Toimeksiannossa tarkasteltavat asiat
|
|
- Iivari Harri Härkönen
- 8 vuotta sitten
- Katselukertoja:
Transkriptio
1
2 Toimeksiannossa tarkasteltavat asiat Matkailukohteiden toimintaympäristö Matkailutoimijat Kohteen matkailu- ja kehityshistoriaa Matkailun kehittämistoiminta Keskeisten vetovoimatekijöiden analyysi Tuotetarjonta (profiloiva) ja kysyntä Kilpailukyvyn osatekijät Matkailukonseptin analyysi Tuotekehittelyn potentiaali matkailukohteena Johtopäätökset suhteessa Etelä-Savon matkailun aluerakenteeseen ja sen tulevaisuuden matkailukonseptin kehityspotentiaaliin Perustuu pääasiassa erilliseen kirjallisuusraporttiin ks. nettilinkki u_ruotsinraportti.pdf/e517d94a-f5fb-4ee3-8d79-f5c59d9209f9
3 Hannu Ryhänen
4 Vänernin alueen kuvat ja kartat Weissenseen kuvia ja karttoja löytyy helpoiten hakemalla googlen kuvahausta nimellä Vänern. Sieltä löytyy runsaasti upeita kuvia ja karttoja järvialueesta. Kannattaa katsoa ennen raportin lukemista.
5 Toimintaympäristö Vänern on Ruotsin suurin ja Euroopan kolmanneksi suurin järvi, joka syntyi arviolta vuotta sitten, viimeisen jääkauden päätyttyä. Järvi sijaitsee Länsi-Götanmaan läänin ja Värmlannin läänin välissä, ja laskee Götajokea pitkin Kattegatiin. Vänernin pinta-ala on km², rantaviivaa noin 4800 km, keskisyvyys 25 m, suurin syvyys 98 metriä, saaria kaikkiaan (Euroopan suurimpia sisävesisaaristoja) ja suurin saari Torsö. Järven valuma-alue kattaa 10% koko Ruotsin pinta-alasta. Vänernistä saa alkunsa Götan kanava, joka johtaa Vätterniin ja edelleen Itämereen. Vänernissä on 1/3 koko Ruotsin makeasta vedestä ja sen vettä käyttää ihmistä. Kalalajeja järvessä on 35 ja kalastuksesta elantonsa tienaa noin 70 ammattikalastajaa. Vuosittainen saalis on noin 1300 tonnia ja sen arvo noin 13 miljoonaa kruunua. Järven kalastusistutukset hoitaa kalastussäätiö.
6 Toimintaympäristö Erityisiä luontokohteita Vänernin alueella on 486 km 2 ja keskellä järveä sijaitseva Djurön saaristo on yksi Ruorsin 28 kansallispuistosta. Vänernin ympäristössä elää suo- ja kosteikkoalueilla viihtyviä lintuja kaikkiaan noin 60 eri lajia. Järvialueen pitkät kulttuurihistorialliset perinteet ja maisemakuvaa hallitseva, hyvin hoidettu, kulttuurimaisema ovat Vänernin matkailualueen vahvoja vetovoimatekijöitä. Vänernin alueella on neljä sisävesisatamaa (Gruvön, Skoghall, Karlstad and Kristinehamn. Vänernillä on 42 eritasoista vierasvenesatamaa, joiden yhteenlaskettu liikevaihto oli jo v milj. euroa. Satamoiden osuus oli pieni ( euroa)ja suurimpiä hyötyjiä siitä olivat alueen kauppaliikkeet, ravintolat, polttoaineen jakelijat ja kulttuurielämysten tuottajat. Göta Kanal on Ruotsin halki Atlantilta Itämerelle kulkeva laivareitti ja Vänern tärkeä reittiä (lähtöpaikat Sjötorp Atlantilla ja Mem Itämerellä), jossa arvioidaan liikkuvan vuositasolla noin 2,4 milj./tn erilaista materiaalia. Trollhättänin sululla sulutetaan vuosittain noin 2700 rahtilaivaa, jonka lisäksi alueella liikku suuri mää rä matkailu- ja huvialuksia. Kuusi rahtilaivayhtiötä toimii säännöllisesti Vänernin alueella.
7 Toimintaympäristö Järvialueen historiassa oli myös viikinkiaika jkr., jolloin syntyi myös vesitie Norjaan, Vikingaleden, jota nykyisin hyödynnetään mm. matkailutarkoituksiin. Kristinuskon myötä järvialueella 1100-luvulla käynnistyi vilkas kivikirkkojen rakentaminen; monet näistä keskiaikaisista kirkoista ovat edelleen pystyssä luvulla syntyi Vänernin ympärille lukuisia kaupunkeja ja tieverkosto kehittyi, minkä myötä kehittyi myös kestikievarilaitos. Vänernin etelärannalla sijaitseva Forshemin kestikievari on Ruotsin vanhin. Järvialueella on myös paljon ruukki- ja kanavamiljöitä, jotka kertovat alueen metalli-, konepaja- ja metsäteollisuuden noususta. Hallinnollisesti Vänerniä ympäröi kaksi lääniä, kolme maakuntaa (Länsi-Götanmaa, Taalainmaa ja Värmlanti) sekä 17 kuntaa, joilla kaikilla on vesiyhteys Vänerniin joko suoraan tai kanavien ja jokien kautta.
8 Toimintaympäristö Rantavyöhykkeellä sijaitsee useita kaupunkeja, joista suurin on noin asukkaan Karlstad sen pohjoispäässä. Vänernin pohjois- ja länsipuolella sijaitsee harvaanasutumpia alueita ja ne muistuttavat (metsä)maisemiltaan hyvin paljon vastaavia alueita lähinnä Itä- ja Keski-Suomen alueilla. Hammarön kunnassa on vuonna 2010 avattu Vänern järvelle sijoitettu laaja tuulipuisto. Maatalous Värmlannin alueella työllistää noin 2,83% työllisestä työvoimasta ja suurimmat työllistävät toimialat ovat hyvinvointipalvelut (18,7%), teollinen tuotanto (16,58), kauppa (11,99%) ja koulutussektori (10,69). Värmlannin suurimmat yksityiset työnantajat ovat Konsum Värmland (kauppaliike), Stora Enso (puun jatkojalostus), Billerud AB (pakkausmateriaalit), Uddeholms AB (terästeollisuus) ja Volvo Construction Equipment. (Region Värmland 2012)
9 Toimijat Vänernin kehittämis-, suojelu ja -matkailutoimintaa pyörittäneet/pyörittäviä keskeisiä organisaatioita: Vänerland yhdistys: Vänernin alueelle perustettiin v kunnan yhteiseksi toimijaksi Vänernland yhdistys, mutta sen toiminta on nykyään hiljentynyt. Yhdistyksen tarkoituksena oli edistää yhteistyötä kuntien, elinkeinoelämän, viranomaisten ja organisaatioiden välillä aluekehityksen turvaamiseksi, sillä yhdistyksen jäsenkunnista ainoastaan kaksi oli luvun alussa muuttovoittokuntia. Matkailu oli yhdistyksen kehittämistoiminnan keskiössä ja tavoite oli luoda Vänerlandista tunnettu brändi. Yhdistys organisoitui jäsenkuntiensa kautta poliitikon tai virkamiehen edustamana. Suuria linjoja veti hallitus (toimikausi 4 vuotta) joka koostui viiden jäsenkunnan edustajista (toimikausi 4 vuotta, jonka jälkeen vuoro vaihtuu). Käytännön toimintaa toteutettiin kuudessa eri teemaryhmässä (kalastus, veneily, golf (Vänernin ympärillä on 16 täysimittaista 18-reikäsitä golfkenttää), kulttuuri, luonto ja tapahtumat. Kussakin työryhmässä oli 5-15 jäsentä sekä julkiselta että yksityiseltä sektorilta. Idea oli, että henkilöt teemaryhmissä ovat mukana tekemisen intohimosta, ei vain virkansa tai asemansa puolesta. Hallintomalli vaikuttaa kuitenkin nyt arvioituna kohtuullisen raskaalta, jonka on vaikea edetä todellisessa päätöksenteossa. Teemaryhmät olivat eräänlaisia matkailun etu- tai painostusryhmiä, jotka voivat vaikuttaa alueen matkailun kehittymiseen. Työrukkasena yhdistyksessä toimi projektipäällikkö sekä markkinointiassistentti. Karlstadissa oli koordinointiyksikkö, joka vastasi sisäisestä ja ulkoisesta markkinoinnista, (mm. karttojen ja esitteiden teko) sidosryhmien verkostoitumisesta, koulutuksista, yms.). Yhteistyötä rahoitettiin kuntien maksamilla euron vuosimaksuilla kunnan asukasluvusta riippuen. Lisäksi toimintaa rahoittivat mm. lääninhallitus, maa käräjät, alueelliset säätiöt sekä paikalliset pankit. Taustalla oli myös tutkimusta kuten esim. Vänern perusselvitys ja BigLakes projekti.
