Akuutisti sairastunut vanha ihminen. Geriatri Pirkko Jäntti
|
|
- Ari Hiltunen
- 8 vuotta sitten
- Katselukertoja:
Transkriptio
1 Akuutisti sairastunut vanha ihminen Geriatri Pirkko Jäntti
2 Tampere sotkanetissä - säännöllinen kotihoito 14% 12% 10% 8% 6% 4% 2% Syksyllä 2012 heistä (n=1706) - 25% oli 3kk aikana srlahoito - 18% kävi ppkl:lla (ei yön yli) - 17% luona suunnittelematon kotikäynti Säännöllisen kotihoidon piirissä olleet 75 vuotta täyttäneet asiakkaat, % vastaavanikäisestä väestöstä (Suomi) Säännöllisen kotihoidon piirissä olleet 75 vuotta täyttäneet asiakkaat, % vastaavanikäisestä väestöstä (Tampere) 0% Esityksen nimi / Tekijä 2
3 Tampere sotkanetissä - palveluasuminen (tehpa) ja laitoshoito Kevät 2012 tehpa (n=402) -11% oli 3kk aikana srlahoidossa -9% kävi ppkl:lla (ei yön yli) vk (n=541) -4% ja 11% tk (n=857) -43% ja 34% Ikääntyneiden tehostetun palveluasumisen 75 vuotta täyttäneet asiakkaat , % vastaavanikäisestä väestöstä (Suomi) Ikääntyneiden tehostetun palveluasumisen 75 vuotta täyttäneet asiakkaat , % vastaavanikäisestä väestöstä (Tampere) Vanhainkodeissa tai pitkäaikaisessa laitoshoidossa terveyskeskuksissa olevat 75 vuotta täyttäneet , % vastaavanikäisestä väestöstä (Suomi) Vanhainkodeissa tai pitkäaikaisessa laitoshoidossa terveyskeskuksissa olevat 75 vuotta täyttäneet , % vastaavanikäisestä väestöstä (Tampere) Esityksen nimi / Tekijä 3
4 Yhteenveto tilastoista Sairaalapalvelujen asiakas on yhä useammin kotona asuva iäkäs Vanhuspalvelujen asiakkaat käyttävät runsaasti sairaalapalveluja Sairaalaan joutunut iäkäs on sairaalassa pitkään, on suuressa vaarassa komplikaatioille, vaarassa joutua pitkäaikaiseen hoitoon, vaarassa joutua sairaalaan uudelleen kotiutumisensa jälkeen Esityksen nimi / Tekijä 4
5 Ikääntyneen kunnon huonontuessa Kun ikääntyneen kunto heikkenee, on aina pyrittävä löytämään siihen syy ja etsittävä hoidettavaa sairautta Toimiva avohoito perustuu siihen, että ketju: diagnostiikka hoito & tehokas kuntoutus kotiutus toimii saumattomasti ja viiveettä yhteistyössä terveyden ja sosiaalihuollon kanssa.
6 Ketjun osasten haasteita Esityksen nimi / Tekijä 6
7 Ketjun alkupää kuntoon Espoon malli Alkupään toiminta on usein sattumanvaraista Kotihoidon, palveluasumisen tai laitosten henkilökunta ei välttämättä tiedä, miten tulee menetellä iäkkään potilaan kunnon romahtaessa Espoossa on yleislääkäreiden ja geriatrien toimesta laadittu ohje vanhuksia hoitavalle henkilökunnalle Ohje näyttää toimivan sopii eri ammattiryhmiin kuuluville käyttökelpoinen hoidon eri portailla
8 Espoon toimintaohje: Yleistilan lasku vanhuksella Tarkoitettu kotihoidon, palveluasumisen ja hoivakotien henkilökunnalle vanhuksen yleistilan äkillisesti heikentyessä Koskee tilanteita, joissa elintärkeät toiminnot eivät ole uhattuina Tavoitteena on mahdollisimman ripeästi selvittää yleistilan laskun syy, jotta päästään diagnoosin mukaiseen hoitoon ja täten tuetaan potilaan toimintakyvyn säilymistä
9 Ohjeen rakenne Arvioi Tutki Selvitä Toimi
10 Ikääntyneen yleistilan lasku Espoon ohje kotihoidon ja tehostetun palveluasumisen henkilökunnalle ARVIOI KIIREELLISYYS Tarkista: tajunta, hengitys, pulssi. Henkeä uhkaava tilanne Lähetä päivystykseen TUTKI verenpaine ja pulssi verensokeri lämpö hengenahdistus raajojen liikkuminen/varaaminen/pään vammat kivut paino virtsan-stix
11 Ikääntyneen yleistilan lasku Espoon ohje kotihoidon ja tehostetun palveluasumisen henkilökunnalle SELVITÄ Luo kokonaiskuva tapahtumista. Rauhallinen asennoituminen tuo turvallisuutta. 1. Pitkäaikaissairaudet? Onko toimintaohjeita, esimerkiksi epilepsia 2. Mikä on muuttunut? Aiempi toimintakyky? 3. Vastavuoroiseen kontaktiin pääseminen: Mikä muuttunut? Sekavuus? Harhat? 4. Kaatuminen: Edeltäneet tapahtumat? Pystyykö varaamaan alaraajoihin? 5. Heikkous, huimaus: Miten pitkään esiintynyt? Onko muuttunut?
12 Ikääntyneen yleistilan lasku Espoon ohje kotihoidon ja tehostetun palveluasumisen henkilökunnalle SELVITÄ 6. Rintakivut: Paheneminen? Auttavatko Nitrot tai happolääke? 7. Kuume: Miten pitkään seurattu? 8. Psyykkinen tila: masennus /ahdistus/ levottomuus 9. Nykyinen lääkitys: Onko nauttinut säännöllisesti? Onko tehty vastikään muutoksia? 10. Onko tehty hoitotahto- tai hoitolinjauspäätöksiä?
