuvat henkilöstökulut muodostavat 0,3 milj. euroa. HUS:n omalla rahoituksella on lisäksi tarkoitus kattaa eräisiin tutkimusapurahoihin (esim. EU ja Tekes-rahoitus) liittyvät omarahoitusosuudet (0,5 milj. euroa), keksintöilmoitusten arviointiin ja työsuhdekeksintöihin liittyvä rahoitus (0,3 milj. euroa) ja tutkimusta tukeviin hankkeisiin liittyviä kustannuksia (0,1 milj. euroa). Erityisenä tavoitteena on, että HUS:n tutkijat hakisivat ja saisivat nykyistä enemmän EU:n tutkimusrahoitusta. Näiden hakemusten tekeminen on kuitenkin niin vaativaa, että siihen tarvitaan kokopäiväistä aikaa ja ulkopuolista apua. Vuoden 2014 talousarvioon onkin uutena eränä sisällytetty varaus kattamaan EU- ja muun ulkoisen rahoituksen hakemisesta aiheutuvia kustannuksia (0,15 milj. euroa). Yhtymähallinnon maksamien tutkimuksen infrastruktuurikustannusten jälkeen toimintayksiköille jaettavaksi jää 2,9 milj. euroa. Toimintayksiköiden osuus jaetaan HYKS-sairaanhoitoalueelle, HUSLAB:lle ja HUS- Kuvantamiselle käyttäen samaa periaatetta, jolla erityisvaltionosuudesta jaettiin ns. tutkimuksen perusrahoitus toimintayksikköjen kesken. Toimintayksiköt voivat käyttää tämän osan tutkimusrahoituksesta samoihin tarkoituksiin, mihin ne aikaisemmin käyttivät tutkimuksen perusrahoituksen. Toimintayksiköitä kehotetaan kuitenkin käyttämään osa lisääntyneestä rahoituksessa HUS:n strategian mukaisten 50/50 työsuhteiden kehittämiseen (puolet tehtävistä tutkimusta, puolet palvelutoimintaa). Valtion korvaus lääkäri- ja hammaslääkärikoulutuksesta aiheutuviin kustannuksiin on 110 milj. euroa valtion talousarvioesityksessä vuodelle 2014 (110 milj. euroa vuonna 2013). Tästä määrärahasta käytetään 74 milj. euroa vuonna 2014 lääkäri- ja hammaslääkärikoulutuksen korvausten maksamiseen yliopistollista sairaalaa ylläpitäville kuntayhtymille (74 milj. euroa vuonna 2013). HUS:ssa on valmisteltu vuoden 2014 tutkimusmäärärahan ja opetusmäärärahan alustava erillinen tulo- ja menoarvio (ATA) syyskuussa Se perustuu valtion talousarvioesitykseen ja arvioon määrärahan jakautumisesta yliopistosairaaloiden välillä ja yliopistosairaaloiden erityisvastuualueiden sisällä. Alla olevassa taulukossa esitetään korvauksen kehitys HUS:ssa viimeksi kuluneelta viideltä talousarviovuodelta (toteutunut talousarvio, TTA) ja ennuste vuodelle 2014 (alustava talousarvio, ATA). Valtion tutkimus- ja opetuskorvauksen määrän kehittyminen osoittaa, että valtio siirtää opetus- ja tutkimustoiminnan taloudellista vastuuta kunnille. milj euroa TTA 2009 TTA 2010 TTA 2011 TTA 2012 TTA 2013 ATA 2014 *) Valtion korvaus koulutuksesta 20,2 19,5 20,2 20,4 20,1 20,1 Valtion tutkimusmääräraha 13,7 13,6 13,6 12,1 10,4 10,1 Yhteensä 33,9 33,1 33,8 32,5 30,5 30,2 *) VM talousarvioesitys syyskuussa 2013 Valtion opetus- ja tutkimuskorvauksen kehitys vuosina ja arvio vuodesta

51 Opetus-, tutkimus- ja kehittämistoiminta Koska tutkimushankkeet ajoittuvat usealle talousarviovuodelle, arvio kalenterivuosien yli jatkuvan tutkimustoiminnan rahoitukselle lasketaan lineaarisella mallilla toimintavuosittain. Koska osa tutkimushankkeista on luonteeltaan monivuotisia, saattaa tuloslaskelmassa oleva summa olla eroava päätöksen summasta. ATA:n mukainen valtion koulutuskorvaus ja valtion tutkimusmääräraha on yhteensä 30,2 milj. euroa. Tarkastettu talousarvio voidaan laatia vasta, kun eduskunta on päättänyt valtion talousarviosta, sosiaali- ja terveysministeriö on tehnyt valtion koulutuskorvauksen jakopäätökset ja erityisvastuualueen tutkimustoimikunta on tehnyt päätöksensä valtion tutkimusmäärärahasta. Valtion opetus- ja tutkimuskorvauksen ja HUS:n oman tutkimusmäärärahan alustava käyttösuunnitelma vuodelle 2014, tuhansina euroina. *) merkityt kuluerät on tarkoitus rahoittaa HUS:n omalla tutkimusmäärärahalla. Aluehallintovirasto maksaa kuukausittain tutkimusrahoituksen erityisvastuualueen tutkimustoimikunnalle, joka maksaa rahoituksen edelleen hankkeita toteuttaville organisaatioille. Rahan käyttöä seurataan toimintokoodeihin, vastuuyksiköihin ja projekteihin perustuvalla tili- ja kirjanpitojärjestelmällä. Vastuu varojen käytöstä, käytön seurannasta ja raportoinnista on kullakin toiminnallisella ja taloudellisella vastuuyksiköllä. 48

HUS edelläkävijä Vaikuttavaa hoitoa potilaan parhaaksi

HUS edelläkävijä Vaikuttavaa hoitoa potilaan parhaaksi 2 SRAEGISE PAINOPISEE JA AVAINAVOIEE VUODELLE 2014 2.1 HUS:n strategia 2012-2016 Strategialla tarkoitetaan HUS:ssa kuntayhtymän valtuuston hyväksymää tavoite- toimintaohjelmaa. Strategia uudistetaan valtuustokausittain.

Lisätiedot

HUS:n strategian 2013-2016 toiminnallistaminen 14.9.2012

HUS:n strategian 2013-2016 toiminnallistaminen 14.9.2012 1 HUS:n strategian 2013-2016 toiminnallistaminen Avaintavoitteet, mittarit ja tavoitearvot 14.9.2012 2 Potilas/asiakas ja yhteiskunnallinen vaikuttaminen Hoitotulosten vertailtava laatu Toiminnan osuus,

Lisätiedot

Valtakunnallinen vaaratapahtumien raportointiverkoston päivä 3.10.2013

Valtakunnallinen vaaratapahtumien raportointiverkoston päivä 3.10.2013 Valtakunnallinen vaaratapahtumien raportointiverkoston päivä 3.10.2013 avoite: Erikoissairaanhoidon ja perusterveydenhuollon yhteisten käytäntöjen jakaminen, toisilta oppiminen ja verkostoituminen Johdatus

Lisätiedot

HUS:n toiminnan arvioinnista

HUS:n toiminnan arvioinnista HUS:n toiminnan arvioinnista Reijo Salmela, LKT, THT, dos. Arviointijohtaja HUS, Ulkoisen tarkastuksen yksikkö 15.11.2012 Arviointiyhdistyksen keskustelufoorumi 1 Vuosibudjetti noin 1,7 miljardia euroa

