Taloudellinen tuki matkailuun ja kauppaan Suomessa

Transkriptio

1 p08finlandefi 16/12/03 08:22 Page 1 Yritystoimintajulkaisut Taloudellinen tuki matkailuun ja kauppaan Suomessa PARASTA VASTINETTA EUROOPAN UNIONIN RAHOILLE EU:n rakennerahastot pienille ja keskisuurille yrityksille (pk-yrityksille) sekä julkisyhteisöille Euroopan komissio

2 p08finlandefi 16/12/03 08:22 Page 2 Johdanto Euroopan unioni hoitaa valtavia rahamääriä Euroopan talouden, julkisen sektorin ja kansalaisten hyväksi. Tässä asiakirjassa selvitetään lyhyesti, miten Suomen pienet ja keskisuuret yritykset, välittäjäorganisaatiot tai edustusjärjestöt sekä paikalliset ja alueelliset julkishallinnot voivat saada taloudellista tukea erilaisiin matkailu- ja kauppa-alan hankkeisiin ja aloitteisiin. Eri ohjelmia kuvataan erikseen julkaistavissa ohjelmaesitteissä. Ketkä hyötyvät tästä esitteestä? Suomen kauppa- ja matkailualan pienet ja keskisuuret yritykset (pk-yritykset), jotka haluavat parantaa taloudellista suorituskykyään ja hakevat siihen taloudellista tukea Kauppa- ja matkailualan välittäjäorganisaatiot ja julkisyhteisöt, jotka haluavat osaltaan edistää alan kehittämistä ja antaa edustamilleen yrityksille tietoja rakennerahastojen tarjoamista mahdollisuuksista Kauppa- ja matkailualan hallintoviranomaiset ja päättäjät Mitä rakennerahastot ovat? Rakennerahastot ovat Euroopan unionin rahoitusväline, jonka avulla parannetaan yleistä taloustilannetta muita heikommin kehittyneillä tai epäsuotuisilla alueilla unionissa. Sekä julkishallinnot että yksityisyritykset voivat saada rakennerahastojen varoja. Rakennerahastoista rahoitetaan esimerkiksi perusrakenteisiin, koulutukseen ja pk-yritysten kehittämiseen liittyviä investointeja. Monenlaiset hankkeet ovat tukikelpoisia. EU:n seitsemän aluekehitysvälinettä: Tavoitteen 1 ohjelmat hankkeisiin vähiten kehittyneillä alueilla Tavoitteen 2 ohjelmat hankkeisiin vaikeuksissa olevilla teollisuus-, kaupunki- ja maaseutualueilla Tavoitteen 3 ohjelmat työmarkkinahankkeisiin Interreg III rajatylittäviin, valtioiden välisiin ja alueiden välisiin hankkeisiin Urban II innovatiivisiin kaupunkikehityshankkeisiin Equal innovatiivisiin työmarkkinahankkeisiin Leader+ innovatiivisiin maaseudun kehittämishankkeisiin Tarkempia tietoja ohjelmista ja siitä, miten ne voivat tukea kauppa- ja matkailualan yrityksiä ja julkista sektoria, saa tässä sarjassa julkaistuista seitsemästä ohjelmaesitteestä. Neljä rakennerahastoa: EAKR (Euroopan aluekehitysrahasto) perusrakenteisiin ja pk-yrityksiin tehtäviin investointeihin ESR (Euroopan sosiaalirahasto) työvoiman kouluttamiseen EMOTR (Euroopan maatalouden ohjaus- ja tukirahasto) maatalouden ja maaseudun kehittämisen edistämiseen KOR (kalatalouden ohjauksen rahoitusväline) kalastuksesta riippuvaisten alueiden kehittämiseen ja jälleenrakennukseen Miksi rakennerahastoja tarvitaan? Rakennerahastojen varoilla ei ainoastaan paranneta palveluja, perusrakenteita ja tasoa, vaan niillä on myös yleisinhimillisiä tavoitteita. Niillä pyritään esimerkiksi parantamaan työllistymismahdollisuuksia, yleistä elämänlaatua, kansalaisten turvallisuutta, yhteiskunnan kestävää kehitystä sekä kaupan ja matkailun elvyttämistä kehityksessä jälkeenjääneillä alueilla. Painopisteenä ovat suurtyöttömyydestä kärsivät alueet, joilla on meneillään teollisuuden rakennemuutos, muuttotappioalueet, kaupunkiympäristön ongelmaalueet ja raja-alueet. Lisäksi rakennerahastojen varoilla autetaan nuoria ja pitkäaikaistyöttömiä, syrjäytyneitä ja vähän koulutettuja. RAKENNERAHASTOISTA ANNETAAN TUKEA, EI LAINOJA. TUKI TÄYTYY KÄYTTÄÄ JÄRKEVÄSTI, SITÄ EI TARVITSE MAKSAA TAKAISIN.

