TUULIVOIMAVAIHEMAAKUNTAKAAVALUONNOS

Transkriptio

1 TUULIVOIMAVAIHEMAAKUNTAKAAVALUONNOS Utkast till etapplandskapsplan för vindkraft SAATUIHIN LAUSUNTOIHIN JA MIELIPITEISIIN LAADITTU VASTINE Bemötanden för de erhållna utlåtandena och åsikterna PL 273 (Ratapihankatu 36) Turku PB 273 (Bangårdsgatan 36) Åbo fax kirjaamo@varsinais-suomi.fi Y

2 1 SISÄLLYSLUETTELO TUULIVOIMAVAIHEMAAKUNTAKAAVALUONNOS, SAATU PALAUTE... 4 UTKASTET TILL ETAPPLANDSKAPSPLAN, INKOMMEN RESPONS VIRANOMAISET Hämeen liitto, mkj Ilmatieteen laitos Ilmavoimien esikunta Liikennevirasto Liikenteen turvallisuusvirasto Trafi Länsi-Suomen Sotilasläänin Esikunta (LSSLE) Metsähallitus Museovirasto Pirkanmaan liitto Pääesikunta Logistiikkaosasto Rajavartiolaitos-Länsi-Suomen merivartiosto Satakuntaliitto Uudenmaan liitto Varsinais-Suomen ELY-keskus Varsinais-Suomen maakuntamuseo Varsinais-Suomen Pelastuslaitos Ålands landskapsregering KUNNAT Kimitoöns kommunstyrelsen Paimion kaupunginhallitus Paraisten kaupunginhallitus Pyhärannan kunnanhallitus Pöytyän kunnanhallitus Salon kaupunginhallitus Tarvasjoen kunnanhallitus Uudenkaupungin kaupunginhallitus Vehmaan kunnanhallitus...44

3 Auran kunnanhallitus Kaarinan kaupunginhallitus Kustavin kunnanhallitus Laitilan kaupunginhallitus Liedon kunnanhallitus Marttilan kunnanhallitus Maskun kunnanhallitus Mynämäen kunnanhallitus Naantalin kaupunginhallitus Nousiaisten kunnanhallitus Raision kaupunginhallitus Ruskon kunnanhallitus Sauvon kunnanhallitus Taivassalon kunnanhallitus NAAPURIKUNNAT Euran kunnan kaavatoimikunta Raseborgs stadsstyrelsen Rauman kaupunginhallitus Tammelan kunnanhallitus MUUT A. Ahlström Osakeyhtiö Ahlqvist Kenneth Aho Ari/Kemiön varikko-osasto Blomqvist Dick ja Margareta Fagerholm Taina ja Thomas Fingrid Oyj Fortum Sähkönsiirto Oy Alueverkot Heurlin af Anders Huttunen Jarkko + 10 allek Hölli Lauri Hölli Tiina Kylä-Markula Liisa Lax Marita ja 3 muuta allekirj....67

4 Leino Tommi Lind Greger Manner J Metsänomistajien liitto Länsi-Suomi MTK-Varsinais-Suomi Mäkelä Raimo+ 32 allekirj Nurmela Heidi, +9 allekirj Punkkinen Ilkka Robertsson Guy ja Lonny Sallilan Sähkönsiirto Oy Strandberg Stefan Suomen Hyötytuuli Oy Örnmark Anders (Asianajotoimisto Ympäristölaki Oy)...98

5 4 TUULIVOIMAVAIHEMAAKUNTAKAAVALUONNOS, SAATU PALAUTE Maakuntahallitus päätti kokouksessaan maankäyttöjaoston esityksen mukaisesti asettaa Varsinais-Suomen tuulivoimavaihemaakuntakaavaluonnoksen nähtäville väliseksi ajaksi mahdollisten huomautusten tekoa varten sekä pyysi vaihemaakuntakaavaluonnoksesta lausunnot eri viranomaisilta. Kaavaan liittyvät asiakirjat ovat olleet nähtävillä kuntien ilmoitustauluilla, Varsinais-Suomen liitossa ja liiton internetsivuilla. Lausuntoa kaava-aineistoista pyydettiin alueen kunnilta, naapurimaakuntien puolella sijaitsevilta rajakunnilta, naapurimaakuntien liitoilta ja muilta viranomaisilta. Vaihekaavaluonnosta esiteltiin neljässä yleisötilaisuudessa Uudessakaupungissa, Salossa, Pöytyällä ja Paraisilla. Tilaisuuksissa kävi kussakin n aiheesta kiinnostunutta. Vaihemaakuntakaavaluonnos Vaihemaakuntakaavan tavoitteena on edistää maakunnan yleisten tavoitteiden ja strategioiden toteutumista kohti hiilineutraalia maakuntaa, joka tuottaa merkittävän osan energiantarpeestaan uusiutuvalla energialla. Varsinais- Suomen ilmasto- ja energiastrategiassa tavoite on nostaa tuulivoimatuotantoa nykyisestä noin 9 MW noin MW vuoteen 2020 mennessä. Käytännössä tämä tarkoittaa 1-2 tuulivoimapuiston rakentamista jokaiseen seutukuntaan. Tuulivoimavaihemaakuntakaavassa osoitetaan valtakunnallisten alueidenkäyttötavoitteiden mukaisesti Varsinais- Suomen alueelta tuulivoimatuotantoon parhaiten soveltuvat alueet. Kaavassa osoitetaan useamman voimalan muodostamien yksiköiden kohteet, jotka kunnat voivat huomioida alueidenkäytön suunnittelussaan. Lisäksi kaavassa osoitetaan pienempiä tuulivoimatuotantoon soveltuvia alueita, jotka sijaitsevat esimerkiksi jo valmiiksi rakennetussa ympäristössä, kuten teollisuusalueilla. Kaavaluonnoksen tuulivoimaloiden aluerajaukset osoittavat alueita, joilla tuulivoimatuotanto voidaan järjestää suurissa, vähintään kymmenen voimalaa käsittävissä, kokonaisuuksissa. Merkinnöillä ei osoiteta yksittäisten voimaloiden sijaintipaikkoja, korkeutta tai voimalatehoa. Aluerajaukset sisältävät myös voimaloiden aiheuttamien vaikutusten haittavyöhykettä esimerkiksi melun suhteen. Tuulivoima-alueiden mitoituksessa on yksittäisen voimalan oletettu sijaitsevan vähintään noin metrin etäisyydellä lähimmästä asutus- tai loma-asutuskiinteistöstä. Aluerajaukset perustuvat Varsinais-Suomen tuulivoimaselvityksen tuloksiin, jonka mukaisia aluerajauksia on tarkennettu kaavatyön yhteydessä. Alueiden tarkennetulla rajauksella on pyritty pienentämään alueita siten, että ne osa-alueet, jotka työntyvät tai kiertävät olemassa olevia kiinteistöjä poistuvat. Alueiden rajausten tarkennuksessa on kiinnitetty huomiota erityisesti lähialueen asutukseen siten, ettei alueelle sijoitettavien voimaloiden yhteisvaikutus aiheuta kohtuutonta haittaa yksittäiselle kiinteistölle. Selvityksessä tehdyt näkyvyys- ja maisema-analyysit on tehty huomioiden nykyisenkaltaiset noin metriä napakorkeudeltaan olevat voimalat. Kohdemerkinnöin osoitetaan muita, pienempiä tuulivoimatuotantoon soveltuvia alueita. Pääpaino kohteiden merkinnöissä on ollut teollisten ja muiden rakennettujen alueiden ympäristöt. Kohdemerkintöjen rajaukset perustuvat pääosin Varsinais-Suomen tuulivoimaselvityksen aikana kuntapalavereissa esiin tulleisiin tietoihin sekä selvityksessä esiin tulleiden pienempien alueiden jatkoselvityksiin.

