3. Lähiverkot. Kaapelointi kytkee yhteen: 1. Työasemat, 2. Palvelimet, 4. Verkon aktiivilaiteet

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "3. Lähiverkot. Kaapelointi kytkee yhteen: 1. Työasemat, 2. Palvelimet, 4. Verkon aktiivilaiteet"

Transkriptio

1 Kaapelointi kytkee yhteen: 1. Työasemat, 2. Palvelimet, 3. Tulostimet ja 4. Verkon aktiivilaiteet 3. Lähiverkot 3.1. Kaapelointi Siirtomediana eli kaapelina käytetään: Koaksiaalikaapelia, Parikaapelia ja Kuitukaapelia Lisäksi voidaan WLAN- verkoissa siirtomediana käyttää radiotietä Ethernet lähiverkkojen (90 99% kaikista lähiverkoista) kaapelointi- järjestelmät ryhmitellään: 1

2 1. Vanhat järjestelmät 10Base5 ja 10Base2 2. Yleiskaapelointi l i EN toimisto i t EN teollisuus kiinteistöt EN asuin kiinteistöt Vastaava ANSI/EIA standardi on TIA568-A EIA/TIA standardin mukaiset parikaapelien nopeusluokat ovat Cat BaseT luokat A-B 0,1-1MHz Cat 5 10 Base T luokka C 16 MHz 100 Base T 100 Base Tx Cat 5e 1000 Base T luokka D 100 MHz Cat Base Tx luokka E 250 MHz luokka D 600MHz Nopeusluokkien lisäksi kapelit ryhmitellään ulko- tai sisäkaapeleiksi sekä suojausluokan mukaan UTP- tai STP-kaapeleiksi Tietoliikenne ja verkot 2

3 Ethernet-kaapeleiden kehitys 3

4 Ethernetkaapeleita 4

5 Yleiskaapelointi EN Toimittaja riippumaton kaapelointijärjestelmä liikekiinteisitöille ja rakennusryhmille. Standardi sisältää sekä symmetriset parikaapelit että kuitukaapelit Samaa kaapelointia voidaan käyttää: lähiverkoissa, puhelinvaihdeverkoissa ja kiinteistön hallintaverkoissa. Yleiskaapeloinnin hierarkkinen rakenne: 1. Aluekaapelointi (kuitukaapelia) yhdistää eri rakennusten talojakmot aluejakamoon. 2. Nousukaapelointi (kuitu- tai parikaapelia) yhdistää talojakamon kerrosjakamoihin. 3. Kerroskaapelointi (parikaapelia) yhdistää työpisteet ( työasemat) kerrosjakamoihin. 5

6 Kerroskaapelointi muodostuu: 1. kaapeleista, joita ovat kerros-, työasema-, ristikytkentä- ja laitekaapelit, 2. työpisterasioista (RJE 45), 3. ristikytkentäpaneeleista ja 4. aktiivilaitteista (kytkimistä ja keskittimistä). 6

7 Rakennuksen yleiskaapelointi 7

8 Yleiskaapeloinnin liitäntävaihtoehtoja 8

9 Kerrosjakamon kaappi 1. Vanhat järjestelmät 10Base5 ja 10Base2 9

10 Suuniteluperiaatteet Rakennusten sähköpiirustusten perusteella määritellään: 1. kaapeleiden maksimipituudet, 2. valitaan kaapelityyppi, i 3. lasketaan ristikytkentöjen määrä ja 4. valitaan kaapelityyppi Kerroskaapelointi tehdään yleensä kategoria 6 mukaisesta suojaamattomasta (UTP) tai suojatusta (STP) kaapelista. Pituudet: kerroskaapelit P4 < 90m ristikytkentäkaapelit P3 <5m laitekaapelit P2 <5m työasemakaapelit P1 <5m P1 + P2 + P3 + P4 = <100m 10

11 Kerroskaapeloinnin enimmäispituudet 11

12 Suojaamaton UTP-kaapeli 12

13 Suojattu STP-kaapeli 13

14 Aluekaapelointi Alue- nousukaapelointi on tarpeen mukaan kuitu- tai parikaapelia. Pituudet: t laitekaapeli li A A1 <30 30m kytkentäkaapeli A2 <20m nousukaapeli A3 <500m Kaapeleina voidaan käyttää 62,5/120µm monimuotokuitua tai yli 500m yhteyksillä 8/120µm yksimuotokuitua. Nousukaapeleina voidaan käyttää CAT6 parikaapelia, jos etäisyys jää alle 90m. 14

15 Alue- ja nousukaapeloinnin mitoitus 15

16 16

17 Kanavan ja siirtotien erot 17

18 Laitekaapeleiden kytkennät 18

19 Laitekaapeleiden kytkennät 19

20 Laitekaapelit 20

21 1000 Gbit/s siirtotekniikka 21

22 Siirtotiet Standardin EN mukaisesti siirtotie muodostuu: aluekaapelista, nousukaapelista, kerroskaapelista ja ristikytkentäkaapelista. Siirtokanavaan kuuluvat lisäksi i laite- ja työasemakaapelit eli kanava on yhtyes verkkokortin liittimesta kytkimen porttiin. Siirtotiet on luokiteltu standardissa A, B, C, D ja E-luokkiin,,jossa E-luokka vastaa katekorian 6 mukaista kaapelia. 22

23 Parikaapeleiden sähköiset ominaisuudet Standardi EN määrittelee siirtotielle seuraavat sähköiset ominaisuudet: 1. Ominaisimpedanssi eli aaltoimpedanssi on 100 Ω 2. Heijastusvaimennus i <50 db 3. Lähipään ylikuulumisvaimennus NEXT db 4. Vaimennus ja ylikuulumis-suhdesuhde ARC db/100m 5. Silmukkaresistanssi Ω 6. Kulkuaika µs 7. Epäsymmetriavaimennus db 8. Kytkentäimpedanssi Ω (100 Ω) Lisäksi i luokassa E eli 1000Base-T T(CAT 6)kaapeleille on määritelty: 9. Kaukopään ylikuulumisvaimennus FEXT db 10. Tehosumma PSNEXT db/100m 11. Kaukopään ylikuulumissuhde ELFEXT db 12. Tehosumma PSELFEXT db/100m 23

24 Vaimennus kanavalla tai siirtotiellä on todellisuudessa eksponentiaalista ja peräkkäisten kaapeleiden vaimennukset pitäisi i kertoa keskenään. k Desibelejä käytettäessä vaimennus näyttääkin lineaariselta (siis kuvaaja on suora) ja peräkkäisten kaapeleiden vaimennukset voi laskea yhteen. 24

25 Ylikuuluminen Ei-toivottua hyötysignaalin siirtymistä siirtotieltä toiselle kutsutaan ylikuulumiseksi. Perinteisillä digitaalisilla televerkon kuparikaapeleilla on ylikuuluminen vähäistä. Parikaapelilähiverkoissa (LAN) esiintyy helposti ylikuulumista, kun siirtonopeus on Mbit/s. Ylikuulumista esiintyy siirtotien lähi- tai kaukopäässä. U1 Lähipään ylikuulumisvaimennus NEXT = 20 lg(u1/u3) Kaukopään ylikuulumisvaimennus FEXT = 20 lg(u1/u4) 25

26 Impedanssisovitus Toisiinsa kytkettävien virtapiirien impedanssien tulee olla samansuuruisia eli yhteen sovitettuja, jotta suurin osa signaalin tehosta siirtyisi virtapiiristä toiseen. Mikäli sovitus on huono, syntyy heijastuksia, jotka heikentävät siirron laatua. Käytännön esimerkki impedanssisovituksesta on koaksiaalisen lähiverkkokaapelin päähän laitettava päätevastus. Sen puuttuminen sotkee koko verkon toiminnan. 26

27 Valokuitukaapelit Optisen tiedonsiirron perustana on Corning Glass Works :n vuonna 1970 valmistama valmistama optinen kuitu, jonka vaimennus oli 20 db/km. Suomessa otettiin ensimmäiset valokaapelit käyttöön luvulla valokaapeli syrjäytti runkoverkossa koaksiaalikaapelit. Valokaapelirakentamisen painopiste siirtyy koko ajan lähemmäksi verkon loppukäyttäjää eli asiakasta. Tele- ja LAN-sovellutusten lisäksi valokaapeleilla on laaja sovellusalue automaatiossa, TV-valvonnassa ja tiedonsiirron erikoissovelluksissa. 27

28

29 Valokuidun rakenne Kuidun ydin ja kuori ovat kvartsilasia, jonka taitekerroin eli indeksi on n. 1,5. Ytimen taitekerroin on hieman suurempi kuin kuoren. Rajapinnassa valonsäde taipuu Snellin lain mukaisesti. Snellin laki: n1 sin 1 = n2 sin 2 jos n1 > n2 niin ja jos n1 < n2 niin > 29

30 Kun valon säteen tulokulma kasvaa riittävän suureksi, taittuu valonsäde rajapinnan suuntaiseksi. Jos kulma vielä kasvaa, syntyy yy kokonaisheijastus ja valonsäde jää väliaineeseen 2. Rajakulma saadaan kaavasta, kun 2 = 90 astetta: sin c = n2 / n1 < 1 c = arc sin (n2 / n1) 30

31 Monimuoto- ja yksimuotokuitu 31

32 Kuitu kykenee keräämään valoa vain, jos säteen tulokulma on riittävän pieni. Kuidun numeerinen aukko kuvaa kuidun valon keräämiskykyä. Eri tulokulmissa tulevat säteet etenevät kuidussa erilaisissa muodoissa. Säteen nopeus kuidussa vaihtelee riippuen valonsäteen tulokulmasta. Eri etenemismuodot aiheuttavat signaalipulssin leviämisen eli dispersion. 32

33 Kuitutyypit (monimuotokuidut SI ja GI sekä yksimuotokuidut SM) SI GI SM 33

34 Vaimeneminen kuidussa Vaimennus tarkoittaa kuidussa etenevän valotehon pienenemistä. Vaimennuksen yksikkönä käytetään db/km. Aallonpituusalueella nm on kuidun vaimennus pienin. Vaimennuksen alaraja on aallonpituudella 1550 nm 0,16 db/km Tiedonsiirrossa on käytössä kolme aallonpituusaluetta eli ikkunaa, jotka ovat: 850 nm alue 1310 nm alue 1550 nm alue 34

