Talousarvio 2011 Taloussuunnitelma

Transkriptio

1 Talousarvio 2011 Hyväksytty kaupunginvaltuuston kokouksessa..

2 Nilsiän kaupunki Talousarvio (150) Sisällysluettelo 1. Suunnittelun lähtökohdat Väestö Elinkeinot ja työllisyys Asuminen Maapolitiikka ja rakentaminen Nilsiän kaupungin strategia Toiminta-ajatus Nilsiän kaupungin arvot Kehittämistä mahdollistavat ja rajaavat asiat Visio Kehittämisen painopisteet Henkilöstö Taloudelliset lähtökohdat Kansantalous Kuntatalous Kuntien talouteen ja toimintaan vaikuttavat muutokset Talousarvion hyväksyminen ja sitovuus Kuntalain 65 :n mukainen toimenpideohjelma Tuloslaskelmaosa Tuotot ja kulut Verotulot Valtionosuudet Rahoitustuotot ja kulut Vuosikate Tilikauden tulos ja ylijäämä Rahoitusosa YLEISHALLINTO Keskusvaalilautakunta Tarkastuslautakunta Kaupunginvaltuusto Kaupunginhallitus Hallinto-osasto Kulttuuri- ja vapaa-aikatoimi Elinkeinojen edistäminen Siiliset-perusturvatoimiala MAASEUTULAUTAKUNTA Maaseutuelinkeinot SIVISTYSLAUTAKUNTA Sivistystoimen hallintopalvelut Nilsiän peruskoulu 1 9-lk Lukio Kansalaisopisto Kirjasto Ruokahuolto YMPÄRISTÖLAUTAKUNTA Ympäristölautakunnan hallintopalvelut Maankäyttöpalvelut Siivoustoimi Kiinteistöhuolto Yhdyskuntapalvelut Tarkastustoimi Pelastustoimi Liikuntatoimi Ympäristöterveydenhuolto Vesihuoltolaitos KUNTAKONSERNI Kiinteistö Oy Nilsiän Vuokratalot Kiinteistö Oy Nilsiän Vellikello Nilsiän Teollisuuskylä Oy Tahkovuoren Liikuntakeidas Oy... 84

3 Nilsiän kaupunki Talousarvio (150) Liitteet Investointiosa Tuloslaskelma Sisäiset ja ulkoiset ilman vesihuoltolaitosta Sisäiset ja ulkoiset vesihuoltolaitos Rahoituslaskelma Henkilöstösuunnitelma Tulosalueet tileittäin

4 Nilsiän kaupunki Talousarvio (150) 1. Suunnittelun lähtökohdat 1.1. Väestö Nilsiässä asui asukasta vuoden 2010 alussa. Vuoden 2009 lopussa väestön määrä oli 46 henkilöä suurempi kuin Tilastokeskuksen ennusteessa. Vuoden 2010 aikana kaupungin väkiluku on kasvanut lokakuun ennakkotietojen mukaan 12 henkilöä. Nilsiän väkiluku olisi arvion mukaan asukasta laskettuna lokakuun lopun positiivisesta väestön kehityksestä. Aikaisempien vuosien loppuvuoden kehityksen perusteella on ennakoitavissa, että väestömuutos on myös tänä vuonna positiivinen. Tilastokeskuksen ennuste vuoden 2010 lopun väestömäärästä on selvästi heikompi, henkilöä. Tilastokeskuksen muuttoliikkeen sisältävän väestöennusteen mukaan Nilsiän kaupungin väestön määrä olisi asukasta suunnittelukauden 2013 loppuun mennessä. Siten väestön määrä vähenisi vuodesta 2008 vuoteen henkilöllä. Muuttoliikkeen sisältävä laskelma (trendilaskelma) huomioi syntyvyyden, kuolleisuuden, kuntien välisen muuttoliikkeen ja siirtolaisuuden. Oletettavaa on, että väestön määrä on suurempi kuin tilastokeskus ennustaa, tämä edellyttää työpaikkojen lisääntymistä ja asuntojen uustuotantoa suunnitelmavuosina. Nilsiän väestömäärä 2009 (todellinen) ja 2010 (oma ennuste) sekä ja 2015 (tilastokeskuksen ennuste) Lähde: Tilastokeskus, väestöennuste 2009/trendilaskelma iän mukaan Vuosi Väkiluku Viime vuosina väestön vähenemisen syynä on ollut pääasiassa alhainen syntyvyys suhteessa kuolleisuuteen. Nilsiästä muutetaan eniten Pohjois-Savon kuntiin, lähinnä Kuopioon ja Siilinjärvelle sekä yliopistopaikkakunnille muualle maahan. Nilsiään muutetaan lähinnä Pohjois-Savon alueelta Siilinjärveltä ja Kuopiosta. Nilsiän väestö ikäryhmittäin vuosina 2009 (todellinen) ja sekä 2015 (ennuste) Lähde: Tilastokeskus, väestöennuste 2009/trendilaskelma iän mukaan Ikäryhmä Yhteensä

5 Nilsiän kaupunki Talousarvio (150) Tilastokeskuksen 2009 väestöennusteen mukaan 0 16-vuotiaiden määrä pysyy vuoteen 2015 saakka samalla tasolla kuin se oli vuonna Työikäisten eli vuotiaiden määrä pienenee huomattavasti. Vanhemmissa ikäluokissa vuotiaiden määrässä ei tapahdu juurikaan muutosta vuoteen 2015 mennessä, sen sijaan yli 85 vuotiaiden määrä nousee huomattavasti. Kuten edeltä ilmenee, Nilsiän kaupungin todellinen väestömäärän kehitys on ollut positiivisempaa kuin tilastokeskus on arvioinut. Nilsiän väestön keski-ikä oli 46,0 vuotta, keski-ikä on lähes samalla tasolla (45,8 vuotta) kuin vuotta aikaisemmin Elinkeinot ja työllisyys Nilsiässä oli Tilastokeskuksen mukaan vuonna 2008 yhteensä työpaikkaa. Työpaikkojen lukumäärä vähentyi edellisestä vuodesta 36 työpaikalla. Työpaikkaomavaraisuus vuonna 2008 oli 86,3 %. Työpaikkaomavaraisuus ilmaisee alueella työssäkäyvien ja alueella asuvan työllisen työvoiman määrän välisen suhteen. Työpaikkaomavaraisuus on vähän korkeampi kuin vuonna Alueella työssäkäyvät (= työpaikat) toimialoittain Toimiala Maa- ja metsätalous Kaivostoiminta ja louhinta Teollisuus Sähkö-, kaasu- ja vesihuolto Rakentaminen Kauppa, majoitus- rav.toiminta Kuljetus, varastointi ja tietoliik Rahoitus-, vakuutus- ym. toiminta, kiinteistön vuok Yhteiskunnalliset palvelut Toimiala tuntematon Alueella työssäkäyvä työllinen työvoima Alueella asuva työllinen työvoima Työpaikkaomavaraisuus 86,4 84,5 86,3 Lähde: Tilastokeskus

6 Nilsiän kaupunki Talousarvio (150) Väestö pääasiallisen toiminnan mukaan v. 2004, 2006 ja Koko väestö Työllinen työvoima Työtön työvoima Työvoima yhteensä Ulkopuolinen työssäkäynti, netto Huoltosuhde 1,68 1,60 1,60 Lähde: Tilastokeskus Tilastokeskuksen työssäkäyntitilaston 2008 mukaan 797 nilsiäläistä eli 31,8 % alueella asuvasta työvoimasta käy Nilsiän ulkopuolella töissä. Vastaavasti Nilsiässä käy töissä muualta 453 henkilöä. Eniten nilsiäläisiä käy työssä edellisten vuosien tapaan Kuopiossa ja Siilinjärvellä. Nilsiässä työssä käyviä ulkokuntalaisia on eniten Siilinjärveltä, Kuopiosta ja Juankoskelta. Kuntarajat ylittävä työssäkäynti on viime vuosina lisääntynyt. Työttömät, työttömyysaste, alle 25-vuotiaat ja yli vuoden työttömänä olleet Nilsiässä vuosina ja Vuosi Työttömät työnhakijat keskimäärin kuukaudessa Työttömät työnhakijat työvoimasta keskimäärin kuukaudessa -% Alle 25-vuotiaat työttömät työnhakijat Yli vuoden työttömänä olleet työnhakijat keskimäärin kuukaudessa , , , , , syyskuu , Lähde: Pohjois-Savon ELY-keskus, Aikasarjoja kunnittain työnvälitystilaston mukaan ja syyskuun 2010 työllisyyskatsaus Syyskuussa 2010 Nilsiän työttömyysaste oli 8,4 %, kun vastaavana aikana viime vuonna työttömyysaste oli 8,7 %. Nilsiän työttömyysaste oli syyskuun lopussa neljänneksi alhaisin Pohjois-Savossa.

