Tarkastuskäsikirja - Hanketarkastukset

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Tarkastuskäsikirja - Hanketarkastukset"

Transkriptio

1 Liite 3 Valtiovarain controller toiminto/ tarkastusviranomaisyksikkö EAKR ja ESR hanketarkastusten kilpailutus Tarkastuskäsikirja - Hanketarkastukset Johdanto Valtiovarainministeriön valtiovarain controller -toiminnon yhteydessä toimiva tarkastusviranomaisyksikkö vastaa rakennerahastokauden kansallisten EAKR- ja ESRohjelmien tarkastuksista Manner-Suomessa. Tarkastusviranomaisyksikkö toteuttaa sekä hallinto- ja todentamisviranomaisiin sekä välittäviin toimielimiin kohdistuvia järjestelmätarkastuksia että hankkeisiin kohdistuvia otantatarkastuksia ja raportoi niistä vuosittain Euroopan komissiolle. Toiminnan tavoitteena on antaa komissiolle luotettava kuva rakennerahastojen hallinnointijärjestelmän toimivuudesta Suomessa. Tässä muistiossa kuvataan tarkastusviranomaisyksikön toimintatavat ja menettelyt rakennerahastojen ohjelmakauden hanketarkastuksia koskevassa tarkastustoiminnassa. Säädökset Rakennerahastotarkastus palvelee ensisijaisesti Euroopan komission tarvetta saada luotettava vahvistus todentamisviranomaisen antamien tietojen oikeellisuudesta. Tietojen oikeellisuus pohjautuu rakennerahastojen hyväksyttäviä hankkeita ja hyväksyttäviä menoja sääteleviin säädöksiin. Olennaisimmat tällaiset EU- ja kansalliset säädökset on lueteltu alla olevassa listassa. - Neuvoston yleisasetus rakennerahastoista 1083/ Parlamentin ja neuvoston asetus Euroopan aluekehitysrahastosta 1080/ )_fi.pdf - Parlamentin ja neuvoston asetus Euroopan sosiaalirahastosta 1081/2006 )_fi.pdf - Komission asetus rakennerahastojen täytäntöönpanosta 1828/2006 oonpanoasetus_ pdf - Rakennerahastolaki Valtiovarainministeriö Puh tai (vaihde) Snellmaninkatu 1 A, Helsinki Faksi PL 28, Valtioneuvosto Y-tunnus SUOMEN VALTIO Valtiovarainministeriö Puh tai

2 2 (14) - Valtioneuvoston asetus rakennerahastoista - Valtioneuvoston asetus tukikelpoisista kustannuksista N-asetus_ SUOMI.pdf Alla on lueteltu kansallisia säädöksiä, joita sovelletaan menojen tukikelpoisuuteen, mikäli säädökset eivät ole ristiriidassa yhteisölainsäädännön kanssa. - Laki valtionavustuksesta yritystoiminnan kehittämiseksi (1336/2006) - Valtioneuvoston asetus valtionavustuksesta yritystoiminnan kehittämiseksi (675/2007) - Laki julkisesta työvoimapalvelusta (1295/2002) - Valtioneuvoston asetus eräiden työllisyysmäärärahojen käytöstä (1345/2002) - Alueiden kehittämislaki (602/2002) - Valtioneuvoston asetus alueiden kehittämisestä (1224/2002) - Valtioneuvoston asetus alueiden kehittämistoimenpiteiden rahoituksesta (1225/2002) - Valtioneuvoston asetusta tutkimus-, kehittämis- ja innovaatiotoiminnan rahoituksesta (298/2008) - Valtioneuvoston päätös ympäristönsuojelun edistämiseen myönnettävien avustusten yleisistä ehdoista (894/1996) - Laki vesihuollon tukemisesta (686/2004) - Valtioneuvoston asetus vesistötoimenpiteiden tukemisesta (651/2001) Eettiset periaatteet Tarkastuksissa on otettava huomioon yleisesti hyväksytyt sisäisen ja ulkoisen tarkastuksen ammattistandardit, suositukset ja eettiset periaatteet. Myös ulkopuolisen palveluntarjoajan odotetaan noudattavan ammattistandardien mukaisia eettisiä periaatteita tarkastustoiminnassaan. Rakennerahastotarkastuksen yleiset periaatteet Rakennerahastojen tarkastusviranomaisen tehtävänä on tuottaa luotettava ja konkreettinen kuva rakennerahastojen hallinto- ja valvontajärjestelmän toimivuudesta. Hallinto- ja valvontajärjestelmän toimivuutta arvioitaessa käytetään kriteereinä rakennerahastosäädösten noudattamista ja EU:n komission maksamien maksujen tukikelpoisuutta. Hallinto- ja valvontajärjestelmän luotettavuus ilmaistaan lähtökohtaisesti tarkastusten perusteella saadun tiedon perusteella prosentuaalisena virhearviona komission maksamista rakennerahastomaksuista. Virhe määritellään komissiolta tulleeksi maksuksi, jota ei olisi suoritettu, mikäli rakennerahastoja koskevia EY-säädöksiä olisi noudatettu. Tarkastusviranomaisen tehtävänä ei ole arvioida muun kuin rakennerahastoista maksetun rahoituksen tukikelpoisuutta eikä säädösten noudattamista silloin, kun säädökset eivät liity rakennerahastorahoituksen tukikelpoisuuteen. Riskiarviointi Järjestelmä- ja hanketarkastusten perusriski on ns. tarkastusriski. EU:n rakennerahastojärjestelmien ja hankkeiden tarkastuksessa tämä riski muotoillaan seuraavasti: riski, että tarkastusviranomainen tietämättään epäonnistuu muotoilemaan tarkoituksenmukaisella tavalla lausuntonsa komissiolle tehdyistä menoilmoituksista, jotka sisältää olennaisen virheen.

3 3 (14) Hanketarkastukset Tarkastusriskimallin mukaan: Tarkastusriski = Toimintariski x Kontrolliriski x Havaitsemisriski jossa Toimintariski = rakennerahastotoimintaan sisältyvä toimintariski siitä, että hankkeet ja niiden menot eivät ole tukikelpoisia tai noudata olennaisia yhteisölainsäädännön vaatimuksia. Lähtökohtaisesti toimintariski määritellään 100 %:ksi; Kontrolliriski = riski, että hallinto- ja valvontajärjestelmään sisältyvät sisäiset kontrollit eivät estä/tunnista ajoissa olennaista virhettä; Havaitsemisriski = riski, että tarkastaja ei havaitse substantiivisessa testauksessa olennaista virhettä. Seuraavassa on lueteltu olennaisia rakennerahastohankkeisiin liittyviä lopullisia riskejä: Hanke ei ole tukikelpoinen Hanke ei tue ohjelma-asiakirjan tavoitteiden toteutumista Hanke ei täytä horisontaalisia valintakriteereitä (ympäristö, kestävä kehitys, tasaarvo) Hankkeen kustannukset eivät ole tukikelpoisia Hankintojen kilpailutus on ollut virheellinen Tuki ei ole valtiontukea koskevien säädösten mukainen Rahoitetut kustannukset eivät liity hankkeeseen / eivät tue hankkeen tavoitteita Rahoitetut kustannukset eivät ole syntyneet tukikelpoisena aikana Rahoitetut kustannukset eivät ole rahoituspäätöksen mukaisia Muiden rahoittajien rahoitusosuus on jäänyt liian pieneksi Hankkeen tuloja ei ole vähennetty tukikelpoisista menoista Rahoituspäätöksen ylittäviä kustannuksia on rahoitettu Hanke ei ole saanut aikaan vaadittuja tuloksia Yleistä Neuvoston yleisasetuksen (1083/2006) 62 artiklan mukaan tarkastusviranomaisen tehtäviin kuuluu erityisesti varmistaa, että toimenpideohjelman hallinto- ja valvontajärjestelmän tehokkaan toiminnan varmistamiseksi tehdään tarkastuksia. Samassa artiklassa todetaan, että tarkastusviranomaisen on esitettävä tarkastussuunnitelma sen varmistamiseksi, että tärkeimmät elimet tarkastetaan ja että tarkastukset jakautuvat tasaisesti koko ohjelmakaudelle. Vuotuisessa tarkastuskertomuksessa tarkastusviranomaisen on esitettävä tarkastusstrategian mukaisesti kohdistettujen järjestelmä- ja hanketarkastusten havainnot ja havaitut puutteet ohjelman hallinto- ja valvontajärjestelmissä. Hanketarkastusten pääasiallinen tehtävä on tuottaa tietoa komissiolle jätettyjen maksupyyntöjen oikeellisuudesta. Tämä oikeellisuus ilmaistaan arviona välimaksupyyntöihin sisältyvistä tukikelvottomista menoista (EUR ja %). Hanketarkastukset ovat osa valittua tarkastusstrategiaa:

4 4 (14) Ensisijaisesti hanketarkastusstrategia 1. Tarkastaja asettaa suunnittelussa kontrolliriskin maksimiin tai lähelle maksimia 2. Tarkastaja suunnittelee tekevänsä vähän tai ei lainkaan kontrollijärjestelmien testausta 3. Tarkastaja suunnittelee testaavansa laajasti aineistoa (hanketarkastukset) Alhaiseen kontrolliriskiin perustuva strategia 1. Tarkastaja asettaa suunnittelussa kontrolliriskin kohtuulliseksi tai matalaksi 2. Tarkastaja suunnittelee tekevänsä runsaasti kontrollijärjestelmien testausta 3. Tarkastaja suunnittelee rajoittavansa aineiston testaamista (hanketarkastukset) Hanketarkastukset suunnitellaan ja toteutetaan siten, että niiden avulla saadaan riittävä tarkastusvarmuus ottaen huomioon kontrollijärjestelmien tarkastusten perusteella määritelty kontrolliriski. Etenkin ohjelmakauden alkuvaiheessa tarkastusvarmuus saadaan lähes yksinomaan (90 %) hanketarkastusten avulla. Alla olevassa kuviossa on kuvattu hanketarkastusprosessin eteneminen. Hanketarkastusprosessin eteneminen Tarkastettavien hankkeiden valinta satunnaisotannalla Tarkastusviranomaisen päällikkö Ohjelmakohtaisten vastuuhenkilöiden nimeäminen Tarkastusviranomaisen päällikkö Tarkastusten käynnistyskokous Tarkastusviranomainen ja ulkoiset tarkastajat Tarkastusten toteuttamien ja raportointi Tarkastajat/Ulkoiset tarkastajat Tarkastusraporttien läpikäynti ja hyväksyntä Tarkastusviranomaisen vastuuhenkilö ja päällikkö Hyväksyttyjen tarkastusraporttien vienti EU- RA2007-järjestelmään Tarkastusviranomaisen vastuuhenkilö Vuotuinen tarkastuskertomus ja lausunto komissiolle Tarkastusviranomaisen päällikkö Otanta Kunakin vuonna tarkastettavien hankkeiden otannan on perustuttava ensisijaisesti sattumanvaraiseen tilastolliseen otantamenetelmään. Muita toimia voidaan valita täydentäväksi otannaksi.

