Aluekehityksen ja -kehittämisen kehityskaaret. janne a TEM

Transkriptio

1 Aluekehityksen ja -kehittämisen kehityskaaret janne a TEM

2 Sisällys Tulo- ja tuuttauskulma Yhteiskuntamaantieteellinen muutos Alueellisen kehittämisen logiikasta ja magiikasta Aluekehityksen kuva Lopuksi

3 Tulo- ja tuuttauskulma

4 Työ- ja elinkeinoministeriön organisaatio VALTIOSIHTEERI Riina Nevamäki ELINKEINOMINISTERI Mauri Pekkarinen KANSLIAPÄÄLLIKKÖ Erkki Virtanen TYÖMINISTERI Anni Sinnemäki VALTIOSIHTEERI Katariina Poskiparta Strategia ja ennakointi Markku Wallin Konsernistrategia Antti Joensuu Strategiset hankkeet Jussi Toppila Tutkimus ja ennakointi Heikki Räisänen Konserniohjaus Kalle J. Korhonen Alueiden kehittäminen Heikki Aurasmaa Aluestrategia / Veijo Kavonius Ohjelma / Janne Antikainen Rakennerahastopolitiikka Jussi Yli-Lahti Rakennerahastojen hallinnointi Eeva-Liisa Koivuneva AS MP Hallinnonalan ohjaus ja rakenteet Sirpa Alitalo ELY-keskusten ohjaus / Marja-Riitta Pihlman Tietohallinnon ohjaus ja johtaminen Raimo Porttikivi Elinkeinopolitiikan koordinointi ja erityisrahoitus /Risto Paaermaa MP TYÖLLISYYS- JA YRITTÄJYYS- OSASTO Tuija Oivo Yrittäjyyden kehittäminen ja yritystuet Heikki Vesa Työmarkkinoiden kohtaanto ja työvoiman saatavuus Teija Felt Työvoima- ja yrityspalvelut Jarmo Palm Välityömarkkinat ja työllistyvyyden tukeminen Päivi Kerminen TEM-konsernin virastot, laitokset ja yhteisöt Energiamarkkinavirasto Invest in Finland Finnvera Oyj Kilpailuvirasto Finpro ry Kuluttajatutkimuskeskus GTK Kuluttajavirasto Huoltovarmuuskeskus MEK TYÖELÄMÄ- JA MARKKINA- OSASTO Raimo Luoma Työympäristön sääntely Tarja Kröger Työelämän laatu Pirjo Harjunen Kilpailupolitiikka Elise Pekkala Sisämarkkinaja kuluttajapolitiikka Antti Riivari Yritysoikeus Marja-Leena Rinkineva Säädösvalmistelun kehittäminen Pasi Järvinen INNOVAATIO- OSASTO Petri Peltonen ENERGIA- OSASTO Taisto Turunen AS AS MP MP MIKES PRH Tekes ELY-keskukset Tesi Oy Osaamisinnovaatiot Paula Nybergh Kysyntäinnovaatiot Petri Lehto Innovaatioympäristöt Antti Valle Kasvuyritykset Janne Känkänen Yritysten kansainvälistyminen ja vienti Merja Paavola Mineraalipolitiikka Alpo Kuparinen TUKES Työ- ja elinkeinotoimistot VTT Ydinjätehuoltorahasto Muut Energiamarkkinat Arto Lepistö Energiatehokkuus ja teknologia Sirkka Vilkamo Uusiutuva energia Petteri Kuuva Energian perustuotanto Riku Huttunen VIESTINTÄ Mervi Liukkonen MP HENKILÖSTÖ JA OSAAMISEN KEHITTÄMINEN Mikko Salmenoja TALOUS Eero Murto MP MP KEHITTÄMISYKSIKKÖ Anssi Paasivirta VALTAKUNNANSOVIT- TELIJAN TOIMISTO Esa Lonka AS EU- JA KV-ASIOIDEN KOORDINAATIO Sirkka Potila AS HALLINTO Hannes Aulu TARKASTUS Jukka Lumenko MP = Elinkeinoministeri, Mauri Pekkarinen AS = Työministeri, Anni Sinnemäki MP MP MP MP

