Eduskunnan puhemiehelle

Transkriptio

1 KIRJALLINEN KYSYMYS 297/2006 vp Työttömän työnhakijan status ja oikeudet Eduskunnan puhemiehelle Työttömyysturvan tarkoituksena on työttömän työnhakijan toimeentulon turvaaminen ja työttömyydestä aiheutuvien taloudellisten menetysten korvaaminen ja lieventäminen. Työttömyysetuuden saamisen yleisenä edellytyksenä on se, että henkilö on työtön, hän on ilmoittautunut kokoaikatyön hakijaksi ja on työmarkkinoiden käytettävissä. Näillä edellytyksillä henkilö saa työttömän työnhakijan statuksen ja oikeudet. Suomen työvoimatoimistojen edellyttämä työttömän työnhakijan status on joillekin mahdoton saavuttaa. Ulkomaisen opiskelupaikan vaikka vuosia sitten saanut työnhakija voidaan määritellä päätoimiseksi opiskelijaksi, vaikkei hän olisi koskaan tai vuosiin opiskellut kyseessä olevassa oppilaitoksessa. Suomalaisissa opinahjoissa on mahdollista saada todistus opintojen keskeyttämisestä tai siitä, ettei hakija ole opiskellut kyseessä olevassa oppilaitoksessa koskaan tai pitkään aikaan tai ettei hän ole ottanut opiskelupaikkaa vastaan. Tällaisen todistuksen hankkiminen ulkomaisesta opinahjosta voi olla käytännössä erittäin hankalaa tai mahdotonta. Miten suomalainen työtön työnhakija voi tällaisessa tilanteessa todistaa, ettei opiskele täysipäiväisesti ulkomailla, jos todistusta ei ole saatavilla? Hakijan oma vakuutus vuosien takaisesta käyttämättömästä opiskelupaikasta ei käytännössä työvoimaviranomaisille riitä. Ulkomaisen opiskelupaikan saaneelle on järjestettävä mahdollisuus todistaa opiskelemattomuutensa muulla tavalla kuin opiskelupaikan todistuksella, jotta jokainen selkeästi työtön työnhakija voi saada tuon statuksen. Edellä olevan perusteella ja eduskunnan työjärjestyksen 27 :ään viitaten esitän valtioneuvoston asianomaisen jäsenen vastattavaksi seuraavan kysymyksen: Mitä hallitus aikoo tehdä, että työttömän työnhakijan edellytykset täyttyvät myös ulkomaisen opiskelupaikan saaneen kohdalla silloin, kun hakija ei voi todistaa opiskelemattomuuttaan kyseessä olevassa oppilaitoksessa? Helsingissä 13 päivänä huhtikuuta 2006 Päivi Räsänen /kd Versio 2.0