13 Ikääntyneen yleistilan lasku Espoon ohje kotihoidon ja tehostetun palveluasumisen henkilökunnalle TOIMI 1. Yhteydenotto ensisijaisesti puhelimitse omaan lääkäriin tai vastaanoton sairaanhoitajaan 2. Seuranta: tarkkaile potilaan muuttunutta vointia määrävälein ongelmasta riippuen ja kirjaa tiedot 3. Lähettäminen jatkotutkimuksiin terveysasemalle olisi suositeltavaa tapahtua aamusta, jolloin mahdollisuudet tilanteen selvittelyyn ja tarvittavien kodin tukitoimien lisäämiseen ovat hyvät
14 Vanha ihminen päivystyksessä Mitä tiedetään? Suurin osa tulee omasta kodistaan: noin puolet ambulanssilla ilman lähetettä vs nuoremmista 10% Tarvitsee kiireellistä hoitoa > vanhukset jonon ohi Viipyy päivystyksessä muita pidempään Ongelmat vaikeammin diagnosoitavia Muistihäiriöistä parhaimmillaan todetaan puolet 17%:lla kaltoin kohtelu kyseessä Yhdellä 6:sta yli 75-vuotiaalla vain yksi syy päivystykseen tuloon ja 84 % tarvitsee kuntoutusta Jää sairaalaan: 85 v +, 62% vs kaiken ikäisistä 21% On altis uusintakäynneille ja pyöröovisyndroomalle
15 Vanhus päivystyspoliklinikalla Monilääkitys Vajaa puolet iäkkäistä, joilla on käytössään 3-6 lääkettä, muistaa, mitä lääkkeitä käyttää 10-16%:lla päivystykseen tulon syynä on lääkehaitta Epäselvä kaatuminen Tulisi olla selkeä hoitoketju geriatrin konsultaatioon Delirium Noin joka 7.s yli 65- vuotias, joka 3.s yli 85- vuotias ja lähes jokainen vaikeaa dementiaa sairastava vanhuspotilas kärsii sairaalan päivystyspoliklinikalla myös deliriumista
16 Miten yli 75-vuotiaiden on käynyt sairaalajakson jälkeen? Hospital admission within 1-30 dd Hospital admission within dd No hospitaladmissions within 90 dd 100 % 90 % 80 % 70 % 60 % 50 % 40 % 30 % 20 % 10 % 0 % Denmark Finland Iceland Norw ay Sw eden Harriet Finne-Soveri, stakes 16
17 ISAR (Identification of Seniors At Risk) > 2 pistettä merkitsee, että potilas tulee uudelleen päivystykseen tai joutuu sairaalaan ½ vuoden kuluessa Tarvitsitteko apua jokapäiväisissä toimissanne ennen päivystykseen tuloa Kyllä/ei Oletteko ollut sairaalahoidossa viimeisen ½ vuoden aikana Kyllä/ei Näettekö hyvin? Kyllä/ei Onko teillä ongelmia muistinne suhteen? Kyllä/ei Käytättekö enemmän kuin kolmea eri lääkevalmistetta päivittäin Kyllä/ei Kaikista kyllä - vastauksista 1 piste paitsi näkökysymyksestä, jossa 1 piste ei -vastauksesta
18 Pyöröovisyndroomaan liittyvät tekijät Pyöröovisyndrooma esiintyy iäkkäillä henkilöillä joilla; aiempi fyysisen toimintakyvyn lasku taipumus eristäytyä kotiin tahaton painon lasku On riippumaton sukupuolesta, iästä, asumismuodosta Valtaosa ongelmista on aiempien, tiedossa olleiden sairauksien akutisoituneita ilmenemiä yksi kolmesta potilaasta "muhitti" sairauttaan kauemmin kuin viikon kaksi kolmesta oli entuudestaan vanhuspalveluiden piirissä Harriet Finne-Soveri, stakes 18
19 Vanhuksen kunnon heikentymisen taustalla usein jokin 4 D:stä DEMENTIA DEPRESSIO DRUGS DELIRIUM
20 Mitä tarvitaan huomisen päivystykseen Iäkkäät tulee ottaa huomioon jo päivystyksen suunnittelussa >rauhallisia tiloja Iäkäs ei kestä odottelua/jonottamista Geriatri jokaiseen päivystyspisteeseen Geriatrinen arviointi, jossa suunnitellaan hoidon koordinointi ja seuranta Jatkohoitoon selkeä ohjaus, esim. kaatumisten syiden selvittely, muistitutkimukset Kuntoutuksen aloitus jo päivystyksessä
21 Jatkohoitoon terveyskeskuksen vuodeosastolle Esityksen nimi / Tekijä 21
22 Sairaalahoitoon liittyvä toimintakyvyn heikentyminen (HAD (hospitalization associated disability)-syndroma, JAMA, 2011:306; ) Sairaalahoito voi johtaa uuteen ja vielä hankalampaan sairauteen toimintakyvyn menetykseen Yksi kolmesta yli 70-vuotiaan sairaalahoidosta johtaa toimintakyvyn heikkenemiseen Tulisi ehkäistä, tunnistaa ja hoitaa paremmin Ehkäisyn kannalta oleellista: kaikkien liikuntarajoitteiden minimointi tarpeettoman vuodelevon ja passaamisen välttäminen riittävä ruoan ja juoman saanti lääkelistan jatkuva ja kriittinen arviointi
23 Kuntouttavan työotteen puute Amerikkalainen tutkimus on osoittanut, että makuuttava, passiivinen sairaalahoito 60-kertaistaa toiminnanvajeiden riskin (Gill ym 2004 JAMA) Suomessa havaittu, että makuuttava hoito terveyskeskuksen vuodeosastoilla lisää kuolemia ja pitkäaikaiseen laitoshoitoon joutumista (Olli-Pekka Ryynänen, suullinen tieto, omakohtaiset kokemukset) Englantilaisen tutkimuksen mukaan sekä hoitajat että fysioterapeutit yliarvioivat vanhusten motivaation puutteen. Varottava leimaamasta! (Brittiläisen Geriatriyhdistyksen konferenssi, 2009)
24
25 Terveyskeskusten vuodeosastot 1990-luvulta "romutettu" Lääkärityövoima vähennetty minimiin Hoitohenkilökuntaa liian vähän? Kuntouttava työote tarvitsee myös lääkärin panoksen Fysioterapeuttien/hoitajien yhteistyötä ei juurikaan ole Hoito "säilövää" tehdään pitkäaikaispotilaita
26 Laatutyöstä hyötyvät kaikki Kuntouttava työote otettiin Lempäälässä käyttöön SLL 2008; 63 (46): Lempäälän tk:n vuodeosasto sai Lääkäriliiton laatupalkinnon vuonna 2008 Lempäälän tk:n yl Jorma Kivekäs muistelee: Olihan se pienoinen ihme, kun näki huonokuntoisten vanhusten nousevan vuoteesta jaloilleen Kivekäs myöntää, että silloisen osastonlääkärin ehdotus yhden huoneen muuttamisesta kuntosaliksi tuntui omituiselta. Vuodepaikkoja oli 42 ja kaikki käytössä, joukossa paljon pitkäaikaispotilaita. Paikkaluku yhdestä huoneesta kuntosali Henkilöstömitoitus Kuormitusprosentti 105 % 83%
27 Mitä Lempäälässä tehtiin? Ensin alkukartoitus nykytilanteesta ja kartoituksen jälkeen Geriatrian erikoislääkäri otti hoitaakseen vanhuspotilaat (=yli 75-vuotiaat/monisairaat). Kaikille osastopotilaille tehtiin laaja-alainen geriatrinen arviointi, jonka seurauksena diagnosoitiin useita hoitamattomia sairauksia. Kaikille tehtiin hoito- ja kuntoutussuunnitelmat. Hoitohenkilökunnalle koulutusta vanhusten hoidon haasteista ja kuntouttavasta työotteesta sekä annettiin vastuualueita. Yhteistyötä KSH:oon ja kotipalveluun/sosiaalitoimeen tehostettiin. Yhteiset palaverit kerran viikossa.
