52 erikokoista aluetta

Transkriptio

1 52 erikokoista aluetta

2

3 Mosaiikkimaantiede Työssäkäyntialueet kasvavat ja alueet laajenevat niin toiminnallisesti kuin strategisestikin. Paikallisesti kehityksen kuvassa voi kuitenkin olla suuriakin poikkeamia positiivisen kehityksen pesäkkeitä tai kurjistumisen taskuja. Julkaisussa kuvattu pitkän aikavälin kehitystä vuodesta 1975 tuoreimpaan tietoon Tarkkapiirteisempää kuvaa KOKO-alueista myös paikkatietoaineistoa hyödyntäen

4 Korttipakallinen KOKO-alueita Raportissa alueprofiilit rakennettiin ensimmäistä kertaa 52 KOKO-alueen tasolle. KOKO on alueiden omaehtoisen kehittämisen ohjelma, jota toteutetaan kuntien itse muodostamilla yhteistyöalueilla, eli ne ovat alueiden oman näkemyksen mukaan tämän päivän toiminnallisia ja strategisia alueellisia kokonaisuuksia.

5 Alueiden tyypittely Perustuu KOKO-alueen suurimman taajaman väkilukuun yli asukasta = kaupunkimainen KOKOalue, muut maaseutumaisia Kaupunkiseutujen tyypittely kaupunkiverkkotutkimus 2006 mukainen Maaseutumaiset jaettu suuralueittain (Etelä- Länsi ja Itä-Pohjoinen)

6

7 Tietosisällön kuvaus Perustiedot alueesta ja KOKO-toiminnasta Alueelliset väestö- työpaikka- ja aluetaloustiedot Tietoja innovaatioiden määrästä, tutkimus- ja kehittämistoiminnasta, elinkeinorakenteesta, saavutettavuudesta sekä asuntojen hinnoista. Vertailu KOKO-alueisiin ja muihin samantyyppisiin alueisiin

8

9 Työssäkäyntialueet KOKO-alueiden työssäkäyntialueet määriteltiin nyt ensimmäistä kertaa paikkatietoperusteisesti ruutuneliökilometreihin perustuen sekä Kuvattu yhdyskuntarakennetta taajama- ja hajaasutusaluemäärittelyineen.

10 esim. Lahden KOKO-alue

11

12 Väestön kehitys aluetyypeittäin = A Metropolialue B Monipuoliset yliopistoseudut KOKO MAA C Maakuntaveturit D Erikoistuneet teolliset seudut E Pienet aluekeskukset M1 Etelä- ja Länsi-Suomen maaseutualueet M2 Itä- ja Pohjois-Suomen maaseutualueet

13 Väestön kehitys Metropolialueen ja suurten kaupunkiseutujen kasvu heijastuu yhä laajemmalle alueelle Monet maakuntamoottorit hyvässä vireessä maaseutumaisilla alueilla haastavampi kuva, mutta myös positiivisia signaaleja

14 Väestön kehitys taajamatyypeittäin kaupunkiseudun keskustaajamat kaupunkiseudun muut taajamat kaupunkiseudun keskustaajamien läheinen haja-asutusalue maaseudun keskustaajamat maaseudun muut taajamat maaseudun keskustaajamien läheinen haja-asutusalue muu haja-asutus

15

16

17

18 Työpaikkojen kehitys aluetyypeittäin = A Metropolialue B Monipuoliset yliopistoseudut KOKO MAA D Erikoistuneet teolliset seudut C Maakuntaveturit M2 Itä- ja Pohjois-Suomen maaseutualueet E Pienet aluekeskukset M1 Etelä- ja Länsi-Suomen maaseutualueet

19 Työpaikkojen kehitys Työpaikkoja syntynyt alueellisesti tasaisesti: kaupunkiseudut erottuvat edelleen moottoreina, mutta työpaikkoja syntynyt myös maaseudulla huom taantuma ei näy vielä datassa

20 Työpaikkojen kehitys taajamatyypeittäin kaupunkiseudun keskustaajamat kaupunkiseudun muut taajamat kaupunkiseudun keskustaajamien läheinen haja-asutusalue maaseudun keskustaajamat maaseudun muut taajamat maaseudun keskustaajamien läheinen haja-asutusalue muu haja-asutus MANNER-SUOMI

21

22

23 Arvonlisäys aluetyypeittäin = A Metropolialue B Monipuoliset yliopistoseudut KOKO MAA D Erikoistuneet teolliset seudut C Maakuntaveturit E Pienet aluekeskukset M2 Itä- ja Pohjois-Suomen maaseutualueet M1 Etelä- ja Länsi-Suomen maaseutualueet