Lisätiedot

TALOUSARVIO 2013 TALOUSSUUNNITELMA 2013 2015

TALOUSARVIO 2013 TALOUSSUUNNITELMA 2013 2015 Valtuusto 13.12.2012, LIITE 5 TALOUSARVIO 2013 TALOUSSUUNNITELMA 2013 2015 Osa 1 (3): Kuntayhtymä ja liitteet Hallitus 3.12.2012 HELSINGIN JA UUDENMAAN SAIRAANHOITOPIIRI TALOUSARVIO 2013 JA TALOUSSUUNNITELMA

Lisätiedot

Petteri Orpon koordinaatioryhmän ehdotukset. Pekka Järvinen 27.6.2013

Petteri Orpon koordinaatioryhmän ehdotukset. Pekka Järvinen 27.6.2013 Petteri Orpon koordinaatioryhmän ehdotukset 27.6.2013 Uudistuksen keskeinen sisältö Integroidaan sosiaali- ja terveydenhuolto sekä perusja erikoistason palvelut Sosiaali- ja terveyspalvelut järjestetään

Lisätiedot

2014 talousarvion valmistelun lähtökohdat ja jäsenkuntien maksuosuudet. Kuntatilaisuus 9.4.2013 Mari Frostell

2014 talousarvion valmistelun lähtökohdat ja jäsenkuntien maksuosuudet. Kuntatilaisuus 9.4.2013 Mari Frostell 2014 talousarvion valmistelun lähtökohdat ja jäsenkuntien maksuosuudet Kuntatilaisuus 9.4.2013 Mari Frostell Johtamisen tietoperusta (toiminta ja talous) Strategia Talous Toiminta HUS-Total-päivittäisraportointi

Lisätiedot

Kaupunginjohtaja Jaana Karrimaa

Kaupunginjohtaja Jaana Karrimaa Kaupunginjohtaja Jaana Karrimaa } Erikoissairaanhoito ja kehitysvammaisten erityishuolto Satakunnan sairaanhoitopiirin ky:stä } Kunnat Keski-Satakunnan terveydenhuollon kuntayhtymän jäsenkuntia Väestöpohja

Lisätiedot

Sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämislain valmisteluryhmän väliraportti

Sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämislain valmisteluryhmän väliraportti Kunnanhallitus 252 01.10.2013 Kunnanhallitus 64 17.03.2014 Sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämislain valmisteluryhmän väliraportti KH 01.10.2013 252 Sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämislain valmisteluryhmän

Lisätiedot

Sote-uudistus. valmisteluryhmän hallituksen esityksen -muotoon kirjoitettu loppuraportti

Sote-uudistus. valmisteluryhmän hallituksen esityksen -muotoon kirjoitettu loppuraportti Sote-uudistus valmisteluryhmän hallituksen esityksen -muotoon kirjoitettu loppuraportti Kirsi Varhila, valmisteluryhmän puheenjohtaja sosiaali- ja terveysministeriö Sosiaali- ja terveydenhuollon palvelurakenteen

Lisätiedot

Kuntoutuksen uudistaminen osana sote -uudistusta

Kuntoutuksen uudistaminen osana sote -uudistusta Kuntoutuksen uudistaminen osana sote -uudistusta Ylitarkastaja Hanna Nyfors STM sosiaali- ja terveyspalveluosasto 19.2.2016 19.2.2016 1 Sote- uudistuksen tavoitteet Sosiaali- ja terveyspalveluiden uudistamisen

Lisätiedot

Toimintaympäristön muutoksia

Toimintaympäristön muutoksia Toimintaympäristön muutoksia L E P E S T Legal = lainsäädäntö Economical = talous Political = politiikka Environmental = ympäristö Social = sosiaalinen Technological = teknologia Lainsäädäntö Terveydenhuoltolaki

Lisätiedot

2 HYKS-SAIRAANHOITOALUEEN TOIMINNAN JA TALOUDEN SEURANTARAPORTTI, TAMMI-HUHTIKUU 2016

2 HYKS-SAIRAANHOITOALUEEN TOIMINNAN JA TALOUDEN SEURANTARAPORTTI, TAMMI-HUHTIKUU 2016 HYKS-SAIRAANHOITOALUEEN LAUTAKUNTA 07.06.2016 2 HYKS-SAIRAANHOITOALUEEN TOIMINNAN JA TALOUDEN SEURANTARAPORTTI, TAMMI-HUHTIKUU 2016 19/02/02/00/08/2016 HYKS Lautakuntaa on tarkoitus tässä kokouksessa informoida

Lisätiedot

Näin Tays-erva-alueen toiminnot ja palvelut jäsentyvät tulevaisuudessa

Näin Tays-erva-alueen toiminnot ja palvelut jäsentyvät tulevaisuudessa Näin Tays-erva-alueen toiminnot ja palvelut jäsentyvät tulevaisuudessa Sairaalapäivät 20. 21.11.2012 Sibeliustalo, Lahti Rauno Ihalainen FT, sairaanhoitopiirin johtaja Sairaanhoidon erityisvastuualueet

Lisätiedot

VAIKUTTAVAA HOITOA POTILAAN PARHAAKSI

VAIKUTTAVAA HOITOA POTILAAN PARHAAKSI VAIKUTTAVAA HOITOA POTILAAN PARHAAKSI P Ä Ä M Ä Ä R Ä T Potilaslähtöinen ja oikea-aikainen hoito Tiivistyvä kumppanuus perusterveydenhuollon kanssa Korkeatasoinen tutkimus ja opetus Vaikuttava ja kilpailukykyinen

Lisätiedot

HYVÄ HALLINTO JA VAKAA TALOUS HUIPPUTULOSTEN PERUSTANA

HYVÄ HALLINTO JA VAKAA TALOUS HUIPPUTULOSTEN PERUSTANA HYVÄ HALLINTO JA VAKAA TALOUS HUIPPUTULOSTEN PERUSTANA erikoissairaanhoito on dynaamisesti kehittyvä yhteiskunnallisen palvelun alue, kaikki uusiutuu viiden vuoden välein Tänään Harvardissa, huomenna HYKSissä

Lisätiedot

Kuntauudistus sote kuntien tehtävät. Kari Prättälä 2.4.2013

Kuntauudistus sote kuntien tehtävät. Kari Prättälä 2.4.2013 Kuntauudistus sote kuntien tehtävät Kari Prättälä 2.4.2013 Kehysriihi + rakennelaki Kuntarakennelaki annetaan eduskunnalle huhtikuun alussa siten, että laki voi tulla voimaan 1.7.2013 alkaen. Kuntien tulee

Lisätiedot

Suomen Kuntaliiton maakuntatilaisuus Keski-Pohjanmaalla 17.9.2014 Ajankohtaiset kunta-asiat Aktuella kommunfrågor

Suomen Kuntaliiton maakuntatilaisuus Keski-Pohjanmaalla 17.9.2014 Ajankohtaiset kunta-asiat Aktuella kommunfrågor Suomen Kuntaliiton maakuntatilaisuus Keski-Pohjanmaalla 17.9.2014 Ajankohtaiset kunta-asiat Aktuella kommunfrågor Kristina Wikberg, Johtaja, ruotsinkieliset ja kansainväliset asiat Direktör, svenska och

Lisätiedot

Keski-Suomen tulevaisuusfoorumi

Keski-Suomen tulevaisuusfoorumi Keski-Suomen tulevaisuusfoorumi Etelä-Karjalan sosiaali- ja terveyspiiri Vastaa alueen sosiaali- ja terveydenhuollon kokonaisuudesta. Väestö 132.000 Budjetti 410 M Työntekijöitä 4200 Helsinki tai Pietari