28 Lempäälän vuodeosaston tilanne nyt Osastonhoitajan suullinen tiedonanto Osastolla on aina tilaa, kuormitusprosentti noin 80. Hoitoajat keskimäärin 12 päivää. Kuntoutumista edistävä työote vakiintunut käytäntö, muuta ei hyväksytä. Kukaan ei haluaisi palata entiseen Kaikille uusille työntekijöille perehdytys On haluttu työpaikka Osastonlääkäri ja osastonhoitaja vahvasti mukana, johto kannustaa Potilaiden/omaisten antama palaute hyvin myönteistä
29 Mikä tärkeää terveyskeskuksen vuodeosastolla? Geriatrinen arviointi on kaiken perusta hoito- ja kuntoutussuunnitelma, kotiutuspuhe kättelyssä Kuntouttava työote kaikilla Vuodeosastolle pääsee suoraan päivystyksestä, tklääkärin lähetteellä kotoa, erikoissairaanhoidosta Henkilöstö potilaan osastolla Kokopäivätoiminen lääkäri Hoitaja/potilas-suhde Fysioterapeutti (vähintään ½-päiväinen) Osastosihteeri Sos työntekijä, jolla myös muuta työtä
30 KUNTOUTUS = OLENNAINEN OSA GERIATRISTA ARVIOINTIA JA HOITOA Arviointi Sairauksien dg ja hoito Kuntoutus
31
32 Kokonaisvaltainen geriatrinen arviointi Comprehensive geriatric assessment CGA Duodecimin ja Suomen Akatemian konsensuslausuma (v 2012) nostaa kokonaisvaltaisen geriatrisen arvioinnin keskeiseen asemaan vanhusten hoidon kehittämisessä Tarkoittaa iäkkään potilaan terveydentilan ja fyysisen ja sosiaalisen toimintakyvyn systemaattista kartoittamista ja havaittuihin ongelmiin puuttumista Näyttö geriatrisen kokonaisvaltaisen arvioinnin (CGA) vaikuttavuudesta geriatrisen hoitojatkumon eri tasoilla on niin selvä, että sen tulisi olla rutiinikäytäntö
33 Sairaalaan joutuneen vanhuksen toimintakyvyn arvioinnin minimivaatimukset ADL: peseytyminen pukeutuminen syöminen tuolilta ylösnousu kävely WC-toiminnot Liikuntakyky Kognitiiviset toiminnot Jokaiselle ADL sairaalaan tullessa ja ennen sairastumista. Jos vaikeuksia näissä jossain. Mitä apua tarvinnut? Kuka auttanut? Onko apu riittävä? Pyydä tekemään ja havainnoi: Vuoteesta istumaan ilman apua Vuoteesta ylös ja seisomaan ilman apua Kävelemään joko ilman apuvälinettä tai apuvälineen kanssa Pyydetään muistamaan kolme sanaa Kellotaulun piirtäminen Kysytään muistettavat kolme sanaa Pisteytys: 2 pistettä kellotaulusta, 1 jokaisesta sanasta. Katkaisupistemäärä:3 Toistetaan päivittäin kierroilla. Mikäli ongelmia aloitetaan tehokas kuntoutus. Sekavuuden arviointi: Mikä viikonpäivä? Tarkkaavaisuuden heikkous Epäselvä ajattelu
34 Kuntouttava työote pähkinänkuoressa Ravitsemus Riittävästi kaloreja, proteiineja, juomista. Ravintolisät Nautittuina tavallisella tuolilla pöydän ääressä Kannustetaan tekemään kaiken, minkä pystyy. Sänky ei ole oleilua varten sänkyyn päiväpeite! Jokainen liikkumaan 1-2 t /pv. Sänky on vaarallisempi paikka kuin kuntosali. Kaikki matkat kävellen: WC, ruokailu, ulkoilu. Kenenkään työvuoron aikana tästä ei lipsuta. Omaiset mukaan kuntouttavan työotteen toteuttamiseen. Sopivasti lääkkeitä: ei liikaa eikä liian vähän! Lääkäri kannustaa liikkumaan ja katsoo aina liikkumisen. Rohkaistaan, kannustetaan!
35 Mikä on terveystaloustieteellisesti hyvää vanhusten hoitoa? Prof O-P Ryynänen, luento, 2013 Kokonaisuuden kannalta ripeästi riittävällä tasolla toimiva erikoissairaanhoito on vaikuttavin ja halvin vaihtoehto HAD-syndrooma heikentää esh:n vaikuttavuutta ja tulee todella kalliiksi Kuoleman läheisyys olisi pystyttävä arvioimaan paremmin ja välttämään raskaita tutkimuksia ja hoitoja Iäkkäät potilaat tulevat kalliiksi, mutta kalleus johtuu pitkäaikaissairaanhoidosta
36 Mitä voidaan tehdä paremmin jo tänään? Geriatreja ja geronomeja riittävästi Kaikille lääkäreille geriatriasta koulutusta Geriatrinen arviointi systemaattisesti käyttöön >> riskivanhusten löytäminen Kaikkien sosiaali- ja terveydenhuollon ammattiryhmien perus- ja jatkokoulutukseen geriatriaa Kaikille mahdollisuus erikoistua geriatriaan peräänkuuluttavat STM:n selvitysmies (2006) ja Hopea-Paperi (2009) Sovitaan geriatrisen toiminnan kansallisista mittareista ja aloitetaan niiden käyttö ja seuranta
37 Geriatrien tarve Geriatrien tarpeesta yli 10-kertaisesti eroavia arvioita Kaikkien vanhusten hoitaminen vs geriatrian keskukset Kohdentaminen hauraimpiin: ¼ 65 + (Fried ja Hall 2008) Yksi geriatri kykenee hoitamaan noin 700 moniongelmaista Yksi tk-lääkäri noin 1200 iäkästä Amerikan Geriatriyhdistyksen ohje 1 geriatri/ Tällä hetkellä tarvittaisiin noin 340 geriatria kliiniseen työhön (geriatreja on 229) Lisäksi geriatreja tarvitaan palvelujärjestelmien suunnitteluun, tutkimukseen ja koulutukseen
38 Omahoitoon rohkaisu Ikäihmisten palvelut/palo, THL 38
39 Omahoitoon rohkaisu Ikäihmisten palvelut/palo, THL 39
Toimintatapojen ja kulttuurin muutos Lempäälässä
Toimintatapojen ja kulttuurin muutos Lempäälässä Geriatri Pirkko Jäntti 20.5.2014 1 Mistä lähdettiin? Kaikille osastolla oleville potilaille tehtiin moniammatillinen geriatrinen arviointi jokaiselle hoito-
LisätiedotPALVELUTARPEEN ARVIOINTIPROSESSI ja. varhaisen puuttumisen tunnisteet
PALVELUTARPEEN ARVIOINTIPROSESSI ja varhaisen puuttumisen tunnisteet Katriina Niemelä 4.4.2013 Sisältö Mitä on palvelutarpeen arviointi? määrittely Esimerkki palvelutarpeen arviointiprosessista ja sen
LisätiedotHELSINGIN KAUPUNKI PÖYTÄKIRJA 3/2010 1 TERVEYSLAUTAKUNTA 2.3.2010
HELSINGIN KAUPUNKI PÖYTÄKIRJA 3/2010 1 59 LAUSUNTO KAHDESTA VANHUSTEN KUNTOUTUSPALVELUJEN KOKONAISUUTTA KOSKEVASTA TOIVOMUSPONNESTA Terke 2009-2185 Esityslistan asia TJA/15 TJA Terveyslautakunta päätti
LisätiedotVirkanimike 100 2001 2008 Ylilääkäri tai vastaava Erikoislääkäri-osastonlääkäri Yksityislääkäri
Mihin geriatria kunnissa tarvitaan/mistä näyttöä vanhustenhoidossa? Geriatrian dosentti Pirkko Jäntti Rovaniemi 13.11.2012 Geriatrit tyytyväisiä työhönsä Pitkälä, Strandberg, Hartikainen SLL 2002, vsk
LisätiedotMiten asiakkaan äkillinen sekavuus näkyy RAI-järjestelmässä?
Tiedosta hyvinvointia 1 Miten asiakkaan äkillinen sekavuus näkyy RAI-järjestelmässä? Erikoissuunnittelija Satu Vihersaari-Virtanen 13.3.2008 Tiedosta hyvinvointia 2 Vanhuksen sekavuusoireyhtymä Sekavuuden
LisätiedotHELSINGIN KAUPUNKI PÖYTÄKIRJA 4/2010 1 TERVEYSLAUTAKUNTA 23.3.2010
HELSINGIN KAUPUNKI PÖYTÄKIRJA 4/2010 1 83 2.3.2010 pöydälle pantu asia LAUSUNTO KAHDESTA VANHUSTEN KUNTOUTUSPALVELUJEN KOKONAISUUTTA KOSKEVASTA TOIVOMUSPONNESTA Terke 2009-2185 Esityslistan asia TJA/12
LisätiedotMuistisairaana kotona kauemmin
Muistisairaana kotona kauemmin Merja Mäkisalo Ropponen Terveystieteiden tohtori, kansanedustaja Muistiliitto ry:n hallituksen puheenjohtaja Nykytilanne Suomessa sairastuu päivittäin 36 henkilöä muistisairauteen.