3 p08finlandefi 16/12/03 08:22 Page 3 Miten EU:n rakennerahastojen varoilla voidaan auttaa kauppa- ja matkailualan yrityksiä? EU:n rakennerahasto-ohjelmissa tuetaan monenlaisia toimia, joilla parannetaan kauppa- ja matkailualan yritysten suorituskykyä. Hotelli- ja vierasmajoituksen laadun parantaminen, paikallisten tuotteiden yhteiset markkinointialoitteet, yhteiset matkailunedistämistoimet, yrityksen henkilöstön taitoja parantavat koulutuskurssit ja uusien tuotteiden kehittäminen ovat vain muutamia esimerkkejä toimista, jotka voivat saada rakennerahastojen tukea. Interreg IIIA Urban II Rakennerahastot kauppaan ja matkailuun Suomessa Oheisista kartoista näkyy, mitkä Suomen alueet voivat saada rakennerahastojen tukea tavoitteissa 1 ja 2. Interreg IIIA toteutetaan yleensä valtion rajoilla. Urban II -aloitteen kohteena on Helsinki/Vantaa. Tavoite 3, Leader+ ja Equal ovat lähinnä koko maan kattavia. Tavoite 1 Tavoite 1 Tavoite 2 Tavoite 2 Tavoite 2 (osittain) Siirtymäkauden alue (vuoteen 2005) Erityisohjelma

4 p08finlandefi 16/12/03 08:22 Page 4 Rahoitus kauppa-alalle Rahoitus yrityksille Kauppa-alan pk-yrityksille ei juuri anneta rahoitusta rakennerahasto-ohjelmista Suomessa. Innovatiivisilla hankkeilla on parhaat mahdollisuudet saada tukea. EU:n rahoittamissa koulutusohjelmissa voidaan tukea kauppa-alan henkilöstön kouluttamista. Rakennerahastojen varoilla voidaan auttaa myös tuotteiden myyntiin Internetissä tarkoitettujen perusrakenteiden luomisessa, jolloin voidaan parantaa palvelua ja työn kustannustehokkuutta. Tukikelpoisia voivat lisäksi olla muut kauppa-alan hankkeet, joilla luodaan työpaikkoja, parannetaan elintasoa sekä helpotetaan yhteisöjen ja etenkin syrjäytyneiden ryhmien elämää. Rahoitus julkisyhteisöille Kauppa-alan yrityksille annettavan suoran tuen lisäksi rakennerahastoista rahoitetaan hankkeita, jotka hyödyttävät kauppaa epäsuorasti. Tällaisia hankkeita hoitavat usein paikallis- ja aluetason (puoli)julkiset yhteisöt. Julkisten tilojen kohentaminen Julkisten tilojen, kuten puistojen, laitakatujen ja teollisuusalueiden, kunnostaminen lisää kotiseutuylpeyttä, vähentää ilkivaltaa ja rikollisuutta sekä parantaa yritysten toimintaympäristöä. Turvallisuuden edistäminen Valaistusta parantamalla, kameroita asentamalla ja asukkaita kouluttamalla voidaan lisätä alueen elin- ja työolojen turvallisuutta. Konkreettiset mahdollisuudet saada taloudellista tukea kauppa-alan kehittämiseen Suomessa vaihtelevat ohjelman ja alueen mukaan. Lisätietoja oman alueen mahdollisuuksista saa oman maakunnan liitolta tai oman alueen Työvoima- ja elinkeinokeskukselta (TE-keskukselta). Tämän lehtisen takasivulla on lisää yhteystietoja. EUROOPAN UNIONIN RAHOJA ANNETAAN MONEEN TARKOITUKSEEN MUTTA NIITÄ TÄYTYY HAKEA

