Lähiverkot. Lari Kannisto, Jyväskylän yliopisto. Kalvot kursseilta TLI115/Tommi Hytönen. ARP (Address Resolution Protocol) & RARP (Reverse ARP)
|
|
- Aku Tuominen
- 9 vuotta sitten
- Katselukertoja:
Transkriptio
1 Lähiverkot Lari Kannisto, Jyväskylän yliopisto Kalvot kursseilta TLI115/Tommi Hytönen ja ITK115/Mika Wikström TCP/IP ARP ARP (Address Resolution Protocol) & RARP (Reverse ARP) lähiverkossa laitteet liikennöivät käyttäen MAC-osoitteita ja reititinverkoissa käyttäen IP-osoitteita => näiden toiminta on eristetty toisistaan ja siksi tarvitaan jokin menetelmä, jolla muunnos osoitteiden välillä voidaan hoitaa ARP-protokollalla selvitetään tunnetusta IP-osoitteesta verkkokortin MAC-osoite RARP-protokolla toimii käänteisesti, eli MAC-osoitteesta selvitetään IP-osoite Jyväskylän yliopisto,
2 TCP/IP ARP ARP:n toiminta esim. A-asema haluaa lähettää dataa asemalle B ja on verrannut aliverkkomaskia ja IP-osoitteita keskenään => tulos osoittaa asemien sijaitsevan samassa verkossa A-asema lähettää ARP request -paketin lähiverkkoon broadcast viestinä => kaikki lähiverkon asemat kuulevat sen => viesti ei kulje reitittimien läpi B-asema vastaa ARP reply -paketilla, jossa on tieto MAC-osoitteesta => nyt yhteys voidaan muodostaa asemien välille TLI 115/TH 2002 Jyväskylän yliopisto, TCP/IP ARP ettei ARP-kyselyä tarvitsisi tehdä jokaisen siirron yhteydessä jää suoritetusta kyselystä tulos ARP-tauluun tietokoneen ARP-taulun sisällön voi tarkastaa komennolla ARP a => jos tietokoneella on esim. otettu yhteyttä aliverkon ulkopuolelle ja lisäksi on tulostettu verkkotulostimeen voi ARP-taulu näyttää seuraavanlaiselta (dynaaminen tarkoittaa, että osoite ei ole pysyvästi muistissa): C:\>arp -a Interface: on Interface 0x Internet Address Physical Address Type a0-8e dynamic d-5d dynamic TLI 115/TH 2002 Jyväskylän yliopisto,
3 TCP/IP ARP Laite A ( ) haluaa lähettää IP-kehyksen laitteelle B ( ) käyttäen IP-osoitetta (ei tarvitse DNS-palvelua). Sovellus pyytää TCP:tä luomaan yhteyden osoitteeseen. TCP lähettää yhteydenluontipyynnön IP-paketissa. Kun kuljettava media on Ethernet on IP-osoite muutettava Ethernetin MAC-osoitteeksi. ARP request -paketti lähetetään levitysvistinä koko Ethernet segmentin alueelle. Jos kohdelaite on samassa verkkosegmentissä lähettää kyseisen IP-osoitteen omaava laite ARP reply-paketin takaisin laitteelle A TJT C36/LK 2003 Jyväskylän yliopisto, TCP/IP ARP Resolver (DNS) Sovellus (Esim FTP) B C TCP TCP TCP IP IP IP ARP ARP ARP Ethernet ajuri Ethernet ajuri Ethernet ajuri (1) ARP request (Broadcast) (2) ARP reply (3) DATA TJT C36/LK 2003 Jyväskylän yliopisto,
4 Tiedonsiirtoverkkojen tyypit Lähiverkko, LAN (Local Area Network) nopea lähiverkko (4 Mbit/s - 10 Gbit/s) toteutettu kaapelilla tai langattomasti esim. Ethernet ja Token Ring Kaupunkiverkko, MAN (Metropolitan Area Network) nopea kampusverkko runkoverkkotyyppinen verkko kaapeli (yleensä valokuitu) esim. FDDI tai ATM TLI 115/TH 2002 Jyväskylän yliopisto, Tiedonsiirtoverkkojen tyypit Laajaverkko, WAN (Wide Area Network) maan tai maailman kattava verkko esim. pakettiverkot tai runkoverkot Lisäarvoverkko, VAN (Value Added Network) datansiirrolle lisäarvoa tarjoava verkko esim. järjestelmien sovitus ja elektronisten lomakkeiden välitys EDI/OVT (Electrical Data Interchange/Organisaatioiden Välinen Tiedonsiirto) Globaaliverkko, GAN (Global Area Network) maailmanlaajuinen verkko toimii kuten lähiverkko käyttäjälle koostuu runkoverkoista ja on monen organisaation omistama TLI 115/TH 2002 Jyväskylän yliopisto,
5 Lähiverkon (LAN) ominaisuudet Verkko kattaa rajoitetun maantieteellisen alueen (esim. toimiston) Siirtonopeus on suuri (4 Mbps => 10 Gbps) => kustannuksien ja nopeuden sekä siirtomäärän suhde on hyvä => kustannukset muodostuvat lähinnä hankinnasta ja ylläpidosta Yhteydet kytkentäisiä (protokollien ylemmillä tasoilla) Bittitasolla monesti broadcast (liikenne näkyy kaikille ) => sniffereiden käytöstä on apua vianselvityksessä, koska muuten vikapaikkaa voi olla hankala löytää => liikennettä voidaan joutua jakamaan segmentteihin => tietoturvallisuus??? TLI 115/TH 2002 Jyväskylän yliopisto, Lähiverkon (LAN) ominaisuudet Lähiverkolla yhdistetään tyypillisesti työasemat, palvelimet, tulostimet ja muut mahdolliset verkkoon kytkettävät laitteet lähiverkko mahdollistaa siihen liitetyille laitteille pääsyn jakamaan sallittuja laitteisto- ja ohjelmistoresursseja tiedostojen ja tiedonsiirto eri käyttäjien välillä mahdollistuu Lähiverkoissa ajetaan monesti useita eri protokollia (TCP/IP, SPX/IPX, NetBEUI) TLI 115/TH 2002 Jyväskylän yliopisto,
6 Lähiverkon (LAN) ominaisuudet Lähiverkko on yleensä yhden organisaation hallinnassa ylläpito voi olla joko oma tai ostettu ulkoistuksella voidaan helposti saada ammattitaitoa jota ei itseltä löydy ja sitä voidaan säädellä suhtanteiden mukaan => vastuu- ja tietoturvakysymykset ongelmallisia omalla ylläpidolla tietoturva voidaan hoitaa talon sisällä => monesti ylläpito perustuu yhden henkilön työpanokseen, joka on vaarallista => itse vastataan kaikesta (tukipalvelut ovat monesti tarpeellisia) => tiedetään tarkasti lähiverkon tila => joudutaan hankkimaan kaikki laitteistot, ohjelmistot sekä koulutus TLI 115/TH 2002 Jyväskylän yliopisto, Lähiverkon topologiat Topologia = rakenne (sähköinen, looginen tai fyysinen) Topologiat ovat: väylä, rengas, tähti ja puu (Bus, Ring, Star and Tree) Tähti esim. parikaapeli-ethernet Rengas esim. Token Ring Väylä esim. ohut & paksu -Ethernet Puu esim. Ethernet, jossa on useampia aktiivilaitteita Looginen väylä, fyysinen tähti esim. parikaapeli-ethernet keskittimien avulla toteutettuna Fyysinen tähti, looginen rengas esim. Token Ring yleensä TLI 115/TH 2002 Jyväskylän yliopisto,
7 IEEE 802.x -lähiverkkostandardit IEEE:n määrittelemät 802.x-standardit ovat saaneet myös kansainvälisen statuksen ISO:n 8802.x -standardeina Higher Layer LAN Protocols CSMA/CD (Ethernet) Token Bus (Inactice) Token Ring LLC (siirtoyhteysprotokolla) (Inactive) MAN (Inactice) Broadband TAG (Inactive) Fiber optic TAG Isochronous LAN Security Working Group Wireless LAN Demand Priority Not used Cable Modem Wireless Personal Area Network Broabdand Wireless Access Resilient Packet Ring TAG = Technical Advisory Group TLI 115/TH 2002 Jyväskylän yliopisto, IEEE 802.x -lähiverkkostandardit IEEE LAN/MAN arkkitehtuuri 802 LAN, 802 MAN ja muiden laajan alueen kattavien verkkojen yhteensovittaminen 802-verkkojen verkonhallinta MAC & LLC-kerroksien yläpuoliset kerrokset IEEE yhtenäinen rajapinta eri 802.x toteutusten ja ylempien verkkoprotokollien välissä siirtoyhteyskerroksen tehtäviä: virheenkorjaus, vuonohjaus, yhteydenmuodostus TLI 115/TH 2002 Jyväskylän yliopisto,
8 IEEE 802.x -lähiverkkostandardit IEEE Ethernet verkkojen CSMA/CD-kilpavarausväylän määritys jakautuu moneen osaan, koska määritys kattaa perinteisen 10Mbps-Ethernetin, Fast-Ethernetin, Gigabit-Ethernetin, VLANtag:n,... IEEE Token Ring -verkkojen vuoronvarausmäärittely IEEE määrittelee valokuidun käyttämisen 802-verkoissa IEEE määrittelee langattoman lähiverkon radiotaajuuksien käyttämiseen liittyviä asioita TLI 115/TH 2002 Jyväskylän yliopisto, Ethernet, IEEE802.3 Ethernet on kehitetty Hawaijilla 1970-luvun alussa Ethernetin keksijä on Robert Metcalf => hän perusti myös 3COM-yrityksen Ethernetin versio 1 on ns. DIX-määritys (Digital, Intel Xerox), joka julkaistiin vuonna 1980 Ethernet versio 2 (Digital) on julkaistu vuonna 1983 IEEE standardi on julkaistu vuonna 1985 (IEEE802.3) ja ISO standardi on julkaistu vuonna 1985 (8802-3) Ethernetin toiminta perustuu kilpavarausperiaatteeseen, jossa nopein saa väylän käyttöönsä TLI 115/TH 2002 Jyväskylän yliopisto,
