Miksi tiedeviestinnän koulutusta tutkijoille? Tutkija viestijänä: tutkimusyhteisö ja muut tiedon tarvitsijat
|
|
- Tero Heikkilä
- 8 vuotta sitten
- Katselukertoja:
Transkriptio
1 Miksi tiedeviestinnän koulutusta tutkijoille? Tutkija viestijänä: tutkimusyhteisö ja muut tiedon tarvitsijat Tutkijakoulujen hakuinfo ja tutkijan työelämätaidot, Helsinki Erkki Karvonen, YTT Professori, Informaatiotutkimus tkim ja viestintä Tiedeviestinnän maisteriohjelma, Oulun yliopisto (entiset kotisivut TaY) Miksi ylipäänsä viestiä? Miksi keksiä pyörä uudestaan? Seitsemän eri yhteiskuntaa keksi maanviljelyksen itsenäisesti vuotta sitten. Viimeisin keksijä (Amerikka) olisi oikaissut 7000 vuotta kehittelytyötä, jos olisi ollut viestintäyhteys tietämyksen kulkua varten. Yhteistyössä on muurahaismaista voimaa! Höyrykonetta 1700-luvulla ei enää tarvinnut keksiä kuin kerran. Internet verkosto vailla vertaa: ihmiskunnan super-aivo? Liikesalaisuudet - teollisuusvakoilu Tiede julkaisee, ei salaile. (?) J.R. McNeill & William H. McNeill: Verkottunut ihmiskunta. Yleiskatsaus maailmanhistoriaan. Vastapaino
2 Tiedeviestintä Tiedeviestintä Science communication Tieteellinen viestintä Scientific communication (erityisjulkisuus) - Tieteilijöiden vertaiskeskustelut. - Journaalit, seminaarit ym. Yleistajuinen tiedeviestintä Public understanding (communication) of science. (yleisjulkisuus) - Popularisoitu tiede (kirjat, media ym.) - Tieteilijä mediassa - TV -ohjelmat, tiedekeskukset ym. Tiedeviestintä 1) Tieteen sisäinen vertaiskommunikaatio on tieteen perusta. Tiede itseään korjaavana, julkisena järjestelmänä. Kollegiaalista: ei tiedollista hierarkiaa. Ei yksinkertaistamista tai sovittamista yleisön taustatietoon. Mitä tieteilijällä lisättävää yhteiseen tietoon? Keskustelu ja kiistelykin kollegoiden kanssa. 2) Tiede osana yhteiskuntaa. Yleistajuinen, populaari viestintä. Tiedollista hierarkiaa olemassa: asiantuntija kertoo maallikoille miten asiat ovat. Tutkijan odotetaan edustavan koko tutkimusalaa. Suhtautuminen yleistajuiseen tiedeviestintään vaihtelee tieteenalasta riippuen ja on muuttunut paljon myönteisemmäksi. Esimerkiksi historiatieteessä julkaistaan aivan loistavia yleistajuisia tiede/tietokirjoja. Heikki Ylikangas Suomen historian solmukohdat (2007). Mirkka Lappalainen: Maailman suurin raha (2006) ja Susimessu (2009). Kustaa H.J. Vilkuna: Neljä ruumista (2009). Mikko Ylikangas: Unileipää, kuolonvettä, speediä (2009). 2
3 Tieteen julkisuus? Julkisuus -käsitteen lähtökohtana keskustelutilan metafora (Habermas). Esim. antiikin Ateenan agora (tori) jossa kansalliskokous k k pidettiin. Demokratia. Forum, areena (kenttä, näyttämö). Media, kahvila, internet Öffentlichkeit, public sphere. Julkinen sfääri on abstraktio areenasta, jolla keskustelu tapahtuu. Se on hypoteettinen tila ( ) jossa ihmiset kohtaavat, jakavat ideoitaan ja keskustelevat niistä vaikuttaen toisiinsa. (Lilleker 2006: Key Concepts in Political Communication) Julkisuus Julkinen Ei-salaista Ei yksityisessä omistuksessa Ei intiimiä 3
4 Habermas: julkisuuden ihanne Jürgen Habermas: ns. porvarillisen julkisuuden ideaali Valistusajan perinne. Kaikilla sisäänpääsy (Universal access) Rationaali ja harkitseva väittely. (Rational debate) Arvoasemia ei noteerata (vs. armeija) (Disregard of rank) - Paras argumentti voittakoon. - Herruudesta vapaa keskustelu. Tieteen sisäisen julkisuuden ideaali Tieteen sosiologi Robert Mertonin mukaan modernin (luonnon)tieteen normit ovat: Kommunismi (Communalism) - tiedon jakaminen Universalismi (Universalism) - Väitteiden totuusarvoa on punnittava ennalta-annetuin epäpersoonallisin kriteerein riippumatta siitä kuka väitteen esittää. Pyyteettömyys (Disinterestedness) - En etsi valtaa Järjestelmällinen epäily (Organized Skepticism) - Kaikki väitteet automaattisesti epäiltäviksi. 4
5 Yleis- ja erityisjulkisuus Yleisjulkisuus on tarkoitettu periaatteessa kaikille kansalaisille. Media.Yleistajuisuus. Erityisjulkisuutta on esim. tieteenalan sisäinen julkisuus, keskustelufoorumit, seminaarit, journaalit. Vaaditaan erityistä kompetenssia. Julkisuus on tärkeä osa tiedettä. Ilkka Niiniluoto: tiede vs. sale. Tieteellinen erityisjulkisuus ensisijaista, mutta nykyisin myös tieteen yleisjulkisuus tärkeää. Julkisuus lähtökohta 2: John Dewey Ihmisen toiminnalla toisiin ihmisiin kohdentuvia vaikutuksia, jotka voivat olla ongelmallisia. (Esim. metelöiminen i kerrostalossa yöllä) Syntyy tarve nostaa esiin nämä ongelmakohdat ja ryhtyä ratkomaan niitä yhdessä keskustellen (järkiperäisesti?) Tällaisia jostakin asiasta julkisesti keskustelevia ryhmiä Dewey kutsuu julkisoksi (Public vs. audience) Myös tieteessä julkisoita. Tiede osallisena yhteiskunnan ongelmakeskusteluissa. Problem based learning. Yleistajuista, suomenkielistä. 5
6 Tiedeviestintä jatkumona Intraspesialistinen taso M. Bucchi: Science and the Media. A continuity model, stages Pedagoginen taso Interspesialistinen taso Populaari taso Ajattelun viestinnällisyys Serge Moscovici ja Hannah Arendt: Thinking society. Ajattelu tapahtuu ihmisten keskuudessa kommunikoidessa, ei niinkään yksilön päänsisäisessä yksinpuhelussa. Kirjoittaminen on tärkeä osa tutkimuksen prosessointia. Jos näin, niin pohdiskelu, keskustelu ja viestintä millä tahansa areenalla on ajattelua. Joka edistää tutkimusongelman prosessointia. Tapahtuuko ajattelu vain tieteellisessä artikkelissa? Yleistajuinen puheenvuoro voi olla lähtökohta tutkimukselle ja tieteelliselle projektille. 6
7 Tiedeviestinnän areenat professiot tiedeyhteisö opetus julkishallinto media kulttuuri politiikka kaupalliset markkinat kans. yhteiskunta Lähde: Esa Väliverronen Tiedeviestinnän käsitysten muutos Tieteen popularisointi - valistusta 2. Tieteen tiedotus - veronmaksajalla oikeus tietää 3. Tieteen markkinointi - Pr-työtä tutkimuksen oikeutuksen ja rahoituksen turvaksi 4. Tiedeviestintä - vuoropuhelua muun yhteiskunnan kanssa Lähde: Esa Väliverronen 7
8 Vrt. organisaatioviestinnän 4 vaihetta tai tasoa 1. Julkisuusagentti malli. Ilmaista mainosta tempuilla ja tempauksilla. 2. Julkisen informaation malli - Informointia. 3. Kaksisuuntainen epäsymmetrinen viestintä: markkinatutkimus kampanjointia. 4. Kaksisuuntainen i symmetrinen viestintä tä - dialogi, yhteistyö. Molemmat kuuntelevat toisiaan ja vaikuttavat toisiinsa. Grunig & Hunt 1984 Yleistajuisen tiedeviestinnän kaksi mallia: 1) traditionaalinen vs. 2) kriittinen paradigma 1) Traditionaalinen paradigma Lineaarinen viestinnän siirtomalli. Siirtää lähettäjältä median kautta vastaanottajille. Yleensä yksisuuntaista. Deficit model tietovaje. Yleisön astiat vajaana, niihin ammennetan ylhäältä. Yleisöllä ei pätevää tietoa, tieteellä on kaikki tarvittava tieto. Paternalismi Voimakas hierarkia. Arvokkainta on tieteilijöiden toisille eksperteille kohdistama viestintä. Vertaisviestintä. Kasvattaa ja valistaa, ylösrakentaa kansalaisia. Populaari viestintä nähdään täysin erilliseksi tieteestä. Valmiiden tulosten välittäminen. Valistaminen. Kääntämisen metafora. 8
9 Yleistajuisen tiedeviestinnän kaksi mallia: 1) traditionaalinen vs. 2) kriittinen paradigma 2) Kriittinen paradigma. Viestintä käsitetään vuorovaikutukseksi, kaksisuuntaiseksi; ihanne dialogi, jossa tiede paitsi puhuu myös kuuntelee. Tieteellä kontribuutio ti yhteiskunnan, maailman ongelmiin. Tiede osa yhteiskuntaa, se ei ole olemassa vain itselleen. Mikä on tieteen palvelutehtävä ihmiskunnalle? Asiakaslähtöisyys. - Vrt. yliopiston 3. tehtävä: vaikuttaminen yhteiskuntaan. (1. tutkimus, 2. opetus) Jyrkän erottamisen sijaan jatkumo tieteellisestä vertaisviestinnästä yleistajuiseen. Ihmiset eivät ole tyhjiä astioita, vaan heillä on tietoa, kiinnostusta, huolenaiheita, tarpeita, relevanssirakenteita, jotka sanelevat mitä ja miten he haluavat ottaa vastaan viestintää. Viestinnän puhuteltava ihmisten relevansseja. Päättäjät, harrastajat, sairastajat voivat tietää paljon. Jokainen on ekspertti jollakin alalla ja maallikko lukuisilla. Eettisyys ja poliittisuus ovat kuvioissa mukana. Public Engagement of Science and Technology (PEST) AAAS (The American Association for the Advancement of Science) has proposed building upon and moving beyond traditional public understanding di efforts, toward more comprehensive public-dialogue opportunities. AAAS CEO Dr. Alan I. Leshner, executive publisher of the journal Science: "We need to engage the public in a more open and honest, bidirectional dialogue about science and technology and the products they give rise to, addressing not only the inherent benefits, but also the limits, it perils and pitfalls. We need to respect the public's perspective and concerns and develop a partnership that can respond to them." 9
10 Engage MOT Englanti 4.8 englanti-suomi engage [ɪn'geɪdʒ] [ɪngeɪdʒ] vtr/itr 1 pitää yllä jkn mielenkiintoa, kiinnittää jkn huomio engage in - ryhtyä johonkin, osallistua, antautua keskusteluun. engage with - saada yhteys, osallistua (täysipainoisesti) Miksi yleistajuista tiedeviestintää? Isaac Asimov: Tärkeää ehkäistä lisääntyvä vihamielisyys ja epäilys tieteilijöitä ja näiden työtä kohtaan. Selittää mihin veronmaksajan rahat ovat menneet Taloudelliset edut tieteellisesti valveutuneesta yhteiskunnasta. Parantaa keskustelun tasoa kansalaisten paremmalla informoinnilla (well informed citizen). Parantaa tieteen rekrytointia nuorista. Jane Gregory and Steve Miller (2000). Science in public. Communication, culture, and credibility 10
11 Miksi yleistajuista tiedeviestintää?(2) Thomas and Durant (1987) Why should we promote the public understanding of science? Hyödyt tieteelle legitimiteetti, rahoitus Hyöty kansantaloudelle. Tiede keskeinen taloudellinen voimavara, jota syytä edistää. Hyöty maan maineelle ja vaikutusvallalle. Hyödyt yksilölle. Pärjätä paremmin muuttuvassa sosiaalisessa maailmassa. Hyöty demokraattiselle hallinnolle ja yhteiskunnalle kokonaisuutena. Älyllinen, esteettinen, moraalinen hyöty. Gregory & Miller 2000 Miksi julkisuutta laajemmalle yleisölle? (Jan Rydman) Tietävän ihmisen on helpompi toimia yhteiskunnassa ja suunnistaa kompleksisessa maailmassa. Kuilun kaventaminen tiedon tuottajien ja kuluttajien välillä: tasaarvoisuuden mahdollisuuden lisääminen yhteiskunnassa Demokratia ei toimi kunnolla ilman riittävää tiedon tasoa. Tietävä ihminen on onnellisempi tai kykenevämpi täydempään elämään; tieto lisää enemmän iloa kuin tuskaa? Kansalaisilla on oikeus tietoon. Tiedolla on arvo sinänsä Nuorten kiinnostuksen herättäminen tiedettä kohtaan tulevia opintoja ja urasuunnitelmia ajatellen. Päättäjiin vaikuttaminen suotuisten tutkimusedellytysten ja rahoituksen turvaamiseksi. 11
12 Kulttuurierot: media vs. tiede Journalistit arvostavat kiinnostavuutta, viihdyttävyyttä, yy koukuttamista, ihmislähtöisyyttä. Tieteilijät arvelevat asian riittävän. Tieteilijät ja journalistit pitävät erilaisista esittämistyyleistä (Journalistit: lukijan houkutteleminen; Ekspertit: pelkät faktat.) Journalistit painottavat vahvasti enemmän journalismin vallan vahtikoira -tehtävää. Tieteilijöillä ilijöillä on kasvattavampi (paternalistic) ti asenne yleisöön kuin journalisteilla. Kulttuurierot (2) Tieteilijät odottavat median tukevan omia tavoitteitaan, mutta journalistit välinpitämättömiä näiden suhteen. Tieteilijöillä ja journalisteilla erimielisyyttä rooleista ja vallasta tekstin muotoilun suhteen. 12
13 Tieteilijät oman kulttuurinsa vankeja Tieteilijät kohtaavat journalistin oman tieteellisen kulttuurinsa pohjalta: 1) kanssakäyminen toisten tieteilijöiden kanssa ( vaikeus), 2) opiskelijoiden opettaminen ( ärsyttävyys), 3) julkaiseminen tieteellisissä julkaisuissa (aika, pituus). Kaikki nämä ongelmallisia. Toisen kulttuurin tuntemusta syytä opiskella. Jännitteitä jää, mutta eri intressit tiedostetaan. Pääosin suhde symbioottinen. Molemmat hyötyvät. Tutkijan on hyvä muistaa, että Journalismi on eri asia kuin tutkimus. Haluamme tai emme, medialla on erilaiset pelisäännöt kuin tieteellä. Journalistit arvostavat kiinnostavuutta, viihdyttävyyttä, koukuttamista, ihmislähtöisyyttä. Tieteilijät arvelevat asian riittävän. Journalistisen työn ihanne on skuuppi, ennen muita uutisoida. Tieteen ja journalismin kriteerit eivät aina kohtaa. Ehkeivät edes voi täysin kohdata. Usein kuitenkin molemminpuolinen hyöty, symbioosi. Journalistit odottavat, että asiantuntija ylittää ahtaat tieteelliset normit median kanssa asioidessaan. Tiede on yleisjoukkoviestimille vain aihepiiri muiden joukossa. Tiede joutuu kilpailemaan kiinnostavuudella toisten aiheiden kanssa. Tutkijoille ill ja tiedeviestinnälle i olisi i hyödyllistä, jos median käytännön toimintaa tunnettaisiin paremmin. Vastaavasti: ei olisi pahitteeksi mediaväellekään tutustua tutkimuksen pelisääntöihin ja käytäntöihin. 13
14 Tiedeviestinnän koulutusta Suomessa Tiedeviestinnän maisteriohjelma, Oulun yliopisto alkaen. 120 op. Helsingin yliopiston viestinnän laitos tiedeviestinnän opintokokonaisuus 22 op (jatko-opiskelijoille) 15 opisk. 14
Tieteen julkisuus ja tiedeviestintä. Esa Väliverronen
Tieteen julkisuus ja tiedeviestintä Esa Väliverronen 7.3.2007 Tiedeviestintä miksi nyt? Tieteen ja yhteiskunnan suhde murroksessa - kolmas tehtävä, vaikuttavuus... Tutkimuskulttuurit murroksessa - moni/poikkitieteellisyys,
LisätiedotAsumisen tulevaisuus -tutkimusohjelman viestintä. Tiedottaja Leena Vähäkylä 22.11.2011
Asumisen tulevaisuus -tutkimusohjelman viestintä Tiedottaja Leena Vähäkylä 22.11.2011 Viestintä Akatemian tavoitteiden näkökulmasta Yhtenä Suomen Akatemian strategisena tavoitteena on tutkimuksen vaikuttavuuden
LisätiedotTiede ja media: kaksi kulttuuria? Näkökulmia tiedejournalismiin
Tiede ja media: kaksi kulttuuria? Näkökulmia tiedejournalismiin Tieteen julkisuus ja tiedeviestintä Esa Väliverronen Luento 2 (10.9.2015) syvällisyys asiat logiikka kysymykset abstrakti teoreettinen periaatteet
LisätiedotTiedeviestinnän instituutiot ja käytännöt. VTT Tuomo Mörä kl 2010
Tiedeviestinnän instituutiot ja käytännöt VTT Tuomo Mörä kl 2010 Kurssin suorittaminen Luennot Oppimispäiväkirja Essee Läsnäolo: alle viiden luentopäivän oppimispäiväkirjan tekeminen alentaa arvosanaa,
LisätiedotTiedeohjelmien analyysi Tuomo Mörä
Tiedeohjelmien analyysi 25.3.14 Tuomo Mörä Tausta ja tavoitteet Tiedeohjelmien analyysiin ei ole oppikirjoja tai formaaleja analyysimenetelmiä tätäkin harjoitusta käytetään menetelmän kehittämiseen Tavoitteena
LisätiedotTiedeohjelmien analyysi Tuomo Mörä
Tiedeohjelmien analyysi 26.3.15 Tuomo Mörä Tausta ja tavoitteet Tiedeohjelmien analyysiin ei ole oppikirjoja tai formaaleja analyysimenetelmiä tätäkin harjoitusta käytetään menetelmän kehittämiseen Tavoitteena
LisätiedotMILLAISTA ON TULEVAISUUDEN VIESTINTÄ? Pekka Sauri Viestintä viranomaistoiminnassa
MILLAISTA ON TULEVAISUUDEN VIESTINTÄ? Pekka Sauri Viestintä viranomaistoiminnassa 7.9.2017 Demokratian perusta on kansalaisten ja julkishallinnon niin valtion kuin kuntienkin välinen suhde Kaikki hallinto
LisätiedotAsuntopolitiikan tutkimus ja julkinen keskustelu
Asuntopolitiikan tutkimus ja julkinen keskustelu ASU-vuosiseminaari, Lahti 23.-24.10.2014 Asuntopolitiikka muutoksessa konsortio Hanna Kettunen (sekä Tuula Laukkanen ja Christer Bengs) Konsortion hankkeiden
LisätiedotTiedeohjelmien analyysi Tuomo Mörä
Tiedeohjelmien analyysi 21.3.17 Tuomo Mörä Tämä pp-esitys löytyy kurssiohjelmasivulta http://blogs.helsinki.fi/mora/tiedeviestinta-2/ kohdasta Tiede sähköisissä viestimissä Tausta ja tavoitteet Tavoitteena
LisätiedotTieteellisen artikkelin kirjoittaminen ja julkaiseminen
Tieteellisen artikkelin kirjoittaminen ja julkaiseminen Dosentti Mikko Ketola Kirkkohistorian laitos Workshop tohtorikurssilla toukokuussa 2008 Teologinen tiedekunta Workshopin sisältö Miksi kirjoittaa
LisätiedotPR, mediasuhteet ja journalismi. Timo Pihlajamäki HUMAK INNOverkko 2012
PR, mediasuhteet ja journalismi Timo Pihlajamäki HUMAK INNOverkko 2012 Viestinnän ja markkinoinnin integraatio Imago Brandi Maine Yksinkertainen viestinnän perusasetelma Lähde: Karvonen, E. Suomalainen
LisätiedotTIEDE KUULUU KAIKILLE. Helsingin yliopisto Pirjo Hiidenmaa
TIEDE KUULUU KAIKILLE Helsingin yliopisto Pirjo Hiidenmaa 14.1.2015 Case 1: Tutkimusryhmäsi onnistuu osoittamaan kovien eläinrasvojen ja sydäntautien yhteyden. Tutkimustulokset on raportoitu kansainväliselle
LisätiedotVerkostoituminen, näkyvyys ja markkinointi. Annukka Jyrämä 10.11.2014
Verkostoituminen, näkyvyys ja markkinointi 10.11.2014 Verkostoituminen http://images.google.fi/images?q=aboriginal+art&hl=fi&um=1&ie=utf 8&sa=X&oi=images&ct=title Verkostoituminen Verkostoteoriat: markkinat
LisätiedotAsiakkaiden osallistaminen on innovaation paras lanseeraus. Laura Forsman FFF, Turun Yliopisto
Asiakkaiden osallistaminen on innovaation paras lanseeraus Laura Forsman FFF, Turun Yliopisto Tuotteita käyttävistä ihmisistä on tullut parempia mainoksia, kuin perinteisistä medioista Miksi näin on? 3
LisätiedotKenelle tutkimusetiikan koulutus kuuluu? Heidi Hyytinen ja Iina Kohonen TENK 29.10.2014
Kenelle tutkimusetiikan koulutus kuuluu? Heidi Hyytinen ja Iina Kohonen TENK 29.10.2014 Johdannoksi Yliopisto-opintojen tavoitteena on tukea opiskelijoiden oman alan akateemisen asiantuntijuuden rakentumista
LisätiedotAltmetriikka teoriaa ja käytäntöä
Altmetriikka teoriaa ja käytäntöä Maria Forsman (HULib) STKS:n tutkijapalveluiden työryhmän seminaari Tutkijapalvelut näkyviksi tutkijapalvelut ja kirjaston rooli Tieteiden talo 4.11.2013 5.11.2013 1 Mitä
LisätiedotMiten julkinen hallinto voi hyödyntää sosiaalista mediaa? Pekka Sauri Keva päivä
Miten julkinen hallinto voi hyödyntää sosiaalista mediaa? Pekka Sauri Keva päivä 17.3.2016 Maailman olennaiset muutokset 1: Tieto kaikkien saatavilla Jokaisella kansalaisella on taskussaan kaikki maailmassa
LisätiedotVAIKUTTAVUUSARVIOINNIN HAASTEET
Suomen Akatemia & TEKES seminaari 12.10.2005 VAIKUTTAVUUSARVIOINNIN HAASTEET Arto Mustajoki Helsingin yliopisto Suomen Akatemia Kulttuurin ja yhteiskunnan tutkimuksen toimikunta (Esityksen alkuosassa on
LisätiedotKysely tutkijoiden asiantuntijaroolissa saamasta palautteesta. Tulosten käyttö
Kysely tutkijoiden asiantuntijaroolissa saamasta palautteesta. Tulosyhteenveto Tulosten käyttö Julkisen esiintymisen määrä ja kanavat Millä tavoin olet itse esiintynyt julkisuudessa asiantuntijaroolissa?
LisätiedotTIEDEKULMA 2017 MEDIA CORNER TAUSTAMATERIAALIA
TIEDEKULMA 2017 MEDIA CORNER TAUSTAMATERIAALIA MEDIA CORNER TIEDESISÄLTÖJEN KV- NÄKYVYYDEN MAKSIMOINTI MEDIA CORNER Media Cornerista löydät apua ja työvälineitä tiedesisältöjen omatoimiseen tuottamiseen
LisätiedotSUKELLUS TULEVAISUUDEN OPPIMISEEN
SUKELLUS TULEVAISUUDEN OPPIMISEEN Prof Kirsti Lonka kirstilonka.fi, Twitter: @kirstilonka Opettajankoulutuslaitos Helsingin yliopisto Blogs.helsinki.fi/mindthegap Blogs.helsinki.fi/mindthegap Opettajan
LisätiedotOpiskelu, työ ja toimeentulo ENA6 ENA3 Opiskelu ja työ. Kulttuuri-ilmiöitä ENA3 ENA5 Kulttuuri
ÄIDINKIELI VANHA LO LO 2016 AKOLLINEN KOODI KOODI KURINIMI VANHA / Tekstit ja vuorovaikutus ÄI1 ÄI1 Kieli tekstit ja vuorovaikutus Kieli, kulttuuri ja identiteetti ÄI2 ÄI6 oveltavin osin; kieli kulttuuri
LisätiedotLaskennallisen fysiikan esimerkkejä avoimesta tutkimuksesta Esa Räsänen Fysiikan laitos, Tampereen teknillinen yliopisto
Laskennallisen fysiikan esimerkkejä avoimesta tutkimuksesta Esa Räsänen Fysiikan laitos, Tampereen teknillinen yliopisto Julian Voss, Quantum man, 2006 (City of Moses Lake, Washington, USA) Kolme näkökulmaa
LisätiedotFT Henna Makkonen-Craig Äidinkielen ja kirjallisuuden opetuksen foorumi 2. 3.8.2011
FT Henna Makkonen-Craig Äidinkielen ja kirjallisuuden opetuksen foorumi 2. 3.8.2011 Esityksen rakenne Johdannoksi Tekstilajin eli genren määrittelyä Millaisin eri tavoin tekstilajia voidaan tutkia? Millaisista
LisätiedotKommentteja Robert Arnkilin puheenvuoroon Tutkimuksen ja käytännön vuoropuhelu. Keijo Räsänen keijo.rasanen@aalto.fi
Kommentteja Robert Arnkilin puheenvuoroon Tutkimuksen ja käytännön vuoropuhelu Keijo Räsänen keijo.rasanen@aalto.fi 1. Mitä Robert sanoi, ymmärrykseni mukaan 2. Kommenttieni tausta, osin samanlaisessa
LisätiedotConstructive Alignment in Specialisation Studies in Industrial Pharmacy in Finland
Constructive Alignment in Specialisation Studies in Industrial Pharmacy in Finland Anne Mari Juppo, Nina Katajavuori University of Helsinki Faculty of Pharmacy 23.7.2012 1 Background Pedagogic research
LisätiedotCo-Design Yhteissuunnittelu
Co-Design Yhteissuunnittelu Tuuli Mattelmäki DA, associate professor Aalto University School of Arts, Design and Architecture School of Arts, Design and Architecture design with and for people Codesign
LisätiedotLAPSET JA NUORET VAIKUTTAJINA MEDIASSA: PEDAGOGISIA NÄKÖKULMIA
LAPSET JA NUORET VAIKUTTAJINA MEDIASSA: PEDAGOGISIA NÄKÖKULMIA S I R K K U K O T I L A I N E N F T, P R O F E S S O R I T A M P E R E E N Y L I O P I S T O Lasten ja nuorten vaikuttaminen mediassa? Miksi
LisätiedotTiedeviestinnän instituutiot ja käytännöt. VTT, yliopistonlehtori Tuomo Mörä Sosiaalitieteiden laitos 14.1.2015
Tiedeviestinnän instituutiot ja käytännöt VTT, yliopistonlehtori Tuomo Mörä Sosiaalitieteiden laitos 14.1.2015 Kurssin suorittaminen Luennot Oppimispäiväkirja Essee Läsnäolo: alle kuuden luentopäivän oppimispäiväkirjan
LisätiedotViestintä, perusopinnot 25 op (PVK-100)
Viestintä, perusopinnot 25 op (PVK-100) Viestintä 25 op PVK-V130 Viestinnän tutkimuksen perusteet 5 op, luennot 20 t + tentti, Hannele Porkka PVK-V150 Viestinnän rakenteet ja etiikka 5 op, verkkokurssi,
LisätiedotLaskennallisen fysiikan esimerkkejä avoimesta tutkimuksesta Esa Räsänen Fysiikan laitos, Tampereen teknillinen yliopisto
Laskennallisen fysiikan esimerkkejä avoimesta tutkimuksesta Esa Räsänen Fysiikan laitos, Tampereen teknillinen yliopisto Julian Voss, Quantum man, 2006 (City of Moses Lake, Washington, USA) Kolme näkökulmaa
LisätiedotZA4880. Flash Eurobarometer 239 (Young people and science) Country Specific Questionnaire Finland
ZA4880 Flash Eurobarometer 239 (Young people and science) Country Specific Questionnaire Finland FLASH 239 YOUNG PEOPLE AND SCIENCE D1. Sukupuoli [ÄLÄ KYSY - MERKITSE SOPIVIN] Mies...1 Nainen...2 D2. Minkä
LisätiedotERKKI HUJANEN MITEN MEDIA TOIMII? Popup Media/Technopolis Oulu 25.8.2015 Erkki Hujanen Kaleva
MITEN MEDIA TOIMII? Popup Media/Technopolis Oulu 25.8.2015 Erkki Hujanen Kaleva KALEVA Suurin media-alan konserni Pohjois-Suomessa tarjoaa asiakkailleen tuoreita uutisia, kiinnostavia juttuja ja hyödyllisiä
LisätiedotTäältä tullaan! Nuoret journalistit -tutkimus TAT-ryhmä 2011
Täältä tullaan! Nuoret journalistit -tutkimus TAT-ryhmä 2011 Nuoret journalistit -tutkimus Nuoret journalistit -tutkimuksessa kiinnostuksen kohteena ovat journalismin uudet sukupolvet. Millainen on tulevien
LisätiedotVenäjän ja Itä-Euroopan tutkimuksen maisterikoulu ja e- learning
Venäjän ja Itä-Euroopan tutkimuksen maisterikoulu ja e- learning Jouni Järvinen jouni.jarvinen@helsinki.fi Oulu 26.8.2005 Aleksanteri-instituutti Venäjän ja Itä-Euroopan tutkimuksen maisterikoulu Valtakunnallinen
LisätiedotAvoin julkaiseminen (Open Access) tarkoittaa tieteellisen tiedon avointa saatavuutta internetissä.
Esityksen sisältö Mitä OA on Miksi avoimutta tulisi suosia Miten sitä toteutetaan Mikä estää avointa julkaisemista Edistävät tekijät Kirjastojen rooli OA-maailmassa Avoin julkaiseminen (Open Access) tarkoittaa
LisätiedotJUJUPRIX 2015. Kalle Tuominen & Timo Mäkeläinen Markkinointiviestinnän suunnittelutoimisto Mainio Oy. kalle@mainiota.fi timo.makelainen@mainiota.
JUJUPRIX 2015 Kalle Tuominen & Timo Mäkeläinen Markkinointiviestinnän suunnittelutoimisto Mainio Oy kalle@mainiota.fi timo.makelainen@mainiota.fi Tampere matkailukohteena. Tampere on Pohjoismaiden suurin
LisätiedotVertaistalous hurmaa kuluttajia
Vertaistalous hurmaa kuluttajia #vertaistalous This is the first new economic system to enter onto the world stage since the advent of capitalism and socialism in the early 19th century, making it a remarkable
LisätiedotVANHAN (2012-2015) JA UUDEN (2015-2018) OPETUSSUUNNITELMAN VASTAAVUUDET
26.5.2015 VANHAN (2012-2015) JA UUDEN (2015-2018) OPETUSSUUNNITELMAN VASTAAVUUDET Vastaavuustaulukko on laadittu uuden opetussuunnitelman näkökulmasta eli katsotaan, mitkä vanhan opetussuunnitelman opintojaksoista
LisätiedotTEKSTIÄ YLEISÖLLE - tarina viestinnässä
TEKSTIÄ YLEISÖLLE - tarina viestinnässä Lionspiirin viestintäkoulutus Erkki Hujanen, Oulu 8.10.2015 WWW.KALEVA.FI KALEVA-KONSERNI Pohjois-Suomen suurin media-alan konserni, joka tarjoaa asiakkailleen tuoreita
LisätiedotNÄKYVILLÄ KAIKEN AIKAA JULKISHALLINTO HUOMIOTALOUDESSA
NÄKYVILLÄ KAIKEN AIKAA JULKISHALLINTO HUOMIOTALOUDESSA Pekka Sauri Työelämäprofessori, Helsingin yliopisto JAT ry:n Viestintäpäivät 15.3.2018 Julkishallinnon on löydettävä omat keinonsa profiloitumiseen
LisätiedotTIETEEN PÄIVÄT OULUSSA 1.-2.9.2015
1 TIETEEN PÄIVÄT OULUSSA 1.-2.9.2015 Oulun Yliopisto / Tieteen päivät 2015 2 TIETEEN PÄIVÄT Järjestetään Oulussa osana yliopiston avajaisviikon ohjelmaa Tieteen päivät järjestetään saman konseptin mukaisesti
LisätiedotKuluttajien arvoa luovat käytänteet
Kuluttajien arvoa luovat käytänteet Case Reino & Aino Elina Leppälä (FM) Tampereen Yliopisto Yhtymäkohdat markkinoinnin ja kuluttajatutkimuksen teoriaan Kuluttajat kanssaluojina => arvo on kuluttajan määrittelemää
LisätiedotDialogin missiona on parempi työelämä
VIMMA 6.6. 2013 Dialogin missiona on parempi työelämä Amis-Dialogi yhdisti yritykset ja opiskelijat vuoropuheluun rakentamaan yhdessä parempaa tulevaisuuden työtä. Amis-Dialogia tehtiin isolla porukalla
LisätiedotLauri Hellsten, Espoon yhteislyseon lukio Mika Setälä, Lempäälän lukio
Lukion opetussuunnitelman perusteet 2016 Teemaopinnot Lauri Hellsten, Espoon yhteislyseon lukio Mika Setälä, Lempäälän lukio 1 5.22 Teemaopinnot "Teemaopinnot ovat eri tiedonaloja yhdistäviä opintoja.
LisätiedotYLEISESITTELY: MITÄ ON AVOIN TIEDE? Ilkka Niiniluoto Helsingin yliopisto OKM:n seminaari
YLEISESITTELY: MITÄ ON AVOIN TIEDE? Ilkka Niiniluoto Helsingin yliopisto OKM:n seminaari 2.12.2013 TIETEELLINEN TIETO tiedeyhteisön synty 1660-luvulla tieteellinen tieto on julkista tieteen itseäänkorjaavuus
LisätiedotTiedeviestinnän instituutiot ja käytännöt DOS., YLIOPISTONLEHTORI TUOMO MÖRÄ SOSIAALITIETEIDEN LAITOS
Tiedeviestinnän instituutiot ja käytännöt DOS., YLIOPISTONLEHTORI TUOMO MÖRÄ SOSIAALITIETEIDEN LAITOS 17.1.2017 Kurssin suorittaminen Luennot Oppimispäiväkirja Essee Läsnäolo: alle kuuden luentopäivän
LisätiedotTiedeviestinnän instituutiot ja käytännöt. Dos., yliopistonlehtori Tuomo Mörä Sosiaalitieteiden laitos
Tiedeviestinnän instituutiot ja käytännöt Dos., yliopistonlehtori Tuomo Mörä Sosiaalitieteiden laitos 20.1.2016 Kurssin suorittaminen Luennot Oppimispäiväkirja Essee Läsnäolo: alle kuuden luentopäivän
LisätiedotSosiaalisen median mahdollisuudet matkailualalla
@MeltwaterFIN Sosiaalisen median mahdollisuudet matkailualalla Valtteri Pihlajaniemi Key Account Manager Meltwater Group 0 Sisältö @MeltwaterFIN I. PARI SANAA MELTWATERISTA II. SOSIAALISEN MEDIAN SEURANTA
LisätiedotLuomutuotannon tutkijat ja tuottajat tiedeviestinnän kentällä
Luomutuotannon tutkijat ja tuottajat tiedeviestinnän kentällä Jatko-opiskelija, VTM Anne Hytönen Helsingin yliopisto Luomuinstituutin tutkijaseminaari Anttola 19.5.2015 Esityksen rakenne Taustaa Tutkimuskysymykset
LisätiedotMaailmankansalaisuuden filosofian haasteet
Maailmankansalaisuuden filosofian haasteet Luento Vieraasta Veljeksi Projektin ja Miessakit ry:n luentosarjassa Mies Suomessa, Suomi miehessä Juha Sihvola Professori, johtaja Tuktijakollegium, Helsingin
LisätiedotKöyhä vai ihminen, joka elää köyhyydessä? Kielellä on väliä. Maria Ohisalo, tutkija, Y-Säätiö
Kielellä on väliä Maria Ohisalo, tutkija, Y-Säätiö 1 Teema: Osallisuus, voimaantuminen ja integraatio Kuka on osallinen, kuinka osallisuutta rakennetaan jne., sillä kuinka ihmisiä luokittelemme on väliä
LisätiedotYliopisto-opinnoissa karttuvat työelämätaidot. Eila Pajarre, Mira Valkonen ja Sanna Kivimäki TTY
Yliopisto-opinnoissa karttuvat työelämätaidot Eila Pajarre, Mira Valkonen ja Sanna Kivimäki TTY Top 5 desirable future work skills Judgment and decision making: Considering the relative costs and benefits
LisätiedotPOLITIIKAN JA VIESTINNÄN MAISTERIOHJELMA TERVETULOA!
POLITIIKAN JA VIESTINNÄN MAISTERIOHJELMA TERVETULOA! 1.9.2017 05/09/2017 POLITIIKAN JA VIESTINNÄN MAISTERIOHJELMA INFOTILAISUUDEN OHJELMA: Ohjelman yleinen esittely (Mikko Mattila) Oppiainevastaavien puheenvuorot
LisätiedotPUOLUEIDEN JÄSENMÄÄRÄT LASKEVAT EUROOPASSA UUDELLEEN- ARVIOINNIN PAIKKA
012 Peruste #1 2 2015 väki ja valta PUOLUEIDEN JÄSENMÄÄRÄT LASKEVAT EUROOPASSA UUDELLEEN- ARVIOINNIN PAIKKA Puoluejäsenyyksien määrä vaihtelee suuresti Euroopan maissa. Vaihtelusta huolimatta luvut ovat
LisätiedotKAMU - Kaveriohjausta maahanmuuttajille
KAMU - Kaveriohjausta maahanmuuttajille Vapaaehtoistoiminnan harjoittelu - oppimisen arviointilomake sosionomiopiskelijoille Lomake täytetään vapaaehtoistoiminnan harjoittelun (4. Harjoittelu) lopuksi
LisätiedotSosiaali- ja terveysalan toimialamalli tiedolla johtamisen avuksi
KOKONAISARKKITEHTUURI HYVINVOINTIPALVELUISSA - SEMINAARI 4.12.2012, KUOPIO Sosiaali- ja terveysalan toimialamalli tiedolla johtamisen avuksi Jaana Sinipuro, Senior Advisor, SAS Nordic CoE for Healthcare
LisätiedotMiten pääsen alkuun?
26.11.14 Miten pääsen alkuun? LL Markku Lehikoinen 27.11.2014 Sidonnaisuudet: HY, Akateeminen terveyskeskus ja Helsingin Sosiaali- ja terveysvirasto, Töölön ta Osa-aikaisen tutkijan arki Aikataulut uusiksi
LisätiedotKaupunkiaktivismi-työpaja 17.11.2015. Kaupunkisuunnittelu Sosiaalinen media Avoin data
Kaupunkiaktivismi-työpaja 17.11.2015 Kaupunkisuunnittelu Sosiaalinen media Avoin data Julkisen hallinnon kannattaa muuttua kansalaisyhteiskunnan mukana Visio 1: Kaupunkilaiset ottavat vähitellen itselleen
LisätiedotTAMPEREEN YLIOPISTON KIRJASTO JULKAISUKESKUS
Esityksen pääkohdat Yliopistot kustantajina Helsingin yliopisto Väitöskirjan julkaisuprosessi Tampereen yliopistossa Verkkojulkaiseminen ja väitöskirjan myynti Yliopistot kustantajina Kustantamisen perinteinen
LisätiedotKoululaisten oma yhteiskunta
Koululaisten oma yhteiskunta Yrityskylä on kuudesluokkalaisille suunnattu yhteiskunnan, työelämän ja yrittäjyyden oppimisympäristö. Yrityskylä on pienoiskaupunki, jossa on vähintään 15 eri yrityksen ja
LisätiedotPaneelin 20 näkökulma. Sami Pihlström Tutkijakollegium & teologinen tdk, Helsingin yliopisto sami.pihlstrom@helsinki.fi
Paneelin 20 näkökulma Sami Pihlström Tutkijakollegium & teologinen tdk, Helsingin yliopisto sami.pihlstrom@helsinki.fi Tutkijakollegium/ Sami Pihlström/ JUFO-seminaari 3.2.2015 1 Taustaa Paneeli 20: Filosofia
LisätiedotNäkökulmia tietoyhteiskuntavalmiuksiin
Näkökulmia tietoyhteiskuntavalmiuksiin Tietotekniikka oppiaineeksi peruskouluun Ralph-Johan Back Imped Åbo Akademi & Turun yliopisto 18. maaliskuuta 2010 Taustaa Tietojenkäsittelytieteen professori, Åbo
LisätiedotVAIKUTTAVA YMPÄRISTÖTUTKIMUS
VAIKUTTAVA YMPÄRISTÖTUTKIMUS Outi Silfverberg Ympäristötiedon foorumi Julkinen ja vaikuttava tiede YHYS Politiikkadialogi 2018 6.6.2018 MITÄ ON VAIKUTTAVA TIEDE? 1. Innovaatiotiede Tiedettä markkinoille
LisätiedotTutkija, maailma tarvitsee sinua!