LisätiedotToimiva arki kansallisen kehittämisen tueksi
Toimiva arki kansallisen kehittämisen tueksi Harriet Finne-Soveri Geriatrian dosentti Ikäihmisten palvelut, THL 24.3.2011 Esityksen nimi / Tekijä 1 Suomalainen iäkkäiden hoito - oikein päätelmin - oikealla
LisätiedotHyvästä parempaan RAI muutoksen tukena
Hyvästä parempaan RAI muutoksen tukena RAI - seminaari 10.3.2010 Kirsi Kiviniemi, kehittämispäällikkö 11.3.2010 1 Hyvästä parempaan - missä olemme nyt? Muutoksella kohti parempaa Ikäihmisten palveluiden
LisätiedotVanhustyö 2015. 10.2.2015 Finlandia-talo, Helsinki. Tuula Haatainen varatoimitusjohtaja
Vanhustyö 2015 10.2.2015 Finlandia-talo, Helsinki Tuula Haatainen varatoimitusjohtaja Lähde: Laatusuositus 2013 2 Tavoitteena ikäystävällinen Suomi Seitsemän teema-aluetta ikäystävällisen Suomen rakentamiseksi
LisätiedotTASAPAINO- POLIKLINIKKA
TASAPAINO- POLIKLINIKKA Maiju Torkkeli Sairaanhoitaja AMK, tasapainohoitaja Porin kaupunki/ terveys- ja sairaalapalvelut/geriatrian PKL Satasairaala 29.5.2019 TASAPAINOPOLIKLINIKKA Toiminta Porin kaupunginsairaalassa
LisätiedotAggressiivisen asiakkaan hoidon järjestäminen ja palvelujen ohjaus
Tiedosta hyvinvointia 1 Aggressiivisen asiakkaan hoidon järjestäminen ja palvelujen ohjaus Harriet Finne-Soveri LT, geriatrian erikoislääkäri ylilääkäri Terveystaloustieteen keskus CHESS Tiedosta hyvinvointia
LisätiedotIkäihmisten palvelurakenteen haasteet ja kehittämiskohteet väestöennusteiden ja nykyisen palvelurakenteen näkökulmasta 31.1.2013
Ikäihmisten palvelurakenteen haasteet ja kehittämiskohteet väestöennusteiden ja nykyisen palvelurakenteen näkökulmasta 31.1.2013 Tuula Kärkkäinen sh yamk Sosiaali- ja terveydenhuollon kehittäminen ja johtaminen
LisätiedotFyysinen kuntoutuminen
Tiedosta hyvinvointia RAI - vertailemalla laatua 1 RAI vertailutiedon käyttö kuntoutujan tunnistamisessa vanhuspalveluissa RAI-seminaari Helsingissä15.3.7 Harriet Finne-Soveri LT ylilääkäri Terveystaloustieteen
LisätiedotJÄRVI-POHJANMAAN YHTEISTOIMINTA-ALUEEN TEHOSTETUN PALVELUASUMISEN SISÄLTÖ JA PALVELUASUMISEN PIIRIIN PÄÄSYN KRITEERIT
JÄRVI-POHJANMAAN YHTEISTOIMINTA-ALUEEN TEHOSTETUN PALVELUASUMISEN SISÄLTÖ JA PALVELUASUMISEN PIIRIIN PÄÄSYN KRITEERIT Sijoitushoitaja Elina Niskakangas 27.4.2009 1.INTERVALLI/JAKSOHOITOON PÄÄSYN KRITEERIT
LisätiedotKotiutuksessa huomioitavia asioita
Kotiutuksessa huomioitavia asioita Sujuvampaa hoitoa lonkkamurtumapotilaalle 4.2.2015 Maarit Virtanen Turun kaupunki Hyvinvointitoimiala Akuutti ortopedinen kuntoutusosasto Onnistunut kotiutus Onnistuneet
LisätiedotKotiutuskäytännöt Kokemäellä
Kotiutuskäytännöt Kokemäellä Kotihoidon näkökulmia kotiutukseen Kokemäen nykytilanteesta Vuonna 2013 alkuvuodesta ollut viimeksi tk sairaalassa pitkäaikaisia potilaita Tk sairaalassa keskim. 10 kokemäkeläistä
LisätiedotPalliatiivinen palveluketju Etelä- Savossa. 19.02.2016 Jarmo Lappalainen Ylilääkäri PTH-yksikkö
Palliatiivinen palveluketju Etelä- Savossa 19.02.2016 Jarmo Lappalainen Ylilääkäri PTH-yksikkö Käsitteet Palliatiivisella hoidolla tarkoitetaan potilaan kokonaisvaltaista hoitoa siinä vaiheessa kun etenevää
LisätiedotYmpärivuorokautista apua tarvitsevan iäkkään palvelutarpeet
Ympärivuorokautista apua tarvitsevan iäkkään palvelutarpeet Harriet Finne-Soveri, ikäihmisten palvelut - yksikön päällikkö 2010-05-20 Esityksen nimi / Tekijä 1 Sisältö Miten näemme palvelut ja niiden tarpeen
LisätiedotPsykiatriset kriisipotilaat terveyskeskussairaalan suojassa
Työssä raportti JAANA RAJAKANGAS psykiatrian erikoislääkäri, apulaisylilääkäri Lempäälän terveyskeskus, psykiatrian yksikkö TAINA HELLSTEN LT, geriatrian erikoislääkäri, apulaisylilääkäri Lempäälän terveyskeskus
LisätiedotEmme ole yksin. Harriet Finne-Soveri. Geriatrian dosentti Ikäihmisten palvelut, THL
Emme ole yksin Harriet Finne-Soveri Geriatrian dosentti Ikäihmisten palvelut, THL Tervetuloa 23. kansalliseen RAI seminaariin Tervetuloa Hoitajat, lääkärit, geronomit, sosionomit, fysio-ja toimintaterapeutit,
LisätiedotAsiakas oman elämänsä asiantuntijana
Asiakas oman elämänsä asiantuntijana RAI -seminaari 29.3.212 28.3.212 Teija Hammar / IIPA Teija Hammar, erikoistutkija, Ikäihmisten palvelut -yksikkö, THL 1 Esityksen sisältö: Asiakkaan äänen voimistuminen
LisätiedotVanhojen ihmisten pitkäaikaishoidon trendit. Leena Forma tutkijatohtori tutkijakollegium Kollegiumluento 12.11.2013
Vanhojen ihmisten pitkäaikaishoidon trendit Leena Forma tutkijatohtori tutkijakollegium Kollegiumluento 12.11.2013 Case Tampere Tampere myllää perusteellisesti vanhuspalvelunsa (Yle 18.9.2013) Asiakkaalle
LisätiedotGeriatrian koulutustarpeet - kaikilleko geriatri? Jaakko Valvanne
Geriatrian koulutustarpeet - kaikilleko geriatri? Jaakko Valvanne Mitä geriatria on? Lääketieteen erikoisala, joka keskittyy niihin fyysisiin, henkisiin, toiminnallisiin ja sosiaalisiin olosuhteisiin,
LisätiedotMuistisairaan ihmisen vähälääkkeinen hoito
Sodankylä Muistisairaan ihmisen vähälääkkeinen hoito Kotihoidon palveluohjaaja, muistihoitaja Tuula Kettunen 17.2.2014 2014 DEMENTIAINDEKSI Sodankylässä geriatri 2005 2013, muistineuvolatoiminta aloitettiin
LisätiedotMuistipoliklinikan toiminnan kehittäminen
Muistipoliklinikan toiminnan kehittäminen Geriatri Pirkko Jäntti 25.5.2015 Mistä muistipoliklinikan toiminnan kehittämistyössä aloitetaan? Selvitetään muistisairaiden laskennallinen osuus kunnan väestöstä
LisätiedotKäypä hoito suositus lonkkamurtumapotilaan hoidon ja kuntoutuksen arvioinnissa ja edistämisessä
Käypä hoito suositus lonkkamurtumapotilaan hoidon ja kuntoutuksen arvioinnissa ja edistämisessä Antti Malmivaara, LKT, dos.,ylilääkäri, Käypä hoito, Suomalainen Lääkäriseura Duodecim Terveys- ja sosiaalitalouden
LisätiedotTilauksen ja tuottamisen läpinäkyvyys Mitä Maisema-malli toi esiin Tampereella?