5 Ohjelmaryhmän tehtävät 1) vastaa aluekehittämisen kansallisesta ohjelmatyöstä johtamalla ja koordinoimalla alueellista ohjelmaperusteista toimintaa 2) vastaa kaupunki-, maaseutu- ja saaristopolitiikasta sekä niihin liittyvästä kansainvälisestä yhteistyöstä 3) vastaa kansallisten ohjelmien perusrahoituksen suuntaamisesta sekä ohjelmien että niiden muodostaman kokonaisuuden seurannasta ja arvioinnista 4) valmistelee vuodesta 2010 lähtien muodostettavaa uutta KOKO (alueellinen koheesio- ja kilpailukykyohjelmaa) ja ohjaa ELYjä, maakuntia ja seutukuntia ohjelman toteutuksessa 5) sovittaa kansallista ohjelmatyötä EU ohjelmatyöhön 6) osallistuu kaupunki-, maaseutu- ja saaristotutkimusyhteistyöhön 7) osallistuu alueellisen innovaatiopolitiikan valmisteluun ja osaamiskeskusohjelmatyöhön sekä muihin alueiden kehittämisen kannalta keskeisiin valtionhallinnossa koordinoitaviin kehittämishankkeisiin Vahvuus n. 10 henkilöä

6 Yhteiskuntamaantieteellinen muutos

7 Neljä kansallista projektia Osaamis-Suomi merkitys ja vahvuus Maaseutu- Suomi Teollisuus- Suomi aika Hyvinvointi- Suomi

8 Helsinki Por voo Lohj a Riihimäki Tampere Turku Oul u Jyväskylä Kuopi o Vaasa Joensuu Lahti Por i Kouvola Lappeenr anta Kotka Hämeenlinna Kajaani Rovaniemi Mikkeli Sei näj oki Rauma Kemi -T or ni o Kokkola Sal o Maar i anhami na Savonlinna Imatr a Jämsä Pi etar saar i Var kaus Raahe Tammisaari Valkeakoski Äänekoski Muut Fögl ö Kyr önmaan Savi tai pal een Lakeuden Jor oisten Iin Åbol and-t ur unmaan Lovi i san Vakka-Suomen Loi maan Kaakkoi s-satakunnan Pohj oi s-satakunnan For ssan Kaakkois-Pirkanmaan Itä-Pi r kanmaan Koillis-Pirkanmaan Pohj oi s-pi r kanmaan Lounai s-pi r kanmaan Luotei s-pi r kanmaan Heinolan Kär ki kunti en Juvan Pi eksämäen Ylä-Savon Koillis-Savon Si s ä-sav on Outokummun Ilomantsin Keski-Kar jalan Pi el i sen Kar j al an Kaakkoisen Keski-Suomen Keur uun Saar i j är ven Vi i tasaar en Suupohj an Etel äi sten Sei nänaapur i en Kuusiokuntien Här mänmaan Jär vi seudun Sydöster bottens kustr egi o Kaustisen Si i kal atvan Ni val a-haapaj är ven Ylivieskan Koillismaan Kehys-Kai nuun Tor niolaakson Koillis-Lapin T untur i -Lapi n Pohj oi s-lapi n

9 1960-luku 2000-luku Vähintään kaupunkitason keskukset LTT:n tutkimuksessa Suomen keskus- ja vaikutusaluejärjestelmästä 1966/67 (Palomäki & Mikkonen 1999) Kaupunkiverkko 2000-luvulla (Kaupunkiverkkotutkimus 2006)

10 Työ, asuminen ja palvelut eri projekteissa alkutuotantovaltainen työ asuminen palvelut teollisuusvaltainen palveluvaltainen verkostomainen

11 Nettomuutto kaupunkiseutujen kärki- ja kehyskuntiin kärki yhteensä kehys yhteensä

12 Oulu ja Oulun seutu Oulu Oulun kehys

13 Pendelöinti Ouluun Oulu 90,1 88,0 86,2 84,3 255 Kiiminki 56,3 56,1 57,8 59,6 567 Oulunsalo 53,4 51,5 52,0 55,3 244 Kempele 47,3 45,8 48,3 51,9 084 Haukipudas 40,9 39,6 44,8 49,0 425 Liminka 26,8 27,8 34,2 39,2 973 Ylikiiminki 28,0 30,4 34,1 36,7 494 Muhos 17,8 26,3 30,2 31,9 859 Tyrnävä 19,5 23,3 27,8 31,2 139 Ii 16,0 16,9 23,1 29,0 436 Lumijoki 16,4 15,2 23,2 25,1 072 Hailuoto 14,8 17,4 20,7 24,9 972 Yli-Ii 14,7 15,4 18,1 24,9