Lisätiedot

Sosiaali- ja terveydenhuollon palvelurakenteen uudistaminen

Sosiaali- ja terveydenhuollon palvelurakenteen uudistaminen Sosiaali- ja terveydenhuollon palvelurakenteen uudistaminen Alue- ja rakennepolitiikan ajankohtaispäivät 27. 28.11.2012, Helsinki Rauno Ihalainen FT, Sairaanhoitopiirin johtaja 2 Miksi tarvitaan palvelurakenneuudistusta

Lisätiedot

SOSIAALI- JA TERVEYDENHUOLLON JÄRJESTÄMISLAIN VALMISTELURYHMÄ

SOSIAALI- JA TERVEYDENHUOLLON JÄRJESTÄMISLAIN VALMISTELURYHMÄ ASETTAMISPÄÄTÖS 1(5) 4.4.2013 STM022:00/2013 SOSIAALI- JA TERVEYDENHUOLLON JÄRJESTÄMISLAIN VALMISTELURYHMÄ Asettaminen Sosiaali- ja terveysministeriö on tänään asettanut sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämislain

Lisätiedot

VUOSI 2012 Tilinpäätöksen yhteenveto

VUOSI 2012 Tilinpäätöksen yhteenveto VUOSI 2012 Tilinpäätöksen yhteenveto Hoitopalvelut Tilinpäätös 2012 11.2.2013 Tuotettujen palvelujen määrä kasvoi edelliseen vuoteen verrattuna, lukuun ottamatta hoitopäiviä, joiden määrä väheni suunniteltua

Lisätiedot

Keski-Uudenmaan sote. Lohja 6.10.2015 Rolf Paqvalin Selvityshenkilö

Keski-Uudenmaan sote. Lohja 6.10.2015 Rolf Paqvalin Selvityshenkilö Keski-Uudenmaan sote. Lohja 6.10.2015 Rolf Paqvalin Selvityshenkilö Selvityksen tarkoitus 1. Helmikuussa näytti mahdolliselta, että pääministeri Stubbin hallituksen esityksenä kaikkien puolueiden hyväksymä

Lisätiedot

Uudistuva sosiaali- ja terveydenhuollon palvelurakenne Harvinaiset sairaudet -ohjausryhmä 7.9.2012

Uudistuva sosiaali- ja terveydenhuollon palvelurakenne Harvinaiset sairaudet -ohjausryhmä 7.9.2012 Uudistuva sosiaali- ja terveydenhuollon palvelurakenne Harvinaiset sairaudet -ohjausryhmä 7.9.2012 Liisa-Maria Voipio-Pulkki Stm / STO / Terveyspalveluryhmä Lainsäädännön vaiheittainen eteneminen 2010

Lisätiedot

Petteri Orpon koordinaatioryhmän linjaukset STM 23.10.2013

Petteri Orpon koordinaatioryhmän linjaukset STM 23.10.2013 Petteri Orpon koordinaatioryhmän linjaukset STM 23.10.2013 Uudistuksen keskeinen sisältö Integroidaan sosiaali- ja terveydenhuolto sekä perusja erikoistason palvelut Sosiaali- ja terveyspalvelut järjestetään

Lisätiedot

Nimi Asema organisaatiossa Matkapuhelin Sähköposti

Nimi Asema organisaatiossa Matkapuhelin Sähköposti Lausuntopyyntö STM 1. Vastaajatahon virallinen nimi Nimi - Kuusamon kaupunki 2. Vastauksen kirjanneen henkilön nimi Nimi - Vesa Isoviita 3. Vastauksen vastuuhenkilön yhteystiedot Nimi Asema organisaatiossa

Lisätiedot

HUSLABIN TULEVAISUUDEN ORGANISAATIO

HUSLABIN TULEVAISUUDEN ORGANISAATIO HUSLABIN TULEVAISUUDEN ORGANISAATIO SKKY ry:n ja Sairaalakemistit ry:n syyskoulutuspäiv ivät t 31.10.2013 Toimitusjohtaja Piia Aarnisalo, HUSLAB 31.10.2013 1 SUOMEN JOHTAVA KLIINISTEN LABORTORIOPALVELUIDEN

Lisätiedot

SOTE uudistus Kunnan asukasluvun sekä muiden kantokykyperusteiden mukaan järjestämisvastuu määräytyy seuraavasti;

SOTE uudistus Kunnan asukasluvun sekä muiden kantokykyperusteiden mukaan järjestämisvastuu määräytyy seuraavasti; SOTE uudistus Kunnan asukasluvun sekä muiden kantokykyperusteiden mukaan järjestämisvastuu määräytyy seuraavasti; Alle 20 000 asukkaan kunnat: Kunnalla ei ole oikeutta järjestää sote palveluja. Perustason

Lisätiedot

STM:n strategia ja hallitusohjelma, vanhuspolitiikan lähivuodet

STM:n strategia ja hallitusohjelma, vanhuspolitiikan lähivuodet STM:n strategia ja hallitusohjelma, vanhuspolitiikan lähivuodet Gerontologisen kuntoutuksen seminaari 23.9.2011 Kehitysjohtaja Klaus Halla Sosiaali- ja terveysministeriö Missä toimimme 2010-luvulla Globalisaatio

Lisätiedot

Lausunnon antaminen hallituksen esityksestä laiksi sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämisestä

Lausunnon antaminen hallituksen esityksestä laiksi sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämisestä Lausunnon antaminen hallituksen esityksestä laiksi sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämisestä 169/00.04.00/2014 KH 22.09.2014 211 Asian valmistelija: Merja Olenius, kunnanjohtaja, gsm 044 743 2217 Sosiaali-

Lisätiedot

HOITOTYÖN STRATEGIA 2015-2019. Työryhmä

HOITOTYÖN STRATEGIA 2015-2019. Työryhmä ETELÄ-SAVON SAIRAANHOITOPIIRI HOITOTYÖN STRATEGIA 2015-2019 Työryhmä Eeva Häkkinen, Mikkelin seudun sosiaali- ja terveystoimi, Kangasniemen pty Senja Kuiri, Etelä-Savon sairaanhoitopiiri Aino Mäkitalo,

Lisätiedot

Sosiaali- ja terveyspalvelut uudistuvat

Sosiaali- ja terveyspalvelut uudistuvat Sosiaali- ja terveyspalvelut uudistuvat Lokakuu 2012 STM Kari Haavisto Keskeinen sisältö Hyvinvoinnin edistäminen ja sosiaali- ja terveyspalvelujen kehittäminen hallitusohjelmassa Sosiaali- ja terveydenhuollon

Lisätiedot

Sosiaali- ja terveydenhuollon uudistaminen. Kari Haavisto sosiaali- ja terveysministeriö 21.1.2014

Sosiaali- ja terveydenhuollon uudistaminen. Kari Haavisto sosiaali- ja terveysministeriö 21.1.2014 Sosiaali- ja terveydenhuollon uudistaminen Kari Haavisto sosiaali- ja terveysministeriö 21.1.2014 Sosiaali- ja terveydenhuollon uudistaminen Tavoitteet Erityiset haasteet Keskeinen sisältö Jatkovalmistelu

Lisätiedot

Eurooppalaisen potilasliikkuvuusdirektiivin kansallinen soveltaminen Suomessa. Kuntamarkkinat, 12.9.2013. Hannele Häkkinen, erityisasiantuntija