9 Ethernet, IEEE802.3 Kerros Ethernetiä on olemassa neljää eri nopeuksista 10 Mbit/s 100 Mbit/s (Fast Ethernet) Mbit/s = 1 Gbps (Gigabit Ethernet) Mbit/s = 10 Gbps (10 Gigabit Ethernet, standardi valmis maaliskuussa 2002?) OSI ja Ethernet verrattuna toistensa toiminnallisuuksiin: Verkkokerros Siirtoyhteyskerros Fyysinen kerros LLC MAC PLS AUI MAU LLC = Logical Link Control MAC = Media Access Control PLS = Physigal Level Signaling AUI = Attachment Unit Interface MAU = Medium Attachment Unit TLI 115/TH 2002 Jyväskylän yliopisto, Ethernet, IEEE BaseX 1000BaseX Ethernetin IEEE 802.3:n mukaiset ratkaisut voidaan jakaa seuraavasti: standardi media siirtonopeus max. pituus liitäntöjä pareja johtimessa 10Base5 paksu koaksiaali 10 Mbps 500 m max Base2 ohut koaksiaali 10 Mbps 200 m max BaseT parikaapeli 10 Mbps 100 m 2 (TX/RX) 10BaseF valokuitu 10 Mbps 1-2 km 100BaseTX parikaapeli 100 Mbps 100 m 2 (TX/RX) 100BaseT4 parikaapeli 100 Mbps 100 m 4 (TX/RX *) 100BaseFX valokuitu 100 Mbps 161, 412 tai m 1000BaseT parikaapeli Mbps 100 m 1000BaseCX parikaapeli Mbps 25 m 1000BaseLX 1300 nm fiber Mbps 550, 5000 m 1000BaseSX 800 nm fiber Mbps 220, 275, 550 m 10GBase-X multimode fib Mbps 65, 300 m 10GBase-X single mode fib Mbps 10, 40 km * = sisältää myös kaksi kaksisuuntaista paria TLI 115/TH 2002 Jyväskylän yliopisto,
10 Kaapelit Ohut Ethernet, 10Base2 segmentin suurin sallittu pituus on 185 m tiedonsiirtonopeus on 10 Mbit/s koaksiaalikaapelin impedanssi on 50 Ohmia segmenttiin liitytään siten, että koaksiaalikaapeli kierrätetään jokaisen liittyvän laitteen kautta ja liittyminen tapahtuu T-liittimen avulla => johdotuksesta muodostuu katkeamaton ketju => johdotuksen kiertäessä jokaisen liitetyn laitteen kautta tulee suurin sallittu pituus 185 m nopeasti täyteen verkkokortti T-liitin BNC-liitin TLI 115/TH 2002 Jyväskylän yliopisto, Kaapelit ohuen Ethernetin mitoitussäännot: max. 185 m terminaattori 2,5 m taivutussäde min.5 cm max. 30 MAU-yksikköä/ segmentti terminaattori TLI 115/TH 2002 Jyväskylän yliopisto,
11 Kaapelit Parikaapeli Ethernet (10BaseT, 100BaseT, 1000BaseT) kaapelin idea on toistensa ympärille kierretyissä johtimissa => vähentää ulkopuolisten ja kaapelin sisäisten häiriöiden siirtymistä kaapeliin kaapelista on olemassa kolme erilaista tyyppiä UTP, FTP ja STP kaapelit jaetaan eri kategorioihin, joka vaikuttaa taajuusominaisuuksiin (punoksen tiheys) kaapelointitoteutukset taas jaetaan neljään luokkaan (EN 50173): luokka testattu taajuus käyttökohteet komponentit A 100 khz puhe B 1 MHz keskinopea data C 16 MHz perinteiset lähiverkot kategoria 3 D 100 MHz nopeat lähiverkot kategoria 5 optinen ei määr. runkokaapelointi TLI 115/TH 2002 Jyväskylän yliopisto, Kaapelit parikaapelikategoriat (EIA/TIA): kategoriaa 5E kaapeli on paremmin testattu vaimenemisien, yms. suhteen, kuin kategorian 5 kaapeli => 1000BaseT asennuksissa parempi kategorian 6 on standardoitu vasta vuonna 2001, vaikka niitä on ollut markkinoilla aiemminkin => aikaisemmin asennetuissa kaapeleissa voi olla yhteensopivuusongelmia kategorian 7 kaapeleita on jo myynnissä (yhteensopivuus???) cat testattu taajuus käyttö siirtonop. Mbit/s 1 vanhat puhelimen tilaajajohtimet <1 2 Token Ring MHz 10BaseT, (100BaseT4,) Token Ring 10, 16, MHz (10BaseT, 100BaseT4), Token Ring 10, 16, MHz 100BaseT, 1000BaseT 100, E 100 MHz 100BaseT, 1000BaseT 100, MHz 100BaseT, 1000BaseT MHz standardi v.200? 1000,? TLI 115/TH 2002 Jyväskylän yliopisto,
12 Kaapelit parikaapeliverkoissa (tähtimäisiä) työasemat ja serverit liittyvät keskittimeen (HUB) tai kytkimeen (Switch) parikaapeleilla toimisto max. 90 m ristikytkentätilassa oleva kerrosjakamo max. 90 m toimisto max. 10 m max. 10 m parikaapeli RJ-45 -liittimillä UPS UPS valokuidut runkoverkosta TLI 115/TH 2002 Jyväskylän yliopisto, Ethernetin kehysrakenne Ethernet v.2 vs. IEEE802.3: pituus/tavua tahdistus kohdeosoite lähdeosoite tyyppi data FCS IEEE tahdistus kohdeosoite lähdeosoite pituus data FCS IEEE (LLC) DSAP SSAP ohjaus data TLI 115/TH 2002 Jyväskylän yliopisto,
13 Ethernetin kehysrakenne tahdistus = 8 tavua (Preample) tavut 1-7 = tavu 8 = osoitteet (kohde/lähde) = 6 tavua tavut 1-3 sisältävät valmistajan tunnuksen tavut 4-6 ovat valmistajan vapaasti määriteltävissä jos kaikki ovat ykkösiä => kyseessä on broadcast lähetys (osoitteen etsintä tms.) tyyppikenttä (Ethernet) kertoo kuljetettavan protokollan pituuskenttä (IEEE 802.3) datakentän pituus on tavua (jos alle 64 => lisää täytettä) Gigabit Ethernet min. 520 tavua FCS (Frame Check Sequency), tarkistussumma TLI 115/TH 2002 Jyväskylän yliopisto, Lähiverkot sisältävät palvelimien, työasemien ja tulostimien lisäksi mm. toistimia (Repeater) keskittimiä (Hub) siltoja (Bridge) kytkimiä (Switch) multipleksereitä (WDM) reitittimiä (Router) soittosarjoja (Dial-In) palomuureja (Firewall) jne TLI 115/TH 2002 Jyväskylän yliopisto,
14 esimerkkiverkkoratkaisu: FTP, SMTP, HTTP Firewall Router 10 Microhub Switch Router Dial-in Firewall 2 Internet 2 ISDN Router Router Switch Hub 100 TRE (etätoimipiste) 10/100 ISDN Router Clients 100 network Servers Switch Switch Hub /100 10/100 Asiakkaan verkko JKL (yläkerta) TLI 115/TH 2002 Jyväskylän yliopisto, Toistin toistin on yksinkertainen laite, joka vain uudelleengeneroi bittivirran => signaalin ajoituksen korjaus => signaalin tasojen korjaus => toimii fyysisellä kerroksella toistimen avulla voidaan yhdistää erityyppisiä verkkoja sekä jatkaa verkkosegmenttejä toistimen avulla ei voi jakaa kuormitusta, koska se vain toistaa signaalin eikä ota kantaa välitettävien kehyksien osoitteisiin => jos toistimen avulla esim. yhdistetään kaksi ohut Ethernet segmenttiä kasvattaa toistin itse asiassa kuormitusta (yhdistää kummankin segmentin liikenteen) TLI 115/TH 2002 Jyväskylän yliopisto,
15 toistin ei myös mahdollista etätoimipisteiden yhdistämistä toistimen avulla ei saa tehdä verkkoon silmukoita yleensä toistimessa on kaksi porttia käyttö esim. verkon fyysisten mittojen jatkamiseen ristikytkentähuone, jossa räkki ohut Ethernet (max. 185m/segmentti) toistimella jatketaan segmentin mittaa terminointi viimeisessä rasiassa TLI 115/TH 2002 Jyväskylän yliopisto, esim. verkon mediatyypin muuntaminen monesti toistinta käytetään nykyään juuri mediatyypin sovitukseen vanhempia parikaapeli Ethernet-laitteita liitettäessä valokaapelipohjaiseen runkoverkkoon toistimella vaihdetaan verkon media ristikytkentähuone, jossa räkki parikaapelit ohuella Ethernetillä verkotettuja huoneita, jotka ovat otettu esim. varastotiloista toimistokäyttöön ohut Ethernet terminointi viimeisessä TLI 115/TH 2002 rasiassa Jyväskylän yliopisto,
16 Keskitin (Hub) käyttäytyy lähiverkossa toistimen tavoin => ei suodata verkon liikennettä hubi tarkastaa bittivirran => aiheuttaa 7,5 bitin viiveen liikenteeseen pystyy vianeristykseen asematasolla, jos hub on parikaapelityyppinen hubissa on esim. 8, 12 tai 24 liitäntää työasemille ja palvelimille mahdollisesti yksi erillinen liitäntä runkoverkkoon (esim. valokaapeli) liitäntä runkoverkkoon voi tapahtua myös jostain portista, jota voi käyttää myös työaseman tai palvelimen liittämiseen TLI 115/TH 2002 Jyväskylän yliopisto, markkinoilla on sekä räkkiasennettavia, että pöytäkäyttöön tarkoitettuja hubeja (ns. minihubi) räkkiin asennettaviin hubeihin liitetään ristikytkentätilassa työasemat, palvelimet sekä verkkotulostimet pöytäkäyttöön tarkoitettu hubi mahdollistaa esim. tiimin kaikkien työasemien liittämisen verkkoon siten, että vain yksi RJ-45 liitin tulee käytettyä hubeissa on mm. etämonitorointiominaisuuksia (hallintamodulissa) => yleensä hubin mukana tulevilla ohjelmilla voidaan seurata esim. liikennemääriä ja onko hubin liittimeen (porttiin) liitetty laitteita => hallintamoduli on yleensä erillinen komponentti => SNMP- & RMON-hallinta => lisäksi valmistajakohtaisia toimintoja TLI 115/TH 2002 Jyväskylän yliopisto,
17 räkkiin asennettava hub sekä minihub: räkkiin asennettava hub ristikytkentätilassa minihubi esim. tiimipöydällä => varaa vain yhden RJ-45 liitynnän parikaapeli TLI 115/TH 2002 Jyväskylän yliopisto, parikaapelihub: liikenne kaikuu kaikille liitetyille laitteille liityntä parikaapeleilla jokaiselle laitteelle oma kaapeli vika lamauttaa vain yhden laitteen max. 90 m parikaapelia asennettuna rakennukseen + 10 m liityntäkaapeli = 100 m TLI 115/TH 2002 Jyväskylän yliopisto,