7 Nilsiän kaupunki Talousarvio (150) 1.3. Asuminen Vuokra-asunnot Kiinteistö Oy Nilsiän Vuokratalot hallinnoi kaupungin aravavuokra-asuntoja. Vuokrataloyhtiön toimintaan kuuluu vuokra-asuntojen ylläpito, vuokraus ja tarvittaessa rakentaminen. Vuokra-asuntoja on yhtiöllä omistuksessaan yhteensä 174 kpl. Kesällä 2011 asuntojen määrä kasvaa 28 kappaleella, kun oppilasasuntola valmistuu kesäkuun loppuun mennessä. Palveluasunnot ja asuminen Asuntojen korjaus- ja muutostöillä tuetaan vanhusten kotona asumista ja siten myös sosiaali- ja terveystoimen palvelurakenteen muutosta. Erityisryhmien asumisen onnistumisessa asumisen tuki on keskeisen tärkeä. Liikelaitos Siiliset-peruspalvelukeskuksen yksiköissä järjestetään eri tavoin tuettua palveluasumista vanhuksille. Hoivakoti Ollukassa on 26 asuntoa tehostetun palveluasumisen käytössä ja 2 asuntoa (4 paikkaa) lyhytaikaishoidossa. Siiliset-peruspalvelukeskus ostaa tehostettua eli ympärivuorokautista asumispalvelua vanhuksille yhteensä 28 asukkaalle yksityisistä hoitokodeista yksilöllisen tarpeen ja päätöksen mukaisesti. Lisäksi palveluja ostetaan mm. mielenterveysyksikön ja kehitysvammapalveluiden kautta. Nilsiän Vanhustensuoja ry omistaa 134 vuokra-asuntoa. Vuokralaiset huoneistoihin valitsee yhdistyksen hallitus, joka tekee yhteistyötä Siiliset-peruspalvelukeskuksen henkilökunnan kanssa. Yhdistys toimii mm. yhteistyössä Siilisetin kanssa yhden huoneiston osalta, jossa toimii vanhusten ryhmäkoti 4 asukkaalle, jotka saavat kotona asumista tukevia palveluita kotihoidosta. Nilsiän Vanhustensuoja ry omistaa myös Palvelutalo Tilhilän, jossa on 17-paikkainen tehostetun palveluasumisen yksikkö. Tehostetun palveluasumisen tavoitteena on hyvä ikääntyminen kodinomaisessa ympäristössä yksilöllisten ja asiakaslähtöisten palvelujen turvin. Tehostettu palveluasuminen on tarkoitettu ympärivuorokautista päivittäistä apua tarvitseville henkilöille. Tehostettu palveluasuminen sisältää sekä palvelun että asunnon järjestämisen. Asumista ja palvelua on turvaamassa oma henkilökunta. Siiliset-peruspalvelukeskus ostaa Tilhilästä tehostettua asumista tukevia palveluita SAS-työryhmän osoittamille asiakkaille. Asuttaminen Valtuusto vahvistaa vuosittain myytävien rakennustonttien luovutusehdot. Asuntotonttien hinnat on pidetty edullisina, ettei se muodostu rakentamisen esteeksi. Kaupungilla on vapaita omakotitontteja 15 kpl ja rivitalotontteja 5 kpl. Uutena asuinalueena on Petäjäniemen alueen laajennus otettu käyttöön kesällä Nilsiä on osallistunut Kuopion seudun ja Koillis-Savon alueen kuntien yhteiseen Koti maalla asuttamishankkeeseen. Hankkeen aikana on kannustettu kylätoimikuntia ja maanomistajia toimiin asuntojen ja asuntotonttien saamiseen myytäväksi. Pisimmälle on päästy Pajulahden/Ranta-Sänkimäen alueilla, joissa on mittavahko myynnissä ole-

8 Nilsiän kaupunki Talousarvio (150) vien tonttien varanto. Näistä tonteista osa on jo mitattu ja merkitty maastoon sekä tonttien rakennettavuus korjattu tuoteselosteisiin. Koti maalla-hanke jatkuu edelleen. Nilsiän kaupunki on suhtautunut myönteisesti loma-asuntojen muuttamiseen vakituisiksi asunnoiksi. Usealla haja-asutusalueen kylällä on oma nimetty tonttiasiamies. Toimenpiteet v : Talousarviovuonna asumisen painopisteet ovat kuntastrategian mukaiset. Koti maalla hankkeeseen osallistuminen. Nilsiän keskusta-alueen vapaiden rakennustonttien käyttöönotto. Kiinteistö Oy Nilsiän Vuokratalojen rakennuttamat opiskelija-asunnot valmistuvat vuonna Kiinteistö Oy Nilsiän Vuokratalot tekee vuoden 2011 aikana pitkän tähtäimen suunnitelman yhtiön vuokra-asuntojen peruskorjauksista. Haja-asutusalueen tonttiasiamiesten kautta tiedon välittäminen myytävistä rakennuspaikoista ja asuntojen rakentamisen edistäminen haja-asutusalueelle Maapolitiikka ja rakentaminen Maapolitiikkaa johtaa kaupunginhallitus. Tällä hetkellä Nilsiässä ei ole hyväksyttynä erityistä maapoliittista ohjelmaa, mutta sen laadinta on meneillään. Ohjelmassa valtuusto tulee määrittelemään maapoliittiset tavoitteet ja toimenpidesuositukset ja siten sitouttamaan viranhaltijat ja luottamushenkilöt yhteisiin maapoliittisiin tavoitteisiin. Tahkovuoren alueen kaavoitus on aikaisemmin perustunut pääosin yksityisille maille laadittuihin maankäyttösopimuksiin. Sopimuksen perusteella kaupunki on vastannut asemakaavan laadinnasta ja maanomistaja toteuttanut omalla kustannuksellaan alueen sisäisen kunnallistekniikan. Kaavan laatimisesta aiheutuneista suoranaisista kustannuksista on vastannut maanomistaja. Tahkovuoren alueen kehityksen turvaamiseksi tulee tarkastella kaupungin roolia maanomistajana ja samalla jatkaa maanhankintaa matkailualueella. Käytettävissä olevat maapolitiikan keinot ovat joko raakamaan hankinta ja sen kaavoitus tai sitten yksityisten alueiden kaavoitus maankäyttösopimuksin. On tärkeää, että kaupungilla on riittävästi kaavoitettua rakennusmaata tasapainottamaan hintapaineita ja varmistamaan rakennustoiminnan jatkuvuus. Maankäyttösopimusten käyttöönoton tehostamiseksi on otettu käyttöön maankäyttömaksu vuoden 2008 alusta alkaen. Monilta osin vanhentuneen, jo vuodelta 1984 olevan Keskustaajaman osayleiskaavan tarkistaminen on aloitettu vuonna 2008 ja sen avulla tullaan määrittelemään mm. taajaman ja asutuksen laajenemissuunnat. Keskustaajaman osayleiskaavassa tullaan myös huomioimaan Tahkovuoren ja Petäjälammen alueiden vaikutukset esim. liiken-