6 5 Tuulivoimaloiden alueita kaavaluonnoksessa on yhteensä 24 kpl ja kohteita 17 kpl. Kaavaluonnoksesta saatiin 50 lausuntoa ja 20 mielipidettä. Lausunnoissa huomiota on kiinnitetty kaavaselostuksessa kuvattuun rakentamistapamenettelyyn maakuntakaavan mukaisilla alueilla kaavan valmistuttua, eli käytännössä suunnittelutarveratkaisun käyttöön maakuntakaavan merkityillä alueilla. Myös tehtyjen selvitysten riittävyyteen ja tarpeellisiin jatkoselvityksiin on esitetty näkemyksiä. Tuulivoimateemaa käsittelevät viranomaiset pitivät myös tärkeänä sitä, että heille annetaan alueiden jatkosuunnittelun yhteydessä mahdollisuus lausunnon antamiseen ja tuulivoimatoiminnan vaikutusten arviointiin omaan erityisalaansa liittyen. Mielipiteissä eniten huomiota on kiinnitetty tuulivoimaloiden lähialueelle aiheuttamiin häiriöihin, kuten meluun, välkkeeseen, vilkkumiseen ja toiminnasta aiheutuviin maisemahaittoihin. Muutamissa mielipiteissä on kiinnitetty huomiota myös elinkeinojen harjoittamiseen mahdollisesti aiheutuviin häiriöihin sekä vaikutusten arviointiin naapuri maakuntien puolelle. Vaihemaakuntakaavan suhde kokonaismaakuntakaavaan Maakuntakaava on kaavoitushierarkiassa kaavoituksen tasoista yleispiirteisin ja siihen tehtävillä merkinnöillä esitetään yleispiirteisesti suunniteltua maankäyttöä. Pääsääntöisesti maakuntakaavaan tehtävillä merkinnöillä osoitetaan sellaisia toimintoja, joilla on ylikunnallisia, seudullisia, maakunnallisia tai valtakunnallisia vaikutuksia. Tuulivoima-alueiden osoittamisen tarve tulee mm. valtakunnallisista alueidenkäyttötavoitteista, joissa todetaan: Maakuntakaavoituksessa on osoitettava tuulivoiman hyödyntämiseen parhaiten soveltuvat alueet. Tuulivoimalat on sijoitettava ensisijaisesti keskitetysti useamman voimalan yksiköihin. Maakuntakaavan tehtävänä on tuulivoimarakentamisen kokonaisuuden ohjaaminen maakunnan alueella näille parhaiten toimintaan soveltuville alueille. Koko Varsinais-Suomen alueelle on laadittu kokonaismaakuntakaavat. Turun kaupunkiseudun ja Salon seudun maakuntakaavat ovat voimassa oikeusvaikutteisina. Loimaan seudun, Vakka-Suomen, Turun seudun kehyskuntien ja Turunmaan maakuntakaavat ovat vahvistettavana ympäristöministeriössä, samoin Salo-Lohja -ratalinjaa käsittelevä vaihemaakuntakaava. Nyt luonnosvaiheessa oleva tuulivoimakaava on tehty olemassa olevat maakuntakaavamerkinnät huomioiden. Kaavaan on merkitty tuulivoimaloiden alueet ja energiahuollon kohteet, jotka eivät ole ristiriidassa muiden maakuntakaavamerkintöjen kanssa. Erillisiä alueita, joilla tuulivoimatuotantoa ei voida toteuttaa, ei tulla kaavaan merkitsemään. Näitä ovat lähtökohtaisesti kaikki ne alueet, jotka sijaitsevat alle 600 metrin etäisyydellä asutuksesta, valtakunnalliset ja maakunnalliset maisema- ja kulttuuriympäristöalueet sekä luonnonsuojeluun osoitetut alueet. Maakuntakaavaan merkittyjen alueiden ulkopuolelle ei siten voida rakentaa maakunnallisesti tai seudullisesti merkittäviä tuulivoimaloiden kokonaisuuksia, koska ne silloin olisivat muiden maakuntakaavamerkintöjen kanssa ristiriidassa ja siten maakuntakaavan vastaisia.

7 6 Maakuntakaavamerkinnät ja niiden ohjausvaikutus Maakuntakaavan merkintöjen mitoituksessa ja alueiden määrässä on varauduttu siihen, että niillä pystytään toteuttamaan maakunnan ilmasto- ja energiastrategian vuodelle 2020 osoitetut tavoitteet, ja maakuntakaavan pitkän aikajänteen vuoksi, myös vuoden 2020 jälkeen asetettaviin tavoitteisiin. Alueiden määrässä on huomioitu myös maakuntakaavan yleispiirteisyyden vaikutus, jonka perusteella on todennäköistä, että osa alueista jää toteutumatta (esimerkiksi selvityksissä havaittavat suojelutarpeet) tai toteutuvat suunniteltua pienempänä (esimerkiksi maanomistuksen vaikutus). Vaihemaakuntakaavan selostuksessa on otettu kantaa siihen, miten kaavaan merkityt tuulivoima-alueet tulisi jatkoselvityksissä kaavoittaa kuntatasolla. Kaavaselostuksen ohjeistus poikkeaa paikoin merkittävästikin ympäristöministeriön suuntaa-antavasta ohjeistuksesta. Selostuksen ohjeistus on suuntaa-antava. Kunnalla on viimeinen päätäntävalta siitä, millä tavoin ja millä menettelyllä kunnan tasolla tehtävä yksityiskohtainen suunnittelu tullaan tekemään. Selostuksen ohjeistus pohjaa siihen, että merkittävää ristiriitaa muun maankäytön kanssa ei maakuntakaavaan merkityillä alueilla ole havaittu. Maakuntakaavassa on valtakunnallisten alueidenkäyttötavoitteiden mukaisesti osoitettava tuulivoimapuistojen paikat ja pyrittävä keskittämään tuulivoimatuotantoa. Mikäli kaavassa ja sen liitteenä olevissa asiakirjoissa ei selkeästi tuoda esille tuulivoimalle parhaiten soveltuvia paikkoja ja toisaalta esitetä tiettyjä aluekokonaisuuksia tuulivoimatuotannolle soveltumattomaksi, jää kaavan ohjausvaikutus heikoksi eikä se siten täytä valtakunnallisia alueidenkäyttötavoitteita ja sille maankäyttö- ja rakennuslaissa annettua tehtävää. Ohjausvaikutuksen toteutuminen edellyttää, että tuulivoimarakentaminen on maakuntakaavassa osoitetuilla alueilla suunnitteluteknisesti helpompaa kuin muualla. Kaikkien alueiden osalta tulee tarkemman suunnittelun ja kuntakaavoituksen yhteydessä tehdä lisäselvityksiä ja kartoituksia, joissa tuulivoimapuistojen yksityiskohtaiset vaikutukset tarkentuvat esimerkiksi voimaloiden sijoittumisen ja tielinjojen varmistuttua. Voimaloiden sijoittumisen sekä voimaloiden korkeuden ja yksityiskohtaisten ominaisuuksien (lähtöäänenpainetaso, siipien pituus) tarkennuttua, voidaan yksityiskohtaisessa suunnittelussa tehdä kattavat selvityksen yksittäisen voimalan aiheuttamista välke-, varjostus-, melu- ja maisemavaikutuksista. Myös puiston sisäisten teiden ja sähkölinjojen linjausten tarkentuessa voidaan alueen arkeologiset arvot kartoittaa ja huomioida. Maakuntakaavassa ei osoiteta yksittäisten voimaloiden sijainteja, joten kaikkiin vaikutuksiin ei voida ottaa kantaa vielä maakuntakaavavaiheessa. Maakuntakaavaan merkittyihin alueisiin liittyvillä selvityksillä ja maakuntakaavan kuulemiskierrosten avulla tullaan varmistumaan siitä, että yksittäiset alueet ovat toteuttamiskelpoisia kuntakaavoituksen ja lisäselvitysten avulla.