35 35

36 Kuidun vaimennus on pienin 1300 ja 1500 nm aallonpituuksilla 36

37 Dispersio Dispersio eli signaalipulssin leviäminen johtuu muoto- ja väridispersiosta. Kuidussa etenevät erilaiset aaltomuodot etenevät eri nopeudella ja signaalipulssi leviää. Ilmiötä kutsutaan muotodispersioksi. Mitä pitempi kuitu sitä suurempi dispersio. Silloin on käytettävä pitempiä valopulsseja eli bittinopeutta on pienennettävä. Väridispersio aiheuttaa signaalipulssin leviämistä, koska eriväriset (aallonpituiset) komponentit etenevät kuidussa erilaisella nopeudella. Monimuotokuiduissa vaikuttaa sekä muoto- että väridispersio. Yksimuotokuidussa pulssi leviää vain väridispersion vaikutuksesta. Muotodispersio voidaan poistaa käyttämällä yksimuotokuitua. Väridispersio poistetaan käyttämällä laser-lähetintä joka tuottaa monokromaattista valoa. 37

38 Kaapelirakenteita Kaapelirakenteen tehtävänä on suojata kuitua mekaanisilta rasituksilta. Valokaapeli voidaan rakenteensa perusteella jakaa seuraaviin osiin: Kuidut ja niiden suojaus Kaapelin sydänrakenne Täyteaine Veto- ja lujite-elementitelementit Vaippa 38

39 Kaapeleiden sydänrakenteet ovat: Kerrattu rakenne Urarunkorakenne Ontelorakenne 39

40 Kuitujen jatkaminen Kuituja jatketaan hitsaamalla tai käyttämällä kuituliittimiä. Kuituliittimet ryhmitellään väliaikaisiin pikaliittimiin ja laiteliittimiin Tavallisin laiteliitin on ns. holkkiliitin, jonka liitinvaimennus on 0,1-0,3 db 40

41 Kuituliittimet 41

42 Käytössä olevia liitintyyppejä: 1. ST 2. FC/PC 3. SC 4. Mu Liittimet ovat aina urosliittimiä. Yhteen kytkeminen tehdään kuhunkin liitintyyppiin sopivalla adapterilla. 42

43 Kaapelin kuidut hitsataan päätepaneelissa häntäkuituihin, joiden liittimistä kytketään edelleen kytkentä-kaapeleilla aktiivilaitteisiin. 43

44 Kuitujen jatkaminen hitsaamalla Hitsausjatkoksessa kuidunpäät kohdistetaan toisiinsa ja sulatetaan yhteen valokaaren avulla. Hitsausjatkoksen työvaiheet ovat: 1. Kuidun kuorinta 2. Kuidun puhdistus 3. Kuidun katkaisu 4. Kohdistus ja hitsaus 5. Vaimennuksen mittaus 6. Jatkoksen suojaus Käytännössä saavutetaan alle 0,1 db:n jatkosvaimennus sekä yksi- että monimuotokuiduille. 44

45 Optiset komponentit Optisissa kaapelijärjestelmissä lähetinkomponentti muuttaa sähköisen signaalin optiseksi. Vastaanotinkomponentti muuttaa vastaavasti optisen signaalin sähköiseksi. Signaalin vahvistaminen i ja regenerointi voidaan tehdä joko sähköisesti tai optisesti. Lähettimenä käytetään puolijohdetekniikkaan perustuvia LED- ja laserkomponentteja. LED-lähettimet sopivat lyhyemmille siirtoetäisyyksille ja lähinnä monimuotokuiduille. Pitkille yhteyksille ja suurille nopeuksille sopii laser-lähetin suuremman lähtötehonsa ja kapeamman spektrinsä ansiosta. 45

46 Lähetinkomponentit LED-lähetinkomponentin lähtöteho on tyypillisesti dbm. Laser-lähettimen teho on dbm Lähetinkomponentin kannalta on tärkeää tietää kuituun kytkeytyvä teho. LED-lähettimiä käytetään erityisesti lähiverkon laitteissa nopeuksilla Mbit/s Suuremmilla nopeuksilla lähi- ja runkoverkoissa käytetään laserkomponentteja. 46

47 Optinen vahvistin Optinen vahvistin vahvistaa optisen signaalin valon muodossa muuttamatta sitä välillä sähköiseen muotoon. Suurilla siirtonopeuksilla > 2,5 Gbit/s on edullisempaa vahvistaa signaali optisesti kuin muuntaa se sähköiseksi k i vahvistusta t ja regenerointia varten. Nykyiset y kaupalliset vahvistimet ovat ns. kuituvahvistimia, joiden toiminta perustuu erbium-seostettuun kuituun ja pumppulaseriin. 47

48 Aallonpituuskanavointi eli WDM-tekniikka (Wavelength Division Multiplexing) WDM-tekniikalla kanavoidaan optisesti useita erivärisiä valosignaaleja samaan kuituun. Tekniikkaa käytetään n*2,5 Gbits nopeuksilla. 48

49 Kuituyhteyksien suunnittelu Suunnittelun lähtökohtana on haluttu tiedonsiirtotarve. Perustiedot suunnittelua varten ovat: 1. Siirrettävä signaali ja sen asettamat vaatimukset 2. Yhteyden fyysinen reitti 3. Yhteyden pituus 4. Asennustavat 5. Tulevaisuuden tarpeet 6. Standardit ja määräykset 7. Tarvittavat luvat Tehobudjetti on laskelma, jolla selvitetään yhteyden toimivuus. Yhteys on toteutuskelpoinen, jos seuraava yhtälö toteutuu: lähetystaso (dbm) yhteydenkokonaisvaimennus(db) > vastaanottimen herkkyys (dbm) 49

50 Yhteyden kokonaisvaimennusta laskettaessa on otettava huomioon seuraavat osatekijät: 50

51 51

52 Valokaapeleiden mittaukset (Nämä neljä kalvoa eivät kuulu koevaatimuksiin 2008) Mittauksia tarvitaan tuotannon laadunvalvonnassa, vastaanottotarkastuksissa, kaapelireittien rakentamisessa ja käytössä. Tuotanto ja vastaanottotarkastuksissa mitataan: 1. kaistaleveys 2. kuidun mitat 3. taitekerroin eli indeksi 4. numeerinen aukko 5. raja-aallonpituus 6. Vaimennus Rakentamis- ja käyttötehtävissä mitataan pääasiassa vaimennusta 52

53 Vaimennusmittaukset lähetin ja vastaanotinpariin perustuva vaimennusmittapaikka mittaus perustuu joko vertailu-, katkaisu- tai väliinkytkemismenetelmään. 53

54 Vaimennus voidaan mitata ns. tutka- eli sirontamittauksella. Mittalaitteena käytetään kaapelitutkaa. Sillä voidaan mitata kokonaisvaimennus, vaimennuksen jakautuminen kaapelireitille, kuidun pituus ja kuitujatkosten paikat. 54

55 Kuitututkan mittaustulos: 55

56 3.2 Ethernet Ethernet on yleisin käytössä oleva lähiverkkotekniikka Alkuperäinen ethernetin ti tekniikka perustuu jaettuun vuorosuuntaiseen (halfduplex) kilpavaraustekniikkaan. Jaetun siirtotien tekniikkaa sovellettiin ensimmäisen kerran 60-luvulla Havajilla ALOHA nimisessä radioverkossa. Ensimmäisen ethernet-verkon kehitti vuonna 1976 Robert Metcalf Xerox:n tutkimuskeskukessa. Verkko perustui Carrier Sense MultipleAccess with Collision Detect - tekniikkaan (CSMA/CD). CSMA/CD-tekniikan standardi IEEE802.3 valmistui 1983 ja ISO-standardi

57 Siirtoyhteyskerros 57

58 Ethernet kehysrakenne Ethernet-verkossa kulkevia sanomia sanotaan kehyksiksi (frames), jotka kulkevat verkon siirtoyhteyskerroksella. Kehys muodostuu tavusta eli oktetista. Kehyksen kentät ovat: 1. Alkutahdistus 7 2. Alkuerote 1 3. Kohdeosoite 6 4. Lähdeosoite 6 5. Pituus/tyyppi 2 6. Siirrettävä data Täyte Tarkistussumma 4 Data-kenttään on kapseloitu ylemmän tason PDU (Protocol Data Unit). Tavallisin PDU on TCP/IP protokollan IP-paketti. 58

59 Ethernetkehyksen rakenne 59

60 Kehystyypit Unicast-kehykset ovat kehyksiä, joilla on yksilöllinen lähde- ja kohdeosoite. Suurin osa lähiverkon liikenteestä tapahtuu unicast-kehyksinä. 60

61 Broadcast- eli yleislähetyskehys lähetetään koko levitysalueelle (Broadcast domain) Vastaanottajan osoite on FF:FF:FF:FF:FF:FF eli kaikki soitetbitit ovat ykkösiä. 61

62 Multicast-kehys lähetetään tietylle ryhmälle. Vastaanottajan ensimmäisen tavun vähiten merkitsevä (LSB) bitti on yksi. 62

63 Ethernetin toiminta Perinteisesti Ethernet-lähiverkko on toiminut 10Mbit/s väylätyyppisessä (bus) verkossa. Päätelaitteet on kytketty moniporttitoistimen eli Hub:n avulla väyläksi, joka muodostaa törmäysalueen. 63

64 Törmäysalueella laitteeet tunnistavat väylällä tapahtuvat törmäykset. Tiedon siirto verkossa perustuu CSMA/CD-menettelyyn: 1. Ennen lähetystä kuunnellaan onko väylä vapaa (Carrier Sense CS). 2. Jos väylä on vapaa aloitetaan kehyksen siirto. 3. Jos kaksi työasemaa aloittaa tiedonsiirron yhtä aikaa, tapahtuu törmäys, joka havaitaan (Collision Detect CD). 4. Työasemat yrittävät lähetystä uudelleen arpomalla uuden lähetysajan. Siirtotie on siis kaikkien käytössä kilpavarausmenetelmän avulla (Multiple Access MA). Törmäykset kuormittavat verkkoa ja pienentävät siirtokapasiteettia. Törmäysaluetta voidaan pienentää ja siirtokapasiteettia nostaa jakamalla verkko segmentteihin silloilla tai reitittimillä. Kytkimiä käytettäessä törmäysalue supistuu lähettäjän ja kytkimen portin väliseksi kaksisuuntaiseksi (fullduplex) yhteydeksi. 64