14 Vastapendelöinti Oulusta Oulu 74,6 74,0 71,6 69,1 255 Kiiminki 9 11,7 17,3 20,7 567 Oulunsalo 16,5 19,7 29,8 29,6 244 Kempele 19,4 28,7 26,4 27,7 084 Haukipudas 14,6 18,8 18,1 20,9 425 Liminka 5,9 8,5 11,2 15,6 973 Ylikiiminki 5,5 4,5 9,7 14,3 494 Muhos 7,8 7,4 10,2 17,3 859 Tyrnävä ,3 139 Ii 3,4 5,4 7 11,4 436 Lumijoki 0,9 1,6 5, Hailuoto 4,8 5,4 4,3 5,7 972 Yli-Ii 1,6 3,6 6,1 5,9

15 Oulun KOKO-alue

16 Työssäkäyntialueet KOKO-alueiden työssäkäyntialueet määriteltiin nyt ensimmäistä kertaa paikkatietoperusteisesti ruutuneliökilometreihin perustuen sekä Kuvattu yhdyskuntarakennetta taajama- ja hajaasutusaluemäärittelyineen.

17 Seudullisuuden aallot 1. aalto luvut: muuttoliikkeen seudullistuminen 2. aalto 90-luku: seudullisuuden käytännöllistyminen ja akatemisoituminen palveluiden käyttö ja tuotanto teorisointi 3. aalto 00-luku: seudullisen yhteistyön aktiivinen kehittäminen ja rakenteelliset muutokset (PARAS) 4. aalto 10-luku: seutujen verkostoitumista (alueellisesti, kansallisesti, kansainvälisesti)?

18 Innovaatioiden maantiede 1960-luku 2000-luku

19 Monikeskuksinen ja verkottuva aluerakenne

20 Alueellisen kehittämisen logiikasta ja magiikasta

21 Alueiden kehittäminen - yleiset tavoitteet Alueiden kehittämisen tavoitteena on edistää alueiden kansainvälistä kilpailukykyä, pienentää alueiden välisiä kehityseroja, turvata kansalaisten peruspalvelut ja yhteydet koko Suomessa Lähtökohtana alueiden omiin vahvuuksiin ja osaamiseen perustuva Erikoistuminen ja rajapinnat, toimijoiden välinen yhteistyö ja verkottuminen sekä alueiden kesken että kansainvälisesti

22 Mistä rakentuu alueiden kilpailukyky Hard, Kovat tekijät infra: saavutettavuus, MAL elinkeinopolitiikan kärjet osaamisen terävä kärki Medium osaamisen laaja-alainen pohja, koulutus toimivat palvelut Soft, pehmeät tekijät valintojen tekemisen taito yhteistyökyky luottamus

23 Aluekehittämisen (pelkistetty) kokonaisuus TEM maakuntien ja ELYjen ohjaus kansalliset ohjelmat: OSKE ja KOKO EU -ohjelmat VM PARAS ALKU alueellistaminen Alueilla KOKO / OSKE Maakuntaohjelma / TOTSU ELY strategia-asiakirja

24 KILPAILUKYKYÄ ja KOHEESIOTA mutta missä suhteessa ja missä järjestyksessä?

25 Uuden kehittämisen logiikka Sumea Kokeileva Siedettävä epävarmuutta (JAVA skripti logiikka) Ilo ja Into ratkaisevat

26 Osataanko rakentaa konsepteja? Mukaillut lähteet: Nurmio (taivas group), Himanen (filosofi)

27 Aluekehityksen kuva

28 Mosaiikkimaantiede Työssäkäyntialueet kasvavat ja alueet laajenevat niin toiminnallisesti kuin strategisestikin. Paikallisesti kehityksen kuvassa voi kuitenkin olla suuriakin poikkeamia positiivisen kehityksen pesäkkeitä tai kurjistumisen taskuja.

29 Alueiden tyypittely Perustuu KOKO-alueen suurimman taajaman väkilukuun yli asukasta = kaupunkimainen KOKOalue, muut maaseutumaisia Kaupunkiseutujen tyypittely kaupunkiverkkotutkimus 2006 mukainen Maaseutumaiset jaettu suuralueittain (Etelä- Länsi ja Itä-Pohjoinen)

30

31

32 Väestön kehitys aluetyypeittäin = A Metropolialue B Monipuoliset yliopistoseudut KOKO MAA C Maakuntaveturit D Erikoistuneet teolliset seudut E Pienet aluekeskukset M1 Etelä- ja Länsi-Suomen maaseutualueet M2 Itä- ja Pohjois-Suomen maaseutualueet