10 Vänerland -yhdistyksen organisaatiomalli (Härkönen, Ryhänen & Tuohino toim. 2002)
11 Toimijat Värmlands Turistråd (VTR). VTR on maakäräjien (aluevaltuusto) alainen, säätiömuotoisena toimiva Värmlannin matkailuneuvosto (5 jäsentä) joka on toiminut jo 1960-luvulta lähtien. Organisaatio vastaa Värmlannin alueen matkailun markkinoinnista, myynnistä, netti- ja kehittämistoiminnasta sekä koordinoinnista yhdessä sen alaisuudessa toimivien paikallisten kuntien matkailutoimistojen kanssa (19 kpl). AB Göta Kanal Bolag. Göta-kanava on Ruotsin valtion omaisuutta. Kanavaa hallinnoi 1833 perustettu kanavayhtiö, joka omistaa myös kaiken maan, sulut sekä 300 taloa kanavan varrella. Lisäksi se omistaa 400 hehtaaria metsää, jonka myynnistä saadaan tuloja kanavayhtiön kassaan. Valtio myöntää vuosittain noin 1,5 milj. euroa kanavan kunnostukseen.
12 Toimijat Västvänska Turistrådet on Läntisen Götanmaan matkailusta vastaava alueellinen organisaatio ja operoi periaatteessa samalla tavalla kuin Värmlands turistrådet. Organisaatio toimi tosin osakeyhtiönä, mutta sillä on poliittisesti ohjautuva 9 jäseninen hallitus työrukkasenaan toimitusjohtaja. Matkailuvastuulla on osin läntinen, eteläinen ja osin itäinen osa Vänernin järvialueesta. Se on perustettu vuonna 1999 ja visiona on olla "Skandinaviens mest besökta, uppskattade och inkomstbringande turismregion.
13 Matkailun yhteistyökumppaneita Västvänska Turistrådet: (yhteistyöorganisaatiot ja niiden tarkoitus) European Cities Marketing Network of European Competitive and Sustainable Tourism Regions European Tourism Quality Label Nätverket för Regional Turism Stiftelsen för kunskapsfrämjande inom turism andeforetag/besoksnaring/stiftelsenforkunskapsframjandeinomturism e4211fdba8c87b html Sverige - det nya matlandet Centrum för Turism Viltvårdsdelegationen, Länsstyrelsen Västra Götaland Samverkan med Västtrafik
14 Matkailun yhteistyökumppaneita Värmlands Turistråd: Käytettävissä olevien aineistojen perusteella oli vaikea sanoa, että kenen kanssa ja miten Värmlannin alueellinen matkailuorganisaatio tekee yhteistyötä, mutta Varmlandsmodellen toimintatapa on tässäkin suhteessa käytössä (ks. jäljempänä). Yhteisprojekteja on myös Norjan kanssa rajan ylittävän matkailun kehittämiseksi. Ylipäätään Värmlannin alueen 16 kuntaa ja maakäräjäkunta ( landstinget ) tekevät tiivistä sisäistä alueellista kehittämisyhteistyötä. Sisäisen yhteistyön laajuus ilmenee hyvin oheisesta nettilinkistä:
15 Seudun kehitys- ja matkailuhistoriaa Vänernin alue on historiallisesti tarjonnut hyvät mahdollisuudet kalastukseen ja helppoon kaupankäyntiin muihin kaupunkeihin pitkin Göta jokea Kattegatin valtamerialueelle ja siitä edelleen eteenpäin. Idea läpi Ruotsin kulkevasta laivareitistä juontaa juurensa 1500-luvulle. Suunnitelmista tuli totta 1800-luvulla, kun kreivi, laivaston amiraali ja ministeri Baltzar von Platen sai kanavista kirjoittamansa väitöskirjan ansiosta tehtäväkseen laatia suunnitelman kanavan rakentamiseksi. Göta Kanalin rakennushanke toteutettiin vuosina työmiehen voimin. 190 kilometriä pitkästä kanavasta kaivettua kanavaa 87 kilometriä. Vuonna 1989 perustettu Vänernland yhdistys käynnisti Vänerlandin laajemman matkailun kehittämisyhteistyön, mutta sen toiminta ei vakiintunut missään vaiheessa ja nykyään kehitystoiminta näyttää siirtyneen pääasiassa alueellisille matkailuorganisaatioille ja kahden maakunnan (Värmland ja Länsi Götanmaa) julkisille viranomaistoimijoille.
16 Seudun kehitys- ja matkailuhistoriaa Vuosittain Vänern järvellä liikkuu noin vapaa-ajan venettä ja tavoitteena järven alueella sen toimijoilla on kehittää vuoteen 2020 mennessä siitä puhtain sisävesialue Euroopassa, jonka kasvu on kestävää ja jonka luonto- sekä kulttuuriresurssit houkuttelevat alueella uusia asukkaita, vierailijoita ja yrityksiä. Tavoitteena on edistää myös Vänernin rannikkoalueiden uusiutuvan energian tuotantoa, koulutusta, innovaatioita ja tutkimusta luonnon- sekä kulttuurin näkökulmista. Keskeinen organisaatio tässä työssä on Vänernin alueen elinkeinovaltuusto (Vänerregionens Näringslivsråd eli VNR), jonka tavoitteena kehittää etenkin alueen kuljetussysteemiä fokuksenaan laivakuljetukset. Mukana kehittämistyössä ovat myös Karlstadin yliopiston sosiaali- terveystieteiden tiedekunnan yksikkö Cerut (Centrum för forskning om regional utveckling) kunnista Arvika, Bengtsfors, Dals- Ed, Grums, Grästorp, Gullspång, Götene, Hammarö, Karlstad, Kristinehamn, Lidköping, Mariestad, Mellerud, Säffle sekä Trollhätta. (ks. esite)
17 Seudun kehitys- ja matkailuhistoriaa Vuonna 1999 Göta Kanalin toimessa aloitti jo 19. kanavajohtaja, joka aktiivisesti on kunnostuttanut kanavan varren kulttuurihistoriallisia rakennuksia ja muuta palveluvarustusta sekä kehitetty tehokkaasti kanavan matkailutoimintoja tavoitteena luoda kanavasta Ruotsin houkuttelevin matkailukohde ja yhtenäinen elämysalue. Karlstadin yliopiston Cerut yksikkö on viime vuosina myös panostanut ekomatkailun kehittämiseen Karlstadin kaupungin saaristoa-alueella. Vänernin alueen kunnat työskentelevät kestävän kehityksen ja vierailijoille, lomalaisille ja yrityksille tarkoitettujen houkuttelevien ja luovien ympäristöjen tuottamiseksi. Tosin vaikuttaa siltä,että enemmän on Vänernin alueella ideoita tulevaisuuden toimintojen kehittämiseksi kuin, että niitä olisi viety laajassa mitassa käytäntöön. Vänernin alueella Karlstad ja Hammarö ovat prosessoineet alueilleen matkailun kehittämisstrategiaa, joka vaikuttaa myös muiden alueen kuntien kehitykseen. Vänernin alueella Lidköpingsin kunnassa avattiin uusiutunut Vänern museo vuonna Paitsi, että museossa on laaja Vänernistä kertova näyttely, on siellä myös akvaario-osasto.
18 Seudun matkailu- ja kehityshistoriaa Värmlannin alueella otettiin v käyttöön ns. Värmlandsmodellen, jolla tarkoitetaan triple helix idean perusteella tapahtuvaa aluekehitystä, myös matkailussa. Siinä elinkeinoelämä, julkinen sektori ja tutkimus tekevät kiinteää yhteistyötä tärkeimpien toimijoiden kesken alueensa kehittämiseksi. Tehtävään on esim. palkattu 10 professoria Karlstadin yliopistoon, on kohtaamisareenoita, joiden kehikossa toteutetaan konkreettisia kehittämishankkeita ja käynnistetty erillisiä kasvu- ja innovaatio-0hjelmia.