65 CSMA/CD menettely 65

66 Ethernetkeskittimen toiminta Keskittimen tai toistimen tehtävä on: 1. Vahvistaa ja toistaa t vastaanottamansa tt signaalin, tarkistaa t ajoituksen ja lähettää signaalin (kehyksen) laitteen muihin portteihin. 2. Lisätä verkon ulottuvuutta yli segmentin maksimipituuden (100m). 3. Jakaa tarvittaessa verkon pinempiin segmentteihin. 4. Toimia mediamuuntimena eri siirtomedioiden välillä Keskitin eli Hub on toiminnaltaan moniporttitoistin. Keskitin toimii OSI-mallin 1. kerroksella. Samaan tai useampaan toistimeen kytketyt työasemat muodostavat yhteisen törmäysalueen. Moninopeuskeskittimisssä käytetään automaattista nopeudentunnistusta 10/100 Mbit/s. 66

67 Silta Sillan (Bridge) tehtävä on: 1. Liittää yhteen kaksi samanlaista verkon osaa 2. Vahvistaa signaalia kuten toistin. ti 3. Jakaa liikenteellisesti verkon kahdeksi törmäysalueeksi. Silta toimii OSI_mallin 2. kerroksella ja siirtää kehyksiä niiden MAC-osoitteiden perusteella eri verkkosegmenttien välillä. Paikallissilta jakaa verkon pienemmiksi liikenteellisesti erillisiksi segmenteiksi. Etäsilta yhdistää yhteen lähiverkkoja käyttäen operaattoreiden tarjoamia yhtyksiä. Yhdistämiseen voidaan käyttää myös WLAN-siltoja. Liikennettä seuraamalla silta taulukoi automaattisesti työasemien MAC- osoitteet ja luo niiden perusteella taulukon osoitteista ja vastaavista porteista. 67

68 Verkkokortit Työaseman verkkokortti (Network Inteface Card eli NIC) on tavallisesti integroitu emolevylle. Lisäksi voidaan käyttää erillisiä verkkokortteja, joiden liitäntä voi olla: PCI- tai Express PCI-, PCMCIA- tai USB-liitäntä. Kortin pääosat ovat: Transceiver-piiri, ii i Verkkoliitäntä (RJE45), PCI-väyläohjain ja PCI-väyläliitäntä. Jokaisessa verkkokortissa on kiinteä yksilöllinen IEEE:n määrittelemä 48- bittinen osoite. Verkkokortteja onsaatavissa kaikkiin kaapelointijärjestelmiin. Kortin nopeus voi olla 10, 100 tai 1000 Mbit/s 68

69 Verkkokortin rakenne 69

70 Verkkokortin lohkokaavio 70

71 Verkkokortti sovitetaan valmistjakohtaisella verkkoajurilla työaseman käyttöjärjestelmän NDIS-rajapinnan kautta. Sovellukset käytävät verkkokorttia standardi API-liitännän kautta. Tavallisin rajapinta Windows-järjestelmissä j i ä on Winsock. 71

72 Verkkokorttien kaapeliliitäntä Kaapelointi 10Base2 10Base5 10Base-T 10Base-F Liitin BNC AUI RJ-45 SMA,FC,ST,SC,MT-RJ 100Base-TX 100Base-FX RJ-45 FC,ST,SC,MT SC MT-RJ 1000Base-T RJ Base-LX FC,SC,MT-RJ 1000Base-Sx FC,SC,MT-RJ 72

73 Työaseman verkkosovitus 73

74 Verkkokortin MAC-osoite 74

75 MAC-osoitteen rakenne 75

76 Heksadesimaaliluvut 76

77 Kytkimet Kytkin on lähiverkon keskeisin komponentti. Kytkin välittää (kytkee) kehyksiä k lähdeportista t kohdeporttiin. Kytkin toimii moniporttisen sillan tavoin. Kytkimen nopeuttaa hitaita lähiverkkoja 10Mbit/ -> 100 Mbits -> 1000 Mbit/s. Kytkin voidaan sijoittaa suoraan toistimen (Hub) tilalle. Kytkin toimii OSI-mallin 2. kerroksella. Kytkin tarjoaa jokaiselle portille (työasemalle ja palvelimelle nimelliskaistaa vastaavan nopeuden 10, 100, 1000 tai Mbit/s Kytkin voi toimia kaksisuuntaisesti (Fullduplex) tai vuorosuuntaisesti (Halfduplex) Tarvittaessa kytkin muuttaa 10 Mbit/s nopeuden 100 tai 1000 Mbit/s nopeudeksi. 77

78 Levitysviestialue jatörmäysalue 78

79 Kytkimen mikrosegmentointi 79

80 Kytkimen nopeus 80

81 Kytkimen rakenne Kytkin muodostuu: 1. Lähtö- ja tulo -liitännästä (Ethernet-portit), 2. Tulo- ja lähtöpuskureista, 3. Taustaväylästöstä ja 4. Ohjaus- ja hallintalogiikasta. (Console portti) Kytkin voidaan toteuttaa RISC-prosessorilla tai ASIC-piireillä 81

82 Kytkintoteutuksia 82

83 Kytkimen toimntaperiaate Kytkin tallettaa MAC-osoitetauluun kytkimen portteihin liitettyjen työasemien MAC-osoitteet seuraamalla läpikulkevaa liikennettä. Osoitetaulussa olevan tiedon perusteella kytkin ohjaa kehyksen oikeaan osoitteeseen. Kytkimen välitysperiaatteita: 1. Välitys (Switching) Kytkin tietää kytkintaulussa olevan osoitteen perusteella, missä portissa kohdetyöasema on ja lähettää kehyksen kohteeseen. 2. Tulva Kytkin ei tiedä kohdetyöaseman porttia ja kehys lähetetään kaikkiin portteihin. 3. Suodatus Jos kohde portti on sama kuin lähtöportti, kehys suodatetaan pois. 83

84 Kytkentä periaatteet Cut Through kytkentä Kehyksen lähetys aloitetaan heti, kun kohdeosoite on luettu. Ei sisällä kehyksen k virheiden id tarkistusta t t ja vialliset kehykset k välitetään tää edelleen. Kytkin toimii suurimmalla mahdollisella nopeudella. Store and Forward kytkentä Kehys luetaan kokonaisuudessan kytkimen muistiin. Tiedon oikeellisuus tarkistetaan CRC-summan avulla. Kehyksen käsittelyaika kasvaa. Adaptiivinen kytkentä Kytkin käyttää molempia menetelmiä. Menetelmän valinta riippuu virhesuhteesta: Vähän virheitä -> Cut Through kytkentä Paljon virheitä -> Store and Forward kytkentä. 84

85 Hierarkinen lähiverkkomalli 85

86 Hierarkisen lähiverkon ominaisuuksia 86

87 Lähiverkkon laitteet 87

88 Kytkimen konfigurointi Kytkin voidaan ottaa käyttöön suoraan tehdasasetuksilla. Verkon tietoturvan ja aktiivilaitteiden hallinnan takia on kytkimeen tehtävä seuraavat perusasetukset: 1. Nimeä kytkin komennolla: hostname 2. Aseta etuoikeutetun käyttäjätilan salasana komennolla: enable secret 3. Aseta hallintaportin salasana komennolla: line con 0 4. Aseta verkon käyttöliittymän salasana komennolla: line vty Kytkimelle annetaan verkkohallintaa varten IP-osoite ja Gateway-osoite 6. Poista kaikki käyttämättömät portit Lisäksi tietoturvaa voidaan lisätä määrittelemällä porteille kiinteät MACosoitteet. 88

89 Käyttöliittymän toimintatasot 89

90 Käyttöliittymän toimintatasot 90

91 Show-komentoja 91

92 Etuoikeutetun tilan salasana 92

93 Kytkimen hallinta IP-osoite 93

94 Kytkimen IP-osoite 94

95 Kytkimen hallinta-ip-osoite 95

96 Kytkimen IP-osoite 96

97 Käyttöliittymä verkon kautta 97

98 VLAN-tekniikka Kaikille yhteinen fyysinen lähiverkko voidaan jakaa tosistaan riippumattomiin segmentteihin. Segmentit muodostavat virtuaalisen lähiverkon eli VLAN:in. VLAN-tekniikkaa käsittelevä standardi on IEEE 802.1Q VLAN-tekniikkaa käytetään: 1. Kasvattamaan lähiverkon kapasiteettia, 2. Parantamaan verkon tietoturvaa ja hallittavuutta jakamalla verkko pienempiin ii osiin, 3. Levitysviestien hallintaa ja VLAN-verkon määrittely tehdään: 1. MAC-osoitteen 2. Kytkimen portin 3. Verkkon IP-osoitteen tai 4. Tietoliikenneprotokollan perusteella. 98

99 Kustakin VLAN-verkosta muodostuu oma levitysalue eli broadcastdomain. EiVLAN Eri VLAN-verkkoihin kytketyt t t työasemat t eivät voi liikennöidä keskenään. k Ethernet-kehysten välittäminen eri VLAN-verkkoihin perustuu ethernetkehyksessä olevaan VLAN-ID-kenttään. Käytössä on myös valmistaja kohtaisia VLAN-tekniikoita. VLAN-tekniikalla on voitu vähentää reitittimien käyttöä. Reitittimiä tarvitaan yhdistämään eri VLAN-verkkojen liikennettä keskenään. Useita VLAN-verkkoja sisältävät kytkimet yhdistetään yhteen runko- eli trunk- yhteyksillä. 99