5 5 (14) Tarkastettava otanta kultakin 12 kuukauden jaksolta (tarkastuksen kohdevuosi) on valittava niistä hankkeista, joiden menot on ilmoitettu komissiolle vuotuista tarkastuskertomusta edeltävänä vuonna 1 Tarkastusviranomainen saa heti vuoden alussa eli tammikuun aikana todentamisviranomaiselta tiedot edellisenä vuonna komissiolle toimitetuista maksupyynnöistä. Näissä maksupyynnöissä mukana olevat hankkeet muodostavat sen joukon (populaation), josta tarkastettavat hankkeet valitaan tarkastusstrategiassa kuvatulla tilastollisella satunnaisotantamenetelmällä. Tarkastusviranomainen suorittaa otannan ja kokoaa yhteen EURA tietojärjestelmästä saatavat hankekohtaiset tiedot. Tarkastusviranomaisen päällikkö hyväksyy otannan. Tarkastusviranomainen tekee johtopäätökset niiden tarkastusten tulosten pohjalta, jotka koskevat tarkastuksen kohdevuoden menoja. Johtopäätökset ilmoitetaan komissiolle vuotuisessa tarkastuskertomuksessa. Suunnittelu Otannan suorittamisen jälkeen pidetään tarkastusten käynnistyskokous, johon osallistuvat tarkastusviranomaisen edustajien lisäksi myös ulkoiset tarkastajat. Lista tarkastettavista hankkeista luovutetaan ulkoisille tarkastajille, joiden kanssa käydään läpi tarkastusten alustavat aikataulut sekä niihin liittyviä mahdollisia erityiskysymyksiä. Tarkastusviranomaisyksikkö nimeää ohjelmakohtaiset vastuuhenkilöt, joihin ulkoiset tarkastajat ovat ensisijaisesti yhteyksissä tarkastuksiin liittyvissä kysymyksissä. Käynnistyskokouksen jälkeen ulkoiset tarkastajat voivat aloittaa varsinaiset tarkastukset sovitussa aikataulussa. Käynnistyskokoukset järjestetään tarkoituksenmukaisimmaksi katsotulla tavalla joko tarkastajakohtaisesti tai koskien yhtä tai useampaa ohjelmaa, johon tarkastukset kohdistuvat. Lisäksi tarkastustehtäviä jaettaessa on huomioitava, että myös tarkastusviranomaisen omat tarkastajat voivat suorittaa hanketarkastuksia. Ennen tarkastuskäyntiä hankkeen tarkastaja hankkii tarkastettavaa hanketta koskevat perustiedot joko EURA 2007 järjestelmästä tai muulla tavalla. Perustietoja ovat hankehakemus ja päätös sekä kohdevuotta koskevat maksatushakemukset ja päätökset. Tässä yhteydessä pyydetään tarvittaessa rahoittajaviranomaiselta kopiot mahdollisista muista tarkastuksessa tarvittavista asiakirjoista. Perustietojen ja mahdollisten muiden tietojen perusteella tarkastaja tekee alustavan tarkastussuunnitelman. Tarkastaja sopii tarkastuskäynnistä tuensaajan kanssa. Tarkastus pyritään toteuttamaan siten, että myös rahoittajaviranomaisen edustaja voi olla läsnä tarkastuksessa. 1 Esimerkki: Vuoden 2009 aikana komissiolle jätettyihin menoilmoituksiin sisältyvistä hankkeista tehdään otanta ja tarkastetaan 2009 komissiolle tehtyihin menoilmoituksiin sisältyvien menojen tukikelpoisuus. Menoja, jotka eivät sisälly 2009 menoilmoituksiin ei tarkasteta eikä huomioida virheprosenttia laskettaessa. Tarkastukset tulee lähtökohtaisesti toteuttaa Tarkastusten perusteella raportoidaan komissiolle vuotuisessa tarkastuskertomuksessa ja lausunnossa.

6 6 (14) Toteutus Tarkastukset on suoritettava paikan päällä tuensaajan hallussa olevien asiakirjojen ja aineiston pohjalta 2. Hanketarkastusten varsinainen toteutusaika on tammi-kesäkuu, mutta tarvittaessa tarkastuksia voidaan jatkaa syyskuuhun saakka. Tarkastusten suorittamisesta vastaavat ulkoiset tarkastajat, mutta tarkastusviranomaisen edustajilla on aina oikeus olla läsnä tarkastuksissa sekä suorittaa omia hanketarkastuksia. Tarkastuksissa on varmistettava, että seuraavat edellytykset täyttyvät: a) toimi täyttää toimenpideohjelman valintaperusteet, se on pantu täytäntöön hyväksyntäpäätöksen mukaisesti ja se täyttää kaikki siihen sovellettavat edellytykset, jotka koskevat sen toimintaa ja käyttöä taikka saavutettavia tavoitteita; b) ilmoitetut menot vastaavat tuensaajan hallussa olevaa kirjanpitoaineistoa ja tositteita; c) tuensaajan ilmoittamat menot ovat yhteisön ja kansallisten sääntöjen mukaisia; d) julkinen tuki on maksettu tuensaajalle asetuksen (EY) N:o 1083/ artiklan mukaisesti. Hanketarkastuksessa tarkastetaan: Täyttääkö hanke toimenpideohjelman pakolliset valintakriteerit Onko hankkeen toteutus olennaisesti hankepäätöksen mukainen Maksupyynnön täsmäytys kirjanpidon tietoihin Maksupyyntöön sisältyvien kustannusten johtaminen kirjanpidosta ilmoitetut menot vastaavat tuensaajan kirjanpitotietoja ja tositteita Kirjanpidon tietojen tarkastaminen tositteista Tositteiden mukaisten kustannusten tukikelpoisuuden arviointi o voitiinko kustannusten olettaa edistävän hankkeen tavoitteita (kustannusten tarpeellisuus) o onko kustannus kohtuullinen o onko kustannus tukikelvottomaksi määritelty o onko hankinta kilpailutettu asianmukaisesti (mikäli hankintaa koskee julkisia hankintoja koskeva lainsäädäntö) o ovatko kustannukset kertyneet hankkeen tukikelpoisena aikana o onko palkkakustannukset laskettu hyväksyttävällä ja kohtuullisella menetelmällä johtamalla ne tarpeen mukaan työajanseurannasta o onko yleiskustannukset laskettu hyväksyttävällä ja kohtuullisella menetelmällä o onko hankkeen synnyttämät tulot vähennetty tukikelpoisista menoista Onko olennaisia tiedotus- ja julkisuusvaatimuksia noudatettu Onko toimen pysyvyyttä koskeva asetuksen 1083/2006 artiklan 57 kohta täyttynyt 3 2 Toimeenpanoasetus 16 art 3 Pysyvyyteen liittyvä ehto rajoittuu tuensaajan koneiden, laitteiden ja rakennelmien sekä immateriaalisten omaisuuserien rakentamisen tai hankinnan tukemiseen. Pysyvyyteen liittyvää ehtoa on rikottu, mikäli viiden vuoden sisällä hankkeen päättymisestä omaisuuserän käyttöön kohdistuu huomattavia muutoksia, jotka vaikuttavat hankkeen luonteeseen ja täytäntöönpanon edellytyksiin ja johtuvat omistussuhteessa tapahtuneesta muutoksesta tai omaisuuserän käytön lopettamisesta. Tyy-

7 7 (14) Hanketarkastuksen toteutuksessa käytetään hanketarkastusten tarkistuslistaa ja raporttipohjaa. Tarkistuslistaan dokumentoidaan havainnot sekä lyhyesti havaintoa tukeva tarkastusevidenssi tai viittaus tarkastusevidenssiin. Tarkastajan tulee laatia tarkastusdokumentaatio siten, että se sisältää tarkastusraportin perustana olevat tiedot ja evidenssin, joka osoittaa, että tarkastus on suoritettu hyvän tarkastustavan mukaisesti. Dokumentaatio voi sisältyä joko tarkastusraporttiin tai erillisiin työpapereihin, joihin viitataan tarkastusraportissa. Tarkastusdokumentaatio tulee laatia siten, että tarkastaja, joka ei ole ollut tekemisissä kyseisen hanketarkastuksen kanssa, pystyy saamaan käsityksen tarkastustoimenpiteiden luonteesta, ajoituksesta ja laajuudesta, tarkastustoimenpiteiden tuloksista ja tarkastusevidenssistä sekä tarkastuksen aikana esiin tulleista merkittävistä asioista ja niitä koskevista johtopäätöksistä. Tarkastusviranomaisella on oikeus tutustua tarkastusdokumentaatioon ja ottaa siitä tarvittaessa kopioita. Tarkastajan tulee säilyttää tarkastusdokumentaatio siten, että se on tarkastusviranomaisen käytettävissä vuoden 2020 loppuun asti. Tarkastettavien menojen otanta Hanketarkastuksessa tarkastettavat meno- ja mahdolliset tulotositteet valitaan tarkastajan ammatillisen harkinnan perusteella siten, että tarkastusriski pidetään hyväksyttävällä tasolla. Mahdollisen otannan periaatteet kirjataan tarkastusraporttiin. Tarkastusmenetelmän suunnittelussa tarkastaja määrittele sopivan tavan valita tarkastettavat tositteet. Mahdollisia menettelyitä ovat i) kaikkien erien valinta; ii) erityisten erien valinta; ja iii) otanta. Päätös käytettävän lähestymistavan valinnasta riippuu olosuhteista ja mikä tahansa tai yhdistelmä edellä mainituista valintatavoista voi olla riittävä kyseisissä olosuhteissa. Päätös käytettävistä tavoista tai niiden yhdistelmästä tehdään olennaisen virheen tai puutteen riskin ja tarkastuksen tehokkuuden perusteella. Tällöin tarkastajan tulee olla vakuuttunut siitä, että käytettävät menetelmät ovat tehokkaita ja tuottavat tarpeellisessa määrin tarkoituksen mukaista tarkastusevidenssiä tarkastustoimenpiteiden tavoitteiden saavuttamiseksi. Valittu menettely on dokumentoitava ja perusteltava. Tarkastusperiaatteita Seuraavassa on käsitelty hanketarkastuksissa tarkastettavia asioita hieman tarkemmin ja annettu joitakin kriteereitä tukikelpoisuuden arvioimiseksi. Kustannusten tarpeellisuus ja kohtuullisuus Kansallisen rakennerahastoista osarahoitettavien menojen tukikelpoisuudesta annetun asetuksen (1079/2007) mukaisesti menot ovat tukikelpoisia, jos ne ovat tarpeellisia hankkeen toteuttamiseksi ja määrältään kohtuullisia. Meno on tarpeellinen, jos se on joko hyödyttänyt hankkeen tavoitteita suoraan tai epäsuorasti tai sen on voitu menoon sitoutumishetkellä olettaa hyödyttävän näitä tavoitteita. Tarpeettoman menon indikaattoreita ovat mm.: pillisiä pysyvyyttä rikkovia tapauksia ovat koneen myynti, tuotantotoiminnan lopettaminen ja toiminnan siirtäminen tukialueen ulkopuolelle. Huomaa, että pysyvyyteen liittyy lisäksi aina se yleinen ehto, että tukikelpoisia ovat vain menot, jotka aiheutuvat hankkeen toteuttamisesta ja ovat hankkeen kannalta tarpeellisia.