18 vanha ohut Ethernethub: max. segmentti 185 m kaapeli kiertää tietokoneelta tietokoneelle liityntä koaksiaalikaapeliin tapahtuu T-liittimellä mahdollinen vika lamauttaa kyseisen segmentin TLI 115/TH 2002 Jyväskylän yliopisto, Silta (Bridge) silta toimii siirtoyhteyskerroksella (OSI-malli, kerros 2) silta siis ottaa kantaa MAC-osoitteisiin pitää kirjaa, mitkä osoitteet ovat minkäkin liitännän takana vähentää liikennettä, koska ei päästä lävitseen liikennettä ellei se ole osoitettu toisessa liitännässä olevalle laitteelle broadcast tai tuntematon MAC-osoite välitetään kaikkialle ei välitä IP, yms. osoitteista => kutsutaan läpinäkyväksi, koska toimii verkossa näkymättömästi MAC osoite (= 6 tavua pitkä) liitin 0x XX XX XX XX XX XX 1 0x XX XX XX XX XX XX 2 0x XX XX XX XX XX XX TLI 115/TH 2002 Jyväskylän yliopisto,
19 siltojen avulla jaetaan liikennettä, sovitetaan medioita ja yhdistetään toimipisteitä paikallissillalla voidaan jakaa liikennettä, jos esim. verkossa on useita servereitä joillain silloilla on mahdollista rajoittaa liikennettä asettamalla suodatusmäärittelyitä silta on toiminnaltaan yleensä itseoppiva => se pystyy tarkkailemalla verkon liikennettä muodostamaan muistiinsa taulun verkon osoitteista ja liitännöistä, jonka takana ko. osoite on silta tiedosto & tiedosto & tulostuspalvelin tulostuspalvelin TLI 115/TH 2002 Jyväskylän yliopisto, Kytkin (Switch) toimii siirtoyhteyskerroksella, kuten siltakin kerää samalla lailla tietoja MAC-osoitteista, kuten siltakin => pitävät muistissa taulukkoa, jossa on kerrottu aina ko. liitynnän takana olevat MAC-osoitteet kytkin tarjoaa jokaiselle liitetylle laitteelle oman liikenneväylän => vain oma tietoliikenne liikkuu tällä väylällä sekä broadcast viestit, joten törmäyksien määrä pienenee => nostaa verkon suorituskykyä paljon kytkimiä voidaan käyttää ns. työryhmäkytkiminä tai runkokytkiminä TLI 115/TH 2002 Jyväskylän yliopisto,
20 työryhmäkytkin: erottaa liikenteen jokaiselle työasemalle 100 Mbps yhteys palvelimelle ja runkoverkkoon 10/100 Mbps yhteys työasemille (autosense, eli kytkin tunnistaa automaattisesti siihen liitetyn laitteen nopeuden) Fast Ethernet Switch Fast Ethernet runkoverkkoon 10/100 10/100 10/100 10/ TLI 115/TH 2002 Jyväskylän yliopisto, runkoverkkokytkin: Hub palvelimet omassa huoneessaan 100 Mbps Switch 10/100 Hub 10/ Mbps Hub 10 Mbps kerros 2 kerros 1 10/100 10/ TLI 115/TH 2002 Jyväskylän yliopisto,
21 runkoverkkokytkin hubien kanssa on paljon käytetty ratkaisu keskisuurissa verkkoratkaisuissa (ja varsinkin muutaman vuoden vanhoissa) kuvan runkoverkkokytkin jakaa liikenteen neljän hubin osiin => jokaisen hubin alapuolinen liikenne näkyy kaikkien hubiin liitettyjen laitteiden liitännöissä kuvassa hubien muodostamista ryhmistä on aina nopea yhteys palvelinhuoneeseen (yhdestä vanhemmasta hubista on 10Mbps oleva yhteys, koska laite ei tue Fast Ethernet -nopeutta) 10/100 autosense mahdollistaa tässä myös vanhempien laitteiden käyttämisen verkossa runkoverkkokytkimen tärkeä ominaisuus on MAC-osoitteiden määrä/portti TLI 115/TH 2002 Jyväskylän yliopisto, kytkimet runkoverkossa sekä työryhmissä: Switch Switch 100 Mbps Switch 10/ Mbps 10 Mbps Switch kerros 2 kerros 1 10/ TLI 115/TH 2002 Jyväskylän yliopisto,
22 nykyisin käytetty ratkaisu varsinkin suuremmissa verkoissa (edellistä kalliimpi) täysin kytkentäinen verkko, jossa ei käytetä reitittimiä liikenteen jakamiseen => nopeuttaa verkon toimintaa => laskee kustannuksia => helpottaa ylläpitoa monesti ratkaisuun on tavallaan ajauduttu ja työryhmäkytkiminä toimivat vanhat runkoverkon kytkimet (tai ainakin osa) => vanhoja laitteita on valutettu verkossa tavallaan alaspäin, kun uusia tehokkaampia kytkimiä on otettu käyttöön yhteen kytkimeen on liitetty palvelin, joka on esim. tulostus ja tiedostokäytössä => vähentää kuormitusta työryhmäkytkimestä runkoverkon kytkimeen TLI 115/TH 2002 Jyväskylän yliopisto, ratkaisu jakaa liikenteen omille törmäysalueilleen jokaiselle työasemalle asti ratkaisu tarjoaa nopean runkoverkkoyhteyden ja liitynnän serveritilaan kuvassa palvelimet on sijoitettu omaan tilaansa palvelinhuoneeseen, joka on yleinen käytäntö keskisuurissa ja suurissa verkoissa => parantaa tietoturvaa, koska palvelimet voidaan sijoittaa tilaan, jonne pääsyä valvotaan ja jonka paloturvallisuutta voidaan parantaa => varmistukset on helppo hoitaa tässä tilassa keskitetysti => sähkönsyöttö on helppo hoitaa varmennetusti keskitetyssä ratkaisussa kytkimien käyttäminen sekä runkoverkkotasolla, että työryhmätasolla aiheuttaa hieman viivettä verkon liikenteeseen, koska kytkimet tutkivat MAC-osoitteet ja tekevät liikenteen kytkemispäätöksensä tämän perusteella => ei kuitenkaan ongelmallista sovelluksien toiminnalle TLI 115/TH 2002 Jyväskylän yliopisto,
23 Reititin (Router) toimii verkkokerroksella vaatii datapaketin purkamisen verkkokerrokselle asti => hidastaa toimintaa => aiheuttaa viivettä liikennöintiin (liikenteen kulkeminen useamman reitittimen läpi saattaa organisaation verkossa aiheuttaa sovellusten toimimattomuuksia viiveen kasvun takia) välittää vain reitittyviä prorokollia, kuten IP, IPX,... (ei esim. NetBEUI-protokollaa) käytetään liityttäessä organisaatiosta palveluntarjoajan (esim. Sonera) reititinverkkoon käytetään myös organisaation sisäisessä verkossa tietoliikenteen reititykseen eri aliverkkojen välillä TLI 115/TH 2002 Jyväskylän yliopisto, reititin sisältää ns. Access-listan, jossa määritellään mm. mikä osoite saa liikennöidä mistäkin reitittimen portista mihinkin suuntaan sekä sallitut sovellukset (esim. FTP organisaatiosta ulospäin, muttei sisälle päin) => pystytään nostamaan tietoturvan tasoa => reitittimien Access-listojen tulisi olla ajan tasalla sekä hyvin määriteltyjä TLI 115/TH 2002 Jyväskylän yliopisto,
24 esim. liityntä organisaation tietoliikenneverkosta ulospäin: reititin esim. Datanet reitittimen portti, joka näkyy lähiverkon puolelle = Default Gateway esim. työasemissa esim. runkoverkon kytkin esim. Frame Relay, ISDN, ATM,... lähiverkon laitteet, palvelimet, TLI 115/TH 2002 Jyväskylän yliopisto, lähiverkon yleiseen reititinverkkoon yhdistävä reititin on yleensä vuokrattu ja hallinta kuuluu vuokraan (ISDN-reititin voi olla omassa hallinnassa) => vuokraaja (esim. Sonera) tietää yhteyden tilan vikatapauksissa reitittimillä voidaan yhdistää esim. saman organisaation eri pisteitä reititin (JKL) reititin (Tampere) yrityksen LAN esim. Datanet yrityksen LAN palveluntarjoaja (esim. Sonera) ylläpitää TLI 115/TH 2002 Jyväskylän yliopisto,
25 käyttö saman organisaation sisäisessä verkossa aliverkotukseen: jokaisella aliverkolla on oma IP-avaruus, aliverkkomaski (voi olla sama kaikilla, jos aliverkot ovat yhtä suuria) ja Default Gateway (= reitittimen portti, eli liityntä aliverkosta) reititin aliverkko 1 aliverkko 3 aliverkko TLI 115/TH 2002 Jyväskylän yliopisto, joillain reitittimillä liikennettä voidaan tunneloida => esim. IPX liikenne sijoitetaan IP-paketin sisään, joka reititetään edelleen IP:n mukaisesti reititinverkoissa reitittimet keskustelevat keskenään reititysprotokollien avulla => verkon tilan kartoitus ja muiden laitteiden informointi reititinprotokollia: RIP (Routing Information Protocol) IGRP (Inter-Gateway Routing Protocol) OSPF (Open Shortest Path First) TLI 115/TH 2002 Jyväskylän yliopisto,