100 VLAN-ID 100

101 Virtuaaliset lähiverkot 101

102 VLAN:ien yhdistäminen 102

103 VLAN:ien konfigurointi 103

104 VLAN-verkon nimeäminen 104

105 Kytkimen portin liittäminen VLAN:iin 105

106 Kytkimen portin liittäminen VLAN:iin 106

107 Runkoyhteydet 107

108 Runkoyhteydet 108

109 Runkoyhteyden käynnistäminen 109

110 Runkoyhteyden käynnistäminen 110

111 VLAN:ien verifiointi 111

Kuva maailmasta Pakettiverkot (Luento 1)

Kuva maailmasta Pakettiverkot (Luento 1) M.Sc.(Tech.) Marko Luoma (1/20) M.Sc.(Tech.) Marko Luoma (2/20) Kuva maailmasta Pakettiverkot (Luento 1) WAN Marko Luoma TKK Teletekniikan laboratorio LAN M.Sc.(Tech.) Marko Luoma (3/20) M.Sc.(Tech.) Marko

Lisätiedot

Antti Vähälummukka 2010

Antti Vähälummukka 2010 Antti Vähälummukka 2010 Koaksiaalikaapeli Paksu ethernet, 10Base5 o Noin 10mm paksu kaapeli o Tyyppimerkintä RG-8 o Maksimipituus 500m Ohut ethernet, 10Base2 o Noin 6 mm paksu kaapeli o Tyyppimerkintä

Lisätiedot

Verkkojen rakentaminen. Lähiverkkojen rakentaminen

Verkkojen rakentaminen. Lähiverkkojen rakentaminen Lähiverkkojen rakentaminen 6 Verkkojen rakentaminen TIETOSÄHKÖ OY Ahertajankatu 2, 04440 Järvenpää puh. (09) 292 5020 e-mail: sales@tietosahko.fi www.tietosahko.fi 41 YLEISKAAPELOINTI - RAKENNE 6.1 Tämän

Lisätiedot

Valokuitutarvikkeet 2013

Valokuitutarvikkeet 2013 Valokuitutarvikkeet 2013 www.optinen.fi Valokuitutarvikkeet 2013 Optinen Oy tarjoaa laadukkaat aktiivi- ja passiivikomponentit valokuituverkkoihin ja palvelee tietoliikennealan ammattilaisia koko maassa.

Lisätiedot

Optinen kiinteistökaapelointi. Eino Jauhiainen

Optinen kiinteistökaapelointi. Eino Jauhiainen Optinen kiinteistökaapelointi Eino Jauhiainen Perustietoa yhtiöstä Nestor Cables Oy valmistaa ja myy sekä optisia että kuparijohtimisia tietoliikenne-, teollisuus- ja erikoiskaapeleita ja valokaapelitarvikkeita

Lisätiedot

Antti Vähälummukka 2010

Antti Vähälummukka 2010 Antti Vähälummukka 2010 Tavoitteet Opiskelija tuntee perusteet erilaisista lähiverkkostandardeista ja protokollista sekä tietää verkoissa käytettävien laitteiden tarkoituksen. Sisältö Tietokoneverkkojen

Lisätiedot

Tietotekniikka Yleiskaapelointijärjestelmät. Kaapelointi on tietoliikennepalvelujen kivijalka

Tietotekniikka Yleiskaapelointijärjestelmät. Kaapelointi on tietoliikennepalvelujen kivijalka Tietotekniikka Yleiskaapelointijärjestelmät Kaapelointi on tietoliikennepalvelujen kivijalka Sisällys Yleiskaapeloinnin perusajatus Yleiskaapeloinnin standardit Yleiskaapeloinnin rakenne ja osat: toimitilakiinteistöissä

Lisätiedot

Teknisiä käsitteitä, lyhenteitä ja määritelmiä

Teknisiä käsitteitä, lyhenteitä ja määritelmiä Teknisiä käsitteitä, lyhenteitä ja määritelmiä Yleistä Asuinkiinteistön monipalveluverkko Asuinkiinteistön viestintäverkko, joka välittää suuren joukon palveluja, on avoin palveluille ja teleyritysten

Lisätiedot

Valokaapelit tele- ja tietoverkoissa

Valokaapelit tele- ja tietoverkoissa Valokaapelit tele- ja tietoverkoissa 1 Sisältö Optiset kuidut ja niiden ominaisuudet Kaapelirakenteet Kaapeleiden testaus Asentaminen, jatkaminen ja päättäminen Kuvia kaapeleiden valmistuksesta 2 Monimuotokuidun

Lisätiedot

Lähiverkkojen rakentaminen

Lähiverkkojen rakentaminen Lähiverkkojen rakentaminen TIESÄHKÖ OY Kaapelointiesimerkkejä 1. Toimitilakiinteistö, jossa on useita yrityksiä/organisaatioita Näille sivuille olemme koonneet periaatteita ja esimerkkejä määräyksen 65

Lisätiedot

S-38.1105 Tietoliikennetekniikan perusteet

S-38.1105 Tietoliikennetekniikan perusteet S-38.1105 Tietoliikennetekniikan perusteet Luento 2 Siirtotiet. OSI-kerrokset 1 ja 2. Timo Smura 30.01.2008 Luennon aiheet Kertausta Verkkojen kerrosmalli: OSI Fyysinen kerros (OSI-mallin 1. kerros) Siirtotiet:

Lisätiedot

ETD Valokuitutarvikkeet

ETD Valokuitutarvikkeet ETD Valokuitutarvikkeet ETD on kuituoptisten passiivikomponenttien valmistaja ja maahantuoja. Yritys on perustettu Suomeen vuonna 2003 palvelemaan tietoliikennealan ammattilaisia koko maassa. Erinomaisen

Lisätiedot

Tietoverkkotuotteet. Suojaamaton Cat6-kaapelointiratkaisu Suojattu Cat6 A. -kaapelointiratkaisu

Tietoverkkotuotteet. Suojaamaton Cat6-kaapelointiratkaisu Suojattu Cat6 A. -kaapelointiratkaisu Tietoverkkotuotteet Suojaamaton Cat6-kaapelointiratkaisu Suojattu Cat6 A -kaapelointiratkaisu Suojaamaton Cat6-kaapelointiratkaisu Parikaapelit Suojaamattomat Cat6 U/UTP-parikaapelit nousu- ja kerroskaapelointiin.

Lisätiedot

S 38.1105 Tietoliikennetekniikan perusteet. Luento 3 Siirtotiet. OSI kerrokset 1 ja 2.

S 38.1105 Tietoliikennetekniikan perusteet. Luento 3 Siirtotiet. OSI kerrokset 1 ja 2. S 38.1105 Tietoliikennetekniikan perusteet Luento 3 Siirtotiet. OSI kerrokset 1 ja 2. Luennon aiheet Kertausta OSI malli OSI mallin 1. kerros (fyysinen kerros) Siirtotiet: kuparikaapeli, valokuitu, radiolinkit

Lisätiedot

Luotettava ja kilpailukykyinen kaapelointijärjestelmä

Luotettava ja kilpailukykyinen kaapelointijärjestelmä Luotettava ja kilpailukykyinen kaapelointijärjestelmä Suojaamaton Cat6-kaapelointiratkaisu n Suojattu Cat6 A -kaapelointiratkaisu Oy Nylund-Group Ab, Tietoverkot ja Valaistus Masalantie 375 02430 MASALA

Lisätiedot

ETD Valokuitutarvikkeet

ETD Valokuitutarvikkeet ETD Valokuitutarvikkeet ETD on kuituoptisten passiivikomponenttien valmistaja ja maahantuoja. Yritys on perustettu Suomeen vuonna 2003 palvelemaan tietoliikennealan ammattilaisia koko maassa. Erinomaisen

Lisätiedot

S-72.3310 Tietoliikenteen siirtomediat

S-72.3310 Tietoliikenteen siirtomediat S-72.3310 Tietoliikenteen siirtomediat Laboratoriotyö A: Johtotutkatyö Esiselostus Päiväys: Ryhmän nro: Nimet: 1. 2. 3. Tutustu huolellisesti Lauri Halmeen kirjan Johtotransmissio ja sähkömagneettinen

Lisätiedot

1. JOHDANTO 3 1.1 Lähtökohdat 3 1.2 Tutkimus-aineisto ja menetelmät 4

1. JOHDANTO 3 1.1 Lähtökohdat 3 1.2 Tutkimus-aineisto ja menetelmät 4 SISÄLTÖ 1. JOHDANTO 3 1.1 Lähtökohdat 3 1.2 Tutkimus-aineisto ja menetelmät 4 2. LÄHIVERKKO 5 2.1 Mikä on lähiverkko? 5 2.2 Lähiverkon muodot eli topologiat 6 2.3 Protokollat 7 2.3.1 OSI-viitemalli 8 2.3.2

Lisätiedot

Määräys 25 E/2008 M kiinteistön sisäjohtoverkosta vaikuttaa myös antenniasennuksiin

Määräys 25 E/2008 M kiinteistön sisäjohtoverkosta vaikuttaa myös antenniasennuksiin Määräys 25 E/2008 M kiinteistön sisäjohtoverkosta vaikuttaa myös antenniasennuksiin Toiminnanjohtaja Tauno Hovatta Satelliitti- ja antenniliitto SANT ry sant@sant.fi www.sant.fi 12.11.2009 Satelliitti-

Lisätiedot

OPTISET KUIDUT. KEMIA JA YMPÄRISTÖ Jesse Peurala ja Reijo Tolonen 0401422 ja 0501128 TP05S, ryhmä C

OPTISET KUIDUT. KEMIA JA YMPÄRISTÖ Jesse Peurala ja Reijo Tolonen 0401422 ja 0501128 TP05S, ryhmä C OPTISET KUIDUT KEMIA JA YMPÄRISTÖ Jesse Peurala ja Reijo Tolonen 0401422 ja 0501128 TP05S, ryhmä C SISÄLLYS SISÄLLYS...2 1 Johdanto...1 2 Valon taittuminen...1 3 Optisten kuitujen lasi ja kuidun rakenne...2

Lisätiedot

OSI malli. S 38.188 Tietoliikenneverkot S 2000. Luento 2: L1, L2 ja L3 toiminteet