19 Värmlandsmodellen perusmalli
20 Keskeiset vetovoimatekijät Luonnonvetovoima: Euroopan kolmanneksi suurin Vänern järvi ja sen monet luontoarvot, mutta tämän lisäksi alueen muut pienemmät järvet ja luontokohteet. Kulttuurivetovoima: Vänernin matkailualueen rikas kulttuuriperintö ; kaupungit ja niitä ympäröivä maaseutu on vaurasta, suorastaan idyllimäistä. Vanhan rakennuskannan osuus on huomattavan suuri verrattuna esimerkiksi Suomeen. Lisäksi kaupungit näyttävät hyvin valmiilta ; rakennustyömaita on vähän, vanha rakennuskanta on hyvässä maalissa ja turisteille tarkoitetut infopisteet ja muut vastaavat kohteet ovat kunnossa. Yleensä kulttuuriveto- voiman takana on Ruotsin syvempi ja vanhempi kulttuuriperinne ja hallitumpi yhteiskunnallinen muutos viimeisten 50 vuoden aikana. Vänernin alueen Ruotsin halkaiseva laivaväylä Götä Kanal kulttuurivetovoiman kärkenä. Majoitus-, ravitsemus ja liikennepalvelut: Riittävät peruspalvelut olemassa alueella sen vetovoiman ja palvelujärjestelmän takaamiseksi ( esim. majoituksessa on runsaasti erilaisia vaihtoehtoja kuten hotellit, kartanot, leirintäaluepaikat, mökkivuokraus, pensionaatit, maaseutumajoitus jne.). Samoin ravitsemus- (osa tarjonnasta hyvin tasokasta) ja liikennepalvelut ovat riittäviä. Ohjelmapalvelut ja tapahtumat: Tarjonta alueella on varsin laajahkoa hyvien vesiretkeilyreittien (etenkin Dalsland-Normarkenin alueella) ansiosta, Vänernin vierasvenesatamajärjestelmä on toimiva, alueella on paljon pyöräilyyn tarkoitettuja reittejä ja pyörävuokraamoja (etenkin Göta Kanalin reitti) sekä myös paljon kunnostettuja kalastuskohteita sekä niihin liittyviä kalansaaliin takaavia järjestelyjä (mm. vahva kalastuksen peruskoulutus, kunnostetut kosket, riittävästi ohjelmapalveluyrittäjiä).
21 Tuotetarjonta Kärkituotteet (erottautumistekijät): Vänern järvi jo itsessään on kärkituote suuren kokonsa ja luontoarvojensa takia sekä myös alueen merkittävä kulttuurihistoria ja sen useat merkit (muinaiset kalliokaiveruukset, vanhat kirkot, kulttuurimaisemat, linnat, jne.). Göta Kanal, Vänernin alue kalastuskohteena. Kehittyvät kärkituotteet: Ekologiset matkailutuotteet (myös Vänern ekologisena tuotteena Göta Kanal edelleen ja muutama yksittäiset kohteet kuten esim. Branäsin perhepainotteinen hiihtokeskus (2500 vuodepaikkaa ja hiihtäjää vuosittain) tai kaupunkipuisto Mariebergsskogen Karlstadissa ( kävijää vuosittain) sekä Klarälven joki, jossa toteutetaan paljon ohjelmapalveluja Erityisosaamisalueet: Suurjärven liikennöinti- ja kanavointiosaaminen, kulttuurinen osaaminen, tapahtumaosaaminen, yhteistyöosaaminen ja paikallisen juurruttamisen osaaminen ( lokal föränkring ) sekä jotkut ohjelmapalvelutuotteet kuten Klarajoen tuotteet ks. Perusta: Alueen esteettinen miljöö vanhoine rakennuksineen, järvet sekä matkailun peruspalvelut että alueen elinkeinoelämä.
22 Göta Kanal Mem - Sjötorp
23 Tuotekysyntä (asiakkaat) Kotimaiset: Ei tarkkaa tietoa, mutta oletettavasti kaikkien lähimpien suurkaupunkien asukkaat, joilla intressinä lomailla maaseutumaisessa järviympäristössä. Ulkomaiset: Tärkeimmät kohdemaat Norja, Tanska, Saksa, Hollanti ja Englanti eli suurin osa maista lähimaita, joista helppo päästä omalla kulkuvälineellä alueelle. Markkinoinnissa korostetaan paljon eri teemoja, joiden kautta haetaan myös kohderyhmiä. Alueella on panostettu paljon mm. lapsiperheisiin, kokous- sekä ryhmämatkailuun.
24 Kilpailukyvyn osatekijät (plussat) Vänernin mahtavuus osana ruotsalaista yhteiskuntaa. Kulttuurisen miljöön säilyttäminen ja hoito. Yleensä infastruktuurin hyvä kunto ja historiallinen kerrostuneisuus. Profiilituote, Göta Kanal. Vänernin tunnettuus saalisvarmana lohikalastuskohteena. Yrityskenttä muutaman asteen tukevampi kuin Etelä-Savossa. Tutkimus- ja innovaatiotoiminnan kytkennät matkailuun. Ruotsalainen yhteistyön (samverkan,.samarbete ja paikallisen juurruttamisen (lokal föränkring) kulttuuri. Alueen matkailuyrityksillä on kiinteät suhteet Manner-Euroopan matkajärjestäjiin ja matkailualan lehdistöön (toimiva jakelu). Alueelle on tullut ulkomaista pääomaa matkailuinvestointeihin.
25 Kilpailukyvyn osatekijät (miinukset) Vänernin ekologisen tutkimuksen puutteet (sen vaikutusten arvioiti suhteessa sosiaaliseen toimintaan). Järvialueen kehittämisen ja suojelun välinen tasapainoilu ja rerusssin laadun lasku, jos kehittäminen painottuu enemmän (miten laivarahtauksen kehittäminen vaikuttaa alueen matkailuvetovoimaan). Jossain määrin matkailuinvestointien vähyys alueella. Vänern mielikuvan ja brändin selkeytymättömyys. Valjut seudulliset matkailusivustot. Matkailuorganisaatioiden hallinto ja virkamies- /poliittikkojohtoisuus.
26 Vänern internetissä Vänernin hajanainen matkailukonsepti näkyy hyvin internetissä, josta ei löydy muiden benchmarkattujen kohteiden tapaan yhtä kotisivua, jonka alta löytyisi kaikki Vänernin järvialueen matkailutarjonta. Sivut ovat sekalainen kokoelma erilaisia palveluja, joiden alta on vaikea löytää mitään yhtenäistä Vänern brändiä tai organisaatiota, joka huolehtisi alueen matkailumarkkinoinnista ja myynnistä. Vänern on hyvä esimerkki siitä kuinka kokonaisvaltainen matkailukonsepti voidaan hukata siihen, että eri toimijat eivät löydä yhteistä nimittäjää ja tavoitetta jonkin alueen matkailun kehittämiselle, vaan kaikki toimivat pääsääntöisesti omillaan Kinnekulle/arkiv/Enjoy-life-around-Lake-Vanern/ ff702c html
27 Vänern brändinä Vänernin matkailubrändiä ei oikeastaan ole olemassa sellaisena vahvana brändinä, että se tunnettaisiin laajalti. Tilannetta voisi pitää vastaavana esimerkkinä siitä kuinka Saimaan alueelle ei ole saatu luotua uutta vahvaa järvivesistöihin perustuvaa brändiä sen jälkeen kun edellinen tunnettu brändi nimenomaan Saimaa sanaan ( Saimaa Seengebietet ) kiinnitettynä menetettiin. Sen jälkeen on ollut useita erilaisia bändäys yrityksiä, mutta kaikki ovat jääneet puolitiehen. Tavallisen matkailijan näkökulmasta Vänernin alueen matkailupalvelujen tarjonta on hyvin hajanaista ja alueen eri palveluja täytyy hakea alueellisten matkailupalveluiden, kuntien, yksittäisten tuottajien tai monien muiden Vänernin kytkeytyvien organisaatioiden nettisivuilta. Kaikki sivut ovat myös hyvin latteita graafiselta ilmeeltään ja eivät herätä ainutkertaista mielikuvaa Vänernin alueen tarjonnasta. Tämä heijastanee sitä, että Vänernin alueelta puuttuu vahva yhteinen tahtotila, joka perustuisi vahvaan näkymään, selkeisiin kehittämisen strategisiin valintoihin ja uskottavaan tekemiseen. Hyvää Vänernin brändissä on, että kulttuurinen ja sosiaalinen kestävyys näkyvät vanhan kulttuuriperinnön arvostamisessa ja sen hyödyntämisessä osana matkailua, hyvässä eri toimijoiden välisessä hyvässä keskustelu- ja yhteistoiminnallisessa kulttuurissa, joka ei välttämättä ole ominaista Suomalaiselle ja Etelä-Savolaiselle kehittämis- ja matkailukulttuurille.