9 Nilsiän kaupunki Talousarvio (150) teeseen. Kaavan valmisteluaineisto on ollut nähtävillä keväällä 2010 ja kaavaehdotuksen käsittely jatkuu talvella Tahkovuoren alueen kiivas rakentuminen on tuonut myös esille tarpeita tarkastella Tahkovuoren osayleiskaavaa. Erityisesti paineet virkistysalueiden ottamisesta rakennuskäyttöön ovat korostuneet. Tahkovuoren keskusta-aluetta ja sen lähiympäristöä koskevan osayleiskaavan osalta on tarkoituksenmukaista käynnistää suunnittelutyö mahdollisimman nopeasti vuonna Laajemmin nykyisen yleiskaavan mukaisten selvitysaluemerkintöjen osalta maankäytön suunnittelun tulee pohjautua vahvistettavana olevaan maakuntakaavaan sekä juuri käynnistetyssä Tahkon kehittämissuunnitelmassa aikanaan esitettäviin suuntaviivoihin. Merkittävä maapoliittinen keino ohjata rakentamista on oikeusvaikutteinen rantaosayleiskaava. Vahvistettujen osayleiskaavojen osuus rantaviivasta on jo noin 90 %. Rantaosayleiskaavoja on laadittu Vuotjärven, Syvärin, Puntinjoen, Pieksän ja Juurusveden alueille. Kaikki merkittävät vesistöalueet ovat oikeusvaikutteisen osayleiskaavan piirissä eikä tarvetta uusien osayleiskaavojen laadintaan ole tällä hetkellä. Vähäiset yksittäiset rakennushankkeet on järkevä hoitaa poikkeamismenettelyllä. Maankäytön ja kaavoituksen yksityiskohtaisia toimenpiteitä käsitellään jäljempänä maankäyttöpalveluiden tulosalueen kohdalla. 2. Nilsiän kaupungin strategia 2.1. Toiminta-ajatus Nilsiän kaupungin tehtävänä on hyvinvoinnin edistäminen Nilsiän kaupungin arvot Aktiivisuus Hyvä imago, vireys Eteenpäin menevä, palvelualtis Sisäinen yrittäjyys, omatoimisuus Yhteisöllisyys Vastuu työpaikoista Yhteistyö on voimaa Luotettava kumppanuus Yrittämisen ja työllistämisen edistäjä Vaikuttavuus Tuloksellisuus Innovatiivisuus Kustannustehokkuus ja laatu Vastuullisuus

10 Nilsiän kaupunki Talousarvio (150) Turvallisuus Kestävä kehitys Hallittu kuntatalous Tasapuolisuus ja oikeudenmukaisuus Terveyden edistäjä 2.3. Kehittämistä mahdollistavat ja rajaavat asiat VAHVUUDET SWOT Matkailun vetovoima Voimakas alkutuotanto Hyvä palveluvarustus Puhdas ympäristö Hyvä imago Monipuolinen kulttuuri HEIKKOUDET Väestön määrä Korkea sairastavuus Matala tulotaso Tiukka kuntatalous MAHDOLLISUUDET Matkailu- ja vapaa-aikapalvelut Asuinkunta Kansainvälistyminen Kuntien välinen yhteistyö Liikenneyhteydet Aluepoliittinen rahoitus Tuotannollinen työnjako UHAT Osaavan työvoiman saatavuus Keskittymiskehitys Heikko talouskasvu Perherakenteen muutos Uusi aluepolitiikka Elintasosairauksien yleistyminen 2.4. Visio 2020 Nilsiä on hyvät palvelut tarjoava vetovoimaisen viihtyisä kaupunki ja Suomen johtava vapaa-aika- ja matkailukeskus Kehittämisen painopisteet 1. Elinkeinot - Yritystoiminta - Matkailun kehittäminen 2. Asuinkunta 3. Hyvinvointi ja terveys 4. Maaseudun elinvoima

11 Nilsiän kaupunki Talousarvio (150) 1. ELINKEINOT 1.1 Yritystoiminta Tavoite: Työpaikkojen säilyttäminen ja lisääminen. Yrityskannan kasvattaminen tuotantoelämän monipuolisuuden turvaamiseksi ja palvelutarjonnan laajentamiseksi. Strategia: Kaupungin aktiivinen kumppanuus sekä nykyisten että uusien yritysten kanssa Tuetaan yrittäjyyttä ja autetaan yrityksiä eri kehitysvaiheissa Tontti- ja toimitilajärjestelyt yritysten tarpeiden mukaisesti Koko väestö tukemaan nilsiäläistä yrittäjyyttä Yritysten neuvontapalvelujen välittäminen asiakkaille Hallitun riskin ottaminen yrityshankkeissa Kaupungin aktiivinen markkinointi yritysmaailmalle ja loma-asukkaille Yritysten verkostoitumisen edistäminen 1.2. Matkailuelinkeino Tavoite: Kausivaihtelujen tasaaminen Matkailijoiden määrän lisääminen Vuodepaikkakapasiteetin kasvattaminen Käyttöasteen nostaminen Matkailupalvelujen määrän lisääminen Laadun parantaminen Kansainvälistyminen Ympäristön huomioiminen 2. ASUINKUNTA Strategia: Joustava, reagointiherkkä maanhankinta, kaavoitus ja kunnallistekniikka Tahkovuoren matkailualueen kaavoitus kilpailukykyiseksi keskukseksi Rinne- ja muiden aktiviteettitoimintojen laajentamisedellytysten turvaaminen Reitistöjen virallistaminen ja monipuolistaminen Ohjelmapalvelutoiminnan edellytysten parantaminen Markkinointi- ja tuotekehitystyö Tahkon Markkinointi Oy:n kautta Ammatillisen koulutuksen vahvistaminen Matkailuyritysten yhteistyöverkoston kiinteyttäminen Huolehditaan alueen houkuttavuudesta ja valmiuksista sijoituskohteena Nilsiäläisten kannustaminen matkailuyrittäjyyteen Tavoite: Uusien asukkaiden saaminen Asumisen vaihtoehtojen lisääminen Loma-asunnoista pysyviksi asunnoksi Palvelujen saatavuus ja korkeatasoisuus

12 Nilsiän kaupunki Talousarvio (150) Strategia: Maanhankinta ja kaavoitus liikenneolot ja peruspalvelujen vaivaton saanti huomioiden Riittävä, asiakkaiden toivomusten mukainen asuntotonttien tarjonta Markkinoinnissa tarjotaan loma-asumisen vaihtoehtona ympärivuotista asumista Lapsiperheiden ja nuorten tarpeiden huomiointi palvelutarjonnassa Toteutetaan asuinympäristöä parantavia hankkeita systemaattisesti (Nike kumppanina) 3. HYVINVOINTI JA TERVEYS Tavoite: Sairauksien ennaltaehkäisy Kuntalaisten terveyden edistäminen Hyvinvoinnin uhkatekijöiden torjuminen Toimintakyvyn ylläpito Hyvän elämän edellytysten tukeminen Strategia: Terveellisten elämäntapojen tukeminen Terveysvaikutusten huomioiminen päätöksenteossa Ohjataan aktiivisesti Siilisetin toimintaa Priorisoidaan palvelut vaikuttavuusperustein Palvelujen tuottaminen kustannustehokkaasti Asukkaiden omatoimisuuden tukeminen Tuetaan henkilöstön osaamista ja sisäistä yrittäjyyttä Henkilöstöä motivoidaan huolehtimaan työkyvystään 4. MAASEUDUN ELINVOIMA Tavoite: Maaseudun elinvoiman vahvistaminen Strategia: Asutuksen ohjaaminen kyläkeskuksiin Vahvan alkutuotannon myönteisen kehityksen turvaaminen Yritystoiminnan edistäminen neuvonnan ja koulutuksen keinoin Maaseutumatkailupalvelujen kehittäminen Yritysten yhteistyö tuotannossa ja markkinoinnissa Laajakaistayhteyksien parantaminen 3. Henkilöstö käynnistyi Siilinjärven, Maaningan ja Nilsiän kuntien yhteistoiminta-alue, joka tuottaa perusterveydenhuollon ja sosiaalitoimen palvelut siten, että Siilinjärven kunta toimii isäntäkuntana. Perusturvan aikaisemmista toimialueista ympäristöterveydenhuolto ei kuulu ko. yhteistoiminta-alueeseen. Nilsiän kaupungin henkilöstöstä noin 200 henkilöä siirtyi Siilinjärven kunnan palvelukseen on käynnistynyt Koillis-Savon kansalaisopisto, jonka isäntäkuntana on Nilsiän kaupunki. Vakinaista henkilöstöä siirtyi Nilsiän kaupungin palvelukseen 2.