8 8 (14) laitehankinta on syntynyt sellaisessa projektin vaiheessa tai ollut luonteeltaan tai määrältään sellainen, että hankinta ei ole voinut hyödyttää hanketta hankkeen ulkopuoliselle taholle on annettu vastikkeetta rahaa tai hyödykkeitä, joista on aiheutunut hankkeelle menoja eikä kyse ole tavanomaisesta hankkeeseen liittyvästä vieraanvaraisuudesta tai hankesuunnitelman mukaisesta menosta Meno on kohtuullinen, mikäli sitä ei ole syytä pitää kohtuuttomana. Kohtuuttomuuden indikaattoreita ovat mm.: palkkataso poikkeaa huomattavasti ja perusteettomasti organisaation tavanomaisesta palkkatasosta meno poikkeaa luonteeltaan perusteettomasti organisaation menojen tavanomaisesta luonteesta (esim. matkustusluokka tai tapa) Tukikelvottomat kustannustyypit Tukikelvottomia kustannuksia ovat ainakin seuraavat: kustannukset, jotka on korvattu muulla tuella tai korvauksilla poistot omaisuudesta, jonka hankintaan on saatu julkista tukea käytettynä hankitun koneen tai laitteen hankintameno, jos sen hankintaan on viiden edeltävän vuoden aikana saatu julkista tukea arvonlisävero, jonka tuensaaja voi vähentää alv-tilityksessä sakot ja rangaistusmaksut rahoituskustannukset (pl. lainojen korkotukijärjestelyt) Lisäksi rahoituspäätöksessä on voitu määritellä tukilainsäädännön perusteella tukikelvottomaksi muitakin kustannuksia tai asettaa tukikelpoisuudelle rajoitteita. Hanketarkastuksen yhteydessä tulee aina tiedostaa säädöspohja, joka on perustana kyseisen hankkeen rahoituspäätökselle. Hankintojen kilpailutus Hankkeen toteuttamien hankintojen kilpailutuksia tarkastetaan, kun tuensaaja on laissa julkisista hankinnoista (348/2007) tarkoitettu hankintayksikkö. Lain tarkoittamia hankintayksiköitä ovat valtion, kuntien ja kuntayhtymien viranomaiset, kirkko ja seurakunnat, valtion liikelaitokset sekä muut julkisoikeudelliset laitokset sekä mikä tahansa hankinnan tekijä silloin, kun se on saanut hankinnan tekemistä varten julkista tukea yli puolet hankinnan arvosta. Hankintojen kilpailutuksen tarkastamisessa pääpaino on EU-kynnysarvot ylittävien tavara- ja palveluhankintojen kilpailuttamisen tarkastamisessa. Tarkastuksissa arvioidaan hankintaprosessin lainmukaisuus. Lisäksi tarkastetaan kansalliset kynnysarvot ylittäviä hankkeita kilpailutuksen avoimuuden ja tasapuolisen kohtelun näkökulmasta. Kansalliset kynnysarvot alittavien hankintojen osalta tarkastuksissa arvioidaan lähinnä menojen kohtuullisuutta sekä ilmeisiä avoimen ja tasapuolisen kohtelun rikkomuksia, joista tehdään tukikelvottomuushuomio. Pelkästään se, että kynnysarvot alittava hankinta on tehty suorahankintana, ei itsessään ole tukikelvottomuuten johtava seikka. Tarpeen mukaan asiasta voi tehdä ns. menettelytapahuomautuksen ja suosituksen muuttaa kyn-

9 9 (14) nysarvon alittavien hankintojen hankintamenettelyitä. Näitä suosituksia ei kuitenkaan seurata jälkitarkastuksissa. Kustannusten ajallinen kohdistuminen Asetuksen (1079/2007) mukaisesti menot ovat tukikelpoisia, jos ne ovat aiheutuneet ohjelman ja avustuspäätöksen mukaisen hankkeen toteuttamisesta avustusta koskevassa päätöksessä hyväksyttynä toteutusaikana. Aiheutumisen ajankohta määräytyy sen hetken mukaan, jolloin hanke on saanut käyttöönsä menon aiheuttaneen hyödykkeen. Esimerkkejä tästä ovat työpanoksen toteutuminen (palkkakustannuksen aiheutuminen), laitteen vastaanottaminen (laitekustannus), toimitilan käyttö (vuokrakustannus). Henkilöstökustannusten laskenta Hyväksyttävät henkilöstökustannukset sisältävät ainoastaan organisaation tavanomaisten palkkausmenettelyiden mukaiset palkat ja työnantajamaksut. Mikäli vain osa työntekijän työajasta kohdistuu hankkeeseen, on työajasta pidettävä työaikakirjanpitoa, jonka perusteella palkkakustannus voidaan kohdistaa hankkeelle. Palkkakustannukset voidaan laskea joko jakamalla toteutuneet työtunnit toteutuneilla kokonaistyötunneilla tai jakamalla toteutuneet työtunnit normaalitoiminta-asteen mukaisilla standardityötunneilla. Jälkimmäinen, yksinkertaistettu menettely, edellyttää kuitenkin, ettei todellisten kokonaistyötuntien ja standardityöajan välillä ole merkittävää eroa. Yksinkertaisuussyistä kaikki henkilösivukustannuserät on usein tarkoituksenmukaista kohdistaa lopulliselle laskentakohteelle henkilösivukustannuskertoimella, joka on prosenttiosuus laskentakohteelle kohdistettujen välittömien palkkojen määrästä. Henkilösivukustannuskertoimen käyttö tarkoittaa organisaatiossa syntyneiden henkilösivukustannusten keskimääräistämistä: henkilösivukustannuksia kohdistetaan hankkeelle siinä suhteessa kuin niitä keskimäärin organisaatiossa syntyy jokaista palkkaeuroa kohti. Henkilöstökustannukset on tarkastustehokkuuden vuoksi usein järkevää tarkastaa analyyttisesti tekemällä saatujen palkka- ja työaikatietojen perusteella tarkastajan arvio hyväksyttävistä henkilöstökuluista ja vertaamalla tätä arviota maksatuksissa hyväksyttyihin henkilöstökustannuksiin. Alla olevassa taulukossa on esimerkki normaalityöaikaa noudattavan projektille työtunteja tekevän henkilön henkilökustannusten analyyttisesta tarkastuksesta.

10 10 (14) Esimerkki; Henkilökustannusten analyyttinen tarkastus Päivät/vuosi: 365 Viikonloput: 104 Yleiset vapaapäivät: 9 Vuosilomapäivät: 25 Vapaapäivät yht: 138 Teholliset työpäivät: 227 Kuukausipalkka: 3500 Sosiaaliturvamaksut %: 25 % Työajan henkilökustannukset: Loma-ajan henkilökustannus: 5087 Lomarahan henkilökustannus: 3180 Henkilökustannus/v: Työajan välitön henkilökustannus/h 27,85 Työajan välillinen henkilökustannus/h: 4,86 Kokonaiskustannus/h: 32,70 Hankkeelle kirjatut työtunnit: 70 Tukikelpoinen välitön henkilökustannus: 1949,42 Tukikelpoinen välillinen henkilökustannus: 339,89 Tukikelpoinen henkilökustannus yht: 2289,32 Yleiskustannukset Yleiskustannukset (välilliset kustannukset) ovat lähtökohtaisesti tukikelpoisia, jos ne on yleisesti hyväksyttävällä ja asianmukaisella tavalla kohdennettu laskentakohteille. Tällöin hanke muodostaa yhden laskentakohteen. Rahoituspäätöksessä päätetään myös yleiskustannusten hyväksyttävyydestä ja esimerkiksi ns. kiinteämääräisen yleiskustannusprosentin (flat rate) käytöstä laskettaessa tukikelpoisia kustannuksia. Mikäli rahoituspäätöksessä on asianmukaisesti hyväksytty kiinteämääräisen yleiskustannusprosentin käyttö, ei tarkastuksessa tarkasteta tai arvioida todellisia yleiskustannuksia. Tällöin yleiskustannusten osalta tarkastetaan vain kertoimen asianmukainen soveltaminen sekä se, että välittömät kustannukset sisältävät vain hankkeeseen liittyviä välittömiä kustannuksia. Tukikelpoiset yleiskustannukset sisältävät vain menoja, joita ei voida vaivatta allokoida erillisille laskentakohteille ja jotka koskevat koko organisaatiota tai organisaation osaa. Tukikelpoiset yleiskustannukset eivät voi sisältää sellaisia olennaisia menoja, jotka liittyvät vain sellaisiin organisaation osiin, joilla ei ole yhteyttä tuettavaan hankkeeseen. Tällaisten osien ja toimintojen yleiskustannukset on eroteltava kustannuslaskennassa eikä niitä saa sisällyttää maksatushakemukseen. Tyypillisiä yleiskustannuksia aiheuttavia toimintoja ovat yleisjohtaminen, sisäinen tarkastus, tietohallinto, taloushallinto, tukipalvelut ja vuokrat. Myös puhelin, sähkö, lämmitys ja toimistopalvelut ovat tyypillisesti yleiskustannuksia. Tässä yhteydessä on huomattava, että laskentajärjestelmän tarkkuudesta ja monimutkaisuudesta riippuen tyypillisiä yleiskustannuksia voidaan kohdentaa hankkeille myös välittöminä kustannuksina (esim. puhelinkustannukset, vuokrat, toimistotarvikkeet).

11 11 (14) Tulot Rakennerahastoista ei pääsääntöisesti tueta liiketaloudellisesti kannattavaa toimintaa. Periaate näyttäytyy yleisasetuksen (1083/2006) 55 artiklassa, jossa säädetään tulojen vähentämisestä tukikelpoisia kustannuksia laskettaessa. Poikkeuksen muodostavat perustamissopimuksen 87 mukaisen valtiontuen muodossa myönnettävät hyväksytyt tuet (de minimis tuet ja muut sallitut valtiontukimuodot). Näiden osalta tuloilla ei yleensä ole vaikutusta tukikelpoiseen määrään. Tulojen tarkastuksessa arvioidaan rahoituspäätöksen tuloja koskevien ehtojen noudattamista. Tiedotus ja julkisuus Hankkeen toteuttajan vastuu julkisuustoimenpiteistä tarkastetaan etenkin suurten infrastruktuurihankkeiden osalta. Infrastruktuuri- ja laitehankintahankkeissa, joissa julkisen tuen määrä ylittää euroa, on tuensaajan asetettava esille täytäntöönpanoasetuksen mukaiset tietokyltit ja mainostaulut. Hankkeen tiedotustoimenpiteissä tulee olla maininta EU:n osallistumisesta hankkeen rahoitukseen. Tiedotustoimenpiteisiin liittyvät puutteet ovat laadullisia puutteita (menettelytapaan liittyvä puute, joka ei vaikuta tukikelpoisuuteen), joiden osalta ei pääsääntöisesti tarkastuksissa kirjata tukikelvottomia määriä. Poikkeuksena on tilanteet, joissa hankkeen tuotos itsessään on julkisuustoimenpide, jolloin tukikelvottomuus todetaan tuotoksen puuttumisena. Rahoittaja on varmennusten yhteydessä voinut käyttää harkintaansa ja vähentää menoja toimenpiteistä, joihin sisältyy julkisuusvelvoitteita. Tämä ei edellytä hanketarkastuksissa huomautusta, koska toimenpide ei aiheuta tukikelvottomia menoja. Hankkeiden pysyvyys Hankkeiden tulosten pysyvyys arvioidaan suorittamalla olennaisten tarkastukseen sisältyvien käyttöomaisuushankintojen fyysinen olemassaolo ja tuetun toiminnan toteutuminen. Ympäristöä koskevat vaatimukset Tarkastajan ei edellytetä olevan ympäristölainsäädännön erityisosaaja eikä tarkastuksessa ole tarkoitus syvällisesti arvioida ympäristösäädösten noudattamista. Ympäristövaikutusten tarkastuksessa keskitytään arvioimaan hankkeita, joilla on tai voi olla merkittävä vaikutus ympäristöön. Tällaisia hankkeita ovat mm. väyläverkoston rakentamiseen, jätteiden ja jätevesien käsittelyyn sekä vesistöjen kulkuun ja tasoon vaikuttavat hankkeet. Näissä hankkeissa tarkastetaan onko ympäristövaikutusten arviointi tehty ja onko arvioinnin perusteella tarpeen mukaan tehty muutoksia hankkeen toteutumiseen. Raportointi Hanketarkastuksesta laaditaan alustava raportti käyttäen yhtenäistä mallipohjaa. Mallipohjaa voi täydentää lisäämällä siihen osioita tarpeen mukaan. Raportista tulee aina ilmetä ainakin seuraavat tiedot:

12 12 (14) Yleinen johtopäätös tarkastuksen havainnoista (luokittelu 1-4) Tarkastetun hankkeen tunnistetiedot (hankkeen tunnistenro) Toimenpideohjelma johon hanke sisältyy Rahasto, josta hanketta rahoitetaan Tarkastusajankohta Tarkastaja Hyväksyjä Raportin hyväksymispvm Viitevuosi, johon tarkastetut menot liittyvät Viitevuoden tarkastettujen menojen yhteismäärä Havaittujen tukikelvottomien menojen määrä ja osuus tarkastetuista menoista Perustelut menojen tukikelvottomuudelle Raporttiin dokumentoidaan kaikki havainnot, joiden johdosta hankkeelle maksetut menojen arvioidaan olevan tukikelvottomia. Lisäksi dokumentoidaan harkinnan mukaan erikseen muita poikkeamia tai havaintoja, joista halutaan ilmoittaa tarkastusviranomaiselle. Raportissa havainnot luokitellaan yleisellä tasolla seuraavasti (1 vain yksin; 2-4 yksin tai yhdessä): 1 = Hankkeessa ei ole todettu olennaista huomautettavaa (havaitut tukikelvottomat erät ovat alle 100 euroa ja alle 1 % tarkastuksen kohteena olevista menoista) 2 = Hankkeessa todettiin menettelytapavirheitä, joilla ei kuitenkaan ole vaikutusta maksetun tuen tukikelpoisuuteen 3 = Hankkeessa todettiin olennaisia menettelytapavirheitä, joilla on vaikutus maksetun tuen tukikelpoisuuteen 4 = Hankkeessa todettiin olennaisia tukikelpoisuusvirheitä, joilla on vaikutus maksetun tuen tukikelpoisuuteen Tukikelpoisuuteen vaikuttavat virheet (yleisen tason luokat 3 ja 4) luokitellaan lisäksi seuraavasti (yhdestä hankkeesta mahdollista todeta useita luokkia; yhdestä virheestä vain pienin mahdollinen luokittelu): a. Hanke ei ole ohjelma-asiakirjan mukainen (ei muita virheluokitteluja hankkeelle) b. Hankepäätös on EU:n valtiontukisäädösten vastainen c. Hankkeen tuotos poikkeaa olennaisesti hankepäätöksestä d. Rahaston rahoitusosuus on liian suuri e. Kustannusta ei voi todentaa f. Kustannus on määritelty tukikelvottomaksi g. Kustannus ei liity hankkeeseen h. Kustannus ei ole syntynyt tukikelpoisena aikana i. Hankinnassa on olennaisesti rikottu hankintalainsäädäntöä j. Tiedotustoimenpiteessä ei ole mainittu EU:n osallistumista hankkeen rahoitukseen k. Kustannus on kohtuuton l. Kustannus on laskettu virheellisesti m. Hankkeen tuloja ei ole vähennetty asianmukaisesti menoista n. Muu tukikelvottomuusperuste; selvitys

TEMin hallinnonalan itse toteuttamien rakennerahastohankkeiden hallinnointi koulutus Artikla 13 tarkastukset ja niiden havainnot

TEMin hallinnonalan itse toteuttamien rakennerahastohankkeiden hallinnointi koulutus Artikla 13 tarkastukset ja niiden havainnot TEMin hallinnonalan itse toteuttamien rakennerahastohankkeiden hallinnointi koulutus 31.8.-1.9.2010 Artikla 13 tarkastukset ja niiden havainnot Riitta Mensalo Neuvotteleva virkamies Työ- ja elinkeinoministeriö

Lisätiedot

Tarkastusraporttien käsittely Koulutus välittäville toimielimille

Tarkastusraporttien käsittely Koulutus välittäville toimielimille Tarkastusraporttien käsittely Koulutus välittäville toimielimille 7.6.2011 Scandic Continental Työ- ja elinkeinoministeriö /Alueiden kehittämisyksikkö /RAHA Ylitarkastaja Henri Mattila Puheenvuorossa tulee

Lisätiedot

EAKR-hankkeiden aloituspalaveri

EAKR-hankkeiden aloituspalaveri EAKR-hankkeiden aloituspalaveri Tosiasiallisesti aiheutuneiden suorien kustannusten malli - EAKR 14.6.2016 Tosiasiallisesti aiheutuneiden suorien kustannusten malli Toteutetaan kokonaan investointina tai

Lisätiedot

EAKR-hankkeiden aloituspalaveri

EAKR-hankkeiden aloituspalaveri EAKR-hankkeiden aloituspalaveri Flat rate 24% - EAKR 24.8.2016 Yksinkertaistettu kustannusmalli Flat rate 24% Hankkeen välilliset kustannukset korvataan prosenttimääräisenä hyväksyttävistä välittömistä

Lisätiedot

HYVÄÄ LAATUA KOHTUULLISILLA KUSTANNUKSILLA. Tukikelpoisuusasetus 29.11.2007 Hankintojen kilpailuttaminen Hankkeiden viestintä

HYVÄÄ LAATUA KOHTUULLISILLA KUSTANNUKSILLA. Tukikelpoisuusasetus 29.11.2007 Hankintojen kilpailuttaminen Hankkeiden viestintä HYVÄÄ LAATUA KOHTUULLISILLA KUSTANNUKSILLA Tukikelpoisuusasetus 29.11.2007 Hankintojen kilpailuttaminen Hankkeiden viestintä TUKIKELPOISUUDEN EDELLYTYKSET Kustannukset aiheutuneet päätöksessä hyväksyttynä

Lisätiedot

TYÖKOKOUS RAKENNERAHASTO-HANKKEIDEN MAKSATUKSISTA VASTAAVILLE RAKENNERAHASTOJEN AJANKOHTAISISTA ASIOISTA

TYÖKOKOUS RAKENNERAHASTO-HANKKEIDEN MAKSATUKSISTA VASTAAVILLE RAKENNERAHASTOJEN AJANKOHTAISISTA ASIOISTA TYÖKOKOUS RAKENNERAHASTO-HANKKEIDEN MAKSATUKSISTA VASTAAVILLE RAKENNERAHASTOJEN AJANKOHTAISISTA ASIOISTA Helsinki 11.6.2013 Maksajan ja rahoittajan roolit maksatusprosessissa Maksatuksen ajankohtaisia

Lisätiedot

Hanke- ja yritystukien toimeenpano Yksinkertaistetut kustannusmallit Mieslahti

Hanke- ja yritystukien toimeenpano Yksinkertaistetut kustannusmallit Mieslahti Hanke- ja yritystukien toimeenpano 2014-2020 Yksinkertaistetut kustannusmallit Mieslahti 10.02.2015 Sivu 1 9.2.2015 Yksinkertaistetut kustannusmallit Tavoitteena on, että ohjelmakaudella 2014-2020 käytetään

Lisätiedot

Yksinkertaistetut kustannusmallit

Yksinkertaistetut kustannusmallit Yksinkertaistetut kustannusmallit Jukka Kotro 25.5.2015 Savonlinna 27.5.2015 Mikkeli Sivu 1 28.5.2015 Hankkeiden kustannusmallit Tuen hakija valitsee ja perustelee hakuvaiheessa, minkä kustannusmallin

Lisätiedot

ESR-RAHOITUKSEN EHTOLIITE OHJELMAKAUSI 2007 2013

ESR-RAHOITUKSEN EHTOLIITE OHJELMAKAUSI 2007 2013 ESR-RAHOITUKSEN EHTOLIITE OHJELMAKAUSI 2007 2013 ESR-projektin toteutuksen ja rahoituksen maksamisen ehdot tiedoksi projektissa toimiville alihankkijoille ja yhteistyökumppaneille Projektin toteuttajan/rahoituksen

Lisätiedot

Tuen myöntäminen rakennerahastohankkeissa - rahoituspäätökset EURA 2007 järjestelmässä. Ylitarkastaja Jenni Hyvärinen TEM/AKY/RAHA

Tuen myöntäminen rakennerahastohankkeissa - rahoituspäätökset EURA 2007 järjestelmässä. Ylitarkastaja Jenni Hyvärinen TEM/AKY/RAHA Tuen myöntäminen rakennerahastohankkeissa - rahoituspäätökset EURA 2007 järjestelmässä Ylitarkastaja Jenni Hyvärinen TEM/AKY/RAHA EURA 2007 järjestelmän rahoituspäätösmallit 2010 ESR:ssa käytössä seuraavat

Lisätiedot

Maksatus Lump sum -hankkeissa

Maksatus Lump sum -hankkeissa Maksatus Lump sum -hankkeissa Uudenmaan ELY-keskuksen Lump sum -koulutus 28.5.2013 Mikael Posti Uudenmaan ELY-keskus Maksatushakemus 1 Maksatushakemukset EURA:ssa rahoituspäätöksen mukaisessa aikataulussa

Lisätiedot

Kansainväliset hankkeet käytännössä Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelmassa

Kansainväliset hankkeet käytännössä Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelmassa Kansainväliset hankkeet käytännössä Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelmassa 2014-2020 Kansainvälisten hankkeiden koulutus Susanna Ollila, Maaseutuvirasto susanna.ollila@mavi.fi Kansainväliset yhteistyöhankkeet

Lisätiedot

Yksinkertaistetut kustannusmenettelyt. Risto Janhunen, Keski-Suomen ELY-keskus Maaseudun hanketuki-info

Yksinkertaistetut kustannusmenettelyt. Risto Janhunen, Keski-Suomen ELY-keskus Maaseudun hanketuki-info Yksinkertaistetut kustannusmenettelyt Risto Janhunen, Keski-Suomen ELY-keskus Maaseudun hanketuki-info 27.5.2015 Sivu 1 27.5.2015 Kustannusmallivaihtoehdot Prosenttiperusteinen yleiskustannusten laskenta

Lisätiedot

Sulkemistoimet ja aikataulut Ohjelmakausi 2007-2013

Sulkemistoimet ja aikataulut Ohjelmakausi 2007-2013 Sulkemistoimet ja aikataulut Ohjelmakausi 2007-2013 Rahoittajien ja maksajien työkokoukset Tampere 13.11.2012, Kuopio 20.11.2012, Helsinki 22.11.2012 ja Rovaniemi 29.11.2012 Ylitarkastaja Martta Viitaniemi

Lisätiedot

YRITYSTEN TOIMINTAYMPÄRISTÖN KEHITTÄMIS- AVUSTUKSEN MAKSATUKSEN HAKEMISTA KOSKEVIA OHJEITA

YRITYSTEN TOIMINTAYMPÄRISTÖN KEHITTÄMIS- AVUSTUKSEN MAKSATUKSEN HAKEMISTA KOSKEVIA OHJEITA 1 YRITYSTEN TOIMINTAYMPÄRISTÖN KEHITTÄMIS- AVUSTUKSEN MAKSATUKSEN HAKEMISTA KOSKEVIA OHJEITA Maksatuksen yleisiä edellytyksiä... 1 Hakemuksen täyttöohjeita... 2 Hakijan perustiedot... 3 Maksatuksen tiedot...