OSI malli. S 38.188 Tietoliikenneverkot S 2000. Luento 2: L1, L2 ja L3 toiminteet M.Sc.(Tech.) Marko Luoma (1/38) S 38.188 Tietoliikenneverkot S 2000 Luento 2: L1, L2 ja L3 toiminteet OSI malli M.Sc.(Tech.) Marko Luoma (2/38) OSI malli kuvaa kommunikaatiota erilaisten protokollien mukaisissa

Lisätiedot

OPINNÄYTETYÖ - AMMATTIKORKEAKOULUTUTKINTO TEKNIIKAN JA LIIKENTEEN ALA OPTISET VERKOT. Ville Juntunen T E K I J Ä :

OPINNÄYTETYÖ - AMMATTIKORKEAKOULUTUTKINTO TEKNIIKAN JA LIIKENTEEN ALA OPTISET VERKOT. Ville Juntunen T E K I J Ä : OPINNÄYTETYÖ - AMMATTIKORKEAKOULUTUTKINTO TEKNIIKAN JA LIIKENTEEN ALA OPTISET VERKOT T E K I J Ä : Ville Juntunen SAVONIA-AMMATTIKORKEAKOULU OPINNÄYTETYÖ Tiivistelmä Koulutusala Tekniikan ja liikenteen

Lisätiedot

OPTINEN TIEDONSIIRTO KUITUVERKOSSA

OPTINEN TIEDONSIIRTO KUITUVERKOSSA OPTINEN TIEDONSIIRTO KUITUVERKOSSA Juuso Raatikainen Opinnäytetyö Huhtikuu 2011 Sähkötekniikka koulutusohjelma Talotekniikan suuntautumisvaihtoehto Tampereen ammattikorkeakoulu 2 TIIVISTELMÄ Tampereen

Lisätiedot

kaapelointijärjestelmä

kaapelointijärjestelmä Luotettava ja kilpailukykyinen kaapelointijärjestelmä Suojaamaton Cat6-kaapelointiratkaisu n Suojattu Cat6 A -kaapelointiratkaisu Oy Nylund-Group Ab, Talotekniikka Masalantie 375 02430 MASALA Vaihde (myynti)

Lisätiedot

1 Määrittele seuraavat langattoman tiedonsiirron käsitteet.

1 Määrittele seuraavat langattoman tiedonsiirron käsitteet. 1 1 Määrittele seuraavat langattoman tiedonsiirron käsitteet. Radiosignaalin häipyminen. Adaptiivinen antenni. Piilossa oleva pääte. Radiosignaali voi edetä lähettäjältä vastanottajalle (jotka molemmat

Lisätiedot

Chapter 5 Link Layer and LANs

Chapter 5 Link Layer and LANs Chapter 5 Link Layer and LANs A note on the use of these ppt slides: We re making these slides freely available to all (faculty, students, readers). They re in PowerPoint form so you can add, modify, and

Lisätiedot

OPTISEN VERKON SUUNNITTELU JA RAKENNUS

OPTISEN VERKON SUUNNITTELU JA RAKENNUS Opinnäytetyö (AMK) Elektroniikka Tietoliikennejärjestelmät 2013 Joni Vikatmaa OPTISEN VERKON SUUNNITTELU JA RAKENNUS OPINNÄYTETYÖ (AMK) TIIVISTELMÄ TURUN AMMATTIKORKEAKOULU Elektroniikka Tietoliikennejärjestelmät

Lisätiedot

TEKNIIKKA JA LIIKENNE. Tietotekniikka. Tietoliikennetekniikka INSINÖÖRITYÖ KIINTEISTÖJEN YLEISKAAPELOINTI

TEKNIIKKA JA LIIKENNE. Tietotekniikka. Tietoliikennetekniikka INSINÖÖRITYÖ KIINTEISTÖJEN YLEISKAAPELOINTI TEKNIIKKA JA LIIKENNE Tietotekniikka Tietoliikennetekniikka INSINÖÖRITYÖ KIINTEISTÖJEN YLEISKAAPELOINTI Työn tekijä: Pekka Pitkänen Työn ohjaajat: Ismo Juutilainen Työ hyväksytty:.. 2010 Jukka Louhelainen

Lisätiedot

Tietoliikenteen perusteet. Langaton linkki

Tietoliikenteen perusteet. Langaton linkki Tietoliikenteen perusteet Langaton linkki Kurose, Ross: Ch 6.1, 6.2, 6.3 (ei:6.2.1, 6.3.4 ja 6.3.5) Tietoliikenteen perusteet /2007/ Liisa Marttinen 1 Sisältö Langattoman linkin ominaisuudet Lnagattoman

Lisätiedot

(AMK) Opinnäytetyö. Elektroniikka. Tietoliikennejärjestelmät. Tero Lindholm KUITU KOTIIN -VERKOT

(AMK) Opinnäytetyö. Elektroniikka. Tietoliikennejärjestelmät. Tero Lindholm KUITU KOTIIN -VERKOT Opinnäytetyö (AMK) Elektroniikka Tietoliikennejärjestelmät 2013 Tero Lindholm KUITU KOTIIN -VERKOT ii OPINNÄYTETYÖ (AMK) TIIVISTELMÄ Turun ammattikorkeakoulu Elektroniikka Tietoliikennejärjestelmät 2013

Lisätiedot

Kotitalouksien kiinteät internet - liittymät. Tero Karttunen Oy Mikrolog Ltd

Kotitalouksien kiinteät internet - liittymät. Tero Karttunen Oy Mikrolog Ltd Kotitalouksien kiinteät internet - liittymät Tero Karttunen Oy Mikrolog Ltd Kotitalouden internet - toivelista! Edulliset käyttökustannukset! Helppo, edullinen käyttöönotto! Kiinteä internet-yhteys! Toimiva!

Lisätiedot

Tietoliikenteen perusteet. Langaton linkki

Tietoliikenteen perusteet. Langaton linkki Tietoliikenteen perusteet Langaton linkki Kurose, Ross: Ch 6.1, 6.2, 6.3 (ei:6.2.1, 6.3.4 ja 6.3.5) Tietoliikenteen perusteet /2007/ Liisa Marttinen 1 Sisältö Langattoman linkin ominaisuudet Lnagattoman

Lisätiedot

Nylund Kotiverkko. Täydellinen kaapelointijärjestelmä asuntojen tietoverkkoratkaisuksi.

Nylund Kotiverkko. Täydellinen kaapelointijärjestelmä asuntojen tietoverkkoratkaisuksi. Nylund Kotiverkko Täydellinen kaapelointijärjestelmä asuntojen tietoverkkoratkaisuksi. Oy Nylund-Group Ab, Talotekniikka Masalantie 7 020 MASALA Vaihde (myynti) puh. 010 217 000 asiakaspalvelu@nylund.fi

Lisätiedot

TW- EAV510 ketjutustoiminto (WDS): Kaksi TW- EAV510 laitetta

TW- EAV510 ketjutustoiminto (WDS): Kaksi TW- EAV510 laitetta TW- EAV510 ketjutustoiminto (WDS): Kaksi TW- EAV510 laitetta WDS- VERKON RAKENTAMINEN OSA 1: JOHDANTO WDS- tekniikalla voidaan jatkaa langatonta verkkoa käyttämällä tukiasemia siltana, jolloin verkkoa

Lisätiedot

Anvia Oyj. Alueverkon Ethernet Palvelukuvaus. Voimassa 1.3.2013 alkaen toistaiseksi

Anvia Oyj. Alueverkon Ethernet Palvelukuvaus. Voimassa 1.3.2013 alkaen toistaiseksi Anvia Oyj Alueverkon Ethernet Palvelukuvaus Voimassa alkaen toistaiseksi 2(7) SISÄLLYSLUETTELO 1 YLEISTÄ... 3 2 PALVELUN TOTEUTUS... 3 2.1 RUNKOVERKON ETHERNET LIITÄNTÄ... 4 2.2 ALUEVERKON ETHERNET -LIITTYMÄ...

Lisätiedot

VALMISKAAPELITUOTTEET

VALMISKAAPELITUOTTEET VALMISKAAPELITUOTTEET Kuitu kotiin Laajakaistaverkot Orbis Oy - Valmiskaapelituotteet 2015 1 Orbiksen osaaminen Orbiksella on yli 25 vuoden kokemus valokuitutuotteiden valmistamisesta ja tuotteitamme käyttävät

Lisätiedot

Tietokone. Tietokone ja ylläpito. Tietokone. Tietokone. Tietokone. Tietokone

Tietokone. Tietokone ja ylläpito. Tietokone. Tietokone. Tietokone. Tietokone ja ylläpito computer = laskija koostuu osista tulostuslaite näyttö, tulostin syöttölaite hiiri, näppäimistö tallennuslaite levy (keskusyksikössä) Keskusyksikkö suoritin prosessori emolevy muisti levy Suoritin

Lisätiedot

TIETOVERKOT ja YLEISKAAPELOINTI

TIETOVERKOT ja YLEISKAAPELOINTI TIETOVERKOT ja YLEISKAAPELOINTI H. Honkanen KÄSITTEITÄ JA MÄÄRITELMIÄ Määritelmiä Bittivirhesuhde ( BER ) Ilmaisee virheellisten bittien määrän koko bittimäärän suhteen Kanava Yleiskaapelointijärjestelmän

Lisätiedot

INTERNET-yhteydet E L E C T R O N I C C O N T R O L S & S E N S O R S

INTERNET-yhteydet E L E C T R O N I C C O N T R O L S & S E N S O R S INTERNET-yhteydet IP-osoite IP-osoitteen tarkoituksena on yksilöidä laite verkossa. Ip-osoite atk-verkoissa on sama kuin puhelinverkossa puhelinnumero Osoite on muotoa xxx.xxx.xxx.xxx(esim. 192.168.0.1)

Lisätiedot

PHPOY ALUEVERKON ETHERNET PALVELUKUVAUS

PHPOY ALUEVERKON ETHERNET PALVELUKUVAUS PHPOY ALUEVERKON ETHERNET PALVELUKUVAUS Voimassa alkaen toistaiseksi 1. Yleistä Ethernet liittymä sisältää liitäntäyhteyden asiakkaan toimipisteeseen, L2-tason VPN-palvelun Pohjois- Hämeen Puhelin Oy:n