Tilauksen ja tuottamisen läpinäkyvyys Mitä Maisema-malli toi esiin Tampereella? Maisema-seminaari 23.04.2009 Helsinki Tilaajapäällikkö Eeva Päivärinta Ikäihmisten palvelujen ydinprosessi Tampereen kaupunki
LisätiedotKuntoutumista edistävän työotteen merkitys vanhusten elämänlaatuun ja vanhustyön vaikuttavuuteen
Kuntoutumista edistävän työotteen merkitys vanhusten elämänlaatuun ja vanhustyön vaikuttavuuteen Arviointi ja vaikuttavuus vanhustyössä - koulutuspäivä Geriatrian dosentti Pirkko Jäntti Rovaniemi 4.2.2013
LisätiedotAsiakkaan oma arvio kotihoidon tarpeesta. Palvelutarpeen arvion pohjalta on laadittu yksilöllinen hoito ja palvelusuunnitelma
1(5) FYYSINEN TOIMINTAKYKY Asiakkaalla on koettu kotihoidon tarve. Asiakas ei selviydy päivittäisistä toiminnoista itsenäisesti koska hänen toimintakykynsä on selkeästi alentunut. Palveluntarve MAPLe_5
LisätiedotPitkäaikaistyöttömät terveyskeskuksen ja sosiaalitoimen yhteisenä asiakkaana
Pitkäaikaistyöttömät terveyskeskuksen ja sosiaalitoimen yhteisenä asiakkaana Outi Pohjola Ylilääkäri, avovastaanotto Terveyspalvelukeskus Eija Savelius-Koski vs palveluesimies Nuorten ja aikuisten palvelut
LisätiedotIkääntyneiden kuntoutus, selvitystyön näkökulmat
Ikääntyneiden kuntoutus, selvitystyön näkökulmat Ennaltaehkäisevä kuntoutus toimintakyvyn hiipuessa Akuuttiin sairastumiseen liittyvä kuntoutus OSAAMISEN KEHITTÄMINEN TIEDONKULKU RAKENTEET Riskitekijöiden
LisätiedotKyl määki yhres koto Ikääntyneiden kotiin annettavien palveluiden ja kuntoutuksen kehittäminen 22.9.2014 Hannu Heikkilä Ylilääkäri, Fysiatria ja
Kyl määki yhres koto Ikääntyneiden kotiin annettavien palveluiden ja kuntoutuksen kehittäminen 22.9.2014 Hannu Heikkilä Ylilääkäri, Fysiatria ja Kuntoutus SATSHP Monialainen kuntoutusselvitys teemat Kuntoutusosaamiseen
LisätiedotEtelä-Pohjanmaan vanhustyön kehittämiskeskus
Seudullisen gerontologisen sosiaalityön malli Kuusiokunnat 9.6.2010 Etelä-Pohjanmaan vanhustyön kehittämiskeskus Yleiset valtakunnalliset tavoitteet (suluissa tilanne Kuusiokunnissa v. 2008) Palvelurakenteen
LisätiedotKalliit dementialääkkeet. laitoshoidossa
Tiedosta hyvinvointia 1 Kalliit dementialääkkeet kotija laitoshoidossa Harriet Finne-Soveri LT, geriatrian erikoislääkäri ylilääkäri Terveystaloustieteen keskus CHESS Tiedosta hyvinvointia 2 Alzheimerin
LisätiedotKuntoutus- ja sairaalapalvelut Porin perusturva Kaupunginsairaalasta kuntouttavaksi sairaalaksi
Kuntoutus- ja sairaalapalvelut Porin perusturva Kaupunginsairaalasta kuntouttavaksi sairaalaksi 15.1.2015 Anna-Liisa Koivisto, johtava lääkäri Maritta Salonoja, geriatrian ylilääkäri Tavoite Iäkkään selviytyminen
LisätiedotKAATUMISET JA HUIMAUS. Jouko Laurila geriatrian erikoislääkäri Rovaniemen ikäosaamiskeskus
KAATUMISET JA HUIMAUS Jouko Laurila geriatrian erikoislääkäri Rovaniemen ikäosaamiskeskus KAATUMISET JA HUIMAUS Jouko Laurila geriatrian erikoislääkäri Rovaniemen ikäosaamiskeskus Sidonnaisuudet: Mundipharma,
LisätiedotLonkkamurtumapotilaan vaikuttava kuntoutus. Tiina Huusko LT
Lonkkamurtumapotilaan vaikuttava kuntoutus Tiina Huusko LT 08.02.2018 Sidonnaisuudet Lonkkamurtuman KH suositustyöryhmän pj Luustoliiton hallitus Footer Text 2 Lonkkamurtumapotilan kuntoutus Kuntoutuksen
LisätiedotIÄKKÄIDEN LÄÄKEHOIDON MONIAMMATILLINEN ARVIOINTI. Yleislääkäripäivät LL Kati Auvinen
IÄKKÄIDEN LÄÄKEHOIDON MONIAMMATILLINEN ARVIOINTI Yleislääkäripäivät 29.11.2018 LL Kati Auvinen MIKSI LÄÄKITYKSIÄ TÄYTYY ARVIOIDA? sosteri.fi 2 TAUSTAA Väestön ikääntyminen ja palvelujen tarpeen kasvu on
LisätiedotKirsi Jaakkola YAMK, TERVEYDEN EDISTÄMINEN
Kirsi Jaakkola YAMK, TERVEYDEN EDISTÄMINEN Kuntouttavassa hoitotyössä kuntouttavaa toimintaa suoritetaan osana potilaan perushoidollisia tilanteita. Tavoitteena on tunnistaa ja ehkäistä myös kuntoutumista
LisätiedotIkäihmisten palvelut
Ikäihmisten palvelut Ikäihmisten palvelut sisältävät palveluohjauksen, kotihoidon tukipalveluineen, omaishoidontuen, palveluasumisen ja terveyskeskussairaalan palvelut ja ennakoivan ja kuntouttavan toiminnan
LisätiedotDementian varhainen tunnistaminen
Tiedosta hyvinvointia RAI-seminaari 13.3. 2008 Hoitotyön päivä 1 Dementian varhainen tunnistaminen Harriet Finne-Soveri LT, geriatrian erikoislääkäri Terveystaloustieteen keskus CHESS Tiedosta hyvinvointia
LisätiedotIkäihminen toimintakykynsä ylläpitäjänä HOITO- JA VANHUSTYÖ
Ikäihminen toimintakykynsä ylläpitäjänä HOITO- JA VANHUSTYÖ Kotiin annettavat palvelut Kotiin annettavien palveluiden tavoitteena on tukea ikäihmisten selviytymistä omassa asuinympäristössään. Ikääntyvän
LisätiedotVanhus päivystyspotilaana. TPA Tampere: Vanhus päivystyspotilaana
Vanhus päivystyspotilaana 1 Perustieto Päivystyksen käytön perusteet Esitiedot Mitä tehdä ennen konsultaatiota? Mitä mukaan päivystykseen Milloin päivystykseen ja milloin ei? Edut ja haitat Syventävätieto
LisätiedotVANHUSTEN PALVELUT JOUTSENOSSA