26 Palomuuri (Firewall) palomuurin tarkoitus on toimia verkossa suodattimena sekä kerätä lokitietoja verkon liikennetapahtumista palomuuri voi olla fyysinen laite tai ohjelmisto monesti ohjelma, joka asennetaan joko UNIX- tai NTkäyttöjärjestelmän päälle vaatii vähintään kaksi verkkokorttia suodatettaessa verkon liikennettä palomuuria voidaan käyttää myös tietokoneeseen asennettuna siten, että palomuuriohjelmisto suodattaa vain asennetun tietokoneen verkkoliikenteen, jolloin käytetään vain yhtä verkkokorttia useamman verkkokortin käytöllä voidaan jakaa verkko esim. sisäverkkoon, ulkoverkkoon ja ulospäin tarjottaviin palveluihin sekä ohjata liikennettä näiden välillä eri oikeuksilla TLI 115/TH 2002 Jyväskylän yliopisto, palomuurin avulla on tarkoitus rajata KAIKKI verkon liikenne suojauksen taakse palomuuria käytettäessä olisi hyvä saada myös soittosarjat palomuurin suojauksen piiriin (varsinkin, jos soittosarjat mahdollistavat ulossoittamisen) => palomuurin tulisi siis olla ensimmäinen laite ulkoisen liitynnän jälkeen reititin yrityksen sisäinen verkko esim. Datanet palomuuri TLI 115/TH 2002 Jyväskylän yliopisto,
27 palomuurin avulla voidaan myös lähiverkon sisällä aikaansaada tehokkaita suodatuksia jaettujen osien välille => esim. koulutuslaitoksen koulutusverkko ja työntekijöiden verkko voi olla rajattu erilleen palomuurilla palomuurin käyttäminen em. tehtävään on suotavaa, jos esimerkiksi samassa rakennuksessa on sekä oma, että asiakkaan verkko liikenteen suodatuksen lisäksi saadaan tietoliikenteestä kerättyä tärkeitä lokitietoja, joista voi olla hyötyä mahdollisten ongelmien selvityksissä (esim. tietomurtojen epäily,...) TLI 115/TH 2002 Jyväskylän yliopisto, palomuurin käyttö oman ja asiakkaan verkon välissä: yrityksen palvelimet reititin esim. Datanet Switch palomuuri Switch palomuuri asiakkaan palvelimet oma verkko asiakkaan verkko TLI 115/TH 2002 Jyväskylän yliopisto,
28 joillain palomuuriratkaisuilla voidaan myös jakaa esim. Internetiin tarjotut palvelut omaksi segmentikseen => voidaan tehdä omat määritykset segmenttien välisille liikenteille => voidaan kirjata lokiin myös www-serverin liikenne, mikä olisi mahdotonta, jos serveri olisi palomuurin ulkopuolella Switch palomuuri reititin Internet Switch FTP, HTTP, SMTP,... => ulospäin näkyvät palvelimet yrityksen muu lähiverkko TLI 115/TH 2002 Jyväskylän yliopisto, palomuurit tutkivat protokollatasolla paketit samoin, kuin reitittimet sallitun IP-osoitteen on mahdollista liikennöidä sallitusta liitynnästä sallittuun suuntaan sallittu TCP/UDP-porttiosoite voi liikennöidä sallittuun suuntaan palomuurit tutkivat myös lisäksi liikennettä sovellustasolle asti ja pystyvät jopa virustorjuntaan => tietopaketit täytyy ottaa muistiin, purkaa auki, tutkia sekä kasata uudelleen => tämä hidastaa liikennettä, mikä ei yleensä ole ongelmallista liityttäessä Internetiin, mutta esim. yritysten lähiverkkojen välillä on TLI 115/TH 2002 Jyväskylän yliopisto,
29 Laajakaistaiset siirtopalvelut Vaihtoehdot kaapeloinnille kotiin lankapuhelin parikaapeli kaapelitelevisio koaksiaali mikroaaltotekniikka radioaallot yhteysmuodon rajoitukset koaksiaalin siirtokaista ja yhteyden pituus (max. 6km) parikaapeliyhteyden pituus (max. 5km) mikroaaltotekniikan siirtokaista ITK115/MW 2002 Jyväskylän yliopisto, xdsl-tekniikka Digital Subscriber Line laajakaistapalvelut puhelinverkossa keskittimeen tai keskukseen asti vaatii oman verkkopäätteen kotiin ITK115/MW 2002 Jyväskylän yliopisto,
30 xdsl-tekniikat Yleisimmät xdsl-tyypit xdsl-tyyppi Selvennys Download Upload ADSL Asymmetric DSL Mbit/s kbit/s HDSL High-Speed DSL 128 kbit/s -1.5 Mbit/s sama RADSL Rate-Adaptive DSL 6.1 Mbit/s 1.5 Mbit/s SDSL Single-Line DSL 128 kbit/s -1.5 Mbit/s sama VDSL Very high bit rate DSL 51 Mbit/s Mbit/s ITK115/MW 2002 Jyväskylän yliopisto, ADSL-tekniikka Asymmetric Digital Subscriber Line epäsymmetrinen: download > upload max Mbit/s > 768 kbit/s etäisyys km keskuksesta max. 9 Mbit/s Download 9 Mbit/s 6 Mbit/s 2 Mbit/s 1 Mbit/s Upload 1 Mbit/s 1 Mbit/s 640 kbit/s 16 kbit/s Keskus /keskitin Johdin 3 km 4 km 5 km 6 km max. 1 Mbit/s ITK115/MW 2002 Jyväskylän yliopisto,
31 ADSL:n toimintaperiaate A Voi käyttää samanaikaisesti datan ja puheen siirtoon kaistat erotetut modulointitekniikat DMT (Discrete MultiTone) ja CAP ISDN ADSL PSTN DOWNLOAD UPLOAD f/khz ITK115/MW 2002 Jyväskylän yliopisto, ADSL:n toimintaperiaate DMT kaistat 256 modeemia, joista 32 kaksisuuntaista 4 khz puhelinliikenne Hidas suunta 32 x 4 khz Nopea suunta 256 x 4 khz 1,1 MHz ITK115/MW 2002 Jyväskylän yliopisto,
32 ADSL:n toimintaperiaate ADSL-modeemi: ATU-C (keskus), ATU-R (tilaaja) Johtokoodaus/dekoodaus Max. 7 samanaikaista digitaalista kanavaa 4 nopeaa yksisuuntaista, verkosta kotiin 3 hitaampaa kaksisuuntaista, kotoa verkkoon Keskus /keskitin Laajakaistapalvelut ADSLmodeemi Puhelinverkon päätelaite tilaajajohdin jakosuotimet puhelinverkko ITK115/MW 2002 Jyväskylän yliopisto, ADSL-siirtoluokat = toimitilat Download eli myötäsuunta Siirtoluokat Yksisuunt. kanavat Mbit/s C-kanava kbit/s 1,2M M M Kaksiuunt. kanavat kbit/s 0/160/384/544/576 0/160/384 0/160/384 0/160 0/160/384 0/160 luokka määräytyy yhteyden laadun mukaan lyhyet yhteydet: luokka1 pitkät, huonot yhteydet: luokka ITK115/MW 2002 Jyväskylän yliopisto,
33 ADSL-siirtoluokat = toimitilat Upload eli paluusuunta Siirtoluokat C-kanava kbit/s Kaksiuunt. kanavat kbit/s Otsikko kbit/s 1,2M /160/384/544/ , 3, 2M /160/ , 2M-3-0/ ITK115/MW 2002 Jyväskylän yliopisto, Kaapeli TV- tekniikka Kaapelimodeemi download TV-kanavien ( MHz) kautta 1 40 Mbit/s 6 MHz kaista upload joko TV-kanavien (5 65 MHz) tai puhelinverkon kautta 64 kbit/s 10 Mbit/s ITK115/MW 2002 Jyväskylän yliopisto,
34 Kaapeli TV -verkko Päävahvistinase HEADEND D0 D1 runkoverkko D1 D1 D1 Vahvistin D2 haaraverkko D2 D2 Antennirasia Haaroitin D2 D2 D3 Päävahvistinase HEADEND E/O E/O D3 jakoverkko D3 Haaroitettu Tähtiverkko 2-suuntainen kuituyhteys O/E O/E Kaksisuuntaisen HFCverkon rakenne E/O Kaksisuuntainen vahvistin Sähkö-optinen muunnin Sisäverkkojen tulee noudattaa tähtitopologiaa ITK115/MW 2002 Jyväskylän yliopisto, HomePNA Kun kerrostaloon hankitaan laajalkaistaliittymä (xdsl) on verkko saatava toimimaan myös yksittäisissä asunnoissa HomePNA käyttää puhelinkaapeleita asunnossa olevan tietokoneen ja puhelinjakamossa olevan laajakaistaliittyman välillä TJT C36/LK 2002 Jyväskylän yliopisto,
35 HomePNA HomePNA 1.1 Nopeus: 1Mbit/s Kaapelin maksimipituus 150m (käytännössä maksimissaan jopa m) Asuntoon/segmenttiin voidaan laittaa max 25 HomePNA laitetta/tietokonetta Toimii kuten Ethernet-lähiverkko, siirtotienä on vain puhelinkaapeli Vaatii HomePNA kytkimen TJT C36/LK 2002 Jyväskylän yliopisto, HomePNA HomePNA verkkoa voi käyttää samanaikaisesti puheen ja ADSL:n kanssa A ISDN ADSL HomePNA DOWNLOAD PSTN UPLOAD f/khz TJT C36/LK 2002 Jyväskylän yliopisto,
Teknisiä käsitteitä, lyhenteitä ja määritelmiä
Teknisiä käsitteitä, lyhenteitä ja määritelmiä Yleistä Asuinkiinteistön monipalveluverkko Asuinkiinteistön viestintäverkko, joka välittää suuren joukon palveluja, on avoin palveluille ja teleyritysten
Kuva maailmasta Pakettiverkot (Luento 1)
M.Sc.(Tech.) Marko Luoma (1/20) M.Sc.(Tech.) Marko Luoma (2/20) Kuva maailmasta Pakettiverkot (Luento 1) WAN Marko Luoma TKK Teletekniikan laboratorio LAN M.Sc.(Tech.) Marko Luoma (3/20) M.Sc.(Tech.) Marko
Siltojen haitat. Yleisesti edut selvästi suuremmat kuin haitat 2/19/2003 79. Kytkin (switch) Erittäin suorituskykyisiä, moniporttisia siltoja
Siltojen haitat sillat puskuroivat ja aiheuttavat viivettä ei vuonsäätelyä => sillan kapasiteetti voi ylittyä kehysrakenteen muuttaminen => virheitä jää havaitsematta Yleisesti edut selvästi suuremmat
Internet-yhteydet maanläheisesti Combi Cool talvipäivät 2010
Internet-yhteydet maanläheisesti Combi Cool talvipäivät 2010 1 Sisältö Sisällysluettelo: IP-osoite Erilaisia internet liittymiä Muuttuva IP-osoite (dynaaminen) Kiinteä IP-osoite (staattinen) Port forwarding
Kotitalouksien kiinteät internet - liittymät. Tero Karttunen Oy Mikrolog Ltd
Kotitalouksien kiinteät internet - liittymät Tero Karttunen Oy Mikrolog Ltd Kotitalouden internet - toivelista! Edulliset käyttökustannukset! Helppo, edullinen käyttöönotto! Kiinteä internet-yhteys! Toimiva!