8 7 UTKASTET TILL ETAPPLANDSKAPSPLAN, INKOMMEN RESPONS Landskapsstyrelsen beslutade på sitt möte att enligt markanvändningssektionens förslag lägga ut Egentliga Finlands etapplandskapsplan för vindkraft till påseende under tiden för eventuella anmärkningar och att be om utlåtanden av olika myndigheter. Handlingarna i anslutning till planen har varit till påseende på kommunernas anslagstavlor, i Egentliga Finlands förbunds utrymmen samt på landskapsförbundets webbplats. Utlåtanden bads av regionens kommuner, gränskommuner i närliggande landskap, närliggande landskap och myndigheter. Etapplandskapsplanen presenterades vid fyra olika publiktillställningar i Nystad, Salo, Pöytis och Pargas. Varje tillfälle besöktes av ca intressenter. Utkast till etapplandskapsplan Syftet med etapplandskapsplanen är att främja förverkligandet av landskapets gemensamma målsättningar och strategier till ett kolneutralt landskap som producerar en anmärkningsvärd mängd av sitt eget energibehov genom förnybar energi. Målet med Egentliga Finlands klimat- och energistrategi är att öka vindkraftsproduktionen från nuvarande ca 9 MW till ca MW fram till år I praktiken innebär det att bygga 1-2 vindkraftsparker i varje region inom landskapet. I etapplandskapsplanen för vindkraft visas de områden i Egentliga Finland som bäst lämpar sig för vindkraftsproduktion enligt nationella mål för områdesanvändning. I planen visas ställen där man kan skapa enheter med flera vindkraftverk, som kommunerna kan ta i beaktande i sin planering av områdesanvändningen. Dessutom visas områden som lämpar sig för vindkraftsproduktion i mindre skala, som till exempel ligger i bebyggt miljö så som industriområden. Områdesgränserna i etapplandskapsplanen pekar på de områden där vindkraftsproduktion kan förverkligas i större enheter med minst tio vindkraftsverk. Uppteckningarna visar inte platsen för enskilda vindkraftsverk, höjd eller effekt. Områdesgränserna omfattar också skadezonen som vindkraftverken orsakar, till exempel angående buller. I vindkraftsområdenas dimensionering har man utgått ifrån att ett enskilt vindkraftsverk befinner sig meter från de närmaste bostads- eller fritidsfastigheterna. Områdesgränserna grundar sig på resultaten från Egentliga Finlands vindkraftsutredning och enligt den har områdesgränserna specificerats i samband med planläggningsarbetet. Genom områdenas specificerade gränser har man strävat efter att minska på områdena så att de delområden som omger befintliga fastigheter tas bort. I specificeringen av områdenas gränser har man tagit i beaktande närbelägna bostadsområden så att ett vindkraftverk inte orsakar oskälig skada för någon enskild fastighet. I de synlighets- och landskapsanalyser som gjorts i utredningen har man beaktat de nutida vindkraftverken med en navhöjd på meter. I planen visas också andra områden som lämpar sig för vindkraftsproduktion i mindre skala. Tyngdpunkten för dessa uppteckningar är omgivningar med industriområden eller andra bebyggda områden. Uppteckningarnas gränser grundar sig i huvudsak på den information som framkommit på kommundiskussioner under vindkraftsutredningsarbetet samt i de fortsatta utredningarna för mindre områden som uppstått i och med vindkraftsutredningen.

9 8 I planutkastet finns det utmärkt 24 stycken vindkraftsområden och 17 stycken ställen för mindre vindkraftsproduktion. Planutkastet erhöll 50 utlåtanden och 20 åsikter. I utlåtandena har man fäst uppmärksamhet vid det i planförklaringen beskrivna byggnadssättförfarandet på landskapsplansenliga områden då planen färdigställts, i praktiken alltså vid de lösningar för planeringsbehov på de områden som utmärkts i landskapsplanen. Man har också framlagt synpunkter på förklaringarnas tillräcklighet och på nödvändiga fortsatta utredningar. De myndigheter som behandlar vindkraftsärenden höll också viktigt att de får möjlighet att komma med utlåtanden vid områdenas fortsatta planering och vid utvärderingen av vindkraftsverksamhetens konsekvensbedömning inom deras specialkunskapsområde. I åsikterna har man fäst mest uppmärksamhet vid de störningar i närområden som vindkraft orsakar, som buller, blänk, blinkningar och olägenheter som verksamheten orsakar för omgivningen. I några åsikter har man också fäst uppmärksamhet vid eventuella störningar för näringsidkande samt vid konsekvensbedömningen för närliggande landskap. Etapplandskapsplanens relation till helhetslandskapsplanen Landskapsplanen är i planhierarkin den mest översiktliga och i dess uppteckningar visas en allmänt hållen planering till markanvändning. I huvudsak visar uppteckningarna i landskapsplanen sådana verksamheter som har kommunöverskridande, regionala, landskapsmässiga och nationella effekter. Behovet av att peka ut vindkraftsområden härstammar bland annat från nationella mål för områdesanvändning, enligt vilka man i landskapsplaneringen ska visa vilka områden som bäst lämpar sig för vindkraft. Vindkraftverken ska i första hand koncentreras till parker med flera kraftverk. Landskapsplanens uppgift är att styra helheten för byggandet av vindkraft på de områden i landskapet som bäst lämpar sig för verksamheten. En helhetslandskapsplan har utarbetats för hela Egentliga Finland. Landskapsplanerna för Åbo stadsregion och för Saloregionen är juridiskt ikraftvarande. Landskapsplanen för Loimaaregionen, Åboregionens kranskommuner, Åboland och Vakka-Suomi ligger hos miljöministeriet för att bestyrkas, likaså etapplandskapsplanen för Salo-Lojobanlinjen. Vindkraftsplanen som nu ligger som utkast har gjorts med de nuvarande landskapsplansuppteckningarna i beaktande. I planen är märkts ut vindkraftsområden och ställen för energiservice som inte strider med andra landskapsplansuppteckningar. Enskilda områden där det inte går att ha vindkraftsproduktion märks inte ut i planen. Utgångspunkten är att dessa ställen är alla de områden som ligger under 600 meter från bosättning, nationella och landskapsmässiga landskaps- och kulturmiljöområden samt från naturskyddsområden. Utanför de områden som märkts ut i landskapsplanen kan man således inte bygga nationellt och landskapsmässigt betydande vindkraftsenheter, för att det skulle strida med andra uppteckningar i landskapsplanen och således strida med landskapsplanen.

10 9 Landskapsplansuppteckningarna och deras styreffekt I dimensioneringen och antalet områden i landskapsplanens uppteckningar har man berett sig på att man med dem kan verkställa målen för landskapets klimat- och energistrategi för år 2020, och på grund av landskapsplanens långsiktighet också för att uppnå de mål som ställs längre fram i tiden. I antalet områden har man också tagit i beaktande landskapsplanens översiktlighet, därav är det sannolikt att en del av områdena inte verkställ (till exempel de skyddsbehov som framkommer i utredningen) eller verkställs i mindre skala än planerat (till exempel på grund av jordägande). I förklaringen till etapplandskapsplanen har man tagit ställning till hur de i planen utmärkta vindkraftsområdena borde planläggas av kommunerna i de fortsatta utredningarna. Instruktionerna i planförklaringen avviker ställvis kraftigt från de riktgivande instruktioner som miljöministeriet gett. Förklaringens instruktioner är riktgivande. Kommunen har den slutgiltiga beslutanderätten för hur och med vilka förfaranden den detaljerade planläggningen inom kommunen görs. Förklaringens instruktioner grundar sig i att det inte ska förekomma några anmärkningsvärda motstridigheter med andra områden märkta i landskapsplanen. I landskapsplanen ska man i enlighet med de nationella målen för områdesanvändning visa platser för vindkraftsparker och sträva till att koncentrera vindkraftsproduktionen. Ifall planen och handlingarna i anslutning till planen inte tydligt visar de områden som bäst lämpar sig för vindkraftsproduktion eller om det inte framkommer områden som är olämpliga för vindkraftsproduktion, förblir planens styrande effekt svag och således uppfyller den inte nationella mål för områdesanvändning och den uppgift planen har i markanvändnings- och bygglagen. För att uppfylla den styrande effekten förutsätts att det är lättare att bygga vindkraft på de områden som är utsatta i landskapsplanen än på andra områden. För alla områden bör man vid noggrannare planering och vid kommunal planläggning göra fortsatta utredningar och kartläggningar där vindkraftsparkernas detaljerade konsekvenser specificeras till exempel sedan när vindkraftverkens och vägnätens placering är avgjord. När placeringen av vindkraftverken samt när deras höjd och detaljerade egenskaper (utgående ljudtryck, rotorbladens längd) specificerats, kan man i den detaljerade planeringen göra omfattande utredningar om ett enskilt vindkraftverks blinknings-, skuggnings-, buller- och landskapskonsekvenser. När parkernas interna vägar och elledningar är specificerade kan man kartlägga och ta i beaktande områdets arkeologiska värde. I landskapsplanen visas inte enskilda vindkraftverks exakta placering och således kan man inte ta ställning till alla konsekvenser i landskapsplanen. Genom utredningar för de i landskapsplanen utsatta områden och genom att lägga ut landskapsplanen för höranden kommer man att försäkra sig om att enskilda områden är genomförbara med hjälp av kommunal planläggning och fortsatta utredningar.