13 Nilsiän kaupunki Talousarvio (150) käynnistyy Sydän-Savon lomitusyksikkö, jonka isäntäkuntana toimii Maaningan kunta. Lomatoimen henkilöstö siirtyy kokonaisuudessaan Maaningan kunnan palvelukseen. Lomatoimen vakinaisen henkilöstön määrä on noin käynnistyy myös uusi ympäristöterveydenhuollon yhteistoiminta-alue, jonka isäntäkuntana on Siilinjärven kunta. Ympäristöterveydenhuollon henkilöstö siirtyy Siilinjärven kunnan palvelukseen. Ympäristöterveydenhuollon vakinaisen henkilöstön määrä on 3. Vuonna 2011 käynnistynee selvitys maataloushallinnon uudelleenjärjestelyistä. Nilsiän kaupungin vakinaisen henkilöstön määrä oli 177, vuosi sitten vastaavana aikana vakinaisen henkilöstön määrä oli 367. Ilman perusturvan henkilöstöä, henkilöstön määrä on säilynyt ennallaan viime vuoteen verrattuna. Nilsiän kaupungin vakinainen henkilöstö hallintokunnittain : Hallintokunta Määrä Kaupunginhallitus 12 Maaseutulautakunta 52 Sivistyslautakunta 72 Ympäristölautakunta 41 Yhteensä 177 Henkilöstön ikärakenne Nilsiän kaupungin vakinaisen henkilöstön keski-ikä oli 47 vuotta vuoden 2009 tilinpäätöksen mukaan. Keski-ikä on tällä hetkellä samalla tasolla. Henkilöstön keski-ikä on noussut viime vuosien aikana. Hallintokunnittain tarkasteltuna korkein keski-ikä on hallinto-osastolla, alhaisin maatalousosastolla. Vakinaisen henkilöstön keski-iässä on merkittävää vaihtelua eri hallintokuntien välillä. Kunnallisen työmarkkinalaitoksen mukaan kuntien vakinaisen henkilöstön keski-ikä oli 47,5 vuotta (lokakuu 2009). Koko kuntien henkilöstön keski-ikä oli 45,5 vuotta (lokakuu 2009). Henkilöstön keski-ikä kuntasektorilla on korkeampi kuin muilla työmarkkinasektoreilla. Noin puolet kunta-alan henkilöstöstä on vuotiaita ja joka kymmenes on alle 30-vuotias. Noin 40 % on vähintään 50-vuotiaita. Jatkossa henkilöstön keski-ikä ei nousse kuten tähän asti, koska eläkkeelle jäävien henkilöiden määrä kasvaa ja tilalle rekrytoitavista henkilöistä ainakin osa on iältään nuorempia. Henkilöstön eläköityminen Tilastokeskuksen väestöennusteen mukaan työikäisen väestön määrä kääntyy laskuun vuoden 2010 jälkeen. Työvoiman tarjonnan supistuminen kiristää kilpailua työvoimasta ja vaikeuttaa merkittävästi kuntasektorin työvoiman saatavuutta.

14 Nilsiän kaupunki Talousarvio (150) Kuntien eläkevakuutuksen mukaan vuoteen 2020 eläkkeelle siirtyy kuntaalan työntekijää. Se on lähes 40 % nykyisestä työntekijämäärästä. Vuosittain eläkkeelle siirtyvien määrä on henkilöä. Sen jälkeen vuosittainen määrä laskee hiljalleen, kunnes suuret ikäluokat ovat siirtyneet kokonaisuudessaan eläkkeelle. Vanhuuseläkkeitä on noin kaksinkertainen määrä työkyvyttömyyseläkkeisiin verrattuna, koska suuret ikäluokat täyttävät tarkastelujaksolla vanhuuseläkeikänsä. Työkyvyttömyyden vuoksi eläkkeelle siirtyy vuosittain noin kuntasektorin palveluksessa olevaa henkilöä. Vuonna 2010 vanhuuseläkkeelle jäävät ja suunnitelmakaudella vanhuuseläkkeelle jäävät toimielimittäin: Yhteensä Kaupunginhallitus Maaseutulautakunta Sivistyslautakunta Ympäristölautakunta YHTEENSÄ Kuluvan vuoden aikana eläkkeelle on jäänyt/jää 6 henkilöä. Suunnittelukauden aikana vanhuuseläkkeelle jää Nilsiän kaupungin nykyisestä henkilöstöstä yhteensä 9 henkilöä. Tällä hetkellä osa-aikaeläkkeellä on 8 henkilöä, joista 4 henkilön osa-aikaeläke on alkanut kuluvana vuonna. Henkilöstöpolitiikka Henkilöstön eläkkeelle siirtyminen asettaa tulevina vuosina kaupungin henkilöstöpolitiikalle monia uusia haasteita. Henkilöstöpolitiikan tulisi olla ennakoivaa ja tukea henkilöstön työssäoloa mahdollisimman pitkään. Henkilöstön eläkkeelle jääminen mahdollistaa uusien palvelujen tuotantotapojen käyttöönottoa. Samanaikaisesti lisääntyvä palvelujen tarve aiheuttaa kuitenkin ongelmia työvoiman saatavuudessa, joten ammattitaitoisen henkilöstön rekrytointiin, kuntien kilpailukyvyn säilyttämiseen ja kuntien taloudellisiin toimintamahdollisuuksiin on kiinnitettävä huomiota. Tiettyjen ammattiryhmien kohdalla on varauduttava työvoimapulaan. Kaupungin talous pakottaa vähentämään suunnitteluvuosina henkilötyövuosien määrää. Henkilöstön vähentäminen tehdään pääasiassa eläkepoistuman ja muun lähtövaihtuvuuden yhteydessä järjestämällä työtehtäviä uudelleen sekä määräaikaisia työntekijöitä vähentämällä. Henkilöstöpoliittiset toimenpiteet v : 1) Kaupunginhallitus antaa täyttöluvan virkojen ja toimien vakinaiseen täyttämiseen. Ennen täyttölupa-asian käsittelyä tulee selvittää mahdollisuus sisäiseen täyttämiseen. 2) Henkilöstökustannusten kehitystä seurataan muun raportoinnin yhteydessä. Tarvittaessa poikkeamiin reagoidaan. 3) Kaupungin työmarkkinakuvasta huolehtiminen.