OSI malli. S 38.188 Tietoliikenneverkot S 2000. Luento 2: L1, L2 ja L3 toiminteet
M.Sc.(Tech.) Marko Luoma (1/38) S 38.188 Tietoliikenneverkot S 2000 Luento 2: L1, L2 ja L3 toiminteet OSI malli M.Sc.(Tech.) Marko Luoma (2/38) OSI malli kuvaa kommunikaatiota erilaisten protokollien mukaisissa
Siltojen haitat Yleisesti edut selvästi suuremmat kuin haitat
Siltojen haitat sillat puskuroivat ja aiheuttavat viivettä ei vuonsäätelyä => sillan kapasiteetti voi ylittyä kehysrakenteen muuttaminen => virheitä jää havaitsematta Yleisesti edut selvästi suuremmat
INTERNET-yhteydet E L E C T R O N I C C O N T R O L S & S E N S O R S
INTERNET-yhteydet IP-osoite IP-osoitteen tarkoituksena on yksilöidä laite verkossa. Ip-osoite atk-verkoissa on sama kuin puhelinverkossa puhelinnumero Osoite on muotoa xxx.xxx.xxx.xxx(esim. 192.168.0.1)
S 38.1105 Tietoliikennetekniikan perusteet. Pakettikytkentäiset verkot. Helsinki University of Technology Networking Laboratory
S 38.1105 Tietoliikennetekniikan perusteet Pakettikytkentäiset verkot Kertausta: Verkkojen OSI kerrosmalli Sovelluskerros Esitystapakerros Istuntokerros Kuljetuskerros Verkkokerros Linkkikerros Fyysinen
Tietokone. Tietokone ja ylläpito. Tietokone. Tietokone. Tietokone. Tietokone
ja ylläpito computer = laskija koostuu osista tulostuslaite näyttö, tulostin syöttölaite hiiri, näppäimistö tallennuslaite levy (keskusyksikössä) Keskusyksikkö suoritin prosessori emolevy muisti levy Suoritin
5.5 Ethernet-lähiverkko. Eetteriverkon rakenne. Kaapelit. Törmäyksen jälkeinen uudelleenlähetys. Signaalin koodaus Manchester-koodaus CSMA/CD
5.5 Ethernet-lähiverkko Yleisin lähiverkkoteknologia IEEE:n standardoima LAN-verkko CSMA/CD (kuulosteluväylä) Muita lähiverkkostandardeja esim. Token ring (vuororengas) FDDI WLAN (langaton lähiverkko)
Eetteriverkon rakenne
väylä Eetteriverkon rakenne Kaapeli 10Base2 tähti - hub toimii toistimen tavoin HUB Kaksi parijohtoa 10BaseT, 100BaseT Kaapelit 10Base2 ohut kaapeli» 10 => 10 Mbps» Base => kantataajuus» 2 => 200 m 10Base-T
CSMA/CD. Eetteriverkon rakenne. Signaalin koodaus. Törmäyksen jälkeinen uudelleenlähetys. Lyhyet etäisyydet, pieni määrä laitteita. Manchester-koodaus
väylä Eetteriverkon rakenne Kaapeli 10Base2 tähti - hub toimii toistimen tavoin HUB Kaksi parijohtoa 10BaseT, 100BaseT Kaapelit 10Base2 ohut kaapeli» 10 => 10 Mbps» Base => kantataajuus» 2 => 200 m 10Base-T
..128.214.4.29.. itää saada selville P-osoitetta vastaava erkko-osoite. leislähetyksenä ysely: Kenen IPsoite. IP-paketissa on vain vastaanottajan
..128.214.4.29.. IP-paketissa on vain vastaanottajan IPosoite A B:n verkkoosoite..128.214.4.29.. B 128.214.4.29 66-55-44-33 22-11 itää saada selville P-osoitetta vastaava erkko-osoite. leislähetyksenä
1 YLEISKUVAUS... 2. 1.1 Laajakaistaliittymä... 2. 1.2 Palvelun rajoitukset... 2 2 PALVELUKOMPONENTIT... 3. 2.1 Päätelaite... 3. 2.2 Nopeus...
Palvelukuvaus 1 Sisällysluettelo 1 YLEISKUVAUS... 2 1.1 Laajakaistaliittymä... 2 1.2 Palvelun rajoitukset... 2 2 PALVELUKOMPONENTIT... 3 2.1 Päätelaite... 3 2.2 Nopeus... 3 2.3 IP- osoitteet... 3 3 TOIMITUS
Eetteriverkon rakenne
Eetteriverkon rakenne väylä Kaapeli 10Base2 tähti - hub toimii toistimen tavoin HUB Kaksi parijohtoa 10BaseT, 100BaseT Kaapelit 10Base2 ohut kaapeli» 10 => 10 Mbps» Base => kantataajuus» 2 => 200 m 10Base-T
Antti Vähälummukka 2010
Antti Vähälummukka 2010 Tavoitteet Opiskelija tuntee perusteet erilaisista lähiverkkostandardeista ja protokollista sekä tietää verkoissa käytettävien laitteiden tarkoituksen. Sisältö Tietokoneverkkojen
TeleWell TW-EA711 ADSL modeemi & reititin ja palomuuri. Pikaohje
TeleWell TW-EA711 ADSL modeemi & reititin ja palomuuri Pikaohje Pikaohje Myyntipaketin sisältö 1. TeleWell TW-EA711 ADSL modeemi & palomuuri 2. AC-DC sähköverkkomuuntaja 3. RJ-11 puhelinjohto ja suomalainen
D-Link DSL-504T ADSL Reitittimen Asennusohje ver. 1.0
D-Link DSL-504T ADSL Reitittimen Asennusohje ver. 1.0 Tervetuloa D-Link ADSL reitittimen omistajaksi. Tämän ohjeen avulla saat reitittimesi helposti ja nopeasti toimimaan. Tämä ohje kannattaa lukea läpi
Jos A:lla ei ole tietoa ARP-taulussaan, niin A lähettää ARP-kysely yleislähetyksenä
..128.214.4.29.. A B:n verkkoosoite..128.214.4.29.. B IP-paketissa on vain vastaanottajan IPosoite 128.214.4.29 66-55-44-33- 22-11 Pitää saada selville IP-osoitetta vastaava verkko-osoite. Yleislähetyksenä
Mikä on internet, miten se toimii? Mauri Heinonen
Mikä on internet, miten se toimii? Mauri Heinonen Mikä on Internet? Verkkojen verkko Muodostettu liittämällä lukuisia aliverkkoja suuremmaksi verkoksi Sivustojen tekemiseen käytetään kuvauskielta HTML
1 YLEISKUVAUS... 2. 1.1 Kaapelikaistaliittymä... 2. 1.2 Palvelun rajoitukset... 2 2 PALVELUKOMPONENTIT... 3. 2.1 Päätelaite... 3. 2.2 Nopeus...
Palvelukuvaus 1 Sisällysluettelo 1 YLEISKUVAUS... 2 1.1 Kaapelikaistaliittymä... 2 1.2 Palvelun rajoitukset... 2 2 PALVELUKOMPONENTIT... 3 2.1 Päätelaite... 3 2.2 Nopeus... 3 2.3 IP- osoitteet... 3 3 TOIMITUS
1 YLEISKUVAUS... 2. 1.1 Laajakaistaliittymä... 2. 1.2 Palvelun rajoitukset... 2 2 PALVELUKOMPONENTIT... 3. 2.1 Päätelaite... 3. 2.2 Nopeus...
Palvelukuvaus 1 Sisällysluettelo 1 YLEISKUVAUS... 2 1.1 Laajakaistaliittymä... 2 1.2 Palvelun rajoitukset... 2 2 PALVELUKOMPONENTIT... 3 2.1 Päätelaite... 3 2.2 Nopeus... 3 2.3 Vasteaika... 4 2.4 IP- osoitteet...