28 Brändilogoja Vänernistä
29 Matkailukonsepti Vänernin matkailukonsepti perustuu Suomen tapaan pääasiassa alueellisten matkailuorganisaatioiden ja niiden paikallisten toimistojen (kunnat) hoitamaan matkailun markkinointi, myynti- ja kehittämistoimintaan. Matkailuorganisaatioiden hallinnossa vaikuttavat vahvasti alueen hallintoyksiköiden virkamiehet ja paikalliset poliitikot. Vänernin alueen matkailun kokonaiskonseptin näkökulmasta tilanne vaikuttaa varsin hajanaiselta kohteiden ja tuotteiden osalta, sillä jokaisella alueella/kunnalla on hieman erilainen oma matkailuprofiilinsa, jotka eivät kuitenkaan yhdy juurikaan yhtenäiseksi Vänernin tuotekonseptiksi ja brändiksi. Vänernin alueella on paljon matkailun eri toimijoita ja yhteistyötä, ainakin nimellisesti, tehdään hyvin paljon, mutta yhteistyön saattamisessa käytäntöön alueella vaikuttaisi olevan vielä paljon tekemistä. Vänerniä ei oltu mitenkään erityisemmin asemoitu markkinoilla suhteessa muihin kilpailijoihin. Mielenkiintoinen toimintamalli on Värmlandsmodellen, josta mallina ei kuitenkaan selviä, että kuinka laajasti sitä käytetään matkailun kehittämisessä. Alueelliset ja paikalliset matkailukonseptit vaikuttavat tarkastelun perusteella olevan pääosin asiakaskeskeisiä (mm. suorat varausjärjestelmät jakelussa) ja myös uusia sosiaalisia medioita hyödyntäviä. Joistain myönteisistä havainnoista huolimatta Vänernin kokonaismatkailukonsepti vaikuttaisi olevan vielä aika epäyhtenäinen, mielikuviltaan ja esitykseltään valju ja se ei toimi alueen erottautumistekijänä, liiketoimintaratkaisut ovat suhteellisen perinteisiä sekä siksi myös sen brändi on selkeytymätön etenkin ulkomaan markkinoilla vaikka Vänernin mielikuvaa ja tuotemyyntiä on tehty esimerkiksi Ikean välityksellä.
30 Johtopäätökset Vänern Vänernin järvialue (etenkin Värmlandin alue) muistuttaa monella tavalla Etelä- Savoa, sillä sielläkin rakennemuutos maataloudesta teollisuus- ja palveluyhteiskunnaksi on ollut nopea ja alue on kärsinyt pitkään muuttotappiosta. Alueen eittämätön matkailullinen vahvuus ja vetovoimatekijä ovat Etelä-Savon tapaan sen lukuisat järvivesistöt kärkenä Euroopan kolmanneksi suuri sisävesi Vänern sekä siihen kytkeytyvät vesireitit, kärjessä Göta Kanal. Matkailun yhteistyörakenteet ovat perinteiseen alue- ja hallintoajatteluun perustuvia kuten Etelä-Savossa ja myös vahva Vänern järvibrändi ovat toistaiseksi kehittymätön vaikka esimerkiksi Ab Göta Kanal Bolag on pystynyt merkittävästi vahvistamaan kanavan mielikuvaa ja tuotteistusta viimeisen vuosikymmenen aikana sekä sitä kautta matkailijamääriä. Bad Hindelangin ja Weissenseen alueisiin verrattuna järvialueen ekologiset, kestävän kehityksen, pyrkimykset ovat hajanaisempia ja eivät sellainen olennainen osa kaikkea matkailun kehittämistä kuten näillä alueilla. Etelä-Savo matkailun konseptoinnissa ja tuotekehityksessä täytyy tarkoin pohtia sitä, että miten siinä olisi mahdollisuus ottaa sellainen loikka, joka vastaa matkailun uusia kehittämisvaatimuksia (entistä asiakaskeskeisempi, nopeasti oppivampi, innovatiivisempi, strategisempi otteeltaan, vahvasti ekologinen ja jakelussa sosiaalista mediaa hyödyntävä) sen sijaan, että pitäydytään vanhoissa matkailun aluehallinto- ja kehittämisrakenteissa kuten Ruotsissa näytetään tekevän. Etelä-Savolla on mahdollisuus, etenkin kesäaikaiseen ja järvivesistöihin nojaavaan, vahvan matkailubrändin synnyttämiseen, mutta se edellyttäisi rohkeampia strategisia linjanvetoja, kohdistetumpia taloudellisia panostuksia ja nykyistä laajempaa sitoutumista yhteisesti hyväksytyn kehittämisnäkymän ja toimenpiteiden taakse. Tämä on benchmarkingia seuraavan jatkotyön tehtävä.
Mafiat tulevat! Kulttuurimatkailun kehittäminen Lapissa ja valtakunnallisesti
Mafiat tulevat! Kulttuurimatkailun kehittäminen Lapissa ja valtakunnallisesti Lapin Matkailuparlamentti 27.9.2013 Anne Lukkarila / Haaga-Perho Sanna Kortelainen / CF Lappi&Koillismaa Kulttuurimatkailun
LisätiedotTOIMENPIDEOHJELMA 2014 2016 PÄHKINÄN KUORESSA
TOIMENPIDEOHJELMA 2014 2016 PÄHKINÄN KUORESSA Tässä toimenpideohjelmassa paikallisella matkailulla tarkoitetaan Juvan, Rantasalmen ja Sulkavan alueiden matkailua. Alueellinen matkailu tarkoittaa Etelä-Savon
LisätiedotTuija Härkönen, Hannu Ryhänen, Anja Tuohino (toim.) Savonlinnan koulutus- ja kehittämiskeskuksen julkaisuja n:o 1
Tuija Härkönen, Hannu Ryhänen, Anja Tuohino (toim.) Savonlinnan koulutus- ja kehittämiskeskuksen julkaisuja n:o 1 Publications of the Savonlinna Institute for Regional Development and Research n:o 1 Savonlinnan
LisätiedotKansallispuistoissa on vetovoimaa!
Kansallispuistoissa on vetovoimaa! Kansallispuistot - Alkuperäisen luonnon suojelua ja virkistyskäyttöä - Säilyttävät kulttuuriarvoja - Ovat tärkein työkalu luonnon monimuotoisuuden turvaamiseksi Suomessa
LisätiedotPirkanmaan ja Keski-Suomen alueprofiili Kulttuurimatkailufoorum 17.5.2011 Liisa Hentinen
Pirkanmaan ja Keski-Suomen alueprofiili Kulttuurimatkailufoorum 17.5.2011 Liisa Hentinen MEKin Strategia 2010-2015 ETENEMINEN Ulkomailla 1.Matkailumaabrändin rakentaminen 2.Alueiden strateginen profilointi
LisätiedotStrategia Päivitetty
Strategia 2020 Päivitetty 25.8.16 Visio Matkailun identiteettimme rakentuu luontaisista elementeistä, joita alueesta viestitään muutenkin Luonto, Aurinko, Onnellisuus, Energia, Kansainvälisyys Visio muodostuu
LisätiedotKolarctic ENPI CBC - Rahoitusohjelma. Kansainvälisen EU-rahoituksen koulutus Rovaniemi 21.09.2010
Kolarctic ENPI CBC - Rahoitusohjelma Kansainvälisen EU-rahoituksen koulutus Rovaniemi 21.09.2010 Kolarctic ENPI CBC Yleistä - ENPI = European Neighbourhood and Partnership Instrument - CBC = Cross-border
LisätiedotLappeenranta Itä ja länsi kohtaavat
Lappeenranta strategia Lappeenranta Itä ja länsi kohtaavat Lappeenrannan kaupungin Kansainvälistymis- ja Venäjä 2015-16 Eloisassa, puhtaassa ja turvallisessa Lappeenrannassa on kaikenikäisten hyvä elää.
LisätiedotAjatuksia Vanajavesihankkeesta
Ajatuksia Vanajavesihankkeesta Ympäristökeskuksen näkökulma, Vanajavesi kuntoon starttitilaisuus 1.10.2009 1 Vanajavesi mikä se on? 2 Millainen vesien tila on nyt? erinomainen hyvä tyydyttävä välttävä
LisätiedotHÄMEEN MATKAILUSTRATEGIA HEVOSMATKAILU MAHDOLLISUUTENA
HÄMEEN MATKAILUSTRATEGIA HEVOSMATKAILU MAHDOLLISUUTENA Matkailu Hämeen aluekehittämisohjelmassa 2000-luvun alusta lähtien strategisesti tärkeä elinkeino - Matkailu yksi voimakkaimmin kasvavista elinkeinoista
LisätiedotMatkailu; majoitus- ja ravitsemistoiminta sekä ohjelmapalvelut
Matkailu; majoitus- ja ravitsemistoiminta sekä ohjelmapalvelut Toimialapäällikön rahoitusnäkemykset Helsinki 21.03.2012 Toimialapäällikkö Anneli Harju-Autti Majoitusvuorokausien kehitys 1000 vrk 16000
Lisätiedot01 June 2015. Subject/Place/Occasion
Palveluyritys Missiomme on tukea asiakkaitamme ja toimittajatehtaitamme ja tuottaa niille lisäarvoa Välitämme ihmisistä Enemmän kuin laajan tuotevalikoiman toimittaminen: Tukea jokapäiväiseen työhön Yksinkertaiset
LisätiedotYmpäristöosaamisesta uutta liiketoimintaa Forssan Envitech alueelle
Ympäristöosaamisesta uutta liiketoimintaa Forssan Envitech alueelle Envor Group Toimitusjohtaja Mika Laine Järkivihreä Forssa - Turbonousuun Forssa 19.4.2011 Envor Group Neljä yritystä, vanhin perustettu
LisätiedotMatkailijat karsastavat kaivoksia
Matkailijat karsastavat kaivoksia Työtä ja hyvinvointia koko Suomeen Matkailu- ja ravintola-ala on merkittävä toimiala, jolla on potentiaalia työllistää, tuoda verotuloja valtiolle ja luoda pysyvää hyvinvointia
LisätiedotJuankosken Ruukki - Tarina alkaa vuodesta 1746. Juankosken ruukkialueen toimitilat
Juankosken ruukkialueen toimitilat Juankoski 20.1.2016 1 Ruukkialueen historiaa Juankosken teollinen historia alkaa vuodesta 1746, jolloin saatiin lupa perustaa rautaruukki Kuopion pitäjään Juckais-joen
LisätiedotKartta ja kompassi matkailun strategiat käytäntöön
Kartta ja kompassi matkailun strategiat käytäntöön Valtakunnallinen maaseutumatkailun yrittäjäseminaari Pirkanmaalla, 28.3.2007, Tampere Erityisasiantuntija Lea Häyhä Kauppa- ja teollisuusministeriö 4/2/2007
LisätiedotTervetuloa Raaseporiin!