11 10 1. VIRANOMAISET 1.1 Hämeen liitto, mkj Pvm Valtakunnallisten alueidenkäyttötavoitteiden mukaan maakuntakaavoituksessa on osoitettava tuulivoiman hyödyntämiseen parhaiten sopivat alueet. Tuulivoimalat on sijoitettava ensisijaisesti keskitetysti useamman voimalan yksiköihin. Tällä vaihekaavalla pyritään myös edistämään Varsinais-Suomen ilmasto- ja energiastrategian toteutumista. Vastine Hämeen liitto kiittää mahdollisuudesta tutustua tuulivoimavaihekaavaluonnokseen ja toteaa, että Hämeen liitolla ei ole huomauttamista kaavahankkeesta ja liitto puoltaa luonnoksen jatkokehittämistä ehdotukseksi Ei aihetta vastineeseen. 1.2 Ilmatieteen laitos Pvm Ilmatieteen laitoksen osalta tuulivoimaloiden mahdolliset vaikutukset liittyvät niiden säätutkamittauksiin synnyttämiin häiriökaikuihin ja rakenteiden aiheuttamaan varjostukseen. Näitä arvioidessaan Ilmatieteen laitos käyttää Euroopan ilmatieteen laitosten yhteisjärjestön (EUMETNET) säätutkaohjelman (OPERA) suositusta, jonka mukaan tuulivoimaloita ei tulisi koskaan rakentaa alle 5 km etäisyydelle säätutkista, ja että alle 20 km etäisyydelle tulevat hankkeet tulisi arvioida ennen toteutusta. Ilmatieteen laitoksen säätutkista Korppoon Rumarissa sijaitseva säätutka sijaitsee lähinnä kaava-aluetta. Matka säätutkalta lähimpään tuulivoimaloiden alueeseen (Stortervolandet E) on noin 34 km, mikä ylittää selvästi edellä mainitut suojaetäisyydet. Siten Ilmatieteen laitoksella ei ole huomautettavaa tuulivoimavaihemaakuntakaavaluonnoksen osalta. Vastine Ei aihetta vastineeseen.

12 Ilmavoimien esikunta Pvm Yleistä Varsinais-Suomen liitto on pyytänyt Ilmavoimien Esikunnalta lausuntoa Varsinais-Suomen tuulivoimavaihemaakuntakaavaluonnoksesta. Lausuntopyyntö on Puolustusvoimissa osoitettu myös Pääesikunnalle, Merivoimien Esikunnalle ja Länsi-Suomen Sotilasläänin Esikunnalle. Tämä lausunto on Ilmavoimien Esikunnan lausunto Pääesikunnalle. Pääesikunta antaa Varsinais-Suomen liitolle Puolustusvoimien kootun virallisen lausunnon. Ilmavoimien Esikunnan lausunto toimitetaan tiedoksi myös Varsinais-Suomen liitolle. 2. Ilmavoimien Esikunnan kommentit tuulivoimavaihekaavaluonnoksesta Ilmavoimien Esikunta toteaa viiteasiakirjaan seuraavaa: Lausuttavana olevassa tuulivoimavaihemaakuntakaavassa on otettu huomioon Ilmavoimien edut ja toiminnan turvaaminen. Lisäksi kaavaluonnoksessa tiedostetaan tuulivoimarakentamisen epävarmuustekijänä lentoliikenteen ja puolustusvoimien toimintojen mahdolliset rajoitukset ja esteet alueiden toteutumiselle. Tuulivoimavaihemaakuntakaavaluonnoksessa on tuotu esiin Ilmavoimien kannalta oleelliset asiat, joita ovat: - Kaavaluonnoksessa on tiedostettu, otettu huomioon ja kirjattu Puolustusvoimien toiminta ja toiminnan turvaaminen kuten valtakunnallisissa alueiden käyttötavoitteissa edellytetään (s. 9 ja 15). - Mahdollisten tuulivoima-alueiden määrittelyssä on otettu huomioon ilmailuliikenteen varoalueiden (lentokentät, puolustusvoimien 12 km suojavyöhyke varalaskupaikoille) aiheuttamat suojavyöhykkeet (s.11). - Kaavaluonnoksessa on tiedostettu ja huomioitu alueiden jatkosuunnittelun yhteydessä vaaditut lentoestelausunnot (s.12). - Kaavaan on asetettu kaavamääräys sekä tuulivoima-alueiden että energiahuollon kohteiden osalta, jolla varataan mm. Puolustusvoimille mahdollisuus lausunnon antamiseen tuulivoiman suunnittelu- ja rakennustoimenpiteiden yhteydessä (s. 12). Ilmavoimien näkemyksen mukaan näiden edellä mainittujen asioiden huomioiminen ja tiedostaminen on riittävä tuulivoimavaihemaakuntakaavaluonnoksessa. 3. Suunniteltujen tuulivoima-alueiden vaikutus Ilmavoimien toimintaan 3.1 Tuulivoimaloiden vaikutukset ilmavalvontatutkiin Ilmavoimien Esikunta toteaa, että Varsinais-Suomen tuulivoimavaihemaakuntakaavassa esitetyt potentiaaliset tuulivoima-alueet sijaitsevat kaikki Ilmavoimien ilmavalvontatutkien vaikutusalueella. Maakuntakaavavaiheessa ei ole vielä mahdollisuutta selvittää potentiaalisille tuulivoima-alueille mahdollisesti rakennettavien tuulivoimaloiden tarkkaa vaikutusta ilmavalvontatutkiin. Vaikutus on mahdollista selvittää vasta sitten, kun on selvillä ja käytettävissä tuulivoimaloiden tarkempia tietoja kuten lukumäärä, turbiinien korkeus ja tarkempi sijoittelu alueelle. Kaavoituksen ja suunnittelun edetessä valittavien tuulivoimaloiden lopulliset sijoitusalueet pitää selvittää tapauskohtaisesti. Jokaisen hankkeen osalta tulee Pääesikunnalta pyytää lausunto hankkeen tarvitsemista selvityksistä. Tuulivoimavaihemaakuntakaavaan merkityistä tuulivoima-alueista Turku-Helsinki tien eteläpuoleiset alueet ovat haastavia Ilmavoimien aluevalvontatehtävän toteuttamisen kannalta. Ilmavoimien lakisääteisen aluevalvontatehtävän kannalta on tärkeää selvittää tuulivoimaloiden vaikutus ilmavalvontatutkiin viimeistään ennen tuulivoimaloiden maanpäällisten rakenteiden rakentamista/pystyttämistä. Ainoa luotettava ja Puolustusvoimien hyväksymä keino selvittää tutkavaikutukset on VTT:llä toteutettava tutkavaikutuslaskenta, jonka perusteella tehdään Ilmavoimissa asiantuntija-arvio tuulivoimaloiden hyväksyttävyydestä. Tutkavaikutusten selvittämisestä vastaa tuulivoimahankkeen toteuttaja, jonka tulee tilata tutkavaikutusten arviointi VTT:ltä.

13 Tuulivoimaloiden vaikutukset Ilmavoimien lentotoimintaan Ilmavoimien Esikunta toteaa, että Varsinais-Suomen tuulivoimavaihemaakuntakaavassa esitetyillä potentiaalisilla tuulivoima-alueilla ei ole merkittävää vaikutusta Ilmavoimien lentotoiminnalle. Ilmavoimat yhtyy suunniteltujen tuulivoima-alueiden osalta FINAVIA:n määrittämiin korkeusrajoituksiin. 4. Yhteenveto Ilmavoimien Esikunta ei näe estettä Varsinais-Suomen tuulivoimavaihemaakuntakaavan valmistelun ja suunnittelun jatkamiselle. Kaavoituksessa on huomioitu hyvin Ilmavoimien ja Puolustusvoimien toiminta ja toimintaedellytysten turvaaminen. Kaavoituksen jatkamisessa ja tuulivoimahankkeiden suunnittelun edetessä tulee kuitenkin ottaa seuraavat asiat huomioon: 1. Tuulivoimahankkeiden suunnittelun edetessä tulee tuulivoimatoimijan pyytää Pääesikunnalta lausunto hankkeen tutkavaikutusselvityksen tarpeellisuudesta. 2. Hankkeille, joille tutkavaikutusselvitys on tarpeellinen, tulee haittavaikutukset ilmavalvontatutkiin selvittää tuulivoimahankkeen toteuttajan toimesta ja hankkeelle on oltava Ilmavoimien hyväksyntä viimeistään ennen tuulivoimaloiden maanpäällisten rakenteiden rakentamista/pystyttämistä. Pääesikunta on tarkentanut tuulivoimarakentamista koskevaa lausuntomenettelyä Puolustusvoimissa siten, että jatkossa tuulivoimarakentamista koskevat lausuntopyynnöt osoitetaan Pääesikunnalle. Pääesikunta kokoaa ja antaa Puolustusvoimien kootun virallisen lausunnon tuulivoimahankkeisiin liittyen. Mahdollisiin viranomaisneuvotteluihin Ilmavoimien edustajan asettaa Satakunnan Lennosto. Puolustusvoimissa tuulivoimaan liittyvistä asioista vastaa Pääesikunnassa komentajakapteeni Kari Salin ja everstiluutnantti Henrik Elo sekä kaavoitukseen liittyen Juhani Lantto (puolustusvoimien vaihde puh ). Vastine Vastine sisältyy pääesikunnan logistiikkaosaston lausuntoon.