5 p08finlandefi 16/12/03 08:22 Page 5 Tapaustutkimus: Saariston makuja Skärgårdssmak-hankkeen kohteena on Itämeren saariston Interreg IIIA -alue. Alueelliset ravintolat toimivat kehityksen vetureina raaka-ainetuottajien, paikallisten myymälöiden ja käsityötuottajien tukemina. Hankkeessa on osallistujia Tukholmasta Varsinais-Suomeen ja Ahvenanmaalle, ja mukana on 43 ravintolaa, 48 käsityöyritystä, 15 myymälää ja 9 raaka-ainetuottajaa. Ravintoloiden liikevaihto kasvoi ensimmäisessä vaiheessa noin 25 prosenttia. Kuitenkin myös paikallisten raaka-ainetoimittajien samoin kuin koko elintarviketuotantoketjun liikevaihto kasvoi myönteisesti. Toisessa vaiheessa ( ) tavoitteina ovat työllisyyden parantaminen, asiantuntemuksen lisääminen alueella ja organisaation rekisteröity tavaramerkki. Kansallista yhteisrahoitusta tarjoavat erilaiset maakunta- tai läänitason viranomaiset, paikalliset elimet, Varsinais-Suomen TE-keskus ja Skärgårdssamarbetet, Pohjoismaiden ministerineuvoston alaisuudessa toimiva yhteistyöjärjestö. Hankkeen talousarvio on 1,8 miljoonaa euroa; kansallisella yhteisrahoituksella ja EU:n rahoituksella on yhtä suuri osuus, ja pieni osa on yksityistä yhteisrahoitusta. Kaikilla myymälöiden, käsitöiden, ravintoloiden ja raaka-aineiden erillisillä hankkeilla oli omat talousarvionsa. Tulokset ovat olleet erittäin tyydyttäviä. Tulevaisuuden yhteistyö on pohjustettu.