Langattoman kotiverkon mahdollisuudet
Langattoman kotiverkon mahdollisuudet Tietoisku 5.4.2016 mikko.kaariainen@opisto.hel.fi Lataa tietoiskun materiaali netistä, kirjoita osoite selaimen osoitelokeroon: opi.opisto.hel.fi/mikko Tietoverkot
OSI ja Protokollapino
TCP/IP OSI ja Protokollapino OSI: Open Systems Interconnection OSI Malli TCP/IP hierarkia Protokollat 7 Sovelluskerros 6 Esitystapakerros Sovellus 5 Istuntokerros 4 Kuljetuskerros 3 Verkkokerros Linkkikerros
6. Erilaisia verkkoja. LAN, MAN ja WAN
6. Erilaisia verkkoja LAN, MAN ja WAN 10/9/2003 SOVELLUKSIA SOVELLUSPROTOKOLLIA: HTTP, SMTP, SNMP, FTP, TELNET,.. TCP (UDP) IP Erilaisia verkkoja: kuulosteluverkko ( Ethernet ), vuororengas, vuoroväylä,
MAC-protokolla. » 7 tavua tahdistusta varten» kehyksen alku
MAC-protokolla tahdistuskuvio (preamble)» 7 tavua 1010101010 tahdistusta varten» kehyksen alku 10101011 kohde- ja lähdeosoitteet» osoitteessa 6 tavua (tai 2 tavua)» 0xxxxx yksilöosoite» 1xxxxx ryhmäosoite»
6. Erilaisia verkkoja
6. Erilaisia verkkoja LAN, MAN ja WAN 10/9/2003 1 SOVELLUKSIA SOVELLUSPROTOKOLLIA: HTTP, SMTP, SNMP, FTP, TELNET,.. TCP (UDP) IP Erilaisia verkkoja: kuulosteluverkko ( Ethernet ), vuororengas, vuoroväylä,
IHTE 1900 Seittiviestintä (syksy 2007) VERKKOTEKNIIKKAA. Mikä on protokolla, IP osoite, nimipalvelu jne ja mihin näitä tarvitaan?
VERKKOTEKNIIKKAA Sisältö: Johdatus aiheeseen. Mikä on tieto(kone)verkko ja miksi sellaisia on? Verkot ohjelmistonäkökulmasta. Mikä on protokolla, IP osoite, nimipalvelu jne ja mihin näitä tarvitaan? Verkot
Taloyhtiön laajakaistan käyttöohje, Tekniikka: HomePNA. Käyttöjärjestelmä: Mac OS X
Taloyhtiön laajakaistan käyttöohje, Tekniikka: HomePNA Käyttöjärjestelmä: Mac OS X Espoon Taloyhtiöverkot, 2010 Ohjeet laajakaistaverkon käyttöön ottamiseksi Voidaksesi käyttää taloyhtiön laajakaistaverkkoa
Kanavan kuuntelu. Yleislähetysprotokollia ALOHA. CSMA (Carrier Sense Multiple Access) Viipaloitu ALOHA. Lähetyskanavan kuuntelu (carrier sense)
Lähetyskanavan kuuntelu (carrier sense) käynnissä olevan lähetyksen havaitseminen asema tutkii, onko kanava jo käytössä ennen lähetystä tutkitaan, onko joku muu lähettämässä jos on, ei lähetetä yleensä
Chapter 5 Link Layer and LANs
Chapter 5 Link Layer and LANs A note on the use of these ppt slides: We re making these slides freely available to all (faculty, students, readers). They re in PowerPoint form so you can add, modify, and
ITKP104 Tietoverkot - Teoria 3
ITKP104 Tietoverkot - Teoria 3 Ari Viinikainen Jyväskylän yliopisto 5.6.2014 Teoria 3 osuuden tärkeimmät asiat kuljetuskerroksella TCP yhteyden muodostus ja lopetus ymmärtää tilakaavion suhde protokollan
Standardiliitännät. Tämä ja OSI 7LHWROLLNHQQHWHNQLLNDQSHUXVWHHW $(/&7 0DUNXV3HXKNXUL
Standardiliitännät 7LHWROLLNHQQHWHNQLLNDQSHUXVWHHW $(/&7 0DUNXV3HXKNXUL Tämä ja OSI Liitännät toiminnalliset ominaisuudet sähköiset ominaisuudet X.25 Kehysvälitys 7 sovellus 6 esitystapa 5 yhteysjakso
Väylää kuunneltava. kehyksen pituus. Ethernetin hyvät puolet. MAC-protokolla
MAC-protokolla tahdistuskuvio (preamble)» 7 tavua 1010101010 tahdistusta varten» kehyksen alku 10101011 kohde- ja lähdeosoitteet» osoitteessa 6 tavua (tai 2 tavua )» 0xxxxx yksilö» 1xxxxx ryhmä» 11111.
Netemul -ohjelma Tietojenkäsittelyn koulutusohjelma 31.10.2011
Tietojenkäsittelyn koulutusohjelma ICT1TN002 1/6 Tietokone ja tietoverkot 1 ICT1TN002 Harjoitus lähiverkon toiminnasta Tässä harjoituksessa tutustutaan lähiverkon toimintaan Netemul ohjelman avulla. Ohjelmassa
Pertti Pennanen OSI 1 (4) EDUPOLI ICTPro1 29.10.2013
Protokollat Pertti Pennanen OSI 1 (4) SISÄLLYSLUETTELO Protokollat... 1 OSI-mallin kerrokset ovat... 2 Fyysinen kerros (Ethernet) hubi, toistin... 2 Siirtoyhteyskerros (Ethernet) silta, kytkin... 2 Verkkokerros
TVP 2003 kevätkurssi. Kertaus Otto Alhava
TVP 2003 kevätkurssi Kertaus Kysymyksiä ja vastauksia 1) Mistä saa kurssin puuttuvat kalvot? ks. kurssin kotisivu ensi perjantaina! 2) Miten valmistautua tenttiin? (=Miten hahmotan kurssin sisällön paremmin?)
5.5 Ethernet-lähiverkko
5.5 Ethernet-lähiverkko Yleisin lähiverkkoteknologia IEEE:n standardoima LAN-verkko CSMA/CD (kuulosteluväylä) Muita lähiverkkostandardeja esim. Token ring (vuororengas) FDDI WLAN (langaton lähiverkko)
TeleWell TW-EA716. ADSL modeemi Palomuuri 4 porttinen 10/100 Mbps kytkin. Pikaohje. Copyright Easytel Oy Finland
TeleWell TW-EA716 ADSL modeemi Palomuuri 4 porttinen 10/100 Mbps kytkin Pikaohje Copyright Easytel Oy Finland Pikaohje Huomautus! Lisäohjeita on englanninkielisessä ohjekirjassa. Paketin sisältö 1. TW-EA716
WL54AP2. Langattoman verkon laajennusohje WDS
WL54AP2 Langattoman verkon laajennusohje WDS Näitä ohjeita seuraamalla saadaan langaton lähiverkko laajennettua yksinkertaisesti kahden tai useamman tukiaseman verkoksi. Tukiasemien välinen liikenne(wds)
Taloyhtiön laajakaistan käyttöohje, Tekniikka: Ethernet. Käyttöjärjestelmä: Windows XP
Taloyhtiön laajakaistan käyttöohje, Tekniikka: Ethernet Käyttöjärjestelmä: Windows XP Espoon Taloyhtiöverkot Oy, 2010 Tervetuloa Espoon Taloyhtiöverkkojen laajakaistan käyttäjäksi! Tässä ohjeessa opastetaan,
Kaikki analogiset järjestelmät digitaalisiksi ja verkkokäyttöisiksi - jo tänään Kustannustekkuutta ja joustavuutta työskentelyyn
Kaikki analogiset järjestelmät digitaalisiksi ja verkkokäyttöisiksi - jo tänään Kustannustekkuutta ja joustavuutta työskentelyyn Terveydenhuollon 29. ATK-päivät Jyväskylä 25-27.5.2003 Verkostoitumisen
Kustannuslaskelma taloyhtiön kiinteistä Internet-yhteyksistä
Sivu 1/5 Kustannuslaskelma taloyhtiön kiinteistä Internet-yhteyksistä Laskelma HomePNA-tekniikkaa hyödyntävästä kiinteästä laajakaistaisesta internet-ratkaisusta taloyhtiöille. Ympäristönä voi olla erityyppiset
WELHO ADSL -LAAJAKAISTAPALVELUIDEN PALVELUKUVAUS KULUTTAJA-ASIAKKAILLE (alkaen 24.8.2010)
WELHO ADSL -LAAJAKAISTAPALVELUIDEN PALVELUKUVAUS KULUTTAJA-ASIAKKAILLE (alkaen 24.8.2010) WELHO-LAAJAKAISTAPALVELUIDEN PALVELUKUVAUS KULUTTAJA-ASIAKKAILLE (alkaen 19.5.2010) 2 (3) WELHO-LAAJAKAISTAPALVELUIDEN
Linux. Alkutarkistukset
Linux Alkutarkistukset Kytkentäkaapeli Kytkentäkaapelia voidaan nimittää myös esim. CAT 5 kaapeliksi tai verkkokaapeliksi. Kytkentäkaapeli ei yleensä kuulu vakiona uuden mikron tai verkkokortin varustuksiin.
LÄHI- JA REITITINVERKOT
Atte Silventoinen LÄHI- JA REITITINVERKOT Opinnäytetyö Tietotekniikan koulutusohjelma Maaliskuu 2012 KUVAILULEHTI Opinnäytetyön päivämäärä 9.3.2012 Tekijä(t) Silventoinen Atte Petteri Koulutusohjelma ja
SISÄLMYSLUETTELO QUO VADIS?... 9
SISÄLMYSLUETTELO QUO VADIS?... 9 1. TELETOIMIALA...11 1.1 Teleala yritystoimintana...11 1.2 Telealan kehitys...14 1.2.1 Suomen erikoinen toimintamalli...16 1.2.2 Puhelinlaitosten talous...16 1.2.3 Automatisointi
25.11.2014. Työasema- ja palvelinarkkitehtuurit IC130301. Tallennusjärjestelmät. Tallennusjärjestelmät. 5 opintopistettä.
Työasema- ja palvelinarkkitehtuurit IC130301 5 opintopistettä Petri Nuutinen 5 opintopistettä Petri Nuutinen Tallennusjärjestelmät Tallennusjärjestelmät 1 = Small Computer System Interface, markkinoilla
Elisa Oyj Palvelukuvaus 1 (5) Elisa Yrityskaista 4.4.2013 Yritysasiakkaat versio 2.1. Elisa Yrityskaista
Elisa Oyj Palvelukuvaus 1 (5) -palvelu liittää yrityksen yhden toimipisteen Internetiin. sisältää reitittimen ja Internet-yhteyden sekä näiden ylläpidon ja huoltopalvelut. Palvelu tarjoaa kiinteän kaksisuuntaisen
Ongelmallinen Ethernet
Ongelmallinen Ethernet Kari Seppänen Kari.Seppanen@vtt.fi Johdanto Sisältö Mikä Ethernet oikeastaan on? Toimisto-Ethernet Skaalautuvuus, vikasietoisuus ja tietoturva Spanning tree protocol -parannukset
Pilvi 9.0. Arkkitehtuuri. Esimerkki arkkitehtuurit
Esimerkki arkkitehtuurit Sivu 2/8 Sisällysluettelo 1. Johdanto... 3 1.1. Termejä... 3 2. Web hosting ilman kuormantasausta... 4 3. Web hosting kuormatasaus ja bastion... 5 3.1.... 5 3.2. Kuvaus... 5 4.