14 Liikennevirasto Pvm Varsinais-Suomen tuulivoimavaihemaakuntakaavan luonnoksessa on osoitettu tuulivoimatuotantoon parhaiten soveltuvat alueet Varsinais-Suomen manneralueella ja rannikon suurilla saarilla. Vaihemaakuntakaavaluonnoksessa on esitetty 24 aluetta, joihin voidaan sijoittaa vähintään 10 voimalan muodostama kokonaisuus ja 17 pienempää tuulivoimatuotannon kohdetta. Liikennevirasto katsoo, että tuulivoimaloiden käyttöön soveltuvia alueita valittaessa on otettava huomioon myös liikenneväylät suoja-alueineen. Liikennevirasto on antanut ohjeen tuulivoimaloiden etäisyyksistä maanteihin, rautateihin sekä vesiväyliin (Liikenneviraston ohjeita 8/2012). Etäisyysvaatimus maantien keskilinjasta tulee olla vähintään tuulivoimalan kokonaiskorkeus lisättynä suoja-alueen leveydellä. Pääteillä suositellaan 300 metrin etäisyyttä maantien keskilinjasta. Rautateillä etäisyysvaatimus on vähintään 30 metriä lähimmän raiteen keskilinjasta lisättynä tuulivoimalan kokonaiskorkeudella. Tuulivoiman ja liikenneväylien turvallisen yhteensovittamisen varmistamiseksi Liikenneviraston ohjeistuksen mukaisesti on suunnittelumääräyksiin sisällytettävä vaatimus liikenneväylien ja niiden turvallisuuden huomioimisesta tarkemmassa suunnittelussa. Liikenneturvallisuusnäkökohdista on huolehdittava erityisesti tuulivoimala-alueiden Härjänoja, Paimio - Halikko, Kolsa - Juvansuo ja Haaro - Siponkulma kohdalla, jotka ylittävät merkittävän maantien sekä alueen Santtio - Kiimkallio kohdalla, joka ylittää rautatien. Näiden kohdalla tuulivoiman osa-aluemerkintä ei saa ylittää liikenneväylää. Järvenkylän tuulivoimala-alue on osoitettavissa molemmin puolin seututietä 183 kahtena erillisenä tuulivoimala-alueena, ei kuitenkaan maantien ylittävänä yhtenäisenä merkintänä. Liikenneviraston uusi tuulivoimalaohje löytyy Liikenneviraston internet-sivuilta: -> Urakoitsijat ja konsultit -> Ohjeluettelo -> Ulkopuoliset työt liikenneväylien lähellä. Vastine Yksittäisen alueen voimalakapasiteettia määriteltäessä on huomioitu alueen läpi kulkevien teiden ja rautateiden aiheuttamat suojavyöhykkeet. Maakuntakaavan merkinnät esitetään yleispiirteisenä rajauksena, joten yksittäisten teiden rajoitteita ei piirtoteknisesti ole mahdollista esittää. Suunnittelumääräyksien tarkentamista lausunnossa esitettyjen rajoitteiden osalta harkitaan kaavan ehdotusvaiheessa.

15 Liikenteen turvallisuusvirasto Trafi Pvm Tuulivoimalat muodostavat lentoesteitä, ja siten niiden vaikutus lentoliikenteeseen ja -turvallisuuteen tulee selvittää. Ilmailulain (1194/2009) 165 edellyttää lentoestelupaa tuulivoimaloiden, niiden rakentamiseen tarkoitettujen nostureiden sekä mahdollisten muiden hankkeen kannalta tarpeellisten korkeiden esteiden pystytykseen ennen esteiden asettamista. Esteen pystyttäjä/omistaja hakee lupaa Liikenteen turvallisuusvirastolta, joka myöntää luvan esteen asettamiseen lupaehtojen mukaisesti, jollei lentoturvallisuus vaarannu tai ilmaliikenteen sujuvuus häiriinny. Lentoesteluvassa on esteen suurin ulottuma (enimmäiskorkeus) maanpinnasta esteen kohdalla. Este on merkittävä ja valaistava lentoestevaloin luvan ehtojen mukaisesti. Esteen asettajan tulee varmistaa lentoestelupamenettelyn mukaisesti, ettei lentoturvallisuudelle tai ilmaliikenteen sujuvuudelle aiheudu vaaraa taikka haittaa. Esteiden ilmaliikenteelle aiheuttamien vaikutusten selvittämiseksi jo kaavoitusvaiheessa Liikenteen turvallisuusvirasto esittää, että tuulipuistoalueiden osalta kaavasta kävisi ilmi alueiden korkein mahdollinen estekorkeus merenpinnasta mitattuna. Tämä on hyödyllinen tieto myöhempiä suunnitteluvaiheita varten. Kyseisen tiedon voi selvittää Finavia Oyj:ltä. Edellä on keskitytty ilmaliikenteeseen, mutta liikenteen turvallisuusnäkökulmasta myös mahdolliset vaikutukset muille liikennemuodoille tulisi selvittää tuulivoimapuiston suunnitellun sijainnin osalta. Tällaisia hankkeen suunnittelussa ja toteutuksessakin arvioitavia asioita ovat mm. turvallisuussyistä määritellyt etäisyydet esimerkiksi teihin tai rautateihin sekä mahdolliset vaikutukset liikennevalvontatutkiin. Vastine Maakuntakaavan kaavamääräyksissä on todettu, että lentoliikennettä valvovilta viranomaisilta tulee pyytää lausunto yksityiskohtaisemman suunnittelun aikana. Tämän hetkiset lentorajapintojen korkeustiedot on huomioitu alueita määriteltäessä. Yksittäisen alueen voimalakapasiteettia määriteltäessä on huomioitu alueen läpi kulkevien teiden ja rautateiden aiheuttamat suojavyöhykkeet.

16 Länsi-Suomen Sotilasläänin Esikunta (LSSLE) Pvm ILMAVE:n lausunto LSSLE:n lausunto , MH Länsi-Suomen sotilasläänin esikunnan (LSSLE) lausunto LSSLE aluehallintoviranomaisena katsoo, että Maavoimien alueellisiin toimintaedellytyksiin hankkeella ei ole vaikutusta. Hankkeella saattaa olla vaikutusta ainakin Ilmavoimien ja Merivoimien Materiaalilaitoksen toimintaan. LSSLE toteaa, että Puolustusvoimien edustajat tulee ottaa mukaan tuulivoimahankkeiden suunnitteluun jo riittävän aikaisessa vaiheessa. Mikäli jotain tuulivoimahanketta aiotaan viedä eteenpäin ilman Pääesikunnan operatiivisen osaston antamaa virallista Puolustusvoimien hyväksyntää tuulivoimasta, tulee rakennuslupaan sisältyä velvoite Puolustusvoimien hyväksynnän saamisesta ennen tuulivoimaloiden rakentamisen aloittamista. Skinnarvikin alueelle on esitetty tuulivoimaloiden alue valtion omistamalle alueelle. Ennen kuin sen suunnittelua viedään eteenpäin, tulee varmistaa, että selvitysalueen käyttö tuulivoimatuotantoon ei haittaa Skinnarvikin alueella ja sen ympäristössä olevaa Puolustusvoimien toimintaa. Näitä asioita ovat ainakin mahdolliset tutkiin vaikuttavat häiriöt ja tulevien tuulivoimaloiden sijainti pois räjähdeturvallisuuden edellyttämältä turva-alueelta. Lisäksi on kiinnitettävä huomiota generaattorien turvallisuuteen, jonka Merivoimien Materiaalilaitoksen edustajat ovat tuoneet esille myös keskusteluissa Varsinais-Suomen Energian edustajien kanssa. Pitää varmistua siitä, että vältytään mahdollisilta metsäpaloilta vikatapausten ilmaantuessa. LSSLE toteaa, että Puolustusvoimien virallisen kannan tuulivoimarakentamiseen antaa Pääesikunnan operatiivinen osasto, yhdyshenkilönä Kari Salin ja Henrik Elo. 2 Jatkosuunnittelu LSSLE esittää lisäksi, että jatkosuunnittelussa ja rakentamisessa tulee huomioida myös alueella ja läheisyydessä mahdollisesti kulkevat Puolustusvoimien kaapelilinjat. Mahdollisten kaapelilinjojen sijainti tulee selvittää hyvissä ajoin ennen suunnitelmien valmistumista. Puolustusvoimien kaapelinäytöt tilataan Palvelukeskuksesta. Koska selostuksen sivun 11 mukaan kuntakaavoilla voidaan ratkaista 1-5 voimalan kohteita, LSSLE pyytää, että Varsinais-Suomen liitto vaikuttaisi siihen, että alueen kuntiin laadittaviin rakennusjärjestyksiin ja tarvittavilta osin yleiskaavoihin lisättäisiin seuraavat lauseet: Yli 50 metriä (kokonaiskorkeus maanpinnasta) korkeista tuulivoimaloista tulee aina pyytää erillinen lausunto Pääesikunnalta ja Ilmavoimilta koko kunnan alueella. Yksittäisiä alle 50 metriä (kokonaiskorkeus maanpinnasta) korkeita pientuulivoimaloita saa rakentaa, mikäli ne eivät rajoitu Puolustusvoimien vakituisessa käytössä oleviin alueisiin. 3 Yhteyshenkilö Yhteyshenkilönä maankäyttö- ja kaavoitusasioissa toimii Länsi-Suomen Huoltorykmentin kiinteistöpäällikkö DI Eero Ruotsila. Vastine Vastine sisältyy pääesikunnan logistiikkaosaston lausuntoon.

