Tarkastuskäsikirja - Hanketarkastukset

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Tarkastuskäsikirja - Hanketarkastukset"

Transkriptio

1 Liite 3 Valtiovarain controller toiminto/ tarkastusviranomaisyksikkö EAKR ja ESR hanketarkastusten kilpailutus Tarkastuskäsikirja - Hanketarkastukset Johdanto Valtiovarainministeriön valtiovarain controller -toiminnon yhteydessä toimiva tarkastusviranomaisyksikkö vastaa rakennerahastokauden kansallisten EAKR- ja ESRohjelmien tarkastuksista Manner-Suomessa. Tarkastusviranomaisyksikkö toteuttaa sekä hallinto- ja todentamisviranomaisiin sekä välittäviin toimielimiin kohdistuvia järjestelmätarkastuksia että hankkeisiin kohdistuvia otantatarkastuksia ja raportoi niistä vuosittain Euroopan komissiolle. Toiminnan tavoitteena on antaa komissiolle luotettava kuva rakennerahastojen hallinnointijärjestelmän toimivuudesta Suomessa. Tässä muistiossa kuvataan tarkastusviranomaisyksikön toimintatavat ja menettelyt rakennerahastojen ohjelmakauden hanketarkastuksia koskevassa tarkastustoiminnassa. Säädökset Rakennerahastotarkastus palvelee ensisijaisesti Euroopan komission tarvetta saada luotettava vahvistus todentamisviranomaisen antamien tietojen oikeellisuudesta. Tietojen oikeellisuus pohjautuu rakennerahastojen hyväksyttäviä hankkeita ja hyväksyttäviä menoja sääteleviin säädöksiin. Olennaisimmat tällaiset EU- ja kansalliset säädökset on lueteltu alla olevassa listassa. - Neuvoston yleisasetus rakennerahastoista 1083/ Parlamentin ja neuvoston asetus Euroopan aluekehitysrahastosta 1080/ )_fi.pdf - Parlamentin ja neuvoston asetus Euroopan sosiaalirahastosta 1081/2006 )_fi.pdf - Komission asetus rakennerahastojen täytäntöönpanosta 1828/2006 oonpanoasetus_ pdf - Rakennerahastolaki Valtiovarainministeriö Puh tai (vaihde) Snellmaninkatu 1 A, Helsinki Faksi PL 28, Valtioneuvosto Y-tunnus SUOMEN VALTIO Valtiovarainministeriö Puh tai

2 2 (14) - Valtioneuvoston asetus rakennerahastoista - Valtioneuvoston asetus tukikelpoisista kustannuksista N-asetus_ SUOMI.pdf Alla on lueteltu kansallisia säädöksiä, joita sovelletaan menojen tukikelpoisuuteen, mikäli säädökset eivät ole ristiriidassa yhteisölainsäädännön kanssa. - Laki valtionavustuksesta yritystoiminnan kehittämiseksi (1336/2006) - Valtioneuvoston asetus valtionavustuksesta yritystoiminnan kehittämiseksi (675/2007) - Laki julkisesta työvoimapalvelusta (1295/2002) - Valtioneuvoston asetus eräiden työllisyysmäärärahojen käytöstä (1345/2002) - Alueiden kehittämislaki (602/2002) - Valtioneuvoston asetus alueiden kehittämisestä (1224/2002) - Valtioneuvoston asetus alueiden kehittämistoimenpiteiden rahoituksesta (1225/2002) - Valtioneuvoston asetusta tutkimus-, kehittämis- ja innovaatiotoiminnan rahoituksesta (298/2008) - Valtioneuvoston päätös ympäristönsuojelun edistämiseen myönnettävien avustusten yleisistä ehdoista (894/1996) - Laki vesihuollon tukemisesta (686/2004) - Valtioneuvoston asetus vesistötoimenpiteiden tukemisesta (651/2001) Eettiset periaatteet Tarkastuksissa on otettava huomioon yleisesti hyväksytyt sisäisen ja ulkoisen tarkastuksen ammattistandardit, suositukset ja eettiset periaatteet. Myös ulkopuolisen palveluntarjoajan odotetaan noudattavan ammattistandardien mukaisia eettisiä periaatteita tarkastustoiminnassaan. Rakennerahastotarkastuksen yleiset periaatteet Rakennerahastojen tarkastusviranomaisen tehtävänä on tuottaa luotettava ja konkreettinen kuva rakennerahastojen hallinto- ja valvontajärjestelmän toimivuudesta. Hallinto- ja valvontajärjestelmän toimivuutta arvioitaessa käytetään kriteereinä rakennerahastosäädösten noudattamista ja EU:n komission maksamien maksujen tukikelpoisuutta. Hallinto- ja valvontajärjestelmän luotettavuus ilmaistaan lähtökohtaisesti tarkastusten perusteella saadun tiedon perusteella prosentuaalisena virhearviona komission maksamista rakennerahastomaksuista. Virhe määritellään komissiolta tulleeksi maksuksi, jota ei olisi suoritettu, mikäli rakennerahastoja koskevia EY-säädöksiä olisi noudatettu. Tarkastusviranomaisen tehtävänä ei ole arvioida muun kuin rakennerahastoista maksetun rahoituksen tukikelpoisuutta eikä säädösten noudattamista silloin, kun säädökset eivät liity rakennerahastorahoituksen tukikelpoisuuteen. Riskiarviointi Järjestelmä- ja hanketarkastusten perusriski on ns. tarkastusriski. EU:n rakennerahastojärjestelmien ja hankkeiden tarkastuksessa tämä riski muotoillaan seuraavasti: riski, että tarkastusviranomainen tietämättään epäonnistuu muotoilemaan tarkoituksenmukaisella tavalla lausuntonsa komissiolle tehdyistä menoilmoituksista, jotka sisältää olennaisen virheen.