METROETHERNET PALVELUKUVAUS JA HINNASTO ALKAEN
METROETHERNET PALVELUKUVAUS JA HINNASTO 1.7.2016 ALKAEN Palvelukuvaus Kaisanet Oy (myöhemmin KAISA) Metro Ethernet operaattorituote yhdistää eri pisteissä sijaitsevat lähiverkot tai muut verkkoratkaisut
Tietoliikenteen perusteet. Langaton linkki
Tietoliikenteen perusteet Langaton linkki Kurose, Ross: Ch 6.1, 6.2, 6.3 (ei:6.2.1, 6.3.4 ja 6.3.5) Tietoliikenteen perusteet /2007/ Liisa Marttinen 1 Sisältö Langattoman linkin ominaisuudet Lnagattoman
1 YLEISKUVAUS... 2. 1.1 Valokaistaliittymä... 2. 1.2 Palvelun rajoitukset... 2 2 PALVELUKOMPONENTIT... 3. 2.1 Päätelaite... 3. 2.2 Nopeus...
Palvelukuvaus 1 Sisällysluettelo 1 YLEISKUVAUS... 2 1.1 Valokaistaliittymä... 2 1.2 Palvelun rajoitukset... 2 2 PALVELUKOMPONENTIT... 3 2.1 Päätelaite... 3 2.2 Nopeus... 3 2.3 IP- osoitteet... 3 3 TOIMITUS
TW-EA510v4 TW-EA510 VERSIO 4. - Ulkoinen ADSL-modeemi, kytkin, palomuuri, WLAN-tukiasema 54 Mb, VPN PPTP - 4 Ethernet-porttia 10/100 Mbps
TW-EA510v4 TW-EA510 VERSIO 4 - Ulkoinen ADSL-modeemi, kytkin, palomuuri, WLAN-tukiasema 54 Mb, VPN PPTP - 4 Ethernet-porttia 10/100 Mbps - Tuetut käyttöjärjestelmät: Windows 95 (a, b), 98, 98SE, Me, NT4,
ICMP-sanomia. 3. IP-kerroksen muita protokollia ja mekanismeja ICMP (Internet Control Message Protocol)
3. IP-kerroksen muita protokollia ja mekanismeja ICMP (Internet Control Message Protocol) ARP (Address Resolution Protocol) DHCP (Dynamic Host Configuration Protocol) CIDR (Classless InterDomain Routing)
TW- EAV510 v2: WDS- TOIMINTO TW- EAV510 V2 LAITTEEN ja TW- LTE REITITTIMEN VÄLILLÄ. Oletus konfiguroinnissa on, että laitteet ovat tehdasasetuksilla
TW- EAV510 v2: WDS- TOIMINTO TW- EAV510 V2 LAITTEEN ja TW- LTE REITITTIMEN VÄLILLÄ Oletus konfiguroinnissa on, että laitteet ovat tehdasasetuksilla Laite 1 TW- EAV510 v2: - Tähän laitteeseen tulee ulkoverkon
TW- EAV510 ketjutustoiminto (WDS): Kaksi TW- EAV510 laitetta
TW- EAV510 ketjutustoiminto (WDS): Kaksi TW- EAV510 laitetta WDS- VERKON RAKENTAMINEN OSA 1: JOHDANTO WDS- tekniikalla voidaan jatkaa langatonta verkkoa käyttämällä tukiasemia siltana, jolloin verkkoa
Loppuraportti toimivuuden häiriötilanteesta
1(6) Loppuraportti toimivuuden häiriötilanteesta Teleyrityksen tiedot Määräys 66 - Liite 3 Täytetty lomake toimitetaan osoitteeseen viat@ficora.fi Teleyrityksen nimi: Tapauksesta lisätietoja antavan henkilön
3. IP-kerroksen muita protokollia ja
3. IP-kerroksen muita protokollia ja mekanismeja ICMP (Internet Control Message Protocol) ARP (Address Resolution Protocol) DHCP (Dynamic Host Configuration Protocol) CIDR (Classless InterDomain Routing)
1. Tietokoneverkot ja Internet. 1. 1.Tietokoneesta tietoverkkoon. Keskuskone ja päätteet (=>-80-luvun alku) Keskuskone ja oheislaitteet
1. Tietokoneverkot ja Internet 1.1. Tietokoneesta tietoverkkoon 1.2. Tietoliikenneverkon rakenne 1.3. Siirtomedia 1.4. Tietoliikenneohjelmisto eli protokolla 1.5. Viitemallit: OSI-malli, TCP/IP-malli 1.6.
Tietoliikenteen perusteet. Langaton linkki
Tietoliikenteen perusteet Langaton linkki Kurose, Ross: Ch 6.1, 6.2, 6.3 (ei:6.2.1, 6.3.4 ja 6.3.5) Tietoliikenteen perusteet /2007/ Liisa Marttinen 1 Sisältö Langattoman linkin ominaisuudet Lnagattoman
DNA LAAJAKAISTA TUOTEKUVAUS
TIEDOTE 1 (5) DNA LAAJAKAISTA TUOTEKUVAUS Kohderyhmä dna Laajakaista soveltuu yksittäisen PC:n liikennöimiseen internetiin. Tyypillisin käyttäjäryhmä yksityistaloudet. Pääasiallinen käyttötarkoitus Yksityishenkilön
Taloyhtiön laajakaistan käyttöohje, Tekniikka: HomePNA. Käyttöjärjestelmä: Windows XP
Taloyhtiön laajakaistan käyttöohje, Tekniikka: HomePNA Käyttöjärjestelmä: Windows XP Espoon Taloyhtiöverkot Oy, 2010 Tervetuloa Espoon Taloyhtiöverkkojen laajakaistan käyttäjäksi! Tässä ohjeessa opastetaan,
VALOKUITU PALVELUKUVAUS
Palvelukuvaus 7.5.2018 VALOKUITU PALVELUKUVAUS 1 Sisällysluettelo 1 YLEISKUVAUS... 2 1.1 Valokuitu laajakaistapalvelu... 2 1.2 Palvelun rajoitukset... 2 1.2.1 Liikennerajoitukset porttitasolla... 3 2 PALVELUKOMPONENTIT...
Pertti Pennanen DOKUMENTTI 1 (5) EDUPOLI ICTPro1 29.10.2013
Virtualisointi Pertti Pennanen DOKUMENTTI 1 (5) SISÄLLYSLUETTELO Virtualisointi... 2 Virtualisointiohjelmia... 2 Virtualisointitapoja... 2 Verkkovirtualisointi... 2 Pertti Pennanen DOKUMENTTI 2 (5) Virtualisointi
Taloyhtiön laajakaistan käyttöohje, Tekniikka: Ethernet. Käyttöjärjestelmä: Mac OS X
Taloyhtiön laajakaistan käyttöohje, Tekniikka: Ethernet Käyttöjärjestelmä: Mac OS X Espoon Taloyhtiöverkot, 2010 Ohjeet laajakaistaverkon käyttöön ottamiseksi Tietokone kytketään huoneistossa olevaan ATK-rasiaan
Etäkäyttö onnistuu kun kamera on kytketty yleisimpiin adsl- tai 3G verkkoihin. Kts. Tarkemmin taulukosta jäljempänä.
Foscam kameran etäkäyttö Etäkäyttö onnistuu kun kamera on kytketty yleisimpiin adsl- tai 3G verkkoihin. Kts. Tarkemmin taulukosta jäljempänä. Kamera sijoitetaan aina paikalliseen lähiverkkoon (LAN) jossa
TeleWell TW-EA515 (b)
TeleWell TW-EA515 (b) ADSL 2+ 3G/4G modeemi reititin palomuuri ja WLAN- tukiasema ( 802.11b/g/n ) Pikaohje TeleWell TW-EA515 (b) Tutustu ohjeeseen huolella ja ota laite käyttöön pikaohjetta seuraten. Laajennetun
TELEWELL TW-EA200 MODEEMIN ASENTAMINEN SILLATTUUN SAUNALAHDEN ADSL-LIITTYMÄÄN KÄYTTÄEN USB-VÄYLÄÄ
TELEWELL TW-EA200 MODEEMIN ASENTAMINEN SILLATTUUN SAUNALAHDEN ADSL-LIITTYMÄÄN KÄYTTÄEN USB-VÄYLÄÄ VERSIO 1.0 JIPPII GROUP OYJ 1 DOKUMENTIN TARKOITUS Tervetuloa Saunalahden ADSL-liittymän käyttöönottoon
Foscam kameran asennus ilman kytkintä/reititintä
Foscam kameran asennus ilman kytkintä/reititintä IP laitteiden asennus tapahtuu oletusarvoisesti käyttäen verkkokaapelointia. Kaapeli kytketään kytkimeen tai suoraan reittimeen, josta laite saa IP -osoitetiedot,
1.4. Tietoliikenneohjelmistot eli protokollat
1.4. Tietoliikenneohjelmistot eli protokollat Protokolla eli yhteyskäytäntö Mitä sanomia lähetetään ja missä järjestyksessä Missä tilanteessa sanoma lähetetään Miten saatuihin sanomiin reagoidaan tietoliikenteessä
1.4. Tietoliikenneohjelmistot eli protokollat
1.4. Tietoliikenneohjelmistot eli protokollat Protokolla eli yhteyskäytäntö Mitä sanomia lähetetään ja missä järjestyksessä Missä tilanteessa sanoma lähetetään Miten saatuihin sanomiin reagoidaan tietoliikenteessä
