TEM. INNOVAATIO- OSASTO Petri Peltonen. Osaamisinnovaatiot. Paula Nybergh. Kysyntäinnovaatiot. Petri Lehto. Innovaatioympäristöt.

Transkriptio

1 KOKO

2 TEM Valtiosihteeri Mikko Alkio ELINKEINOMINISTERI Mauri Pekkarinen Kansliapäällikkö Erkki Virtanen TYÖMINISTERI Tarja Cronberg Valtiosihteeri Katariina Poskiparta Strategia ja ennakointi Markku Wallin Konsernistrategia-ryhmä Antti Joensuu Strategiset hankkeet -ryhmä Jussi Toppila Tutkimus- ja ennakointi -ryhmä Heikki Räisänen TE-keskusohjaus -ryhmä Marja-Riitta Pihlman Elinkeinopolitiikan koordinointi -ryhmä Risto Paaermaa Alueiden kehittäminen Heikki Aurasmaa Aluestrategia-ryhmä Veijo Kavonius Ohjelma-ryhmä Janne Antikainen TC Konserniohjaus MP Kalle J. Korhonen Hallinnonalan ohjaus ja rakenteet -ryhmä Sirpa Alitalo MP Rakennerahastopolitiikka -ryhmä Jussi Yli-Lahti Rakennerahastojen hallinnointi -ryhmä Eeva-Liisa Koivuneva TYÖLLISYYS- JA YRITTÄJYYS- OSASTO Tuija Oivo Yrittäjyyden kehittäminen ja yritystuet Heikki Vesa Työmarkkinoiden kohtaanto ja työvoiman saatavuus Teija Felt Työvoima- ja yrityspalvelut Jarmo Palm Välityömarkkinat ja työllistyvyyden tukeminen Päivi Kerminen TC TEM-konsernin virastot, laitokset ja yhteisöt Tekes VTT GTK TUKES PRH TE-keskukset Työvoimatoimistot Kuluttajavirasto Kilpailuvirasto MIKES MEK Energiamarkkinavirasto TYÖELÄMÄ- JA MARKKINA- OSASTO Raimo Luoma Työympäristön sääntely Tarja Kröger Työelämän laatu Pirjo Harjunen Kilpailupolitiikka Elise Pekkala Sisämarkkinaja kuluttajapolitiikka Antti Riivari Yritysoikeuden ryhmä Marja-Leena Rinkineva TC INNOVAATIO- OSASTO Petri Peltonen Osaamisinnovaatiot Paula Nybergh Kysyntäinnovaatiot Petri Lehto Innovaatioympäristöt Antti Valle Yritysten kasvu Janne Känkänen Yritysten kansainvälistyminen ja vienti Merja Paavola Mineraalipolitiikka Alpo Kuparinen Kuluttajatutkimuskeskus Huoltovarmuuskeskus Ydinjätehuoltorahasto Invest in Finland MP ENERGIA- OSASTO Taisto Turunen Energiamarkkinat Arto Lepistö Uusiutuvat energialähteet ja kestävä kehitys Sirkka Vilkamo Energian perustuotanto Riku Huttunen MP Tesi Oy Finnvera Oyj Finpro ry Muut valtionapuyhteisöt EU- JA KV-ASIOIDEN KOORDINAATIO Sirkka Potila TC HENKILÖSTÖ JA OSAAMISEN KEHITTÄMINEN Mikko Salmenoja TALOUSYKSIKKÖ Eero Murto MP VIESTINTÄ Mervi Liukkonen MP KONSERNIPALVELUIDEN KEHITTÄMISKESKUS Anssi Paasivirta SÄÄDÖSVALMISTELUN KEHITTÄMINEN Pasi Järvinen TC HALLINTOYKSIKKÖ Hannes Aulu MP TIETOHALLINTO- JA TIETOPALVELUT Olli Nykänen MP SISÄINEN TARKASTUS Jukka Lumenko VALTAKUNNANSOVITTELIJAIN TOIMISTO Juhani Salonius MP MP MP TC