Tutkija, maailma tarvitsee sinua! Yleistajuistamisen perusteet VNK-SELVITYSTOIMINNAN VIESTINTÄ- JA HYÖDYNTÄJÄDIALOGIN KOULUTUSTYÖPAJA 17.11. LIISA MAYOW, KASKAS MEDIA Mitä jos maailman kaikki ongelmat
LisätiedotAnonyymi. Äänestä tänään kadut huomenna!
Anonyymi Äänestä tänään kadut huomenna! 2007 Yhteiskunnassamme valtaa pitää pieni, rikas, poliittinen ja taloudellinen eliitti. Kilpailu rahasta ja vallasta leimaa kaikkia aloja. Suuryritysten rikastuessa
LisätiedotCopernicus, Sentinels, Finland. Erja Ämmälahti Tekes,
Copernicus, Sentinels, Finland Erja Ämmälahti Tekes, 24.5.2016 Finnish Space industry in the European context European Space industry has been constantly growing and increasing its direct employment in
LisätiedotKunta-alan tutkijoiden läsnäolo sosiaalisessa mediassa
Riikka Laaninen 8.1.015 Kunta-alan tutkijoiden läsnäolo sosiaalisessa mediassa Sisällys 1. Tutkimuksen esittely.... Tutkimukseen vastanneet.... Somen nykyinen käyttö.... Miten tutkijat käyttävät somea
LisätiedotAvoimen lähdekoodin kehitysmallit
Avoimen lähdekoodin kehitysmallit Arto Teräs Avoimen lähdekoodin ohjelmistot teknisessä laskennassa -työpaja CSC, 25.5.2009 Avoimen lähdekoodin kehitysmallit / Arto Teräs 2009-05-25
LisätiedotRakenteellisen sosiaalityön aika Sosiaalisen raportoinnin uusi tuleminen
Rakenteellisen sosiaalityön aika Sosiaalisen raportoinnin uusi tuleminen MARJAANA SEPPÄNEN M A R J A A N A. S E P P Ä N E N @ U L A P L A N D. F I K I I T O K S E T : A N N E L I P O H J O L A J A M E
LisätiedotOperaatiotutkimus ja MATINE Professori Ilkka Virtanen
Operaatiotutkimus ja MATINE Professori Ilkka Virtanen FORS-seminaari Turvallisuus ja riskianalyysi Teknillinen korkeakoulu 13.11.2008 MATINEn tehtävä Maanpuolustuksen tieteellinen neuvottelukunta (MATINE)
LisätiedotRinnakkaistallentamisen kulttuurin edistäminen JSBE:llä. Open Access -seminaari Tohtorikoulutettava Jussi Heikkilä
Rinnakkaistallentamisen kulttuurin edistäminen JSBE:llä Open Access -seminaari Tohtorikoulutettava Jussi Heikkilä 22.10.2015 Informaatioparadoksi tutkimuksessa Arrow (1962, s.615): -- there is a fundamental
LisätiedotTyöelämä omiin käsiin: Erottaudu massasta, innostu ja tee unelmistasi totta!
Työelämä omiin käsiin: Erottaudu massasta, innostu ja tee unelmistasi totta! Tuula Kurkisuo KM, Erityisopettaja,Tiimimestari Omnian ammattiopiston yrittäjyyspolkuvastaava TYÖTAITAJAHANKE, vastuuvalmentaja
LisätiedotOsallistuminen ja asukasdemokratia. Jenni Airaksinen
Osallistuminen ja asukasdemokratia Jenni Airaksinen Demokratia EDUSTUKSELLINEN DEMOKRATIA Eliitti päättää SUORA DEMOKRATIA Vapaat miehet torilla PLURALISTINEN LÄHESTYMISTAPA Yhdistää suoraa osallistumista
LisätiedotPasilan studiot. Median & luovien alojen keskus. Ilkka Rahkonen, Chief Partnership Officer, Operations, Yleisradio Oy
Pasilan studiot Median & luovien alojen keskus Ilkka Rahkonen, Chief Partnership Officer, Operations, Yleisradio Oy Suomalainen elokuvateollisuus hyötyy tästä ihan varmasti. Tässä kannattaa olla mukana
LisätiedotSosiaalisen toimiluvan käsite ja paikallinen hallinta
Sosiaalisen toimiluvan käsite ja paikallinen hallinta Kuopasta kansalle kaivosteollisuuden hyväksyntä ja paikallinen hallinta 17.3.2015 Lasse Peltonen, SYKE Hyväksyttävyyden ja sosiaalisen toimiluvan ajankohtaisuus
LisätiedotMitä saamme aikaan 20 miljoonalla eurolla? ja miten kerromme siitä tuloksista kiinnostuneille ja kiinnostuville?
Mitä saamme aikaan 20 miljoonalla eurolla? ja miten kerromme siitä tuloksista kiinnostuneille ja kiinnostuville? Mikä on tutkimusohjelman tai hankkeen tulos? Tutkijoille työtä, opinnäytteitä, meriittejä
LisätiedotKöyhä vai ihminen, joka elää köyhyydessä? Kielellä on väliä
Kielellä on väliä twitter.com/mariaohisalo Maria Ohisalo, YTT, tutkija, Y-Säätiö facebook.com/ohisalomaria 1 Kielellä on väliä Kieli rakentaa maailmaamme ja suuntaa toimintaamme Arkikielessä köyhä on terminä
LisätiedotTieteen ja julkisuuden välisen suhteen tulevaisuus. Tuomo Mörä Tiedeviestinnän instituutiot ja käytännöt
Tieteen ja julkisuuden välisen suhteen tulevaisuus Tuomo Mörä Tiedeviestinnän instituutiot ja käytännöt 25.2.15 Muutoksia tiedeviestinnän toimintaympäristössä Viestinnän roolin kasvu tiedeyhteisössä Ulkopuolisen
LisätiedotAjankohtaista Suomen Akatemiasta
Ajankohtaista Suomen Akatemiasta Heikki Mannila 12.8.2015 1 Julkisen rahoituksen arvioidut rahavirrat 2015 900? Ammattikorkeakoulut Opetus- ja kulttuuriministeriö 270+55 Suomen Akatemia 1900 50 Yliopistot
LisätiedotRahoittajat ja tiedon julkisuus. Pirjo Hiidenmaa Suomen Akatemia 3.5.2010
Rahoittajat ja tiedon julkisuus Pirjo Hiidenmaa Suomen Akatemia 3.5.2010 Periaate Julkisella rahalla tehty tutkimus on julkista. Berliinin julkilausuma 2003. ESF + EUROHORCS: Tiekartta 2008 Julkisuus koskee
LisätiedotTerveysalan uudistaminen yritysten, korkeakoulujen ja palvelujärjestelmän yhteistyöllä 15.4.2015
Terveysalan uudistaminen yritysten, korkeakoulujen ja palvelujärjestelmän yhteistyöllä 15.4.2015 Reijo Salonen Johtaja, Lääketutkimus ja kehitys Orion Yliopistot Terveydenhoito Teollisuus Kolme pilaria,