1.4. Tietoliikenneohjelmistot eli protokollat. Protokollien kerrosrakenne. Mitä monimutkaisuutta?
1.4. Tietoliikenneohjelmistot eli protokollat Protokolla eli yhteyskäytäntö Mitä sanomia lähetetään ja missä järjestyksessä Missä tilanteessa sanoma lähetetään Miten saatuihin sanomiin reagoidaan tietoliikenteessä
Laitteessa tulee olla ohjelmisto tai uudempi, tarvittaessa päivitä laite
TW-EAV510: PORTTIOHJAUS (VIRTUAL SERVER) ESIMERKISSÄ VALVONTAKAMERAN KYTKEMINEN VERKKOON Laitteessa tulee olla ohjelmisto 5.00.49 tai uudempi, tarvittaessa päivitä laite OPERAATTORIN IP---OSOITE - Jotta
S-38.1105 Tietoliikennetekniikan perusteet. Piirikytkentäinen evoluutio. Annukka Kiiski
S-38.1105 Tietoliikennetekniikan perusteet Piirikytkentäinen evoluutio Annukka Kiiski Verkon topologia Kuvaa verkon rakenteen Fyysinen vs looginen topologia Tähti asema keskitin Perustopologioita Kahdenvälinen
Liikkuvuudenhallinta Mobile IP versio 6 - protokollalla
Liikkuvuudenhallinta Mobile IP versio 6 - protokollalla Mikko Merger Valvoja: Professori Jorma Jormakka Ohjaaja: TkL Markus Peuhkuri TKK/Tietoverkkolaboratorio 1 Sisällysluettelo Tavoitteet IEEE 802.11
1. JOHDANTO 3 1.1 Lähtökohdat 3 1.2 Tutkimus-aineisto ja menetelmät 4
SISÄLTÖ 1. JOHDANTO 3 1.1 Lähtökohdat 3 1.2 Tutkimus-aineisto ja menetelmät 4 2. LÄHIVERKKO 5 2.1 Mikä on lähiverkko? 5 2.2 Lähiverkon muodot eli topologiat 6 2.3 Protokollat 7 2.3.1 OSI-viitemalli 8 2.3.2
Ohjeita tietokoneverkon käyttöön Latokartano-säätiön ja Metsäylioppilaiden asuntosäätiön asuntoloissa
Ohjeita tietokoneverkon käyttöön Latokartano-säätiön ja Metsäylioppilaiden asuntosäätiön asuntoloissa 12.9.2011 Osa 1: Perustietoa verkosta Asuntoloiden sisäverkko on yhdistetty Internettiin NATtaavalla
Directory Information Tree
IP-osoite / Host taulu, jossa neljä 8 bit lukua esim. 192.168.0.10/24, unix, linux, windows windows\system32\drivers\etc DNS (Domain Name System), muuttaa verkkotunnuksen IPosoitteeksi. X.500 perustuu
Linkkikerros, tiedonsiirron perusteet. Jyry Suvilehto T Johdatus tietoliikenteeseen ja multimediatekniikkaan kevät 2013
Linkkikerros, tiedonsiirron perusteet Jyry Suvilehto T-110.1100 Johdatus tietoliikenteeseen ja multimediatekniikkaan kevät 2013 Luennon sisältö 1. Päivänpolitiikkaa 2. Kertausta 3. Linkkikerros 4. Tiedonsiirron
S-38.118 Teletekniikan perusteet
S-38.118 Teletekniikan perusteet Laskuharjoitus 3 Paketoinnin hyötysuhde 1 Harjoitus 3 koostuu: Demoluento (45 min) Datan siirtäminen Internetissä yleensä Laskuesimerkki datan siirtämisestä Äänen siirtäminen
Tietoliikenne II (2 ov)
Tietoliikenne II (2 ov) Kevät 2001 Liisa Marttinen Kurssikirja: Tanenbaum, Computer Networks (3. Painos) Tietoliikenne II Kertausta ja täydennystä Tietoliikenne I - kurssin asioihin perusteellisemmin laajemmin
Taloyhtiön laajakaistan käyttöohje, Tekniikka: ADSL/ADSL2/ADSL2+ Käyttöjärjestelmä: Windows XP
Taloyhtiön laajakaistan käyttöohje, Tekniikka: ADSL/ADSL2/ADSL2+ Käyttöjärjestelmä: Windows XP Espoon Taloyhtiöverkot Oy, 2010 Tervetuloa Espoon Taloyhtiöverkkojen laajakaistan käyttäjäksi! Tässä ohjeessa
TW- EAV510: PORTIOHJAUS (VIRTUAL SERVER) ESIMERKISSÄ VALVONTAKAMERAN KYTKEMINEN VERKKOON
TWEAV510: PORTIOHJAUS (VIRTUAL SERVER) ESIMERKISSÄ VALVONTAKAMERAN KYTKEMINEN VERKKOON Laitteessa tulee olla ohjelmisto 5.00.49 tai uudempi, tarvittaessa päivitä laite OPERAATTORIN IPOSOITE Jotta valvontakameran
Kohina (Noise) 1.4. Tietoliikenneohjelmistot eli protokollat. Signaalin vahvistaminen
Kohina (Noise) Signaalia häiritsee kohina aina taustalla esiintyvää sähkömagneettista aaltoliikettä terminen kohina elektronien liikkeestä johtuva, ylikuuluminen johdin sieppaa viereisen johtimen signaalin
Linux palomuurina (iptables) sekä squid-proxy
Linux palomuurina (iptables) sekä squid-proxy Linux-järjestelmät Winai Prathumwong TI10HJ 06.11.2012 2 Iptables (Netfilter) Johdanto Iptables on Linux-kernelin sisäänrakennetun palomuurin, Netfilter:in
Kohina (Noise) Signaalia häiritsee kohina. aina taustalla esiintyvää sähkömagneettista aaltoliikettä terminen kohina. elektronien liikkeestä johtuva,
Kohina (Noise) Signaalia häiritsee kohina aina taustalla esiintyvää sähkömagneettista aaltoliikettä terminen kohina elektronien liikkeestä johtuva, ylikuuluminen johdin sieppaa viereisen johtimen signaalin
Tietoa ja ohjeita Hämäläisten ylioppilassäätiön asuntoloiden laajakaistaverkon käytöstä
Tietoa ja ohjeita Hämäläisten ylioppilassäätiön asuntoloiden laajakaistaverkon käytöstä Release 1 versio 4 14.9.2006 Espoon Taloyhtiöverkot Oy, 2006 Sisällysluettelo Osa 1: Perustietoa verkosta...3 Osa
1 YLEISKUVAUS... 2. 1.1 Verkkoturvapalvelu... 2. 1.1.1 Verkkoturvapalvelun edut... 2. 1.2 Palvelun perusominaisuudet... 2
Palvelukuvaus 1 Sisällysluettelo 1 YLEISKUVAUS... 2 1.1 Verkkoturvapalvelu... 2 1.1.1 Verkkoturvapalvelun edut... 2 1.2 Palvelun perusominaisuudet... 2 1.2.1 Suodatettava liikenne... 3 1.3 Palvelun rajoitukset...
TW- EAV510 JA TW- LTE REITITIN: WDS- VERKKO
TW- EAV510 JA TW- LTE REITITIN: WDS- VERKKO Oletus konfiguroinnissa on, että laitteet ovat tehdasasetuksilla WDS- verkko luodaan 2.4G tukiasemien välillä Laite 1 (TW- EAV510 tai TW- EAV510 AC): - Tähän
Kytkimet, reitittimet, palomuurit
Kytkimet, reitittimet, palomuurit Kytkin (ja hubi): kaikki liikenne välitetään kaikille samaan kytkimeen kytketyille koneille suoraan, ei tarvitse omaa IP-osoitetta Reititin: ohjaa liikennettä verkkoalueiden
Sisäilmaston mittaus hyödyntää langatonta anturiteknologiaa:
Ismo Grönvall/Timo/TUTA 0353064 Tehtävä 5: Sisäilmaston mittaus hyödyntää langatonta anturiteknologiaa: Ihmiset viettävät huomattavan osan (>90 %) ajasta sisätiloissa. Sisäilmaston laatu on tästä syystä
Internet ja tietoverkot 2015 Harjoitus 5: (ISO/OSI-malli: Verkkokerros, TCP/IP-malli: internet-kerros)
Internet ja tietoverkot 2015 Harjoitus 5: (ISO/OSI-malli: Verkkokerros, TCP/IP-malli: internet-kerros) Tämän harjoituksen tarkoituksena on tutustua IP-protokollaan. Kertausta - Harjoitus 4: Erään sovelluksen
Tietoliikenne I (muuntokoulutettaville) 2 ov Syksy 2002 Luennot Liisa Marttinen 11/6/2002 1
Tietoliikenne I (muuntokoulutettaville) 2 ov Syksy 2002 Luennot Liisa Marttinen 11/6/2002 1 581333-1 Tietoliikenne I (2 ov) Kohderyhmät: eri alojen tulevat asiantuntijat mm. mm. ohjelmistojen suunnittelijat,
Antti Vähälummukka 2010
Antti Vähälummukka 2010 TCP/IP (Transmission Control Protocol / Internet Protocol) on usean Internet-liikennöinnissä käytettävän tietoverkkoprotokollan yhdistelmä. IP-protokolla on alemman tason protokolla,
Reititys. Tämä ja OSI 7LHWROLLNHQQHWHNQLLNDQSHUXVWHHW $(/&7 0DUNXV3HXKNXUL. Yhteyden jakaminen Reititys Kytkentä Internet-protokolla TCP, UDP
Reititys 7LHWROLLNHQQHWHNQLLNDQSHUXVWHHW $(/&7 DUNXVHXKNXUL Tämä ja OSI Yhteyden jakaminen Reititys Kytkentä Internet-protokolla TCP, UDP 7 sovellus 6 esitystapa 5 yhteysjakso 4 siirto verkko linkki fyysinen
Reititys. Reititystaulukko. Virtuaalipiirin muunnostaulukko. Datasähkeverkko. virtuaalipiiriverkko. Eri verkkotekniikoita
Siirtoaika Sanoman siirto paketteina: ei etenemisviivettä, ei jonotuksia Linkkien määrän vaikutus Linkkien määrän n vaikutus = siirtoajan n-kertaistuminen Siirtoaika 1 2 3 4 1 2 3 4 Sanoman siirto: ei