3 Neljä kansallista projektia Osaamis-Suomi Maaseutu-Suomi merkitys ja vahvuus Teollisuus-Suomi aika Hyvinvointi- Suomi

4 Helsinki Por voo Lohja Riihimäki T amper e T ur ku Oulu Jyväskylä K uopi o Vaasa Joensuu Lahti Pori Kouvola Lappeenr anta Kotka Hämeenl i nna K aj aani Rovaniemi Mikkeli Sei näj oki R auma Kemi-Tor nio Kokkola Salo M aar ianhamina Savonl inna Imatra Jämsä Pietarsaari V ar kaus Raahe T ammi saar i Valkeakoski Ä änekoski M uut Föglö K yr önmaan Savitaipaleen Lakeuden Jor oisten Iin Åboland-Tur unmaan Lovi isan Vakka-Suomen Loi maan K aakkoi s-satakunnan Pohjois-Satakunnan For ssan K aakkoi s-p ir kanmaan Itä-Pir kanmaan K oi l li s-p ir kanmaan Pohjois-Pir kanmaan Lounais-Pir kanmaan Luoteis-Pir kanmaan Hei nol an K är ki kunti en Juvan Pieksämäen Ylä-Savon K oi l li s-savon Si sä-savon Outokummun Ilomantsin Keski-Karjalan Pielisen Kar jalan K aakkoi sen K eski -Suomen K eur uun Saar ijär ven Viitasaar en Suupohjan E tel äi sten Sei nänaapur i en Kuusiokuntien Här mänmaan Jär vi seudun Sydöster bottens kustr egion Kaustisen Si ikal atvan Nivala-Haapajär ven Ylivieskan Koillismaan Kehys-Kainuun T or ni ol aakson Koillis-Lapin T untur i -Lapi n P ohjoi s-lapi n

5 Onko päällä hyvä kriisi? Kaikessa karmeudessaan kehitysnäkymien synkistymisellä on yksi hyvä piirre: Kriiseissä me suomalaiset tunnumme näkevän kirkkaammin, osaamme nähdä olennaisen, uusiudumme. Strategiat ja toimenpiteet löytävät terävän kärkensä. Ministeriön kansalliset ja alueiden omat strategiat joutuvat nyt todelliseen rasitustestiin. Nyt mitataan visionäärisyyttä, rohkeutta, ketteryyttä, yhteishengen vahvuutta ja luottamusta eri toimijoiden välillä.

6 Hallitus kehittää monikeskuksista, kilpailukykyiseen pääkaupunkiseutuun ja aluekeskusten verkostoon perustuvaa aluerakennetta, joka pitää kaikki maakunnat elinvoimaisina ja mahdollistaa nykyistä tasaisemman taloudellisen kasvun koko maassa. Jokaisessa maakunnassa on oltava vähintään yksi kaupunkiseutu, joka tarjoaa kilpailukykyisen sijaintipaikan eri tyyppisille yrityksille ja monipuoliset koulutus- ja työmarkkinat. Lisäksi maakunnissa on oltava hyvin menestyviä pienempiä keskuksia ja maaseutualueita, joiden yritykset ovat tehokkaasti verkottuneet. (VN:n tavoitepäätökset 2004 ja 2007)

7 Alueiden kehittäminen - yleiset tavoitteet Alueiden kehittämisen tavoitteena on edistää alueiden kansainvälistä kilpailukykyä, pienentää alueiden välisiä kehityseroja, turvata kansalaisten peruspalvelut ja yhteydet koko Suomessa Lähtökohtana alueiden omiin vahvuuksiin ja osaamiseen perustuva erikoistuminen ja rajapinnat, toimijoiden välinen yhteistyö ja verkottuminen sekä alueiden kesken että kansainvälisesti

8 KOKOn tavoite Parantaa alueiden kilpailukykyä ja tasapainottaa aluekehitystä tukemalla vuorovaikutusta ja verkottumista. Paikallisella tasolla (ohjelman pääpaino on paikallisen tason toiminnan tukemisessa): tuetaan strategista kehittämistyötä ja aluekehittämiseen osallistuvien toimijoiden yhteistyötä. ennakoiva väline alueen kehitysedellytysten parantamiseksi ja strategisesti merkittävien hankkeiden käynnistäjä. Alueellisella tasolla tukee tasapainoista alueellista kehitystä ja vuorovaikutusta toiminta-alueiden välillä sekä luo edellytyksiä kehityskäytävien ja osaamiskeskittymien vahvistamiselle. luodaan edellytyksiä myös ylimaakunnallisen kehittämistyön ja verkostojen muodostumiselle. Kansallisella ja kansainvälisellä tasolla: edistetään kansallisten verkostojen syntymistä väline valtakunnallisten kehittämistavoitteiden toteuttamiseksi. tiivistetään ministeriöiden välistä vuorovaikutusta aluekehittämisessä. on yksi väline kytkettäessä kaikki alueet osaksi kilpailukyvyn vahvistamista ja kansallisen innovaatiostrategian alueellistamista. tukee alueiden kansainvälistymistä.