3 3 (14) Hanketarkastukset Tarkastusriskimallin mukaan: Tarkastusriski = Toimintariski x Kontrolliriski x Havaitsemisriski jossa Toimintariski = rakennerahastotoimintaan sisältyvä toimintariski siitä, että hankkeet ja niiden menot eivät ole tukikelpoisia tai noudata olennaisia yhteisölainsäädännön vaatimuksia. Lähtökohtaisesti toimintariski määritellään 100 %:ksi; Kontrolliriski = riski, että hallinto- ja valvontajärjestelmään sisältyvät sisäiset kontrollit eivät estä/tunnista ajoissa olennaista virhettä; Havaitsemisriski = riski, että tarkastaja ei havaitse substantiivisessa testauksessa olennaista virhettä. Seuraavassa on lueteltu olennaisia rakennerahastohankkeisiin liittyviä lopullisia riskejä: Hanke ei ole tukikelpoinen Hanke ei tue ohjelma-asiakirjan tavoitteiden toteutumista Hanke ei täytä horisontaalisia valintakriteereitä (ympäristö, kestävä kehitys, tasaarvo) Hankkeen kustannukset eivät ole tukikelpoisia Hankintojen kilpailutus on ollut virheellinen Tuki ei ole valtiontukea koskevien säädösten mukainen Rahoitetut kustannukset eivät liity hankkeeseen / eivät tue hankkeen tavoitteita Rahoitetut kustannukset eivät ole syntyneet tukikelpoisena aikana Rahoitetut kustannukset eivät ole rahoituspäätöksen mukaisia Muiden rahoittajien rahoitusosuus on jäänyt liian pieneksi Hankkeen tuloja ei ole vähennetty tukikelpoisista menoista Rahoituspäätöksen ylittäviä kustannuksia on rahoitettu Hanke ei ole saanut aikaan vaadittuja tuloksia Yleistä Neuvoston yleisasetuksen (1083/2006) 62 artiklan mukaan tarkastusviranomaisen tehtäviin kuuluu erityisesti varmistaa, että toimenpideohjelman hallinto- ja valvontajärjestelmän tehokkaan toiminnan varmistamiseksi tehdään tarkastuksia. Samassa artiklassa todetaan, että tarkastusviranomaisen on esitettävä tarkastussuunnitelma sen varmistamiseksi, että tärkeimmät elimet tarkastetaan ja että tarkastukset jakautuvat tasaisesti koko ohjelmakaudelle. Vuotuisessa tarkastuskertomuksessa tarkastusviranomaisen on esitettävä tarkastusstrategian mukaisesti kohdistettujen järjestelmä- ja hanketarkastusten havainnot ja havaitut puutteet ohjelman hallinto- ja valvontajärjestelmissä. Hanketarkastusten pääasiallinen tehtävä on tuottaa tietoa komissiolle jätettyjen maksupyyntöjen oikeellisuudesta. Tämä oikeellisuus ilmaistaan arviona välimaksupyyntöihin sisältyvistä tukikelvottomista menoista (EUR ja %). Hanketarkastukset ovat osa valittua tarkastusstrategiaa:

4 4 (14) Ensisijaisesti hanketarkastusstrategia 1. Tarkastaja asettaa suunnittelussa kontrolliriskin maksimiin tai lähelle maksimia 2. Tarkastaja suunnittelee tekevänsä vähän tai ei lainkaan kontrollijärjestelmien testausta 3. Tarkastaja suunnittelee testaavansa laajasti aineistoa (hanketarkastukset) Alhaiseen kontrolliriskiin perustuva strategia 1. Tarkastaja asettaa suunnittelussa kontrolliriskin kohtuulliseksi tai matalaksi 2. Tarkastaja suunnittelee tekevänsä runsaasti kontrollijärjestelmien testausta 3. Tarkastaja suunnittelee rajoittavansa aineiston testaamista (hanketarkastukset) Hanketarkastukset suunnitellaan ja toteutetaan siten, että niiden avulla saadaan riittävä tarkastusvarmuus ottaen huomioon kontrollijärjestelmien tarkastusten perusteella määritelty kontrolliriski. Etenkin ohjelmakauden alkuvaiheessa tarkastusvarmuus saadaan lähes yksinomaan (90 %) hanketarkastusten avulla. Alla olevassa kuviossa on kuvattu hanketarkastusprosessin eteneminen. Hanketarkastusprosessin eteneminen Tarkastettavien hankkeiden valinta satunnaisotannalla Tarkastusviranomaisen päällikkö Ohjelmakohtaisten vastuuhenkilöiden nimeäminen Tarkastusviranomaisen päällikkö Tarkastusten käynnistyskokous Tarkastusviranomainen ja ulkoiset tarkastajat Tarkastusten toteuttamien ja raportointi Tarkastajat/Ulkoiset tarkastajat Tarkastusraporttien läpikäynti ja hyväksyntä Tarkastusviranomaisen vastuuhenkilö ja päällikkö Hyväksyttyjen tarkastusraporttien vienti EU- RA2007-järjestelmään Tarkastusviranomaisen vastuuhenkilö Vuotuinen tarkastuskertomus ja lausunto komissiolle Tarkastusviranomaisen päällikkö Otanta Kunakin vuonna tarkastettavien hankkeiden otannan on perustuttava ensisijaisesti sattumanvaraiseen tilastolliseen otantamenetelmään. Muita toimia voidaan valita täydentäväksi otannaksi.