Tervetuloa Raaseporiin! 2 Yleistä Raaseporin kaupunki perustettiin 1.1.2009, jolloin Tammisaari, Karjaa ja Pohja yhdistivät voimavaransa. Kaupunki on saanut nimensä keskiaikaisen Raasepori-linnan mukaan,
LisätiedotKommenttipuheenvuoro luontomatkailun kehittämisestä Satakunnassa
Kommenttipuheenvuoro luontomatkailun kehittämisestä Satakunnassa Luontomatkailun mahdollisuudet Satakunnassa seminaari 31.3.2016 Anne Savola Ympäristöasiantuntija Satakuntaliitto Satakunta luontomatkailun
LisätiedotSaimaa Geomatkailukohteeksi Saimaa Geopark -valmisteluhanke projektipäällikkö Minna Kähtävä-Marttinen Geopark Saimaalle, Mikkeli 12.5.
Saimaa Geopark -valmisteluhanke projektipäällikkö Minna Kähtävä-Marttinen Geopark Saimaalle, Mikkeli 12.5.2015 Saimaa geomatkailukohteeksi miksi? Saimaa on kansainvälisesti ainutlaatuinen ja kiinnostava
LisätiedotSalon seudun maisemat
Salon seudun maisemat Valtakunnallisesti arvokkaiden maisema-alueiden päivitysinventoinnit Varsinais-Suomen elinkeino-, liikenne ja ympäristökeskus, Marie Nyman, Alueiden käyttö 29.1.2014 TAUSTAA: ELY-keskuksen
LisätiedotMatkailu- ja ravitsemisalan (MARATA) erikoistumiskoulutus HUOMISEN MATKAILUKOHDE 30 op
0 Matkailu- ja ravitsemisalan (MARATA) erikoistumiskoulutus HUOMISEN MATKAILUKOHDE 30 op LAUREA-AMMATTIKORKEAKOULU Ammattikorkeakoulujen erikoistumiskoulutus 1 Erikoistumiskoulutus on uusi koulutusmuoto
LisätiedotVoimassaoleva vanha elinkeinostrategia tehty v. 2010 ja hyväksytty kunnanvaltuustossa 20.10.2010 Päivityksen tarkoituksena ajantasaistaa strategiaa
25.8.2014 Voimassaoleva vanha elinkeinostrategia tehty v. 2010 ja hyväksytty kunnanvaltuustossa 20.10.2010 Päivityksen tarkoituksena ajantasaistaa strategiaa sekä terävöittää sen sisältöä ja toteutusta
LisätiedotJyväskylän kaupungin kansainväliset yhteistyöverkostot
Jyväskylän kaupungin kansainväliset yhteistyöverkostot Kulttuurin kansainväliset yhteydet Jyväskylän kaupungin vastuulalueilla on laajat ja toimivat kansainväliset yhteydet. Kansainväliset näyttelyt Graphica
LisätiedotPOHJANLAHDEN RANTATIE -TAVARAMERKIN HAKEMUSLOMAKE
POHJANLAHDEN RANTATIE -TAVARAMERKIN HAKEMUSLOMAKE Tällä lomakkeella yrittäjä voi Pohjanlahden Rantatien tavaramerkin käyttöoikeutta. Hakemuslomake sisältää kysymyksiä tuotteen, palvelun tai kohteen laadusta,
LisätiedotMatkailutoimijoiden toiveita museoille Raija Sierman
Matkailutoimijoiden toiveita museoille 1 Matkailun toimiala Matkailuelinkeinoa on vaikea määritellä tarkasti, sillä useat alat ovat siihen yhteydessä. Matkailu kytkeytyy eri elinkeinoihin ja yhteiskuntaan.
LisätiedotMatkailun strateginen kehittäminen Lapissa
Matkailun strateginen kehittäminen Lapissa Maakuntajohtaja Esko Lotvonen Lapin liitto Keski-Suomen matkailuparlamentti 12.11.2008 Matkailun strategiatyön merkitys Matkailustrategia ohjaa maakunnan matkailun
Lisätiedotinstituutti kulttuurimatkailu
Pohjoisen kulttuuri-instituutti instituutti kulttuurimatkailu Veli-Pekka Räty projektipäällikkö Lapin matkailuparlamentti, Suomu 30.9.2010 Eväitä kulttuurimatkailun kehittämiseen Pohjoisen kulttuuri-instituutti
LisätiedotIlmastonmuutos ja kestävä matkailu
Ilmastonmuutos ja kestävä matkailu 18.11.2009 FT Hannu Koponen Projektipäällikkö, BalticClimate 2009-2011 Part-financed by the European union (European Regional Development Fund) (6+1) (23+2) (13) Venäläiset
LisätiedotMerellinen saaristo kansainvälisesti tunnetuksi miksi?
Merellinen saaristo kansainvälisesti tunnetuksi miksi? Suomen saariston ainutlaatuisuus ja mahdollisuudet Mm. heikko saavutettavuus ja pirstaleinen yrittäjäkenttä alueen matkailullinen kehittymättömyys
LisätiedotMINNO-osaprojekti. Leena Grönroosin puolesta Eva Holmberg. TouNet-projektin ohjausryhmä 25.3.2013
MINNO-osaprojekti Leena Grönroosin puolesta Eva Holmberg TouNet-projektin ohjausryhmä 25.3.2013 MINNOssa on kaksi erillistä osiota Etelä-Suomen matkailun tulevaisuus : Häme, Päijät-Häme, Uusimaa Toteuttaja
LisätiedotSaimaan maakunta. I Meidän maakuntamme II Meidän tulevaisuutemme III Meidän suunnitelmamme
Etelä-Savo Saimaan maakunta I Meidän maakuntamme II Meidän tulevaisuutemme III Meidän suunnitelmamme I Meidän n maakuntamme Järvi-Suomen sydämessä Ainutlaatuinen Saimaa, Suomen suurin sisävesistö. 300
LisätiedotKaikki vapaa-ajanyöpymiset* (tuhansia öitä)
1 MATKAILUN EDISTÄMISKESKUS KESÄMATKAILUSTRATEGIA 2004-2006 1. Lähtökohtia Pohjana kesämatkailustrategialle on vuosille 2004 2007 laadittu MEKin toimintastrategia, jossa MEKin päätuoteryhmät määritellään.