9 Yhteenveto KOKOsta Tavoitteena alueiden kilpailukyvyn parantaminen, elinkeino- ja innovaatiopolitiikka korostuvat Tukee alueiden verkostoitumista ja eri toimijoiden yhteistyötä sekä alueiden sisällä että alueiden välillä, parantaa täten alueellista koheesiota ja vuorovaikutusta Tehostetaan toimintatapoja: ei vastaa kysymykseen mitä kehitetään, vaan miten kehitetään Starttimoottori kehittämiselle: panostuksella tehdään esiselvityksiä ja käynnistetään pilottikokeiluja Kattaa kaikki alueet, ohjelmaan sulautuvat AKO, AMO ja saaristo-ohjelman paikallinen ja alueellinen toteuttaminen, vapaaehtoinen TEM budjetti n. 11 miljoonaa euroa maakunnan kehittämisrahaa vuodessa, edellyttää alueiden vastinrahoitusta (50 %), verkostoilla ja ylimaakunnallisella yhteistyöllä korkeampi tuki Ohjelmakausi , alueet hakevat ohjelmaan toukokuussa 2009 TEM luo edellytyksiä hedelmälliselle kehittämiselle alueet itse määrittelevät kehittämistarpeensa ja vahvuutensa

10 Aluekeskusohjelma (AKO) Kaupunkiseudut (35 aluekeskusohjelma-aluetta, 3 kaupunkiohjelmaa Uudellamaalla) käynnistyi 2001 Valtion perusrahoitus noin 9,5 milj. / vuosi Alueellinen maaseutuosio (AMO) Maaseutumaiset seudut (21 aluetta) Käynnistyi 2007 Valtion perusrahoitus 1,25 milj. / vuosi Saaristo-ohjelma Saaristo ja vesistöalueet, 48 saaristokuntaa tai -osa-kuntaa Käynnistyi 1995 Valtion rahoitus 0,25 milj. / vuosi Valtionosuuksien kautta ~12 milj. AKO:ssa ja AMO:ssa kuntien vastinrahoitus yhteensä noin 9,5 miljoonaa euroa, joten erityisohjelmien volyymi yhteensä noin 20,5 miljoonaa euroa KOKOon sulautuvat erityisohjelmat (vuoden 2009 tunnusluvut)

11 Kuntakyselyn vastaukset KOKOn rooli KOKO on erityisesti: strategisen kehittämisen ja koordinoinnin väline, erityisesti elinkeinopolitiikassa toimenpiteiden käynnistäjä ja kiihdyttäjä verkostojen ja kumppanuuden rakentamisen väline

12 KOKO alueet 56 aluetta, pääosin seuduittaisia 1 Pääkaupunkiseutu ja Kirkkonummi 2 Länsi-Uusimaa 3 KUUMA-kunnat 4 Hyvinkään-Riihimäen talousalue 5 Itä-Uudenmaan maakunta 6 Kemiönsaari ja Länsi-Turunmaa 7 Salon seutu 8 Turun seutu 9 Vakka-Suomi 10 Loimaan seutu 11 Forssan seutu 12 Hämeenlinnan seutu 13 Päijät-Hämeen maakunta 14 Kotkan-Haminan seutu 15 Kouvolan seutu 16 Etelä-Karjalan maakunta 17 Rauman seutu 18 Porin seutu 19 Pohjois-Satakunnan seutu 20 Etelä-Pirkanmaan seutu 21 Lounais-Pirkanmaan seutu 22 Tampereen kaupunkiseutu 23 Kaakkois-Pirkanmaan seutu 24 Luoteis-Pirkanmaa 25 Ylä-Pirkanmaa 26 Jämsä-Jyväskylä-Äänekoski -vyöhyke 27 Keski-Suomen maaseutumaiset kunnat 28 Mikkelin talousalue 29 Varkauden-Pieksämäen seutu 30 Savonlinnan seutu 31 Suupohjan rannikkoseutu 32 Vaasanseutu ja Kyrönmaa 33 Pietarsaaren seutu 34 Suupohja 35 Seinäjoen kaupunkiseutu 36 Etelä-Pohjanmaan koilliskaari 37 Kaustisen seutu 38 uusi Kokkola ja Kannus 39 Kuopion seutu, Koillis-Savo, Sisä-Savo ja Leppävirta 40 Ylä-Savo 41 Keski-Karjala 42 Joensuun seutu 43 Pielisen Karjala 44 Ylivieskan seutu ja Himanka 45 Nivala-Haapajärven ja Siikalatvan seudut 46 Raahen seutu 47 Oulun seutu 48 Oulunkaari 49 Kuusamo, Posio, Taivalkoski 50 Kajaanin seutu 51 Kehys-Kainuu 52 Kemi-Tornion seutu 53 Rovaniemi, Ranua 54 Tunturi-Lappi ja Tornionlaakso 55 Pohjois-Lappi 56 Itä-Lappi