6 p08finlandefi 16/12/03 08:22 Page 6 Rahoitus matkailualalle Rahoitus yrityksille Matkailu on nykymaailmassa tärkeä tulonlähde monilla alueilla. Se on aluekehityksen veturi, ja sen odotetaan lähivuosina aktiivisesti edistävän talousrakenteen monipuolistumista ja työllisyyttä koko Euroopassa. Monet matkailualan yritykset ovat kuitenkin pieniä, ja niiltä puuttuu taloudellisia voimavaroja. Laadun parantaminen, hotellihuoneiden lisääminen, tuotekehitys ja monipuolistaminen ovat vain muutamia esimerkkejä rahoitettavista toimista. Majoituksen laadun parantaminen Hotellihuoneiden, viemärijärjestelmien ja puistojen parantaminen lisää asiakkaiden tyytyväisyyttä ja ympäristön turvallisuutta sekä parantaa liiketoimintaa. Investoinnit nähtävyyksiin Uudet tai kunnostetut nähtävyydet lisäävät matkailijoiden määrää ja kohteen suosiota. Ihmismäärän kasvu lisää liikevaihtoa ja parantaa liiketoimintaa. Markkinointikoulutus matkailualan yrittäjille Markkinointitaidot ovat välttämättömiä nykypäivän liike-elämässä ja matkailussa. Matkailualalla annettava koulutus tehostaa liiketoimintaa. Markkinointituki Matkailutuotteiden ja -kohteiden markkinoinnin tukeminen etenkin muiden asianosaisten kanssa parantaa dynaamista imagoa ja suorituskykyä. Neuvonta uusille yrityksille Matkailualan uusia yrityksiä tukemalla lisätään menestyvien matkailualan yrittäjien määrää ja työllistymismahdollisuuksia. Rahoitus julkisyhteisöille Matkailualan yrityksille annettavan suoran tuen lisäksi rakennerahastoista rahoitetaan hankkeita, jotka hyödyttävät matkailua epäsuorasti. Tuensaajia ovat usein (puoli)julkiset yhteisöt, kuten kunnat, kuntayhtymät, edustusjärjestöt tai matkailutoimistot. Investoinneilla lisätään alueiden houkuttelevuutta matkailijoiden keskuudessa. Investoinnit turistinähtävyyksiin Luontopolkujen, pyöräteiden, kulkureittien ja tienviittojen parantaminen voi lisätä alueen houkuttelevuutta matkailijoiden keskuudessa. Investoinnit ympäristöä säästävään matkailuun Investoinnit ympäristön huomioonottaviin turistinähtävyyksiin luovat edellytyksiä sekä talouden että ympäristön kannalta kestävälle kasvulle. Investoinnit kulttuuriperintöön Kun kohennetaan museoita, vierailukeskuksia ja yleensä kulttuuriperintöä, matkailijalla on entistä enemmän nähtävää, ja hän on valmis myös maksamaan siitä. Verkottuminen ja yhteistyö Matkailutuotteiden monipuolistaminen ja tuotekehitys edellyttävät usein yritysten, matkailutoimistojen ja paikallisten julkisyhteisöjen verkottumista. Rakennerahasto-ohjelmissa tuetaankin aloitteita, joilla edistetään matkailuketjun yhdentymistä parantavia yritysten välisiä sekä julkisen ja yksityisen sektorin kumppanuuksia. Kun kaikki matkailualan kehittämisen kannalta tärkeät julkisen sektorin kumppanit otetaan mukaan, voidaan tehostaa matkailunedistämispolitiikkaa. Samalla edistetään vaivatonta ja asiakasystävällistä lähestymistapaa matkailuhankkeiden rahoittamiseen. Konkreettiset mahdollisuudet saada taloudellista tukea matkailualan kehittämiseen Suomessa vaihtelevat ohjelman ja alueen mukaan. Lisätietoja oman alueen mahdollisuuksista saa oman maakunnan liitolta tai oman alueen Työvoima- ja elinkeinokeskukselta (TE-keskukselta). Tämän lehtisen takasivulla on lisää yhteystietoja. HYVILLÄ HANKEIDEOILLA, JOILLA EDISTETÄÄN TIETYN ALUEEN TALOUDELLISTA KEHITYSTÄ JA OHJELMAN TAVOITTEIDEN SAAVUTTAMISTA, ON AINA MAHDOLLISUUS SAADA RAHOITUSTA.

7 p08finlandefi 16/12/03 08:22 Page 7 Tapaustutkimus: Lapin matkailumarkkinointi Vuonna 1994 EU:n tavoitteesta 6 saaduin varoin perustettu Lapin Markkinointi Oy on matkailun asiantuntijaorganisaatio, joka edistää ja koordinoi alueen matkailua. Sen päämääränä ei ole tavoitella voittoa vaan tukea alueellisia yrityksiä, jotta ne voivat parantaa kannattavuuttaan. Tärkeimpiä kohderyhmiä ovat Lapin matkailualan yritykset ja niiden henkilöstö. Tavoitteina olivat matkailun liikevaihdon vuotuinen neljän prosentin kasvu, 150 uutta työpaikkaa, alueen matkailijamäärien lisääminen ( yöpymisestä yöpymiseen) ja 14,5 prosentin kansallinen markkinaosuus vuoteen 1999 mennessä. Hankkeen järjestämisestä vastasi viranomaisten ja alueellisten matkailualan yritysten muodostama ryhmä. Sitä johtivat asianomaiset EAKR:n ja ESR:n elimet. Lapin TE-keskus vastasi kansallisen yhteisrahoituksen kohdentamisesta. Ensimmäinen vaihe alkoi ja päättyi Rahoitusta oli 26 miljoonaa markkaa. Toisen vaiheen päämääränä oli kehittää kokonaisvaltainen markkinointistrategia ja hyödyntää mittakaavaetuja tuomalla yhteen matkailualan yritykset, keskukset ja yhteistyökumppanit. Rahoitusta oli 6 miljoonaa markkaa.