Lisätiedot

Komission tarkastukset

Komission tarkastukset Komission tarkastukset Komission tarkastuksen kulku 1/2 Ilmoitus tarkastuksesta, ennakkoaineistot Tarkastusviikko - Aloituskokous - Asiakirjatarkastukset - Käynnit tuensaajien luokse - Loppukokous Komission

Lisätiedot

MAA- JA METSÄTALOUSMINISTERIÖ MÄÄRÄYS Nro 1/16

MAA- JA METSÄTALOUSMINISTERIÖ MÄÄRÄYS Nro 1/16 MAA- JA METSÄTALOUSMINISTERIÖ MÄÄRÄYS Nro 1/16 15.1.2016 Dnro 30/01.04/2016 Voimassaoloaika 15.1.2016 - toistaiseksi Kumoaa määräyksen Dnro 248/14/2015, 13.2.2015 Valtuussäännökset Metsälaki (1093/1996)

Lisätiedot

Valtionavustuksen asianmukainen käyttö

Valtionavustuksen asianmukainen käyttö Jaana Airaksinen, asiantuntija Valtionavustuksen asianmukainen käyttö Opetustoimen henkilöstökoulutus vuonna 2014 tiedotustilaisuus 1.11.2013, Opetushallitus Valtionavustuslaki (688/2001) Valtionavustuslaki

Lisätiedot

Valtionavustuksen asianmukainen käyttö. Opetustoimen henkilöstökoulutuksen Tiedotustilaisuus 7.5.2015, Opetushallitus

Valtionavustuksen asianmukainen käyttö. Opetustoimen henkilöstökoulutuksen Tiedotustilaisuus 7.5.2015, Opetushallitus Valtionavustuksen asianmukainen käyttö Opetustoimen henkilöstökoulutuksen Tiedotustilaisuus 7.5.2015, Opetushallitus Valtionavustuslaki (688/2001) Valtionavustuslaki on yleislaki, jossa säädetään niistä

Lisätiedot

ASIAKASPALVELUN UUSI TOIMINTAMALLI AUTETAAN ASIAKASTA DIGITAALISTEN PALVELUIDEN KÄYTÖSSÄ (AUTA)

ASIAKASPALVELUN UUSI TOIMINTAMALLI AUTETAAN ASIAKASTA DIGITAALISTEN PALVELUIDEN KÄYTÖSSÄ (AUTA) VM056:00/2016 3.10.2016 ASIAKASPALVELUN UUSI TOIMINTAMALLI AUTETAAN ASIAKASTA DIGITAALISTEN PALVELUIDEN KÄYTÖSSÄ (AUTA) 1. AUTA-hankkeen valtionavustusohje Tässä ohjeessa kuvataan AUTA-hankkeen kokeilulle

Lisätiedot

PIKKU KAKE HANKKEEN ALOITUSKOKOUS TALOUS /FLAT RATE 17%

PIKKU KAKE HANKKEEN ALOITUSKOKOUS TALOUS /FLAT RATE 17% PIKKU KAKE HANKKEEN ALOITUSKOKOUS TALOUS /FLAT RATE 17% YLEISTÄ Joensuun KAKE hankkeen budjetti 1 274 914 Pikku KAKE Palkkakustannukset Ostopalvelut Muut kustannukset Joensuun kaupungin rahoitus Kaupunki

Lisätiedot

Sisäisen tarkastuksen ohje

Sisäisen tarkastuksen ohje Sisäisen tarkastuksen ohje Kuntayhtymähallitus 17.3.2009 SISÄLLYSLUETTELO 1 TARKOITUS JA PERIAATTEET 3 2 TEHTÄVÄT JA ARVIOINTIPERUSTEET 3 3 ASEMA, TOIMIVALTA JA TIETOJENSAANTIOIKEUS 3 4 AMMATILLINEN OSAAMINEN

Lisätiedot

Kansainväliset hankkeet käytännössä Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelmassa

Kansainväliset hankkeet käytännössä Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelmassa Kansainväliset hankkeet käytännössä Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelmassa 2014-2020 Kansainvälisten hankkeiden koulutus Susanna Ollila, Maaseutuvirasto susanna.ollila@mavi.fi Kansainväliset yhteistyöhankkeet

Lisätiedot

Rahoittajien työkokoukset, maaliskuu 2011 Rahoituspäätökset: ajankohtaista, havaintoja, kysymyksiä ja esimerkkejä

Rahoittajien työkokoukset, maaliskuu 2011 Rahoituspäätökset: ajankohtaista, havaintoja, kysymyksiä ja esimerkkejä Rahoittajien työkokoukset, maaliskuu 2011 Rahoituspäätökset: ajankohtaista, havaintoja, kysymyksiä ja esimerkkejä Ylitarkastaja Jenni Hyvärinen TEM/AKY/RAHA Muutoksia EURA -järjestelmässä Rahoituspäätösten

Lisätiedot

TUKIKELPOISET KUSTANNUKSET HANKKEISSA, JOISSA VÄLILLISET KULUT KORVATAAN PROSENTTIMÄÄ- RÄISENÄ (NS. FLAT RATE)

TUKIKELPOISET KUSTANNUKSET HANKKEISSA, JOISSA VÄLILLISET KULUT KORVATAAN PROSENTTIMÄÄ- RÄISENÄ (NS. FLAT RATE) 1 (6) 12.1.2017 TUKIKELPOISET KUSTANNUKSET HANKKEISSA, JOISSA VÄLILLISET KULUT KORVATAAN PROSENTTIMÄÄ- RÄISENÄ (NS. FLAT RATE) Keski-Suomen liitto myöntää tukea maakunnan kehittämisraha-, EAKR- ja ESR-

Lisätiedot

Kansainväliset hankkeet käytännössä Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelmassa

Kansainväliset hankkeet käytännössä Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelmassa Kansainväliset hankkeet käytännössä Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelmassa 2014-2020 Kansainvälisten hankkeiden koulutus Susanna Ollila, Maaseutuvirasto susanna.ollila@mavi.fi Kansainväliset yhteistyöhankkeet

Lisätiedot

LINJAUKSET TUKIKELPOISISTA KUSTANNUKSISTA ESR-HANKKEISSA

LINJAUKSET TUKIKELPOISISTA KUSTANNUKSISTA ESR-HANKKEISSA Viite Valtioneuvoston asetus rakennerahastoista osarahoitettavien kustannusten tukikelpoisuudesta (501/2011) Muistio 12.5.2011 Valtioneuvoston asetus rakennerahastoista osarahoitettavien kustannusten tukikelpoisuudesta

Lisätiedot

Julkishallinnon ja -talouden tilintarkastajat ry Revisorer inom den offentliga förvaltningen och ekonomin rf

Julkishallinnon ja -talouden tilintarkastajat ry Revisorer inom den offentliga förvaltningen och ekonomin rf Julkishallinnon ja -talouden tilintarkastajat ry Revisorer inom den offentliga förvaltningen och ekonomin rf 1 (1) SAATE Kuntalain mukaan kunnan tilintarkastajan on osana tilintarkastusta tarkastettava,

Lisätiedot

toteutuneet kustannukset

toteutuneet kustannukset ESR-PROJEKTIN MAKSATUSHAKEMUS- JA RAHOITUSSEURANTALOMAKE Ohjelmakausi 2007-2013 Viranomaisen merkintöjä Saapumispvm Diaarinumero Käsittelijä Puhelinnumero Projektikoodi S11800 Tunniste S11800.0000 Tila

Lisätiedot

Yksinkertaistetut kustannusmallit

Yksinkertaistetut kustannusmallit Yksinkertaistetut kustannusmallit Rahoitusinfo Noormarkun klubi 12.2.2015 Satakunnan ELY-keskus, Maaseutuyksikkö, Raija Wessman 2.2.2015 1 Yksinkertaistetut kustannusmallit Käytetään ohjelmakaudella 2014-2020

Lisätiedot

Tarkastusmenettelyt Hanke- ja yritystuet/maaseuturahasto

Tarkastusmenettelyt Hanke- ja yritystuet/maaseuturahasto Tarkastusmenettelyt Hanke- ja yritystuet/maaseuturahasto Maaseutuvirasto Hanketarkastus Heli Pöyhönen Lahti 28.10.2014 Hanketarkastuksen tarkastukset Hallinnolliset tarkastukset Komission asetus (EY) N:o

Lisätiedot

METSIEN JA YMPÄRISTÖVAIKUTUSTEN SEURANTAA KOSKEVIEN KANSALLISTEN OHJELMIEN HALLINNOINTI JA VALVONTA

METSIEN JA YMPÄRISTÖVAIKUTUSTEN SEURANTAA KOSKEVIEN KANSALLISTEN OHJELMIEN HALLINNOINTI JA VALVONTA MAA- JA METSÄTALOUSMINISTERIÖ Metsäosasto PL 30 00023 VALTIONEUVOSTO MÄÄRÄYS Pvm Dnro 17.3.2005 339/01/2004 Maa- ja metsätalousministeriön määräyskokoelma nro 5/05 Valtuutussäännökset: Laki Metsäntutkimuslaitoksesta

Lisätiedot

2. TUETTAVA TOIMENPIDE 2.1 Nimi 2.2 Diaarinumero 2.3 Numero

2. TUETTAVA TOIMENPIDE 2.1 Nimi 2.2 Diaarinumero 2.3 Numero Työ- ja elinkeinokeskus 1(6) MAKSUHAKEMUS YRITYKSEN INVESTOINTITUKI Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelma 2007-2013 ROOPAN YHTEISÖ Euroopan maaseudun kehittämisen maatalousrahasto: Eurooppa investoi

Lisätiedot

Alueelliset työkokoukset, syksy 2011 Prosenttipäätökset ja rahoituserien käsittely (kysymyksiin ja havaintoihin perustuen)

Alueelliset työkokoukset, syksy 2011 Prosenttipäätökset ja rahoituserien käsittely (kysymyksiin ja havaintoihin perustuen) Alueelliset työkokoukset, syksy 2011 Prosenttipäätökset ja rahoituserien käsittely (kysymyksiin ja havaintoihin perustuen) Ylitarkastaja Jenni Hyvärinen TEM/AKY/RAHA Rahoituspäätökset EURA 2007 -järjestelmässä

Lisätiedot

Uusi rahoituslaki ja soveltaminen. Hallitusneuvos Tuula Manelius AKY/Aluestrategiaryhmä

Uusi rahoituslaki ja soveltaminen. Hallitusneuvos Tuula Manelius AKY/Aluestrategiaryhmä Uusi rahoituslaki ja soveltaminen Hallitusneuvos Tuula Manelius AKY/Aluestrategiaryhmä Rahoituslaki ja rahoitusasetus Laki eräiden työ- ja elinkeinoministeriön hallinnonalan ohjelmien ja hankkeiden rahoittamisesta