VANHUSTEN PALVELUT JOUTSENOSSA ASUKASFOORUMI 15.3.2011 Minna-Maria Behm, Teija Malinen, Erja Inkiläinen & Eeva-Liisa Saarinen Vanhusten palvelut Etelä-Karjalan sosiaali- ja terveyspiiri Eksotessa Vanhusten
LisätiedotYleistyvä pitkäikäisyys ja pitkäaikaishoidon uudet haasteet
Yleistyvä pitkäikäisyys ja pitkäaikaishoidon uudet haasteet Marja Jylhä, Pekka Rissanen, Juhani Lehto, Leena Forma, Merja Vuorisalmi, Mari Aaltonen, Jani Raitanen Terveystieteiden yksikkö, Tampereen yliopisto
LisätiedotTukevasti kotona - myös muistisairaana Yhteinen vastuu ikääntyneistä Tulit juuri oikeaan paikkaan
Tukevasti kotona - myös muistisairaana Yhteinen vastuu ikääntyneistä Tulit juuri oikeaan paikkaan Juha Jolkkonen geriatrian erikoislääkäri, EMBA osastopäällikkö sairaala-, kuntoutus- ja hoivapalvelut 21.9.2015
LisätiedotPöytyän terveyskeskuksen osasto
PÖYTYÄN KANSANTERVEYSTYÖN KUNTAYHTYMÄ Pöytyän terveyskeskuksen osasto TIETOA POTILAAN OMAISELLE Osasto Yläneentie 1 21870 RIIHIKOSKI Puh: 02 4864 1300 Pöytyän terveyskeskuksen osaston tehtävänä on: Antaa
LisätiedotLEAN SIILAISEN SAIRAALASSA. Päivi Hokkanen, kotiutushoitaja VASKO-TIIMI, LEAN RYHMÄ Siilaisen sairaala Kartanotie 10, 80230 Joensuu
LEAN SIILAISEN SAIRAALASSA Päivi Hokkanen, kotiutushoitaja VASKO-TIIMI, LEAN RYHMÄ Siilaisen sairaala Kartanotie 10, 80230 Joensuu 1 LEAN PROJEKTI SIILAISEN TK-SAIRAALASSA LEAN-koulutus toukokuussa 2014
LisätiedotPeruspalvelujen kustannukset ja vaikuttavuus
Peruspalvelujen kustannukset ja vaikuttavuus Ismo Linnosmaa, THL/CHESS, ismo.linnosmaa@thl.fi Jutta Järvelin THL/CHESS, jutta.jarvelin@thl.fi Unto Häkkinen THL/CHESS, unto.hakkinen@thl.fi 1 Teemat I. CHESS:n
LisätiedotPorin Perusturvan Mobiilitoiminnasta ja kotiuttamisesta
Porin Perusturvan Mobiilitoiminnasta ja kotiuttamisesta YL Katriina Lähteenmäki Yleislääketieteen ja Akuuttilääketieteen el Ensihoitolääketieteen erityispätevyys Päivystyslääketieteen erityispätevyys mobiilitoiminnan
LisätiedotTerveysasemien asiakasvastaava -toiminta
Terveysasemien asiakasvastaava -toiminta Palvelumuotoilulla parempia palveluita riskiryhmille II -hanke Halko-koulutus 12.11.2015 Tarve ja kohderyhmä Tarve kehittää terveysasemien työtä vastaamaan paremmin
LisätiedotKotihoidon kriteerit alkaen
Kotihoidon kriteerit 1.1.2017 alkaen Keski-Pohjanmaan sosiaali- ja terveyspalvelukuntayhtymä Soite Kotihoidon kriteerit Toimintakyky Palvelun tarve Palvelun määrä Palvelun tavoite Asioiden hoitoon liittyvissä
LisätiedotIkääntyneiden sairaala- ja hoivapalveluiden palvelurakenteen kehittäminen. Geriatrisen arviointiyksikön suunnitelma
Sosiaali- ja terveyslautakunta 78 15.06.2016 Ikääntyneiden sairaala- ja hoivapalveluiden palvelurakenteen kehittäminen 1257/00.01.02.02/2016 Sosiaali- ja terveyslautakunta 15.06.2016 78 Valmistelijat:
LisätiedotIKINÄ avainhenkilöiden koulutuspäivä Moduli III
IKINÄ avainhenkilöiden koulutuspäivä 20.2.2019 Moduli III Ohjelma: 8.30 Koulutuspäivän avaus Iiris Salomaa; ft YAMK 8.45 Gerastenia oireyhtymä potilaan tutkiminen Sirkku Lavonius; geriatri 10.00 Kahvitauko
LisätiedotVANHUSTEN PITKÄAIKAINEN YMPÄRIVUOROKAUTINEN HOITO JA HUOLENPITO JA SEN MYÖNTÄMISPERUSTEET 1.4.2015 ALKAEN
VANHUSTEN PITKÄAIKAINEN YMPÄRIVUOROKAUTINEN HOITO JA HUOLENPITO JA SEN MYÖNTÄMISPERUSTEET 1.4.2015 ALKAEN PITKÄAIKAINEN YMPÄRIVUOROKAUTINEN HOITO JA HUOLENPITO Lainsäädännöllinen perusta ja kaupungin vanhustyön
LisätiedotMuistisairauden eteneminen ja sen edellyttämät muutokset
Muistisairauden eteneminen ja sen edellyttämät muutokset Geriatri Pirkko Jäntti 10.11.2015 Alzheimerin taudin eteneminen 2 Toimintakyky (MMSE) 30 28 26 24 22 20 18 16 14 12 10 8 6 4 2 ITSENÄISYYS TARVE
LisätiedotLaatija: Potilasturvallisuusvastaava Ann-Christin Elmvik Elokuu 2015
(Käännös) Laatija: Potilasturvallisuusvastaava Ann-Christin Elmvik Elokuu 2015 IKINÄ-TOIMINTAMALLIN KUVAUS JA TOIMINTAMALLIN TOTEUTUS PARAISTEN KAUPUNGIN SOSIAALI- JA TERVEYSOSASTOLLA 1. Tausta Terveydenhuoltoyksikössä
LisätiedotIkääntyvä yhteiskunta - siirtyminen taloajattelusta kokonaisiin kortteleihin ja kaupunginosiin nyt! Erkki Vauramo 9.4.2013 Forssa
Ikääntyvä yhteiskunta - siirtyminen taloajattelusta kokonaisiin kortteleihin ja kaupunginosiin nyt! Erkki Vauramo 9.4.2013 Forssa Aluksi Valtiosihteeri Hetemäki 5.2.2013 Sitran hoiva forumissa: MUUTOS
LisätiedotIKÄIHMISTEN PALVELUT JA NIIDEN KEHITTÄMINEN
IKÄIHMISTEN PALVELUT JA NIIDEN KEHITTÄMINEN YHTEENVETO IKÄIHMISTEN PALVELUT Lapissa ikäihmisten palveluiden peittävyys on korkea Kolaria, Pelloa ja Rovaniemeä lukuun ottamatta, ja erityisen korkea se on
LisätiedotMUSTIJOEN PERUSTURVA Mäntsälä - Pornainen OMAISHOIDONTUEN MÄÄRITTELY
OMAISHOIDONTUEN MÄÄRITTELY Omaishoidontuella tarkoitetaan vanhuksen, vammaisen tai sairaan henkilön hoidon ja huolenpidon järjestämistä kotioloissa omaisen tai muun hoidetavalle läheisen henkilön avulla.