13 KOKOn sisältö alueilla Elinkeinot, yritystoiminta, klusterit KOKOn sisältö Innovaatiot ja osaaminen Ilmasto ja energia, ympäristö Työvoima, ennakointi Matkailu ja elämykset Yhdyskuntarakenne, MAL, kaupunkiseutusuunnitelmat Hyvinvointi, palvelut, elämänlaatu Maaseudun kehittäminen ja elinvoima Kansainvälistyminen, globaali verkostoituminen Aluekehittämisen uudet toimintamallit, vyöhykkeet Markkinointi, imago ja investoinnit Kulttuuri ja luovat alat Logistiikka ja liikenne Saariston kehittäminen Kaupunki-maaseutu-vuorovaikutus Muut yhteensä Elinkeinokysymykset aluekehittämisen keskeisin sisältö. Innovaatiot ja osaaminen yleinen teema, mukana myös toimintaorientoitunut tai käyttäjälähtöinen innovointi. Keskeisiä myös hyvinvointi, palvelut ja elämänlaatu sekä työvoima- ja työmarkkinakysymykset ml. ennakointi. PARAS kytkentä: kaupunkiseutusuunnitelmien tuki: yhdyskuntarakenne, maankäytön, asumisen ja liikenteen kysymykset Ilmasto, energia ja ympäristö teema on uusi avaus. Kaupunkiseuduilla ilmastopolitiikka, maaseutumaisilla alueilla bioenergia. Matkailu, elämykset, kulttuuri ja luovat alat kokonaisuutena, erityisesti maaseutualueiden teema. Maaseudun kehittäminen ja elinvoima nousi esiin yleisteemana melko usein maaseutumaisilla alueilla, useiden kaupunkiseutujen vastauksiin oli sisällytetty joko maaseutu-, saaristotai kaupunki-maaseutuvuorovaikutuksen teemoja.

14 KOKO rahoitus Kyselyssä esitetyt alustavat rahoitustarpeet ovat realistisia. yhteensä 23 miljoonaa euroa, josta TEMin osuus 11,3 alueellinen minimi euroa, maksimi euroa Kokonaissumma vastaa KOKO:on alustavasti käytettävissä olevaa rahoitusta. Suurimmalla osalla alueista perusrahoituksen taso vastaa AKO- ja AMO-ohjelmien käytössä ollutta rahoitusta. KOKO-rahoitus on pääosin 50 % tukea, maaseutumaisilla alueilla on tarve suurempaan tukiprosenttiin. Huomioitava myös kuntien heikkenevät rahoitusmahdollisuudet.

15 Verkostot: nykyiset AKO -verkostot saavat kannatusta KOKOssa KOKO:n teemaverkostot Innovaatiot, osaaminen, innovaatioympäristöt Kulttuuri ja luovat alat Hyvinvointi Kansainvälistyminen Matkailu MAL (maankäyttö, asuminen, liikenne / Infra) Ympäristö, energia, ilmasto Palvelut Asuminen Kilpailukyky Kyselyn perusteella nykyisten AKOverkostojen teemoja halutaan jatkaa. Suosituin verkosto on innovaatioverkosto, kulttuuri- ja hyvinvointiverkostot saivat seuraavaksi eniten kannatusta. Osin ehdotetut teemat olivat ristikkäisiä, esim. elämystalous linkittyi vastauksissa sekä kulttuuriverkostoon että matkailuverkostoon. Joissakin vastauksissa hyvinvointi ja kulttuuri haluttiin liittää yhteen ja muodostaa palveluyrittäjyyden kokonaisuus.