Eurooppalaisen potilasliikkuvuusdirektiivin kansallinen soveltaminen Suomessa. Kuntamarkkinat, 12.9.2013. Hannele Häkkinen, erityisasiantuntija Eurooppalaisen potilasliikkuvuusdirektiivin kansallinen soveltaminen Suomessa Kuntamarkkinat, 12.9.2013 Hannele Häkkinen, erityisasiantuntija EU:n direktiivi potilaan oikeuksista rajat ylittävässä terveydenhuollossa,

Lisätiedot

Ajankohtaista sote-uudistuksesta

Ajankohtaista sote-uudistuksesta Ajankohtaista sote-uudistuksesta Kuntatalousristeily 21.5.2013 Erikoissuunnittelija Laura Leppänen Yleistä - Koordinaatioryhmän valmistelemat linjaukset sosiaali- ja terveydenhuollon palvelurakenneuudistuksen

Lisätiedot

Sosiaali- ja terveydenhuollon palvelurakenneuudistuksesta

Sosiaali- ja terveydenhuollon palvelurakenneuudistuksesta Sosiaali- ja terveydenhuollon palvelurakenneuudistuksesta l k t Sosiaali- ja terveydenhuollon palvelurakenneuudistus Hallitusohjelma l Sosiaali- ja terveydenhuollon laadukkaiden, vaikuttavien ja oikea-aikaisten

Lisätiedot

Suomen malli Sosiaali- ja terveydenhuolto viidelle sote-alueelle

Suomen malli Sosiaali- ja terveydenhuolto viidelle sote-alueelle Suomen malli Sosiaali- ja terveydenhuolto viidelle sote-alueelle Sosiaali- ja terveysministeriö Pekka Järvinen 2.4.2014 Sosiaali- ja terveydenhuollon uudistaminen Tavoitteet Lyhyt historia Uusi palvelurakenne

Lisätiedot

Selvityshenkilötyöryhmän ehdotukset

Selvityshenkilötyöryhmän ehdotukset Sosiaali- ja terveydenhuollon palvelurakenteen uudistaminen Selvityshenkilötyöryhmän ehdotukset Päivi Sillanaukee 19.3.2013 indeksi 80 Muutokset on toteutettava aikailematta indeksi 80 70 70 lasta ja vanhusta

Lisätiedot

Terveydenhuoltolain laajennetun valinnanvapauden ja potilasdirektiivin merkitys kuntoutuspalvelujen kannalta

Terveydenhuoltolain laajennetun valinnanvapauden ja potilasdirektiivin merkitys kuntoutuspalvelujen kannalta HYKS-Operatiivinen tulosyksikkö Vesa Perhoniemi 11.9.2014 11.9.2014 Terveydenhuoltolain laajennetun valinnanvapauden ja potilasdirektiivin merkitys kuntoutuspalvelujen kannalta Vesa Perhoniemi hallinnollinen

Lisätiedot

Nimi Asema organisaatiossa Matkapuhelin Sähköposti

Nimi Asema organisaatiossa Matkapuhelin Sähköposti Lausuntopyyntö STM 1. Vastaajatahon virallinen nimi Nimi - Iisalmen kaupunki 2. Vastauksen kirjanneen henkilön nimi Nimi - Jarmo Ronkainen 3. Vastauksen vastuuhenkilön yhteystiedot Nimi Asema organisaatiossa

Lisätiedot

Ajankohtaista kunta-asiaa

Ajankohtaista kunta-asiaa Ajankohtaista kunta-asiaa Liikenne- ja kuntaministeri Paula Risikko Kuntaliitosverkoston aamukahvit Kuntarakennelaki Sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämis -laki Kuntien valtinosuusja rahoitusjärjestelmän

Lisätiedot

Selvityshenkilötyöryhmän esitys - HYKS-erva

Selvityshenkilötyöryhmän esitys - HYKS-erva Selvityshenkilötyöryhmän esitys - HYKS-erva Selvityshenkilöt: Aki Lindén Kati Myllymäki Riitta Särkelä Sihteeristö: Kristiina Poikajärvi, STM 19.03.2013 Teija Mikkola, KL Samuli Saarni, THL HYKS -erva-alue

Lisätiedot

TALOUSARVIO 2012 TALOUSSUUNNITELMA 2012 2014

TALOUSARVIO 2012 TALOUSSUUNNITELMA 2012 2014 Valtuusto 15.12., LIITE 5 TALOUSARVIO 2012 TALOUSSUUNNITELMA 2012 2014 Osa 1 (3): Kuntayhtymä ja liitteet Halllitus 7.12. 1 HELSINGIN JA UUDENMAAN SAIRAANHOITOPIIRI TALOUSARVIO 2012 JA TALOUSSUUNNITELMA

Lisätiedot

LAPIN LIITTO Hallitus 25.8.2015

LAPIN LIITTO Hallitus 25.8.2015 LAPIN LIITTO Hallitus 25.8.2015 Liite Vuoden 2016 talousarvion ja vuosien 2017-2018 taloussuunnitelman laadintaohjeet Lapin liiton hallinnossa ja taloudenhoidossa noudatetaan kuntalain säännöksiä. Kuntalain

Lisätiedot

Sote-alueiden hallinto? Kuntaliiton hallitus 7.5.2014 Toimitusjohtaja Kari-Pekka Mäki-Lohiluoma

Sote-alueiden hallinto? Kuntaliiton hallitus 7.5.2014 Toimitusjohtaja Kari-Pekka Mäki-Lohiluoma Sote-alueiden hallinto? Kuntaliiton hallitus 7.5.2014 Toimitusjohtaja Kari-Pekka Mäki-Lohiluoma Esimerkkejä eroista: Erikoissairaanhoito Pohjoismaissa Tanska Norja Suomi Ruotsi Alueet Alueet (valtio) Lkm

Lisätiedot

Kansallinen valinnanvapaus terveydenhuollossa. Terveydenhuoltolaki

Kansallinen valinnanvapaus terveydenhuollossa. Terveydenhuoltolaki Kansallinen valinnanvapaus terveydenhuollossa Terveydenhuoltolaki Terveydenhuoltolain merkitys Asiakaskeskeisyys julkisen potilaan rooli asiakkaana järjestelmän ohjaaja - valinnanmahdollisuus oman hoidon

Lisätiedot

sosiaali- ja terveydenhuollon uudistamisessa Neuvotteleva virkamies Ulla Närhi Sosiaali- ja terveysministeriö

sosiaali- ja terveydenhuollon uudistamisessa Neuvotteleva virkamies Ulla Närhi Sosiaali- ja terveysministeriö Moniammatillisuus sosiaali- ja terveydenhuollon uudistamisessa Neuvotteleva virkamies Ulla Närhi Sosiaali- ja terveysministeriö Rakenteiden uudistaminen: Sosiaali- ja terveydenhuolto viidelle sote-alueelle

Lisätiedot

ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ

ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ HE 81/2013 vp Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi terveydenhuoltolain 61 ja 79 :n muuttamisesta ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ Esityksessä ehdotetaan terveydenhuoltolakia muutettavaksi siten, erityisvastuualuejaossa

Lisätiedot

FINLEX - Säädökset alkuperäisinä: 578/2006. Annettu Naantalissa 29 päivänä kesäkuuta 2006. Laki kuntalain muuttamisesta

FINLEX - Säädökset alkuperäisinä: 578/2006. Annettu Naantalissa 29 päivänä kesäkuuta 2006. Laki kuntalain muuttamisesta Sivu 1/5 Finlex» Lainsäädäntö» Säädökset alkuperäisinä» 2006» 578/2006 578/2006 Eduskunnan päätöksen mukaisesti Annettu Naantalissa 29 päivänä kesäkuuta 2006 Laki kuntalain muuttamisesta kumotaan 17 päivänä