LisätiedotHelsingin kaupunki Pöytäkirja 9/ (6) Sosiaali- ja terveyslautakunta Sotep/
Helsingin kaupunki Pöytäkirja 9/2013 1 (6) 204 Sosiaali- ja terveyslautakunnan lausunto kaupunginhallitukselle kuntouttavaa hoitotyötä koskevasta aloitteesta HEL 2013-005935 T 00 00 03 Päätös päätti antaa
LisätiedotHENKILÖSTÖRESURSSI- YKSIKKÖ
Henkilöstöresurssiyksikkö 1/10 Toteuma % HENKILÖSTÖRESURSSI- YKSIKKÖ Sijaistyövuorot, kpl 5 677 9 795 10 500 10 572 101 % Sosiaalityö ja perhepalvelut 2/10 SOSIAALITYÖ Toteuma% Asiakkaiden käyntimäärät
LisätiedotHelsingin kaupunki Pöytäkirja 14/ (5) Kaupunginvaltuusto Kj/
Helsingin kaupunki Pöytäkirja 14/2013 1 (5) 335 Stj / Valtuutettu Tuomo Valokaisen aloite kuntouttavasta hoitotyöstä päätti kaupunginhallituksen ehdotuksen mukaisesti katsoa valtuutettu Tuomo Valokaisen
LisätiedotOpas omaishoidontuesta
Opas omaishoidontuesta 1 2 Omaishoito Omaishoito on hoidettavan kotona tapahtuvaa hänen henkilökohtaista hoitoa. Omaishoitajana voi toimia hoidettavan avo- tai aviopuoliso, vanhempi, lapsi tai muu hoidettavalle
LisätiedotIKÄIHMISTEN PALVELURAKENNEMUUTOS. Tiedotustilaisuus 18.9.2013
IKÄIHMISTEN PALVELURAKENNEMUUTOS Tiedotustilaisuus Sairaalasta kotiin - kotihoito on ikäihmisten palvelujen perusta Laitostavasta rakenteesta siirrytään kotona pärjäämistä ja itsehoitoisuutta tukevaan
LisätiedotEP Ikä-sote 29.4.2016. Ikäihmisten hyvinvoinnin edistäminen
EP Ikä-sote 29.4.2016 Ikäihmisten hyvinvoinnin edistäminen 2 -Onni asuu kotona VISIO Jokaisen vastuu omasta hyvinvoinnistaan, omaehtoinen toiminta ja omahoito, 3- sektori ja vapaaehtoistoiminta, sähköiset
LisätiedotAnitta Mikkola Kuntoutuksen kehittäjätyöntekijä SenioriKaste hanke, POSKE
Anitta Mikkola Kuntoutuksen kehittäjätyöntekijä SenioriKaste hanke, POSKE 7.5.2015 Kotihoidon toimintakykyä edistävällä työotteella hidastetaan vanhusten riippuvuutta ja siirtymistä laitoshoitoon Yhteiskehittely:
LisätiedotEsityksen sisältö. Hilmo-tietoa ja koulutusta kotihoidon tiedontuottajille 28.9.2011
Hilmo-tietoa ja koulutusta kotihoidon tiedontuottajille 28.9.2011 28.9.2011 Riikka Väyrynen 1 Esityksen sisältö THL tilastoviranomaisena Hilmo-kokonaisuus Kotihoidon laskenta 30.11. Tiedonkeruuprosessi
LisätiedotIKÄIHMISTEN KUNTOUTTAMINEN KOTIHOIDOSSA. Kotka 29.9.2015 Anni Pentti
IKÄIHMISTEN KUNTOUTTAMINEN KOTIHOIDOSSA Kotka 29.9.2015 Anni Pentti Ikäihmisten kuntoutus = Geriatrinen kuntoutus Laaja-alaista, kokonaisvaltaista kuntoutusta Ymmärretään ihmisen normaali ikääntyminen
LisätiedotIkäihmisten asiakasnäkökulma Kommenttipuheenvuoro
Ikäihmisten vaikuttajaraati 9.3.2016 Ikäihmisten asiakasnäkökulma Kommenttipuheenvuoro Sisältö: Ikääntyvät hämeenlinnalaiset / ikäihmisten vaikuttajaraati SOTE -kokonaisuus SOTE -suunnittelu 2016 Hämeenlinnan
LisätiedotVanhusten asumispalvelujen riittävyys / Kuvaus tilanteesta ja suunnitelluista toimenpiteistä
Kuopion kaupunki Liite valtuusaloitteen vastaukseen 1(5) Vanhusten asumispalvelujen riittävyys / Kuvaus tilanteesta ja suunnitelluista toimenpiteistä Tilanne 10.11 2015 Tavallista palveluasumista odotti
LisätiedotSosiaali- ja potilasasiamiesten yhteydenotot pl. ESH PKSSK 459 446 459 ovk Velkaneuvonnan yhteydenotot 1 946 1 830 1 946 ovk Terveyspalvelut
JOENSUU Hallinto- ja talouspalvelut Sosiaali- ja potilasasiamiesten yhteydenotot pl. ESH PKSSK 459 446 459 Velkaneuvonnan yhteydenotot 1 946 1 830 1 946 Terveyspalvelut Vastaanotto Avohoito- / vastaanottoasiaaat
LisätiedotMITEN TERVEYSKESKUKSEN VUODEOSASTOSTA SAADAAN KUNTOUTTAVA?
MITEN TERVEYSKESKUKSEN VUODEOSASTOSTA SAADAAN KUNTOUTTAVA? Lempäälän lähtötilanne Geriatri Pirkko Jäntti 15.5.2014 Lempäälän kunta Lempäälän kunta Sijaitsee it 25 km:iä Tampereelta etelään Vuonna 2001
LisätiedotKAATUMISTAPATURMIEN EHKÄISY IKINÄ opas Sara Haimi-Liikkanen, Kehittämiskoordinaattori
KAATUMISTAPATURMIEN EHKÄISY IKINÄ opas Sara Haimi-Liikkanen, Kehittämiskoordinaattori Iäkkäiden henkilöiden kaatumistapaturmat Yleisin suomalaisten ikäihmisten tapaturmatyyppi 30 % kotona asuvista yli
LisätiedotIkäihmisten sosiaaliturva. Marja Palmgren, YTM, Vanhustyön lehtori Lapin AMK
Ikäihmisten sosiaaliturva Marja Palmgren, YTM, Vanhustyön lehtori Lapin AMK Yleistä Ikäihmisten sosiaaliturva koostuu sosiaali- ja terveyspalveluista ja toimeentuloturvasta Kunnat järjestävät ikäihmisten
LisätiedotKotikuntoutuksen kehittäminen 2013-2014. 19.6.2014 Heli Vesaranta
Kotikuntoutuksen kehittäminen 2013-2014 Kotikuntoutuksen taustaa Vanhuspalvelulaki ja sitä tukeva laatusuositus Tampereen kaupungin strategia ja hyvinvointisuunnitelma TampereSenior- hanke Ikäihmisten
LisätiedotEnsihoito osana saattohoitopotilaan hoitoketjua. Minna Peake Asiantuntijahoitaja palliatiivinen hoitotyö, 13.5.2016
Ensihoito osana saattohoitopotilaan hoitoketjua Minna Peake Asiantuntijahoitaja palliatiivinen hoitotyö, 13.5.2016 Voiko kuolevan potilaan päivystyskäyntejä ehkäistä hoidon paremmalla ennakkosuunnittelulla?
LisätiedotASUMISPAIKAN MYÖNTÄMISEN YLEISET KRITEERIT 1.4.2015
ASUMISPAIKAN MYÖNTÄMISEN YLEISET KRITEERIT 1.4.2015 2 Sisältö 1. Johdanto... 3 2. Asumispaikan myöntämisen yleiset kriteerit... 4 3. Dementiayksikön paikan myöntämiskriteerit... 4 4. RAI-arviointi... 5
LisätiedotMerja Karjalainen Miia Tiihonen Sisä-Savon terveydenhuollon kuntayhtymä, Suonenjoki
Merja Karjalainen Miia Tiihonen Sisä-Savon terveydenhuollon kuntayhtymä, Suonenjoki Valmistelut: Alueen omahoitaja: Terveyskeskuksen lääkelista, tekstit, laboratoriotulokset Hoivakodin hoitaja: Talon lääkelista,
LisätiedotKuuden suurimman kaupungin vanhusten sosiaali- ja terveyspalvelujen kustannusten vertailu Vanhuspalvelujen Kuusikko
Kuuden suurimman kaupungin vanhusten sosiaali- ja terveyspalvelujen kustannusten vertailu Vanhuspalvelujen Kuusikko 1 75 vuotta täyttäneen väestön määrän absoluuttinen ja suhteellinen kehitys Kuusikossa
LisätiedotKuntoutuminen koti- ja ympärivuorokautisessa hoidossa
Tiedosta hyvinvointia 1 Kuntoutuminen koti- ja ympärivuorokautisessa hoidossa Harriet Finne-Soveri LT, ylilääkäri ja RAI projektipäällikkö, Stakes Tiedosta hyvinvointia 2 Kuntoutuminen -mitäse on? toimintakyvyn
LisätiedotYksilövastuinen hoitotyö. opas omahoitajille
Yksilövastuinen hoitotyö opas omahoitajille JOHDANTO... 3 YKSILÖVASTUINEN HOITOTYÖ... 4 OMAHOITAJUUS... 5 TEHOSTETTU PALVELUASUMINEN... 6 OMAHOITAJAN TEHTÄVÄT... 7 HOITO-JA PALVELUSUUNNITELMA... 9 HOITOTUKI...