16 Verkostomaininnat aluetyypeittäin Teemaverkostot aluekeskus- ja kaupunkialueet Teemaverkostot maaseutumaiset alueet Innovaatiot, osaaminen, innovaatioympäristöt 26 Innovaatiot, osaaminen, innovaatioympäristöt 13 Kulttuuri ja luovat alat Hyvinvointi Matkailu Kulttuuri ja luovat alat Kansainvälistyminen MAL 7 Ympäristö, energia, ilmasto 6 Kansainvälistyminen 5 Asuminen 6 Palvelut 4 Hyvinvointi 6 Kilpailukyky 3 Kehityskäytävä Palvelut 2 2 Ympäristö, energia, ilmasto 2 MAL

17 Käynnistettävät verkostot Kansalliset verkostot innovaatiot ja osaaminen hyvinvointi luovat alat ja kulttuuri Pilotoitavat verkostot (arvioidaan jatko viimeistään 2011) kansainvälistyminen (erityisesti Venäjä) matkailu (erityisesti maaseutu) maankäyttö, asuminen ja liikenne, huomioiden ilmasto- ja energiakysymykset

18 verkostojen koordinointi Verkostojen tai niiden osion koordinoinnista kiinnostuneet alueet: Innovaatio ja osaaminen Seinäjoen seutu Mikkelin seutu Hyvinvointi Kajaanin seutu Hämeenlinnan seutu Päijät-Häme, etenkin Lahden alue Kuopio Kulttuuri/ luovat alat Itä-Uusimaa Kaustisen seutu Rauman seutu Matkailu Turku Kalajoki (kesämatkailu) Koillis-Savo Kansainvälistyminen Lappeenranta-Imatra (erityisesti Venäjä) Pohjois-Lappi Koillis-Suomi MAL Tampereen kaupunkiseutu verkostojen koordinoinnista neuvotellaan kevään aikana alueiden kanssa ilmoittautuminen haun yhteydessä kansallisiin verkostoihin pilotoitaviin verkostoihin

19 Haku KOKOon kirjallinen ohjelmaehdotus ohjeellinen pituus sivua sisällysluettelo määritelty

20 Sisällysluettelo (kappaleet 1-4) 1. Ohjelmaehdotuksen vastaavuus alueen kehittämisen tavoitteisiin 1.1. Ohjelmaehdotuksen perustelut alueen kilpailukyvyn ja tasapainoisen alueke-hityksen näkökulmasta 1.2. Erikoistuminen, vahvuudet ja KOKO:n rooli niiden vahvistamisessa 1.3. Ohjelman tavoite 2. Ohjelman toimenpidekokonaisuudet 2.1. Ohjelman toimenpidekokonaisuudet 2.2. Toimenpidekokonaisuuksien operationalisointi 3. KOKO:n laadinta ja toteutus 3.1. Paikallinen toiminnallisuuteen ja strategiseen yhteistyöhön perustuva toimin-ta-alue 3.2. Alueen toimijoiden osallistaminen valmisteluun ja sitoutuminen ohjelman to-teuttamiseen 3.3. Ohjelman rooli ohjelmallisen kehittämisen kokonaisuudessa, suhde maakun-taohjelmaan ja muihin kehittämisinstrumentteihin 3.4. Toimijoiden edellytykset toteuttaa ohjelmaehdotuksen mukaisia teemoja 4. Vastaavuus KOKO:n toimintatapoihin sekä vaikuttavuus sukupuolten tasa-arvoon ja kestävään kehitykseen 4.1. Ohjelman ennakoivuus ja oppivuus 4.2. Kumppanuus 4.3. Verkostoituminen 4.4. Sukupuolten välisen tasa-arvon edistäminen 4.5. Ekologisesti kestävän kehityksen edistäminen

21 Sisällysluettelo (kappaleet 5-6) 5. Ilmoittautuminen verkostoihin kansalliset verkostot: 1) innovaatio ja osaaminen; 2) hyvinvointi sekä 3) luovat alat ja kulttuuri pilotoitaviin verkostoihin: 1) kansainvälistyminen (erit. Venäjä); 2) matkailu (erit. maaseutu); sekä 3) MAL 6. Budjetointi Ohjelmaehdotuksessa on esitettävä rahoitusarvio koordinaatioon sekä yhteensä kaudelle että vuosittain eriteltynä (VN päätös 2009 syksyllä koordinaation rahoitustasosta vuosille (varaumalla, että maakunnan kehittämisraha pysyy ennallaan)) toimenpiteisiin sekä yhteensä kaudelle että vuosittain eriteltynä

22 Kevään valmistelun tuki KOKOn markkinointikampanja viikolla 13-> kaikille kunnanvaltuutetuille ja varavaltuutetuille Alueiden vahvuuksien määrittely työpajat alueilla väliraportti 9.4., loppuraportti tukee laaja-alaisesti aluekehittämistä Alueiden (tilasto)profiilit julkistetaan (innovaatiodata toukokuussa)