LisätiedotMILLÄ TUOTTEILLA JA MILLE MARKKINOILLE? 28.11.2007 Ari Ålander Markkinointijohtaja Keski-Suomen matkailu
MILLÄ TUOTTEILLA JA MILLE MARKKINOILLE? 28.11.2007 Ari Ålander Markkinointijohtaja Keski-Suomen matkailu K-S MATKAILUN KEHITTÄMISEN TAVOITTEET VUODELLE 2013 alueellisen matkailutulon kasvattaminen 5% vuodessa
LisätiedotMetsäpolitiikan suunta ja toimeenpano: Hallitusohjelma ja Kansallinen metsästrategia 2025
Metsäpolitiikan suunta ja toimeenpano: Hallitusohjelma ja Kansallinen metsästrategia 2025 Metsäneuvos Marja Kokkonen MMM/LVO/MBY Puuta liikkeelle ja luontopolitiikkaa luottamuksella seminaari 14.10.2015
LisätiedotMONIPUOLISEN BIOTALOUDEN EDELLÄKÄVIJÄ
MONIPUOLISEN BIOTALOUDEN EDELLÄKÄVIJÄ ME OLEMME METSÄHALLITUS VASTUUTA YMPÄRISTÖSTÄ JA YHTEISKUNNASTA Metsähallitus on valtion liikelaitos, joka tuottaa luonnonvara-alan palveluja monipuoliselle asiakaskunnalle
LisätiedotRokua Geopark: tavoitteet, toiminta ja tuloksia Toiminnanjohtaja Vesa Krökki
Rokua Geopark: tavoitteet, toiminta ja tuloksia Toiminnanjohtaja Vesa Krökki Rokua Geopark Suomen ensimmäinen ja Maailman pohjoisin Geopark Rokua Geopark Jäsenyys lokakuussa 2010 Teema: Jääkauden perintö
LisätiedotSaimaa Geomatkailukohteeksi Saimaa Geopark valmisteluhanke
Saimaa Geopark valmisteluhanke Geopark Saimaalle -seminaari 4.11. 2014 projektipäällikkö Minna Kähtävä-Marttinen Saimaa geomatkailukohteeksi - miksi? Saimaalla on kansainvälisestikin katsottuna ainutlaatuinen
LisätiedotKuusamo-Lapland. Matkailun kansainvälistymisstrategia ja toimijoiden alueellinen yhteistyö
Kuusamo-Lapland Matkailun kansainvälistymisstrategia ja toimijoiden alueellinen yhteistyö Hyvinvointia meille ja muille seminaari Jyväskylän Paviljonki 26.10.2009 Toimitusjohtaja Mika Perttunen Arvomme
LisätiedotKANTA-HÄMEEN MATKAILUN
KANTA-HÄMEEN MATKAILUN STRATEGINEN JATKOSELVITYS VAIHE III CreaMentors Oy 2008 Strategian laadintaprosessi Toimijahaastattelut -matkailutoimijat -kehittäjät -päättäjät -rahoittajat Visio 2015 Toimenpideohjelma
LisätiedotMaakunnan identiteetti ja institutionalisoituminen. Uusimaa 2.0 Roadshow Lauri Kuukasjärvi
Maakunnan identiteetti ja institutionalisoituminen Uusimaa 2.0 Roadshow Lauri Kuukasjärvi 17.5.2018 Identiteetti Rakentuu kollektiivisista käytännöistä alueelta tai sen ulkopuolelta. Voi rakentua bottom-up
LisätiedotVientikaupan ensiaskeleet 18.3.2014. Tea Laitimo 3/19/2014 www.kehy.fi
Vientikaupan ensiaskeleet 18.3.2014 Tea Laitimo Imatran Seudun Kehitysyhtiö Oy Perustettu vuonna 1982, alansa pioneeri Osakkaana on yhteensä 33 yritystä ja yhteisöä Imatra, Rautjärvi, Ruokolahti Palvelua
LisätiedotPALVELURAKENNE JA - INFRASTRUKTUURI Professori Markku Virtanen Yrittäjyys Pienyrityskeskus
PALVELURAKENNE JA - INFRASTRUKTUURI 8.12.2010 Professori Markku Virtanen Yrittäjyys Pienyrityskeskus Explore Experiencing local food resources in the Nordic Countries http://www.nordicinnovation.net/prosjekt.cfm?id=1-4415-269
LisätiedotKATSE POHJOISEEN Itä- ja Pohjois-Suomi -työryhmän raportti
KATSE POHJOISEEN Itä- ja Pohjois-Suomi -työryhmän raportti 11.1.2013 Itä- ja Pohjois-Suomi -työryhmän raportin luovutustilaisuus Puheenjohtaja Jouni Backman Työryhmän kokoonpano Työryhmän toimikausi: 22.8.2011
LisätiedotKaupan liitto 26.10.2011
Kaupan liitto 26.10.2011 MIKKO KNUUTTILA TOIMINUT DIGITAALISEN MARKKINOINNIN JA SÄHKÖISEN KAUPANKÄYNNIN KEHITYS- JA JOHTOTEHTÄVISSÄ YLI 10 VUOTTA VIIMEISIMPÄNÄ VASTANNUT DNA:N DIGIMARKKINOINNISTA JA 1.
LisätiedotSuomen mahdollisuudet innovaatiovetoisessa kasvussa
Suomen mahdollisuudet innovaatiovetoisessa kasvussa 1. Mitkä ovat kasvun tyylilajit yleensä? 2. Globalisaatio haastaa rikkaat maat; olemme siis hyvässä seurassa 3. Kasvu tulee tuottavuudesta; mistä tuottavuus
LisätiedotKirkonkylien mahdollisuudet ja eheyttävä yhdyskuntasuunnittelu
Kirkonkylien mahdollisuudet ja eheyttävä yhdyskuntasuunnittelu Maa- ja metsätalousministeriö / YTR projekti (2010-12) Itä-Suomen yliopisto Historian ja maantieteen laitos / Ympäristöpolitiikka Karjalan
LisätiedotKarjaanjoen vesistöalueen lähiruokakonseptit keinona Itämeren puhdistamisessa
Karjaanjoen vesistöalueen lähiruokakonseptit keinona Itämeren puhdistamisessa Novagon Sparrausfoorumi 13.03.2012 Lauri Hietaniemi, Green Net Finland ry Trendejä ja lähtökohtia 1/2 Ilmastomuutoksen seurauksena
LisätiedotMATKAILUN TALOUDELLISET VAIKUTUKSET KIVIJÄRVELLÄ KESÄ 2013 TALVI 2014. 29.8.2014 Mika Niskanen
MATKAILUN TALOUDELLISET VAIKUTUKSET KIVIJÄRVELLÄ KESÄ 2013 TALVI 2014 Toimeksiantaja Kivijärven kunta KÄYTETTY MENETELMÄ Menomenetelmä Tulomenetelmä Asukaskyselyt (keskiarvot) Kuntatilastot Mökkikyselyt
LisätiedotKestävä matkailu suojelualueilla Matti Tapaninen
Kestävä matkailu suojelualueilla Matti Tapaninen METSÄHALLITUS 160 VUOTTA METSÄHALLITUS - MONIALAINEN OSAAJA VASTUUTA IHMISISTÄ, YMPÄRISTÖSTÄ JA YHTEISKUNNASTA Käytämme, hoidamme ja suojelemme valtion
Lisätiedot: : HÄJY 011 : : Matkailun kehittämisprojekti Hämeen Järviylängön alueella
: : HÄJY 011 : : Matkailun kehittämisprojekti Hämeen Järviylängön alueella : : HÄJY 011 : : Matkailun kehittämisprojekti Hämeen Järviylängöllä Projektin nimi lyhentyy toteutusalueesta ja päättymisvuodesta:
LisätiedotKULTTUURITUOTANNON YHTEYS MATKAILUUN
KULTTUURITUOTANNON YHTEYS MATKAILUUN Pekka Uotila Kulttuuri kyydittää -raportti http://tuottaja2020.metropolia.fi/ KULTTUURITUOTTAJA Välittäjäammatti Kulttuurikokemus, -taito, -asenne ja -tieto Tuotantokokemus,
Lisätiedot#visitkauppi. Työryhmä Risto Vainio, Pasi Kaarne, Laura Lehtinen 2019
#visitkauppi Työryhmä Risto Vainio, Pasi Kaarne, Laura Lehtinen 2019 Olemme tehneet yhteistyötä muiden ryhmien, kuten Koilliskulkijat, kanssa. Kaupin kehittäminen vertaissuunnittelussa on mielestämme arvopohjaltaan
LisätiedotSaimaa maailmanperintökohteeksi ja matkailu kansainväliselle kasvu-uralle?
TIEDOTE 26.08.2013 Saimaa maailmanperintökohteeksi ja matkailu kansainväliselle kasvu-uralle? - Mikä ihana matka, mikä jumalainen järviluonto, yksi maailman ihmeistä, ylistivät kansainväliset höyrylaivamatkailijat
LisätiedotKeski-Suomen maaseutu- matkailun suuntaviivat 2007-2013
Keski-Suomen maaseutu- matkailun suuntaviivat 2007-2013 2013 Keski-Suomen Matkailuparlamentti 29.11.2006 Merja Ahonen Kehittämisohjelman kokoaminen Kehittämisohjelma tehdään yhteistyössä kehitys- ja kasvuhaluisten
LisätiedotVirtuaalipoluilla edistämään nuorten informaatio- ja medialukutaitoja
Virtuaalipoluilla edistämään nuorten informaatio- ja medialukutaitoja Maija Saraste Suomalais-venäläisen kulttuurifoorumin kirjastotapaaminen Saransk 7.10.2011 1 Hämeenlinnan kaupunginkirjasto Hämeenlinna
LisätiedotSaimaa Geopark ry:n perustaminen ja Saimaa Geomatkailukohteeksi -kehittämishankkeen loppuun saattaminen
Kunnanhallitus 59 09.05.2016 Saimaa Geopark ry:n perustaminen ja Saimaa Geomatkailukohteeksi -kehittämishankkeen loppuun saattaminen 1075/14/2016 Khall 09.05.2016 59 Valmistelija: hallintojohtaja Virpi
LisätiedotOSAAMISTA JA UUSIA MAHDOLLISUUKSIA. myös uudella ohjelmakaudella?