33 Väestön kehitys Metropolialueen ja suurten kaupunkiseutujen kasvu heijastuu yhä laajemmalle alueelle Monet maakuntamoottorit hyvässä vireessä maaseutumaisilla alueilla haastavampi kuva, mutta myös positiivisia signaaleja

34 Väestön kehitys taajamatyypeittäin kaupunkiseudun keskustaajamat kaupunkiseudun muut taajamat kaupunkiseudun keskustaajamien läheinen haja-asutusalue maaseudun keskustaajamat maaseudun muut taajamat maaseudun keskustaajamien läheinen haja-asutusalue muu haja-asutus

35 Työpaikkojen kehitys aluetyypeittäin = A Metropolialue B Monipuoliset yliopistoseudut KOKO MAA D Erikoistuneet teolliset seudut C Maakuntaveturit M2 Itä- ja Pohjois-Suomen maaseutualueet E Pienet aluekeskukset M1 Etelä- ja Länsi-Suomen maaseutualueet

36 Työpaikkojen kehitys Työpaikkoja syntynyt alueellisesti tasaisesti: kaupunkiseudut erottuvat edelleen moottoreina, mutta työpaikkoja syntynyt myös maaseudulla huom taantuma ei näy vielä datassa

37 Työpaikkojen kehitys taajamatyypeittäin kaupunkiseudun keskustaajamat kaupunkiseudun muut taajamat kaupunkiseudun keskustaajamien läheinen haja-asutusalue maaseudun keskustaajamat maaseudun muut taajamat maaseudun keskustaajamien läheinen haja-asutusalue muu haja-asutus MANNER-SUOMI

38 Arvonlisäys aluetyypeittäin = A Metropolialue B Monipuoliset yliopistoseudut KOKO MAA D Erikoistuneet teolliset seudut C Maakuntaveturit E Pienet aluekeskukset M2 Itä- ja Pohjois-Suomen maaseutualueet M1 Etelä- ja Länsi-Suomen maaseutualueet

39 Datan kertomaa

40 Vapise Albania Vuonna 2009 taajamissa asui n. 83 % ja hajaasutusalueilla n. 17 % väestöstä. Puolet haja-asutuksesta on kaupunkiseutujen vaikutuspiirissä noin puolet maaseutumaisilla seuduilla asuvista suomalaisista asuu taajamissa. Sekä väestö että työpaikat keskittyvät taajamiin

41 Veturit vauhdissa, onhan vaunut matkassa? Metropolialue ja suuret kaupunkiseudut hyvässä vedossa, kehitys heijastuu myös kaupunkiseutujen lähialueille. Monet maakuntaveturit päässeet hyvään vauhtiin viimeisen vuosikymmenen aikana Myös muissa aluetyypeissä pirteitä alueita, ja makrolukujen alla myös positiivisen kehityksen pesäkkeitä Työpaikkoja syntynyt maantieteellisesti hyvin tasaisesti (huom. datassa ei näy taantuma), Viimeaikaiset aluekehityksen uutiset päälaellaan : pohjoisesta positiivisimpia signaaleja Keskeistä veturien ja muiden alueiden kytkentä, ei vetäminen eri suuntiin

42 Kauheus on katsojan silmässä 52 erikokoista aluetta -julkaisussa ei ole esitetty tiedon tulkintaa, mutta ei yhtä kokoa (OECD: One size does not fit all ), siksi 52 KOKOa On rakennettava sekä kilpailukykyä että koheesiota Toivottavasti antaa ymmärrystä isosta kuvasta ja tukee alueiden omaehtoista kehittämistä

43 Aluekehitys - tulevaisuuden näkymiä Hajakeskittymistä ja kaupunkiseutujen laajenemista Edellytykset tasapainoiselle kehitykselle ovat hyvät Ihmisten elämä verkostoituu monet paikat ovat tärkeitä Sesonkiluonteisuus vaikuttaa aluekehitykseen: viikko-suomi on erilainen kuin viikonloppu-suomi, kesä-suomi on erilainen kuin talvi-suomi Yhteiset haasteet yksilöidyt ratkaisut alueellisessa kehittämisessä Osaamisen siirtoon ja alueiden väliseen linkittymiseen panostetaan. Kaiken osaamisen ei tarvitse sijaita omalla alueella. Rakennemuutokset saattavat laukaista menestystarinoita Maaseutumaisemmilla seuduilla valtteina matkailu ja elämykset, kaivosteollisuus nousussa. Alueiden verkostoitumista ja vuorovaikutusta tuetaan - perifeerisyys määritellään nyt verkostoihin kuulumattomuudella