Lisätiedot

LAADUNVALVONTAJÄRJESTELMÄ- JA TOIMEKSIANTOLOMAKE

LAADUNVALVONTAJÄRJESTELMÄ- JA TOIMEKSIANTOLOMAKE LAADUNVALVONTAJÄRJESTELMÄ- JA TOIMEKSIANTOLOMAKE Pyydämme palauttamaan täytetyn lomakkeen osoitteeseen laatu@chamber.fi. Tarkastettava tilintarkastaja Laaduntarkastaja Laadunvalvontajärjestelmän kartoitus

Lisätiedot

Valtionavustuksen asianmukainen käyttö. Opetustoimen henkilöstökoulutuksen Kick off , Opetushallitus

Valtionavustuksen asianmukainen käyttö. Opetustoimen henkilöstökoulutuksen Kick off , Opetushallitus Valtionavustuksen asianmukainen käyttö Opetustoimen henkilöstökoulutuksen Kick off 12.5.2014, Opetushallitus Valtionavustuslaki (688/2001) Valtionavustuslaki on yleislaki, jossa säädetään niistä perusteista

Lisätiedot

Ehdotus NEUVOSTON PÄÄTÖS

Ehdotus NEUVOSTON PÄÄTÖS EUROOPAN KOMISSIO Bryssel 14.10.2016 COM(2016) 658 final 2016/0322 (NLE) Ehdotus NEUVOSTON PÄÄTÖS ulkorajojen ja viisumipolitiikan rahoitusvälineeseen osana sisäisen turvallisuuden rahastoa liittyviä täydentäviä

Lisätiedot

Maatalouden investointitukien maksatus

Maatalouden investointitukien maksatus Maatalouden investointitukien maksatus 21.4.2015 1 Miten saada myönnetty investointituki maksuun? Hyrrän kautta Maksua ja nostolupaa on mahdollista hakea myös lomakkeella Tuki maksetaan/lainaa myönnetään

Lisätiedot

MAKSATUSPROSESSIKOULUTUS ESR-HANKETOIMIJOILLE

MAKSATUSPROSESSIKOULUTUS ESR-HANKETOIMIJOILLE Tuija Nikkari Etelä-Pohjanmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus MAKSATUSPROSESSIKOULUTUS ESR-HANKETOIMIJOILLE Seinäjoki 24.5.2011 Rahoituspäätös ja projektisuunnitelma Rahoituspäätös sisältää päätösasiakirjan

Lisätiedot

Tarkastuskomitean mandaatti

Tarkastuskomitean mandaatti EKP JULKINEN Tarkastuskomitean mandaatti Euroopan keskuspankin (EKP) neuvosto on perustanut EKP:n työjärjestyksen artiklan 9a nojalla korkean tason tarkastuskomitean. Se vahvistaa nykyisiä sisäisen ja

Lisätiedot

Kestävää kasvua ja työtä Suomen rakennerahasto-ohjelma , hakeminen ja tukikelpoisuus

Kestävää kasvua ja työtä Suomen rakennerahasto-ohjelma , hakeminen ja tukikelpoisuus Kestävää kasvua ja työtä Suomen rakennerahasto-ohjelma 2014 2020, hakeminen ja tukikelpoisuus Pohjois-Pohjanmaan liitto 6.5.2014 Hallintoa kevennetään Yksinkertaistetut kustannusmallit laajempaan käyttöön

Lisätiedot

Keskeisimmät muutokset toimeenpanossa ohjelmakaudella ALKE-lainsäädäntö (HE 190/2013)

Keskeisimmät muutokset toimeenpanossa ohjelmakaudella ALKE-lainsäädäntö (HE 190/2013) Keskeisimmät muutokset toimeenpanossa ohjelmakaudella 2014-2020 ALKE-lainsäädäntö (HE 190/2013) Laki alueiden kehittämisestä ja rakennerahastotoiminnan hallinnoinnista, ns. hallintolaki Laki alueiden kehittämisen

Lisätiedot

EAKR-RAHOITUKSEN HAKU 12.2.2016 MENNESSÄ

EAKR-RAHOITUKSEN HAKU 12.2.2016 MENNESSÄ EAKR-RAHOITUKSEN HAKU 12.2.2016 MENNESSÄ Pirkanmaan liitossa on haettavana tukea Kestävää kasvua ja työtä 2014-2020 Suomen rakennerahasto-ohjelman toimintalinjojen 1 ja 2 mukaisille hankkeille. Rahoitettavaksi

Lisätiedot

Hyvä hankehallinto. Varhaiskasvatuksen kehittäminen Kick-off Eeva-Kaisa Linna

Hyvä hankehallinto. Varhaiskasvatuksen kehittäminen Kick-off Eeva-Kaisa Linna Hyvä hankehallinto Varhaiskasvatuksen kehittäminen Kick-off 20.9.2016 Eeva-Kaisa Linna Valtionavustuslaki (688/2001) Valtionavustuslaki on yleislaki, jossa säädetään niistä perusteista ja menettelyistä,

Lisätiedot

Ajankohtaista maksatuksesta ja tarkastuksesta. Rakennerahastojen ajankohtaiskatsaus

Ajankohtaista maksatuksesta ja tarkastuksesta. Rakennerahastojen ajankohtaiskatsaus Ajankohtaista maksatuksesta ja tarkastuksesta Rakennerahastojen ajankohtaiskatsaus 1.3.2012 Pohjois-Karjalan ELY-keskus / Smolander Pauliina 1.3.2012 1 Keskustelun aiheita Tilastoja: missä mennään rakennerahasto-ohjelmissa

Lisätiedot

Asiakirjayhdistelmä 2014

Asiakirjayhdistelmä 2014 64. EU:n ja valtion rahoitusosuus EU:n rakennerahasto-, ulkorajayhteistyö- ja muihin koheesiopolitiikan ohjelmiin (arviomääräraha) Talousarvioesitys HE 112/2013 vp (16.9.2013) Momentille myönnetään 565

Lisätiedot

(1999/C 372/04) TILINTARKASTUSTUOMIOISTUIMEN TARKASTUSKERTOMUS... 1 4 21

(1999/C 372/04) TILINTARKASTUSTUOMIOISTUIMEN TARKASTUSKERTOMUS... 1 4 21 C 372/20 FI Euroopan yhteisöjen virallinen lehti 22.12.1999 KERTOMUS Euroopan unionin elinten käännöskeskuksen (Luxemburg) tilinpäätöksestä 31. joulukuuta 1998 päättyneeltä varainhoitovuodelta sekä keskuksen

Lisätiedot

Euroopan unionin neuvosto Bryssel, 16. joulukuuta 2016 (OR. en)

Euroopan unionin neuvosto Bryssel, 16. joulukuuta 2016 (OR. en) Euroopan unionin neuvosto Bryssel, 16. joulukuuta 2016 (OR. en) 15505/16 ILMOITUS: I/A-KOHTA Lähettäjä: Vastaanottaja: Asia: Neuvoston pääsihteeristö FSTR 86 FC 84 REGIO 108 FIN 878 Pysyvien edustajien

Lisätiedot

Liikkumisen ohjauksen valtionavustukset Jenni Eskola

Liikkumisen ohjauksen valtionavustukset Jenni Eskola Liikkumisen ohjauksen valtionavustukset Jenni Eskola 21.5.2014 Avustuksen tausta: lainsäädäntö Avustuksen taustaa Avustuksella on tarkoitus tukea kestävien liikkumisen muotojen edistämiseen tähtääviä hankkeita

Lisätiedot

Talousarvioesitys 2016

Talousarvioesitys 2016 64. EU:n ja valtion rahoitusosuus EU:n rakennerahasto-, ulkorajayhteistyö- ja muihin koheesiopolitiikan ohjelmiin (arviomääräraha) Momentille myönnetään 242 324 000 euroa. a saa käyttää: 1) EU:n ohjelmakauden

Lisätiedot

SISÄÄN - JA ULOS OPIN OVESTA

SISÄÄN - JA ULOS OPIN OVESTA 31.8.2012 SISÄÄN - JA ULOS OPIN OVESTA Hankkeen hallittu päättäminen Rahoituskoordinaattori Merja Rossi Kaakkois-Suomen ELY-keskus HANKKEEN PÄÄTTÄMINEN Päättäminen on osa hankkeen suunnitelmaa ja toteuttamista

Lisätiedot

1. Teknisen tuen määrä ja kohdentuminen Manner-Suomen ESR-ohjelmassa sekä Etelä-, Länsi-, Itä- ja Pohjois-Suomen EAKR-ohjelmissa

1. Teknisen tuen määrä ja kohdentuminen Manner-Suomen ESR-ohjelmassa sekä Etelä-, Länsi-, Itä- ja Pohjois-Suomen EAKR-ohjelmissa 3.7.2008 Liite 4 OHJE TEKNISESTÄ TUESTA 1. Teknisen tuen määrä ja kohdentuminen Manner-Suomen ESR-ohjelmassa sekä Etelä-, Länsi-, Itä- ja Pohjois-Suomen EAKR-ohjelmissa Yleisasetuksen 1083/2006 artiklan

Lisätiedot

7.11.2011. - Kustannusmallia ei voi muuttaa missään vaiheessa hankkeen toteutusaikana sen jälkeen, kun hanke on hyväksytty rahoitettavaksi.

7.11.2011. - Kustannusmallia ei voi muuttaa missään vaiheessa hankkeen toteutusaikana sen jälkeen, kun hanke on hyväksytty rahoitettavaksi. 7.11.2011 EU:n rakennerahasto-ohjelmat 2007-2013 FLAT RATE ohje Välittömät ja välilliset kustannukset flat rate -hankkeissa - Kustannusmalli otettu käyttöön tukikelpoisuusasetuksen muutoksella (501/2011)

Lisätiedot

Päätös Kestävää kasvua ja työtä 2014-2020 Suomen rakennerahasto-ohjelma

Päätös Kestävää kasvua ja työtä 2014-2020 Suomen rakennerahasto-ohjelma Hankkeen nimi: "TKI-energiakeskittymä - Kädet ja aivot yhdes... Päätös Kestävää kasvua ja työtä 2014-2020 Suomen rakennerahasto-ohjelma Päätöksen tila: Voimassa 1 (9) 27.3.2015 EURA 2014/545/09 02 01 01/2014/UML

Lisätiedot

KOMISSION KERTOMUS EUROOPAN PARLAMENTILLE JA NEUVOSTOLLE

KOMISSION KERTOMUS EUROOPAN PARLAMENTILLE JA NEUVOSTOLLE EUROOPAN KOMISSIO Bryssel 13.4.2015 COM(2015) 149 final KOMISSION KERTOMUS EUROOPAN PARLAMENTILLE JA NEUVOSTOLLE arvopapereiden yleisölle tarjoamisen tai kaupankäynnin kohteeksi ottamisen yhteydessä julkistettavasta

Lisätiedot

2 (5) Tarkastussääntö Hyväksytty: yhtymäkokous xx.xx.xxxx xx 17.9.2014. 2.2 Tilintarkastajan tehtävät

2 (5) Tarkastussääntö Hyväksytty: yhtymäkokous xx.xx.xxxx xx 17.9.2014. 2.2 Tilintarkastajan tehtävät 2 (5) 2.2 Tilintarkastajan tehtävät 2.3 Tilintarkastuskertomus Kuntalain 73 75 säädetään tilintarkastajan tehtävistä. Tilintarkastajan on tarkastettava hyvän tilintarkastustavan mukaisesti kunkin tilikauden

Lisätiedot

Maaseutuvirasto pyytää tarvittaessa hakijaa täydentämään hakemustaan, ja tekee maksuhakemusta käsiteltyään päätöksen tuen maksamisesta.