OSAAMISTA JA UUSIA MAHDOLLISUUKSIA myös uudella ohjelmakaudella? Etelä-Suomen työllisyys llisyys- ja kilpailukyky tavoite Etelä-Suomen EAKR - toimenpideohjelma 2007 2013 EK 5.3.2007 Ohjelman määrälliset
LisätiedotJärjestöjen rooli hyvinvoinnin toimijoina
Järjestöjen rooli hyvinvoinnin toimijoina Lauri Korkeaoja Hallituksen puheenjohtaja Teemat 1) Järjestöt Suomessa 2) Sosiaali ja terveyssektorin erityispiirteitä suomalaisessa yhteiskunnassa 3) Sote järjestöt
LisätiedotSaimaannorppa ja verkkokalastuskielto Tiedotustilaisuus. Maakuntajohtaja Matti Viialainen Etelä-Savon maakuntaliitto 14.4.2010
Saimaannorppa ja verkkokalastuskielto Tiedotustilaisuus Maakuntajohtaja Matti Viialainen Etelä-Savon maakuntaliitto 14.4.2010 Taustaksi Saimaan alueen maakunnat haluavat osallistua ja vaikuttaa saimaannorpan
LisätiedotVetovoimaa ja kestävää laatua matkailuun! SEKES Kesäpäivät Imatra 22.8.2012. www.kehy.fi
Vetovoimaa ja kestävää laatua matkailuun! SEKES Kesäpäivät Imatra 22.8.2012 Tilannekuva Matkailu on meille strateginen valinta. o Haluamme olla jälleen vetovoimainen matkailualue. Työtä tehdään yhdessä
LisätiedotPäijät-Hämeen liitto. Regional Council of Päijät-Häme Marja Koivula
Päijät-Hämeen liitto Regional Council of Päijät-Häme Marja Koivula Tulevaisuus 2016-2040 Päijät-Häme 2040 Päijät-Hämeen liitto Päijät-Hämeen liitto Kenen tuotosta? Kolme maakuntahallitusta ja Päijät-Hämeen
LisätiedotVesi - saaristo, meri, järvet, vesireitit
Teemat Vesi - saaristo, meri, järvet, vesireitit Hyvinvointi, liikunta ja rauha Elävät ruukkimiljööt Tarinat ja kulttuuri Ruoka Vesi - saaristo, meri, järvet, vesireitit Monipuolinen Monipuolinen Markkinointi
LisätiedotAktiivinen Pohjois-Satakunta ry
Aktiivinen Pohjois-Satakunta ry Kehittämisstrategia 2014-2020 Sivu 1 9.6.2014 Toiminta-alue 43 930 asukasta 5 554 km 2 Sivu 2 9.6.2014 MMM, Mavi Kunnat kuntaraha 20% ELY-keskus yhteistyö Leader-ryhmä -tj.
LisätiedotInkoo 2020 18.6.2015
Inkoo 2020 18.6.2015 Inkoon missio Inkoon kunta luo edellytyksiä inkoolaisten hyvälle elämälle sekä tarjoaa yritystoiminnalle kilpailukykyisen toimintaympäristön. Kunta järjestää inkoolaisten peruspalvelut
LisätiedotJUJUPRIX 2015. Kalle Tuominen & Timo Mäkeläinen Markkinointiviestinnän suunnittelutoimisto Mainio Oy. kalle@mainiota.fi timo.makelainen@mainiota.
JUJUPRIX 2015 Kalle Tuominen & Timo Mäkeläinen Markkinointiviestinnän suunnittelutoimisto Mainio Oy kalle@mainiota.fi timo.makelainen@mainiota.fi Tampere matkailukohteena. Tampere on Pohjoismaiden suurin
LisätiedotSaimaa- Elämyksellistä järviluontoa puhtaimmillaan
Saimaa- Elämyksellistä järviluontoa puhtaimmillaan Etelä-Karjalassa ja Etelä-Savossa, Saimaalla, avautuu metsien rauha ja järviluonnon monet kasvot. Suomalaisuutta aidoimmillaan. Saimaa on ollut myötätuulessapaljon
LisätiedotBotniastrategia. Arvostettu aikuiskoulutus. Korkea teknologia. Nuorekas. Vahva pedagoginen osaaminen. Mikro- ja pk-yrittäjyys. Tutkimus ja innovaatiot
2015 Botniastrategia Kansainvälinen Nuorekas Vahva pedagoginen osaaminen Korkea teknologia Toiminnallinen yhteistyö Mikro- ja pk-yrittäjyys Vaikuttavuus Arvostettu aikuiskoulutus Tutkimus ja innovaatiot
LisätiedotMatkailun ajankohtaista. Nina Vesterinen Erityisasiantuntija, matkailu
Matkailun ajankohtaista Nina Vesterinen Erityisasiantuntija, matkailu Kansainvälinen matkailu 2013 = 52 miljoonaa matkailijaa enemmän kun 2012 Lähde: UNWTO Euroopan yöpymisvuorokausia 1-9/2014 alustavia
LisätiedotUlkomaiset matkailijat Suomessa ja Kymenlaaksossa
Ulkomaiset matkailijat Suomessa ja Kymenlaaksossa Tutkimus- ja Analysointikeskus TAK Oy tuhatta matkaa 2 Ulkomaalaiset matkailijat Suomessa 2015 ULKOMAALAISET MATKAILIJAT SUOMESSA ASUINMAITTAIN 3 000 2
LisätiedotPohjois-Savon metsäbiotalous
n metsäbiotalous ssa metsäbiotaloudella on merkittävä aluetaloudellinen rooli Metsäbiotalous muodostaa 40 % maakunnan biotalouden tuotoksesta. Biotaloudessa tärkein sektori on elintarviketeollisuus. Metsäbiotalouden
LisätiedotVesistöt ja maakunnallinen kehittäminen
Vesistöt ja maakunnallinen kehittäminen Satavesi 10 vuotta ohjelmakokous 2012 Anne Savola Ympäristöasiantuntija Satakuntaliitto 22.11.2012 Satakunta yksi Suomen 19 maakunnasta monia kansallisesti ja jopa
LisätiedotATTRACTIVE OULU REGION 2018
Matkailullisesti monipuolinen kansainvälistyvä Oulun alue ATTRACTIVE OULU REGION 2018 1.9.2015-31.8.2018 HUMANPOLIS OY Matkailullisesti monipuolinen Kansainvälistyvä Oulun alue, ATTRACTIVE OULU REGION
LisätiedotStopover Finland HELI MENDE
Stopover Finland Matkailun tiekartta 2015-2025 Yhdessä enemmän kasvua ja uudistumista Suomen matkailuun - strategiset projektit eli ns. kärkihankkeet käyntiin Matkailun strategisen ohjelman valmistelu
LisätiedotTaloudellinen tuki matkailuun ja kauppaan Suomessa
p08finlandefi 16/12/03 08:22 Page 1 Yritystoimintajulkaisut Taloudellinen tuki matkailuun ja kauppaan Suomessa PARASTA VASTINETTA EUROOPAN UNIONIN RAHOILLE EU:n rakennerahastot pienille ja keskisuurille
LisätiedotMASTER PLAN. Unohdettu suunnitelma. Rositsa Bliznakova
MASTER PLAN Rositsa Bliznakova etela-konnevesi.fi/master-plan/ suunniteltiin Rautalammin Konneveden matkailualueen palveluvarustusta, sekä otettiin suuntaa tulevaisuuden matkailullisiin ja virkistyskäytöllisiin
LisätiedotKAINUUN ILMASTOSTRATEGIA 2020. YMPÄRISTÖKASVATUS http://maakunta.kainuu.fi/ilmastostrategia
KAINUUN ILMASTOSTRATEGIA 2020 YMPÄRISTÖKASVATUS http://maakunta.kainuu.fi/ilmastostrategia Kainuun ilmastostrategia 2020-projekti valmistellaan maakunnallinen strategia ilmastomuutoksen hillitsemiseksi
LisätiedotYksityisteiden rakentaminen ja ylläpito. Tiina Walin-Jatkola tieisännöitsijä Lapin 57. Metsätalouspäivät Levi
Yksityisteiden rakentaminen ja ylläpito Tiina Walin-Jatkola tieisännöitsijä Lapin 57. Metsätalouspäivät Levi 6.2.2015 Minun metsäni _ minun tieni Junan tuomana länsi-lappiin v. 1999 koti ja loma-asunto
LisätiedotMAASEUDUN ARJEN PALVELUVERKOSTO. hankesuunnitelma
MAASEUDUN ARJEN PALVELUVERKOSTO hankesuunnitelma Sisällys 1. Tausta... 3 2. Päätavoitteet... 3 3. Toimintasuunnitelma... 4 4. Ohjausryhmä... 5 5. Johtotyhmä... 6 6. Henkilöstö... 6 7. Kustannukset ja rahoitus...