Lisätiedot

Sosiaali- ja terveydenhuollon uudistus ja järjestämislaki. Jyväskylän valtuusto 15.12.2014 Risto Kortelainen, muutosjohtaja

Sosiaali- ja terveydenhuollon uudistus ja järjestämislaki. Jyväskylän valtuusto 15.12.2014 Risto Kortelainen, muutosjohtaja Sosiaali- ja terveydenhuollon uudistus ja järjestämislaki Jyväskylän valtuusto 15.12.2014 Risto Kortelainen, muutosjohtaja Sosiaali- ja terveydenhuollon uudistuksen päämäärä ja tavoitteet Päämääränä väestön

Lisätiedot

VALTUUSTON KOKOUKSEN 15.12.2010 PÄÄTÖSTEN TÄYTÄNTÖÖNPANO. Valtuuston kokouksessa 15.12.2010 käsitellyt asiat:

VALTUUSTON KOKOUKSEN 15.12.2010 PÄÄTÖSTEN TÄYTÄNTÖÖNPANO. Valtuuston kokouksessa 15.12.2010 käsitellyt asiat: HALLITUS 206 15.12.2010 VALTUUSTON KOKOUKSEN 15.12.2010 PÄÄTÖSTEN TÄYTÄNTÖÖNPANO 14/00/02/00/01/2010 HALL 206 Valtuuston kokouksessa 15.12.2010 käsitellyt asiat: 1 Kokouksen avaaminen 2 Nimenhuuto ja ääniluettelon

Lisätiedot

Lääkkeiden järkevän käytön edistäminen

Lääkkeiden järkevän käytön edistäminen Lääkkeiden järkevän käytön edistäminen uudessa terveydenhuollon mallissa Liisa-Maria Voipio-Pulkki/ Terveyspalveluryhmä Sosiaali- ja terveysministeriö Mikä on uusi terveydenhuollon malli? Työ on vielä

Lisätiedot

HYVÄ PALVELURAKENNE MITÄ ASIANTUNTIJAT PAINOTTIVAT? 22082013 Helsinki. Hannu Leskinen sairaanhoitopiirin johtaja TtT MISTÄ YHTÄMIELTÄ?

HYVÄ PALVELURAKENNE MITÄ ASIANTUNTIJAT PAINOTTIVAT? 22082013 Helsinki. Hannu Leskinen sairaanhoitopiirin johtaja TtT MISTÄ YHTÄMIELTÄ? HYVÄ PALVELURAKENNE MITÄ ASIANTUNTIJAT PAINOTTIVAT? 22082013 Helsinki Hannu Leskinen sairaanhoitopiirin johtaja TtT MISTÄ YHTÄMIELTÄ? - Haasteista - Muutoksen tarpeesta 1 MISTÄ ASIANTUNTIJAT YHTÄ MIELTÄ?

Lisätiedot

KYSELY OSALLISTUMISESTA SOTE-TUOTANNON SUUNNITTELUUN JA VALMISTELUUN KESKI-UUDELLAMAALLA

KYSELY OSALLISTUMISESTA SOTE-TUOTANNON SUUNNITTELUUN JA VALMISTELUUN KESKI-UUDELLAMAALLA Kh 19.1.2015 25 KYSELY OSALLISTUMISESTA SOTE-TUOTANNON SUUNNITTELUUN JA VALMISTELUUN KESKI-UUDELLAMAALLA Joulukuussa 2014 julkistetun sote-järjestämislakiluonnoksen mukaan kuntayhtymien on ilmoitettava

Lisätiedot

Nimi Asema organisaatiossa Matkapuhelin Sähköposti

Nimi Asema organisaatiossa Matkapuhelin Sähköposti Lausuntopyyntö STM 1. Vastaajatahon virallinen nimi Nimi - Espoon kaupunki 2. Vastauksen kirjanneen henkilön nimi Nimi - Remes Marja-Leena, Paavilainen Mika 3. Vastauksen vastuuhenkilön yhteystiedot Nimi

Lisätiedot

Lausuntopyyntö STM 2015

Lausuntopyyntö STM 2015 Lausuntopyyntö STM 2015 1. Vastaajatahon virallinen nimi Nimi - Tampereen yliopisto 2. Vastauksen kirjanneen henkilön nimi Nimi - Timo Tiainen 3. Vastauksen vastuuhenkilön yhteystiedot Nimi Asema organisaatiossa

Lisätiedot

VUODEN 2009 TALOUSARVION TÄYTÄNTÖÖNPANO-OHJEET

VUODEN 2009 TALOUSARVION TÄYTÄNTÖÖNPANO-OHJEET VUODEN 2009 TALOUSARVION TÄYTÄNTÖÖNPANO-OHJEET 1. TALOUTTA JA TOIMINTAA KOSKEVAT OHJEET JA SÄÄNNÖT Kaupungin taloudenhoitoa ja sen järjestämistä ohjaavat kuntalain 8. luku, kirjanpitolaki ja asetus, kirjanpitolautakunnan

Lisätiedot

kokonaisuudistus - Työryhmän esitys Hyvä neuvottelukunta 11.6.2014 Hallitusneuvos Auli Valli-Lintu 17.6.2014

kokonaisuudistus - Työryhmän esitys Hyvä neuvottelukunta 11.6.2014 Hallitusneuvos Auli Valli-Lintu 17.6.2014 Kuntalain kokonaisuudistus - Työryhmän esitys Hyvä neuvottelukunta 11.6.2014 Hallitusneuvos Auli Valli-Lintu Kuntalain valmistelun organisointi Hallinnon ja aluekehityksen ministeriryhmä Parlamentaarinen

Lisätiedot

Sote-uudistus, itsehallintoalueet ja aluejaon perusteet Hallituksen linjaus 7.11.2015

Sote-uudistus, itsehallintoalueet ja aluejaon perusteet Hallituksen linjaus 7.11.2015 Sote-uudistus, itsehallintoalueet ja aluejaon perusteet Hallituksen linjaus 7.11.2015 Perhe- ja peruspalveluministeri Juha Rehula Kunta- ja uudistusministeri Anu Vehviläinen Hallituksen tiedotustilaisuus

Lisätiedot

Sosiaali- ja terveydenhuollon palvelurakenneuudistus

Sosiaali- ja terveydenhuollon palvelurakenneuudistus Sosiaali- ja terveydenhuollon palvelurakenneuudistus PPSHP:n KUNTAJOHDON TAPAAMINEN Sote -palvelurakenne Oulu 16.1.2013 Kuntauudistuksen kokonaisuus Kuntarakenteen uudistaminen (kuntarakennelaki) Kuntalain

Lisätiedot

Viekö vai tuoko kuntareformi työpaikkoja. Henna Virkkunen hallinto- ja kuntaministeri Kauppakamarifoorumi 17.11.2011

Viekö vai tuoko kuntareformi työpaikkoja. Henna Virkkunen hallinto- ja kuntaministeri Kauppakamarifoorumi 17.11.2011 Viekö vai tuoko kuntareformi työpaikkoja Henna Virkkunen hallinto- ja kuntaministeri Kauppakamarifoorumi 17.11.2011 Suomen väestöllisen huoltosuhteen muutokset vuosina 1970-2040 indeksi 80 indeksi 80 70

Lisätiedot

LIPERIN KUNTA VUODEN 2015 TALOUSARVION JA TALOUSSUUNNITELMAN 2015-2017 VALMISTELUOHJEET. Suunnittelun aikataulu