Lisätiedot

VALOKAAPELIKOULUTUSTA YRITYSKOHTAISESTI

VALOKAAPELIKOULUTUSTA YRITYSKOHTAISESTI 1(7) VALOKAAPELIKOULUTUSTA YRITYSKOHTAISESTI Oheen on koottu yrityskohtainen valokaapelikoulutuspaketti, joka koostuu viidestä kurssista: VALOKAAPELIEN KÄSITTELY KUITUJEN JATKAMINEN ja PÄÄTTÄMINEN VALOKAAPELIYHTEYKSEIN

Lisätiedot

Tapio Härkönen OPTISET LIITYNTÄVERKOT

Tapio Härkönen OPTISET LIITYNTÄVERKOT Tapio Härkönen OPTISET LIITYNTÄVERKOT OPTISET LIITYNTÄVERKOT Tapio Härkönen Opinnäytetyö Kevät 2013 Tietotekniikan koulutusohjelma Oulun seudun ammattikorkeakoulu TIIVISTELMÄ Oulun seudun ammattikorkeakoulu

Lisätiedot

Matti Ukkonen. Opinnäytetyö Lokakuu 2011 Tietotekniikka koulutusohjelma Tietoliikenne ja verkot suuntautumisvaihtoehto Tampereen ammattikorkeakoulu

Matti Ukkonen. Opinnäytetyö Lokakuu 2011 Tietotekniikka koulutusohjelma Tietoliikenne ja verkot suuntautumisvaihtoehto Tampereen ammattikorkeakoulu NOPEAT KAAPELOINNIT (1-1010 Gbit) Matti Ukkonen Opinnäytetyö Lokakuu 2011 Tietotekniikka koulutusohjelma Tietoliikenne ja verkot suuntautumisvaihtoehto Tampereen ammattikorkeakoulu 2 TIIVISTELMÄ Tampereen

Lisätiedot

KIINTEISTÖJEN TELEKAAPELIT

KIINTEISTÖJEN TELEKAAPELIT KIINTEISTÖJEN TELEKAAPELIT Joonas Suhonen Opinnäytetyö Huhtikuu 2012 Sähkötekniikan koulutusohjelma Sähköisen talotekniikan suuntautumisvaihtoehto TIIVISTELMÄ Tampereen ammattikorkeakoulu Sähkötekniikan

Lisätiedot

YLEISKAAPELOINTIJÄRJESTELMÄN JA PUHELINSISÄJOHTOVERKON KUNTOTUTKIMUSOHJE

YLEISKAAPELOINTIJÄRJESTELMÄN JA PUHELINSISÄJOHTOVERKON KUNTOTUTKIMUSOHJE Julkaisija: Sähkötieto ry Kustantaja: Sähköinfo Oy Harakantie 18, PL 55, 02601 Espoo Puhelin (09) 547 610 Copyright: Sähkötieto ry Kopioiminen sallittu omaan käyttöön. ST YLEISKAAPELOINTI- JÄRJESTELMÄN

Lisätiedot

Netemul -ohjelma Tietojenkäsittelyn koulutusohjelma 31.10.2011

Netemul -ohjelma Tietojenkäsittelyn koulutusohjelma 31.10.2011 Tietojenkäsittelyn koulutusohjelma ICT1TN002 1/6 Tietokone ja tietoverkot 1 ICT1TN002 Harjoitus lähiverkon toiminnasta Tässä harjoituksessa tutustutaan lähiverkon toimintaan Netemul ohjelman avulla. Ohjelmassa

Lisätiedot

Ongelmallinen Ethernet

Ongelmallinen Ethernet Ongelmallinen Ethernet Kari Seppänen Kari.Seppanen@vtt.fi Johdanto Sisältö Mikä Ethernet oikeastaan on? Toimisto-Ethernet Skaalautuvuus, vikasietoisuus ja tietoturva Spanning tree protocol -parannukset

Lisätiedot

TIETOVERKOT ja YLEISKAAPELOINTI

TIETOVERKOT ja YLEISKAAPELOINTI TIETOVERKOT ja YLEISKAAPELOINTI H. Honkanen KÄSITTEITÄ JA MÄÄRITELMIÄ Määritelmiä Bittivirhesuhde ( BER ) Ilmaisee virheellisten bittien määrän koko bittimäärän suhteen Kanava Yleiskaapelointijärjestelmän

Lisätiedot

xdsl Operaattorihinnasto

xdsl Operaattorihinnasto 1. Alajärven Puhelinosuuskunnan xdsl -operaattorilaajakaistayhteydet... 2 1.1 xdsl -yhteyksien tuotekuvaus... 2 1.2 Tuotteiden toimitusaika... 3 1.3 Tuotteiden hinnoittelu... 3 1.3.1 ATM/ETHERNET-alueverkon

Lisätiedot

Reititys. Reititystaulukko. Virtuaalipiirin muunnostaulukko. Datasähkeverkko. virtuaalipiiriverkko. Eri verkkotekniikoita

Reititys. Reititystaulukko. Virtuaalipiirin muunnostaulukko. Datasähkeverkko. virtuaalipiiriverkko. Eri verkkotekniikoita Siirtoaika Sanoman siirto paketteina: ei etenemisviivettä, ei jonotuksia Linkkien määrän vaikutus Linkkien määrän n vaikutus = siirtoajan n-kertaistuminen Siirtoaika 1 2 3 4 1 2 3 4 Sanoman siirto: ei

Lisätiedot

Linkkikerros: Ethernet ja WLAN

Linkkikerros: Ethernet ja WLAN Linkkikerros: Ethernet ja WLAN Matti Siekkinen T-110.2100 Johdatus tietoliikenteeseen kevät 2013 Viime luennolla Verkkokerros on Internetissä käytännössä IP Tällä hetkellä v4 vielä dominoi, v6 käyttöönotto

Lisätiedot

Tekninen Tuki. Access Point asennusohje

Tekninen Tuki. Access Point asennusohje Access Point asennusohje Langattoman signaalin kantoaluetta on kätevä laajentaa Access Pointia ja ns. siltausta käyttämällä. Access Pointin pohjassa on WAN MAC Address (MAC osoite). Kirjoita tämä ylös

Lisätiedot

FibrePlus tuotevalikoimaa voidaan käyttää perinteisissä yleiskaapelointijärjestelmä asennuksissa ja keskitetyissä optisen kuidun asennuksissa

FibrePlus tuotevalikoimaa voidaan käyttää perinteisissä yleiskaapelointijärjestelmä asennuksissa ja keskitetyissä optisen kuidun asennuksissa FibrePlus tuotevalikoimaa voidaan käyttää perinteisissä yleiskaapelointijärjestelmä asennuksissa ja keskitetyissä optisen kuidun asennuksissa Luotettava ääni hämmennyksen maailmassa BrandRex on saavuttanut

Lisätiedot

KUITUKAAPELOINTI KUITUKAAPELOINTI KAAPELIRAKENTEET KUITUKAAPELIVERKKO

KUITUKAAPELOINTI KUITUKAAPELOINTI KAAPELIRAKENTEET KUITUKAAPELIVERKKO KUITUKAAPELOINTI Valokuitutekniikkaa on käytetty puhelinyhteykiä jo vuoia en mahdollitamien pitkien välimatkojen takia. Vähitellen en käyttö on yleitynyt myö kiinteitön yleikaapeloinnia. Kuidun liääntynyt

Lisätiedot

TIETOKONE JA VERKOT IT PC & NETWORK SUPPORT TAITAJA 2001 LAHTI KAAPELOINTITYÖ

TIETOKONE JA VERKOT IT PC & NETWORK SUPPORT TAITAJA 2001 LAHTI KAAPELOINTITYÖ TIETOKONE JA VERKOT IT PC & NETWORK SUPPORT TAITAJA 2001 LAHTI KAAPELOINTITYÖ Kaapelointi / Torstai iltapäivä (12.00-16.00) 1. Tehtävän kuvaus Torstain tehtävässä on tarkoitus asentaa työpisteeseen standardin

Lisätiedot

Parikaapelin ominaisuuksiin vaikuttaa siis:

Parikaapelin ominaisuuksiin vaikuttaa siis: HEIKOIN LENKKI Tarkastelen tässä artikkelissa Ethernet-tekniikoita, markkinoilla olevia kaapelointijärjestelmiä ja asennukseen liittyviä ongelmia. Tähän ovat innoittaneet runsas keskustelu kaapeloinnin

Lisätiedot

LAAJAKAISTAVERKOT ASUINKIINTEISTÖISSÄ Kiinteiden verkkojen urakointi

LAAJAKAISTAVERKOT ASUINKIINTEISTÖISSÄ Kiinteiden verkkojen urakointi LAAJAKAISTAVERKOT ASUINKIINTEISTÖISSÄ Kiinteiden verkkojen urakointi LAHDEN AMMATTIKORKEAKOULU Tietotekniikan koulutusohjelma Tietoliikennetekniikka Opinnäytetyö Kevät 2006 Pekka Poutanen Lahden ammattikorkeakoulu

Lisätiedot

Siltojen haitat. Yleisesti edut selvästi suuremmat kuin haitat 2/19/2003 79. Kytkin (switch) Erittäin suorituskykyisiä, moniporttisia siltoja

Siltojen haitat. Yleisesti edut selvästi suuremmat kuin haitat 2/19/2003 79. Kytkin (switch) Erittäin suorituskykyisiä, moniporttisia siltoja Siltojen haitat sillat puskuroivat ja aiheuttavat viivettä ei vuonsäätelyä => sillan kapasiteetti voi ylittyä kehysrakenteen muuttaminen => virheitä jää havaitsematta Yleisesti edut selvästi suuremmat

Lisätiedot

Nexans seuraa kotiin saakka

Nexans seuraa kotiin saakka www.nexans.fi Kuitua kotiin kaivataan Nexans seuraa kotiin saakka Viime vuosina Nexans on ollut mukana rakentamassa infrastruktuuria uusia tiedonsiirtoväyliä varten mm. kaupunkiverkkojen muodossa. Nyt