LisätiedotMatkailun merkitys ja edistäminen Kirkkonummella
Matkailun merkitys ja edistäminen Kirkkonummella Kimmo Hyrsky vs. elinkeinotoimenjohtaja Kirkkonummi 29.11.2013 4.12.2013 Kimmo Hyrsky 1 Matkailuelinkeinot Kirkkonummella (1) Profiloiduttu entistä enemmän
LisätiedotMeri ja saaristo Visit Finlandin strategioissa
Meri ja saaristo Visit Finlandin strategioissa Jaakko Lehtonen, Executive Vice President 5.2.2015 2 JAAKKO LEHTONEN Ulkomaiset yöpymiset matkailun suuralueittain 2013 20 % 25 % 18 % 38 % Rannikko ja saaristo,
LisätiedotAll the truth about FINLAND
All the truth about FINLAND STOP in Finland - lehden Koko totuus Suomesta - näyttelypaikan tavoitteena on esitellä Suomen matkailumahdollisuuksia ja vahvistaa Suomen imagoa suosittuna matkailukohteena.
LisätiedotMatkailun ja kaivostoiminnan rinnakkaiselo
KUVA KUVA KUVA Matkailu perustuu puhtaaseen luontoon Matkailun ja kaivostoiminnan rinnakkaiselo Jyväskylä 23.11.2016 Timo Lappi KUVA Työtä ja hyvinvointia koko Suomeen Matkailu- ja Ravintolapalvelut MaRa
LisätiedotMatkailuvuosi 2016 Matkailun suuralueet sekä maakunnat. 08/06/2017 First name Last name 2
Matkailuvuosi 2016 Matkailun suuralueet sekä maakunnat 08/06/2017 First name 7.6.2017 Last name 2 Ulkomaisten yöpymisten määrä ja osuus kaikista alueen yöpymisistä sekä muutos edellisvuoteen matkailun
LisätiedotMitä jos Suomen hyvinvoinnista puuttuisi puolet? Tiedotustilaisuus 11.2.2011
Mitä jos Suomen hyvinvoinnista puuttuisi puolet? Tiedotustilaisuus 2 Jorma Turunen toimitusjohtaja 3 Globaali rakennemuutos siirtää työtä ja pääomia Aasiaan Teollisuustuotannon jakauma maailmassa 1950-2009
LisätiedotTÄYTTÄ ELÄMÄÄ PÄIJÄNTEEN RANNALLA TULEVAISUUDEN EDELLÄKÄVIJÄ
TÄYTTÄ ELÄMÄÄ PÄIJÄNTEEN RANNALLA TULEVAISUUDEN EDELLÄKÄVIJÄ JYKES KIINTEISTÖT OY:N TOIMINTA Merkittävä toimitilojen ja yrityspuistoalueiden kehittämiseen ja omistamiseen keskittynyt toimija Jyväskylän
LisätiedotTechnoGrowth 2020. Teknologia- ja energia-alan yritysten yhteistyön, uudistumisen ja kilpailukyvyn vahvistamisen kehittämishanke
TechnoGrowth 2020 Teknologia- ja energia-alan yritysten yhteistyön, uudistumisen ja kilpailukyvyn vahvistamisen kehittämishanke Hanketiedot Hankkeen nimi: TechnoGrowth 2020 teknologia- ja energia-alan
LisätiedotKeski-Suomen matkailustrategia 2020. Keski-Suomen matkailuhallitus 14.2.2013
Keski-Suomen matkailustrategia 2020 Keski-Suomen matkailuhallitus 14.2.2013 Vanhan (2005) matkailustrategian tavoitteet peruslähtökohtana yrityslähtöisyys, julkinen sektori toimii edellytysten luojana
LisätiedotTallennustyönjako Suomessa: rakenne ja tämän hetkinen tilanne
Tallennustyönjako Suomessa: rakenne ja tämän hetkinen tilanne Teemu Ahola Digitaaliset kokoelmat Avoimempi Pohjola seminaari 10.2.2016 Suomen kansallismuseo Valtakunnallinen tallennustyönjako: tausta ja
LisätiedotPäijänne unescon biosfäärialueeksi
Päijänne unescon biosfäärialueeksi BIOSFÄÄRI- TUNNUKSESTA UUSIA MAHDOLLISUUKSIA YRITYKSILLE ProPäijänne-yhdistyksen, Muuramen kunnan ja yrittäjien aloitteesta Päijänteelle tavoitellaan kansainvälisesti
LisätiedotLapin matkailun kehitys ja strategia 2015-2018. Satu Luiro Matkailuasiantuntija Lapin liitto
Lapin matkailun kehitys ja strategia 2015-2018 Satu Luiro Matkailuasiantuntija Lapin liitto ONNEKSI OLKOON! Lapin matkailuparlamentti 50 vuotta! Vuonna 1965: Monipuoliselle matkailukeskukselle asetettavat
LisätiedotMEK:in tuotekehitystyön suuntaviivat ja laatukriteerit. Tutkimus- ja kehitysjohtaja Mari Righini mari.righini@visitfinland.com
MEK:in tuotekehitystyön suuntaviivat ja laatukriteerit Tutkimus- ja kehitysjohtaja Mari Righini mari.righini@visitfinland.com MEK VisitFinland ensisijaisia tehtäviä: Suomen maabrändin luominen ja sitä
LisätiedotUlkomaiset matkailijat Suomessa ja pääkaupunkiseudulla v. 2015
Ulkomaalaiset matkailijat Suomessa ja pääkaupunkiseudulla 2015 Ulkomaiset matkailijat Suomessa ja pääkaupunkiseudulla v. 2015 Tutkimus ja Analysointikeskus TAK Oy 2 Ulkomaalaiset matkailijat Suomessa 2015
LisätiedotKestävää kasvua biotaloudesta Suomen biotalousstrategia. Mika Aalto Kehittämispäällikkö Työ- ja elinkeinoministeriö Metsäalan strateginen ohjelma
Kestävää kasvua biotaloudesta Suomen biotalousstrategia Mika Aalto Kehittämispäällikkö Työ- ja elinkeinoministeriö Metsäalan strateginen ohjelma Sisältö 1. Biotalous on talouden seuraava aalto 2. Biotalouden
LisätiedotMatkailukoordinaattori alueellisen yhteistyön edistäjänä
Matkailukoordinaattori alueellisen yhteistyön edistäjänä Miksi Länsi-Uusimaa, miksei kaikki kunnat erikseen? Länsi- Uusimaa Lahti Region Lahti, Asikkala, Hollola, Hämeenkoski, Kärkölä, Nastola,
LisätiedotVIESTINTÄSUUNNITELMA LAPIN MUOTOILUOHJELMAN VALMISTELUHANKE 2009-2010
LAPIN MUOTOILUOHJELMAN VALMISTELUHANKE 2009-2010 Lapin muotoiluohjelman valmistelu Viestinnän tavoite INNOVATIIVISTA MUOTOILUA LAPPILAISILLE HYVINVOINTIA - varmistaa Lapin muotoiluohjelman tunnettuus -
LisätiedotYöpymismäärien kehitys* (Tilastokeskuksen tilastoima rekisteröidyissä majoitusliikkeissä)
1 Matkailu Yöpymismäärien kehitys* (Tilastokeskuksen tilastoima rekisteröidyissä majoitusliikkeissä) 300000 250000 200000 150000 Kotimaiset Ulkomaiset ilman Venäjää Venäjä 100000 50000 0 2010 2011 2012
LisätiedotMonikäyttömetsätalous valtion mailla. PMA 28.9.2012 Pohtimolampi MMT, aluejohtaja Kii Korhonen
Monikäyttömetsätalous valtion mailla PMA 28.9.2012 Pohtimolampi MMT, aluejohtaja Kii Korhonen 1 Metsähallituksen maat ja vedet Monikäyttömetsätaloutta 3,5 milj. ha (Lappi 1,9 ) Soita, lakimetsiä yms metsätalouden
LisätiedotKEHITTÄMIS- HANKKEET 26.4.2016
KEHITTÄMIS- HANKKEET 26.4.2016 KÄYNNISSÄ OLEVAT HANKKEET Naturpolis päätoteuttajana Toteutusaika Rahoitus Budjetti Yrityksiä mukana Elintarvikkeista ja luonnosta elinvoimaa Koillismaalle 1.4.2015-31.1.2018
LisätiedotKulttuuriperinnöstä eväitä tähän päivään ja tulevaan. Etelä-Savon maakuntapäivä 14.5.2012 Savonlinna Projektipäällikkö Pia Puntanen
Kulttuuriperinnöstä eväitä tähän päivään ja tulevaan Etelä-Savon maakuntapäivä 14.5.2012 Savonlinna Projektipäällikkö Pia Puntanen Mikkelin seudun kulttuuriperintöohjelma -hanke Vetovoimainen kasvukeskus
LisätiedotKuinka suuri vesistöalue voidaan tehdä tunnetuksi? Topiantti Äikäs Dos., FT Oulun yliopisto, maantieteen laitos 23.3.2010, Imatran kylpylä
Kuinka suuri vesistöalue voidaan tehdä tunnetuksi? Topiantti Äikäs Dos., FT Oulun yliopisto, maantieteen laitos 23.3.2010, Imatran kylpylä Päivän aiheet: Ihmeellinen imago: suhde mielikuvaan ja brandiin
Lisätiedot