8 p08finlandefi 16/12/03 08:22 Page 8 Näin saadaan rakennerahastojen tukea NB FI-D Rakennerahastojen tuen saaminen vaatii aikaa ja vaivaa. ENSIN pk-yritys tai välittäjäorganisaatio pohtii, miten voidaan parantaa yhteistyötä ja näin saavuttaa EU:n tavoitteet, kuten nostaa työllisyyttä, parantaa perusrakenteita tai lisätä matkailijoiden määrää tai liikevaihtoa. SITTEN otetaan yhteyttä johonkin seuraavista tahoista: oman maakunnan liitto oman alueen Työvoima- ja elinkeinokeskus (TE-keskus) paikallinen euroneuvontakeskus (katso ja Ne selvittävät, voidaanko ideaa tukea taloudellisesti. Ne selvittävät parhaansa mukaan, millaiset hankkeet ovat tukikelpoisia, miten hakemus on paras tehdä ja miten yleensä luovitaan rakennerahastojen tukiviidakossa. Menettelyistä on pyritty tekemään mahdollisimman yksinkertaisia ja hallinnollista työmäärää on pyritty vähentämään, mutta hakeminen vaatii aikaa ja vaivaa niin ohjelmavastaavalta kuin hakijaltakin. Ohjelmavastaavat ovat asiansa osaavia ja ammattitaitoisia, ja he ovat sitoutuneet EU:n kehittämiseen paitsi teoriassa myös käytännössä. He auttavat aina parhaansa mukaan. MAAKUNTIEN LIITOT Uusimaa/Helsinki: p. (358-9) Varsinais-Suomi/Turku: p. (358-2) Itä-Uusimaa/Porvoo: p. (358-19) Satakunta/Pori: p. (358-2) Häme/Hämeenlinna: p. (358-3) Pirkanmaa/Tampere: p. (358-3) Päijät-Häme/Lahti: p. (358-3) Kymenlaakso/Karhula: p. (358-5) Etelä-Karjala/Lappeenranta: p. (358-5) Etelä-Savo/Mikkeli: p. (358-15) Pohjois-Savo/Kuopio: p. (358-17) Pohjois-Karjala/Joensuu: p. (358-13) Keski-Suomi/Jyväskylä: p. (358-14) Etelä-Pohjanmaa/Seinäjoki: p. (358-6) Pohjanmaa/Vaasa: p. (358-6) Keski-Pohjanmaa/Kokkola: p. (358-6) Pohjois-Pohjanmaa/Oulu: p. (358-8) Kainuu/Kajaani: p. (358-8) Lappi/Rovaniemi: p. (358-16) Ahvenanmaan maakuntahallitus: p. (358-18) TYÖVOIMA- JA ELINKEINOKESKUKSET (TE-KESKUKSET) Uusimaa: p. (358-9) Varsinais-Suomi: p. (358-2) Satakunta: p. (358-2) Häme: Lahti: p. (358-3) Hämeenlinna: p. (358-3) Pirkanmaa: p. (358-3) Kaakkois-Suomi: Kouvola: p. (358-5) Lappeenranta: p. (358-5) Etelä-Savo: p. (358-15) Pohjois-Savo: p. (358-17) Pohjois-Karjala: p. (358-13) Keski-Suomi: p. (358-14) Etelä-Pohjanmaa: p. (358-6) Pohjanmaa: Vaasa: p. (358-6) Kokkola: p. (358-6) Pohjois-Pohjanmaa: Oulu: p. (358-8) Ylivieska: p. (358-8) Kainuu: p. (358-8) Lappi: Rovaniemi: p. (358-16) Kemi: p. (358-16) Oman maan ohjelmavastaavien yhteystiedot löytyvät myös Internetistä Euroopan komission aluepolitiikan pääosaston Inforegio-sivuston kautta seuraavasta osoitteesta: Hyödyllistä luettavaa ovat myös EU Support for tourism enterprises and tourist destinations, An Internet guide ja Taneli Kokkilan laatima opas Mahdollisia EU:n rahoitusmuotoja matkailun kehittämiseen, joka löytyy Matkailun edistämiskeskuksen sivuston kautta seuraavasta osoitteesta: