1. JOHDANTO Lähtökohdat Tutkimus-aineisto ja menetelmät 4

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "1. JOHDANTO 3 1.1 Lähtökohdat 3 1.2 Tutkimus-aineisto ja menetelmät 4"

Transkriptio

1 SISÄLTÖ 1. JOHDANTO Lähtökohdat Tutkimus-aineisto ja menetelmät 4 2. LÄHIVERKKO Mikä on lähiverkko? Lähiverkon muodot eli topologiat Protokollat OSI-viitemalli TCP/IP protokolla IPX/SPX protokolla Muut protokollat Ethernet/802.3(X) -lähiverkot Yleistä 802.3(x) -lähiverkoista Kytkentäinen Ethernet BaseT eli nopea Ethernet Gigabit Ethernet 17 3 IP-OSOITTEET JA ALIVERKOT IP-osoitteiden rakenne Osoiteluokat Aliverkotus IPv KAAPELOINTIJÄRJESTELMÄT Yleiskaapelointi EN yleiskaapelointijärjestelmä Optinen kaapelointi Kaapeloinnin dokumentointi 28 5 TIETOKONEVERKOT Yleistä tietokoneverkoista Verkon aktiivilaitteet Toistin eli HUB Silta Kytkin Reititin (Router) Virtuaaliverkot xxx 36

2 5.4.1 Työasemat Palvelimet Oheislaitteet Verkkokäyttöjärjestelmät Verkon dokumentointi Verkon hallinta Verkonhallinnan tekniikka Hallintaprotokollat Työasemahallinta WBEM Verkon mittaus ja vianselvitys Liikenteen tilastointi 45 6 MÄNTYHARJUN KUNNAN LÄHIVERKKO Hallintoverkko Kunnantalon verkko Terveyskeskuksen verkko Kouluverkko Laitteisto ja laitteistotietokannan yläpito Laitteistotietokanta Tietokannan käyttöliittymä 49 7 KÄYTTÄJÄKYSELY Kyselylomakkeen muodostaminen Kyselyn tulokset 51 8 POHDINTA 52 LÄHTEET 55 LIITTEET 55 Liite 1 Mäntyharjun kunnan tietoliikenneverkko 55 Liite 2 Kunnantalon verkon piirustus 55 Liite 3 Terveyskeskuksen verkon piirustus 55 Liite 4 Laitteistotietokannan rakenne 55 Liite 5 Kyselylomake 55 Liite 6 Lähiverkkojen standardeja 55 Liite 7 Valokuitujen ominaisuudet 55 Liite 8 Hakemisto 55

3 1. JOHDANTO Mäntyhajun kunta kuuluu Itä-Suomen lääniin ja se sijaitsee Savon, Hämeen ja Etelä-Karjalan raja-alueella ja sen pinta-ala on km 2. Pysyvästi kunnan alueella asuu noin 7100 asukasta, mutta kesällä asukasmäärä kaksinkertaistuu. Kunnantalon toimistotilojen ja terveyskeskuksen lähiverkot on viimeksi uusittu 1997, ja muualla verkon lisäyksiä ja muutoksia tehdään kaiken aikaa. Kaikki rakennusten väliset ja yhteydet ulkomaailmaan ovat Soneran yläpitamia. Kunnan lähiverkko on pääosin rakennettu parikaapeleilla, mutta myös valokaapeli ja ISDN yhteydet ovat käytössä keskustan eri rakennuksien sekä keskustan ja kauempana sijaitsevien rakennuksien välillä. Jatkuvan tuotekehittelyn ja vaatimusten takia, sekä laitteiston että ohjelmiston osalla lähiverkon muutoksetkin toistuvat määrä välein. Palvelimia ja työasemia uusitaan, päivitetään ja lisätään koko ajan. Tästä johtuen kaapelointiakin on lisätty tai uusittu lyhyin välein. Opinnäytetyössäni tulen aluksi keskittymään lähiverkkojen ja kaapeloinnin yleiseen tarkasteluun. Käyn läpi myös mikroverkojen sekä Ethernet-verkkojen yleispiirteet. Työssäni aion selvittää Mäntyharjun kunnan lähiverkon tämänhetkisen tilan, kartoittaa verkkoon kuuluvan laitteiston ja laitteiston dokumentoinnin helpottamiseksi suunnitellen laitteiston Access-tietokannan ja siihen käyttöliittymän. 1.1 Lähtökohdat Opinnäytetyössäni pääpaino tulee olemaan lähiverkon käytön, yläpidon, hallinnan sekä kehityksen tutkimisessani ympäristössä. Tarkoituksenani on myös luoda pohja, jolta verkon muutosten ja päivityksen dokumentointi olisi aina ajan tasalla. Myös liitännät ja yhteyksien toimivuus Kunnantalon ja Terveyskeskuksen välillä ovat tutkimuksen kohteena. Työssäni aion hankkia tietoa monesta eri lähteestä. Lähiverkon osalta mm. Puskan (2), Saarelaisen (3) sekä Jaakohuhdan (4) kirjoista. Myös kaapeloinnin osuuteen ja sen lisärakentamiseen etsitään ratkaisuja Yleiskaapelointijärjestelmän ST 16 käsikirjasta (7). Tiedonsiirto myös laajempana käsitteenä on tarkoitus ottaa esiin, joten Kaj Granlundin (6,7) ja Anttilan (8) kirjoissaan esittämiä ajatuksia käydään läpi. Asiasanoina työssäni tulevat esiin mm. toimi-

4 vuus, yläpito, dokumentointi, päivitys ja hallinta. Aineistoa ja muunlaista taustatietoa joka liittyy opinnäytetyöhöni aion hankkia, jo olevien tietojen ja edellä esitettyjen kirjojen lisäksi, Internetistä josta sitä varmasti löytyy. Ko. verkon historiaa koskevia tietoja hankin myös keskusteluilla ATK-verkon hallinnasta ja yläpidosta vastaavilta henkilöiltä. 1.2 Tutkimus-aineisto ja menetelmät Opinnäytetyöhöni saan aineistoa käymällä läpi käsiteltävän verkon fyysisesti läpi, keräämällä tietoja verkon laitteistosta, lähettämällä kyselylomakkeita verkkoa käyttäneille, suorittamalla mittauksia etukäteen valittavista kohteista. Asennusvaiheissa tehdyistä mittauspöytäkirjoista, hankintasopimuksista sekä tilauksenasiakirjoista myös saan lisää tutkimusaineistoa, jota tutkimalla saan tarkempaa tietoa tämän hetken tilanteesta. Myös kaikki ATK-verkon piirustukset tarkistamalla ja tarvittaessa uudelleen piirtämällä, saan tarkkaa yksikäsitteistä tietoa siitä mikä on nykytilanne. Tällöin myös tarkistetaan että kaikki verkon osat täyttävät EN standardin vaatimukset. Tarkoitus on myös tutkia Kunnantalon ja Terveyskeskuksen välillä oleva yhteys, ja onko sen nopeus riittävä vastamaan tämän hetken vaatimuksiin terveyskeskuksen päässä.. Tältä pohjalta pyrin selvittämään erilaisia mahdollisuuksia verkon tehokkaaseen käyttöön, dokumentointiin ja hallintaan.

5 2. LÄHIVERKKO 2.1 Mikä on lähiverkko? Kari Saarelainen määrittelee (Saarelainen, s ) kirjassaan lähiverkon tietyllä tavalla toteutettuna tiedonsiirtoverkkona. Se kattaa rajoitetun maantieteellisen alueen, esimerkiksi toimistorakennuksen, ja on yleensä yhden organisaation hallinnassa. Lisäksi lähiverkkojen tiedonsiirtonopeus on suuri, tavallisesti useita kymmeniä megabittejä sekunnissa. Bittitasolla lähiverkkoon kytketty asema kuulee myös muiden asemien liikenteen. Yhteydet asemien välillä ovat yleensä kytkentäisiä, jolloin asemien keskinäistä tiedonsiirtoa varten niiden välille muodostetaan yhteys, mikä sitten suljetaan tiedonsiirron päätyttyä. Lähiverkolle on tunnusomaista myös käytettävät rajapinnat ja protokollat. Verkkoon liitetyt työasemat käyttävät lähiverkkoa ohjelmilla. Toisaalta nämä ohjelmat liittyvät verkkoon ohjelmarajapinnoilla, joita ovat esimerkiksi mikroverkkojen verkkokäyttöjärjestelmä NetOS sekä Net- BIOS, joka mahdollistaa tietokoneiden liikennöinnin lähiverkkojen yli. Perinteiselle lähiverkolle on tunnusomaista: Lähiverkko on tietokoneita ja oheislaitteita yhdistävä dataverkko, jossa siirretään binääristä dataa tietokoneiden välillä. Koska päätelaitteet ovat tietokoneita, yhteyden toiminta ja sanomat on määriteltävä tarkasti ja yksikäsitteisesti. Verkko yleensä kattaa rajoitetun alueen, esimerkiksi rakennuksen tai tehdasalueen. Tavalliset lähiverkkototeutukset rajoittuvat ääripisteiden välisen suurimman etäisyyden muutamaan kilometriin. Kauempana sijaitsevat lähiverkot voidaan liittää yhteen verkkoyhteyksillä, jotka käyttävät teleoperaattoreiden datansiirtopalveluja Lähiverkon siirtonopeus on suuri (10 tai 100 Mb/s) etäverkkoratkaisuihin verrattuina. Nopeuden nostamisesta ei aiheudu liikennöintimaksuja. vain kertaluonteinen investointikustannus. Toteutukset ovat (yleensä) jaetun median verkkoja, jolloin asemat on yhdistetty samaan siirtomediaan. Yhden aseman lähetys kuuluu kaikille samassa verkossa oleville asemille.

6 Kohdeasema tunnistetaan sanomaan sisältyvästä osoitteesta Koska jaetun median verkossa tietoturva perustuu asemien hyvään tahtoon, lähiverkko on yleensä yhden organisaation käytössä. Lähiverkkoratkaisut ja verkon käyttötavat ovat voimakkaasti muuttumassa, eikä lähiverkkoa voida mielestäni määritellä täsmällisesti. Edellä esitetyt lähiverkon tunnusmerkit ovat voimassa, kun joka kohtaan lisätään lieventävä yleensä-sana. (Puska 2000, s ) 2.2 Lähiverkon muodot eli topologiat Erilaisilla lähiverkkojen rakenteilla, topologioilla, viitataan verkon sähköiseen, loogiseen tai fyysiseen toimintamalliin. Päätopologioita ovat tähti, väylä ja rengas, jotka ovat esitetty kuvassa 1. Tähtiverkossa olevat asemat liittyvät niitä kaikkia yhdistävään keskuspisteeseen. Yhdistävänä pisteenä voi olla esimerkiksi keskuskone tai keskitin, Hub. Tähtiverkko aidoimmillaan on esimerkiksi puhelinverkko. Väyläverkossa työasemat puolestaan liittyvät yhteiseen siirtotiehen. Rengasverkko on kaapeloitu renkaaksi eli verkon jokaisella työasemalla on aina kaksi naapuria. Tyypillinen rengasverkko on Token Ring. Harvoin kuitenkaan verkko on sekä fyysisiltä että loogisilta ominaisuuksiltaan samanlainen. Fyysisesti tähdeksi kaapeloitu verkko voi loogisesti ja sähköisesti ollakin väylä tai rengas, kuten kuvassa 1 on esitetty. Kuva x.x Verkkotopologiat

7 2.3 Protokollat Protokolla on käytäntö jonkin toimenpiteen suorittamiseksi. Tietoliikenteessä protokollalla tarkoitetaan menettelyä, jolla laitteet keskustelevat keskenään. Kun puhutaan yhteiskäytännöstä, linjakurista ja liikennöintimenettelystä, niin näillä kaikilla käsitteillä tarkoitetaan liikennöivien laitteiden tai oikeastaan niissä sijaitsevien ohjelmien välistä keskustelusäännöstä. liikennöivä järjestelmä sisältää useita eri toimintoja, ja tästä syystä linjalla liikkuu samassakin järjestelmässä usein monta protokollaa, joilla on erilaiset tehtävät. Yhdessä nämä protokollat toiminnoillaan tarjoavat käyttäjälleen palvelun. Tietokoneesi keskustelee verkkokorttinsa välityksellä, mutta teknologia ei ole vielä niin kehittynyttä, että se voisi keskustella luonnollisella kielellä. Sen sijaan tietokoneesi käyttää paljon alkeellisempaa kieltä - protokollaa, jonka sanavarasto on hyvin rajoittunut. (Feldman, s. 14) Tyypillisiä protokollien tehtäviä ovat mm: yhteydenmuodostuksen ohjaus pakettien/kehysten pilkkominen ja uudelleen kokoaminen järjestyksen säilyttäminen siirrossa virheenkorjaus vuonohjaus osoitteiden välitys multipleksointi Yhdestäkään protokollasta ei löydy näitä kaikkia toimintoja ja tarvittavat toiminnot ja palvelut saadaan aikaan usean protokollan yhteistoiminnalta. Toimintatapansa mukaan protokollat jaetaan yhteydellisiin ja yhteydettömiin protokolliin. Yhteydettömässä toiminnassa lähetetään paketteja verkkoon ilman osapuolten (lähettäjän ja vastaanottajan) välistä aiempaa sopimusta ja osa tietosähkeistä (lähetettyä dataa) voi kadota, tai sitten niiden järjestys voi muuttua siirron aikana. Yhteydellinen toiminta sisältää yhteyden muodostamisen, datan siirron ja yhteyden purun. Lähettäjä numeroi paketit ja vastaanottaja tarkistaa ne ja ehjät paketit kuittaa saapuneeksi. Kadonneet ja vialliset paketit lähettäjä lähettää uudelleen jos määräajasta niiden saapumista ei tule kuittaamista.

8 2.3.1 OSI-viitemalli ISO kehitti vuonna 1977 viitemallin nimeltään Open Systems Interconnection (OSI). Tämän viitemallin tarkoituksena on määritellä sopivan tietoliikennemalli jota voidaan hyödyntää suunniteltaessa verkkostandardeja sellaisia teknologioita varten, jotka voivat kommunikoida keskenään. Kuva xx näyttää, kuinka OSI-viite mallin tulisi toimia. Jokainen mallin kerros tarjoaa, palveluja viereisille kerroksille. Informaatiovirta alkaa sovelluskerrokselta, joka pyytää palveluja esitystapakerrokselta, joka puolestaan pyytää palveluja yhteysjaksokerrokselta joka taas pyytää palveluja kuljetuskerrokselta jne. Aivan alimmaisella. fyysisellä kerroksella (verkon fyysiset osat - -kaapelointi, verkkokortit ja fyysiset liittimet) määritellään se, kuinka data siirretään verkossa. Kun data saapuu fyysisellä kerroksella toiselle solmulle, data siirretään viitemallissa ylöspäin. Ohjelmisto käyttää yllä olevan kerroksen palveluja, kunnes data pääsee sovelluskerrokselle, jolloin se tavoittaa käyttäjän. Järjestelmä A Protokolla Järjestelmä B Sovellus Esitystapa Yhteysjakso Kuljetus Verkko Siirtoyhteys Sovellus Esitystapa Yhteysjakso Kuljetus Verkko Siirtoyhteys Fyysinen NIC NIC Fyysinen KUVA 2 OSI-viitemallin rakenne Loogisesta näkökulmasta kommunikoivan järjestelmän jokainen mallin kerros kommunikoi toisen järjestelmän vastaavan kerroksen kanssa. Esimerkiksi sovelluskerros on kiinnostunut vain siitä, kuinka se voi kommunikoida toisen järjestelmän sovelluskerroksen

9 kanssa. Sovellustason ohjelmiston ei tarvitse ymmärtää sitä, kuinka data kulkee kohteeseen, eikä sitä, onko fyysisenä siirtotienä optinen kuitu- 10BaseT tai vaikkapa modeemiyhteys eikä se tarvitse tietää, onko sen kuljettama informaatio vain Ascii-tekstiä, binaarikoodattua tai sitten multimediadataa. Vastaavasti, fyysistä kerrosta kiinnostaa vain kommunikaatio etäjärjestelmän fyysisen kerroksen kanssa. OSI -kerrokset ja niiden tärkeimmät tehtävät ovat seuraavat: Fyysinen kerros (Physical layer) muuntaa bitit signaaleiksi ja siirtää bittivirran fyysisen siirtotien yli. Tälle kerrokselle kuuluvat kaikki verkon fyysiset osat, jotka huolehtivat varsinaisten bittien lähettämisestä tai vastaanottamisesta: kaapelointi, liittimet ja signalointitekniikat (sähköiset ja/tai optiset). Sähköisen tason yhteensopivuus määritellään peruskerroksessa. Täällä kuvataan liitinten mallit, käytettävät kaapelityypit, signaalienjännitearvot ja linja-koodaustavat. Tämä kerros määrää, puhutaanko esim. 10 Mbit/s vai 100 Mbit/s yhteysnopeuksista. Siirtoyhteyskerros (Data link layer) toteuttaa tiedon luotettavan siirtämisen yhdellä yhteysvälillä. Verkkoon kytketyn laitteen (node) todellinen osoite, Mac-osoite, on siirtokerrostason olio. Siirtokerroksessa kuljetettavaa tietoalkiota kutsutaan kehykseksi, siirtokerros ei ota kantaa kehyksen sisältöön, sen tehtävänä on vain saada yhteys näyttämään verkkokerrokselle luotettavalta. Siirtoteistä mainittakoon Ethernet, FDDI ja ATM. Verkkokerros (Network layer) huolehtii pakettien reitittämisestä oikeaan kohteeseen monimutkaisen aliverkkototeutuksen yli. IP-osoite on looginen osoite, verkkokerroksen osoite. Tällä kerroksella määritellään käytettävä tietoliikenneprotokolla (IP, IPX, LAT..) - protokollan tärkein tehtävä taasen on selvittää vastaanottajan sijainti ja toimittaa data perille. Verkkokerroksen tietoalkiota kutsutaan paketiksi. Verkkokerrosta kutsutaan toisinaan myös Internet-kerrokseksi. Kuljetuskerros (Transport layer) tarjoaa datavirran kuljetuspalvelut ja häivyttää alla olevat verkkototeutukset ylimmiltä kerroksilta. Kuljetuskerros tarjoilee ylemmiltä kerroksilta tullutta dataa verkkokerrokselle sopivina palasina. Kuljetuskerros myös huolehtii tiedonsiirron virheenkorjauksesta ja vuonohjauksesta, josta verkkokerros ei ole juurikaan kiin-

10 nostunut. Esimerkiksi TCP työskentelee tiiviisti IP:n yläpuolella varmistaen verkon luotettavuuden. Istuntokerros (yhteysjaksokerros)(session layer) muodostaa ja purkaa yhteydet ja huolehtii virhetilanteista. Kahden tietokoneen välinen yhteys täytyy ensin muodostaa, jotta tiedon siirto onnistuisi. Dataa ei voi vain heittää verkkoon vastaanottajan osoitteella ja toivoa vastaanottajan otetavan sen vastaan. TCP/IP yhteyksissä ensin otetaan yhteys tiettyyn TCP- porttiin, ja sovitaan uudesta portista, jossa varsinaista keskustelu käydään ja alkuperäinen yhteisportti vapautuu odottamaan uusia yhteydenottopyyntöjä. Esitystapakerros (Presentation layer) määrittelee yhtenäisen esitystavan datalle. Eri järjestelmillä on oma käsityksensä merkistöistä ja tiedon koodaamisesta. Esitystapakerros pyrkii huolehtimaan, että erilaiset järjestelmät kuten esim. Windows, Linux ja Macintosh pystyvät keskustelemaan keskenään ja välittämään dataa ilman, että sen sisältö muuntuu. Esimerkiksi aakkosongelmat sähköpostissa ovat tulkintavirheitä syntyneitä esitystapakerroksessa. Sovelluskerros (Application layer) tarjoaa tietoliikennepalveluja sovellusohjelmille. Tämän kerroksen toiminnot tukevat suoraan verkkoa käyttäviä sovellusohjelmia. Sovelluskerroksella sijaitsevat mm. ne toiminnot, joiden avulla ohjelma pystyy hyödyntämään palvelimella sijaitsevaa tietokantaa. Esimerkiksi pääteprotokollat ja pääteohjelmat, sähköpostiohjelmat, www selaimet, sekä ohjelmat kuten ftp, ping ja telnet ovat ohjelmia jotka käyttävät sovelluskerroksen tarjoamia palveluja.

11 2.3.2 TCP/IP protokolla TCP/IP-protokollan ja arkkitehtuuri ja sen toteutukset syntyivät 1970 luvulla USA:ssa. Alun perin se on suunniteltu USA:n puolustusministeriön käyttöön, ja sen suunnittelussa ja toteutuksessa osallistuivat puolustusvoimat, yliopistot ja tutkimuslaitokset yhdessä. Kuva xx2a esittää TCP/IP tietoliikennearkkitehtuurin. Kuten kuvassa näkee TCP/IP jakaa tietoliikenteen kolmeen kerrokseen: sovellus-, kuljetus- ja internetkerrokseen joiden alla on aina malliin kuulumaton liitäntä (Interface). Järjestelmä A Sovelluskerros Kuljetuskerros Välittävä järjestelmä Järjestelmä B Sovelluskerros Kuljetuskerros Internet-kerros Internet Internet-kerros Liitäntä Liitäntä KUVA xx22a TCP/IP tietoliikennearkkitehtuuri Kuva xxa esittää yksinkertainen TCP/IP-verkko jossa toisessa päässä työasema ja toisessa FTP-palvelin. Työasema ja palvelin ovat eri lähiverkoissa jotka ovat yhdistettynä IP-reitittimellä. Kuvan työasema avaa FTP-yhteyden (File Transfer Protocol) toisessa lähiverkossa olevaan FTP-palvelimeen. TCP/IP-protokollan avulla työasema avaa yhteyden palvelimeen, kirjaudu siihen, siirtää tiedoston ja lopuksi puurra yhteyden. Järjestelmä A Järjestelmä B Työasema FTP Välittävä järjestelmä FTP-palvelin FTP TCP IP-reitittin TCP IP IP IP KUVA xxza Yksinkertainen TCP/IP verkko ja sen arkkitehtuuri jossa näkyvät käytetyt kerrostoteutukset

12 Kuten nimestäkin näkee TCP/IP-protokolla koostuu kahdesta erillisestä pääprotokollasta TCP:sta (Transmission Control Protocol) ja IP:sta (Internet Protocol), jossa kummalla protokollalla on oma tietty tehtävänsä, ja ne toimivat yhdessä muodostaakseen kahden tietokoneen välisen verkkoyhteyden. Siina mukana ovat myös siirtotiestä riippuvat ARP- UDP- ja ICMP-protokollat. FTP TELNET FINGER RLOGIN REXEC RSH LPD LPR SMTP POP NFS SNMP BOOTP TFTP PING IP ARP Siirtotiestä riippuvat protokollat TCP UDP ICMP KUVA xx TCP/IP protokollat ja sovelluspalvelut IP-protokolla (Internet Protocol) vastaa datapakettien siirtämisestä isäntäkoneelta toiselle. Se tarjoa yhteydettömän kuittaamaton verkkopalvelun ja sillä ei ole mikään mekanismeja joiden avulla se varmistaisi datapakettien saapumisen perille eikä se pystyy vaikuttamaan pakettien Internetissä kulkemaan polkuun., mutta se kuitenkin huolehdi pakettien fragmentoinnista pienemmiksi osiksi ja niiden uudelleen kokoamisesta. IP-paketin otsakkeelle lasketan tarkistussumma, mutta protokolla ei suojaa paketin dataosaa. Kuva XXXZ esittää IPpaketin rakenne. 32 bittiä Versio IHL Palvelu tyyppi PDU:n kokonaispituus PDU:n tunnistin Liput Segmentin osoite Elinaika Protokolla IP-otsikon varmiste Lähteen osoite Kohteen osoite Optiot ja mahdollinen täyte D A T A Kuva x.x IP-paketin rakenne

13 TCP-protokolla (Transmission Control Protocol) käyttää IP-protokollaa tarjoamaan yhteyspalvelun kahden isäntäkoneen välille, se omaa mekanismit jotka varmistavat datapakettien vastaanottaminen ja niiden kokoaminen oikeaan järjestykseen vastaanottavalla tietokoneella, sen kautta muodostetaan dataan kohdistetut tarkistussummat, ja se säännöstelee datavuota niin että vältetään ruuhkautumisen aiheuttamat ongelmat. Kuva x.x esittää TCPpaketin rakenne. 32 bittiä Lähdeportti Kohdeportti Järjestysnumero Kuittausnumero Offset Varattu L i p u t RWIN Tarkistussumma Kiireellisen datan osoitin Optiot ja mahdollinen täyte D A T A Kuva x.x TCP-paketin rakenne ARP-protokolla (Address Resolution Protocol). TCP/IP-paketin kohdeosoite on vastaanottavan tietokoneen IP-osoite. Koska lähiverkoissa kaikki kahden laitteen välinen liikenne käytetty varsinaisen osoite on MAC-osoite, ARP-protokollan avulla paketin osoitettaan oikealle laitteelle koska se pystyy yhdistämään IP-osoite vastaavaan MAC-osoitteeseen. Sen takia ARP-protokollaa kutsutaan osoitteenselvitysprotokollaksi. UDP-protokolla (User Datagram Protocol) eroaa TCP-protokollasta siinä mielessä ettei se omaa kuittausmekanismia, joten se tarjoa vain yhteydettömän palvelun. UDP-protokollaa käyttävät esim. nimipalvelimet (Domain Name Server, DNS). ICMP-protokollaa (Internet Control Message Protocol) on arvokas apuväline vianselvityksissä ja se yleensä käytettään yläpidollisiin ja diagnostisiin tarkoituksiin. Apuohjelmat, kuten PING ja TRACEROUTE, käyttävät tätä protokollaa hyödykseen.

14 SNMP-protokolla (Simple Network Managment Protocol) on TCP/IP-verkoissa lähes yksinomaan käytetty verkonhallintaprotokolla. SNMP mahdollistaa verkkolaitteiden valvonnan ja hallinnan, konfiguraatioiden hallinnan ja tilastojen keräämien. FTP-protokolla (File Transfer Protocol) on oikeastaan osana TCP/IP-protokollapinoa ja se käytetään verkkosolmujen välisessä tiedostojen siirrossa IPX/SPX protokolla IPX/SPX-protokollaperheen kehitti Novell omia NetWare-verkkojaan varten ja se on toiminut ko. verkkojen asiakas/palvelin-tietoliikenteen pohjana kunnes Novell kuitenkin päätti ottaa TCP/IP-protokollan käyttöön. IPX-protokolla (Internetworking Packet Exchange) on yhteydetön protokolla joka toimii OSI-viitemallin verkkokerroksella kuten TCP/IPpinon IP-protokolla, niin vastaavasti SPX-protokolla (Sequenced Packet Exchange) toimii saman viitemallin kuljetuskerroksella kuten TCP/IP-pinon TCP-protokolla ja se omaa vastaavat ominaisuudet. IPX/SPX-protokollan käyttö vaatii kaikilta verkkolaitteilta oman protokollantuen (erityisesti reitittimiltä), ja IPX/SPX-protokollan käyttämät omat vaihtoehtoiset kehystyypit saattaa aiheuttaa ongelmia. NetWaren alkuperäinen protokolla on IPX/SPX. TCP/IP:ta pidetään kuitenkin parempana vaihtoehtona NetWare v5.x:n kanssa. (Ogletree s. 261) Jos verkossa käytetään samaan aikaan TCP/IP-protokollaa, tulisi toisesta päästä eroon jos mahdollista (Jaakohuhta, s.128) Muut protokollat Usein verkoissa on käytössä Microsoftin, ei reitittävä NetBEUI-protokolla, varsinkin verkoissa joissa käytetään työryhmäsovelluksia. Graafisen teollisuuden piirissä jossain määrin käytetään Applen AppleTalk-protokollaa, ja julkishallinnon ja vakuutusyhtiöiden verkois-

15 sa käytettään jonkin verran IBM:n SNA- (System Network Architecture) ja Digitalin (nykyisin Qompaq) DECnet-protokollaa. Näiden em. protokollien käyttö on tällä hetkellä hyvin vähäinen ja häviämässä kokonaan. 2.4 Ethernet/802.3(X) -lähiverkot Ethernet on laajassa käytössä oleva paikallisverkko, joka ensimmäiseksi standardoivat DEC, Intel ja Xerox (alun perin sen nimeksi tuli DIX), ja sitten sen standardisoi myös IEEE. Se on lähiverkkotekniikka jolla erilaisia tietokoneita, hyvin edullisesti ja joustavasti, voidaan liittää toisiinsa. Nykyään kaikki tietokonevalmistajat tukevat Ethernetiä Yleistä 802.3(x) -lähiverkoista Perinteisiä lähiverkkoja käytetään keskitettyihin tehtäviin, joihin niiden siirtonopeus ja muut ominaisuudet riittävät. Ethernetin suosio perustuu ennen kaikkea suhteellisesti pieniin rakennuskustannuksiin, laajentavuuteen, luotettavuuteen ja laajalti saatavissa oleviin hallintotyökaluihin. Tänäänkin, melko yleisesti käytetty jaetun median lähiverkko on perinteinen 10 Mbps Ethernet (802.3), jonka CSMA/CD-väylänvaraus ei takaa asemille tai sovellutuksille tiettyä palvelutasoa. Uudet työasemat ja multimediasovellukset tarvitsevat perinteisiä tehokkaampia lähiverkkoja ja tosiaikaiset sovellukset, kuten videoon ja ääneen perustuvat vuorovaikutteiset järjestelmät, vaativat verkolta tietyn palvelutason. Uudet verkkotekniikat perustuvat perinteisten lähiverkkojen jakamiseen osiin, perinteiseen verkkojen skaalaamiseen tai täysin uusiin tekniikoihin. Fast Ethernet- ja Gigabit Ethernet -verkkotekniikat käyttävät Ethernetin kehystä ja vuoronvarausta, mutta 10- ja 100-kertaisella siirtonopeudella. Kytkentäiset Ethernet -tekniikat tarjoavat työasemaryhmille ja yksittäiselle asemalle oman yksityisen lähiverkkosegmentin. Full Duplex -tekniikan käyttö mahdollistaa lähettämisen ja vastaanottamisen samaan aikaan. Jos kaksi laitteetta lähettävät samanaikaisesti, signaalit törmäävät toisiinsa, sillä kaapelia pitkin voi kulkea vain yksi signaali kerällään. Tämä aiheuttaa verkkovirheen jota kutsutaan

16 yhteentörmäykseksi. Yhteentörmäyksen tapahtuessa kumpikin laite odottaa satunnaisen hyvin pienen ajan ja yrittää lähettää uudestaan. Kaapelointi Liitin Segmentin enimmäispituus Laitteiden enimmäismäärä Maksimipituus 10Base2 BNC 185 m m 10Base5 AUI 500 m m 10BaseT RJ m m 10BaseFL SMA, FC, ST, SC, MT-RJ m m 100BaseT4 RJ m m 100BaseTX RJ m m 100BaseFX FC, ST, SC, MT-RJ 412 m m 1000BaseTX RJ m m 1000BaseSX FC, SC, MT-RJ m 1000BaseLX FC, SC, MT-RJ m Kytkentäinen Ethernet Kytkentäinen Ethernet jakaa verkon törmäysalueisiin. Kun työasema liitetään omaan kytkimen porttiinsa, saa se törmäyksettömän 10/100 Mbps kanavan. Lähiverkossa kytkin välittää sanomat oikeaan kohteeseen MAC-osoitteen perusteella. Kytkin ylläpitää omaa osoitetaulua josta näkevät tiettyä portteja vastaavat MAC-osoitteet. Jos kohdeaseman MACosoitteetta ei löydy kytkimen osoitetaulusta, kytkin lähetä ko. sanoman kaikkiin portteihinsa. Saatuaan paketin jonka lähettäjän MAC-osoite ei löydy osoitetaulusta, kytkin heti lisää se omaan taulukkoonsa yhdistäen se siihen porttiin mistä paketti on tullut BaseT eli nopea Ethernet IEEE:n standardoima 802.3u on 100 Mbps nopea Ethernet-lähiverkko, joka käyttää 802.3:n väylänvarausta, kehystystä ja standardin EN mukaisia kaapeleita. Ajuri- ja hallintaohjelmistoihin tarvitaan varsin vähän muutoksia. Siirtonopeus on kymmenkertainen 802.3:een verrattuna ja sen vuoksi tarvitaan erilaiset mitoitussäännöt. Nopean Ethernetin kehitystä on vauhdittanut laitevalmistajien Fast Ethernet Alliance, johon kuuluvat 3Com,

17 Bay Networks, Cabeltron, DEC (Compaq), Intel, SMC ja Sun Microsystem. 100BaseT:tä voidaan käyttää normaalissa parikaapelissa sekä valokaapelissa. 100BaseT:ssä on media erotettu omaksi alikerrokseksi, jota vuoronvaraus ja kehystys käyttävät MII-välikerroksen (Media Independent Interface) kautta. MII-välikerros mahdollistaa saman verkkosovittimen käytön eri siirtoteillä u:ssa käytetään 802.3:ssa käytettyä CSMA/CDvuoronvarausmenettelyä ja normaalia kehystä. 100BaseT on looginen väylä ja jokainen asema voi lähettää vapaaseen kanavaan. Lähettävä asema kuuntelee mediaa lähetyksen aikana ja havaitsee törmäykset. Koska bitin pituus on vain 10 ns, niin lyhyimmän 64-tavuisen kehyksen pituudeksi tulee 5,12 µs. Toistimilla toteutetun verkon edestakainen viive ei saa ylittää tätä Slot Taimea, jotta törmäykset havaittaisiin. l00baset-segmentin käytännön kapasiteetti on Mbps pakettikoosta, liikenneprofiilista ja sovelluksista riippuen (Puska 2000, s ) Gigabit Ethernet Gigabit Ethernet on valmistajien yhteenliittymän ehdottama uusi nopea lähiverkkotekniikka, joka käyttää 802.3:n väylänvarausmenetelmää ja kehyksen muotoa. Perusteena 100BaseT:tä nopeamman tekniikan kehittämiselle on se, että siirryttäessä jaettuun ja kytkentäiseen 100 Mbps -tekniikkaan, palvelemissa on tarve saada nopeaa Ethernetiä selvästi suorituskykyisempi runkoverkkotekniikka. Siirtyminen Gigabit Ethernetiin on helppoa, koska muutokset edellisiin Etherneteihin ovat pieniä. Gigabit Ethernetin sovelluskohteina ovat runkoverkot ja nopeiden palvelimien liitännät, joten työasemien verkkokorteissa, ohjelmistoissa, määrittelyissä tai verkonhallintaohjelmistoissa ei tarvitse muutoksia Mbps teoreettinen siirtonopeus riittää uusille verkkosovelluksille ja Gigabit Ethernet pystyy myös siirtämään aikariippuvaista tietoa. Vuoronvaraus ja kehystys Gigabit Ethernet-laitteet ovat keskittymiä, kytkimiä, reitittimiä ja puskuroivia jakajia. Kytkin ja puskuroiva jakaja perustuvat jaettuun mediaan, jolloin käytetään Ethernetistä tuttua CSMA/CD-vuoronvarausta ja kehystä. Koska kehyksen minimipituus on 512 ns, laajennetaan lyhyitä kehyksiä lisäämällä Mihin normaalia pidempi alkumerkki (Carrier Extension). Yli 512 tavun eli 4096 bitin kehyksessä käytetään normaalia alkumerkkiä. Jotta verkon suorituskyky olisi hyvä myös pieniä kehyksiä käyttäville so-

18 velluksille, liitävät palvelimet ja kytkimet useita pieniä paketteja yhdeksi kehykseksi (Packet Bursting). Standardi sisältää yksinkertaisen vuonohjauksen Full Duplex menetelmällä toimivissa kytkimissä j a puskuroivissa toistimissa ei tapahdu törmäyksiä ja ne käyttävät normaalia 64-tavun minimikehyskokoa ja 96 bitin aikaa kehysten välillä. Puskuroiva toistin on Full Duplexia käyttävä monniporttitoistin, joka liittää toisiinsa useita Gigabit liitäntöjä. 3 IP-osoitteet ja aliverkot 3.1 IP-osoitteiden rakenne Maailmanlaajuisessa TCP/IP-verkossa, Internetissä, on jokaisella koneella oma ainutkertainen IP-osoitteensa. IP-osoitteiden keskusrekisteri on Yhdysvalloissa, josta osoitteita varataan joko suoraan tai sitten välikäsien kautta. IP-osoite on 32-bittinen luku, esim , joka jaetaan kahtia organisaatio-kohtaiseksi verkko-osoitteeksi (tässä ) ja verkkokohtaiseksi laiteosoitteeksi (tässä 114). Osoitteiden käsittelyn helpottamiseksi on otettu käyttöön desimaalinen ns. pistenotaatiojärjestelmä, jossa osoitteet ilmoitetaan pisteillä erotetuilla 8 bitin luvuilla eli okteteilla. Yksi oktetti on luku nollasta 255:een ( ). Tämä osoitemekanismi on jaettu vielä kolmeen eri luokkaan (A, B, C ja multicast lähetyksiä varten luokka D), jotka mahdollistavat eripituiset verkko- ja laiteosoitteet. Kolmijakoinen järjestelmä mahdollistaa osoitteiden jaon erikokoisille organisaatioille. Luokka A on jaettu armeijan laitoksille, suurille yliopistoille ja joillekin tietokonealan yrityksille, luokka B löytyy suurista yrityksistä ja suurin luokka C soveltuu pienille yrityksille ja aliverkoille. 3.2 Osoiteluokat Luokka A käsittää verkko-osoitteet , esimerkiksi , jos-

19 sa ensimmäinen numero (2) ilmaisee verkko-osoitteen ja loput kolme numeroa, eli 24 bittiä on varattu laiteosoitteille. A-luokan osoitteista on varattu vain harvoja, eikä sellaista saa kuin todella mittavan verkon omistava organisaatio. Luokka B sisältää verkko-osoitteet ( ) ovat käytössä organisaatioissa, joilla on toimipisteitä ympäri maata ja joille pienemmät C-luokan osoitteet eivät riitä. B-luokan osoitteet ovat nopeitten loppumassa, koska ne ovat sopivimmat useimmille organisaatioille. Siksi näitä ei myönnetä enää kuin suuriin verkkoihin Luokka C sisältää verkko-osoitteet (esim ). Laiteosoitteita varten on jäljellä vain yksi oktetti, joka mahdollistaa 254 erillistä osoitetta. Pelkästään C- luokan osoitteilla voi rakentaa laajojakin reititinverkkoja, mutta määrittely on hieman hankalampaa kuin A- ja B-luokan osoitteilla. Luokka Osan alku Verkko osa Isäntä osa Aliverkkopeite Asemia A 0 7 bittiä 24 bittiä B bittiä 16 bittiä C bittiä 8 bittiä D bittiä 8 bittiä Luokkien bittijako Koska IP-osoitteita on rajallisesti käytössä, on tullut tavaksi käyttää yrityksien sisäisissä verkoissa (intranet) ns. privaattiosoitteita. Nämä IP-osoitteet ovat sellaisia joita voi huoletta käyttää yrityksien sisällä ilman että yrityksellä itsellä tarvitsisi olla varattuna suuri määrä IP-osoitteita. Liikennöinti maailmalle käyttäen privaattiosoitetta onnistuu siten että, paikallisverkossa oleva proxy-serveri (välimuistipalvelin), palomuuri tai reititin antaa privaattiosoitetta käyttävälle asemalle määritellyn julkinen osoitteen ja itse huolehdi että liikenne sisäänpäin ohjautuu oikeaan osoitteeseen. Tämä johtuu siitä että reitittimet eivät välittää eteenpäin paketteja joissa kohdeosoite kuuluu privaattiosoitealueeseen. Vapaasti käytettävissä olevia ns. privaattiosoitteita: Luokka A: Luokka B: Luokka C: Luokka IP alue A B C D IP osoitteiden luokat

Siltojen haitat. Yleisesti edut selvästi suuremmat kuin haitat 2/19/2003 79. Kytkin (switch) Erittäin suorituskykyisiä, moniporttisia siltoja

Siltojen haitat. Yleisesti edut selvästi suuremmat kuin haitat 2/19/2003 79. Kytkin (switch) Erittäin suorituskykyisiä, moniporttisia siltoja Siltojen haitat sillat puskuroivat ja aiheuttavat viivettä ei vuonsäätelyä => sillan kapasiteetti voi ylittyä kehysrakenteen muuttaminen => virheitä jää havaitsematta Yleisesti edut selvästi suuremmat

Lisätiedot

Kuva maailmasta Pakettiverkot (Luento 1)

Kuva maailmasta Pakettiverkot (Luento 1) M.Sc.(Tech.) Marko Luoma (1/20) M.Sc.(Tech.) Marko Luoma (2/20) Kuva maailmasta Pakettiverkot (Luento 1) WAN Marko Luoma TKK Teletekniikan laboratorio LAN M.Sc.(Tech.) Marko Luoma (3/20) M.Sc.(Tech.) Marko

Lisätiedot

S 38.1105 Tietoliikennetekniikan perusteet. Pakettikytkentäiset verkot. Helsinki University of Technology Networking Laboratory

S 38.1105 Tietoliikennetekniikan perusteet. Pakettikytkentäiset verkot. Helsinki University of Technology Networking Laboratory S 38.1105 Tietoliikennetekniikan perusteet Pakettikytkentäiset verkot Kertausta: Verkkojen OSI kerrosmalli Sovelluskerros Esitystapakerros Istuntokerros Kuljetuskerros Verkkokerros Linkkikerros Fyysinen

Lisätiedot

Antti Vähälummukka 2010

Antti Vähälummukka 2010 Antti Vähälummukka 2010 TCP/IP (Transmission Control Protocol / Internet Protocol) on usean Internet-liikennöinnissä käytettävän tietoverkkoprotokollan yhdistelmä. IP-protokolla on alemman tason protokolla,

Lisätiedot

Tietokone. Tietokone ja ylläpito. Tietokone. Tietokone. Tietokone. Tietokone

Tietokone. Tietokone ja ylläpito. Tietokone. Tietokone. Tietokone. Tietokone ja ylläpito computer = laskija koostuu osista tulostuslaite näyttö, tulostin syöttölaite hiiri, näppäimistö tallennuslaite levy (keskusyksikössä) Keskusyksikkö suoritin prosessori emolevy muisti levy Suoritin

Lisätiedot

OSI malli. S 38.188 Tietoliikenneverkot S 2000. Luento 2: L1, L2 ja L3 toiminteet

OSI malli. S 38.188 Tietoliikenneverkot S 2000. Luento 2: L1, L2 ja L3 toiminteet M.Sc.(Tech.) Marko Luoma (1/38) S 38.188 Tietoliikenneverkot S 2000 Luento 2: L1, L2 ja L3 toiminteet OSI malli M.Sc.(Tech.) Marko Luoma (2/38) OSI malli kuvaa kommunikaatiota erilaisten protokollien mukaisissa

Lisätiedot

Siltojen haitat Yleisesti edut selvästi suuremmat kuin haitat

Siltojen haitat Yleisesti edut selvästi suuremmat kuin haitat Siltojen haitat sillat puskuroivat ja aiheuttavat viivettä ei vuonsäätelyä => sillan kapasiteetti voi ylittyä kehysrakenteen muuttaminen => virheitä jää havaitsematta Yleisesti edut selvästi suuremmat

Lisätiedot

Mikä on internet, miten se toimii? Mauri Heinonen

Mikä on internet, miten se toimii? Mauri Heinonen Mikä on internet, miten se toimii? Mauri Heinonen Mikä on Internet? Verkkojen verkko Muodostettu liittämällä lukuisia aliverkkoja suuremmaksi verkoksi Sivustojen tekemiseen käytetään kuvauskielta HTML

Lisätiedot

OSI ja Protokollapino

OSI ja Protokollapino TCP/IP OSI ja Protokollapino OSI: Open Systems Interconnection OSI Malli TCP/IP hierarkia Protokollat 7 Sovelluskerros 6 Esitystapakerros Sovellus 5 Istuntokerros 4 Kuljetuskerros 3 Verkkokerros Linkkikerros

Lisätiedot

Pertti Pennanen OSI 1 (4) EDUPOLI ICTPro1 29.10.2013

Pertti Pennanen OSI 1 (4) EDUPOLI ICTPro1 29.10.2013 Protokollat Pertti Pennanen OSI 1 (4) SISÄLLYSLUETTELO Protokollat... 1 OSI-mallin kerrokset ovat... 2 Fyysinen kerros (Ethernet) hubi, toistin... 2 Siirtoyhteyskerros (Ethernet) silta, kytkin... 2 Verkkokerros

Lisätiedot

Netemul -ohjelma Tietojenkäsittelyn koulutusohjelma 31.10.2011

Netemul -ohjelma Tietojenkäsittelyn koulutusohjelma 31.10.2011 Tietojenkäsittelyn koulutusohjelma ICT1TN002 1/6 Tietokone ja tietoverkot 1 ICT1TN002 Harjoitus lähiverkon toiminnasta Tässä harjoituksessa tutustutaan lähiverkon toimintaan Netemul ohjelman avulla. Ohjelmassa

Lisätiedot

TeleWell TW-EA711 ADSL modeemi & reititin ja palomuuri. Pikaohje

TeleWell TW-EA711 ADSL modeemi & reititin ja palomuuri. Pikaohje TeleWell TW-EA711 ADSL modeemi & reititin ja palomuuri Pikaohje Pikaohje Myyntipaketin sisältö 1. TeleWell TW-EA711 ADSL modeemi & palomuuri 2. AC-DC sähköverkkomuuntaja 3. RJ-11 puhelinjohto ja suomalainen

Lisätiedot

Teknisiä käsitteitä, lyhenteitä ja määritelmiä

Teknisiä käsitteitä, lyhenteitä ja määritelmiä Teknisiä käsitteitä, lyhenteitä ja määritelmiä Yleistä Asuinkiinteistön monipalveluverkko Asuinkiinteistön viestintäverkko, joka välittää suuren joukon palveluja, on avoin palveluille ja teleyritysten

Lisätiedot

Tietoliikenne II (2 ov)

Tietoliikenne II (2 ov) Tietoliikenne II (2 ov) Kevät 2001 Liisa Marttinen Kurssikirja: Tanenbaum, Computer Networks (3. Painos) Tietoliikenne II Kertausta ja täydennystä Tietoliikenne I - kurssin asioihin perusteellisemmin laajemmin

Lisätiedot

S-38.1105 Tietoliikennetekniikan perusteet. Piirikytkentäinen evoluutio. Annukka Kiiski

S-38.1105 Tietoliikennetekniikan perusteet. Piirikytkentäinen evoluutio. Annukka Kiiski S-38.1105 Tietoliikennetekniikan perusteet Piirikytkentäinen evoluutio Annukka Kiiski Verkon topologia Kuvaa verkon rakenteen Fyysinen vs looginen topologia Tähti asema keskitin Perustopologioita Kahdenvälinen

Lisätiedot

S-38.118 Teletekniikan perusteet

S-38.118 Teletekniikan perusteet S-38.118 Teletekniikan perusteet Laskuharjoitus 3 Paketoinnin hyötysuhde 1 Harjoitus 3 koostuu: Demoluento (45 min) Datan siirtäminen Internetissä yleensä Laskuesimerkki datan siirtämisestä Äänen siirtäminen

Lisätiedot

INTERNET-yhteydet E L E C T R O N I C C O N T R O L S & S E N S O R S

INTERNET-yhteydet E L E C T R O N I C C O N T R O L S & S E N S O R S INTERNET-yhteydet IP-osoite IP-osoitteen tarkoituksena on yksilöidä laite verkossa. Ip-osoite atk-verkoissa on sama kuin puhelinverkossa puhelinnumero Osoite on muotoa xxx.xxx.xxx.xxx(esim. 192.168.0.1)

Lisätiedot

3. Kuljetuskerros 3.1. Kuljetuspalvelu

3. Kuljetuskerros 3.1. Kuljetuspalvelu End- to- end 3. Kuljetuskerros 3.1. Kuljetuspalvelu prosessilta prosessille looginen yhteys portti verkkokerros koneelta koneelle IP-osoite peittää verkkokerroksen puutteet jos verkkopalvelu ei ole riittävän

Lisätiedot

Antti Vähälummukka 2010

Antti Vähälummukka 2010 Antti Vähälummukka 2010 Tavoitteet Opiskelija tuntee perusteet erilaisista lähiverkkostandardeista ja protokollista sekä tietää verkoissa käytettävien laitteiden tarkoituksen. Sisältö Tietokoneverkkojen

Lisätiedot

LÄHI- JA REITITINVERKOT

LÄHI- JA REITITINVERKOT Atte Silventoinen LÄHI- JA REITITINVERKOT Opinnäytetyö Tietotekniikan koulutusohjelma Maaliskuu 2012 KUVAILULEHTI Opinnäytetyön päivämäärä 9.3.2012 Tekijä(t) Silventoinen Atte Petteri Koulutusohjelma ja

Lisätiedot

Tietoliikenne II (2 ov)

Tietoliikenne II (2 ov) Tietoliikenne II (2 ov) Kevät 2001 Liisa Marttinen Kurssikirja: Tanenbaum, Computer Networks (3. Painos) Tietoliikenne II Kertausta ja täydennystä Tietoliikenne I - kurssin asioihin perusteellisemmin laajemmin

Lisätiedot

..128.214.4.29.. itää saada selville P-osoitetta vastaava erkko-osoite. leislähetyksenä ysely: Kenen IPsoite. IP-paketissa on vain vastaanottajan

..128.214.4.29.. itää saada selville P-osoitetta vastaava erkko-osoite. leislähetyksenä ysely: Kenen IPsoite. IP-paketissa on vain vastaanottajan ..128.214.4.29.. IP-paketissa on vain vastaanottajan IPosoite A B:n verkkoosoite..128.214.4.29.. B 128.214.4.29 66-55-44-33 22-11 itää saada selville P-osoitetta vastaava erkko-osoite. leislähetyksenä

Lisätiedot

IHTE 1900 Seittiviestintä (syksy 2007) VERKKOTEKNIIKKAA. Mikä on protokolla, IP osoite, nimipalvelu jne ja mihin näitä tarvitaan?

IHTE 1900 Seittiviestintä (syksy 2007) VERKKOTEKNIIKKAA. Mikä on protokolla, IP osoite, nimipalvelu jne ja mihin näitä tarvitaan? VERKKOTEKNIIKKAA Sisältö: Johdatus aiheeseen. Mikä on tieto(kone)verkko ja miksi sellaisia on? Verkot ohjelmistonäkökulmasta. Mikä on protokolla, IP osoite, nimipalvelu jne ja mihin näitä tarvitaan? Verkot

Lisätiedot

5.5 Ethernet-lähiverkko. Eetteriverkon rakenne. Kaapelit. Törmäyksen jälkeinen uudelleenlähetys. Signaalin koodaus Manchester-koodaus CSMA/CD

5.5 Ethernet-lähiverkko. Eetteriverkon rakenne. Kaapelit. Törmäyksen jälkeinen uudelleenlähetys. Signaalin koodaus Manchester-koodaus CSMA/CD 5.5 Ethernet-lähiverkko Yleisin lähiverkkoteknologia IEEE:n standardoima LAN-verkko CSMA/CD (kuulosteluväylä) Muita lähiverkkostandardeja esim. Token ring (vuororengas) FDDI WLAN (langaton lähiverkko)

Lisätiedot

Internet ja tietoverkot 2015 Harjoitus 5: (ISO/OSI-malli: Verkkokerros, TCP/IP-malli: internet-kerros)

Internet ja tietoverkot 2015 Harjoitus 5: (ISO/OSI-malli: Verkkokerros, TCP/IP-malli: internet-kerros) Internet ja tietoverkot 2015 Harjoitus 5: (ISO/OSI-malli: Verkkokerros, TCP/IP-malli: internet-kerros) Tämän harjoituksen tarkoituksena on tutustua IP-protokollaan. Kertausta - Harjoitus 4: Erään sovelluksen

Lisätiedot

Tehtävä 2: Tietoliikenneprotokolla

Tehtävä 2: Tietoliikenneprotokolla Tehtävä 2: Tietoliikenneprotokolla Johdanto Tarkastellaan tilannetta, jossa tietokone A lähettää datapaketteja tietokoneelle tiedonsiirtovirheille alttiin kanavan kautta. Datapaketit ovat biteistä eli

Lisätiedot

Tietotekniikka Yleiskaapelointijärjestelmät. Kaapelointi on tietoliikennepalvelujen kivijalka

Tietotekniikka Yleiskaapelointijärjestelmät. Kaapelointi on tietoliikennepalvelujen kivijalka Tietotekniikka Yleiskaapelointijärjestelmät Kaapelointi on tietoliikennepalvelujen kivijalka Sisällys Yleiskaapeloinnin perusajatus Yleiskaapeloinnin standardit Yleiskaapeloinnin rakenne ja osat: toimitilakiinteistöissä

Lisätiedot

1.4. Tietoliikenneohjelmistot eli protokollat

1.4. Tietoliikenneohjelmistot eli protokollat 1.4. Tietoliikenneohjelmistot eli protokollat Protokolla eli yhteyskäytäntö Mitä sanomia lähetetään ja missä järjestyksessä Missä tilanteessa sanoma lähetetään Miten saatuihin sanomiin reagoidaan tietoliikenteessä

Lisätiedot

1.4. Tietoliikenneohjelmistot eli protokollat

1.4. Tietoliikenneohjelmistot eli protokollat 1.4. Tietoliikenneohjelmistot eli protokollat Protokolla eli yhteyskäytäntö Mitä sanomia lähetetään ja missä järjestyksessä Missä tilanteessa sanoma lähetetään Miten saatuihin sanomiin reagoidaan tietoliikenteessä

Lisätiedot

1.4. Tietoliikenneohjelmistot eli protokollat. Protokollien kerrosrakenne. Mitä monimutkaisuutta?

1.4. Tietoliikenneohjelmistot eli protokollat. Protokollien kerrosrakenne. Mitä monimutkaisuutta? 1.4. Tietoliikenneohjelmistot eli protokollat Protokolla eli yhteyskäytäntö Mitä sanomia lähetetään ja missä järjestyksessä Missä tilanteessa sanoma lähetetään Miten saatuihin sanomiin reagoidaan tietoliikenteessä

Lisätiedot

Jos A:lla ei ole tietoa ARP-taulussaan, niin A lähettää ARP-kysely yleislähetyksenä

Jos A:lla ei ole tietoa ARP-taulussaan, niin A lähettää ARP-kysely yleislähetyksenä ..128.214.4.29.. A B:n verkkoosoite..128.214.4.29.. B IP-paketissa on vain vastaanottajan IPosoite 128.214.4.29 66-55-44-33- 22-11 Pitää saada selville IP-osoitetta vastaava verkko-osoite. Yleislähetyksenä

Lisätiedot

Protokollien yleiset toiminnot

Protokollien yleiset toiminnot CT30A2003 Tietoliikennetekniikan perusteet Protokollien yleiset toiminnot 1 Järjestelmä ja olio Eri järjestelmissä sijaitsevat oliot kommunikoivat keskenään - Jotta se olisi mahdollista, täytyy niiden

Lisätiedot

Kohina (Noise) Signaalia häiritsee kohina. aina taustalla esiintyvää sähkömagneettista aaltoliikettä terminen kohina. elektronien liikkeestä johtuva,

Kohina (Noise) Signaalia häiritsee kohina. aina taustalla esiintyvää sähkömagneettista aaltoliikettä terminen kohina. elektronien liikkeestä johtuva, Kohina (Noise) Signaalia häiritsee kohina aina taustalla esiintyvää sähkömagneettista aaltoliikettä terminen kohina elektronien liikkeestä johtuva, ylikuuluminen johdin sieppaa viereisen johtimen signaalin

Lisätiedot

Kohina (Noise) 1.4. Tietoliikenneohjelmistot eli protokollat. Signaalin vahvistaminen

Kohina (Noise) 1.4. Tietoliikenneohjelmistot eli protokollat. Signaalin vahvistaminen Kohina (Noise) Signaalia häiritsee kohina aina taustalla esiintyvää sähkömagneettista aaltoliikettä terminen kohina elektronien liikkeestä johtuva, ylikuuluminen johdin sieppaa viereisen johtimen signaalin

Lisätiedot

TCP/IP-protokollat ja DNS

TCP/IP-protokollat ja DNS TCP/IP-protokollat ja DNS Oma nimi Raportti pvm Sisällys 1 TCP/IP...1 1.1 TCP-protokolla...1 1.2 IP-protokolla...1 2 DNS-järjestelmä...1 2.1 Verkkotunnukset...2 2.2 Nimipalvelimet...2 2.2.1 Nimenselvitys...2

Lisätiedot

Antti Vähälummukka 2010

Antti Vähälummukka 2010 Antti Vähälummukka 2010 Koaksiaalikaapeli Paksu ethernet, 10Base5 o Noin 10mm paksu kaapeli o Tyyppimerkintä RG-8 o Maksimipituus 500m Ohut ethernet, 10Base2 o Noin 6 mm paksu kaapeli o Tyyppimerkintä

Lisätiedot

Lähiverkkojen rakentaminen

Lähiverkkojen rakentaminen Lähiverkkojen rakentaminen TIESÄHKÖ OY Kaapelointiesimerkkejä 1. Toimitilakiinteistö, jossa on useita yrityksiä/organisaatioita Näille sivuille olemme koonneet periaatteita ja esimerkkejä määräyksen 65

Lisätiedot

3. Lähiverkot. Kaapelointi kytkee yhteen: 1. Työasemat, 2. Palvelimet, 4. Verkon aktiivilaiteet

3. Lähiverkot. Kaapelointi kytkee yhteen: 1. Työasemat, 2. Palvelimet, 4. Verkon aktiivilaiteet Kaapelointi kytkee yhteen: 1. Työasemat, 2. Palvelimet, 3. Tulostimet ja 4. Verkon aktiivilaiteet 3. Lähiverkot 3.1. Kaapelointi Siirtomediana eli kaapelina käytetään: Koaksiaalikaapelia, Parikaapelia

Lisätiedot

Internet Protocol version 6. IPv6

Internet Protocol version 6. IPv6 Internet Protocol version 6 IPv6 IPv6 Osoiteavaruus 32-bittisestä 128-bittiseksi Otsikkokentässä vähemmän kenttiä Lisäominaisuuksien määritteleminen mahdollista Pakettien salaus ja autentikointi mahdollista

Lisätiedot

1. Tietokoneverkot ja Internet. 1. 1.Tietokoneesta tietoverkkoon. Keskuskone ja päätteet (=>-80-luvun alku) Keskuskone ja oheislaitteet

1. Tietokoneverkot ja Internet. 1. 1.Tietokoneesta tietoverkkoon. Keskuskone ja päätteet (=>-80-luvun alku) Keskuskone ja oheislaitteet 1. Tietokoneverkot ja Internet 1.1. Tietokoneesta tietoverkkoon 1.2. Tietoliikenneverkon rakenne 1.3. Siirtomedia 1.4. Tietoliikenneohjelmisto eli protokolla 1.5. Viitemallit: OSI-malli, TCP/IP-malli 1.6.

Lisätiedot

MAC-protokolla. » 7 tavua tahdistusta varten» kehyksen alku

MAC-protokolla. » 7 tavua tahdistusta varten» kehyksen alku MAC-protokolla tahdistuskuvio (preamble)» 7 tavua 1010101010 tahdistusta varten» kehyksen alku 10101011 kohde- ja lähdeosoitteet» osoitteessa 6 tavua (tai 2 tavua)» 0xxxxx yksilöosoite» 1xxxxx ryhmäosoite»

Lisätiedot

D-Link DSL-504T ADSL Reitittimen Asennusohje ver. 1.0

D-Link DSL-504T ADSL Reitittimen Asennusohje ver. 1.0 D-Link DSL-504T ADSL Reitittimen Asennusohje ver. 1.0 Tervetuloa D-Link ADSL reitittimen omistajaksi. Tämän ohjeen avulla saat reitittimesi helposti ja nopeasti toimimaan. Tämä ohje kannattaa lukea läpi

Lisätiedot

Internet-yhteydet maanläheisesti Combi Cool talvipäivät 2010

Internet-yhteydet maanläheisesti Combi Cool talvipäivät 2010 Internet-yhteydet maanläheisesti Combi Cool talvipäivät 2010 1 Sisältö Sisällysluettelo: IP-osoite Erilaisia internet liittymiä Muuttuva IP-osoite (dynaaminen) Kiinteä IP-osoite (staattinen) Port forwarding

Lisätiedot

Taloyhtiön laajakaistan käyttöohje, Tekniikka: Ethernet. Käyttöjärjestelmä: Windows XP

Taloyhtiön laajakaistan käyttöohje, Tekniikka: Ethernet. Käyttöjärjestelmä: Windows XP Taloyhtiön laajakaistan käyttöohje, Tekniikka: Ethernet Käyttöjärjestelmä: Windows XP Espoon Taloyhtiöverkot Oy, 2010 Tervetuloa Espoon Taloyhtiöverkkojen laajakaistan käyttäjäksi! Tässä ohjeessa opastetaan,

Lisätiedot

Standardiliitännät. Tämä ja OSI 7LHWROLLNHQQHWHNQLLNDQSHUXVWHHW $(/&7 0DUNXV3HXKNXUL

Standardiliitännät. Tämä ja OSI 7LHWROLLNHQQHWHNQLLNDQSHUXVWHHW $(/&7 0DUNXV3HXKNXUL Standardiliitännät 7LHWROLLNHQQHWHNQLLNDQSHUXVWHHW $(/&7 0DUNXV3HXKNXUL Tämä ja OSI Liitännät toiminnalliset ominaisuudet sähköiset ominaisuudet X.25 Kehysvälitys 7 sovellus 6 esitystapa 5 yhteysjakso

Lisätiedot

Eetteriverkon rakenne

Eetteriverkon rakenne väylä Eetteriverkon rakenne Kaapeli 10Base2 tähti - hub toimii toistimen tavoin HUB Kaksi parijohtoa 10BaseT, 100BaseT Kaapelit 10Base2 ohut kaapeli» 10 => 10 Mbps» Base => kantataajuus» 2 => 200 m 10Base-T

Lisätiedot

CSMA/CD. Eetteriverkon rakenne. Signaalin koodaus. Törmäyksen jälkeinen uudelleenlähetys. Lyhyet etäisyydet, pieni määrä laitteita. Manchester-koodaus

CSMA/CD. Eetteriverkon rakenne. Signaalin koodaus. Törmäyksen jälkeinen uudelleenlähetys. Lyhyet etäisyydet, pieni määrä laitteita. Manchester-koodaus väylä Eetteriverkon rakenne Kaapeli 10Base2 tähti - hub toimii toistimen tavoin HUB Kaksi parijohtoa 10BaseT, 100BaseT Kaapelit 10Base2 ohut kaapeli» 10 => 10 Mbps» Base => kantataajuus» 2 => 200 m 10Base-T

Lisätiedot

Laitteessa tulee olla ohjelmisto tai uudempi, tarvittaessa päivitä laite

Laitteessa tulee olla ohjelmisto tai uudempi, tarvittaessa päivitä laite TW-EAV510: PORTTIOHJAUS (VIRTUAL SERVER) ESIMERKISSÄ VALVONTAKAMERAN KYTKEMINEN VERKKOON Laitteessa tulee olla ohjelmisto 5.00.49 tai uudempi, tarvittaessa päivitä laite OPERAATTORIN IP---OSOITE - Jotta

Lisätiedot

Tietoverkkojen turvallisuus. Tuomas Aura T-110.2100 Johdatus tietoliikenteeseen kevät 2012

Tietoverkkojen turvallisuus. Tuomas Aura T-110.2100 Johdatus tietoliikenteeseen kevät 2012 Tietoverkkojen turvallisuus Tuomas Aura T-110.2100 Johdatus tietoliikenteeseen kevät 2012 Luennon sisältö 1. Palomuurit ja rajavalvonta NAT palomuurina Tilaton, tilallinen ja sovellustason palomuuri Virtuaaliverkkoyhteys

Lisätiedot

Salausmenetelmät (ei käsitellä tällä kurssilla)

Salausmenetelmät (ei käsitellä tällä kurssilla) 6. Internetin turvattomuus ja palomuuri Internetin turvaongelmia Tietojen keruu turva-aukkojen löytämiseksi ja koneen valtaaminen Internetissä kulkevan tiedon tutkiminen IP-osoitteen väärentäminen Palvelunestohyökkäykset

Lisätiedot

Kotitalouksien kiinteät internet - liittymät. Tero Karttunen Oy Mikrolog Ltd

Kotitalouksien kiinteät internet - liittymät. Tero Karttunen Oy Mikrolog Ltd Kotitalouksien kiinteät internet - liittymät Tero Karttunen Oy Mikrolog Ltd Kotitalouden internet - toivelista! Edulliset käyttökustannukset! Helppo, edullinen käyttöönotto! Kiinteä internet-yhteys! Toimiva!

Lisätiedot

Eetteriverkon rakenne

Eetteriverkon rakenne Eetteriverkon rakenne väylä Kaapeli 10Base2 tähti - hub toimii toistimen tavoin HUB Kaksi parijohtoa 10BaseT, 100BaseT Kaapelit 10Base2 ohut kaapeli» 10 => 10 Mbps» Base => kantataajuus» 2 => 200 m 10Base-T

Lisätiedot

TVP 2003 kevätkurssi. Kertaus Otto Alhava

TVP 2003 kevätkurssi. Kertaus Otto Alhava TVP 2003 kevätkurssi Kertaus Kysymyksiä ja vastauksia 1) Mistä saa kurssin puuttuvat kalvot? ks. kurssin kotisivu ensi perjantaina! 2) Miten valmistautua tenttiin? (=Miten hahmotan kurssin sisällön paremmin?)

Lisätiedot

3. Kuljetuskerros 3.1. Kuljetuspalvelu

3. Kuljetuskerros 3.1. Kuljetuspalvelu 3. Kuljetuskerros 3.1. Kuljetuspalvelu End- to- end lta lle looginen yhteys portti verkkokerros koneelta koneelle I-osoite peittää verkkokerroksen puutteet jos verkkopalvelu ei ole riittävän hyvä, sitä

Lisätiedot

Tietoliikenteen perusteet. Langaton linkki

Tietoliikenteen perusteet. Langaton linkki Tietoliikenteen perusteet Langaton linkki Kurose, Ross: Ch 6.1, 6.2, 6.3 (ei:6.2.1, 6.3.4 ja 6.3.5) Tietoliikenteen perusteet /2007/ Liisa Marttinen 1 Sisältö Langattoman linkin ominaisuudet Lnagattoman

Lisätiedot

Langattoman kotiverkon mahdollisuudet

Langattoman kotiverkon mahdollisuudet Langattoman kotiverkon mahdollisuudet Tietoisku 5.4.2016 mikko.kaariainen@opisto.hel.fi Lataa tietoiskun materiaali netistä, kirjoita osoite selaimen osoitelokeroon: opi.opisto.hel.fi/mikko Tietoverkot

Lisätiedot

Pilvi 9.0. Arkkitehtuuri. Esimerkki arkkitehtuurit

Pilvi 9.0. Arkkitehtuuri. Esimerkki arkkitehtuurit Esimerkki arkkitehtuurit Sivu 2/8 Sisällysluettelo 1. Johdanto... 3 1.1. Termejä... 3 2. Web hosting ilman kuormantasausta... 4 3. Web hosting kuormatasaus ja bastion... 5 3.1.... 5 3.2. Kuvaus... 5 4.

Lisätiedot

Palomuurit. Palomuuri. Teoriaa. Pakettitason palomuuri. Sovellustason palomuuri

Palomuurit. Palomuuri. Teoriaa. Pakettitason palomuuri. Sovellustason palomuuri Palomuuri Teoriaa Palomuurin tehtävä on estää ei-toivottua liikennettä paikalliseen verkkoon tai verkosta. Yleensä tämä tarkoittaa, että estetään liikennettä Internetistä paikallisverkkoon tai kotikoneelle.

Lisätiedot

25.11.2014. Työasema- ja palvelinarkkitehtuurit IC130301. Tallennusjärjestelmät. Tallennusjärjestelmät. 5 opintopistettä.

25.11.2014. Työasema- ja palvelinarkkitehtuurit IC130301. Tallennusjärjestelmät. Tallennusjärjestelmät. 5 opintopistettä. Työasema- ja palvelinarkkitehtuurit IC130301 5 opintopistettä Petri Nuutinen 5 opintopistettä Petri Nuutinen Tallennusjärjestelmät Tallennusjärjestelmät 1 = Small Computer System Interface, markkinoilla

Lisätiedot

ICMP-sanomia. 3. IP-kerroksen muita protokollia ja mekanismeja ICMP (Internet Control Message Protocol)

ICMP-sanomia. 3. IP-kerroksen muita protokollia ja mekanismeja ICMP (Internet Control Message Protocol) 3. IP-kerroksen muita protokollia ja mekanismeja ICMP (Internet Control Message Protocol) ARP (Address Resolution Protocol) DHCP (Dynamic Host Configuration Protocol) CIDR (Classless InterDomain Routing)

Lisätiedot

Väylää kuunneltava. kehyksen pituus. Ethernetin hyvät puolet. MAC-protokolla

Väylää kuunneltava. kehyksen pituus. Ethernetin hyvät puolet. MAC-protokolla MAC-protokolla tahdistuskuvio (preamble)» 7 tavua 1010101010 tahdistusta varten» kehyksen alku 10101011 kohde- ja lähdeosoitteet» osoitteessa 6 tavua (tai 2 tavua )» 0xxxxx yksilö» 1xxxxx ryhmä» 11111.

Lisätiedot

3. IP-kerroksen muita protokollia ja

3. IP-kerroksen muita protokollia ja 3. IP-kerroksen muita protokollia ja mekanismeja ICMP (Internet Control Message Protocol) ARP (Address Resolution Protocol) DHCP (Dynamic Host Configuration Protocol) CIDR (Classless InterDomain Routing)

Lisätiedot

Tietoliikenne II. Syksy 2005 Markku Kojo. Tietoliikenne II (2 ov,, 4 op) Page1. Markku Kojo Helsingin yliopisto Tietojenkäsittelytieteen laitos

Tietoliikenne II. Syksy 2005 Markku Kojo. Tietoliikenne II (2 ov,, 4 op) Page1. Markku Kojo Helsingin yliopisto Tietojenkäsittelytieteen laitos Tietoliikenne II Syksy 2005 Markku Kojo 1 Syksy 2005 Tietoliikenne II (2 ov,, 4 op) Markku Kojo Helsingin yliopisto Tietojenkäsittelytieteen laitos 2 Page1 1 Kirjallisuus ja muuta materiaalia Kurssikirja:

Lisätiedot

Tietoliikenteen perusteet. Langaton linkki

Tietoliikenteen perusteet. Langaton linkki Tietoliikenteen perusteet Langaton linkki Kurose, Ross: Ch 6.1, 6.2, 6.3 (ei:6.2.1, 6.3.4 ja 6.3.5) Tietoliikenteen perusteet /2007/ Liisa Marttinen 1 Sisältö Langattoman linkin ominaisuudet Lnagattoman

Lisätiedot

FuturaPlan. Järjestelmävaatimukset

FuturaPlan. Järjestelmävaatimukset FuturaPlan Järjestelmävaatimukset 25.1.2017 2.2 Hermiankatu 8 D tel. +358 3 359 9600 VAT FI05997751 33720 Tampere fax. +358 3 359 9660 www.dbmanager.fi i Versiot Versio Päivämäärä Tekijä Kommentit 1.0

Lisätiedot

Linux. Alkutarkistukset

Linux. Alkutarkistukset Linux Alkutarkistukset Kytkentäkaapeli Kytkentäkaapelia voidaan nimittää myös esim. CAT 5 kaapeliksi tai verkkokaapeliksi. Kytkentäkaapeli ei yleensä kuulu vakiona uuden mikron tai verkkokortin varustuksiin.

Lisätiedot

Sisäilmaston mittaus hyödyntää langatonta anturiteknologiaa:

Sisäilmaston mittaus hyödyntää langatonta anturiteknologiaa: Ismo Grönvall/Timo/TUTA 0353064 Tehtävä 5: Sisäilmaston mittaus hyödyntää langatonta anturiteknologiaa: Ihmiset viettävät huomattavan osan (>90 %) ajasta sisätiloissa. Sisäilmaston laatu on tästä syystä

Lisätiedot

Taloyhtiön laajakaistan käyttöohje, Tekniikka: Ethernet. Käyttöjärjestelmä: Mac OS X

Taloyhtiön laajakaistan käyttöohje, Tekniikka: Ethernet. Käyttöjärjestelmä: Mac OS X Taloyhtiön laajakaistan käyttöohje, Tekniikka: Ethernet Käyttöjärjestelmä: Mac OS X Espoon Taloyhtiöverkot, 2010 Ohjeet laajakaistaverkon käyttöön ottamiseksi Tietokone kytketään huoneistossa olevaan ATK-rasiaan

Lisätiedot

HOW-TO: Kuinka saan yhdistettyä kaksi tulospalvelukonetta keskenään verkkoon? [Windows XP]

HOW-TO: Kuinka saan yhdistettyä kaksi tulospalvelukonetta keskenään verkkoon? [Windows XP] HOWTO: Tulospalveluohjelman asetusten määrittely verkkokäytössä 1/5 HOW-TO: Kuinka saan yhdistettyä kaksi tulospalvelukonetta keskenään verkkoon? [Windows XP] Kaksi tietokonetta saa kytkettyä keskenään

Lisätiedot

Hand Held Products Net Base telakan sisäisten IP osoitteiden muuttaminen. Käyttöohje 16.11.2007

Hand Held Products Net Base telakan sisäisten IP osoitteiden muuttaminen. Käyttöohje 16.11.2007 Hand Held Products Net Base telakan sisäisten IP osoitteiden muuttaminen Käyttöohje 16.11.2007 2 SISÄLLYS 1. NET BASE... 3 2. YHTEYS NET BASEEN KÄYTTÄMÄLLÄ RS232 - SARJALIIKENNETTÄ... 4 3. YKSITYISKOHTAISET

Lisätiedot

TW-EA510v4 TW-EA510 VERSIO 4. - Ulkoinen ADSL-modeemi, kytkin, palomuuri, WLAN-tukiasema 54 Mb, VPN PPTP - 4 Ethernet-porttia 10/100 Mbps

TW-EA510v4 TW-EA510 VERSIO 4. - Ulkoinen ADSL-modeemi, kytkin, palomuuri, WLAN-tukiasema 54 Mb, VPN PPTP - 4 Ethernet-porttia 10/100 Mbps TW-EA510v4 TW-EA510 VERSIO 4 - Ulkoinen ADSL-modeemi, kytkin, palomuuri, WLAN-tukiasema 54 Mb, VPN PPTP - 4 Ethernet-porttia 10/100 Mbps - Tuetut käyttöjärjestelmät: Windows 95 (a, b), 98, 98SE, Me, NT4,

Lisätiedot

Luennon sisältö. Protokolla eli yhteyskäytäntö (1) Verkon topologia

Luennon sisältö. Protokolla eli yhteyskäytäntö (1) Verkon topologia Luennon sisältö S-38.1105 Tietoliikennetekniikan perusteet Piirikytkentäinen evoluutio Annukka Kiiski annukka.kiiski@tkk.fi Verkon topologia eli rakenne Protokolla eli yhteyskäytäntö Protokollapino Yhteystyypit

Lisätiedot

VERKON ASETUKSET SEKÄ WINDOWSIN PÄIVITTÄMINEN

VERKON ASETUKSET SEKÄ WINDOWSIN PÄIVITTÄMINEN VERKON ASETUKSET SEKÄ WINDOWSIN PÄIVITTÄMINEN Tämän harjoituksen tarkoituksena on varmistaa verkon asetukset sekä päivittää Windows käyttäen Windows Update -palvelua. Dokumentin lopussa on palautettava

Lisätiedot

Tulostimen hallintaohjelmisto MarkVision

Tulostimen hallintaohjelmisto MarkVision Tulostinohjelmisto ja apuohjelmat 1 Tulostimen hallintaohjelmisto MarkVision Windows 95/98/2000-, Windows NT 4.0- ja Macintosh-käyttöjärjestelmien MarkVision toimitetaan tulostimen mukana Drivers, MarkVision

Lisätiedot

6. Erilaisia verkkoja. LAN, MAN ja WAN

6. Erilaisia verkkoja. LAN, MAN ja WAN 6. Erilaisia verkkoja LAN, MAN ja WAN 10/9/2003 SOVELLUKSIA SOVELLUSPROTOKOLLIA: HTTP, SMTP, SNMP, FTP, TELNET,.. TCP (UDP) IP Erilaisia verkkoja: kuulosteluverkko ( Ethernet ), vuororengas, vuoroväylä,

Lisätiedot

S-38.1105 Tietoliikennetekniikan perusteet. Piirikytkentäinen evoluutio

S-38.1105 Tietoliikennetekniikan perusteet. Piirikytkentäinen evoluutio S-38.1105 Tietoliikennetekniikan perusteet Piirikytkentäinen evoluutio Annukka Kiiski annukka.kiiski@tkk.fi Luennon sisältö Verkon topologia eli rakenne Protokolla eli yhteyskäytäntö Protokollapino Yhteystyypit

Lisätiedot

6. Erilaisia verkkoja

6. Erilaisia verkkoja 6. Erilaisia verkkoja LAN, MAN ja WAN 10/9/2003 1 SOVELLUKSIA SOVELLUSPROTOKOLLIA: HTTP, SMTP, SNMP, FTP, TELNET,.. TCP (UDP) IP Erilaisia verkkoja: kuulosteluverkko ( Ethernet ), vuororengas, vuoroväylä,

Lisätiedot

Pertti Pennanen DOKUMENTTI 1 (5) EDUPOLI ICTPro1 29.10.2013

Pertti Pennanen DOKUMENTTI 1 (5) EDUPOLI ICTPro1 29.10.2013 Virtualisointi Pertti Pennanen DOKUMENTTI 1 (5) SISÄLLYSLUETTELO Virtualisointi... 2 Virtualisointiohjelmia... 2 Virtualisointitapoja... 2 Verkkovirtualisointi... 2 Pertti Pennanen DOKUMENTTI 2 (5) Virtualisointi

Lisätiedot

Lähiverkot. Lari Kannisto, Jyväskylän yliopisto. Kalvot kursseilta TLI115/Tommi Hytönen. ARP (Address Resolution Protocol) & RARP (Reverse ARP)

Lähiverkot. Lari Kannisto, Jyväskylän yliopisto. Kalvot kursseilta TLI115/Tommi Hytönen. ARP (Address Resolution Protocol) & RARP (Reverse ARP) Lähiverkot Lari Kannisto, Jyväskylän yliopisto Kalvot kursseilta TLI115/Tommi Hytönen ja ITK115/Mika Wikström TCP/IP ARP ARP (Address Resolution Protocol) & RARP (Reverse ARP) lähiverkossa laitteet liikennöivät

Lisätiedot

Liikkuvuudenhallinta Mobile IP versio 6 - protokollalla

Liikkuvuudenhallinta Mobile IP versio 6 - protokollalla Liikkuvuudenhallinta Mobile IP versio 6 - protokollalla Mikko Merger Valvoja: Professori Jorma Jormakka Ohjaaja: TkL Markus Peuhkuri TKK/Tietoverkkolaboratorio 1 Sisällysluettelo Tavoitteet IEEE 802.11

Lisätiedot

1 YLEISKUVAUS... 2. 1.1 Kaapelikaistaliittymä... 2. 1.2 Palvelun rajoitukset... 2 2 PALVELUKOMPONENTIT... 3. 2.1 Päätelaite... 3. 2.2 Nopeus...

1 YLEISKUVAUS... 2. 1.1 Kaapelikaistaliittymä... 2. 1.2 Palvelun rajoitukset... 2 2 PALVELUKOMPONENTIT... 3. 2.1 Päätelaite... 3. 2.2 Nopeus... Palvelukuvaus 1 Sisällysluettelo 1 YLEISKUVAUS... 2 1.1 Kaapelikaistaliittymä... 2 1.2 Palvelun rajoitukset... 2 2 PALVELUKOMPONENTIT... 3 2.1 Päätelaite... 3 2.2 Nopeus... 3 2.3 IP- osoitteet... 3 3 TOIMITUS

Lisätiedot

1 YLEISKUVAUS... 2. 1.1 Valokaistaliittymä... 2. 1.2 Palvelun rajoitukset... 2 2 PALVELUKOMPONENTIT... 3. 2.1 Päätelaite... 3. 2.2 Nopeus...

1 YLEISKUVAUS... 2. 1.1 Valokaistaliittymä... 2. 1.2 Palvelun rajoitukset... 2 2 PALVELUKOMPONENTIT... 3. 2.1 Päätelaite... 3. 2.2 Nopeus... Palvelukuvaus 1 Sisällysluettelo 1 YLEISKUVAUS... 2 1.1 Valokaistaliittymä... 2 1.2 Palvelun rajoitukset... 2 2 PALVELUKOMPONENTIT... 3 2.1 Päätelaite... 3 2.2 Nopeus... 3 2.3 IP- osoitteet... 3 3 TOIMITUS

Lisätiedot

Tarjotusta tallennusjärjestelmästä pitää olla mahdollista siirtää kapasiteettia hybrid cloud -ympäristöön ilman erillisiä lisähankintoja.

Tarjotusta tallennusjärjestelmästä pitää olla mahdollista siirtää kapasiteettia hybrid cloud -ympäristöön ilman erillisiä lisähankintoja. Tallennus-, palvelin- ja varmistusjärjestelmähankinta 1 (5) KYSYMYKSET, VASTAUKSET JA TARJOUSPYYNNÖN TARKENNUKSET (Huom! Sisältää olennaisia tarjouspyynnön muutoksia ja tarkennuksia. Huomioikaa erityisesti

Lisätiedot

Internet perusteet. Analyysin tasot

Internet perusteet. Analyysin tasot Internet perusteet Internet perusteet Osoitteet IPv4 ja ICMP -protokollat ARP - Address Resolution Protocol Internet-1 Analyysin tasot Tuotteet Markkinat Määrittelyt, RFC, draft specifications Protokollat

Lisätiedot

YLEISKAAPELOINTIJÄRJESTELMÄN JA PUHELINSISÄJOHTOVERKON KUNTOTUTKIMUSOHJE

YLEISKAAPELOINTIJÄRJESTELMÄN JA PUHELINSISÄJOHTOVERKON KUNTOTUTKIMUSOHJE Julkaisija: Sähkötieto ry Kustantaja: Sähköinfo Oy Harakantie 18, PL 55, 02601 Espoo Puhelin (09) 547 610 Copyright: Sähkötieto ry Kopioiminen sallittu omaan käyttöön. ST YLEISKAAPELOINTI- JÄRJESTELMÄN

Lisätiedot

WWW-sivu. Miten Internet toimii? World Wide Web. HTML-koodi. HTTP-istunto URL <#>

WWW-sivu. Miten Internet toimii? World Wide Web. HTML-koodi. HTTP-istunto URL <#> WWW-sivu Miten Internet toimii? HTML-koodi World Wide Web Nixu International

Lisätiedot

TW- EAV510 ketjutustoiminto (WDS): Kaksi TW- EAV510 laitetta

TW- EAV510 ketjutustoiminto (WDS): Kaksi TW- EAV510 laitetta TW- EAV510 ketjutustoiminto (WDS): Kaksi TW- EAV510 laitetta WDS- VERKON RAKENTAMINEN OSA 1: JOHDANTO WDS- tekniikalla voidaan jatkaa langatonta verkkoa käyttämällä tukiasemia siltana, jolloin verkkoa

Lisätiedot

TK081001 Palvelinympäristö

TK081001 Palvelinympäristö TK081001 Palvelinympäristö 5 opintopistettä!! Petri Nuutinen! 8 opintopistettä!! Petri Nuutinen! Tallennusjärjestelmät Tallennusjärjestelmät SCSI SCSI = Small Computer System Interface, markkinoilla jo

Lisätiedot

Kanavan kuuntelu. Yleislähetysprotokollia ALOHA. CSMA (Carrier Sense Multiple Access) Viipaloitu ALOHA. Lähetyskanavan kuuntelu (carrier sense)

Kanavan kuuntelu. Yleislähetysprotokollia ALOHA. CSMA (Carrier Sense Multiple Access) Viipaloitu ALOHA. Lähetyskanavan kuuntelu (carrier sense) Lähetyskanavan kuuntelu (carrier sense) käynnissä olevan lähetyksen havaitseminen asema tutkii, onko kanava jo käytössä ennen lähetystä tutkitaan, onko joku muu lähettämässä jos on, ei lähetetä yleensä

Lisätiedot

Kuljetus- ja verkkokerrokset. Jyry Suvilehto T-110.1100 Johdatus tietoliikenteeseen ja multimediatekniikkaan kevät 2011

Kuljetus- ja verkkokerrokset. Jyry Suvilehto T-110.1100 Johdatus tietoliikenteeseen ja multimediatekniikkaan kevät 2011 Kuljetus- ja verkkokerrokset Jyry Suvilehto T-110.1100 Johdatus tietoliikenteeseen ja multimediatekniikkaan kevät 2011 Luennon sisältö 1. Johdantoa Kertaus, motivointi Yhteys, yhteydettömyys Best effort

Lisätiedot

TeleWell TW-EA716. ADSL modeemi Palomuuri 4 porttinen 10/100 Mbps kytkin. Pikaohje. Copyright Easytel Oy Finland

TeleWell TW-EA716. ADSL modeemi Palomuuri 4 porttinen 10/100 Mbps kytkin. Pikaohje. Copyright Easytel Oy Finland TeleWell TW-EA716 ADSL modeemi Palomuuri 4 porttinen 10/100 Mbps kytkin Pikaohje Copyright Easytel Oy Finland Pikaohje Huomautus! Lisäohjeita on englanninkielisessä ohjekirjassa. Paketin sisältö 1. TW-EA716

Lisätiedot

Ohjeita tietokoneverkon käyttöön Latokartano-säätiön ja Metsäylioppilaiden asuntosäätiön asuntoloissa

Ohjeita tietokoneverkon käyttöön Latokartano-säätiön ja Metsäylioppilaiden asuntosäätiön asuntoloissa Ohjeita tietokoneverkon käyttöön Latokartano-säätiön ja Metsäylioppilaiden asuntosäätiön asuntoloissa 12.9.2011 Osa 1: Perustietoa verkosta Asuntoloiden sisäverkko on yhdistetty Internettiin NATtaavalla

Lisätiedot

Kertaus. Jyry Suvilehto T-110.1100 Johdatus tietoliikenteeseen ja multimediatekniikkaan kevät 2013

Kertaus. Jyry Suvilehto T-110.1100 Johdatus tietoliikenteeseen ja multimediatekniikkaan kevät 2013 Kertaus Jyry Suvilehto T-110.1100 Johdatus tietoliikenteeseen ja multimediatekniikkaan kevät 2013 Sisältö Mitä ja miten teidän olisi pitänyt oppia Kurssi takaperin Kysykää rohkeasti joka kohdassa. 2 http://tinyurl.com/ydinaines

Lisätiedot

Taloyhtiön laajakaistan käyttöohje, Tekniikka: Ethernet. Käyttöjärjestelmä: Windows Vista

Taloyhtiön laajakaistan käyttöohje, Tekniikka: Ethernet. Käyttöjärjestelmä: Windows Vista Taloyhtiön laajakaistan käyttöohje, Tekniikka: Ethernet Käyttöjärjestelmä: Windows Vista Espoon Taloyhtiöverkot, 2010 Tervetuloa Espoon Taloyhtiöverkkojen laajakaistan käyttäjäksi! Tässä ohjeessa opastetaan,

Lisätiedot

ELEC-C7241 Tietokoneverkot Kuljetuskerros

ELEC-C7241 Tietokoneverkot Kuljetuskerros ELEC-C7241 Tietokoneverkot Kuljetuskerros Pasi Sarolahti (kalvoja Matti Siekkiseltä) 23.1.2018 Laskareista Lisävuoro ke 16-18 U8 Edelleen myös ke 14-16 ja pe 12-14 Ke 14 16 tällä viikolla poikkeuksellisesti

Lisätiedot

4. Verkkokerros ja reitittimet

4. Verkkokerros ja reitittimet 4. Verkkokerros ja reitittimet Verkkokerroksen perusprosessit ovat: 1. Datan kapselointi IP-paketeiksi, 2. IP-paketin reititys verkossa ja 3. IP-osoitejärjestelmä. 1 Verkkokerroksen protokollat Verkkokerros

Lisätiedot

METROETHERNET PALVELUKUVAUS JA HINNASTO ALKAEN

METROETHERNET PALVELUKUVAUS JA HINNASTO ALKAEN METROETHERNET PALVELUKUVAUS JA HINNASTO 1.7.2016 ALKAEN Palvelukuvaus Kaisanet Oy (myöhemmin KAISA) Metro Ethernet operaattorituote yhdistää eri pisteissä sijaitsevat lähiverkot tai muut verkkoratkaisut

Lisätiedot

Määräys 25 E/2008 M kiinteistön sisäjohtoverkosta vaikuttaa myös antenniasennuksiin

Määräys 25 E/2008 M kiinteistön sisäjohtoverkosta vaikuttaa myös antenniasennuksiin Määräys 25 E/2008 M kiinteistön sisäjohtoverkosta vaikuttaa myös antenniasennuksiin Toiminnanjohtaja Tauno Hovatta Satelliitti- ja antenniliitto SANT ry sant@sant.fi www.sant.fi 12.11.2009 Satelliitti-

Lisätiedot

Valokuitutarvikkeet 2013

Valokuitutarvikkeet 2013 Valokuitutarvikkeet 2013 www.optinen.fi Valokuitutarvikkeet 2013 Optinen Oy tarjoaa laadukkaat aktiivi- ja passiivikomponentit valokuituverkkoihin ja palvelee tietoliikennealan ammattilaisia koko maassa.

Lisätiedot