Maaseutuvirasto pyytää tarvittaessa hakijaa täydentämään hakemustaan, ja tekee maksuhakemusta käsiteltyään päätöksen tuen maksamisesta. 1(5) LOMAKKEEN 3317 TOIMINTARYHMÄN TOIMINTARAHAN MAKSUHAKEMUKSEN TÄYTTÖOHJE Lnro 3316A EUROOPAN UNIONI Euroopan maaseudun kehittämisen maatalousrahasto: Eurooppa investoi maaseutualueisiin Manner-Suomen

Lisätiedot

Ehdotus NEUVOSTON DIREKTIIVI

Ehdotus NEUVOSTON DIREKTIIVI EUROOPAN KOMISSIO Bryssel 5.2.2013 COM(2013) 46 final 2013/0026 (NLE) Ehdotus NEUVOSTON DIREKTIIVI Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivin 98/8/EY muuttamisesta jauhetun maissintähkän lisäämiseksi

Lisätiedot

Liikkumisen ohjauksen valtionavustukset 2016

Liikkumisen ohjauksen valtionavustukset 2016 Liikkumisen ohjauksen valtionavustukset 2016 Toni Bärman 22.3.2016 Liikkumisen ohjauksen valtionavustukset, taustaa 18.3.2016 2 Taustaa, laki & asetus Valtionavustuslaki 688/2001 Hakemus-, myöntö-, maksatusprosessi

Lisätiedot

Hartolan kunta YMPÄRISTÖNSUOJELUN TAKSA ALKAEN

Hartolan kunta YMPÄRISTÖNSUOJELUN TAKSA ALKAEN Hartolan kunta YMPÄRISTÖNSUOJELUN TAKSA 1.7.2016 ALKAEN Hartolan ympäristölautakunta 14.4.2016 Hartolan kunnanhallitus 25.4.2016 Hartolan kunnanvaltuusto 16.6.2016 1 Soveltamisala Tätä taksaa noudatetaan

Lisätiedot

Valtionavustushankkeiden talouden hallinta

Valtionavustushankkeiden talouden hallinta Valtionavustushankkeiden talouden hallinta 7.11.2016 Hankeryhmät: Osaamisperusteisuuden ja asiakaslähtöisyyden edistäminen ja Ammatillisen koulutuksen kansainvälistyminen Marja Savilepo taloustarkastaja

Lisätiedot

Päätös Kestävää kasvua ja työtä 2014-2020 Suomen rakennerahasto-ohjelma

Päätös Kestävää kasvua ja työtä 2014-2020 Suomen rakennerahasto-ohjelma Hankkeen nimi: Kaasurenessanssi - uusiutuviin energialähteis... Päätös Kestävää kasvua ja työtä 2014-2020 Suomen rakennerahasto-ohjelma Päätöksen tila: Voimassa 1 (7) 24.9.2015 EURA 2014/2519/09 02 01

Lisätiedot

Valtioneuvoston asetus

Valtioneuvoston asetus Valtioneuvoston asetus rautatiejärjestelmän turvallisuudesta ja yhteentoimivuudesta annetun valtioneuvoston asetuksen muuttamisesta Valtioneuvoston päätöksen mukaisesti muutetaan rautatiejärjestelmän turvallisuudesta

Lisätiedot

Ehdotus NEUVOSTON PÄÄTÖS. ehdotuksesta energiayhteisön luettelon vahvistamiseksi energiainfrastruktuurihankkeista

Ehdotus NEUVOSTON PÄÄTÖS. ehdotuksesta energiayhteisön luettelon vahvistamiseksi energiainfrastruktuurihankkeista EUROOPAN KOMISSIO Bryssel 12.7.2016 COM(2016) 456 final 2016/0213 (NLE) Ehdotus NEUVOSTON PÄÄTÖS ehdotuksesta energiayhteisön luettelon vahvistamiseksi energiainfrastruktuurihankkeista FI FI PERUSTELUT

Lisätiedot

ESR-rahoitus OKM:n valtakunnallisten toimenpidekokonaisuuksien toteutuksessa. Henri Helander

ESR-rahoitus OKM:n valtakunnallisten toimenpidekokonaisuuksien toteutuksessa. Henri Helander ESR-rahoitus OKM:n valtakunnallisten toimenpidekokonaisuuksien toteutuksessa Henri Helander 18.6.2014 1 29.8.2014 Ohjelmakauden 2014 2020 käynnistyminen Valtakunnallisten toimenpidekokonaisuuksien hankehaut

Lisätiedot

Mikä muuttui maaseuturahaston maksatuksessa? vs

Mikä muuttui maaseuturahaston maksatuksessa? vs Mikä muuttui maaseuturahaston maksatuksessa? 2014-2020 vs. 2007-2013 Maksua haetaan sähköisesti ja käsittely tapahtuu sähköisesti (paperillakin voi hakea, mutta ei mielellään) Hakijalle lähtee ilmoitus

Lisätiedot

Päätös Kestävää kasvua ja työtä 2014-2020 Suomen rakennerahasto-ohjelma

Päätös Kestävää kasvua ja työtä 2014-2020 Suomen rakennerahasto-ohjelma Päätös Kestävää kasvua ja työtä 2014-2020 Suomen rakennerahasto-ohjelma 1 (9) 14.4.2015 EURA 2014/440/09 02 01 01/2014/UML Tuensaajat Lappeenrannan teknillinen yliopisto Y-tunnus:0245904-2 Teknologian

Lisätiedot

Päätös Kestävää kasvua ja työtä 2014-2020 Suomen rakennerahasto-ohjelma

Päätös Kestävää kasvua ja työtä 2014-2020 Suomen rakennerahasto-ohjelma Hankkeen nimi: KymRIS Smart Specialisation in Northern Growt... Päätös Kestävää kasvua ja työtä 2014-2020 Suomen rakennerahasto-ohjelma Päätöksen tila: Voimassa 1 (9) 9.6.2015 EURA 2014/595/09 02 01 01/2014/UML

Lisätiedot

Muutokset yritysten rahoituksen kustannusmallissa ja tarkastusraporttipohjassa ja DM

Muutokset yritysten rahoituksen kustannusmallissa ja tarkastusraporttipohjassa ja DM Muutokset yritysten rahoituksen kustannusmallissa ja tarkastusraporttipohjassa 9.9. ja 16.9.2014 DM 1321497 Yksinkertaisen kustannusarvion (flat rate) kokeilu Tekesin rahoittamissa hankkeissa Kokeiluun

Lisätiedot

KOMISSION KERTOMUS EUROOPAN PARLAMENTILLE JA NEUVOSTOLLE

KOMISSION KERTOMUS EUROOPAN PARLAMENTILLE JA NEUVOSTOLLE EUROOPAN KOMISSIO Bryssel 26.1.2016 COM(2016) 21 final KOMISSION KERTOMUS EUROOPAN PARLAMENTILLE JA NEUVOSTOLLE hyväksyttävän pääoman määritelmän asianmukaisuuden tarkastelusta asetuksen (EU) N:o 575/2013

Lisätiedot

Hankinnat ja kilpailuttaminen. Leena Karjalainen 27.4.2016

Hankinnat ja kilpailuttaminen. Leena Karjalainen 27.4.2016 Hankinnat ja kilpailuttaminen Leena Karjalainen 27.4.2016 Sivu 1 27.4.2016 Hanki huolella Nämä ohjeet koskevat maaseuturahastosta ohjelmakaudella 2014-2020 rahoitettavia hankkeita Muutoksia voi tulla,

Lisätiedot

Rahoitushakemuksen täyttöohje

Rahoitushakemuksen täyttöohje Rahoitushakemuksen täyttöohje 1 Hankkeen nimi Kannattaa pyrkiä lyhyeen ja ytimekkääseen nimeen. Tarvittaessa keksittävä hankkeelle lyhenne. Viranomainen, jolle hanke-esitys osoitetaan Alla on lueteltu

Lisätiedot

TIEHALLINNON TILINTARKASTUSKERTOMUS VUODELTA 2004

TIEHALLINNON TILINTARKASTUSKERTOMUS VUODELTA 2004 240/53/04 Liikenne- ja viestintäministeriö Tiehallinto 22.4.2005 TIEHALLINNON TILINTARKASTUSKERTOMUS VUODELTA 2004 Valtiontalouden tarkastusvirasto on tänään päättänyt antaa Tiehallinnon tilintarkastuksesta

Lisätiedot

Päätös Kestävää kasvua ja työtä 2014-2020 Suomen rakennerahasto-ohjelma

Päätös Kestävää kasvua ja työtä 2014-2020 Suomen rakennerahasto-ohjelma Hankkeen nimi: Kasvua Kymenlaaksoon matkailuinvestoinneilla Päätös Kestävää kasvua ja työtä 2014-2020 Suomen rakennerahasto-ohjelma Päätöksen tila: Voimassa 1 (10) 21.10.2015 EURA 2014/2491/09 02 01 01/2015/UML

Lisätiedot

EUROOPAN PARLAMENTTI 2009-2014. Talousarvion valvontavaliokunta MIETINTÖLUONNOS

EUROOPAN PARLAMENTTI 2009-2014. Talousarvion valvontavaliokunta MIETINTÖLUONNOS EUROOPAN PARLAMENTTI 2009-2014 Talousarvion valvontavaliokunta 27.1.2014 2013/2230(DEC) MIETINTÖLUONNOS vastuuvapauden myöntämisestä Euroopan unionin jäsenvaltioiden operatiivisesta ulkorajayhteistyöstä

Lisätiedot

Valtioneuvoston asetus

Valtioneuvoston asetus Valtioneuvoston asetus rahoitus- ja vakuutusryhmittymän vakavaraisuuden laskemisesta Valtioneuvoston päätöksen mukaisesti säädetään rahoitus- ja vakuutusryhmittymien valvonnasta annetun lain (699/2004)

Lisätiedot

Kiekun palkkakustannusten kohdistamisessa tehtävät muutokset

Kiekun palkkakustannusten kohdistamisessa tehtävät muutokset Kiekun palkkakustannusten kohdistamisessa tehtävät muutokset 12.6.2015 12.6.2015 Kiekun palkkakustannusten jaon kehittäminen 2013-2016 - > 31.12.2013 2014 2015 - > 2016-> Jakopalkkalaskennan tulosten siirto

Lisätiedot

SALON SEUDUN KOULUTUSKUNTAYHTYMÄN SISÄISEN VALVONNAN JA RISKIENHALLINNAN PERUSTEET

SALON SEUDUN KOULUTUSKUNTAYHTYMÄN SISÄISEN VALVONNAN JA RISKIENHALLINNAN PERUSTEET SALON SEUDUN KOULUTUSKUNTAYHTYMÄN SISÄISEN VALVONNAN JA RISKIENHALLINNAN PERUSTEET Hall. 01.04.2014 Valt. 29.04.2014 1 Voimaantulo 01.07.2014 1 Lainsäädännöllinen perusta ja soveltamisala Kuntalain 13

Lisätiedot

Euroopan unionin neuvosto Bryssel, 4. marraskuuta 2014 (OR. en)