LIPERIN KUNTA VUODEN 2015 TALOUSARVION JA TALOUSSUUNNITELMAN 2015-2017 VALMISTELUOHJEET. Suunnittelun aikataulu LIPERIN KUNTA VUODEN 2015 TALOUSARVION JA TALOUSSUUNNITELMAN 2015-2017 VALMISTELUOHJEET Suunnittelun aikataulu Toimialat jättävät esityksensä kunnanhallitukselle 30.09.2014 mennessä. Sisäiset erät tulee

Lisätiedot

ESITYS VUODEN 2016 TALOUSARVION VALMISTELULINJAUSTEN MUUTTAMISESTA KOSKIEN JÄSENKUNTIEN MAKSUOSUUKSIA JA ENSIHOIDON LASKUTUSPERUSTEITA

ESITYS VUODEN 2016 TALOUSARVION VALMISTELULINJAUSTEN MUUTTAMISESTA KOSKIEN JÄSENKUNTIEN MAKSUOSUUKSIA JA ENSIHOIDON LASKUTUSPERUSTEITA HALLITUS 114 12.10.2015 ESITYS VUODEN 2016 TALOUSARVION VALMISTELULINJAUSTEN MUUTTAMISESTA KOSKIEN JÄSENKUNTIEN MAKSUOSUUKSIA JA ENSIHOIDON LASKUTUSPERUSTEITA 312/02/02/00/01/2015 HALL 114 Aiemmat hallituskäsittelyt

Lisätiedot

Nimi Asema organisaatiossa Matkapuhelin Sähköposti

Nimi Asema organisaatiossa Matkapuhelin Sähköposti Lausuntopyyntö STM 1. Vastaajatahon virallinen nimi Nimi - Oulun yliopiston lääketieteellinen tiedekunta 2. Vastauksen kirjanneen henkilön nimi Nimi - hallintopäällikkö Juha Kukkonen 3. Vastauksen vastuuhenkilön

Lisätiedot

Kuntajohtajapäivät Kuopio 31.8.2012

Kuntajohtajapäivät Kuopio 31.8.2012 Kuntajohtajapäivät Kuopio 31.8.2012 Tuula Haatainen Varatoimitusjohtaja Sosiaali- ja terveydenhuollon palvelurakenneuudistus Palvelurakennetyöryhmän väliraportti Sosiaali- ja terveysministeriön raportteja

Lisätiedot

Sote ja yleislääkärit

Sote ja yleislääkärit Sote ja yleislääkärit Yleislääkäripäivät 26.-27.11.2015 Hilton Kalastajatorppa Helsinki Heikki Pärnänen, Lääkäriliitto Päätoimi'aja Eila Kujansuu Professori Mauno Vanhala Johtava lääkäri Erkki Lehtomäki

Lisätiedot

Perusturvalautakunta 66 30.09.2014 Kaupunginhallitus 306 06.10.2014. Lausunto sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämislakiluonnoksesta

Perusturvalautakunta 66 30.09.2014 Kaupunginhallitus 306 06.10.2014. Lausunto sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämislakiluonnoksesta Perusturvalautakunta 66 30.09.2014 Kaupunginhallitus 306 06.10.2014 Lausunto sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämislakiluonnoksesta PETUR 30.09.2014 66 Sosiaali- ja terveysministeriön asettama sosiaali-

Lisätiedot

Sosiaali- ja terveydenhuoltoalueet (sote-alue)

Sosiaali- ja terveydenhuoltoalueet (sote-alue) 1 Vastaus STM:N lausuntopyyntöön sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämislain valmisteluryhmän väliraportista TAUSTATIEDOT 1. Vastauksen antajan virallinen nimi 2. Vastaaja on * Kunta Kauniainen 3. Jos

Lisätiedot

Keski-Uusimaa ja sote-uudistus

Keski-Uusimaa ja sote-uudistus Keski-Uusimaa ja sote-uudistus KUUMA-johtokunta 9.3.2016 Rolf Paqvalin Erityisasiantuntija Keski-Uudenmaan kunnat Keski-Uudenmaan kuntien yhteinen sote-valmistelu 1. Mukana Hyvinkää, Järvenpää, Nurmijärvi,

Lisätiedot

Päijät-Hämeen sosiaali- ja terveysyhtymä

Päijät-Hämeen sosiaali- ja terveysyhtymä Päijät-Hämeen sosiaali- ja terveysyhtymä Puheenvuoro kuntapäättäjien seminaarissa Jouni Mutanen Päijät-Hämeen sosiaali- ja terveysyhtymä Toiminta alkoi 1.1.2007. Kolmen toimialan organisaatio, jossa on

Lisätiedot

Sote-uudistus Järjestämislain keskeinen sisältö

Sote-uudistus Järjestämislain keskeinen sisältö Kaupunginhallitus 6.10.2014 liite nro 7 (1/20) Sote-uudistus Järjestämislain keskeinen sisältö Kaupunginhallitus 6.10.2014 liite nro 7 (2/20) Sosiaali- ja terveydenhuollon uudistamisen keskeiset tavoitteet

Lisätiedot

Sosiaali- ja terveydenhuollon tulevat uudistukset Sosterin erikoissairaanhoidon näkökulmasta HJ 06/12

Sosiaali- ja terveydenhuollon tulevat uudistukset Sosterin erikoissairaanhoidon näkökulmasta HJ 06/12 Sosiaali- ja terveydenhuollon tulevat uudistukset Sosterin erikoissairaanhoidon näkökulmasta HJ 06/12 Sosterin ESH:n nykyinen tilanne Pienehkön aluesairaalan kokoinen keskussairaala Suhteellinen vaikeus

Lisätiedot

Quo vadis, kuntauudistus? Hallinto- ja kuntaministeri Henna Virkkunen 18.9.2012 Keskuskauppakamarin Suuri kuntapäivä

Quo vadis, kuntauudistus? Hallinto- ja kuntaministeri Henna Virkkunen 18.9.2012 Keskuskauppakamarin Suuri kuntapäivä Quo vadis, kuntauudistus? Hallinto- ja kuntaministeri Henna Virkkunen 18.9.2012 Keskuskauppakamarin Suuri kuntapäivä Hallitus toteuttaa koko maan laajuisen kuntauudistuksen Hallitusohjelma asettaa vahvoille

Lisätiedot

Sitä saa mitä mittaa mittarit ja tuottavuuden parantaminen Hyksissä Jorma Lauharanta Hyks-sairaanhoitoalueen johtaja, professori HUS

Sitä saa mitä mittaa mittarit ja tuottavuuden parantaminen Hyksissä Jorma Lauharanta Hyks-sairaanhoitoalueen johtaja, professori HUS Sitä saa mitä mittaa mittarit ja tuottavuuden parantaminen Hyksissä Hyks-sairaanhoitoalueen johtaja, professori HUS Kuntamarkkinat 12.9.2012 Tavoitteena terveyshyöty Tehokkuus* = vaikuttavuus/panos Panokset

Lisätiedot

Nimi Asema organisaatiossa Matkapuhelin Sähköposti

Nimi Asema organisaatiossa Matkapuhelin Sähköposti Lausuntopyyntö STM 1. Vastaajatahon virallinen nimi Nimi - Suomen Reumaliitto ry 2. Vastauksen kirjanneen henkilön nimi Nimi - Miranna Seppälä 3. Vastauksen vastuuhenkilön yhteystiedot Nimi Asema organisaatiossa

Lisätiedot

POHJOIS-KARJALAN SAIRAANHOITO- JA SOSIAALIPALVELUJEN KUNTAYHTYMÄ Lausunto Sivu 1 / 2 Perusterveydenhuollon yksikkö ylilääkäri Anu Niemi 2.3.

