1. JOHDANTO Lähtökohdat Tutkimus-aineisto ja menetelmät 4

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "1. JOHDANTO 3 1.1 Lähtökohdat 3 1.2 Tutkimus-aineisto ja menetelmät 4"

Transkriptio

1 SISÄLTÖ 1. JOHDANTO Lähtökohdat Tutkimus-aineisto ja menetelmät 4 2. LÄHIVERKKO Mikä on lähiverkko? Lähiverkon muodot eli topologiat Protokollat OSI-viitemalli TCP/IP protokolla IPX/SPX protokolla Muut protokollat Ethernet/802.3(X) -lähiverkot Yleistä 802.3(x) -lähiverkoista Kytkentäinen Ethernet BaseT eli nopea Ethernet Gigabit Ethernet 17 3 IP-OSOITTEET JA ALIVERKOT IP-osoitteiden rakenne Osoiteluokat Aliverkotus IPv KAAPELOINTIJÄRJESTELMÄT Yleiskaapelointi EN yleiskaapelointijärjestelmä Optinen kaapelointi Kaapeloinnin dokumentointi 28 5 TIETOKONEVERKOT Yleistä tietokoneverkoista Verkon aktiivilaitteet Toistin eli HUB Silta Kytkin Reititin (Router) Virtuaaliverkot xxx 36

2 5.4.1 Työasemat Palvelimet Oheislaitteet Verkkokäyttöjärjestelmät Verkon dokumentointi Verkon hallinta Verkonhallinnan tekniikka Hallintaprotokollat Työasemahallinta WBEM Verkon mittaus ja vianselvitys Liikenteen tilastointi 45 6 MÄNTYHARJUN KUNNAN LÄHIVERKKO Hallintoverkko Kunnantalon verkko Terveyskeskuksen verkko Kouluverkko Laitteisto ja laitteistotietokannan yläpito Laitteistotietokanta Tietokannan käyttöliittymä 49 7 KÄYTTÄJÄKYSELY Kyselylomakkeen muodostaminen Kyselyn tulokset 51 8 POHDINTA 52 LÄHTEET 55 LIITTEET 55 Liite 1 Mäntyharjun kunnan tietoliikenneverkko 55 Liite 2 Kunnantalon verkon piirustus 55 Liite 3 Terveyskeskuksen verkon piirustus 55 Liite 4 Laitteistotietokannan rakenne 55 Liite 5 Kyselylomake 55 Liite 6 Lähiverkkojen standardeja 55 Liite 7 Valokuitujen ominaisuudet 55 Liite 8 Hakemisto 55

3 1. JOHDANTO Mäntyhajun kunta kuuluu Itä-Suomen lääniin ja se sijaitsee Savon, Hämeen ja Etelä-Karjalan raja-alueella ja sen pinta-ala on km 2. Pysyvästi kunnan alueella asuu noin 7100 asukasta, mutta kesällä asukasmäärä kaksinkertaistuu. Kunnantalon toimistotilojen ja terveyskeskuksen lähiverkot on viimeksi uusittu 1997, ja muualla verkon lisäyksiä ja muutoksia tehdään kaiken aikaa. Kaikki rakennusten väliset ja yhteydet ulkomaailmaan ovat Soneran yläpitamia. Kunnan lähiverkko on pääosin rakennettu parikaapeleilla, mutta myös valokaapeli ja ISDN yhteydet ovat käytössä keskustan eri rakennuksien sekä keskustan ja kauempana sijaitsevien rakennuksien välillä. Jatkuvan tuotekehittelyn ja vaatimusten takia, sekä laitteiston että ohjelmiston osalla lähiverkon muutoksetkin toistuvat määrä välein. Palvelimia ja työasemia uusitaan, päivitetään ja lisätään koko ajan. Tästä johtuen kaapelointiakin on lisätty tai uusittu lyhyin välein. Opinnäytetyössäni tulen aluksi keskittymään lähiverkkojen ja kaapeloinnin yleiseen tarkasteluun. Käyn läpi myös mikroverkojen sekä Ethernet-verkkojen yleispiirteet. Työssäni aion selvittää Mäntyharjun kunnan lähiverkon tämänhetkisen tilan, kartoittaa verkkoon kuuluvan laitteiston ja laitteiston dokumentoinnin helpottamiseksi suunnitellen laitteiston Access-tietokannan ja siihen käyttöliittymän. 1.1 Lähtökohdat Opinnäytetyössäni pääpaino tulee olemaan lähiverkon käytön, yläpidon, hallinnan sekä kehityksen tutkimisessani ympäristössä. Tarkoituksenani on myös luoda pohja, jolta verkon muutosten ja päivityksen dokumentointi olisi aina ajan tasalla. Myös liitännät ja yhteyksien toimivuus Kunnantalon ja Terveyskeskuksen välillä ovat tutkimuksen kohteena. Työssäni aion hankkia tietoa monesta eri lähteestä. Lähiverkon osalta mm. Puskan (2), Saarelaisen (3) sekä Jaakohuhdan (4) kirjoista. Myös kaapeloinnin osuuteen ja sen lisärakentamiseen etsitään ratkaisuja Yleiskaapelointijärjestelmän ST 16 käsikirjasta (7). Tiedonsiirto myös laajempana käsitteenä on tarkoitus ottaa esiin, joten Kaj Granlundin (6,7) ja Anttilan (8) kirjoissaan esittämiä ajatuksia käydään läpi. Asiasanoina työssäni tulevat esiin mm. toimi-

4 vuus, yläpito, dokumentointi, päivitys ja hallinta. Aineistoa ja muunlaista taustatietoa joka liittyy opinnäytetyöhöni aion hankkia, jo olevien tietojen ja edellä esitettyjen kirjojen lisäksi, Internetistä josta sitä varmasti löytyy. Ko. verkon historiaa koskevia tietoja hankin myös keskusteluilla ATK-verkon hallinnasta ja yläpidosta vastaavilta henkilöiltä. 1.2 Tutkimus-aineisto ja menetelmät Opinnäytetyöhöni saan aineistoa käymällä läpi käsiteltävän verkon fyysisesti läpi, keräämällä tietoja verkon laitteistosta, lähettämällä kyselylomakkeita verkkoa käyttäneille, suorittamalla mittauksia etukäteen valittavista kohteista. Asennusvaiheissa tehdyistä mittauspöytäkirjoista, hankintasopimuksista sekä tilauksenasiakirjoista myös saan lisää tutkimusaineistoa, jota tutkimalla saan tarkempaa tietoa tämän hetken tilanteesta. Myös kaikki ATK-verkon piirustukset tarkistamalla ja tarvittaessa uudelleen piirtämällä, saan tarkkaa yksikäsitteistä tietoa siitä mikä on nykytilanne. Tällöin myös tarkistetaan että kaikki verkon osat täyttävät EN standardin vaatimukset. Tarkoitus on myös tutkia Kunnantalon ja Terveyskeskuksen välillä oleva yhteys, ja onko sen nopeus riittävä vastamaan tämän hetken vaatimuksiin terveyskeskuksen päässä.. Tältä pohjalta pyrin selvittämään erilaisia mahdollisuuksia verkon tehokkaaseen käyttöön, dokumentointiin ja hallintaan.

5 2. LÄHIVERKKO 2.1 Mikä on lähiverkko? Kari Saarelainen määrittelee (Saarelainen, s ) kirjassaan lähiverkon tietyllä tavalla toteutettuna tiedonsiirtoverkkona. Se kattaa rajoitetun maantieteellisen alueen, esimerkiksi toimistorakennuksen, ja on yleensä yhden organisaation hallinnassa. Lisäksi lähiverkkojen tiedonsiirtonopeus on suuri, tavallisesti useita kymmeniä megabittejä sekunnissa. Bittitasolla lähiverkkoon kytketty asema kuulee myös muiden asemien liikenteen. Yhteydet asemien välillä ovat yleensä kytkentäisiä, jolloin asemien keskinäistä tiedonsiirtoa varten niiden välille muodostetaan yhteys, mikä sitten suljetaan tiedonsiirron päätyttyä. Lähiverkolle on tunnusomaista myös käytettävät rajapinnat ja protokollat. Verkkoon liitetyt työasemat käyttävät lähiverkkoa ohjelmilla. Toisaalta nämä ohjelmat liittyvät verkkoon ohjelmarajapinnoilla, joita ovat esimerkiksi mikroverkkojen verkkokäyttöjärjestelmä NetOS sekä Net- BIOS, joka mahdollistaa tietokoneiden liikennöinnin lähiverkkojen yli. Perinteiselle lähiverkolle on tunnusomaista: Lähiverkko on tietokoneita ja oheislaitteita yhdistävä dataverkko, jossa siirretään binääristä dataa tietokoneiden välillä. Koska päätelaitteet ovat tietokoneita, yhteyden toiminta ja sanomat on määriteltävä tarkasti ja yksikäsitteisesti. Verkko yleensä kattaa rajoitetun alueen, esimerkiksi rakennuksen tai tehdasalueen. Tavalliset lähiverkkototeutukset rajoittuvat ääripisteiden välisen suurimman etäisyyden muutamaan kilometriin. Kauempana sijaitsevat lähiverkot voidaan liittää yhteen verkkoyhteyksillä, jotka käyttävät teleoperaattoreiden datansiirtopalveluja Lähiverkon siirtonopeus on suuri (10 tai 100 Mb/s) etäverkkoratkaisuihin verrattuina. Nopeuden nostamisesta ei aiheudu liikennöintimaksuja. vain kertaluonteinen investointikustannus. Toteutukset ovat (yleensä) jaetun median verkkoja, jolloin asemat on yhdistetty samaan siirtomediaan. Yhden aseman lähetys kuuluu kaikille samassa verkossa oleville asemille.

6 Kohdeasema tunnistetaan sanomaan sisältyvästä osoitteesta Koska jaetun median verkossa tietoturva perustuu asemien hyvään tahtoon, lähiverkko on yleensä yhden organisaation käytössä. Lähiverkkoratkaisut ja verkon käyttötavat ovat voimakkaasti muuttumassa, eikä lähiverkkoa voida mielestäni määritellä täsmällisesti. Edellä esitetyt lähiverkon tunnusmerkit ovat voimassa, kun joka kohtaan lisätään lieventävä yleensä-sana. (Puska 2000, s ) 2.2 Lähiverkon muodot eli topologiat Erilaisilla lähiverkkojen rakenteilla, topologioilla, viitataan verkon sähköiseen, loogiseen tai fyysiseen toimintamalliin. Päätopologioita ovat tähti, väylä ja rengas, jotka ovat esitetty kuvassa 1. Tähtiverkossa olevat asemat liittyvät niitä kaikkia yhdistävään keskuspisteeseen. Yhdistävänä pisteenä voi olla esimerkiksi keskuskone tai keskitin, Hub. Tähtiverkko aidoimmillaan on esimerkiksi puhelinverkko. Väyläverkossa työasemat puolestaan liittyvät yhteiseen siirtotiehen. Rengasverkko on kaapeloitu renkaaksi eli verkon jokaisella työasemalla on aina kaksi naapuria. Tyypillinen rengasverkko on Token Ring. Harvoin kuitenkaan verkko on sekä fyysisiltä että loogisilta ominaisuuksiltaan samanlainen. Fyysisesti tähdeksi kaapeloitu verkko voi loogisesti ja sähköisesti ollakin väylä tai rengas, kuten kuvassa 1 on esitetty. Kuva x.x Verkkotopologiat

7 2.3 Protokollat Protokolla on käytäntö jonkin toimenpiteen suorittamiseksi. Tietoliikenteessä protokollalla tarkoitetaan menettelyä, jolla laitteet keskustelevat keskenään. Kun puhutaan yhteiskäytännöstä, linjakurista ja liikennöintimenettelystä, niin näillä kaikilla käsitteillä tarkoitetaan liikennöivien laitteiden tai oikeastaan niissä sijaitsevien ohjelmien välistä keskustelusäännöstä. liikennöivä järjestelmä sisältää useita eri toimintoja, ja tästä syystä linjalla liikkuu samassakin järjestelmässä usein monta protokollaa, joilla on erilaiset tehtävät. Yhdessä nämä protokollat toiminnoillaan tarjoavat käyttäjälleen palvelun. Tietokoneesi keskustelee verkkokorttinsa välityksellä, mutta teknologia ei ole vielä niin kehittynyttä, että se voisi keskustella luonnollisella kielellä. Sen sijaan tietokoneesi käyttää paljon alkeellisempaa kieltä - protokollaa, jonka sanavarasto on hyvin rajoittunut. (Feldman, s. 14) Tyypillisiä protokollien tehtäviä ovat mm: yhteydenmuodostuksen ohjaus pakettien/kehysten pilkkominen ja uudelleen kokoaminen järjestyksen säilyttäminen siirrossa virheenkorjaus vuonohjaus osoitteiden välitys multipleksointi Yhdestäkään protokollasta ei löydy näitä kaikkia toimintoja ja tarvittavat toiminnot ja palvelut saadaan aikaan usean protokollan yhteistoiminnalta. Toimintatapansa mukaan protokollat jaetaan yhteydellisiin ja yhteydettömiin protokolliin. Yhteydettömässä toiminnassa lähetetään paketteja verkkoon ilman osapuolten (lähettäjän ja vastaanottajan) välistä aiempaa sopimusta ja osa tietosähkeistä (lähetettyä dataa) voi kadota, tai sitten niiden järjestys voi muuttua siirron aikana. Yhteydellinen toiminta sisältää yhteyden muodostamisen, datan siirron ja yhteyden purun. Lähettäjä numeroi paketit ja vastaanottaja tarkistaa ne ja ehjät paketit kuittaa saapuneeksi. Kadonneet ja vialliset paketit lähettäjä lähettää uudelleen jos määräajasta niiden saapumista ei tule kuittaamista.

8 2.3.1 OSI-viitemalli ISO kehitti vuonna 1977 viitemallin nimeltään Open Systems Interconnection (OSI). Tämän viitemallin tarkoituksena on määritellä sopivan tietoliikennemalli jota voidaan hyödyntää suunniteltaessa verkkostandardeja sellaisia teknologioita varten, jotka voivat kommunikoida keskenään. Kuva xx näyttää, kuinka OSI-viite mallin tulisi toimia. Jokainen mallin kerros tarjoaa, palveluja viereisille kerroksille. Informaatiovirta alkaa sovelluskerrokselta, joka pyytää palveluja esitystapakerrokselta, joka puolestaan pyytää palveluja yhteysjaksokerrokselta joka taas pyytää palveluja kuljetuskerrokselta jne. Aivan alimmaisella. fyysisellä kerroksella (verkon fyysiset osat - -kaapelointi, verkkokortit ja fyysiset liittimet) määritellään se, kuinka data siirretään verkossa. Kun data saapuu fyysisellä kerroksella toiselle solmulle, data siirretään viitemallissa ylöspäin. Ohjelmisto käyttää yllä olevan kerroksen palveluja, kunnes data pääsee sovelluskerrokselle, jolloin se tavoittaa käyttäjän. Järjestelmä A Protokolla Järjestelmä B Sovellus Esitystapa Yhteysjakso Kuljetus Verkko Siirtoyhteys Sovellus Esitystapa Yhteysjakso Kuljetus Verkko Siirtoyhteys Fyysinen NIC NIC Fyysinen KUVA 2 OSI-viitemallin rakenne Loogisesta näkökulmasta kommunikoivan järjestelmän jokainen mallin kerros kommunikoi toisen järjestelmän vastaavan kerroksen kanssa. Esimerkiksi sovelluskerros on kiinnostunut vain siitä, kuinka se voi kommunikoida toisen järjestelmän sovelluskerroksen

9 kanssa. Sovellustason ohjelmiston ei tarvitse ymmärtää sitä, kuinka data kulkee kohteeseen, eikä sitä, onko fyysisenä siirtotienä optinen kuitu- 10BaseT tai vaikkapa modeemiyhteys eikä se tarvitse tietää, onko sen kuljettama informaatio vain Ascii-tekstiä, binaarikoodattua tai sitten multimediadataa. Vastaavasti, fyysistä kerrosta kiinnostaa vain kommunikaatio etäjärjestelmän fyysisen kerroksen kanssa. OSI -kerrokset ja niiden tärkeimmät tehtävät ovat seuraavat: Fyysinen kerros (Physical layer) muuntaa bitit signaaleiksi ja siirtää bittivirran fyysisen siirtotien yli. Tälle kerrokselle kuuluvat kaikki verkon fyysiset osat, jotka huolehtivat varsinaisten bittien lähettämisestä tai vastaanottamisesta: kaapelointi, liittimet ja signalointitekniikat (sähköiset ja/tai optiset). Sähköisen tason yhteensopivuus määritellään peruskerroksessa. Täällä kuvataan liitinten mallit, käytettävät kaapelityypit, signaalienjännitearvot ja linja-koodaustavat. Tämä kerros määrää, puhutaanko esim. 10 Mbit/s vai 100 Mbit/s yhteysnopeuksista. Siirtoyhteyskerros (Data link layer) toteuttaa tiedon luotettavan siirtämisen yhdellä yhteysvälillä. Verkkoon kytketyn laitteen (node) todellinen osoite, Mac-osoite, on siirtokerrostason olio. Siirtokerroksessa kuljetettavaa tietoalkiota kutsutaan kehykseksi, siirtokerros ei ota kantaa kehyksen sisältöön, sen tehtävänä on vain saada yhteys näyttämään verkkokerrokselle luotettavalta. Siirtoteistä mainittakoon Ethernet, FDDI ja ATM. Verkkokerros (Network layer) huolehtii pakettien reitittämisestä oikeaan kohteeseen monimutkaisen aliverkkototeutuksen yli. IP-osoite on looginen osoite, verkkokerroksen osoite. Tällä kerroksella määritellään käytettävä tietoliikenneprotokolla (IP, IPX, LAT..) - protokollan tärkein tehtävä taasen on selvittää vastaanottajan sijainti ja toimittaa data perille. Verkkokerroksen tietoalkiota kutsutaan paketiksi. Verkkokerrosta kutsutaan toisinaan myös Internet-kerrokseksi. Kuljetuskerros (Transport layer) tarjoaa datavirran kuljetuspalvelut ja häivyttää alla olevat verkkototeutukset ylimmiltä kerroksilta. Kuljetuskerros tarjoilee ylemmiltä kerroksilta tullutta dataa verkkokerrokselle sopivina palasina. Kuljetuskerros myös huolehtii tiedonsiirron virheenkorjauksesta ja vuonohjauksesta, josta verkkokerros ei ole juurikaan kiin-

10 nostunut. Esimerkiksi TCP työskentelee tiiviisti IP:n yläpuolella varmistaen verkon luotettavuuden. Istuntokerros (yhteysjaksokerros)(session layer) muodostaa ja purkaa yhteydet ja huolehtii virhetilanteista. Kahden tietokoneen välinen yhteys täytyy ensin muodostaa, jotta tiedon siirto onnistuisi. Dataa ei voi vain heittää verkkoon vastaanottajan osoitteella ja toivoa vastaanottajan otetavan sen vastaan. TCP/IP yhteyksissä ensin otetaan yhteys tiettyyn TCP- porttiin, ja sovitaan uudesta portista, jossa varsinaista keskustelu käydään ja alkuperäinen yhteisportti vapautuu odottamaan uusia yhteydenottopyyntöjä. Esitystapakerros (Presentation layer) määrittelee yhtenäisen esitystavan datalle. Eri järjestelmillä on oma käsityksensä merkistöistä ja tiedon koodaamisesta. Esitystapakerros pyrkii huolehtimaan, että erilaiset järjestelmät kuten esim. Windows, Linux ja Macintosh pystyvät keskustelemaan keskenään ja välittämään dataa ilman, että sen sisältö muuntuu. Esimerkiksi aakkosongelmat sähköpostissa ovat tulkintavirheitä syntyneitä esitystapakerroksessa. Sovelluskerros (Application layer) tarjoaa tietoliikennepalveluja sovellusohjelmille. Tämän kerroksen toiminnot tukevat suoraan verkkoa käyttäviä sovellusohjelmia. Sovelluskerroksella sijaitsevat mm. ne toiminnot, joiden avulla ohjelma pystyy hyödyntämään palvelimella sijaitsevaa tietokantaa. Esimerkiksi pääteprotokollat ja pääteohjelmat, sähköpostiohjelmat, www selaimet, sekä ohjelmat kuten ftp, ping ja telnet ovat ohjelmia jotka käyttävät sovelluskerroksen tarjoamia palveluja.

11 2.3.2 TCP/IP protokolla TCP/IP-protokollan ja arkkitehtuuri ja sen toteutukset syntyivät 1970 luvulla USA:ssa. Alun perin se on suunniteltu USA:n puolustusministeriön käyttöön, ja sen suunnittelussa ja toteutuksessa osallistuivat puolustusvoimat, yliopistot ja tutkimuslaitokset yhdessä. Kuva xx2a esittää TCP/IP tietoliikennearkkitehtuurin. Kuten kuvassa näkee TCP/IP jakaa tietoliikenteen kolmeen kerrokseen: sovellus-, kuljetus- ja internetkerrokseen joiden alla on aina malliin kuulumaton liitäntä (Interface). Järjestelmä A Sovelluskerros Kuljetuskerros Välittävä järjestelmä Järjestelmä B Sovelluskerros Kuljetuskerros Internet-kerros Internet Internet-kerros Liitäntä Liitäntä KUVA xx22a TCP/IP tietoliikennearkkitehtuuri Kuva xxa esittää yksinkertainen TCP/IP-verkko jossa toisessa päässä työasema ja toisessa FTP-palvelin. Työasema ja palvelin ovat eri lähiverkoissa jotka ovat yhdistettynä IP-reitittimellä. Kuvan työasema avaa FTP-yhteyden (File Transfer Protocol) toisessa lähiverkossa olevaan FTP-palvelimeen. TCP/IP-protokollan avulla työasema avaa yhteyden palvelimeen, kirjaudu siihen, siirtää tiedoston ja lopuksi puurra yhteyden. Järjestelmä A Järjestelmä B Työasema FTP Välittävä järjestelmä FTP-palvelin FTP TCP IP-reitittin TCP IP IP IP KUVA xxza Yksinkertainen TCP/IP verkko ja sen arkkitehtuuri jossa näkyvät käytetyt kerrostoteutukset

12 Kuten nimestäkin näkee TCP/IP-protokolla koostuu kahdesta erillisestä pääprotokollasta TCP:sta (Transmission Control Protocol) ja IP:sta (Internet Protocol), jossa kummalla protokollalla on oma tietty tehtävänsä, ja ne toimivat yhdessä muodostaakseen kahden tietokoneen välisen verkkoyhteyden. Siina mukana ovat myös siirtotiestä riippuvat ARP- UDP- ja ICMP-protokollat. FTP TELNET FINGER RLOGIN REXEC RSH LPD LPR SMTP POP NFS SNMP BOOTP TFTP PING IP ARP Siirtotiestä riippuvat protokollat TCP UDP ICMP KUVA xx TCP/IP protokollat ja sovelluspalvelut IP-protokolla (Internet Protocol) vastaa datapakettien siirtämisestä isäntäkoneelta toiselle. Se tarjoa yhteydettömän kuittaamaton verkkopalvelun ja sillä ei ole mikään mekanismeja joiden avulla se varmistaisi datapakettien saapumisen perille eikä se pystyy vaikuttamaan pakettien Internetissä kulkemaan polkuun., mutta se kuitenkin huolehdi pakettien fragmentoinnista pienemmiksi osiksi ja niiden uudelleen kokoamisesta. IP-paketin otsakkeelle lasketan tarkistussumma, mutta protokolla ei suojaa paketin dataosaa. Kuva XXXZ esittää IPpaketin rakenne. 32 bittiä Versio IHL Palvelu tyyppi PDU:n kokonaispituus PDU:n tunnistin Liput Segmentin osoite Elinaika Protokolla IP-otsikon varmiste Lähteen osoite Kohteen osoite Optiot ja mahdollinen täyte D A T A Kuva x.x IP-paketin rakenne

13 TCP-protokolla (Transmission Control Protocol) käyttää IP-protokollaa tarjoamaan yhteyspalvelun kahden isäntäkoneen välille, se omaa mekanismit jotka varmistavat datapakettien vastaanottaminen ja niiden kokoaminen oikeaan järjestykseen vastaanottavalla tietokoneella, sen kautta muodostetaan dataan kohdistetut tarkistussummat, ja se säännöstelee datavuota niin että vältetään ruuhkautumisen aiheuttamat ongelmat. Kuva x.x esittää TCPpaketin rakenne. 32 bittiä Lähdeportti Kohdeportti Järjestysnumero Kuittausnumero Offset Varattu L i p u t RWIN Tarkistussumma Kiireellisen datan osoitin Optiot ja mahdollinen täyte D A T A Kuva x.x TCP-paketin rakenne ARP-protokolla (Address Resolution Protocol). TCP/IP-paketin kohdeosoite on vastaanottavan tietokoneen IP-osoite. Koska lähiverkoissa kaikki kahden laitteen välinen liikenne käytetty varsinaisen osoite on MAC-osoite, ARP-protokollan avulla paketin osoitettaan oikealle laitteelle koska se pystyy yhdistämään IP-osoite vastaavaan MAC-osoitteeseen. Sen takia ARP-protokollaa kutsutaan osoitteenselvitysprotokollaksi. UDP-protokolla (User Datagram Protocol) eroaa TCP-protokollasta siinä mielessä ettei se omaa kuittausmekanismia, joten se tarjoa vain yhteydettömän palvelun. UDP-protokollaa käyttävät esim. nimipalvelimet (Domain Name Server, DNS). ICMP-protokollaa (Internet Control Message Protocol) on arvokas apuväline vianselvityksissä ja se yleensä käytettään yläpidollisiin ja diagnostisiin tarkoituksiin. Apuohjelmat, kuten PING ja TRACEROUTE, käyttävät tätä protokollaa hyödykseen.

14 SNMP-protokolla (Simple Network Managment Protocol) on TCP/IP-verkoissa lähes yksinomaan käytetty verkonhallintaprotokolla. SNMP mahdollistaa verkkolaitteiden valvonnan ja hallinnan, konfiguraatioiden hallinnan ja tilastojen keräämien. FTP-protokolla (File Transfer Protocol) on oikeastaan osana TCP/IP-protokollapinoa ja se käytetään verkkosolmujen välisessä tiedostojen siirrossa IPX/SPX protokolla IPX/SPX-protokollaperheen kehitti Novell omia NetWare-verkkojaan varten ja se on toiminut ko. verkkojen asiakas/palvelin-tietoliikenteen pohjana kunnes Novell kuitenkin päätti ottaa TCP/IP-protokollan käyttöön. IPX-protokolla (Internetworking Packet Exchange) on yhteydetön protokolla joka toimii OSI-viitemallin verkkokerroksella kuten TCP/IPpinon IP-protokolla, niin vastaavasti SPX-protokolla (Sequenced Packet Exchange) toimii saman viitemallin kuljetuskerroksella kuten TCP/IP-pinon TCP-protokolla ja se omaa vastaavat ominaisuudet. IPX/SPX-protokollan käyttö vaatii kaikilta verkkolaitteilta oman protokollantuen (erityisesti reitittimiltä), ja IPX/SPX-protokollan käyttämät omat vaihtoehtoiset kehystyypit saattaa aiheuttaa ongelmia. NetWaren alkuperäinen protokolla on IPX/SPX. TCP/IP:ta pidetään kuitenkin parempana vaihtoehtona NetWare v5.x:n kanssa. (Ogletree s. 261) Jos verkossa käytetään samaan aikaan TCP/IP-protokollaa, tulisi toisesta päästä eroon jos mahdollista (Jaakohuhta, s.128) Muut protokollat Usein verkoissa on käytössä Microsoftin, ei reitittävä NetBEUI-protokolla, varsinkin verkoissa joissa käytetään työryhmäsovelluksia. Graafisen teollisuuden piirissä jossain määrin käytetään Applen AppleTalk-protokollaa, ja julkishallinnon ja vakuutusyhtiöiden verkois-

15 sa käytettään jonkin verran IBM:n SNA- (System Network Architecture) ja Digitalin (nykyisin Qompaq) DECnet-protokollaa. Näiden em. protokollien käyttö on tällä hetkellä hyvin vähäinen ja häviämässä kokonaan. 2.4 Ethernet/802.3(X) -lähiverkot Ethernet on laajassa käytössä oleva paikallisverkko, joka ensimmäiseksi standardoivat DEC, Intel ja Xerox (alun perin sen nimeksi tuli DIX), ja sitten sen standardisoi myös IEEE. Se on lähiverkkotekniikka jolla erilaisia tietokoneita, hyvin edullisesti ja joustavasti, voidaan liittää toisiinsa. Nykyään kaikki tietokonevalmistajat tukevat Ethernetiä Yleistä 802.3(x) -lähiverkoista Perinteisiä lähiverkkoja käytetään keskitettyihin tehtäviin, joihin niiden siirtonopeus ja muut ominaisuudet riittävät. Ethernetin suosio perustuu ennen kaikkea suhteellisesti pieniin rakennuskustannuksiin, laajentavuuteen, luotettavuuteen ja laajalti saatavissa oleviin hallintotyökaluihin. Tänäänkin, melko yleisesti käytetty jaetun median lähiverkko on perinteinen 10 Mbps Ethernet (802.3), jonka CSMA/CD-väylänvaraus ei takaa asemille tai sovellutuksille tiettyä palvelutasoa. Uudet työasemat ja multimediasovellukset tarvitsevat perinteisiä tehokkaampia lähiverkkoja ja tosiaikaiset sovellukset, kuten videoon ja ääneen perustuvat vuorovaikutteiset järjestelmät, vaativat verkolta tietyn palvelutason. Uudet verkkotekniikat perustuvat perinteisten lähiverkkojen jakamiseen osiin, perinteiseen verkkojen skaalaamiseen tai täysin uusiin tekniikoihin. Fast Ethernet- ja Gigabit Ethernet -verkkotekniikat käyttävät Ethernetin kehystä ja vuoronvarausta, mutta 10- ja 100-kertaisella siirtonopeudella. Kytkentäiset Ethernet -tekniikat tarjoavat työasemaryhmille ja yksittäiselle asemalle oman yksityisen lähiverkkosegmentin. Full Duplex -tekniikan käyttö mahdollistaa lähettämisen ja vastaanottamisen samaan aikaan. Jos kaksi laitteetta lähettävät samanaikaisesti, signaalit törmäävät toisiinsa, sillä kaapelia pitkin voi kulkea vain yksi signaali kerällään. Tämä aiheuttaa verkkovirheen jota kutsutaan

16 yhteentörmäykseksi. Yhteentörmäyksen tapahtuessa kumpikin laite odottaa satunnaisen hyvin pienen ajan ja yrittää lähettää uudestaan. Kaapelointi Liitin Segmentin enimmäispituus Laitteiden enimmäismäärä Maksimipituus 10Base2 BNC 185 m m 10Base5 AUI 500 m m 10BaseT RJ m m 10BaseFL SMA, FC, ST, SC, MT-RJ m m 100BaseT4 RJ m m 100BaseTX RJ m m 100BaseFX FC, ST, SC, MT-RJ 412 m m 1000BaseTX RJ m m 1000BaseSX FC, SC, MT-RJ m 1000BaseLX FC, SC, MT-RJ m Kytkentäinen Ethernet Kytkentäinen Ethernet jakaa verkon törmäysalueisiin. Kun työasema liitetään omaan kytkimen porttiinsa, saa se törmäyksettömän 10/100 Mbps kanavan. Lähiverkossa kytkin välittää sanomat oikeaan kohteeseen MAC-osoitteen perusteella. Kytkin ylläpitää omaa osoitetaulua josta näkevät tiettyä portteja vastaavat MAC-osoitteet. Jos kohdeaseman MACosoitteetta ei löydy kytkimen osoitetaulusta, kytkin lähetä ko. sanoman kaikkiin portteihinsa. Saatuaan paketin jonka lähettäjän MAC-osoite ei löydy osoitetaulusta, kytkin heti lisää se omaan taulukkoonsa yhdistäen se siihen porttiin mistä paketti on tullut BaseT eli nopea Ethernet IEEE:n standardoima 802.3u on 100 Mbps nopea Ethernet-lähiverkko, joka käyttää 802.3:n väylänvarausta, kehystystä ja standardin EN mukaisia kaapeleita. Ajuri- ja hallintaohjelmistoihin tarvitaan varsin vähän muutoksia. Siirtonopeus on kymmenkertainen 802.3:een verrattuna ja sen vuoksi tarvitaan erilaiset mitoitussäännöt. Nopean Ethernetin kehitystä on vauhdittanut laitevalmistajien Fast Ethernet Alliance, johon kuuluvat 3Com,

17 Bay Networks, Cabeltron, DEC (Compaq), Intel, SMC ja Sun Microsystem. 100BaseT:tä voidaan käyttää normaalissa parikaapelissa sekä valokaapelissa. 100BaseT:ssä on media erotettu omaksi alikerrokseksi, jota vuoronvaraus ja kehystys käyttävät MII-välikerroksen (Media Independent Interface) kautta. MII-välikerros mahdollistaa saman verkkosovittimen käytön eri siirtoteillä u:ssa käytetään 802.3:ssa käytettyä CSMA/CDvuoronvarausmenettelyä ja normaalia kehystä. 100BaseT on looginen väylä ja jokainen asema voi lähettää vapaaseen kanavaan. Lähettävä asema kuuntelee mediaa lähetyksen aikana ja havaitsee törmäykset. Koska bitin pituus on vain 10 ns, niin lyhyimmän 64-tavuisen kehyksen pituudeksi tulee 5,12 µs. Toistimilla toteutetun verkon edestakainen viive ei saa ylittää tätä Slot Taimea, jotta törmäykset havaittaisiin. l00baset-segmentin käytännön kapasiteetti on Mbps pakettikoosta, liikenneprofiilista ja sovelluksista riippuen (Puska 2000, s ) Gigabit Ethernet Gigabit Ethernet on valmistajien yhteenliittymän ehdottama uusi nopea lähiverkkotekniikka, joka käyttää 802.3:n väylänvarausmenetelmää ja kehyksen muotoa. Perusteena 100BaseT:tä nopeamman tekniikan kehittämiselle on se, että siirryttäessä jaettuun ja kytkentäiseen 100 Mbps -tekniikkaan, palvelemissa on tarve saada nopeaa Ethernetiä selvästi suorituskykyisempi runkoverkkotekniikka. Siirtyminen Gigabit Ethernetiin on helppoa, koska muutokset edellisiin Etherneteihin ovat pieniä. Gigabit Ethernetin sovelluskohteina ovat runkoverkot ja nopeiden palvelimien liitännät, joten työasemien verkkokorteissa, ohjelmistoissa, määrittelyissä tai verkonhallintaohjelmistoissa ei tarvitse muutoksia Mbps teoreettinen siirtonopeus riittää uusille verkkosovelluksille ja Gigabit Ethernet pystyy myös siirtämään aikariippuvaista tietoa. Vuoronvaraus ja kehystys Gigabit Ethernet-laitteet ovat keskittymiä, kytkimiä, reitittimiä ja puskuroivia jakajia. Kytkin ja puskuroiva jakaja perustuvat jaettuun mediaan, jolloin käytetään Ethernetistä tuttua CSMA/CD-vuoronvarausta ja kehystä. Koska kehyksen minimipituus on 512 ns, laajennetaan lyhyitä kehyksiä lisäämällä Mihin normaalia pidempi alkumerkki (Carrier Extension). Yli 512 tavun eli 4096 bitin kehyksessä käytetään normaalia alkumerkkiä. Jotta verkon suorituskyky olisi hyvä myös pieniä kehyksiä käyttäville so-

18 velluksille, liitävät palvelimet ja kytkimet useita pieniä paketteja yhdeksi kehykseksi (Packet Bursting). Standardi sisältää yksinkertaisen vuonohjauksen Full Duplex menetelmällä toimivissa kytkimissä j a puskuroivissa toistimissa ei tapahdu törmäyksiä ja ne käyttävät normaalia 64-tavun minimikehyskokoa ja 96 bitin aikaa kehysten välillä. Puskuroiva toistin on Full Duplexia käyttävä monniporttitoistin, joka liittää toisiinsa useita Gigabit liitäntöjä. 3 IP-osoitteet ja aliverkot 3.1 IP-osoitteiden rakenne Maailmanlaajuisessa TCP/IP-verkossa, Internetissä, on jokaisella koneella oma ainutkertainen IP-osoitteensa. IP-osoitteiden keskusrekisteri on Yhdysvalloissa, josta osoitteita varataan joko suoraan tai sitten välikäsien kautta. IP-osoite on 32-bittinen luku, esim , joka jaetaan kahtia organisaatio-kohtaiseksi verkko-osoitteeksi (tässä ) ja verkkokohtaiseksi laiteosoitteeksi (tässä 114). Osoitteiden käsittelyn helpottamiseksi on otettu käyttöön desimaalinen ns. pistenotaatiojärjestelmä, jossa osoitteet ilmoitetaan pisteillä erotetuilla 8 bitin luvuilla eli okteteilla. Yksi oktetti on luku nollasta 255:een ( ). Tämä osoitemekanismi on jaettu vielä kolmeen eri luokkaan (A, B, C ja multicast lähetyksiä varten luokka D), jotka mahdollistavat eripituiset verkko- ja laiteosoitteet. Kolmijakoinen järjestelmä mahdollistaa osoitteiden jaon erikokoisille organisaatioille. Luokka A on jaettu armeijan laitoksille, suurille yliopistoille ja joillekin tietokonealan yrityksille, luokka B löytyy suurista yrityksistä ja suurin luokka C soveltuu pienille yrityksille ja aliverkoille. 3.2 Osoiteluokat Luokka A käsittää verkko-osoitteet , esimerkiksi , jos-

19 sa ensimmäinen numero (2) ilmaisee verkko-osoitteen ja loput kolme numeroa, eli 24 bittiä on varattu laiteosoitteille. A-luokan osoitteista on varattu vain harvoja, eikä sellaista saa kuin todella mittavan verkon omistava organisaatio. Luokka B sisältää verkko-osoitteet ( ) ovat käytössä organisaatioissa, joilla on toimipisteitä ympäri maata ja joille pienemmät C-luokan osoitteet eivät riitä. B-luokan osoitteet ovat nopeitten loppumassa, koska ne ovat sopivimmat useimmille organisaatioille. Siksi näitä ei myönnetä enää kuin suuriin verkkoihin Luokka C sisältää verkko-osoitteet (esim ). Laiteosoitteita varten on jäljellä vain yksi oktetti, joka mahdollistaa 254 erillistä osoitetta. Pelkästään C- luokan osoitteilla voi rakentaa laajojakin reititinverkkoja, mutta määrittely on hieman hankalampaa kuin A- ja B-luokan osoitteilla. Luokka Osan alku Verkko osa Isäntä osa Aliverkkopeite Asemia A 0 7 bittiä 24 bittiä B bittiä 16 bittiä C bittiä 8 bittiä D bittiä 8 bittiä Luokkien bittijako Koska IP-osoitteita on rajallisesti käytössä, on tullut tavaksi käyttää yrityksien sisäisissä verkoissa (intranet) ns. privaattiosoitteita. Nämä IP-osoitteet ovat sellaisia joita voi huoletta käyttää yrityksien sisällä ilman että yrityksellä itsellä tarvitsisi olla varattuna suuri määrä IP-osoitteita. Liikennöinti maailmalle käyttäen privaattiosoitetta onnistuu siten että, paikallisverkossa oleva proxy-serveri (välimuistipalvelin), palomuuri tai reititin antaa privaattiosoitetta käyttävälle asemalle määritellyn julkinen osoitteen ja itse huolehdi että liikenne sisäänpäin ohjautuu oikeaan osoitteeseen. Tämä johtuu siitä että reitittimet eivät välittää eteenpäin paketteja joissa kohdeosoite kuuluu privaattiosoitealueeseen. Vapaasti käytettävissä olevia ns. privaattiosoitteita: Luokka A: Luokka B: Luokka C: Luokka IP alue A B C D IP osoitteiden luokat

Siltojen haitat. Yleisesti edut selvästi suuremmat kuin haitat 2/19/2003 79. Kytkin (switch) Erittäin suorituskykyisiä, moniporttisia siltoja

Siltojen haitat. Yleisesti edut selvästi suuremmat kuin haitat 2/19/2003 79. Kytkin (switch) Erittäin suorituskykyisiä, moniporttisia siltoja Siltojen haitat sillat puskuroivat ja aiheuttavat viivettä ei vuonsäätelyä => sillan kapasiteetti voi ylittyä kehysrakenteen muuttaminen => virheitä jää havaitsematta Yleisesti edut selvästi suuremmat

Lisätiedot

OSI malli. S 38.188 Tietoliikenneverkot S 2000. Luento 2: L1, L2 ja L3 toiminteet

OSI malli. S 38.188 Tietoliikenneverkot S 2000. Luento 2: L1, L2 ja L3 toiminteet M.Sc.(Tech.) Marko Luoma (1/38) S 38.188 Tietoliikenneverkot S 2000 Luento 2: L1, L2 ja L3 toiminteet OSI malli M.Sc.(Tech.) Marko Luoma (2/38) OSI malli kuvaa kommunikaatiota erilaisten protokollien mukaisissa

Lisätiedot

OSI ja Protokollapino

OSI ja Protokollapino TCP/IP OSI ja Protokollapino OSI: Open Systems Interconnection OSI Malli TCP/IP hierarkia Protokollat 7 Sovelluskerros 6 Esitystapakerros Sovellus 5 Istuntokerros 4 Kuljetuskerros 3 Verkkokerros Linkkikerros

Lisätiedot

Teknisiä käsitteitä, lyhenteitä ja määritelmiä

Teknisiä käsitteitä, lyhenteitä ja määritelmiä Teknisiä käsitteitä, lyhenteitä ja määritelmiä Yleistä Asuinkiinteistön monipalveluverkko Asuinkiinteistön viestintäverkko, joka välittää suuren joukon palveluja, on avoin palveluille ja teleyritysten

Lisätiedot

3. Kuljetuskerros 3.1. Kuljetuspalvelu

3. Kuljetuskerros 3.1. Kuljetuspalvelu End- to- end 3. Kuljetuskerros 3.1. Kuljetuspalvelu prosessilta prosessille looginen yhteys portti verkkokerros koneelta koneelle IP-osoite peittää verkkokerroksen puutteet jos verkkopalvelu ei ole riittävän

Lisätiedot

5.5 Ethernet-lähiverkko. Eetteriverkon rakenne. Kaapelit. Törmäyksen jälkeinen uudelleenlähetys. Signaalin koodaus Manchester-koodaus CSMA/CD

5.5 Ethernet-lähiverkko. Eetteriverkon rakenne. Kaapelit. Törmäyksen jälkeinen uudelleenlähetys. Signaalin koodaus Manchester-koodaus CSMA/CD 5.5 Ethernet-lähiverkko Yleisin lähiverkkoteknologia IEEE:n standardoima LAN-verkko CSMA/CD (kuulosteluväylä) Muita lähiverkkostandardeja esim. Token ring (vuororengas) FDDI WLAN (langaton lähiverkko)

Lisätiedot

Internet Protocol version 6. IPv6

Internet Protocol version 6. IPv6 Internet Protocol version 6 IPv6 IPv6 Osoiteavaruus 32-bittisestä 128-bittiseksi Otsikkokentässä vähemmän kenttiä Lisäominaisuuksien määritteleminen mahdollista Pakettien salaus ja autentikointi mahdollista

Lisätiedot

1.4. Tietoliikenneohjelmistot eli protokollat

1.4. Tietoliikenneohjelmistot eli protokollat 1.4. Tietoliikenneohjelmistot eli protokollat Protokolla eli yhteyskäytäntö Mitä sanomia lähetetään ja missä järjestyksessä Missä tilanteessa sanoma lähetetään Miten saatuihin sanomiin reagoidaan tietoliikenteessä

Lisätiedot

1.4. Tietoliikenneohjelmistot eli protokollat. Protokollien kerrosrakenne. Mitä monimutkaisuutta?

1.4. Tietoliikenneohjelmistot eli protokollat. Protokollien kerrosrakenne. Mitä monimutkaisuutta? 1.4. Tietoliikenneohjelmistot eli protokollat Protokolla eli yhteyskäytäntö Mitä sanomia lähetetään ja missä järjestyksessä Missä tilanteessa sanoma lähetetään Miten saatuihin sanomiin reagoidaan tietoliikenteessä

Lisätiedot

Tietotekniikka Yleiskaapelointijärjestelmät. Kaapelointi on tietoliikennepalvelujen kivijalka

Tietotekniikka Yleiskaapelointijärjestelmät. Kaapelointi on tietoliikennepalvelujen kivijalka Tietotekniikka Yleiskaapelointijärjestelmät Kaapelointi on tietoliikennepalvelujen kivijalka Sisällys Yleiskaapeloinnin perusajatus Yleiskaapeloinnin standardit Yleiskaapeloinnin rakenne ja osat: toimitilakiinteistöissä

Lisätiedot

1. Tietokoneverkot ja Internet. 1. 1.Tietokoneesta tietoverkkoon. Keskuskone ja päätteet (=>-80-luvun alku) Keskuskone ja oheislaitteet

1. Tietokoneverkot ja Internet. 1. 1.Tietokoneesta tietoverkkoon. Keskuskone ja päätteet (=>-80-luvun alku) Keskuskone ja oheislaitteet 1. Tietokoneverkot ja Internet 1.1. Tietokoneesta tietoverkkoon 1.2. Tietoliikenneverkon rakenne 1.3. Siirtomedia 1.4. Tietoliikenneohjelmisto eli protokolla 1.5. Viitemallit: OSI-malli, TCP/IP-malli 1.6.

Lisätiedot

Langattoman kotiverkon mahdollisuudet

Langattoman kotiverkon mahdollisuudet Langattoman kotiverkon mahdollisuudet Tietoisku 5.4.2016 mikko.kaariainen@opisto.hel.fi Lataa tietoiskun materiaali netistä, kirjoita osoite selaimen osoitelokeroon: opi.opisto.hel.fi/mikko Tietoverkot

Lisätiedot

3. Kuljetuskerros 3.1. Kuljetuspalvelu

3. Kuljetuskerros 3.1. Kuljetuspalvelu 3. Kuljetuskerros 3.1. Kuljetuspalvelu End- to- end lta lle looginen yhteys portti verkkokerros koneelta koneelle I-osoite peittää verkkokerroksen puutteet jos verkkopalvelu ei ole riittävän hyvä, sitä

Lisätiedot

TVP 2003 kevätkurssi. Kertaus Otto Alhava

TVP 2003 kevätkurssi. Kertaus Otto Alhava TVP 2003 kevätkurssi Kertaus Kysymyksiä ja vastauksia 1) Mistä saa kurssin puuttuvat kalvot? ks. kurssin kotisivu ensi perjantaina! 2) Miten valmistautua tenttiin? (=Miten hahmotan kurssin sisällön paremmin?)

Lisätiedot

MAC-protokolla. » 7 tavua tahdistusta varten» kehyksen alku

MAC-protokolla. » 7 tavua tahdistusta varten» kehyksen alku MAC-protokolla tahdistuskuvio (preamble)» 7 tavua 1010101010 tahdistusta varten» kehyksen alku 10101011 kohde- ja lähdeosoitteet» osoitteessa 6 tavua (tai 2 tavua)» 0xxxxx yksilöosoite» 1xxxxx ryhmäosoite»

Lisätiedot

ICMP-sanomia. 3. IP-kerroksen muita protokollia ja mekanismeja ICMP (Internet Control Message Protocol)

ICMP-sanomia. 3. IP-kerroksen muita protokollia ja mekanismeja ICMP (Internet Control Message Protocol) 3. IP-kerroksen muita protokollia ja mekanismeja ICMP (Internet Control Message Protocol) ARP (Address Resolution Protocol) DHCP (Dynamic Host Configuration Protocol) CIDR (Classless InterDomain Routing)

Lisätiedot

Tietoliikenne II. Syksy 2005 Markku Kojo. Tietoliikenne II (2 ov,, 4 op) Page1. Markku Kojo Helsingin yliopisto Tietojenkäsittelytieteen laitos

Tietoliikenne II. Syksy 2005 Markku Kojo. Tietoliikenne II (2 ov,, 4 op) Page1. Markku Kojo Helsingin yliopisto Tietojenkäsittelytieteen laitos Tietoliikenne II Syksy 2005 Markku Kojo 1 Syksy 2005 Tietoliikenne II (2 ov,, 4 op) Markku Kojo Helsingin yliopisto Tietojenkäsittelytieteen laitos 2 Page1 1 Kirjallisuus ja muuta materiaalia Kurssikirja:

Lisätiedot

3. IP-kerroksen muita protokollia ja

3. IP-kerroksen muita protokollia ja 3. IP-kerroksen muita protokollia ja mekanismeja ICMP (Internet Control Message Protocol) ARP (Address Resolution Protocol) DHCP (Dynamic Host Configuration Protocol) CIDR (Classless InterDomain Routing)

Lisätiedot

Eetteriverkon rakenne

Eetteriverkon rakenne Eetteriverkon rakenne väylä Kaapeli 10Base2 tähti - hub toimii toistimen tavoin HUB Kaksi parijohtoa 10BaseT, 100BaseT Kaapelit 10Base2 ohut kaapeli» 10 => 10 Mbps» Base => kantataajuus» 2 => 200 m 10Base-T

Lisätiedot

Taloyhtiön laajakaistan käyttöohje, Tekniikka: HomePNA. Käyttöjärjestelmä: Mac OS X

Taloyhtiön laajakaistan käyttöohje, Tekniikka: HomePNA. Käyttöjärjestelmä: Mac OS X Taloyhtiön laajakaistan käyttöohje, Tekniikka: HomePNA Käyttöjärjestelmä: Mac OS X Espoon Taloyhtiöverkot, 2010 Ohjeet laajakaistaverkon käyttöön ottamiseksi Voidaksesi käyttää taloyhtiön laajakaistaverkkoa

Lisätiedot

Trust Gamer Kit PCI TRUST GAMER KIT PCI. Pika-asennusohje. Versio 1.0

Trust Gamer Kit PCI TRUST GAMER KIT PCI. Pika-asennusohje. Versio 1.0 TRUST GAMER KIT PCI Pika-asennusohje Versio 1.0 1 1. Johdanto Tämä käyttöohje on tarkoitettu Trust Gamer Kit PCI -tuotteen käyttäjille. Tuotteen asentamisessa tarvitaan jonkin verran kokemusta tietokoneista.

Lisätiedot

Kertaus. Jyry Suvilehto T-110.1100 Johdatus tietoliikenteeseen ja multimediatekniikkaan kevät 2013

Kertaus. Jyry Suvilehto T-110.1100 Johdatus tietoliikenteeseen ja multimediatekniikkaan kevät 2013 Kertaus Jyry Suvilehto T-110.1100 Johdatus tietoliikenteeseen ja multimediatekniikkaan kevät 2013 Sisältö Mitä ja miten teidän olisi pitänyt oppia Kurssi takaperin Kysykää rohkeasti joka kohdassa. 2 http://tinyurl.com/ydinaines

Lisätiedot

Kanavan kuuntelu. Yleislähetysprotokollia ALOHA. CSMA (Carrier Sense Multiple Access) Viipaloitu ALOHA. Lähetyskanavan kuuntelu (carrier sense)

Kanavan kuuntelu. Yleislähetysprotokollia ALOHA. CSMA (Carrier Sense Multiple Access) Viipaloitu ALOHA. Lähetyskanavan kuuntelu (carrier sense) Lähetyskanavan kuuntelu (carrier sense) käynnissä olevan lähetyksen havaitseminen asema tutkii, onko kanava jo käytössä ennen lähetystä tutkitaan, onko joku muu lähettämässä jos on, ei lähetetä yleensä

Lisätiedot

SISÄLMYSLUETTELO QUO VADIS?... 9

SISÄLMYSLUETTELO QUO VADIS?... 9 SISÄLMYSLUETTELO QUO VADIS?... 9 1. TELETOIMIALA...11 1.1 Teleala yritystoimintana...11 1.2 Telealan kehitys...14 1.2.1 Suomen erikoinen toimintamalli...16 1.2.2 Puhelinlaitosten talous...16 1.2.3 Automatisointi

Lisätiedot

TIES530 TIES530. Moniprosessorijärjestelmät. Moniprosessorijärjestelmät. Miksi moniprosessorijärjestelmä?

TIES530 TIES530. Moniprosessorijärjestelmät. Moniprosessorijärjestelmät. Miksi moniprosessorijärjestelmä? Miksi moniprosessorijärjestelmä? Laskentaa voidaan hajauttaa useammille prosessoreille nopeuden, modulaarisuuden ja luotettavuuden vaatimuksesta tai hajauttaminen voi helpottaa ohjelmointia. Voi olla järkevää

Lisätiedot

METROETHERNET PALVELUKUVAUS JA HINNASTO ALKAEN

METROETHERNET PALVELUKUVAUS JA HINNASTO ALKAEN METROETHERNET PALVELUKUVAUS JA HINNASTO 1.7.2016 ALKAEN Palvelukuvaus Kaisanet Oy (myöhemmin KAISA) Metro Ethernet operaattorituote yhdistää eri pisteissä sijaitsevat lähiverkot tai muut verkkoratkaisut

Lisätiedot

DownLink Shared Channel in the 3 rd Generation Base Station

DownLink Shared Channel in the 3 rd Generation Base Station S-38.110 Diplomityöseminaari DownLink Shared hannel in the 3 rd Diplomityön tekijä: Valvoja: rofessori Samuli Aalto Ohjaaja: Insinööri Jari Laasonen Suorituspaikka: Nokia Networks 1 Seminaarityön sisällysluettelo

Lisätiedot

IPv6 käyttöönoton mahdollistajat operaattorin näkemys

IPv6 käyttöönoton mahdollistajat operaattorin näkemys IPv6 käyttöönoton mahdollistajat operaattorin näkemys Jyrki Soini TeliaSonera 1 IPv6 toimi nyt IPv4 osoitteet loppumassa hyvää vauhtia keskusvarasto (IANA) jakoi viimeiset osoitelohkot 3.2.2011 RIPE arvioi

Lisätiedot

Tiedonvälitystekniikka 1-3 ov. Kurssin sisältö ja tavoite

Tiedonvälitystekniikka 1-3 ov. Kurssin sisältö ja tavoite Tiedonvälitystekniikka 1-3 ov Luennoitsija: Ma prof. Raimo Kantola raimo.kantola@hut.fi, SG 210 ke 10-12 Assistentti: Erik. Tutkija Mika Ilvesmäki (lynx@tct.hut.fi) Tiedotus: http://www.tct.hut.fi/opetus/s38110/...

Lisätiedot

Taitaja 2015 Windows finaalitehtävä

Taitaja 2015 Windows finaalitehtävä Taitaja 2015 Windows finaalitehtävä Tehtäväkuvaus Tehtävänäsi on siirtää, asentaa ja määritellä yrityksen Windows -ratkaisuihin perustuva IT-ympäristö. Käytä salasanaa Qwerty123, jos muuta ei ole pyydetty.

Lisätiedot

S-38.1105 Tietoliikennetekniikan perusteet. Pakettikytkentäiset verkot. Tietoliikenne- ja tietoverkkontekniikan laitos

S-38.1105 Tietoliikennetekniikan perusteet. Pakettikytkentäiset verkot. Tietoliikenne- ja tietoverkkontekniikan laitos S-38.1105 Tietoliikennetekniikan perusteet Pakettikytkentäiset verkot Kertausta: Verkkojen OSI-kerrosmalli Sovelluskerros Esitystapakerros Istuntokerros Kuljetuskerros Verkkokerros Linkkikerros Fyysinen

Lisätiedot

KAIKKI LAITTEET KÄYNNISTETÄÄN UUDELLEEN ENNEN TARKISTUSTA

KAIKKI LAITTEET KÄYNNISTETÄÄN UUDELLEEN ENNEN TARKISTUSTA LUE TEHTÄVÄ KOKONAAN ENNEN ALOITTAMISTA!!! KAIKKI LAITTEET KÄYNNISTETÄÄN UUDELLEEN ENNEN TARKISTUSTA Asiakkaanne Paten Bitti Oy on nopeasti kasvava suomalainen ohjelmistotalo, joka on laajentanut toimintaansa

Lisätiedot

Nimi: Op.numero: Yritän arvosanan korotusta, olen läpäissyt IVT:n tentin

Nimi: Op.numero: Yritän arvosanan korotusta, olen läpäissyt IVT:n tentin 1 8304500 Tietoliikenneverkkojen perusteet Tentti 22102003 /OA&JH Nimi: Opnumero: HUOM! Merkitse alle ajankohdat (esim kesä 2002), mikäli olet suorittanut osuuksia kurssille 83450 Internetin verkkotekniikat,

Lisätiedot

Miten Internet toimii?

Miten Internet toimii? Miten Internet toimii? WWW-sivu 2 HTML-koodi Nixu International Nixu

Lisätiedot

T-110.4100 Tietokoneverkot kertaus

T-110.4100 Tietokoneverkot kertaus kertaus 1 Infrastruktuuripalvelut: DNS, SNMP Tietoturvaratkaisu TLS Sovelluskerros Käyttäjän sovellukset: sähköposti (SMTP, IMAP) WWW (HTTP) FTP, SSH, Socket-rajapinta ohjelmoinnille IP, osoitteet, reititys

Lisätiedot

Kiinteistön sisäverkon suojaaminen ja

Kiinteistön sisäverkon suojaaminen ja Kiinteistön sisäverkon suojaaminen ja maadoitukset Viestintäverkkojen sähköinen suojaaminen ja maadoitukset Antenniverkon potentiaalintasaus ja maston maadoitus Yleiskaapelointijärjestelmän ylijännitesuojaus

Lisätiedot

TCP/IP-protokollapino. Verkkokerros ja Internetprotokolla. Sisältö. Viime luennolla. Matti Siekkinen

TCP/IP-protokollapino. Verkkokerros ja Internetprotokolla. Sisältö. Viime luennolla. Matti Siekkinen TCP/IP-protokollapino Matti Siekkinen T-110.2100 Johdatus tietoliikenteeseen kevät 2010 Sovelluskerros Middleware: HTTP, SSL, XML... Kuljetuskerros: TCP, UDP,... Verkkokerros: IPv4, IPv6 Linkkikerros:

Lisätiedot

IQ3XCITE JÄRJESTELMÄ

IQ3XCITE JÄRJESTELMÄ IQ3XCITE JÄRJESTELMÄ IQ3xcite-järjestelmän esittely Tämän päivän rakennusten hallinnointi ja valvonta on aina vain kehittyneempää. Rakennusautomaatiojärjestelmä tulee räätälöidä jokaisen asiakkaan tarpeiden

Lisätiedot

D B. Levykön rakenne. pyöriviä levyjä ura. lohko. Hakuvarsi. sektori. luku-/kirjoituspää

D B. Levykön rakenne. pyöriviä levyjä ura. lohko. Hakuvarsi. sektori. luku-/kirjoituspää Levyn rakenne Levykössä (disk drive) on useita samankeskisiä levyjä (disk) Levyissä on magneettinen pinta (disk surface) kummallakin puolella levyä Levyllä on osoitettavissa olevia uria (track), muutamasta

Lisätiedot

Liikkuvien isäntäkoneiden reititys

Liikkuvien isäntäkoneiden reititys Mobile IP IP-reititys IP-osoitteen perusteella koneen osoite riippuu verkosta, jossa kone sijaitsee kun kone siirtyy toiseen verkkoon tilapäisesti, osoite ei ole enää voimassa koneelle uusi osoite tässä

Lisätiedot

TW- EAV510 v2: WDS- TOIMINTO TW- EAV510 V2 LAITTEEN ja TW- LTE REITITTIMEN VÄLILLÄ. Oletus konfiguroinnissa on, että laitteet ovat tehdasasetuksilla

TW- EAV510 v2: WDS- TOIMINTO TW- EAV510 V2 LAITTEEN ja TW- LTE REITITTIMEN VÄLILLÄ. Oletus konfiguroinnissa on, että laitteet ovat tehdasasetuksilla TW- EAV510 v2: WDS- TOIMINTO TW- EAV510 V2 LAITTEEN ja TW- LTE REITITTIMEN VÄLILLÄ Oletus konfiguroinnissa on, että laitteet ovat tehdasasetuksilla Laite 1 TW- EAV510 v2: - Tähän laitteeseen tulee ulkoverkon

Lisätiedot

TIETOKONE JA TIETOVERKOT TYÖVÄLINEENÄ

TIETOKONE JA TIETOVERKOT TYÖVÄLINEENÄ aaro.leikari@hotmail.com TIETOKONE JA TIETOVERKOT TYÖVÄLINEENÄ 25.01.2016 SISÄLLYS 1. Käyttöjärjestelmän asentaminen... 1 1.1 Windowsin asettamia laitteistovaatimuksia... 1 1.2 Windowsin asentaminen...

Lisätiedot

Sisäverkkojen saneeraus ja viranomaismääräysten huomioiminen taloyhtiöissä

Sisäverkkojen saneeraus ja viranomaismääräysten huomioiminen taloyhtiöissä Sisäverkkojen saneeraus ja viranomaismääräysten huomioiminen taloyhtiöissä Ravintola Nallikari, Oulu 22.9.2015 / Ari Kurkela Julkinen 1 Esityksen sisältö Vanhat sisäverkkomallit Sisäverkot 1.1.2015 alkaen

Lisätiedot

reitittimissä => tehokkaampi 2005 Markku Kojo IPv6

reitittimissä => tehokkaampi 2005 Markku Kojo IPv6 4. IPv6-protokolla (RFC 2460) Enemmän osoitteita 16 tavua osoitteelle => osoitteita paljon! Virtaviivaistettu nopeampi käsittely k reitittimissä => tehokkaampi Uusia piirteitä Erilaisten sovellusten tarpeet

Lisätiedot

- Valitaan kohta Asetukset / NAT / Ohjelmallinen palvelin - Seuraavassa esimerkki asetuksista: valitaan käytössä oleva ohjelmistorajapinta

- Valitaan kohta Asetukset / NAT / Ohjelmallinen palvelin - Seuraavassa esimerkki asetuksista: valitaan käytössä oleva ohjelmistorajapinta TW-EAV510: VALVONTAKAMERAN KYTKEMINEN VERKKOON OPERAATTORIN IP-OSOITE - Jotta valvontakameran käyttöä varten saadaan avattua tarvittavat portit, pitää operaattorilta saada julkinen IP-osoite, jotta kaikki

Lisätiedot

Liite 1: KualiKSB skenaariot ja PoC tulokset. 1. Palvelun kehittäjän näkökulma. KualiKSB. Sivu 1. Tilanne Vaatimus Ongelma jos vaatimus ei toteudu

Liite 1: KualiKSB skenaariot ja PoC tulokset. 1. Palvelun kehittäjän näkökulma. KualiKSB. Sivu 1. Tilanne Vaatimus Ongelma jos vaatimus ei toteudu Liite 1: skenaariot ja PoC tulokset 1. Palvelun kehittäjän näkökulma Tilanne Vaatimus Ongelma jos vaatimus ei toteudu Palvelun uusi versio on Palveluiden kehittäminen voitava asentaa tuotantoon vaikeutuu

Lisätiedot

EASY PILVEN Myynnin opas - Storage IT

EASY PILVEN Myynnin opas - Storage IT EASY PILVEN Myynnin opas - Storage IT EASY Pilvi EASY Tiedostopalvelin: Tiedostojen tallennukseen ja jakamiseen soveltuva monipuolinen järjestelmä EASY Pilvipalvelin: Täysiverinen, skaalautuva käyttöjärjestelmän

Lisätiedot

Sovellusarkkitehtuurit

Sovellusarkkitehtuurit HELIA TiKo-05 1 (9) Sovellusarkkitehtuurit ODBC (Open Database Connectivity)... 2 JDBC (Java Database Connectivity)... 5 Middleware... 6 Middleware luokittelu... 7 Tietokanta -middleware... 8 Tapahtumamonitorit

Lisätiedot

Action Request System

Action Request System Action Request System Manu Karjalainen Ohjelmistotuotantovälineet seminaari HELSINGIN YLIOPISTO Tietojenkäsittelytieteen laitos 25.10.2000 Action Request System (ARS) Manu Karjalainen Ohjelmistotuotantovälineet

Lisätiedot

Yleinen ohjeistus Linux tehtävään

Yleinen ohjeistus Linux tehtävään Yleinen ohjeistus Linux tehtävään Sinulle on toimitettu valmiiksi asennettu HYPER V ympäristö. Tehtäväsi on asentaa tarvittavat virtuaalikoneet, sekä konfiguroida ne ja verkkolaitteet, tehtävän mukaisesti.

Lisätiedot

AirPrint-opas. Tämä käyttöopas koskee seuraavia malleja:

AirPrint-opas. Tämä käyttöopas koskee seuraavia malleja: AirPrint-opas Tämä käyttöopas koskee seuraavia malleja: HL-340CW/350CDN/350CDW/370CDW/380CDW DCP-905CDW/900CDN/900CDW MFC-930CW/940CDN/9330CDW/9340CDW Versio A FIN Kuvakkeiden selitykset Tässä käyttöoppaassa

Lisätiedot

30 Opetussuunnitelma OSAAMISEN ARVIOINTI ARVIOINNIN KOHTEET JA AMMATTITAITOVAATIMUKSET OSAAMISEN HANKKIMINEN

30 Opetussuunnitelma OSAAMISEN ARVIOINTI ARVIOINNIN KOHTEET JA AMMATTITAITOVAATIMUKSET OSAAMISEN HANKKIMINEN Hyväksymismerkinnät 1 (5) Näytön kuvaus: Opiskelija osoittaa osaamisensa ammattiosaamisen näytössä toimimalla alan työtehtävissä. Työtä tehdään siinä laajuudessa, että osoitettava osaaminen vastaa kattavasti

Lisätiedot

Digi-tv vastaanottimella toteutetut interaktiiviset sovellukset

Digi-tv vastaanottimella toteutetut interaktiiviset sovellukset Vaatimusmäärittely Digi-tv vastaanottimella toteutetut interaktiiviset sovellukset Versio Päiväys Tekijä Kuvaus 0.1 12.10.01 Pekka Koskinen Ensimmäinen luonnos 0.2 17.10.01 Pekka Koskinen Lisätty vaatimuksia

Lisätiedot

WELHO ADSL -LAAJAKAISTAPALVELUIDEN PALVELUKUVAUS KULUTTAJA-ASIAKKAILLE (alkaen 24.8.2010)

WELHO ADSL -LAAJAKAISTAPALVELUIDEN PALVELUKUVAUS KULUTTAJA-ASIAKKAILLE (alkaen 24.8.2010) WELHO ADSL -LAAJAKAISTAPALVELUIDEN PALVELUKUVAUS KULUTTAJA-ASIAKKAILLE (alkaen 24.8.2010) WELHO-LAAJAKAISTAPALVELUIDEN PALVELUKUVAUS KULUTTAJA-ASIAKKAILLE (alkaen 19.5.2010) 2 (3) WELHO-LAAJAKAISTAPALVELUIDEN

Lisätiedot

Langattomien verkkojen tietosuojapalvelut

Langattomien verkkojen tietosuojapalvelut Langattomien verkkojen tietosuojapalvelut Sisältö Työn tausta & tavoitteet Käytetty metodiikka Työn lähtökohdat IEEE 802.11 verkkojen tietoturva Keskeiset tulokset Demonstraatiojärjestelmä Oman työn osuus

Lisätiedot

Kertaus. Jyry Suvilehto T Johdatus tietoliikenteeseen ja multimediatekniikkaan kevät 2011

Kertaus. Jyry Suvilehto T Johdatus tietoliikenteeseen ja multimediatekniikkaan kevät 2011 Kertaus Jyry Suvilehto T-110.1100 Johdatus tietoliikenteeseen ja multimediatekniikkaan kevät 2011 Sisältö 1. Mitä ja miten teidän olisi pitänyt oppia 2. Perse edellä puuhun 2 http://tinyurl.com/ydinaines

Lisätiedot

Verkkoinformaation välittämiseen isäntäkoneiden ja reitittimien välillä

Verkkoinformaation välittämiseen isäntäkoneiden ja reitittimien välillä 3. IP-kerroksen muita protokollia ja mekanismeja ICMP (Internet Control Message Protocol) ARP (Address Resolution Protocol) DHCP (Dynamic Host Configuration Protocol) CIDR (Classless InterDomain Routing)

Lisätiedot

S-108.3020 Elektroniikan häiriökysymykset. Laboratoriotyö, kevät 2010

S-108.3020 Elektroniikan häiriökysymykset. Laboratoriotyö, kevät 2010 1/7 S-108.3020 Elektroniikan häiriökysymykset Laboratoriotyö, kevät 2010 Häiriöiden kytkeytyminen yhteisen impedanssin kautta lämpötilasäätimessä Viimeksi päivitetty 25.2.2010 / MO 2/7 Johdanto Sähköisiä

Lisätiedot

Tekniset vaatimukset Tikon 6.4.1

Tekniset vaatimukset Tikon 6.4.1 Marraskuu 2014 1 (22) Tekniset vaatimukset Marraskuu 2014 2 (22) 1 Ohjelmapalvelin... 6 1.1 Ohjelmat... 6 1.1.1 Tuetut käyttöjärjestelmät... 6 1.1.2 Muut tarvittavat ohjelmat... 6 1.2 Palvelin (Suositus

Lisätiedot

Tietoliikenne I 2 ov syksy 2001

Tietoliikenne I 2 ov syksy 2001 Tietoliikenne I 2 ov syksy 2001 Luennot Liisa Marttinen 11.9.2001 1 581333-1 Tietoliikenne I (2 ov) Kohderyhmät: eri alojen tulevat asiantuntijat mm. ohjelmistojen suunnittelijat, järjestelmien suunnittelijat,

Lisätiedot

Palvelukuvaus LOUNEA VERKKOTURVA PALVELUKUVAUS.

Palvelukuvaus LOUNEA VERKKOTURVA PALVELUKUVAUS. Palvelukuvaus 1 LOUNEA VERKKOTURVA PALVELUKUVAUS 2 Sisällysluettelo 1 YLEISKUVAUS... 3 1.1 Verkkoturvapalvelu... 3 1.1.1 Verkkoturvapalvelun edut... 3 1.2 Palvelun perusominaisuudet... 3 1.2.1 Suodatettava

Lisätiedot

Kun n = 32 ei ole tarpeeksi nopea nykyisiin runkoreitittimiin! - content addressable memory (CAM) - välimuistin käyttö

Kun n = 32 ei ole tarpeeksi nopea nykyisiin runkoreitittimiin! - content addressable memory (CAM) - välimuistin käyttö Osoitteen 1. bitti 2. bitti 3. bitti jne 0 1 0 1 0 1 001.. Kun n = 32 ei ole tarpeeksi nopea nykyisiin runkoreitittimiin! - content addressable memory (CAM) - välimuistin käyttö Kytkentäosa Kytkentä muistin

Lisätiedot

30 Opetussuunnitelma OSAAMISEN ARVIOINTI ARVIOINNIN KOHTEET JA AMMATTITAITOVAATIMUKSET OSAAMISEN HANKKIMINEN. järjestelmätyöt: työskentely

30 Opetussuunnitelma OSAAMISEN ARVIOINTI ARVIOINNIN KOHTEET JA AMMATTITAITOVAATIMUKSET OSAAMISEN HANKKIMINEN. järjestelmätyöt: työskentely Hyväksymismerkinnät 1 (7) Näytön kuvaus: Opiskelija osoittaa osaamisensa ammattiosaamisen näytössä toimimalla tieto- ja tietoliikennealan yrityksissä erilaisissa työkokonaisuuksissa ja tehtävissä sekä

Lisätiedot

TW-LTE REITITIN: INTERNET-YHTEYKSIEN KAISTANJAKO

TW-LTE REITITIN: INTERNET-YHTEYKSIEN KAISTANJAKO TW-LTE REITITIN: INTERNET-YHTEYKSIEN KAISTANJAKO Käyttötarkoitus: Toiminne jakaa useamman liittymän kaistaa usealle käyttäjälle samanaikaisesti. Näin ollen, kun käytössä on useampi kaista, voidaan käyttää

Lisätiedot

Järjestelmäarkkitehtuuri (TK081702)

Järjestelmäarkkitehtuuri (TK081702) Järjestelmäarkkitehtuuri (TK081702) yleistyvät verkkopalveluissa Youtube Google... Avaavat pääsyn verkkopalvelun sisältöön. Rajapintojen tarjoamia tietolähteitä yhdistelemällä luodaan uusia palveluja,

Lisätiedot

Tulevaisuuden Internet. Sasu Tarkoma

Tulevaisuuden Internet. Sasu Tarkoma Tulevaisuuden Internet Sasu Tarkoma Johdanto Tietoliikennettä voidaan pitää viime vuosisadan läpimurtoteknologiana Internet-teknologiat tarjoavat yhteisen protokollan ja toimintatavan kommunikointiin Internet

Lisätiedot

Dixell S.p.a. pidättää oikeuden asiasta ilmoittamatta muuttaa tätä ohjetta. Viimeisin saatavissa oleva versio on ladattavissa verkkosivuilta.

Dixell S.p.a. pidättää oikeuden asiasta ilmoittamatta muuttaa tätä ohjetta. Viimeisin saatavissa oleva versio on ladattavissa verkkosivuilta. ASENNUSOHJE VAROITUS: Käytä vain tämän valvontayksikön tukemia modeemeja. Dixell S.p.a. ei voi ottaa mitään vastuuta tukemattomien modeemien käytöstä aiheutuneista vahingoista. VAROITUS: Dixell S.p.a.

Lisätiedot

DNA Netti. DNA Netti - Käyttöohje v.1.0

DNA Netti. DNA Netti - Käyttöohje v.1.0 DNA Netti DNA Netti on Mokkuloiden yhteysohjelma. Ohjelman avulla voit hallita Mokkulan asetuksia sekä luoda yhteyden internetiin Mokkulan, WLANin tai Ethernet -yhteyden avulla. Sisältö DNA Netti asennus...

Lisätiedot

Johdatus rakenteisiin dokumentteihin

Johdatus rakenteisiin dokumentteihin -RKGDWXVUDNHQWHLVLLQGRNXPHQWWHLKLQ 5DNHQWHLQHQGRNXPHQWWL= rakenteellinen dokumentti dokumentti, jossa erotetaan toisistaan dokumentin 1)VLVlOW, 2) UDNHQQHja 3) XONRDVX(tai esitystapa) jotakin systemaattista

Lisätiedot

1 YLEISKUVAUS... 2. 1.1 Laajakaistaliittymä... 2. 1.2 Palvelun rajoitukset... 2 2 PALVELUKOMPONENTIT... 3. 2.1 Päätelaite... 3. 2.2 Nopeus...

1 YLEISKUVAUS... 2. 1.1 Laajakaistaliittymä... 2. 1.2 Palvelun rajoitukset... 2 2 PALVELUKOMPONENTIT... 3. 2.1 Päätelaite... 3. 2.2 Nopeus... Palvelukuvaus 1 Sisällysluettelo 1 YLEISKUVAUS... 2 1.1 Laajakaistaliittymä... 2 1.2 Palvelun rajoitukset... 2 2 PALVELUKOMPONENTIT... 3 2.1 Päätelaite... 3 2.2 Nopeus... 3 2.3 IP- osoitteet... 3 3 TOIMITUS

Lisätiedot

TW- EAV510/TW- EAV510AC: L2TP- OHJEISTUS

TW- EAV510/TW- EAV510AC: L2TP- OHJEISTUS TW- EAV510/TW- EAV510AC: L2TP- OHJEISTUS Esimerkki 1: L2TP- yhteys kahden TW- EAV510/TW- EAV510AC laitteen välille Esimerkki 2: L2TP- yhteys TW- EAV510/TW- EAV510 AC ja Windows 8/8.1 koneen välillä Esimerkki

Lisätiedot

Internet. Sisältö: 1. Mikä Internet on? 2. Internetin fyysinen rakenne 3. Internetin looginen rakenne 4. Mihin Internetiä käytetään?

Internet. Sisältö: 1. Mikä Internet on? 2. Internetin fyysinen rakenne 3. Internetin looginen rakenne 4. Mihin Internetiä käytetään? Internet Sisältö: 1. Mikä Internet on? 2. Internetin fyysinen rakenne 3. Internetin looginen rakenne 4. Mihin Internetiä käytetään? 9.9.2008 Tietoliikennejärjestelmät / PR 30 1. Mikä Internet on? 2. Internetin

Lisätiedot

3. Laajakaistaliittymän asetukset / Windows XP

3. Laajakaistaliittymän asetukset / Windows XP 3. Laajakaistaliittymän asetukset / Windows XP 3.1 Laajakaistaliittymän asetusten tarkistus / Windows XP Seuraavien ohjeiden avulla tarkistat Windows XP -käyttöjärjestelmien asetukset ja luot Internet-yhteyden.

Lisätiedot

1. Tietokoneverkot ja Internet

1. Tietokoneverkot ja Internet 1. Tietokoneverkot ja Internet 1.1. Tietokoneesta tietoverkkoon 1.2. Tietoliikenneverkon rakenne 1.3. Siirtomedia 1.4. Tietoliikenneohjelmisto eli protokolla 1.5. Viitemallit: OSI-malli, TCP/IP-malli 1.6.

Lisätiedot

Gree Smart -sovelluksen (WiFi) asennus- ja käyttöohje: Hansol-sarjan ilmalämpöpumput WiFi-ominaisuuksilla

Gree Smart -sovelluksen (WiFi) asennus- ja käyttöohje: Hansol-sarjan ilmalämpöpumput WiFi-ominaisuuksilla 02/2016, ed. 5 KÄYTTÖOHJE Gree Smart -sovelluksen (WiFi) asennus- ja käyttöohje: Hansol-sarjan ilmalämpöpumput WiFi-ominaisuuksilla Maahantuoja: Tiilenlyöjänkuja 9 A 01720 Vantaa www.scanvarm.fi Kiitos

Lisätiedot

Käytettäväksi QR-koodin lukulaitteen/lukijan kanssa yhteensopivien sovellusten kanssa

Käytettäväksi QR-koodin lukulaitteen/lukijan kanssa yhteensopivien sovellusten kanssa Xerox QR Code -sovellus Pika-aloitusopas 702P03999 Käytettäväksi QR-koodin lukulaitteen/lukijan kanssa yhteensopivien sovellusten kanssa Käytä QR (Quick Response) Code -sovellusta seuraavien sovellusten

Lisätiedot

Miten Internet toimii?

Miten Internet toimii? Miten Internet toimii? WWW-sivu Nixu International Nixu Oy

Lisätiedot

Verkkoliikenteen rajoittaminen tietoturvasta huolehtimiseksi ja häiriön korjaamiseksi

Verkkoliikenteen rajoittaminen tietoturvasta huolehtimiseksi ja häiriön korjaamiseksi Julkinen Verkkoliikenteen rajoittaminen tietoturvasta huolehtimiseksi ja häiriön korjaamiseksi 20.11.2013 Julkinen 2 VML 131 Velvollisuus korjata häiriö Jos viestintäverkko tai laite aiheuttaa vaaraa tai

Lisätiedot

Mark Summary Form. Taitaja 2012. Skill Number 205 Skill Tietokoneet ja verkot. Competitor Name

Mark Summary Form. Taitaja 2012. Skill Number 205 Skill Tietokoneet ja verkot. Competitor Name Summary Form Skill Number 205 Skill Tietokoneet ja verkot ing Scheme Lock 24-04-2012 14:06:21 Final Lock 26-04-2012 13:05:53 Criterion Criterion Description s Day 1 Day 2 Day 3 Day 4 Total Award A B C

Lisätiedot

Käyttöoppaasi. HP COMPAQ DC5700 MICROTOWER PC http://fi.yourpdfguides.com/dref/863340

Käyttöoppaasi. HP COMPAQ DC5700 MICROTOWER PC http://fi.yourpdfguides.com/dref/863340 Voit lukea suosituksia käyttäjän oppaista, teknisistä ohjeista tai asennusohjeista tuotteelle HP COMPAQ DC5700 MICROTOWER PC. Löydät kysymyksiisi vastaukset HP COMPAQ DC5700 MICROTOWER PC käyttöoppaasta

Lisätiedot

1 YLEISKUVAUS Palvelun rajoitukset Valvonta Ylläpito Edellytykset PALVELUKOMPONENTIT...

1 YLEISKUVAUS Palvelun rajoitukset Valvonta Ylläpito Edellytykset PALVELUKOMPONENTIT... PALVELUKUVAUS 1 Sisällysluettelo 1 YLEISKUVAUS... 2 1.1 Palvelun rajoitukset... 2 1.2 Valvonta... 2 1.3 Ylläpito... 2 1.4 Edellytykset... 2 2 PALVELUKOMPONENTIT... 3 2.1 Liitäntä... 3 2.2 Nopeusluokat...

Lisätiedot

Miten Internet toimii. Tuomas Aura T-110.2100 Johdatus tietoliikenteeseen kevät 2013

Miten Internet toimii. Tuomas Aura T-110.2100 Johdatus tietoliikenteeseen kevät 2013 Miten Internet toimii Tuomas Aura T-110.2100 Johdatus tietoliikenteeseen kevät 2013 Luennon sisältö 1. Esimerkki 1: nettiselailu 2. Esimerkki 2: sähköposti 3. Internetin protokollapino 2 ESIMERKKI 1: NETTISELAILU

Lisätiedot

Ylioppilaiden terveydenhoitosäätiön infrastruktuuri

Ylioppilaiden terveydenhoitosäätiön infrastruktuuri Ylioppilaiden terveydenhoitosäätiön infrastruktuuri Versio Päiväys Tekijä Muutoksen kuvaus 1.0 6.3.2014 Tietohallintopäällikkö Sauli Kleemola 1.1 1.10.2014 Tietohallintopäällikkö Sauli Kleemola Muutettu

Lisätiedot

Johdanto. Multicast. Unicast. Broadcast. Protokollat. Multicast

Johdanto. Multicast. Unicast. Broadcast. Protokollat. Multicast Multicast Johdanto Ryhmien hallinta Reititys Reaaliaikaiset siirto- ja hallintaprotokollat Resurssien varaus Sessioiden hallinta MBone Johdanto Tietoverkoissa voidaan lähettää kolmella eri tavalla + Unicast

Lisätiedot

Luennon aiheet. S Tietoliikenneverkot. Mihin IP-kytkentää tarvitaan? Miltä verkko näyttää? Vuon määrittely. Vuon määrittely

Luennon aiheet. S Tietoliikenneverkot. Mihin IP-kytkentää tarvitaan? Miltä verkko näyttää? Vuon määrittely. Vuon määrittely Luennon aiheet S-38.188 Tietoliikenneverkot,3N\WNHQWl -XNND1XUPL Ongelmakenttä teoriaa mittaustuloksia Ratkaisumallit IP switching Tag switching MPOA muut ratkaisut MPLS 5.11.1997 Jukka Nurmi/ TKK Teletekniikka

Lisätiedot

WL54AP2. Langattoman verkon laajennusohje WDS

WL54AP2. Langattoman verkon laajennusohje WDS WL54AP2 Langattoman verkon laajennusohje WDS Näitä ohjeita seuraamalla saadaan langaton lähiverkko laajennettua yksinkertaisesti kahden tai useamman tukiaseman verkoksi. Tukiasemien välinen liikenne(wds)

Lisätiedot

Multicast. Johdanto Ryhmien hallinta Reititys Reaaliaikaiset siirto- ja hallintaprotokollat Resurssien varaus Sessioiden hallinta MBone

Multicast. Johdanto Ryhmien hallinta Reititys Reaaliaikaiset siirto- ja hallintaprotokollat Resurssien varaus Sessioiden hallinta MBone Multicast Johdanto Ryhmien hallinta Reititys Reaaliaikaiset siirto- ja hallintaprotokollat Resurssien varaus Sessioiden hallinta MBone Petri Vuorimaa 1 Johdanto Tietoverkoissa voidaan lähettää kolmella

Lisätiedot

Internet perusteet. Internet perusteet Osoitteet IPv4 ja ICMP -protokollat ARP - Address Resolution Protocol. Internet-1. S-38.

Internet perusteet. Internet perusteet Osoitteet IPv4 ja ICMP -protokollat ARP - Address Resolution Protocol. Internet-1. S-38. Internet perusteet Internet perusteet Osoitteet IPv4 ja ICMP -protokollat ARP - Address Resolution Protocol Internet-1 Analyysin tasot Tuotteet Markkinat Määrittelyt, RFC, draft specifications Protokollat

Lisätiedot

Elisa Oyj. Kapasiteettipalveluiden Käsikirja

Elisa Oyj. Kapasiteettipalveluiden Käsikirja 1 (12) Elisa Oyj Kapasiteettipalveluiden Käsikirja voimassa 1.9.2008 alkaen 2 (12) 1 LYHENTEET...3 2 JOHDANTO...4 3 PALVELUT...5 3.1 ELISA WDM PALVELU...5 3.2 ELISA SIIRTOYHTEYS PALVELU...5 3.3 ELISA ETHERNET

Lisätiedot

Tämän kurssin sisältö. Esitiedot. Tietoa tästä kurssista. Ilmoittautuminen. Kurssin osasuoritukset ja arvostelu. T Tietokoneverkot

Tämän kurssin sisältö. Esitiedot. Tietoa tästä kurssista. Ilmoittautuminen. Kurssin osasuoritukset ja arvostelu. T Tietokoneverkot Tämän kurssin sisältö, TkL Opettava tutkija, TML, HUT TCP/IP-verkot ja niiden toiminta Turvallisuusominaisuudet Verkkosovellusten suunnittelu ja ohjelmointi 1 2 Tietoa tästä kurssista news://news.tky.hut.fi/

Lisätiedot

Reitittimen rakenne. Kytkentäosa ... (switching fabric) Reititysprosessori 2/7/ pakettien edelleenohjaaminen (PE)

Reitittimen rakenne. Kytkentäosa ... (switching fabric) Reititysprosessori 2/7/ pakettien edelleenohjaaminen (PE) Reitittimen rakenne sisäänmenoportit ulostuloportit...... 2/7/2003 43 Portit peruskerroksen toiminnot (PK) fyysisen siirtoyhteyden pää linkkikerroksen toiminnot (LK) virhetarkistukset, vuonvalvonta, MAC-kerroksen

Lisätiedot

Lisää reititystä. Tietokoneverkot 2009 (4 op) Syksy Futurice Oy. Lisää reititystä. Jaakko Kangasharju

Lisää reititystä. Tietokoneverkot 2009 (4 op) Syksy Futurice Oy. Lisää reititystä. Jaakko Kangasharju Tietokoneverkot 2009 (4 op) jaakko.kangasharju@futurice.com Futurice Oy Syksy 2009 (Futurice Oy) Syksy 2009 1 / 39 Sisältö 1 2 (Futurice Oy) Syksy 2009 2 / 39 Sisältö 1 2 (Futurice Oy) Syksy 2009 3 / 39

Lisätiedot

WorkCentre C226 Verkkoliitäntäopas

WorkCentre C226 Verkkoliitäntäopas Tarkoitus: WorkCentre C226 Verkkoliitäntäopas Näiden ohjeiden avulla voidaan tarvittaessa muokata tulostimen verkkoasetuksia koneen käyttöpaneelista. Lisää tietoja on koneen käyttöoppaissa. Huom: Verkonvalvojan

Lisätiedot

Tietoverkkotuotteet. Suojaamaton Cat6-kaapelointiratkaisu Suojattu Cat6 A. -kaapelointiratkaisu

Tietoverkkotuotteet. Suojaamaton Cat6-kaapelointiratkaisu Suojattu Cat6 A. -kaapelointiratkaisu Tietoverkkotuotteet Suojaamaton Cat6-kaapelointiratkaisu Suojattu Cat6 A -kaapelointiratkaisu Suojaamaton Cat6-kaapelointiratkaisu Parikaapelit Suojaamattomat Cat6 U/UTP-parikaapelit nousu- ja kerroskaapelointiin.

Lisätiedot

LIITE. asiakirjaan. komission delegoitu asetus

LIITE. asiakirjaan. komission delegoitu asetus EUROOPAN KOMISSIO Bryssel 12.10.2015 C(2015) 6823 final ANNEX 1 PART 6/11 LIITE asiakirjaan komission delegoitu asetus kaksikäyttötuotteiden vientiä, siirtoa, välitystä ja kauttakulkua koskevan yhteisön

Lisätiedot

2-AKSELISEN LINEAARILIIKKEEN OHJAAMINEN

2-AKSELISEN LINEAARILIIKKEEN OHJAAMINEN 2-AKSELISEN LINEAARILIIKKEEN OHJAAMINEN Janne Rossi Kirjallisuustyö 6.11.2011 LUT Energia Sähkötekniikan koulutusohjelma SISÄLLYSLUETTELO 1. SOVELLUKSEN YLEINEN KUVAUS... 3 2. VAATIMUSMÄÄRITTELY... 3 2.1

Lisätiedot

Tietoyhteiskunnan haavoittuvuus kuinka voimme hallita sitä?

Tietoyhteiskunnan haavoittuvuus kuinka voimme hallita sitä? Huoltovarmuuskeskuksen 10-vuotisjuhlaseminaari Helsinki, 26.2.2003 Tietoyhteiskunnan haavoittuvuus kuinka voimme hallita sitä? TkT Arto Karila Karila A. & E. Oy E-mail: arto.karila@karila.com HVK, 26.2.2003-1

Lisätiedot

Verkkoliikennettä Java[ssa lla] Jouni Smed

Verkkoliikennettä Java[ssa lla] Jouni Smed Verkkoliikennettä Java[ssa lla] Jouni Smed 9.2.2001 1 Perusteita 1 (2) tarvittavat luokat paketissa MDYDQHW IP-osoitteita käsitellään,qhw$gguhvv-olioina luonti (huom. ei konstruktoria):,qhw$gguhvvdggu,qhw$gguhvvjhw%\1dphdgguhvv

Lisätiedot

ABB i-bus KNX taloautomaatio. Sakari Hannikka, 11.5.2016 Kiinteistöjen ohjaukset KNX vai ABB-free@home? ABB Group May 11, 2016 Slide 1

ABB i-bus KNX taloautomaatio. Sakari Hannikka, 11.5.2016 Kiinteistöjen ohjaukset KNX vai ABB-free@home? ABB Group May 11, 2016 Slide 1 Sakari Hannikka, 11.5.2016 Kiinteistöjen ohjaukset KNX vai ABB-free@home? May 11, 2016 Slide 1 ABB i-bus KNX taloautomaatio May 11, 2016 Slide 2 KNX on maailman ainoa avoin standardi kotien ja rakennusten

Lisätiedot

JÄRJESTELMÄTYÖKALUT SEKÄ SOVELLUSTEN POISTAMINEN

JÄRJESTELMÄTYÖKALUT SEKÄ SOVELLUSTEN POISTAMINEN JÄRJESTELMÄTYÖKALUT SEKÄ SOVELLUSTEN POISTAMINEN Tämänkertaisen tehtävän aiheena ovat sovellusten lisäys/poisto sekä Windowsin mukana tulevat järjestelmätyökalut, jotka löytyvät valinnan Käynnistä Apuohjelmat

Lisätiedot