Euroopan unionin neuvosto Bryssel, 4. marraskuuta 2014 (OR. en) Euroopan unionin neuvosto Bryssel, 4. marraskuuta 2014 (OR. en) Toimielinten välinen asia: 2014/0288 (NLE) 14521/1/14 REV 1 SC 163 ECON 944 SÄÄDÖKSET JA MUUT VÄLINEET Asia: NEUVOSTON TÄYTÄNTÖÖNPANOPÄÄTÖS

Lisätiedot

OPETUSMINISTERIÖN TILINTARKASTUSKERTOMUS VUO- DELTA 2005

OPETUSMINISTERIÖN TILINTARKASTUSKERTOMUS VUO- DELTA 2005 237/53/05 Opetusministeriö 30.5.2006 OPETUSMINISTERIÖN TILINTARKASTUSKERTOMUS VUO- DELTA 2005 Valtiontalouden tarkastusvirasto antaa opetusministeriön tilintarkastuksesta varainhoitovuodelta 2005 tämän

Lisätiedot

Liite 3 Avustusehdot. Poliittinen toiminta

Liite 3 Avustusehdot. Poliittinen toiminta Liite 3 Avustusehdot Poliittinen toiminta Valtioneuvoston antamat puoluelain (10/1969) 9 :n 4 momentissa sekä valtionavustuslain 11 :n 3 ja 4 momentissa tarkoitetut valtionavustuksen maksamista, käyttöä,

Lisätiedot

29.4.2015 Diarinro: OUKA/1416/00.01.05/2014. Kivikkokankaan pilottialueen kohteiden taloteknisen arvioinnin konsulttipalveluiden hankinta

29.4.2015 Diarinro: OUKA/1416/00.01.05/2014. Kivikkokankaan pilottialueen kohteiden taloteknisen arvioinnin konsulttipalveluiden hankinta TARJOUSPYYNTÖ Kivikkokankaan pilottialueen kohteiden taloteknisen arvioinnin konsulttipalveluiden hankinta Hankintayksikkö Oulun kaupunki/rakennusvalvonta y-tunnus: 0187690-1 Solistinkatu 2, Oulu, PL 83,

Lisätiedot

(Muut kuin lainsäätämisjärjestyksessä hyväksyttävät säädökset) ASETUKSET

(Muut kuin lainsäätämisjärjestyksessä hyväksyttävät säädökset) ASETUKSET L 146/1 II (Muut kuin lainsäätämisjärjestyksessä hyväksyttävät säädökset) ASETUKSET KOMISSION TÄYTÄNTÖÖNPANOASETUS (EU) 2016/879, annettu 2 päivänä kesäkuuta 2016, yksityiskohtaisten järjestelyjen vahvistamisesta

Lisätiedot

HALLINTOSÄÄNTÖ, TARKASTUSLAUTAKUNNAN OSUUDET. 2 luku Toimielinorganisaatio. 9 Tarkastuslautakunta

HALLINTOSÄÄNTÖ, TARKASTUSLAUTAKUNNAN OSUUDET. 2 luku Toimielinorganisaatio. 9 Tarkastuslautakunta HALLINTOSÄÄNTÖ, TARKASTUSLAUTAKUNNAN OSUUDET 2 luku Toimielinorganisaatio 9 Tarkastuslautakunta Tarkastuslautakunnassa on 7 (5?) jäsentä, joista kaupunginvaltuusto valitsee lautakunnan puheenjohtajan ja

Lisätiedot

Oheismateriaali Kult

Oheismateriaali Kult KANGASALAN KUNTA Avustustoiminnan yleiset periaatteet 1. Johdanto Tähän Kangasalan kunnan avustustoiminnan yleiset periaatteetasiakirjaan on koottu Kangasalan kunnan avustusten myöntämiseen liittyviä ohjeita,

Lisätiedot

Lain vaatimusten toteutumisen valvonta ja ohjaus Ammattimainen käyttäjä laiteturvallisuuden varmistajana Tarja Vainiola, ylitarkastaja

Lain vaatimusten toteutumisen valvonta ja ohjaus Ammattimainen käyttäjä laiteturvallisuuden varmistajana Tarja Vainiola, ylitarkastaja Lain vaatimusten toteutumisen valvonta ja ohjaus Ammattimainen käyttäjä laiteturvallisuuden varmistajana 28.10.2014 Tarja Vainiola, ylitarkastaja 27.10.2014 1 Oikeutus tarkastusten tekemiseen Terveydenhuollon

Lisätiedot

HELSINGIN KAUPUNGINVALTUUSTO PÖYTÄKIRJA 6/2007 1

HELSINGIN KAUPUNGINVALTUUSTO PÖYTÄKIRJA 6/2007 1 HELSINGIN KAUPUNGINVALTUUSTO PÖYTÄKIRJA 6/2007 1 77 HALLINNON JA TALOUDEN TARKASTUSSÄÄNNÖN MUUTTAMINEN Khs 2006-1644 Esityslistan asia Kj/6 Kaupunginvaltuusto päätti kaupunginhallituksen ehdotuksen mukaisesti

Lisätiedot

Ohjeita omaan lisävarallisuuteen liittyen

Ohjeita omaan lisävarallisuuteen liittyen EIOPABoS14/167 FI Ohjeita omaan lisävarallisuuteen liittyen EIOPA Westhafen Tower, Westhafenplatz 1 60327 Frankfurt Germany Tel. + 49 6995111920; Fax. + 49 6995111919; email: info@eiopa.europa.eu site:

Lisätiedot

Miten tukea haetaan? Hämeen ELY-keskus Valtteri Karhu

Miten tukea haetaan? Hämeen ELY-keskus Valtteri Karhu Miten tukea haetaan? Valtteri Karhu Rahoitusta haetaan Eura2014 -järjestelmässä Rakennerahastojen viestintä, kuten hakuilmoitukset julkaistaan verkossa osoitteessa www.rakennerahastot.fi Sivustolla sivut

Lisätiedot

***I EUROOPAN PARLAMENTIN KANTA

***I EUROOPAN PARLAMENTIN KANTA EUROOPAN PARLAMENTTI 2009-2014 Konsolidoitu lainsäädäntöasiakirja 5.7.2012 EP-PE_TC1-COD(2011)0902 ***I EUROOPAN PARLAMENTIN KANTA vahvistettu ensimmäisessä käsittelyssä 5. heinäkuuta 2012 Euroopan parlamentin

Lisätiedot

Päätös Kestävää kasvua ja työtä 2014-2020 Suomen rakennerahasto-ohjelma

Päätös Kestävää kasvua ja työtä 2014-2020 Suomen rakennerahasto-ohjelma Päätös Kestävää kasvua ja työtä 2014-2020 Suomen rakennerahasto-ohjelma 1 (9) 18.3.2016 EURA 2014/3312/09 02 01 01/2015/POPELY Tuensaajat Seinäjoen koulutuskuntayhtymä SEDU/ Koulutuskeskus SEDU Y-tunnus:1007629-5

Lisätiedot

EUROOPAN YHTEISÖJEN KOMISSIO. Ehdotus: NEUVOSTON PÄÄTÖS

EUROOPAN YHTEISÖJEN KOMISSIO. Ehdotus: NEUVOSTON PÄÄTÖS FI FI FI EUROOPAN YHTEISÖJEN KOMISSIO Bryssel 29.10.2009 KOM(2009)608 lopullinen Ehdotus: NEUVOSTON PÄÄTÖS luvan antamisesta Viron tasavallalle ja Slovenian tasavallalle soveltaa yhteisestä arvonlisäverojärjestelmästä

Lisätiedot

Euroopan unionin neuvosto Bryssel, 18. kesäkuuta 2015 (OR. en) Euroopan komission pääsihteerin puolesta Jordi AYET PUIGARNAU, johtaja

Euroopan unionin neuvosto Bryssel, 18. kesäkuuta 2015 (OR. en) Euroopan komission pääsihteerin puolesta Jordi AYET PUIGARNAU, johtaja Euroopan unionin neuvosto Bryssel, 18. kesäkuuta 2015 (OR. en) 10044/15 SAATE Lähettäjä: Saapunut: 10. kesäkuuta 2015 Vastaanottaja: Kom:n asiak. nro: FSTR 34 FC 36 REGIO 48 SOC 419 EMPL 273 RECH 198 ERAC

Lisätiedot

Varainhoito-osasto Dnro 1974/22/2012 Tukien maksatusyksikkö

Varainhoito-osasto Dnro 1974/22/2012 Tukien maksatusyksikkö Varainhoito-osasto 11.12.2012 Dnro 1974/22/2012 Tukien maksatusyksikkö Kuntien maaseutuelinkeinoviranomaiset Vuoden 2012 täydentävien ehtojen tilaneuvontatuen (1990) maksaminen, toinen hakukerta Liitteenä

Lisätiedot

ALUEELLISET INNOVAATIOT JA KOKEILUT (AIKO) Rahoitushakemus

ALUEELLISET INNOVAATIOT JA KOKEILUT (AIKO) Rahoitushakemus ALUEELLISET INNOVAATIOT JA KOKEILUT (AIKO) Rahoitushakemus Kymenlaakson liitto täyttää Saapumispvm Hakemusnumero Valmistelija Diaari-/muu tunnus 1. HANKE Kyseessä on Uusi hakemus Jatkorahoitushakemus Korjaus/täydennys

Lisätiedot

Sääntelyelimen painopisteet Sääntelyelimen päällikkö Juha Karjanlahti

Sääntelyelimen painopisteet Sääntelyelimen päällikkö Juha Karjanlahti Sääntelyelimen painopisteet 2016 Sääntelyelimen päällikkö Juha Karjanlahti 25.11.2015 Aiheet Verkkoselostus Palvelupaikat ja niiden hinnoittelu Rataverkon hinnoittelu Kirjanpidollinen eriyttäminen Lisää

Lisätiedot

Ehdotus NEUVOSTON TÄYTÄNTÖÖNPANOPÄÄTÖS

Ehdotus NEUVOSTON TÄYTÄNTÖÖNPANOPÄÄTÖS EUROOPAN KOMISSIO Bryssel 10.10.2014 COM(2014) 622 final 2014/0288 (NLE) Ehdotus NEUVOSTON TÄYTÄNTÖÖNPANOPÄÄTÖS luvan antamisesta Viron tasavallalle ottaa käyttöön yhteisestä arvonlisäverojärjestelmästä

Lisätiedot

Mitä kustannuksia julkisen tutkimuksen projektille voidaan hyväksyä? Miten projektiseuranta on järjestettävä?

Mitä kustannuksia julkisen tutkimuksen projektille voidaan hyväksyä? Miten projektiseuranta on järjestettävä? Mitä kustannuksia julkisen tutkimuksen projektille voidaan hyväksyä? Miten projektiseuranta on järjestettävä? 7-2016 1/22 Copyright Tekes Tilitysohjeen sisältö Mitä asioita otettava huomioon heti projektin

Lisätiedot

Hankkeen toiminta. ESR-koordinaattori Sanna Laiho. Uudenmaan ELY-keskus

Hankkeen toiminta. ESR-koordinaattori Sanna Laiho. Uudenmaan ELY-keskus Hankkeen toiminta ESR-koordinaattori Sanna Laiho Uudenmaan ELY-keskus 28.5.2013 Ohjausryhmä tai erillinen asiantuntijaryhmä (1) Lump Sum hankkeen neuvotteluvaiheessa harkitaan tapauskohtaisesti, tullaanko

Lisätiedot