23 Haun aikataulut alueiden ohjelmaehdotuksen lopullinen drafti valmis > tiedoksi TEMille lopullinen hyväksytty versio mennessä TEMiin eli aiempaan aikatauluun verrattuna yksi kuukausi lisää valmisteluun

24 Hakemusten analysointi Hakukirjeen yhteydessä lähetetään KOKO-ohjelmaehdotusten arviointi kriteerit neljä lohkoa ohjelmaehdotuksen vastaavuus alueen kehittämisen tavoitteisiin (40 %) ohjelman toimenpidekokonaisuudet (20 %) KOKO:n laadinta ja toteutus (20 %) vastaavuus KOKO:n toimintatapoihin (20 %) hakemusten arvioinnissa yhteensä 28 kriteeriä jokaisessa kriteerissä kolme luokkaa: kiitosmaininnoin, ok, hylätty mikäli kokonaispistemäärä 40 tai alle: ehdotus palautuu täydennettäväksi

25 Arviointikriteerit ja arvostelmalausekkeet KOKOohjelmaehdotust en arviointikriteerit Ohjelman kaikki tavoitteet on huomioitu hyväksyttävällä tavalla ja käytännön toteuttaminen on hyvin suunniteltu Suurin osa ohjelman tavoitteista on huomioitu, vaikka kaikkiin ei ole täysin vastattu. Käytännön toteuttamissuunnitelm assa ei ole merkittäviä puutteita. Ohjelmaehdotus ei vastaa tavoitteisiin, ohjelman tarvelähtöisyyttä ei ole huomioitu ja sen toteuttamissuunnitel massa on merkittäviä puutteita. KRITEERI A B C 1. Ohjelmaehdotuksen vastaavuus alueen kehittämisen tavoitteisiin (MIKSI OHJELMA TEHDÄÄN?) 1. KILPAILUKYKYÄ VAHVISTAVA OHJELMAN SISÄLTÖ (liittyy erittäin kokonaisvaltaisesti ja hyvin perustellusti alueen KILPAILUKYVYN kehittämiseen, kuten esimerkiksi innovaatioympäristön kehittämiseen, osaamisperustaan, alueellisten ja seudullisten 1. KILPAILUKYKYÄ VAHVISTAVA OHJELMAN SISÄLTÖ (liittyy varsin kokonaisvaltaisesti ja perustellusti alueen KILPAILUKYVYN kehittämiseen, kuten esimerkiksi innovaatioympäristön kehittämiseen, osaamisperustaan, alueellisten ja seudullisten työmarkkinoiden 1. KILPAILUKYKYÄ VAHVISTAVA OHJELMAN SISÄLTÖ (liittyy kapeasti, heikosti tai rajatusti perustellen alueen KILPAILUKYVYN kehittämiseen) PISTEYTYS (pisteet summataa n riveittäin, mutta mikäli yhdenkin rivin luku on 0, on koko lohkon (1,2,3 tai 4) yhteispiste saldo 0 MAX 40 p, MIN 0 p. A=10 pist. B=5 pist. C= 0 pist.

26 Jatkotyöstö TEM työstää kansallisen ohjelma-asiakirjan täsmennyksen kesällä VN päätökset KOKOsta, alueista ja rahoituksesta syksyllä Päätöksen jälkeen täsmennykset sekä toiminta- ja taloussuunnitelmien laadinta alueilla KOKO käynnistyy

27 Kun kasvun aika jälleen koittaa? Talouden taantuminen on historian saatossa johtanut yleensä aluekehityksen tasapainottumiseen kansallisesti. Muuttoliike kertoo nopeimmin aluekehityksen kuvasta, tämän vuoden syksy on kansallisesti hitusen tasapainoisempi kuin aiemmin, mutta mitään suurta trendimuutosta ei vielä ole näkyvissä. Mutta heijastusvaikutukset tulevat näkymään vasta viiveellä. Talouden jälleen piristyessä alueiden väliset kehityserot ovat historian saatossa kasvaneet. Tämä kuluva vuosikymmen on osoittanut, että kasvuun tarttuminen ei mene enää suoraan suuruuden ekonomian mukaisesti, eli että kasvusta pääsisivät kiinni vain suuret kaupunkiseudut. Globalisaation hyötyihin voivat tarttua kaikki, pienet ovat vielä ketterämpiä kuin suuret. Mutta tarttuminen pitää tehdä itse me TEMissä vain avitamme tässä työssä.

28 Materiaali ja ajankohtaisin tieto