POHJOIS-KARJALAN SAIRAANHOITO- JA SOSIAALIPALVELUJEN KUNTAYHTYMÄ Lausunto Sivu 1 / 2 Perusterveydenhuollon yksikkö ylilääkäri Anu Niemi 2.3. POHJOIS-KARJALAN SAIRAANHOITO- JA SOSIAALIPALVELUJEN KUNTAYHTYMÄ Lausunto Sivu 1 / 2 Perusterveydenhuollon yksikkö ylilääkäri Anu Niemi 2.3.2015 Sosiaali- ja terveysvaliokunta asiantuntijakuuleminen 3.3.2015

Lisätiedot

LEHDISTÖTILAISUUS 22.10.2010

LEHDISTÖTILAISUUS 22.10.2010 LEHDISTÖTILAISUUS 22.1.21 Kaikkien aikojen Porvoo Alla tiders Borgå ITÄ-UUDENMAAN SOSIAALI- JA TERVEYSPALVELUJEN JÄRJESTÄMINEN TULEVAISUUDESSA HANKKEEN VÄLIRAPORTTI SELVITYSHENKILÖ LEENA PENTTINEN TERVEYDENHUOLLON-

Lisätiedot

HALLITUS 71 07.05.2012 TAMMI-MAALISKUUN 2012 TOIMINNAN JA TALOUDEN SEURANTA 592/02/02/00/08/2010 HALL 71

HALLITUS 71 07.05.2012 TAMMI-MAALISKUUN 2012 TOIMINNAN JA TALOUDEN SEURANTA 592/02/02/00/08/2010 HALL 71 HALLITUS 71 07.05.2012 TAMMI-MAALISKUUN 2012 TOIMINNAN JA TALOUDEN SEURANTA 592/02/02/00/08/2010 HALL 71 Toiminnan ja talouden keskeisiä tunnuslukuja 1-3/2012 Elektiivisten lähetteiden lukumäärä on kasvanut

Lisätiedot

ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ

ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ HE 236/2001 vp Hallituksen esitys Eduskunnalle laeiksi erikoissairaanhoitolain ja päihdehuoltolain 28 :n muuttamisesta ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ Esityksessä ehdotetaan muutettavaksi erikoissairaanhoitolakia

Lisätiedot

Sosiaali- ja terveydenhuollon taustaa ja tulevaisuuden haasteita

Sosiaali- ja terveydenhuollon taustaa ja tulevaisuuden haasteita Sosiaali- ja terveydenhuollon taustaa ja tulevaisuuden haasteita Sosiaali- ja terveyspalveluita tuottavat sekä julkiset että yksityiset palveluntuottajat Kunta voi järjestää palvelut tuottamalla ne itse

Lisätiedot

Kuntalain kokonaisuudistus. Sari Raassina Valtiosihteeri, valtiovarainministeriö 29.10.2013

Kuntalain kokonaisuudistus. Sari Raassina Valtiosihteeri, valtiovarainministeriö 29.10.2013 Kuntalain kokonaisuudistus Sari Raassina Valtiosihteeri, valtiovarainministeriö 29.10.2013 Kuntarakennelaki Sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämis -laki Kuntien valtinosuusja rahoitusjärjestelmän uudistaminen

Lisätiedot

Ympäristölautakunnan talousarvio vuodelle 2016 sekä suunnittelukauden taloudelliset ja toiminnalliset tavoitteet

Ympäristölautakunnan talousarvio vuodelle 2016 sekä suunnittelukauden taloudelliset ja toiminnalliset tavoitteet Kaupunginhallitus 161 08.06.2015 Ympäristölautakunta 74 16.09.2015 Ympäristölautakunta 82 21.10.2015 Ympäristölautakunnan talousarvio vuodelle 2016 sekä suunnittelukauden taloudelliset ja toiminnalliset

Lisätiedot

LOVIISAN KAUPUNGIN JA LAPINJÄRVEN KUNNAN SOPIMUS SOSIAALI- JA TERVEYDENHUOLLON PALVELUIDEN YHTEISTOIMINTA-ALUEESTA

LOVIISAN KAUPUNGIN JA LAPINJÄRVEN KUNNAN SOPIMUS SOSIAALI- JA TERVEYDENHUOLLON PALVELUIDEN YHTEISTOIMINTA-ALUEESTA LOVIISAN KAUPUNGIN JA LAPINJÄRVEN KUNNAN SOPIMUS SOSIAALI- JA TERVEYDENHUOLLON PALVELUIDEN YHTEISTOIMINTA-ALUEESTA Loviisan kaupunginvaltuusto xx.xx.2014 xx Lapinjärven kunnanvaltuusto xx.xx.2014 xx 2

Lisätiedot

Uuden Kouvolan uudistettu terveydenhuolto ja sen vaikutukset koko Kymenlaakson erikoissairaanhoidon järjestämiseen

Uuden Kouvolan uudistettu terveydenhuolto ja sen vaikutukset koko Kymenlaakson erikoissairaanhoidon järjestämiseen Uuden Kouvolan uudistettu terveydenhuolto ja sen vaikutukset koko Kymenlaakson erikoissairaanhoidon järjestämiseen Kati Myllymäki Johtava ylilääkäri Kouvola Ermo Haavisto Johtajaylilääkäri Carea Kati Myllymäki

Lisätiedot

Sosiaali- ja terveydenhuollon järjestäminen. Tarja Myllärinen Johtaja, sosiaali- ja terveysasiat Kuntajohtajapäivät 29.8.2014 Pori

Sosiaali- ja terveydenhuollon järjestäminen. Tarja Myllärinen Johtaja, sosiaali- ja terveysasiat Kuntajohtajapäivät 29.8.2014 Pori Sosiaali- ja terveydenhuollon järjestäminen Tarja Myllärinen Johtaja, sosiaali- ja terveysasiat Kuntajohtajapäivät 29.8.2014 Pori Lausuntokierros http://www.stm.fi/vireilla/lausuntopyynnot Lausuntoaika

Lisätiedot

Sote-uudistus - järjestämislain valmistelu

Sote-uudistus - järjestämislain valmistelu Sote-uudistus - järjestämislain valmistelu 21.11.2013 Pekka Järvinen sosiaali- ja terveysministeriö Sosiaali- ja terveydenhuollon uudistaminen Tavoitteet Keskeinen sisältö Jatkovalmistelu Uudistuksen toimeenpano

Lisätiedot

SOTE-UUDISTUS JA MITÄ SE KÄYTÄNNÖSSÄ TARKOITTAA SATAKUNNAN JA SATAKUNNAN SAIRAANHOITOPIIRIN OSALTA?