15 Nilsiän kaupunki Talousarvio (150) 4) Henkilöstön perehdyttämisestä ja osaamisesta huolehtiminen. 5) Kehittämiskeskustelut ovat käytössä koko organisaation tasolla. 6) Henkilöstön jaksamisen tukeminen työkykyä ylläpitävän toiminnan avulla. 7) Aikaisen puuttumisen mallin käyttäminen henkilöstön työkyvyn ylläpitämisessä. 8) Nilsiän kaupungin työpaikkojen savuttomuus. Talousarviovuoden henkilöstön muutokset verrattuna vuoteen 2010 ilmenevät tulosalueittain käyttötalousosan kohdalta. Henkilöstö tulosalueittain on esitetty erillisenä talousarvion liitteessä Talousarviovuoden henkilöstö ja suunnitelmavuosien henkilöstö. 4. Taloudelliset lähtökohdat 4.1. Kansantalous Suomen kansantalous on lähtenyt kasvuun kuluvan vuoden aikana. Viime vuonna tuotannon määrä väheni kahdeksan prosenttia. Kansainvälisen taantuman seurauksena Suomen vienti supistui vuonna 2009 peräti neljänneksen, myös tuonnin määrä väheni lähes saman verran. Maailmantalouden elpyminen alkoi viime keväänä muun muassa elvytystoimien johdosta. Elpyminen on jatkunut kohtuullisen ripeänä ja erityisesti Suomen viennin kannalta tärkeiden maiden talous on kasvanut nopeasti. Kuluvalle vuodelle Suomen kokonaistuotannon kehityksestä tehdyt arviot olivat keväällä varovaisen toiveikkaita. Loppukesällä laadituissa ennusteissa kasvulukuja vuodelle 2010 on korotettu. Valtionvarainministeriön taloudellisessa katsauksessaan esittämä arvio tälle vuodelle on kahden prosentin luokkaa. Vuotta 2011 koskevat julkaistut ennusteet lähtevät noin kolmen prosentin tuotannon määrän kasvusta. Vuodelle 2011 arvioitu kokonaistuotannon taso on kuitenkin edelleen merkittävästi pienempi kuin vuoden 2008 kokonaistuotanto. Kuluttajahintaindeksin vuosikeskiarvo oli vuonna 2009 samalla tasolla kuin edellisenä vuonna. Syinä kehitykseen olivat maailmanmarkkinahintojen laskun ohella asuntojen hintojen ja lainakorkojen aleneminen sekä yhä kiristyvä kilpailu. Elintarvikkeiden arvonlisäveron alentaminen lokakuussa 2009 laski hintatasoa. Alkoholijuomien ja tupakan valmisteverojen korotukset puolestaan nostivat hintatasoa. Valtiovarainministeriö arvioi kuluttajahintojen kohoavan vuonna 2010 keskimäärin 1,5 %. Kotimaiset kustannuspaineet ovat suhteellisen vähäiset kuluvan vuoden maltillisten palkkaratkaisujen johdosta. Ensi vuonna kuluttajahintojen arvioidaan kohoavan yli kaksi prosenttia. Palkansaajien yleinen ansiotaso kohosi viime vuonna keskimäärin nelisen prosenttia. Palkansaajien ansiotasoindeksin valtiovarainministeriö arvioi kohoavan tänä vuonna 2,6 prosenttia. Noin puolet noususta selittyy viime vuoden loppuun ajoittuneiden korotusten perinnöllä. Tänä vuonna tehdyt palkkaratkaisut ovat olleet melko maltillisia. Ensi vuotta koskevat palkkaratkaisut ovat osaksi avoinna. Ansiotason kehityksen ennustamista vaikeuttaa sopimusneuvottelujen eritahtisuus ja palkankorotusten eriaikaisuus eri sektoreilla sekä työmarkkinoiden ja yritysten reaktiot kokonaistaloudellisen tilanteen kehittymiseen.

16 Nilsiän kaupunki Talousarvio (150) Työllisyys säilyi korkealla tasolla vuoden 2008 loppuun saakka. Selkeä käänne huonompaan tapahtui vuosien 2008 ja 2009 vaihteessa. Viime vuonna työllisyystilanne heikkeni merkittävästi ja työttömyysaste nousi parisen prosenttia. Työllisyystilanne on heikentynyt edelleen vuonna 2010, mutta vähemmän kuin on pelätty. Työttömyysaste kohoaa tänä vuonna jonkin verran, mutta jäänee alle kymmenen prosentin. Työttömänä on kuluvana vuonna keskimäärin noin henkilöä. Talouden elpyessä työvoiman kysynnän arvioidaan kääntyvän nousuun ja työllisten määrä kasvanee ensi vuonna parisen prosenttia. Valtiovarainministeriö arvioi keskimääräisen työttömyysasteen olevan vuonna 2011 hieman yli kahdeksan prosenttia. Lähde: Valtiovarainministeriö, Taloudellinen katsaus, syyskuu 2010, Suomen Kuntaliitto, Kuntatalous 3/ Kuntatalous Kuntien ja kuntayhtymien toimintakulujen kasvu oli vuonna 2009 edelleen verrattain nopeaa eli noin nelisen prosenttia. Toimintamenojen kasvuvauhti hidastui kuitenkin puoleen edellisen vuoden kahdeksasta prosentista muun muassa kunta-alan ansiotason maltillisemman kehityksen vuoksi sekä kuntien aloittamien säästötoimenpiteiden johdosta. Kunnat korottivat veroprosenttiaan vuodelle 2010 koskien sekä kunnallisveroa että kiinteistöveroa. Velkaantuminen lisääntyi voimakkaasti. Tänä vuonna toimintamenojen kasvu hidastunee noin 3-3,5 prosenttiin, sillä kuntien taloudellinen tilanne edellyttää toimintamenojen kasvun hillitsemistä. Kuntien palkkasumma on kasvanut tänä vuonna melko vähän. Syinä hitaaseen kasvuun ovat sopimuskorotusten maltillisuus ja kuntien toimenpiteet menojen hillitsemiseksi. Palvelujen ostot ovat kasvaneet kuitenkin edelleen erittäin nopeasti. Kunta-alalla saavutettiin kuluvan vuoden helmikuussa neuvottelutulos virka- ja työehtosopimuksista vuosille Sopimukset tulivat voimaan helmikuun alusta ja sopimuskausi päättyy Sopimukset voidaan irtisanoa päättymään Sopimusten palkankorotukset on toteutettu tämän vuoden helmikuun ja syyskuun alussa. Muut mahdolliset sovittavat palkantarkistukset voivat tulla voimaan aikaisintaan Sopimusratkaisu nostaa kunta-alan työvoimakustannuksia vuonna 2010 keskimäärin prosentin. Sopimuskausi Tehyn kanssa jatkuu myös vuoden 2011 loppuun. Tehy-pöytäkirjaan sisältyy sopimuskorotuksia vuosille Kunta-alan ansiotasoindeksin arvioidaan kohoavan vuonna 2010 keskimäärin hieman yli kolme prosenttia. Tämä sisältää viime vuodelta siirtyvän palkkaperinnön ja kuluvan vuoden sopimuskorotukset. Kunta-alan palkkasumman arvioidaan kasvavan vuonna 2010 ansiotason kohoamista vähemmän eli noin 2,5 prosenttia, sillä palkkaa saavan henkilökunnan lukumäärä alenee jonkin verran viime vuoden tasosta. Kunta-alan palkkasumman on arvioitu ensi vuonna kasvavan noin 2,5 prosenttia. Vuonna 2009 kuntien verotulojen keskimääräinen kasvu hyytyi lähelle nollaa, verotulojen tilitykset kohosivat vain puolisen prosenttia. Kunnille tilitettiin verotuloja yhteensä 17,6 miljardia euroa eli vain hieman vuotta 2008 enemmän. Kuntien osuus maksettavasta yhteisöveron tuotosta oli 1,2 miljardia euroa, mikä merkitsi huomattavaa supistumista edellisestä vuodesta. Näin siitä huolimatta, että kuntien ryhmäosuutta korotettiin 10 prosenttiyksikköä. Kiinteistöveron tuotto oli lähes miljardi euroa.