LisätiedotKotihoidon sisältö ja myöntämisperusteet. Johdanto
Kotihoidon sisältö ja myöntämisperusteet 1 (5) Kotihoidon sisältö ja myöntämisperusteet Johdanto n ja Imatran kaupungin kotihoidon toiminta perustuu lakiin sosiaalihuollon asiakkaan asemasta ja oikeuksista,
LisätiedotHoidonporrastuksen kriteerit JJR 10.3.2010. KOTIHOIDON JA HOIDONPORRASTUKSEN KRITEERIT 2010 JJR KUNNISSA Hyv./ perusturvalautakunta 18.3.
KOTIHOIDON JA HOIDONPORRASTUKSEN KRITEERIT 2010 JJR KUNNISSA Hyv./ perusturvalautakunta 18.3.2010 YLEISTÄ Kotona asumista tuetaan ensisijaisesti tukipalvelujen avulla (ateria-, turva- ja kuljetuspalvelu).
LisätiedotOrtopedinen kuntoutusosasto osana kuntoutusketjua
Ortopedinen kuntoutusosasto osana kuntoutusketjua Ulla Toivonen osastonhoitaja J42 Mistä ortopediselle kuntoutusosastolle 2017 Lonkkaliukumäki Kirurgian osastolta 39% 61 % Yhteensä 137 kuntoutujaa Kuntoutujien
LisätiedotKotikuntoutus 11.06.2015 Tuula Holappa
Kotikuntoutus Kotikuntoutusprojekti 2014 Osa TampereSenior- hanketta, jossa tavoitteena mm.: Tukea kotona asumista kehittämällä ja lisäämällä kotiin tuotavia palveluja. Luopua sairaalassa asumisesta, jolloin
LisätiedotMuistisairaat & teknologia -työpaja. Espoo 16.9.2015. Seniortek OY Pertti Niittynen. pertti.niittynen@seniortek.fi +358400220505 www.seniortek.
Muistisairaat & teknologia -työpaja Espoo 16.9.2015 Seniortek OY Pertti Niittynen pertti.niittynen@seniortek.fi +358400220505 www.seniortek.fi Suomessa arvioidaan olevan 100 000 lievää sekä 93 000 keskivaikeaa
Lisätiedotyli 65 v ennuste 2030 ennuste 2040 ( Tilastokeskus) ,9 % (1258 hlöä) Kasvu
SALLA 1. Taustatietoa Väestö yli 65 v. 2014 2030 2040 (31.12.2014 Tilastokeskus) 3 781 31,9 % (1258 hlöä) 3 091 2 852 Ikääntyneiden määrä (lkm) 2013 2030 Kasvu 65 täyttäneet 1 240 (32%) 1 430 (46%) kasvu
LisätiedotSYDÄNPOTILAAN sekundaaripreventio ja kuntoutus HOITOPOLKU TAMPEREEN TERVEYSKESKUKSESSA / 2009 Sari Torkkeli
LIITE 5 SYDÄNPOTILAAN sekundaaripreventio ja kuntoutus HOITOPOLKU TAMPEREEN TERVEYSKESKUKSESSA / 2009 Sari Torkkeli TAYS Sydänkeskus TULPPA/Fysioterapia Epikriisi potilaalle, HASA, tk, tth, sydänyhdyshenkilölle
LisätiedotNYKYTILA-ANALYYSI LÄNSI-POHJAN TILANTEESTA
NYKYTILA-ANALYYSI LÄNSI-POHJAN ALUEEN MUISTISAIRAIDEN SA A HOIDON O TILANTEESTA Saara Bitter KEMI-TORNIO-KEMINMAA-TERVOLA annika@lapinmuistiyhdistys.fi YLITORNIO annika@lapinmuistiyhdistys.fi Kunnat ja
LisätiedotValmentaja-toimintamalli Espoon sairaalassa
Valmentaja-toimintamalli Espoon sairaalassa 12.6.2017 Valmentaja toimintamallin kehittyminen Potilaan ja omaisen tukihenkilön tai rinnalla kulkijan tarve sairaalahoidon aikana tunnistettiin jo Liittyvä
LisätiedotRAI-järjestelmä hauraan ikäihmisen ravitsemuksen tukena
RAI-järjestelmä hauraan ikäihmisen ravitsemuksen tukena Harriet Finne-Soveri Ikäihmisten palvelut, THL 26.9.2011 Esityksen nimi / Tekijä 1 Tiedetään että: Ikä, pitkäaikaissairaudet ja toiminnanvajaus altistavat
LisätiedotHanna Leskelä, fysioterapeutti Reetta Kananoja, avopalveluohjaaja
Hanna Leskelä, fysioterapeutti Reetta Kananoja, avopalveluohjaaja Lääkärin rooli toimintakykyä tukevan ja edistävän työn korostamisessa Kunnon Hoitaja koulutus kaipaa tuekseen laajan organisaation tuen
Lisätiedotyli 65 v ennuste 2030 ennuste 2040 ( Tilastokeskus) ,8 % (1163 hlöä)
POSIO 1. Taustatietoa Väestö yli 65 v. 2014 2030 2040 (31.12.2014 Tilastokeskus) 3 633 30,8 % (1163 hlöä) 2975 2766 Ikääntyneiden määrä (lkm) 2013 2030 Kasvu 65 täyttäneet 1123 (31 %) 1341 (45%) kasvu
LisätiedotKotiutushoitajatoiminta sisätautiosastolla A32 käytäntö ja hyödyt Päivi Ilkka
Kotiutushoitajatoiminta sisätautiosastolla A32 käytäntö ja hyödyt Osasto A32 34-paikkainen akuutti sydäntautien vuodeosasto hoitoajat lyhyet; noin 4vrk nopea vaihtuvuus päivystyspotilaiden osuus 50 % kotiutuksia
LisätiedotUusia tuulia : K sairaala Tarja Nylund
Uusia tuulia : K sairaala 7.9.2017 Tarja Nylund PALVELUIDEN KÄYTÖN JAKAUTUMINEN 2016 PERUSTERVEYDENHUOLTO ERIKOISSAIRAANHOITO Avokäynnit 718 000 Lääkärillä (32%) Avokäynnit 240 000 Lääkärillä (57 %) MTP
LisätiedotIkäihmisten varhainen tuki ja palvelut
Ikäihmisten varhainen tuki ja palvelut Ikääntyvien varhainen tuki Vanhuspalvelulaki: Hyvinvointia edistävät palvelut Ikääntyneen väestön hyvinvointia, terveyttä, toimintakykyä ja itsenäistä suoriutumista
LisätiedotKUNTOUTTAVA TYÖOTE LAITOKSESSA JA KOTIHOIDOSSA
KUNTOUTTAVA TYÖOTE LAITOKSESSA JA KOTIHOIDOSSA Geriatri Pirkko Jäntti 29.4.2014 Kirjallisuutta P. Kinnula, T. Malmi, E. Vauramo, Sisältöä soteuudistukseen, Tunnuslukuja terveydenhuollon alan suunnitteluun,
Lisätiedotyli 65 v ennuste 2030 ennuste 2040 ( Tilastokeskus) ,9 % (2617 hlöä)
KEMIJÄRVI 1. Taustatietoa Väestö yli 65 v. 2014 2030 2040 (31.12.2014 Tilastokeskus) 7 892 31,9 % (2617 hlöä) 6 517 6 068 Ikääntynden määrä (lkm) 2013 2030 Kasvu 65 täyttäneet 2 544 (32%) 2 901 (45%) kasvu
Lisätiedot