17 Metsähallitus Pvm Metsähallitus on tutustunut Varsinais-Suomen liiton tuulivoimavaihemaakuntakaavan luonnokseen. Kaavaluonnos on laadittu huolella ja se on valmisteluvaiheessa laajasti osallistettu. Luonnoksessa on kiitettävällä tavalla otettu huomioon arvokkaat suojelualuekokonaisuudet maakunnan tasolla. Kohdassa 5.6. on selostus kaavan aikana laadituista selvityksistä. Metsähallitus pitää valitettavana, että linnustoselvitys ei ole valmistunut luonnosvaiheeseen eikä siihen siten ole voinut tässä yhteydessä tutustua. Metsähallitus suosittelee lisäksi tulevaisuuden suunnittelutarpeita ajatellen myös kattavien hiljaisten alueiden kartoitus- sekä ekologisten yhteyksien selvityksiä maakunnan tasolla. Kaavaluonnosta varten tehdyt selvitykset perustuvat olemassa oleviin aineistoihin ja aihepiirien käsittely jää valitettavan yleiselle tasolle. Kaavan ehdotusvaiheeseen olisi tärkeää saada nähtäväksi em. selvitysten erilliset raportit. Tuulivoima-alueiden (tv) osalta suunnittelu on tehty niin, ettei niitä ole sijoitettu Metsähallituksen hallinnassa tai osittain hallinnassa olevien merkittävien suojelualuekokonaisuuksien lähelle. Tällaisia merkittäviä kohteita ovat esimerkiksi Kurjenrahkan kansallispuisto ja Vaskijärven luonnonpuisto sekä linnustollisesti arvokkaat kohteet Mietoistenlahti, Otajärvi, Omenajärvi, Kuusistonlahti ja Oukkulanlahti. Nordanå Lövbölen tuulivoima-alueen länsiosa ulottuu pieneltä osin Metsähallituksen hallinnassa olevalle, puolustusvoimien vuokraamalle Skinnarvikin alueelle. Metsähallitus katsoo että tämä ei aiheuta muutostarvetta kaavaan, mutta voimaloiden tarkemmassa sijoittelussa puolustusvoimien tarpeet on otettava huomioon. Teijon retkeilyalueen yksi perustamistarkoitus on ulkoilu- ja retkeilykäyttö (ulkoilulaki 606/ ). Metsähallitus pitää hyvänä, että Järvenkylän tv-alue on rajattu niin että vaikutukset retkeilyalueen käyttöön jäänevät vähäisiksi. Vastine Kaavaa varten laadittu linnustoselvitys on saatavilla kaavan ehdotusvaiheessa. Nordanå-Lövbölen alueen rajausta tarkennetaan puolustusvoimien lausunnon perusteella. Varsinais-Suomen liitto pitää ekologisia yhteyksiä tärkeänä ja tunnistaa niiden merkityksen pitkän tähtäimen suunnittelussa. Tuulivoimavaihemaakuntakaavaluonnoksessa tämä teema on haluttu tuoda selkeästi esille. Varsinais-Suomen liitolla ei ole tiedossa, että aiheesta olisi tehty laajaa ja alueellista kokoavaa analyysiä ympäristöviranomaisten, SYKE:n, yliopistojen tai muiden tutkimuslaitosten taholta. Siksi kaavatyössä on paikkatietomenetelmin tehty maakuntatason tarkastelu Varsinais-Suomen alueen ekologista yhteyksiä ja esitetty ne liitekartalla. Kaavaselostuksessa on tuulivoima-alueiden vaikutuksia arvioitu näiden ekologisten yhteyksien osalta. Tuulivoimaselvityksen perusteella on kaavatyössä rajattu luonnon ydinalueiden osalta useita laajoja yhtenäisiä metsäalueita tuulivoimatoiminnan ulkopuolelle maakunnan ekologisten yhteyksien turvaamiseksi. Varsinais-Suomen liitto ja Satakuntaliitto ovat yhdessä ELY-keskuksen ja VELHO-hankkeen kanssa järjestämässä kansallista seminaaria ekologisista yhteyksistä sekä erityisesti niiden merkityksestä ja mahdollisuuksista eri kaavatasoilla. Näitä tietoja voidaan hyödyntää jatkosuunnittelussa, kun arvioidaan tuulivoimapuiston vaikutusta tai useiden puistojen yhteisvaikutusta alueen ekologisiin yhteyksiin