2 Ministerin vastaus Eduskunnan puhemiehelle Eduskunnan työjärjestyksen 27 :ssä mainitussa tarkoituksessa Te, Herra puhemies, olette toimittanut asianomaisen ministerin vastattavaksi kansanedustaja Päivi Räsäsen /kd näin kuuluvan kirjallisen kysymyksen KK 297/2006 vp: Mitä hallitus aikoo tehdä, että työttömän työnhakijan edellytykset täyttyvät myös ulkomaisen opiskelupaikan saaneen kohdalla silloin, kun hakija ei voi todistaa opiskelemattomuuttaan kyseessä olevassa oppilaitoksessa? Vastauksena kysymykseen esitän seuraavaa: Työttömyysturvan tarkoituksena on turvata työttömän työnhakijan taloudelliset mahdollisuudet hakea työtä ja parantaa edellytyksiään päästä tai palata työmarkkinoille korvaamalla työttömyydestä aiheutuvia taloudellisia menetyksiä. Yleisenä edellytyksenä työttömyysetuuden maksamiselle henkilön on oltava työvoimatoimistossa työnhakijana, haettava kokoaikatyötä ja oltava työmarkkinoiden käytettävissä. Työttömyysturvaa ei ole tarkoitettu päätoimisen opiskelun aikaisen toimeentulon turvaamiseen, vaan tätä varten on opintotukijärjestelmä. Päätoimisella opiskelijalla ei ole oikeutta työttömyysetuuteen. Työttömyysturvalain (1290/ 2002) 2 luvun 6 :ssä säädetään tarkemmin siitä, millaiset opinnot katsotaan päätoimisiksi. Päätoimisina pidetään muun muassa opintoja, joiden tavoitteena on alemman tai ylemmän korkeakoulututkinnon tai ammattikorkeakoulututkinnon suorittaminen, sekä opintoja, joiden laajuus on keskimäärin vähintään 3 opintoviikkoa opiskelukuukautta kohti tai keskimäärin vähintään 25 viikkotuntia. Lisäksi opinnot voidaan katsoa päätoimisiksi kokonaisharkinnalla, jos opintojen vaatima työmäärä on niin suuri, että se on esteenä kokoaikaisen työn vastaanottamiselle työmarkkinoilla yleisesti sovellettavin ehdoin. Opintojen päätoimisuuden ja henkilön oikeuden työttömyysetuuteen tutkii työvoimatoimikunta. TTL:n 2 luvun 7 :n 1 momentin mukaan päätoimisesti opiskelleen henkilön opiskelua pidetään päätoimisena siihen saakka, kun hän on todisteellisesti päättänyt opintonsa. Käytännössä tämä tarkoittaa sitä, että henkilön on esitettävä työvoimaviranomaiselle tutkinto- tai muu vastaava todistus, oppilaitoksen selvitys kaikkien opintosuoritusten hyväksytystä suorittamisesta tai oppilaitoksen selvitys oppilaitoksesta eroamisesta. Valitusasteet ovat lisäksi ratkaisukäytännössään katsoneet, että jos opintoja ei ole lainkaan aloitettu, henkilöä ei voida pitää päätoimisena opiskelijana. Työttömyysturvalaissa ei ole erikseen säädetty lain kansainvälisestä soveltamisalasta opiskelijan aseman osalta. Lakia on kuitenkin vakiintuneesti tulkittu siten, että ulkomaisessa oppilaitoksessa opiskelevan henkilön edellytetään esittävän työvoimaviranomaiselle vastaavan selvityksen opintojensa tilasta kuin suomalaisessakin oppilaitoksessa opiskelevalta edellytettäisiin selvitettäessä hänen oikeuttaan työttömyysetuuteen. Työministeriön käsityksen mukaan työnhakijat yhteistyössä työvoimatoimistojen kanssa saavat yleensä hankituksi riittävän selvityksen myös ulkomaisista oppilaitoksista. TTL:n 2 luvun 7 :n 2 momentin mukaan työnhakijaa ei pidetä päätoimisena opiskelijana, jos opiskeluaikaisen työssäolon tai yritystoiminnan harjoittamisen perusteella on ilmeistä, ettei opiskelu ole esteenä kokoaikaisen työn vastaanottamiselle. Käytännössä työttömyysetuuden saaminen tällä perusteella edellyttää yleensä vä- 2

3 Ministerin vastaus hintään 10 kuukauden työssäoloa ja opintojen samanaikaista edistymistä. Tällaisessa tilanteessa selvityksen saaminen opinnoista ei tuottane ulkomaisenkaan oppilaitoksen osalta vaikeuksia, koska henkilö opiskelee edelleen. Yksin se, ettei opintosuorituksia ole ehkä pitkältäkään ajalta, ei sen sijaan pääsääntöisesti osoita opintojen päättyneen tai muuttuneen sivutoimisiksi, ei myöskään se, että ulkomaisessa oppilaitoksessa opiskellut henkilö ilmoittautuu työnhakijaksi Suomessa. Yleisen kansainvälistymiskehityksen vallatessa alaa myös koulutusta koskevissa asioissa työministeriö katsoo, ettei ulkomaisten opintojen erilainen kohtelu työttömyysetuuden saamisen edellytyksiä selvitettäessä ole mahdollista ilman opiskelijan työttömyysetuutta koskevien periaatteiden laajempaa muuttamista. Lisäksi työministeriö kiinnittää huomiota siihen, että työvoimatoimikunnalla on harkintavaltaa sen suhteen, millaista selvitystä opinnoista ulkomaisessa oppilaitoksessa se edellyttää ja pitää riittävänä. Työvoimatoimikunta voi käyttää tätä harkintavaltaansa esimerkiksi tilanteessa, jossa selvityksen saaminen jostakin syystä estyy osittain. Helsingissä 15 päivänä toukokuuta 2006 Työministeri Tarja Filatov 3