17 Nilsiän kaupunki Talousarvio (150) Kunnille tilitettäneen tänä vuonna kunnallisveroa kaikkiaan noin 15,4 miljardia euroa eli vuoden 2009 tilityksiä vastaava määrä. Yhteisöveroa arvioidaan tilitettävän kunnille noin 1,4 miljardia euroa. Kiinteistöveroa arvioidaan kertyvän tänä vuonna noin 1,2 miljardia euroa eli noin viidennes enemmän kuin edellisenä vuonna. Yhteensä kuntien tilitysten arvioidaan olevan noin 18 miljardia euroa. Talouskehityksen arvioitu paraneminen on vaikuttanut arvioihin ensi vuoden verotuloarvioihin. Kunnallisveroa arvioidaan tilitettävän kunnille kaksi prosenttia enemmän kuin kuluvana vuonna. Yhteisöveron tilitysten arvioidaan olevan noin 1,6 miljardia euroa, mutta yleisen talouskehityksen ja yritysten tuloskehitykseen liittyvän epävarmuuden vuoksi arvioon on suhtauduttava varauksella. Kiinteistöveron tilitysten arvioidaan kasvavan kaksi prosenttia tästä vuodesta. Lähde: Suomen Kuntaliitto, Kuntatalous 3/ Kuntien talouteen ja toimintaan vaikuttavat muutokset Peruspalvelubudjetin mukaan kuntien verorahoituksen eli valtionosuuksien ja verotulojen yhteismäärän arvioidaan lisääntyvän tänä vuonna 4 prosenttia ja ensi vuonna 3,5 prosenttia. Kuntien kustannustason nousuksi arvioidaan vastaavaksi 2 % ja 2,6 %. Valtionosuuksiin tehdään ensi vuodelle vain 1,6 %:n indeksikorotus, koska indeksikorotusta korjataan aiemmin ylimitoitetun indeksikorotuksen vuoksi. Valtion budjettiesityksessä on peruspalvelubudjettitarkastelun mukaisia valtionapuja budjetoitu vuodelle yhteensä 10,045 miljoonaa euroa eli 404 miljoonaa euroa (4,2 %) enemmän kuin tänä vuonna. Valtionosuuksien lisäykseen sisältyy myös 74 miljoonan euron lakisääteinen lisäys, joka aiheutuu asukasluvun ja ikärakenteen muutoksesta aiheutuvasta sosiaali- ja terveydenhuollon laskennallisten kustannusten noususta. Kuntien laskennalliset kustannukset nousevat siten 217 euroa, joten kuntien osuus kustannusten noususta on siten 66 %. Kunnallisverotusta esitetään kevennettäväksi työtulovähennystä sekä eläketulovähennystä korottamalla siten, että tulotasojen nousu ja palkansaajamaksujen nousu eivät kiristä verotusta. Kunnallisveron tuotto alenee 106 miljoonaa euroa. Lisäksi eläketulon verotusta kevennetään siten, että kunnallisveron tuotto alenee 14 miljoonaa euroa. Yhteensä 120 miljoonan euron kevennykset kompensoidaan kunnille valtionosuusjärjestelmän kautta kuntakohtaisesti oikein vastaamaan verotulomenetyksiä. Budjettiesityksessä valtionosuutta kuntien perustoimentulotuen kustannuksiin esitetään nostettavaksi 29 miljoonalla eurolla tähän vuoteen verrattuna. Vammaispalvelulaki tuli voimaan ja sen toimeenpano laajenee ensi vuonna. Neuvolatoiminnan ja koulu- sekä opiskelijaterveydenhuollon terveystarkastusten toimenpano tulevat täysimääräisesti voimaan. Päihdeäitien hoidon järjestämistä laajennetaan, lapsiperheiden kotipalvelua vahvistetaan. Terveydenhoitolaki astuu voimaan. Näihin valtio myöntää valtionosuutta 21,25 miljoonaa euroa ensi vuodelle. Kuntaliiton arvion mukaan kuntien kustannukset tulevat olemaan moninkertaiset, mahdollisesti jopa 100 miljoonaa euroa. Sosiaali- ja terveydenhuollon kehittämishankkeisiin esitetään 24 miljoonaa euroa Kaste-ohjelmassa määriteltyjen painopisteiden mukaisesti. Sosiaali- ja terveydenhuollon maksuperusteisiin ei esitetä muutoksia. Opetustoimessa ikäluokkien pienentymisestä aiheutuvat 18 miljoonan euron menosäästöt kohdennetaan Perusopetus paremmaksi ohjelman toteuttamiseen. Am-

18 Nilsiän kaupunki Talousarvio (150) matillisen perusopetuksen noin lisäopiskelijan määrä lisää kuntien kustannuksia vuonna Kuntien rahoitusosuuden nousu on yhteensä noin 64 miljoonaa euroa eli 12 euroa/asukas. Valtion vähenevät panostukset joukkoliikenteeseen heikentävät joukkoliikenteen kehittämismahdollisuuksia ja lisäävät kuntien menopaineita. Kuntatyönantajan kansaneläkemaksu aleni viime vuoden huhtikuun alussa 1,05 prosenttiin maksun perusteena olevasta palkasta. Maksu poistui kokonaisuudessaan vuoden 2010 alusta. Lähde: Suomen Kuntaliitto, Kuntatalous 3/ Talousarvion hyväksyminen ja sitovuus Kuntalain 65 :n 1 momentin mukaan valtuuston on vuoden loppuun mennessä hyväksyttävä kunnalle seuraavaksi kalenterivuodeksi talousarvio. Sen hyväksymisen yhteydessä on hyväksyttävä myös taloussuunnitelma kolmeksi tai useammaksi vuodeksi (suunnittelukausi). Talousarviovuosi on taloussuunnitelman ensimmäinen vuosi. Kuntalain 65 :ssä säädetään lisäksi, että talousarviossa ja taloussuunnitelmassa hyväksytään kunnan toiminnalliset ja taloudelliset tavoitteet, talousarvio ja suunnitelma on laadittava siten, että edellytykset kunnan tehtävien hoitamiseen turvataan, talousarvioon otetaan toiminnallisten tavoitteiden edellyttämät määrärahat ja tuloarviot sekä siinä osoitetaan, miten rahoitustarve katetaan, kunnan toiminnassa ja taloudessa on noudatettava talousarviota ja talousarvioon tehtävistä muutoksista päättää valtuusto. Talousarviossa on käyttötalous- ja tuloslaskelmaosa sekä investointi- ja rahoitusosa. Kunnan talous esitetään sekä tuloslaskennan että rahoituksen näkökulmasta. Käyttötalousosassa valtuusto asettaa toimielin- ja tehtäväkohtaisesti toiminnalliset tavoitteet sekä osoittaa tavoitteiden edellyttämät määrärahat ja tuloarviot. Tuloslaskelmaosa osoittaa, miten tulorahoitus riittää palvelutoiminnan menoihin, korko- ja muihin menoihin sekä poistoihin ja arvonalennuksiin. Investointiosa osoittaa hankekohtaiset määrärahat ja tuloarviot. Rahoitusosassa osoitetaan, miten talousarvio vaikuttaa kunnan maksuvalmiuteen, kuinka paljon tarvitaan tulorahoituksen lisäksi pääomarahoitusta investointeihin ja lainanlyhennyksiin sekä miten rahoitustarve katetaan ja kuinka suuri on rahoitusjäämä ja miten se katetaan. Talousarvion käyttötalousosassa esitetään valtuuston hyväksyttäväksi tulosalueittain sitovat toiminnalliset ja taloudelliset tavoitteet, tuloarviot ja määrärahat, tulosalueet esitetään hallintokunnittain. Tulosalueet jakaantuvat edelleen tulosyksiköihin ja kustannuspaikkoihin, joiden käyttösuunnitelmista päättävät edelleen ao. viranomaiset. Talousarvioon merkityt määrärahat sisältävät sekä ulkoiset että sisäiset menot. Sisäisistä eristä merkittävimmät ovat ympäristölautakunnan tilapalvelut (kiinteistöjen ylläpito- ja siivouspalvelut). Budjetoinnissa sisäisiä ja ulkoisia menoja ei eritellä. Poistot on esitetty informatiivisena tietona. Talousarvioon merkityt määrärahat, tuloarviot ja tavoitteet ovat sitovia kaupunginvaltuuston nähden seuraavasti:

19 Nilsiän kaupunki Talousarvio (150) käyttötalousosan määrärahat ja tuloarviot sekä sitoviksi määritellyt tavoitteet investointiosan määrärahat ja tuloarviot hanketasolla seuraavilla poikkeuksilla: terveys- ja palvelukeskuksen saneeraus-hanke sekä Simolantie- Petäjälammentie/Kalkkisaarentie rakentaminen-hanke, joiden osalta kokonaiskustannusarvio on sitova koko hankkeen toteutusajan. tuloslaskelman korkomenojen ja muiden rahoitusmenojen yhteissumma verotulojen ja valtionosuuksien yhteissumma rahoitusosan erien yhteissumma. Tavoitteet ovat osa talousarviota, jota kunnan toiminnassa ja taloudenhoidossa on noudatettava. Talousarvioon sisältyy myös sitovia toimintaa kuvaavia tunnuslukuja ja mittareita sekä ei-sitovia tunnuslukuja ja mittareita, nämä ovat valtuustoon nähden informatiivisia. Valtuustolle raportoidaan tulosalueittain käyttötalouden määrärahojen, tuloarvioiden ja tavoitteiden sekä kokonaistalouden toteutumisesta tilinpäätöksen lisäksi kaksi kertaa vuodessa, huhtikuun ja elokuun lopun tilanteessa. Samalla raportoidaan myös tavoitteiden toteutumisesta siihen mennessä. Muutokset talousarvioon on tehtävä talousarviovuoden kuluessa. Toiminnan ja talouden yhteen kytkennän korostamisesta seuraa, että määrärahan tai tuloarvioiden muutosten vaikutukset toiminnallisiin tavoitteisiin selvitetään. Mikäli tavoitteet eivät ole saavutettavissa talouden perusteissa tapahtuneista muutoksista johtuen, on valtuuston hyväksyttävä myös tavoitteita koskevat muutokset. Talousarviossa annetaan seuraavat toimintavaltuudet vuodelle 2011: Kaupunginhallitus on oikeutettu päättämään: 1. kaupunginhallituksen johtosäännön kohdan nojalla talousarviolainojen ottamisesta talousarviossa hyväksytyn määrän, 2. kaupunginhallituksen johtosäännön kohdan mukaisesti tilapäislainan ottamisesta maksuvalmiuden turvaamiseksi. Kaupunginhallitus antaa alkuvuodesta talousarvion täytäntöönpanosta yksityiskohtaiset ohjeet toimielimille.

20 Nilsiän kaupunki Talousarvio (150) Seuraavassa taulukossa on yhdistelmä talousarvion menoista ja tuloista. TALOUSARVION SITOVIEN ERIEN YHDISTELMÄ N = sitovuus nettomääräraha/-tuloarvio B = sitovuus bruttomääräraha/-tuloarvio KÄYTTÖTALOUSOSA Toimielin Tulosalue Sitovuus Menot Tulot Keskusvaalilautakunta Vaalit B Yhteensä Tarkastuslautakunta Tilintarkastus B Yhteensä Kaupunginvaltuusto Kaupunginvaltuusto B Yhteensä Kaupunginhallitus Kaupunginhallitus B Siiliset-yhteistoiminta-alue Hallinto-osasto B Kulttuuri- ja vapaa-aika B Elinkeinojen edistäminen B Yhteensä Maaseutulautakunta Maaseutulautakunta B Yhteensä Sivistyslautakunta Hallintopalvelut B Peruskoulut E-9 lk B Lukio B Kansalaisopisto N Kirjasto B Ruokahuolto Yhteensä Ympäristölautakunta Hallintopalvelut B Maankäyttöpalvelut B Siivoustoimi B Kiinteistönhuolto B Yhdyskuntapalvelut B

21 Nilsiän kaupunki Talousarvio (150) Tarkastustoimi B Pelastustoimi B Liikunta B Ympäristöterveydenhuolto B Vesihuoltolaitokset B Yhteensä KÄYTTÖTALOUS YHTEENSÄ INVESTOINTIOSA Kaupunginhallitus B Sivistyslautakunta B Ympäristölautakunta B INVESTOINTIOSA YHTEENSÄ TULOSLASKELMAOSA Verotulot B Valtionosuudet B Korkotuotot B Muut rahoitustuotot B Korkokulut B Muut rahoituskulut B RAHOITUSOSA Pitkäaikaisten saamisten muutokset Antolainojen vähennys B Antolainojen lisäys B Pitkäaikaisten lainojen vähennys B Pitkäaikaisten lainojen lisäys B Lyhytaikaisten lainojen vähennys B Lyhytaikaisten lainojen lisäys B Pitkäaikaisten saamisten lisäys B MENOT JA TULOT YHTEENSÄ

22 Nilsiän kaupunki Talousarvio (150) 4.5. Kuntalain 65 :n mukainen toimenpideohjelma Kuntalain 65 :n 3 momentin mukaan taloussuunnitelman on oltava tasapainossa tai ylijäämäinen enintään neljän vuoden pituisena suunnittelukautena, jos talousarvion laatimisvuoden taseeseen ei arvioida kertyvän ylijäämää. Jos taseen alijäämää ei saada katetuksi suunnittelukautena, taloussuunnitelman yhteydessä on päätettävä yksilöidyistä toimenpiteistä (toimenpideohjelma), joilla kattamaton alijäämä katetaan valtuuston erikseen päättämänä kattamiskautena (alijäämän kattamisvelvollisuus). Em. kuntalain muutos talouden tasapainottamisesta on tullut voimaan Lakimuutoksen tavoitteena on terävöittää ja täsmentää talouden tasapainottamista koskevia säännöksiä aiemmasta. Kuntalain 65 :n mukainen toimenpideohjelma käsitellään erillisenä asiana talousarvion ja suunnitelman käsittelyn yhteydessä. 5. Tuloslaskelmaosa Tuloslaskelmaosa osoittaa, riittääkö tuottoina kertynyt tulorahoitus palvelujen tuottamisesta aiheutuneiden kulujen kattamiseen. Tuloslaskelma palvelee kunnan oman johtamisen lisäksi eri sidosryhmiä, jotka varojen käyttöä valvoessaan ja tulonsiirtoihin perustuvan rahoituksen tarvetta arvioidessaan joutuvat muodostamaan käsityksen kunnan taloudesta Tuotot ja kulut Tuloslaskelman mukaiset toimintatuotot (ulkoiset ja sisäiset) vuonna 2011 ovat 5,675 milj. euroa. Vuoden 2010 talousarviossa toimintatuotot ovat 7,986 milj. euroa, joten toimintatuotot ovat vähentyneet 2,311 milj. euroa eli 28,9 % verrattuna vuoden 2010 talousarvioon. Myyntituottojen määrä on 2,333 milj. euroa ja se on vähentynyt noin 2,350 milj. euroa (-50,2 %) ja maksutuottojen eli varsinaisen palvelutoiminnan maksutuottojen määrä on 0,421 milj. euroa ja se on vähentynyt noin 0,113 milj. euroa (-21,2 %). Tukien ja avustusten määrä on 0,303 milj. euroa ja siinä on kasvua 0173 milj. euroa. Toimintatuottojen alenemiseen vaikuttaa lomatoimen siirtyminen Maaningan kuntaan. Maatalousyrittäjien eläkelaitos on korvannut lomituksen järjestämistä aiheutuneet kulut ja korvaus on ollut toimintatuottoja. Toimintatuottojen määrää lisää puolestaan Koillis-Savon kansalaisopisto. Kun eliminoidaan lomatoimen ja kansalaisopiston vaikutus toimintatuottoihin, niin toimintatuotot kasvavat 3,5 %. Sivistyslautakunnan toimintatuottojen määrä kasvaa noin euroa, toimintatuottojen kasvuun vaikuttaa Koillis-Savon kansalaisopiston toimintatuotot. Maaseutulautakunnan toimintatuotot vähenevät 2,826 milj. euroa, johtuen lomatoimen siirtymisestä pois Nilsiän kaupungin organisaatiosta.