18 Museovirasto Pvm KAAVALUONNOKSEN TAVOITTEET JA KESKEISET PERIAATTEET Vaihemaakuntakaavan alue käsittää Varsinais-Suomen manneralueen sekä rannikon suuret saaret. Kaavan suunnittelualuetta koskee usea maakunta- tai vaihemaakuntakaava: Turun kaupunkiseudun maakuntakaava (maakuntavaltuusto hyväksynyt , ympäristöministeriö vahvistanut ), Salon seudun maakuntakaava (maakuntavaltuusto hyväksynyt , ympäristöministeriö vahvistanut ), Loimaan seudun, Turun seudun kehyskuntien, Turunmaan ja Vakka-Suomen maakuntakaava (maakuntavaltuusto hyväksynyt , ympäristöministeriössä vahvistettavana) sekä Salo - Lohja -ratalinjan vaihemaakuntakaava (maakuntavaltuusto hyväksynyt joulukuussa 2011, ympäristöministeriössä vahvistettavana). Tuulivoimavaihemaakuntakaavan tarkoituksena on osoittaa tuulivoimatuotannolle parhaiten soveltuvat alueet. Tavoitteena on edistää tuulivoimatuotannon, maakunnan ilmasto- ja energiastrategian sekä energiahuoltoa koskevien valtakunnallisten alueidenkäyttötavoitteiden toteutumista osoittamalla uusiutuvien energialähteiden hyödyntämismahdollisuuksia. Varsinais-Suomen ilmasto- ja energiastrategiassa tuulivoiman kasvutavoitteena on MW vuoteen 2020 mennessä. Kaavaluonnoksessa esitetyt tuulivoima-alueet sijaitsevat pääosin aiempien maakuntakaavojen maa- ja metsätalousvaltaisilla alueilla (M), maa- ja metsätalousvaltaisilla alueilla, joilla on retkeily- ja virkistysarvoja (MRV) tai teollisuustoimintojen alueilla (T) siten, ettei aiempien kaavojen toteutuminen esty. Kaavaluonnoksessa ei osoiteta tuulivoimaloita merialueille, mutta yksi kohde (en 601) sijaitsee välittömästi meren rannassa. Maakuntakaavassa pääpaino on alueilla, joille voidaan sijoittaa vähintään 10 suurta teollisen kokoluokan tuulivoimalaa (aluevarausmerkintä tv). Näiden alueiden (24 kpl) rajaukset ja rajausperusteet on esitetty jo vuosina laaditussa Varsinais-Suomen tuulivoimaselvityksessä. Numeroiduilla kohdemerkinnöillä (energiahuollon kohde en) osoitetaan pienempiä tuulivoimatuotantoon soveltuvia alueita (17 kpl) ennen kaikkea teollisissa ym. rakennetuissa ympäristöissä. Kohteet perustuvat tuulivoimaselvityksen yhteydessä esiin tulleiden, koon ja/tai muodon vuoksi soveltumattomien alueiden jatkoselvityksiin kaavoituksen yhteydessä. Pääsääntöisesti pienemmillä tuulivoima-alueilla olisi kaavaselostuksen mukaan mahdollisuus 3-10 tuulivoimalan kokonaisuuksiin. Selostuksen liitteenä olevassa taulukossa Pienemmät tuulivoiman tuotantoon soveltuvat alueet" oletettu voimalamäärä näillä alueilla on rajattu kuitenkin 3-8 voimalaan kohteesta riippuen. Näiden alueiden lopullinen koko jää epäselväksi myös siitä syystä, että joidenkin kohteiden todetaan olevan yhdistettävissä muihin alueisiin. Esimerkiksi Kemiönsaaren Pungbölessä (en 803), Degerdalissa (en 804) ja Helgebodassa (en 805) sijaitsevat kohteet olisi edellä mainitun taulukon mukaan yhdistettävissä aluekokonaisuudeksi. Kun kohdemerkinnät sijaitsevat kartalla 3-5 kilometrin päässä toisistaan ja kullekin alueelle esitetään oletus 4-6 voimalasta, jää kaavan jatkosuunnittelua ohjaava vaikutus epämääräiseksi voimala-alueiden koon ja aluerajauksen suhteen. Kaavaluonnoksessa esitetyt määräykset ovat vielä varsin yleispiirteiset ottaen huomioon, että niiden tulisi ohjata yksityiskohtaisempaa suunnittelua. Tuulivoimaloiden aluetta koskevassa kaavamääräyksessä edellytetään, että tuulivoimaloiden alueelle tai välittömään läheisyyteen ei osoiteta toimintoja, jotka vaikeuttaisivat tuulivoimarakentamista. Maisemavaikutukset edellytetään minimoitavaksi ja selvitettäväksi suunnittelu- ja rakentamistoimenpiteiden yhteydessä sekä tuulivoimaloiden alueita että energiahuollon kohteita koskevassa määräyksessä. Viranomaisille, kuten alueellisille ympäristöviranomaisille, edellytetään varattavaksi mahdollisuus lausunnon antamiseen. Kaavamerkinnöillä ei osoiteta yksittäisten voimaloiden sijaintipaikkoja, eikä määritetä voimaloiden suurinta korkeutta tai tehoa. Kaavaselostuksessa (s ) todetaan, että tuulivoimala-alueet ja -kohteet on selvitetty maakuntatasolla, jolloin jokaisella alueella on kiinnitettävä huomiota yksityiskohtaisempaan tarkasteluun jatkosuunnittelussa. Suuremmilla alueilla asia todetaan ratkaistavan ympäristövaikutusten arviointimenettelyllä ja tuulivoimayleiskaavalla tai pelkästään tuulivoimayleiskaavalla. Pienemmillä kohdemerkityillä alueilla toteuttaminen katsotaan voitavan ratkaista tuulivoimayleiskaavalla, asemakaavalla tai suunnittelutarveratkaisulla. Maakuntakaavatason tarkastelun ollessa yleispiirteistä vailla tarkempia maastoselvityksiä ja voimalayksiköiden sijoitteluperiaatteita, tulisi jatkosuunnittelun toteuttaminen pelkästään suunnittelutarveratkaisulla merkitsemään suurta riskiä voimalakokonaisuuksien ympäristövaikutusten osalta. Tästä syystä yksityiskohtaisempaa suunnittelua on suositeltavaa jatkaa kuntakaavoituksessa.

19 18 KAAVAN SELVITYSAINEISTOSTA Aiempina selvityksinä kaavaselostuksessa mainitaan Lounais-Suomen tuulivoimakartoitus (1996), jossa osoitettiin Varsinais-Suomen meri- ja rannikkoalueilta soveliaita tuulivoimatuotannon alueita. Länsituuli-West Wind -selvitys tuulivoiman tuotantoon soveltuvista alueista Satakunnassa ja Varsinais-Suomessa (2004) kohdentui pääasiassa merialueille, ja sen hetkisten selvitysperusteiden mukaisesti Varsinais-Suomen alueelta ei voitu osoittaa soveltuvia merialueita tuulivoimapuistoiksi. Varsinais-Suomen tuulivoimaselvitys -teknis-taloudellinen esiselvitys ja maisemavaikutusten arviointi (2007) -selvityksen tulosten perusteella vahvistettavina olevissa maakuntakaavoissa on esitetty viisi tuulivoimatuotantoon soveltuvaa kohdetta. Kaavan tuoreimpana tausta-aineistona on vuosina laadittu Varsinais-Suomen tuulivoimaselvitys, joka kohdennettiin kaavan suunnittelualueen tapaan manneralueille ja rannikon suurille saarille. Manneralueiden hyödynnettävyyttä koskevaan selvitystarpeeseen vaikutti mm. ilmatieteenlaitoksen mallintama uusi tuuliatlas sekä tuulivoimaloiden tekninen kehitys, erityisesti korkeuden merkittävä kasvu, sekä tuotantotuet. Merialueita ei kartoitettu uudelleen, koska toteutusta rajoittaisivat erilaisten suojelualueiden sekä loma-asutuksen vaatimat suojavyöhykkeet. Tuloksissa esitetään tuulivoimapuistoiksi soveltuvia alueita, mutta ei osoiteta yksittäisten voimaloiden sijainteja. Selvityksessä ei ole etsitty pienimuotoisia tuulivoimatuotantoon soveltuvia kohteita, mutta siinä otetaan kuitenkin esille kuntien kanssa käytyjen neuvottelujen yhteydessä esiin tulleita tai tuulivoimatoimijoiden kiinnostuksen kohteena olevia alueita. Näistä on esitetty lyhyt kuvaus ja arviointi. Kaavaselostuksessa (s ) todetaan, että pienempiä tuulivoimatuotannon kohteita on tutkittu vaihemaakuntakaavoituksen yhteydessä samoin paikkatieto- ja karttarajauksin sekä arviointiperustein kuin edellä mainitussa selvityksessä. Kaava-aineistoon ei ole kuitenkaan liitetty analyysin tuloksia kuvauksineen, karttoineen ja kuvasovituksineen lopputuloksena esitettyä kohdevalikoimaa lukuun ottamatta. Selostuksessa todetaan lisäksi, että rakennetun ympäristön inventoinnit ovat Varsinais-Suomen alueella kattavat lukuun ottamatta Kemiönsaarta ja Paraisten Stortervon saarta, joilla inventoinnit ovat käynnissä. Tulokset olisi määrä ottaa huomioon kaavaehdotusvaiheessa. VAIKUTUKSET KULTTUURIYMPÄRISTÖÖN JA MAISEMAAN Varsinais-Suomen tuulivoimaselvityksessä on arvioitu maiseman sietokykyä tuulivoimarakentamisen muutoksille ottaen huomioon varsinaissuomalaisen maiseman luonne aluekokonaisuuksittain. Paikkatietomallinnusten avulla on tehty näkymäanalyysejä, minkä lisäksi maiseman sietokykyä on arvioitu tarkastelemalla kunkin alueen maisemarakennetta, maamerkkejä ym. erityispiirteitä sekä arvoja. Näkymävaikutuksia on arvioitu erityisesti voimaloiden lähialueilla noin kolmesta viiteen kilometrin etäisyydellä sekä yleispiirteisesti noin 10 kilometrin etäisyydellä. Selvityksen näkyvyys- ja maisema-analyysit perustuvat napakorkeudeltaan n metrin voimaloihin. Aluekokonaisuuksista on esitetty yleiskuvaus maisemasta, arvio maisemaan soveltumisesta sekä yhteenveto vaikutuksista. Selvityksen maisemavaikutuskartoissa esitetään potentiaalisten voimaloiden likimääräinen sijainti, valtakunnallisesti arvokkaat rakennetut kulttuuriympäristöt (RKY 2009), arvokkaat maisema-alueet, maakunnallisesti arvokkaat rakennukset, maiseman olennaiset solmukohdat eli maisemaelementtien kohtaamispaikat, selvärajaiset avoimen maiseman reunavyöhykkeet, näkymäsuunnat, joista näkymä tuulipuistoon muodostuu hallitsevaksi, sekä kuvasovitteiden katselupaikat. Aluekohtaisissa yhteenvedoissa viitataan seikkoihin, jotka vaativat jatkosuunnittelussa erityistä huomiota ja tarkempaa vaikutusten arviointia. Selvityksen liitekarttoina on esitetty lisäksi näkyvyysanalyysikartat, joissa tuodaan esille mm. etäisyys voimaloihin 3/5/10 kilometrin säteellä sekä paikkatietomenetelmin osoitetut metsättömät alueet, joille tuulivoimalat näkyisivät. Erityistä huomiota selvityksessä todetaan kiinnitetyn tuulipuistojen vaikutuksiin valtakunnallisesti ja maakunnallisesti arvokkaissa kulttuuriympäristöissä. Lähtökohtana on pidetty sitä, että nämä alueet eivät sovellu selvityksessä esitettyyn mittavaan tuulivoimarakentamiseen. Tuulivoimatuotantoon soveltumattomiksi alueiksi on katsottu alueen maakuntakaavojen mukaiset arvokkaat maisema-alueet ja kulttuuriympäristöt. Kaavoihin merkittyjä pistemäisiä kohteita, kuten muinaisjäännöksiä ja suojeltuja rakennuksia, ei ole pidetty lähtökohtaisesti esteenä tuulivoimatuotannolle. Voimalat on katsottu voitavan sijoittaa siten, että ne eivät estä suojelun toteutumista. Selvityksessä on osoitettu tuulivoimatuotantoon soveltumattomia alueita mm. maisema-arvojen perusteella. Tarkempaan tarkasteluun valikoituneesta 30 kohdealueesta on maisemallisin perustein tuulivoimaan soveltumattomia