Lisätiedot

KAAPELITESTERI / PAIKANNIN TRIFITEK TR-383 PIKAKÄYTTÖOHJE V1.0

KAAPELITESTERI / PAIKANNIN TRIFITEK TR-383 PIKAKÄYTTÖOHJE V1.0 KAAPELITESTERI / PAIKANNIN TRIFITEK TR-383 PIKAKÄYTTÖOHJE V1.0 Trifitek Finland Oy 2011 1. YLEISTÄ TR-838 on monikäyttöinen LCD kaapelitesteri / hakulaite. Tuote koostuu lähettimestä, vastaanottimesta

Lisätiedot

Linkkikerros: Ethernet ja WLAN

Linkkikerros: Ethernet ja WLAN Linkkikerros: Ethernet ja WLAN Matti Siekkinen T-110.2100 Johdatus tietoliikenteeseen kevät 2012 Viime luennolla Verkkokerros on Internetissä käytännössä IP Tällä hetkellä versio 4, versio 6 tulossa IP

Lisätiedot

CISCO-VERKOT JA 3. KERROKSEN KYTKIMET

CISCO-VERKOT JA 3. KERROKSEN KYTKIMET Aki Timonen CISCO-VERKOT JA 3. KERROKSEN KYTKIMET Opinnäytetyö Tietotekniikka Toukokuu 2012 KUVAILULEHTI Opinnäytetyön päivämäärä 18.5.2012 Tekijä(t) Timonen Aki Juhani Koulutusohjelma ja suuntautuminen

Lisätiedot

CISCO AIRONET 1131AG -TUKIASEMA

CISCO AIRONET 1131AG -TUKIASEMA CISCO AIRONET 1131AG -TUKIASEMA Asennus ja käyttöönotto -ohjeet 8.10.2010 Jaakko Helskyaho CISCO AIRONET 1131AG 2 (7) SISÄLLYSLUETTELO 1 ASENNUS... 3 1.1 Kannen avaaminen... 3 1.2 Tukiaseman liitännät...

Lisätiedot

..128.214.4.29.. itää saada selville P-osoitetta vastaava erkko-osoite. leislähetyksenä ysely: Kenen IPsoite. IP-paketissa on vain vastaanottajan

..128.214.4.29.. itää saada selville P-osoitetta vastaava erkko-osoite. leislähetyksenä ysely: Kenen IPsoite. IP-paketissa on vain vastaanottajan ..128.214.4.29.. IP-paketissa on vain vastaanottajan IPosoite A B:n verkkoosoite..128.214.4.29.. B 128.214.4.29 66-55-44-33 22-11 itää saada selville P-osoitetta vastaava erkko-osoite. leislähetyksenä

Lisätiedot

TeleWell TW-EA711 ADSL modeemi & reititin ja palomuuri. Pikaohje

TeleWell TW-EA711 ADSL modeemi & reititin ja palomuuri. Pikaohje TeleWell TW-EA711 ADSL modeemi & reititin ja palomuuri Pikaohje Pikaohje Myyntipaketin sisältö 1. TeleWell TW-EA711 ADSL modeemi & palomuuri 2. AC-DC sähköverkkomuuntaja 3. RJ-11 puhelinjohto ja suomalainen

Lisätiedot

KIINTEISTÖJEN TIETOLIIKENNERATKAISUJA

KIINTEISTÖJEN TIETOLIIKENNERATKAISUJA TAMPEREEN AMMATTIKORKEAKOULU Tietotekniikan koulutusohjelma Tietoliikennetekniikka Opinnäytetyö KIINTEISTÖJEN TIETOLIIKENNERATKAISUJA Työn ohjaaja: Yliopettaja Mauri Inha Tampere 12/2010 ii TAMPEREEN AMMATTIKORKEAKOULU

Lisätiedot

Taloyhtiön laajakaistan käyttöohje, Tekniikka: Ethernet. Käyttöjärjestelmä: Windows XP

Taloyhtiön laajakaistan käyttöohje, Tekniikka: Ethernet. Käyttöjärjestelmä: Windows XP Taloyhtiön laajakaistan käyttöohje, Tekniikka: Ethernet Käyttöjärjestelmä: Windows XP Espoon Taloyhtiöverkot Oy, 2010 Tervetuloa Espoon Taloyhtiöverkkojen laajakaistan käyttäjäksi! Tässä ohjeessa opastetaan,

Lisätiedot

Internet-yhteydet maanläheisesti Combi Cool talvipäivät 2010

Internet-yhteydet maanläheisesti Combi Cool talvipäivät 2010 Internet-yhteydet maanläheisesti Combi Cool talvipäivät 2010 1 Sisältö Sisällysluettelo: IP-osoite Erilaisia internet liittymiä Muuttuva IP-osoite (dynaaminen) Kiinteä IP-osoite (staattinen) Port forwarding

Lisätiedot

Nylund Group Energia, ekologisuus, elinkaari. Jyrki Laine tuotepäällikkö

Nylund Group Energia, ekologisuus, elinkaari. Jyrki Laine tuotepäällikkö Nylund Group Energia, ekologisuus, elinkaari Jyrki Laine tuotepäällikkö Tehtävämme Nylund on suomalainen, vakavarainen ja kasvava perheyritys. Myymme tietoverkkojen ja valaistuksen kokonaisratkaisuja sekä

Lisätiedot

CLICKTRONIC VÄLIJOHDOT

CLICKTRONIC VÄLIJOHDOT CR70399 CR70401 CR70402 CR70403 CR70404 CR70405 CR70407 CR70408 7, 1 CR70465 CR70467 CR70468 CR70469 CR70470 CR70471 CR70473 CR70474 7, 1 Antennikaapeli (IEC-uros/IEC-naaras) antenni- tai kaapelivastaanottimien

Lisätiedot

Linux. Alkutarkistukset

Linux. Alkutarkistukset Linux Alkutarkistukset Kytkentäkaapeli Kytkentäkaapelia voidaan nimittää myös esim. CAT 5 kaapeliksi tai verkkokaapeliksi. Kytkentäkaapeli ei yleensä kuulu vakiona uuden mikron tai verkkokortin varustuksiin.

Lisätiedot

Foscam kameran asennus ilman kytkintä/reititintä

Foscam kameran asennus ilman kytkintä/reititintä Foscam kameran asennus ilman kytkintä/reititintä IP laitteiden asennus tapahtuu oletusarvoisesti käyttäen verkkokaapelointia. Kaapeli kytketään kytkimeen tai suoraan reittimeen, josta laite saa IP -osoitetiedot,

Lisätiedot

Siirtotiet (Siirtomedia)

Siirtotiet (Siirtomedia) CT30A2002 Tietoliikennetekniikan perusteet Siirtotiet (Siirtomedia) 1 Yleistä siirtoteistä Käydään läpi fyysiset ominaisuudet, sovelluskohteet ja pääpiirteet siirron kannalta Siirtotiet, joilla tietoa

Lisätiedot

Projektina gradu. Miten? Missä? Milloin? Miksi?

Projektina gradu. Miten? Missä? Milloin? Miksi? Projektina gradu Miten? Missä? Milloin? Miksi? Sisältö Johdanto Storage Area Networks SCSI ja Fibre Channel Multiprotokollareititys Esimerkkitoteutus Yhteenveto Storage Domain Tietokanta (dbms) Sovellukset

Lisätiedot

Created by Neevia docuprinter LT trial version http://www.neevia.com Created by Neevia docuprinter LT trial version

Created by Neevia docuprinter LT trial version http://www.neevia.com Created by Neevia docuprinter LT trial version KUVAUS 1 (7) VAKKA-SUOMEN PUHELIN OY:N ETHERNET DSL OPERAATTORITUOTE PALVELUKUVAUS 1.6.2008 Created by Neevia docuprinter LT trial version KUVAUS 2 (7) 1 Vakka-Suomen Puhelin Oy:n Operaattori Ethernet

Lisätiedot

TUKKUTASON LAAJAKAISTAPALVELUN OPERAATTORIHINNASTO 1.2.2013

TUKKUTASON LAAJAKAISTAPALVELUN OPERAATTORIHINNASTO 1.2.2013 Sivu 1/5 TUKKUTASON LAAJAKAISTAPALVELUN OPERAATTORIHINNASTO 1.2.2013 Blue Lake Communication Oy (myöhemmin BLC) tarjoaa toiselle teleyritykselle (myöhemmin Operaattoriasiakas) tuotteita ja palveluja HMV

Lisätiedot

LÄHI- JA REITITINVERKOT

LÄHI- JA REITITINVERKOT Atte Silventoinen LÄHI- JA REITITINVERKOT Opinnäytetyö Tietotekniikan koulutusohjelma Maaliskuu 2012 KUVAILULEHTI Opinnäytetyön päivämäärä 9.3.2012 Tekijä(t) Silventoinen Atte Petteri Koulutusohjelma ja

Lisätiedot

OPERAATTORILAAJAKAISTA HINNASTO JA PALVELUKUVAUS 1.6.2015

OPERAATTORILAAJAKAISTA HINNASTO JA PALVELUKUVAUS 1.6.2015 1 (11) MPY Palvelut Oyj Mikonkatu 16 50100 Mikkeli OPERAATTORILAAJAKAISTA HINNASTO JA PALVELUKUVAUS 1.6.2015 MPY Palvelut Oyj Y-tunnus 1570688-2 Kotipaikka Mikkeli 2 (11) SISÄLLYSLUETTELO 1 Yleiskuvaus...

Lisätiedot

Sisäverkon kaapelointi

Sisäverkon kaapelointi Sisäverkon kaapelointi Kaapeli sisälle ja ulos Useista rakennuksista koostuvien kiinteistöjen kaapelivalinta on erityisen haasteellista, kun tarvitaan oikeanlaiset kaapelit kolmelle verkolle ja kahteen

Lisätiedot

Elisa Ethernet nielu- ja etäliittymä palvelu

Elisa Ethernet nielu- ja etäliittymä palvelu 1(9) Elisa Ethernet nielu- ja etäliittymä palvelu Elisa Ethernet nielu-etäliittymä palvelu on edistyksellinen tapa toteuttaa point-to-point tyyppisiä yhteyksiä. Nielu-etäliiittymä -palvelu toteuttaa ns.