23 Nilsiän kaupunki Talousarvio (150) Ympäristölautakunnan osuus toimintatuotoista on prosenttiyksikköinä suurin, 68,4 % (noin euroa), seuraavaksi eniten toimintatuottoja on kaupunginhallituksella, 19,4 % (noin euroa). Hallintokuntien osuus toimintatuotoista, % Kaupunginhallitus 19,4 % Maaseutulautakunta 0,2 % Sivistyslautakunta 12,0 % Ympäristölautakunta 68,4 % Toimintakulut (ulkoiset ja sisäiset) ovat vuoden 2011 talousarviossa 37,502 milj. euroa. Vuoden 2010 talousarviossa toimintakulut ovat 39,039 milj. euroa. Toimintakulut vähenevät siten vuoden 2010 talousarvioon verrattuna 1,537 euroa eli 3,9 %. Toimintakulujenkin aleneminen johtuu lomatoimen siirtymisestä Maaningan kuntaan. Sivistyslautakunnan toimintakulut kasvavat prosenttiyksikköinä eniten verrattuna vuoden 2010 talousarvioon, 8,1 % (noin euroa). Ilman kansalaisopistoa eli muun sivistystoimen toimintakulut kasvavat 3,4 %. Kaupunginhallituksen toimintakulut kasvavat 2,8 % (noin euroa) ja ympäristölautakunnan toimintakulut 1,8 % (noin euroa). Maaseutulautakunnan toimintakulut alenevat 2,871 milj. euroa. Kun eliminoidaan lomatoimen ja kansalaisopiston vaikutus toimintakuluihin, niin toimintakulut kasvavat 1,8 %. Siiliset-yhteistoiminta-alue kuuluu kaupunginhallituksen alaisuuteen. Siilisetyhteistoiminta-alueen kustannukset kasvavat vuoden 2010 talousarvioon verrattuna 3,0 % (noin euroa). Muun kaupunginhallituksen alaisen toiminnan osalta toimintakulut kasvavat 1,7 %. Nilsiän kaupunki maksaa Siilinjärven kunnalle Siiliset-yhteistoiminta-alueen kustannuksista Nilsiän kaupungin osuuden. Siiliset-yhteistoiminta-alueen talousarvioehdotuksen mukaan Nilsiän kaupungin vuoden 2011 maksuosuus on -22,684 milj. euroa. Maksuosuus sisältää Nilsiän kaupungin osuuden liikelaitoksesta, erikoissairaanhoidosta ja perusturvalautakunnasta. Maksuosuudet ovat seuraavat: - peruspalvelukeskus 15,638 milj. euroa - erikoissairaanhoito 6,830 milj. euroa - perusturvalautakunta 0,216 milj. euroa.

24 Nilsiän kaupunki Talousarvio (150) Hallintokuntien osuus toimintakuluista, % Ympäristölautakunta 12,0 % Sivistyslautakunta 19,8 % Maaseutulautakunta 0,5 % Kaupunginhallitus 67,7 % Kaupunginhallituksen osuus toimintakuluista on suurin ja kaksikolmasosaa toimintakuluista, eli 67,9 % (noin 25,401 milj. euroa). Kaupunginhallituksen toimintakuluihin sisältyy Siiliset-yhteistoiminta-alueen toimintakulut, 22,714 milj. euroa. Sivistyslautakunnan osuus on seuraavaksi suurin, 19,8 % (noin 7,441 milj. euroa). Ympäristö- ja maaseutulautakuntien osuudet toimintakulujen kokonaismäärästä ovat pienimmät. Palvelujen ostojen osuus on reilusti yli kaksikolmasosaa toimintakuluista, 72,7 % (27,268 milj. euroa) ja henkilöstökulujen osuus on vajaa viidennes, 18,5 % (6,944 milj. euroa). Palvelujen ostojen prosenttiosuus on kasvanut edellisestä vuodesta i ja vastaavasti henkilöstökulujen osuus vähentynyt. Muiden toimintakulujen, aineiden, tarvikkeiden ja tavaroiden sekä avustusten osuudet ovat pienempiä, noin 4 prosentista reiluun 1 prosenttiin.

25 Nilsiän kaupunki Talousarvio (150) Aineet, tarvikkeet ja tavarat 3,1 % Toimintakulujen jakautuminen eri kululajeihin, % Muut toimintakulut 4,4 % Avustukset 1,3 % Henkilöstökulut 18,5 % Palvelujen ostot 72,7 % Palvelujen ostoihin on varattu 27,268 milj. euroa, joka on 1,717 milj. euroa enemmän (6,7 %) kuin vuoden 2010 talousarviossa. Palvelujen ostoihin sisältyy Siilisetyhteistoiminta-alueen kustannukset, yhteensä 22,684 milj. euroa. Henkilöstökulut vähenevät vuoden 2010 talousarvioon verrattuna 3,266 milj. euroa eli 32,0 %. Henkilöstökulut ja palvelujen ostot ovat vähentyneet yhteensä noin 1,549 milj. euroa (4,3 %). Nilsiän kaupungin osalta palkankorotukset on budjetoitu 1,5 prosentin korotuksella alkaen kuluvan vuoden syyskuuhun verrattuna. Aineet, tarvikkeet ja tavarat ovat vuoden 2010 talousarviossa 1,148 milj. euroa, kun ne vuoden 2010 talousarviossa ovat 1,118 milj. euroa. Merkittävin menoerä on lämmitys, sähkö ja vesi (noin 0,738 milj. euroa). Yhteisöjen ja yksityisten avustuksiin on varattu 0,488 milj. euroa, joka on noin 0,116 milj. euroa alhaisemmalla tasolla kuin vuoden 2010 talousarviossa. Suurin menoerä on yhteisöjen avustukset (noin euroa). Vuokramenot ovat yhteensä 1,581 milj. euroa, jossa on lisäystä vuoden 2010 talousarvioon 0,083 milj. euroa. Muut toimintakulut ovat noin euroa, kun ne vuoden 2010 talousarviossa olivat noin euroa. Toimintakate on toimintatuottojen ja kulujen erotus, joka osoittaa verorahoituksen osuuden toiminnan kuluista. Vuoden 2010 talousarviossa toimintakate oli -31,053 milj. euroa ja vuoden 2011 talousarvioehdotuksessa toimintakate on -31,827 milj. euroa, kasvua vuoteen 2010 verrattuna on 2,5 %.

26 Nilsiän kaupunki Talousarvio (150) 5.2. Verotulot Kaupunginvaltuuston hyväksymät vuoden 2011 veroprosentit ovat seuraavat: tuloveroprosentti 20,00 yleinen kiinteistöveroprosentti 0,95 vakituinen asuinrakennus 0,50 muut asuinrakennukset 1,10 yleishyödyllinen yhteisö 0,40. Tuloveroprosenttia korotettiin 0,5 prosenttiyksiköllä vuodelle 2010, sitä edellinen korotus tapahtui vuodelle Kiinteistöveroprosentteja korotettiin vuodelle 2010 siten, että yleistä ja vakituisen asuinrakennuksen kiinteistöveroprosentteja korotettiin 0,1 prosenttiyksiköllä ja muiden asuinrakennusten kiinteistöveroprosenttia 0,2 prosenttiyksiköllä. Vuodelle 2011 yleistä kiinteistöveroprosenttia korotettiin 0,2 prosenttiyksiköllä. Em. kiinteistöveroprosentin korotuksen vaikutus on noin 0,2 milj. euroa. Tämän vuoden muutetussa talousarviossa verotulojen määräksi on arvioitu 17 milj. euroa, määrä toteutunee talousarvion mukaisesti. Verotuottojen kokonaismääräksi vuodelle 2011 arvioidaan 17,430 milj. euroa, jossa on kasvua tämän vuoden muutettuun talousarvioon verrattuna 0,435 milj. euroa (2,6 %). Verotuloarvion mukaan verotulot jakaantuvat siten, että kunnallisverotuotto on noin 13,520 milj. euroa (vähennystä 0,8 %), yhteisöverotuotto noin 1,430 milj. euroa (kasvua 19,2 %) ja kiinteistöverotuotto noin 2,480 milj. euroa (kasvua 14,8 %). Verotulot on arvioitu Suomen Kuntaliiton verotuloennusteen mukaisesti. Verotulot (tilinpäätös 2009, talousarvio 2010, tilinpäätösennuste 2010 ja talousarvioehdotus 2011): TP 2009 TA 2010 TPE 2010 TAE 2011 Kunnan tulovero 13,988 13,635 13,635 13,520 Yhteisövero 1,027 1,200 1,200 1,430 Kiinteistövero 1,752 2,160 2,160 2,480 Verotulot yhteensä 16,421 16,995 16,995 17, Valtionosuudet Vuoden 2010 muutetussa talousarviossa valtionosuuksien määräksi arvioitiin 15,308 milj. euroa. Valtionosuuspäätösten perusteella valtionosuudet tulevat toteutumaan arvioidun mukaisesti.