20 19 alueita katsottu olevan Kemiönsaarella, Salo-Paimion alueella ja Yläneellä. Selvityksen lopputuloksena esitetään puistoluokan tuulivoimatuotantoon parhaiten soveltuvat alueet valinnan pääpainon oltua luontoarvojen, maisemavaikutusten sekä lähiympäristön ja loma-asutuksen huomioon ottamisessa. Selvityksen mukaisesti kaavaluonnoksessa tuulivoimatuotantoon soveltuviksi osoitetut alueet eivät sijaitse valtakunnallisesti tai maakunnallisesti merkittävissä kulttuuriympäristöissä ja maisema-alueilla. Joitakin tuulivoimala-alueita on kuitenkin osoitettu näihin rajautuen tai niiden läheisyyteen. Vaihemaakuntakaavan vaikutusten arvioinnista rakennetun ympäristön ja maiseman osalta kaavaselostuksessa (s ) viitataan edellä käsiteltyyn selvitykseen. Maakuntakaavan yleispiirteisyyden vuoksi tarkempi vaikutusten arviointi esitetään tehtäväksi jatkosuunnittelussa, kun voimaloiden tarkka sijainti ym. muu yksityiskohtainen tieto on käytettävissä. Kaavamerkintöjä koskevassa vaikutusten arvioinnissa on luonnehdittu vaikutusta kaupunkikuvaan, maisemaan, kulttuuri-, perinne- ja rakennettuun ympäristöön. Suurempien tuulivoimala-alueiden (tv) osalta todetaan, että vaikutus maisemaan on merkittävä, mutta haittavaikutusta voidaan minimoida voimaloita keskittämällä. Kulttuuri- ja rakennetun ympäristön turvaamista ja yhteensovittamista tuulivoimatuotannon kanssa pidetään ensisijaisen tärkeänä. Muinaisjäännökset katsotaan voitavan säilyttää tuulipuistokohtaisessa suunnittelussa. Pienempien kokonaisuuksien eli ns. energiahuollon kohteiden (en) osalta todetaan, että jo rakennettuja ja teollisia ympäristöjä sekä tuulivoima-alueiden lähialueita keskittäen hyödyntämällä aiheutetaan vähemmän haittavaikutuksia verrattuna koskemattomaan luontoon. Tuulivoimatuotanto saattaa hyvinkin sopia teollisiin ym. teknistuotannollisiin ympäristöihin, joissa on jo ennestään erilaisia laitteita ja rakennelmia sekä mahdollisia epäviihtyisyystekijöitä, kuten melua. Energiahuollon kohteiden soveltuvuutta ympäristöön ei ole kuitenkaan mahdollista arvioida kaava-aineiston perusteella. Tuulivoimaloiden näkyvyyden vuoksi on todennäköistä, että arvioinneista huolimatta tuulivoiman kaavan mukaisella toteutumisella tulisi olemaan vaikutusta kulttuuriympäristöarvoiltaan merkittäviin paikkoihin vähintään paikallisesti, mutta mahdollisesti myös valtakunnallisesti ja maakunnallisesti. Varsinais-Suomen tuulivoimaselvityksen kuvasovitusten perusteella on itse asiassa havaittavissa, että vaikutus kulttuurimaisemaan on usein hyvinkin huomattava. Toiseksi selvitys jättää edelleen monia vaikutuksia arvailujen varaan. Raportissa on esimerkiksi suhteellisen niukasti kuvasovitteita. Niitä ei ole välttämättä esitetty sellaisista paikoista, jotka ovat merkittäviä maiseman solmukohtia, ja joista on karttaan merkitty olevan hyvä näkyvyys tuulipuistoon. Kuvasovitteiden tunnistamista olisi helpottanut lisäksi numerointi. Vaikutusten arvioinnissa tulee tuoda esille myös se, kuinka pysyviä tai väliaikaisia muutokset ovat ja miten syntyneet vauriot ovat myöhemmin korjattavissa. Arvioinnissa tulee kiinnittää huomiota myös siihen, ovatko vaikutukset välittömiä vai välillisiä. Tuulivoiman rakentaminen, sekä jo pelkästään rakentamismahdollisuuden osoittaminen kaavassa, saattaa vaikuttaa alueiden haluttavuuteen asuin-, loma-, matkailu- ja virkistysympäristöinä. Elinvoimaisuuden heikkenemisellä on puolestaan konkreettiset seuraukset esimerkiksi maaseudulla sijaitsevan rakennusperinnön käyttöön ja ylläpitoon. Monien kauaskantoisten ja arvaamattomienkin vaikutusten vuoksi maakuntakaavassa osoitettavan tuulivoimarakentamisen tulisi vastata mahdollisimman hyvin tuotannolle asetettuja tavoitteita välttäen ylimääräistä varausta. Maisema on myös näkymiä moniulotteisempi kokonaisuus, jonka kokemiseen vaikuttaa mm. sen piirteiden ajallinen ulottuvuus. Useat kaavan osoittamat tuulipuistot sijoittuisivat ikiaikaiseen viljelys- ja metsämaisemaan, joka on maisemarakenteeltaan ja rakennetuilta elementeiltään usein harmoninen. Tällaisen ympäristön sietokyky uusille, teknisille ja hyvin dominoiville rakenteille on äärimmäisen vähäinen. Kulttuuriympäristöä koskevaa selvitystyötä ja vaikutusten arviointia on siten jatkettava kaavasuunnittelun yhteydessä, mikä tarkoittaa myös sitä, että kaavatyön edetessä suoritetaan edelleen karsivaa harkintaa tuulivoiman määrän ja sijoittamisen suhteen. Selvityksessä ei ole myöskään otettu huomioon arkeologista kulttuuriperintöä ja puute tulee korjata kaavasuunnittelun yhteydessä. KAAVAN SUHDE VALTAKUNNALLISIIN ALUEIDENKÄYTTÖTAVOITTEISIIN Kaavaselostuksessa käydään läpi suunnittelussa huomioon otettavat valtakunnalliset alueidenkäyttötavoitteet. Kaavan teeman mukaisesti keskeisenä on toimivia yhteysverkostoja ja energiahuoltoa koskeva tavoite (4.5.). Sen erityistavoitteista todetaan mm., että maakuntakaavoituksessa on osoitettava tuulivoiman hyödyntämiseen parhaiten soveltuvat alueet siten, että tuulivoimalat sijoitetaan ensisijaisesti keskitetysti useamman voimalan yksiköihin. Lisäksi selostuksessa on mainittu muita tavoitteita, joiden toteutumista tuulivoiman suunnittelu ei saisi estää. Valtakunnallisten alueidenkäyttötavoitteiden toteutumista on käsitelty lisäksi taulukossa (s. 15) ottamalla esille keskei-