24

25 Alueittaiset väestö- ja työpaikkakehityksen kartat

26 esimerkki Väestönmuutos Lahden KOKOalueella

27 esim. Työpaikkojen määrän muutos Lahden KOKOalueella

28 Datan kertomaa

29 Vapise Albania Vuonna 2009 taajamissa asui n. 83 % ja hajaasutusalueilla n. 17 % väestöstä. Puolet haja-asutuksesta on kaupunkiseutujen vaikutuspiirissä noin puolet maaseutumaisilla seuduilla asuvista suomalaisista asuu taajamissa. Sekä väestö että työpaikat keskittyvät taajamiin

30 Veturit vauhdissa, onhan vaunut matkassa? Metropolialue ja suuret kaupunkiseudut hyvässä vedossa, kehitys heijastuu myös kaupunkiseutujen lähialueille. Monet maakuntaveturit päässeet hyvään vauhtiin viimeisen vuosikymmenen aikana Myös muissa aluetyypeissä pirteitä alueita, ja makrolukujen alla myös positiivisen kehityksen pesäkkeitä Työpaikkoja syntynyt maantieteellisesti hyvin tasaisesti (huom. datassa ei näy taantuma), Viimeaikaiset aluekehityksen uutiset päälaellaan : pohjoisesta positiivisimpia signaaleja Keskeistä veturien ja muiden alueiden kytkentä, ei vetäminen eri suuntiin

31 Kauheus on katsojan silmässä Julkaisussa ei ole esitetty tiedon tulkintaa, mutta ei yhtä kokoa (OECD: One size does not fit all ), siksi 52 KOKOa On rakennettava sekä kilpailukykyä että koheesiota Toivottavasti antaa ymmärrystä isosta kuvasta ja tukee alueiden omaehtoista kehittämistä

32 Julkaisu.pdf muotoinen julkaisu löytyy osoitteesta paikkatietoperusteiset kartat väestö- ja työpaikkakehityksestä saitilla painotuote käsissä

33 Lisämateriaalia aluekehityksen kaarista

34 Helsinki Por voo Lohj a Riihimäki Tampere Turku Oul u Jyväskylä Kuopi o Vaasa Joensuu Lahti Por i Kouvola Lappeenr anta Kotka Hämeenlinna Kajaani Rovaniemi Mikkeli Sei näj oki Rauma Kemi -T or ni o Kokkola Sal o Maar i anhami na Savonlinna Imatr a Jämsä Pi etar saar i Var kaus Raahe Tammisaari Valkeakoski Äänekoski Muut Fögl ö Kyr önmaan Savi tai pal een Lakeuden Jor oisten Iin Åbol and-t ur unmaan Lovi i san Vakka-Suomen Loi maan Kaakkoi s-satakunnan Pohj oi s-satakunnan For ssan Kaakkois-Pirkanmaan Itä-Pi r kanmaan Koillis-Pirkanmaan Pohj oi s-pi r kanmaan Lounai s-pi r kanmaan Luotei s-pi r kanmaan Heinolan Kär ki kunti en Juvan Pi eksämäen Ylä-Savon Koillis-Savon Si s ä-sav on Outokummun Ilomantsin Keski-Kar jalan Pi el i sen Kar j al an Kaakkoisen Keski-Suomen Keur uun Saar i j är ven Vi i tasaar en Suupohj an Etel äi sten Sei nänaapur i en Kuusiokuntien Här mänmaan Jär vi seudun Sydöster bottens kustr egi o Kaustisen Si i kal atvan Ni val a-haapaj är ven Ylivieskan Koillismaan Kehys-Kai nuun Tor niolaakson Koillis-Lapin T untur i -Lapi n Pohj oi s-lapi n

35 Nettomuutto kaupunkiseutujen kärki- ja kehyskuntiin kärki yhteensä kehys yhteensä

36 Lahden seudun kehitys Lahti Lahden kehys

37 Pendelöinti Lahteen Lahti 85,2 84,0 80,4 76,9 098 Hollola 42,4 43,1 43,4 47,1 532 Nastola 23,9 25,3 26,9 32,2 016 Asikkala 18,9 18,5 25,0 27,0 283 Hämeenkoski 11,3 13,5 17,8 20,6 560 Orimattila 13,9 15,3 17,9 20,6 316 Kärkölä 11,1 9,7 11,0 12,5 111 Heinola 3,9 5,2 8,5 10,1

38 Vastapendelöinti Lahdesta Lahti 78,0 76,1 73,7 70,0 098 Hollola 25,0 23,5 26,8 31,0 532 Nastola 16,7 18,1 20,0 21,7 016 Asikkala 6,4 6,3 8,8 13,2 283 Hämeenkoski 2,1 2 5,3 4,2 560 Orimattila 4,7 6,4 8,7 12,5 316 Kärkölä 3,8 7,2 11, Heinola 2,6 3,8 5,1 6,6

39 KILPAILUKYKYÄ ja KOHEESIOTA mutta missä suhteessa ja missä järjestyksessä?

40