LisätiedotMenestyksen porkkanoita
Menestyksen porkkanoita Usko Uskallus Innostuminen Oma Yritys-messut Wanha Satama, Helsinki 20.3.2013 Miksi jotkut yritykset menestyvät?...ja toiset eivät? Olemassaolon oikeutus ; Mikä on/ olisi minun
LisätiedotJälkidigitaalinen tiede tieteellisen tiedon saatavuuden muutos
Jälkidigitaalinen tiede tieteellisen tiedon saatavuuden muutos STKS, Helsinki 20.5.2015 Jarmo Saarti Sisältö Tieteellinen julkaiseminen Jakelemisen muutos Käyttäjän kohtaaminen uudessa ympäristössä Saarti
LisätiedotRekrytoinnit, meritoituminen ja vaikuttavuus
Rekrytoinnit, meritoituminen ja vaikuttavuus Jukka Mönkkönen Rehtori Itä-Suomen yliopisto UEF // University of Eastern Finland Jukka Mönkkönen 20.12.2016 1 Tutkimuksen ja koulutuksen yhteiskunnalliset
LisätiedotTutki ja kirjoita -kurssi, s-2005
Teoreettisen tutkimuksen raportoinnista Tutki ja kirjoita -kurssi, s-2005 Pekka Kilpeläinen Kuopion yliopisto Tietojenkäsittelytieteen laitos Teoreettisen tutkimuksen raportoinnista p.1/14 Sisältö Algoritmisten
LisätiedotMetsävaratieto kohti 2020-lukua: tiedoista hyötyä metsänomistajille? Anssi Kainulainen asiantuntija MTK metsälinja
Metsävaratieto kohti 2020-lukua: tiedoista hyötyä metsänomistajille? Anssi Kainulainen asiantuntija MTK metsälinja Tietoa, mutta miksi? Tavoite Keruu Varasto Jakelu Hyöty Ajan henki politiikka ja operaatiot
Lisätiedot3.5.2011 Suomen MS liitto ry / Marju Toivonen
MS tauti, opiskelu ja sopivat ammatit Erikoissuunnittelija, VTMMarjuToivonen Marju Toivonen MS liiton työllisyyspalvelut Opiskelijakyselyn k l tuloksia Kysely MS liiton nettisivuilla Tiedotusta mm. Facebookin
LisätiedotOpetussuunnitelmasta oppimisprosessiin
Opetussuunnitelmasta oppimisprosessiin Johdanto Opetussuunnitelman avaamiseen antavat hyviä, perusteltuja ja selkeitä ohjeita Pasi Silander ja Hanne Koli teoksessaan Verkko-opetuksen työkalupakki oppimisaihioista
LisätiedotMiksi tiedottaa (median kautta)?
Eväitä hankkeesta tiedottamiselle Kenelle, mitä, miksi ja miten? Aino Kivelä / CIMO 2015 Miksi tiedottaa (median kautta)? Tulosten levittäminen on osa hanketta Hankkeen tulokset saadaan nopeasti ja tasapuolisesti
LisätiedotM I T E N R O T A R Y N Ä K Y Y S O S I A A L I S E S S A M E D I A S S A
Rotary ja Internet 1 M I T E N R O T A R Y N Ä K Y Y S O S I A A L I S E S S A M E D I A S S A RI:n ryhmät 2 Kuva: http://www.bbrotary.w5h-global.com/ Rotarit sosiaalisessa mediassa 3 Facebook Miksi Facebook?
LisätiedotTutkimuksen rahoitus valtion talousarviossa 2017
Tutkimuksen rahoitus valtion talousarviossa 2017 Heikki Mannila 12.10.2016 1 Jäsentely Rahoituksen kokonaisuudesta Akatemian rahoitus Kilpaillun tutkimusrahoituksen ominaisuuksia 2 Julkisen rahoituksen
LisätiedotVihreämmän ajan kuntaseminaari. Päättäjien Aamu
Vihreämmän ajan kuntaseminaari Päättäjien Aamu Agenda - 9:00-11:00 Kuntakentän haasteet ja niihin vastaaminen tietotekniikan keinoin IT:n ekologinen jalanjälki Virran- ja kustannusten säästö nykyaikaisin
LisätiedotIkääntyneiden lähiöasukkaiden suhde paikkaan. Kalle Puolakka, Ilkka Haapola, Marjaana Seppänen
Ikääntyneiden lähiöasukkaiden suhde paikkaan Kalle Puolakka, Ilkka Haapola, Marjaana Seppänen Paikka Paikan kaksi merkitystä: 1) Paikka fyysisenä kokonaisuutena, jossa ihminen toimii ja liikkuu. Erilaiset
LisätiedotLIITE 2: Kyselylomake
LIITE 2: Kyselylomake 1. Opistosi Alkio-opisto Paasikivi - opisto Työväen Akatemia 2. Kuinka kiinnostunut olet politiikasta? Erittäin kiinnostunut kiinnostunut Vain vähän kiinnostunut En lainkaan kiinnostunut
LisätiedotVuoden 2008 Medisiinariliiton kannanotto ja nykytila
Vuoden 2008 Medisiinariliiton kannanotto ja nykytila AVOIMUUS JA SIDONNAISUUDET -SEMINAARI Veli-Matti Isoviita puheenjohtaja, SML 6.3.2013 JOHDANTO: Sidonnaisuudet 1 LK, 5. vuosikurssi, Helsingin yliopisto
LisätiedotOpiskelijat valtaan! TOPIC MASTER menetelmä lukion englannin opetuksessa. Tuija Kae, englannin kielen lehtori Sotungin lukio ja etälukio
Opiskelijat valtaan! TOPIC MASTER menetelmä lukion englannin opetuksessa Tuija Kae, englannin kielen lehtori Sotungin lukio ja etälukio Päättääkö opettaja ohjelmasta? Vai voisivatko opiskelijat itse suunnitella
LisätiedotVertaispalaute. Vertaispalaute, /9
Vertaispalaute Vertaispalaute, 18.3.2014 1/9 Mistä on kyse? opiskelijat antavat palautetta toistensa töistä palaute ei vaikuta arvosanaan (palautteen antaminen voi vaikuttaa) opiskelija on työskennellyt
LisätiedotVALTIO-OPPI PERUSOPINNOT 25 OP
1 (5) VALTIO-OPPI PERUSOPINNOT 25 OP Oletko kiinnostunut politiikan ja vallan tutkimuksesta, poliittisista järjestelmistä ja poliittisen ajattelun kehityksestä? Valtio-opin opinnot tarjoavat perustietoja
LisätiedotKauppatieteilijät työmarkkinoilla Vuonna 2014 valmistuneiden maistereiden sijoittuminen työelämään koulutusohjelmittain
Kauppatieteilijät työmarkkinoilla Vuonna 2014 valmistuneiden maistereiden sijoittuminen työelämään koulutusohjelmittain 8.3.2016, Meet Your Community 2.0 @Saha Kauppakorkeakoulun ura- ja rekrytointipalvelut
Lisätiedot