4 Ministerns svar Till riksdagens talman I det syfte som anges i 27 i riksdagens arbetsordning har Ni, Herr talman, till den minister som saken gäller översänt följande skriftliga spörsmål SS 297/2006 rd undertecknat av riksdagsledamot Päivi Räsänen /kd: Vad ämnar regeringen göra för att förutsättningarna för att anses som arbetslös arbetssökande uppfylls även för dem som fått studieplats utomlands, när sökanden inte kan bevisa att han eller hon inte studerar vid läroinrättningen i fråga? Som svar på detta spörsmål anför jag följande: Avsikten med utkomstskyddet för arbetslösa, dvs. arbetslöshetsskyddet är att säkerställa att en arbetslös arbetssökande har ekonomiska möjligheter att söka arbete och förbättra sina förutsättningar för inträde eller återinträde på arbetsmarknaden på det sätt att arbetslöshetsskyddet ersätter de ekonomiska förluster som arbetslöshet medför. En allmän förutsättning för utbetalning av arbetslöshetsförmån är att personen är registrerad som arbetssökande vid arbetskraftsbyrån, söker heltidsarbete och står till arbetsmarknadens förfogande. Arbetslöshetsskyddet är inte avsett för att trygga utkomsten under studier på heltid för detta ändamål finns studiestödssystemet. En studerande på heltid har inte rätt till arbetslöshetsförmån. I 2 kap. 6 i lagen om utkomstskydd för arbetslösa (1290/2002) finns närmare bestämmelser om hurdana studier som betraktas som studier på heltid. Som heltidsstudier betraktas bl.a. studier där målsättningen är att avlägga lägre eller högre högskoleexamen eller yrkeshögskoleexamen, såväl som studier vilkas omfattning i genomsnitt är minst tre studieveckor per studiemånad eller i genomsnitt minst 25 veckotimmar. Därtill kan studier utgående från helhetsprövning betraktas som heltidsstudier, om den arbetsinsats som studierna kräver är så stor att den utgör ett hinder för att ta emot heltidsarbete på de villkor som allmänt tillämpas på arbetsmarknaden. Arbetskraftskommissionen undersöker om studierna är heltidsstudier och om personen har rätt till arbetslöshetsförmån. Enligt 2 kap. 7 1 mom. i lagen om utkomstskydd för arbetslösa betraktas studierna för en person som har studerat på heltid som heltidsstudier tills han eller hon bevisligen avslutat sina studier. I praktiken innebär detta att personen för arbetskraftsmyndigheten skall uppvisa examensbetyg eller annat motsvarande intyg, läroanstaltens utredning om att alla studieprestationer har genomförts på ett godkänt sätt eller läroanstaltens utredning om att personen lämnat läroinrättningen. Besvärsinstanserna har därtill i sin avgörandepraxis ansett att om studierna inte inletts över huvud taget, kan personen inte anses vara studerande på heltid. I lagen om utkomstskydd för arbetslösa finns inte särskilda bestämmelser om internationellt tillämpningsområde i fråga om studerandenas ställning. En etablerad tolkning av lagen är att en person som studerar vid en utländsk läroinrättning förutsätts för arbetskraftsmyndigheten uppvisa motsvarande utredning om studieläget som den utredning som förutsätts av en studerande vid finländsk läroinrättning, då hans eller hennes rätt till arbetslöshetsförmån utreds. Enligt arbetsministeriets uppfattning kan arbetssökande i samarbete med arbetskraftsbyrån i allmänhet skaffa en tillräcklig utredning även från utländska läroinrättningar. Enligt 2 kap. 7 2 mom. i lagen om utkomstskydd för arbetslösa betraktas en arbetssökande 4

5 Ministerns svar inte som studerande på heltid, om det på grundval av stadigvarande tid i arbete eller idkande av företagsverksamhet under studietiden är uppenbart att studierna inte utgör något hinder för att ta emot heltidsarbete. I praktiken är förutsättningen för arbetslöshetsförmån i allmänhet minst 10 månaders tid i arbete och att studierna samtidigt framskrider. I en sådan situation torde det inte heller i fråga om utländska läroinrättningar finnas några svårigheter att få en utredning om studierna, eftersom personen ännu studerar. Enbart det faktum att studieresultat inte har förekommit ens under en lång tid visar inte som huvudregel att studierna är avslutade eller att personer studerar som bisyssla, och inte heller det att en person som studerat vid utländsk läroinrättning anmäler sig som arbetssökande i Finland. I och med att den allmänna internationaliseringsutvecklingen vinner terräng även i frågor som gäller utbildning, anser arbetsministeriet att det inte är möjligt att i fråga om att utreda studerandes förutsättningar att få arbetslöshetsförmån särbehandla studier utomlands, utan att man i större skala ändrar de principer som gäller arbetslöshetsförmån för studerande. Därtill fäster arbetsministeriet uppmärksamhet vid att arbetskraftskommissionen utövar prövningsrätt beträffande hurdan utredning om studier vid utländsk läroinrättning kommissionen förutsätter och anser vara tillräcklig. Arbetskraftskommissionen kan exempelvis utnyttja denna prövningsrätt i situationer, där det delvis finns hinder för att kunna få utredningen. Helsingfors den 15 maj 2006 Arbetsminister Tarja Filatov 5