SOTE-UUDISTUS JA MITÄ SE KÄYTÄNNÖSSÄ TARKOITTAA SATAKUNNAN JA SATAKUNNAN SAIRAANHOITOPIIRIN OSALTA? AKAVA SATAKUNNAN FLOORANPÄIVÄN JUHLA 13.5.2014 SOTE-UUDISTUS JA MITÄ SE KÄYTÄNNÖSSÄ TARKOITTAA SATAKUNNAN JA SATAKUNNAN SAIRAANHOITOPIIRIN OSALTA? Ahti Pisto sairaanhoitopiirin johtaja 13.5.2014 APisto

Lisätiedot

Metropolialueen kuntajakoselvitys Vihdin valtuustoinfo 2.10.2014. Matti Vatilo

Metropolialueen kuntajakoselvitys Vihdin valtuustoinfo 2.10.2014. Matti Vatilo Metropolialueen kuntajakoselvitys Vihdin valtuustoinfo 2.10.2014 Matti Vatilo Selvityksen tarkoitus Tehtävänä arvioida edellytyksiä yhdistää kunnat tai osa kunnista yhdeksi tai useammaksi kunnaksi. Myös

Lisätiedot

Hallitus 17.11.2014 TALOUSARVIO 2015 TALOUSSUUNNITELMA 2015 2017

Hallitus 17.11.2014 TALOUSARVIO 2015 TALOUSSUUNNITELMA 2015 2017 Hallitus 17.11.2014 TALOUSARVIO 2015 TALOUSSUUNNITELMA 2015 2017 Sisällysluettelo Sivu 1 YLEISPERUSTELUT 1 1.1 Talousarvion laadinnan lähtökohdat 1 1.2 Toimintaympäristön muutostekijät suunnittelukaudella

Lisätiedot

1 Sopimusosapuolet. Helsingin ja Uudenmaan sairaanhoitopiirin kuntayhtymä (HUS) (myöhemmin HUS) Y-1567535-0

1 Sopimusosapuolet. Helsingin ja Uudenmaan sairaanhoitopiirin kuntayhtymä (HUS) (myöhemmin HUS) Y-1567535-0 Hallitus 12.11.2012, LIITE 1 SOPIMUS HELSINGIN JA UUDENMAAN SAIRAANHOITOPIIRIN HENKILÖSTÖASUNTOPOLIITTISEN OHJELMAN TOIMEENPANON JA HENKILÖSTÖASUNTOJEN HALLINNAN SIIRROSTA HUS-KIINTEISTÖT OY:N TEHTÄVÄKSI

Lisätiedot

yhteistyössä ja kumppanuudessa Tarja Myllärinen Johtaja, sosiaali ja terveys 10.2.2015

yhteistyössä ja kumppanuudessa Tarja Myllärinen Johtaja, sosiaali ja terveys 10.2.2015 Sote-alan kehittäminen yhteistyössä ja kumppanuudessa Tarja Myllärinen Johtaja, sosiaali ja terveys 10.2.2015 Sote-uudistus tulee ja muuttaa rakenteita Järjestämisvastuu Järjestämisvastuu t ja tuotantovastuu

Lisätiedot

Sote-rahoituksesta ja henkilöstöstä. Hallituksen kokous 7.5.2014 Varatoimitusjohtaja Timo Kietäväinen

Sote-rahoituksesta ja henkilöstöstä. Hallituksen kokous 7.5.2014 Varatoimitusjohtaja Timo Kietäväinen Sote-rahoituksesta ja henkilöstöstä Hallituksen kokous 7.5.2014 Varatoimitusjohtaja Timo Kietäväinen Sote rahoituksen periaatteista: kansallisesti ei lisää tehtäviä kuntien rahoitus sote-alueelle painotetulla

Lisätiedot

Veroprosentin korottamispaine porin selvityksestä, Eurajoella ei vahvan taseen takia korottamispainetta:

Veroprosentin korottamispaine porin selvityksestä, Eurajoella ei vahvan taseen takia korottamispainetta: Veroprosentin korottamispaine porin selvityksestä, Eurajoella ei vahvan taseen takia korottamispainetta: Kuntakohtainen paine veroprosentin korottamiseksi 2012 2017e 2021e 2025e Harjavalta 23,6 23,4 25,0

Lisätiedot

Innovaatiot sosiaali- ja terveyspalveluissa

Innovaatiot sosiaali- ja terveyspalveluissa Innovaatiot sosiaali- ja terveyspalveluissa Tekesin ohjelma (2008) 2012 2015 Innovaatiot sosiaali- ja terveyspalveluissa Ohjelman tavoitteena on uudistaa sosiaali- ja terveyspalveluita innovaatiotoiminnan

Lisätiedot

Päijät-Hämeen sote-uudistus - kohti hyvinvointikuntayhtymää 8.10.2015

Päijät-Hämeen sote-uudistus - kohti hyvinvointikuntayhtymää 8.10.2015 Päijät-Hämeen sote-uudistus - kohti hyvinvointikuntayhtymää 8.10.2015 Koko maassa sote-palveluiden nettokustannusten kasvu ei vastaa maksukyvyn kasvua Toteutunut ja ennustettu kustannuskasvu 2004-2020

Lisätiedot

SÄÄDÖSKOKOELMA. 2012 Nro 4. Kotkan kaupungin. KOTKAN KAUPUNGIN TALOUSSÄÄNTÖ (Hyväksytty valtuustossa 23.1.2012) l LUKU YLEISET MÄÄRÄYKSET

SÄÄDÖSKOKOELMA. 2012 Nro 4. Kotkan kaupungin. KOTKAN KAUPUNGIN TALOUSSÄÄNTÖ (Hyväksytty valtuustossa 23.1.2012) l LUKU YLEISET MÄÄRÄYKSET Kotkan kaupungin SÄÄDÖSKOKOELMA 2012 Nro 4 KOTKAN KAUPUNGIN TALOUSSÄÄNTÖ (Hyväksytty valtuustossa 23.1.2012) l LUKU YLEISET MÄÄRÄYKSET 1 Soveltamisala 2 Toimintaperiaatteet Tässä taloussäännössä annetaan

Lisätiedot

VUODEN 2016 TALOUSARVION JA VUOSIEN 2017-2018 TALOUSSUUNNITELMAN LAADINTAOHJEET

VUODEN 2016 TALOUSARVION JA VUOSIEN 2017-2018 TALOUSSUUNNITELMAN LAADINTAOHJEET Talouspalvelut 1.6.2015 Palvelukeskuksille VUODEN 2016 TALOUSARVION JA VUOSIEN 2017-2018 TALOUSSUUNNITELMAN LAADINTAOHJEET KÄYTTÖTALOUSOSA Kunnan toimintaa ja taloutta ohjataan vähintään kolmeksi vuodeksi

Lisätiedot

Sote-uudistus Miten Kanta-palvelut tukevat Sotejärjestämislain

Sote-uudistus Miten Kanta-palvelut tukevat Sotejärjestämislain Sote-uudistus Miten Kanta-palvelut tukevat Sotejärjestämislain toimeenpanoa? 14.10.2014 Maritta Korhonen, STM Pekka Järvinen, STM Sosiaali- ja terveydenhuollon tietohallinnon kehittämisen yhteistyöseminaari

Lisätiedot

Perussopimuksen mukaan erikoissairaanhoidon palvelujen hinnoitteluperusteet päättää valtuusto ja sairaalakohtaiset hinnat hyväksyy hallitus.

Perussopimuksen mukaan erikoissairaanhoidon palvelujen hinnoitteluperusteet päättää valtuusto ja sairaalakohtaiset hinnat hyväksyy hallitus. HALLITUS 178 16.12.2015 ESITYS VUODEN 2016 PALVELUHINNASTOKSI 613/02/05/00/02/2014 HALL 178 Palveluiden tuotteistus vuonna 2016 Palveluiden hinnoittelun tavoitteet ja hintataso Perussopimuksen mukaan erikoissairaanhoidon

Lisätiedot

Rautavaaran kunnan vuoden 2014 tilinpäätöksen hyväksyminen ja allekirjoittaminen

Rautavaaran kunnan vuoden 2014 tilinpäätöksen hyväksyminen ja allekirjoittaminen Kunnanhallitus 98 13.04.2015 Rautavaaran kunnan vuoden 2014 tilinpäätöksen hyväksyminen ja allekirjoittaminen Khall 13.04.2015 98 Kuntalain (365/1995) 68 :n mukaan kunnan tilikausi on kalenterivuosi. Kunnanhallituksen

Lisätiedot