Lisätiedot

Opinnäytetyön Loppuseminaari 18.4.2013 klo 8

Opinnäytetyön Loppuseminaari 18.4.2013 klo 8 Opinnäytetyön Loppuseminaari 18.4.2013 klo 8 Opinnäytetyön nimi: CWDM-migraatio SimuNetiin Joonas Hasu TI09TIVE Toimeksiantaja yritys: KYMP Oy Ohjaava opettaja: Martti Kettunen Työ liittyy hankkeeseen:

Lisätiedot

Kenttävalokaapelit ja tarvikkeet

Kenttävalokaapelit ja tarvikkeet Kenttävalokaapelit ja tarvikkeet Kaapelit suomalaisiin olosuhteisiin Nestor Cables kehittää, valmistaa ja myy kevyitä ja kestäviä optisia kaapeleita turvallisuus- ja puolustustarkoituksiin sekä erilaisiin

Lisätiedot

Taloyhtiön laajakaistan käyttöohje, Tekniikka: Ethernet. Käyttöjärjestelmä: Mac OS X

Taloyhtiön laajakaistan käyttöohje, Tekniikka: Ethernet. Käyttöjärjestelmä: Mac OS X Taloyhtiön laajakaistan käyttöohje, Tekniikka: Ethernet Käyttöjärjestelmä: Mac OS X Espoon Taloyhtiöverkot, 2010 Ohjeet laajakaistaverkon käyttöön ottamiseksi Tietokone kytketään huoneistossa olevaan ATK-rasiaan

Lisätiedot

Tietoliikenteen perusteet. Langaton linkki. Kurose, Ross: Ch 6.1, 6.2, 6.3. (ei: 6.2.1, 6.3.4 ja 6.3.5)

Tietoliikenteen perusteet. Langaton linkki. Kurose, Ross: Ch 6.1, 6.2, 6.3. (ei: 6.2.1, 6.3.4 ja 6.3.5) Tietoliikenteen perusteet Langaton linkki Kurose, Ross: Ch 6.1, 6.2, 6.3 (ei: 6.2.1, 6.3.4 ja 6.3.5) Tietoliikenteen perusteet /2008/ Liisa Marttinen 1 Sisältö Langattoman linkin ominaisuudet Langattoman

Lisätiedot

Chapter 5 Link Layer and LANs

Chapter 5 Link Layer and LANs Chapter 5 Link Layer and LANs A note on the use of these ppt slides: We re making these slides freely available to all (faculty, students, readers). They re in PowerPoint form so you can add, modify, and

Lisätiedot

1 YLEISKUVAUS... 2. 1.1 Kaapelikaistaliittymä... 2. 1.2 Palvelun rajoitukset... 2 2 PALVELUKOMPONENTIT... 3. 2.1 Päätelaite... 3. 2.2 Nopeus...

1 YLEISKUVAUS... 2. 1.1 Kaapelikaistaliittymä... 2. 1.2 Palvelun rajoitukset... 2 2 PALVELUKOMPONENTIT... 3. 2.1 Päätelaite... 3. 2.2 Nopeus... Palvelukuvaus 1 Sisällysluettelo 1 YLEISKUVAUS... 2 1.1 Kaapelikaistaliittymä... 2 1.2 Palvelun rajoitukset... 2 2 PALVELUKOMPONENTIT... 3 2.1 Päätelaite... 3 2.2 Nopeus... 3 2.3 IP- osoitteet... 3 3 TOIMITUS

Lisätiedot

Vakka-Suomen Puhelin Oy:n yhteyshinnasto ja palvelukuvaus operaattoreille 1.1.2014. Sivu 1/11

Vakka-Suomen Puhelin Oy:n yhteyshinnasto ja palvelukuvaus operaattoreille 1.1.2014. Sivu 1/11 Vakka-Suomen Puhelin Oy:n yhteyshinnasto ja palvelukuvaus operaattoreille 1.1.2014 Sivu 1/11 Sivu 2/11 1. Analoginen 2-johtiminen tilaajayhteys, tavanomainen laatu... 3 1.1 Tuotekuvaus... 3 1.2 Hinnat...

Lisätiedot

Linkkikerros 1: perusteet

Linkkikerros 1: perusteet Linkkikerros 1: perusteet CSE-C2400 Tietokoneverkot 8.3.2016 Sanna Suoranta ja Matti Siekkinen Osa sisällöstä adaptoitu seuraavista lähteistä: J.F. Kurose and K.W. Ross: Computer Networking: A Top-Down

Lisätiedot

Käyttö- ja asennusohje

Käyttö- ja asennusohje 11.8.2015 V1.0 Käyttö- ja asennusohje GMU391 Etäluentalaite ionsign Oy PL 246, Valtakatu 9-11, 26100 Rauma ionsign@ionsign.fi, p. 02 822 0097 Y-tunnus 2117449-9, VAT FI21174499 GMU391 ETÄLUENTALAITE 1

Lisätiedot

ASENNUS GOLDen GATE, TBLZ-1/2-1-3-41

ASENNUS GOLDen GATE, TBLZ-1/2-1-3-41 ASENNUS GOLDen GATE, TBLZ-1/2-1-3-41 1. YLEISTÄ Tiedonsiirtoyksikkö TBLZ-1/2-1-3-41 on tarkoitettu GOLDilmankäsittelykoneeseen malleihin 4, A ja B. Yksikkö koostuu seuraavista osista: 1. 4-moduulinen standardikotelo

Lisätiedot

Tulostimen sisäisen ethernet-verkkovalmiuden ansiosta voit yhdistää tulostimen suoraan ethernet-verkkoon ilman ulkoista tulostuspalvelinta.

Tulostimen sisäisen ethernet-verkkovalmiuden ansiosta voit yhdistää tulostimen suoraan ethernet-verkkoon ilman ulkoista tulostuspalvelinta. ethernet-sisällysluettelo ethernet-yhteys Tulostimen sisäisen ethernet-verkkovalmiuden ansiosta voit yhdistää tulostimen suoraan ethernet-verkkoon ilman ulkoista tulostuspalvelinta. Saat lisätietoja tulostimen

Lisätiedot

Suurin sallittu vetovoima Pienin sallittu taivutussäde vedon aikana ja lopullisessa asennuksessa Pienin sallittu asennuslämpötila

Suurin sallittu vetovoima Pienin sallittu taivutussäde vedon aikana ja lopullisessa asennuksessa Pienin sallittu asennuslämpötila OHJEITA ASENNUKSEEN Yleiskaapelointi täyttää standardin vaatimukset ja toimii luotettavasti vain, jos oikean suunnittelun ja oikeiden komponenttivalintojen lisäksi se on myös asennettu huolella ja ammattitaidolla.

Lisätiedot

VALOKUITUVERKON SUUNNITTELU HAJA-ASUTUSALUEELLA

VALOKUITUVERKON SUUNNITTELU HAJA-ASUTUSALUEELLA VALOKUITUVERKON SUUNNITTELU HAJA-ASUTUSALUEELLA Orimattila - Myrskylä - Lapinjärvi LAHDEN AMMATTIKORKEAKOULU Tekniikan ala Tietotekniikka Tietoliikennetekniikka Opinnäytetyö Kevät 2014 Juuso Ojala Lahden

Lisätiedot

Pientalon esimerkkikokoonpano

Pientalon esimerkkikokoonpano Pientalon esimerkkikokoonpano. Työpisterasia xrj, 7 0. Parikaapeli CAT U/UTP 0 70 0. Kotijakamo 00 x 00 x 90 7 00 9 - Laitekaapeli CAT U/UTP 0,m 7 0 - Optinen päätekotelo 7 08 00 - Adapteri LC-APC/quad

Lisätiedot

1 YLEISKUVAUS... 2. 1.1 Valokaistaliittymä... 2. 1.2 Palvelun rajoitukset... 2 2 PALVELUKOMPONENTIT... 3. 2.1 Päätelaite... 3. 2.2 Nopeus...

1 YLEISKUVAUS... 2. 1.1 Valokaistaliittymä... 2. 1.2 Palvelun rajoitukset... 2 2 PALVELUKOMPONENTIT... 3. 2.1 Päätelaite... 3. 2.2 Nopeus... Palvelukuvaus 1 Sisällysluettelo 1 YLEISKUVAUS... 2 1.1 Valokaistaliittymä... 2 1.2 Palvelun rajoitukset... 2 2 PALVELUKOMPONENTIT... 3 2.1 Päätelaite... 3 2.2 Nopeus... 3 2.3 IP- osoitteet... 3 3 TOIMITUS

Lisätiedot

ITKP104 Tietoverkot - Teoria 3

ITKP104 Tietoverkot - Teoria 3 ITKP104 Tietoverkot - Teoria 3 Ari Viinikainen Jyväskylän yliopisto 5.6.2014 Teoria 3 osuuden tärkeimmät asiat kuljetuskerroksella TCP yhteyden muodostus ja lopetus ymmärtää tilakaavion suhde protokollan

Lisätiedot

Internet-tekniikan vaikutukset tietoturvaan ja kaapelointiin DDC-järjestelmissä

Internet-tekniikan vaikutukset tietoturvaan ja kaapelointiin DDC-järjestelmissä Internet-tekniikan vaikutukset tietoturvaan ja kaapelointiin DDC-järjestelmissä Fidelix Oy Jussi Rantanen toimitusjohtaja TIETOTURVA Tietoturvan kolme tavoitetta Luottamuksellisuus Tietoa voivat lukea

Lisätiedot

HAJA-ASUTUSALUEEN LAAJAKAISTAYHTEYKSIEN TOTEUTUS

HAJA-ASUTUSALUEEN LAAJAKAISTAYHTEYKSIEN TOTEUTUS Tietotekniikan koulutusohjelma Tietoliikennetekniikka Tutkintotyö HAJA-ASUTUSALUEEN LAAJAKAISTAYHTEYKSIEN TOTEUTUS Työn valvoja Työn teettäjä Tampere 2005 Julkinen osuus Jorma Punju Elisa Oyj, ohjaaja

Lisätiedot