5 5 (14) Tarkastettava otanta kultakin 12 kuukauden jaksolta (tarkastuksen kohdevuosi) on valittava niistä hankkeista, joiden menot on ilmoitettu komissiolle vuotuista tarkastuskertomusta edeltävänä vuonna 1 Tarkastusviranomainen saa heti vuoden alussa eli tammikuun aikana todentamisviranomaiselta tiedot edellisenä vuonna komissiolle toimitetuista maksupyynnöistä. Näissä maksupyynnöissä mukana olevat hankkeet muodostavat sen joukon (populaation), josta tarkastettavat hankkeet valitaan tarkastusstrategiassa kuvatulla tilastollisella satunnaisotantamenetelmällä. Tarkastusviranomainen suorittaa otannan ja kokoaa yhteen EURA tietojärjestelmästä saatavat hankekohtaiset tiedot. Tarkastusviranomaisen päällikkö hyväksyy otannan. Tarkastusviranomainen tekee johtopäätökset niiden tarkastusten tulosten pohjalta, jotka koskevat tarkastuksen kohdevuoden menoja. Johtopäätökset ilmoitetaan komissiolle vuotuisessa tarkastuskertomuksessa. Suunnittelu Otannan suorittamisen jälkeen pidetään tarkastusten käynnistyskokous, johon osallistuvat tarkastusviranomaisen edustajien lisäksi myös ulkoiset tarkastajat. Lista tarkastettavista hankkeista luovutetaan ulkoisille tarkastajille, joiden kanssa käydään läpi tarkastusten alustavat aikataulut sekä niihin liittyviä mahdollisia erityiskysymyksiä. Tarkastusviranomaisyksikkö nimeää ohjelmakohtaiset vastuuhenkilöt, joihin ulkoiset tarkastajat ovat ensisijaisesti yhteyksissä tarkastuksiin liittyvissä kysymyksissä. Käynnistyskokouksen jälkeen ulkoiset tarkastajat voivat aloittaa varsinaiset tarkastukset sovitussa aikataulussa. Käynnistyskokoukset järjestetään tarkoituksenmukaisimmaksi katsotulla tavalla joko tarkastajakohtaisesti tai koskien yhtä tai useampaa ohjelmaa, johon tarkastukset kohdistuvat. Lisäksi tarkastustehtäviä jaettaessa on huomioitava, että myös tarkastusviranomaisen omat tarkastajat voivat suorittaa hanketarkastuksia. Ennen tarkastuskäyntiä hankkeen tarkastaja hankkii tarkastettavaa hanketta koskevat perustiedot joko EURA 2007 järjestelmästä tai muulla tavalla. Perustietoja ovat hankehakemus ja päätös sekä kohdevuotta koskevat maksatushakemukset ja päätökset. Tässä yhteydessä pyydetään tarvittaessa rahoittajaviranomaiselta kopiot mahdollisista muista tarkastuksessa tarvittavista asiakirjoista. Perustietojen ja mahdollisten muiden tietojen perusteella tarkastaja tekee alustavan tarkastussuunnitelman. Tarkastaja sopii tarkastuskäynnistä tuensaajan kanssa. Tarkastus pyritään toteuttamaan siten, että myös rahoittajaviranomaisen edustaja voi olla läsnä tarkastuksessa. 1 Esimerkki: Vuoden 2009 aikana komissiolle jätettyihin menoilmoituksiin sisältyvistä hankkeista tehdään otanta ja tarkastetaan 2009 komissiolle tehtyihin menoilmoituksiin sisältyvien menojen tukikelpoisuus. Menoja, jotka eivät sisälly 2009 menoilmoituksiin ei tarkasteta eikä huomioida virheprosenttia laskettaessa. Tarkastukset tulee lähtökohtaisesti toteuttaa Tarkastusten perusteella raportoidaan komissiolle vuotuisessa tarkastuskertomuksessa ja lausunnossa.

6 6 (14) Toteutus Tarkastukset on suoritettava paikan päällä tuensaajan hallussa olevien asiakirjojen ja aineiston pohjalta 2. Hanketarkastusten varsinainen toteutusaika on tammi-kesäkuu, mutta tarvittaessa tarkastuksia voidaan jatkaa syyskuuhun saakka. Tarkastusten suorittamisesta vastaavat ulkoiset tarkastajat, mutta tarkastusviranomaisen edustajilla on aina oikeus olla läsnä tarkastuksissa sekä suorittaa omia hanketarkastuksia. Tarkastuksissa on varmistettava, että seuraavat edellytykset täyttyvät: a) toimi täyttää toimenpideohjelman valintaperusteet, se on pantu täytäntöön hyväksyntäpäätöksen mukaisesti ja se täyttää kaikki siihen sovellettavat edellytykset, jotka koskevat sen toimintaa ja käyttöä taikka saavutettavia tavoitteita; b) ilmoitetut menot vastaavat tuensaajan hallussa olevaa kirjanpitoaineistoa ja tositteita; c) tuensaajan ilmoittamat menot ovat yhteisön ja kansallisten sääntöjen mukaisia; d) julkinen tuki on maksettu tuensaajalle asetuksen (EY) N:o 1083/ artiklan mukaisesti. Hanketarkastuksessa tarkastetaan: Täyttääkö hanke toimenpideohjelman pakolliset valintakriteerit Onko hankkeen toteutus olennaisesti hankepäätöksen mukainen Maksupyynnön täsmäytys kirjanpidon tietoihin Maksupyyntöön sisältyvien kustannusten johtaminen kirjanpidosta ilmoitetut menot vastaavat tuensaajan kirjanpitotietoja ja tositteita Kirjanpidon tietojen tarkastaminen tositteista Tositteiden mukaisten kustannusten tukikelpoisuuden arviointi o voitiinko kustannusten olettaa edistävän hankkeen tavoitteita (kustannusten tarpeellisuus) o onko kustannus kohtuullinen o onko kustannus tukikelvottomaksi määritelty o onko hankinta kilpailutettu asianmukaisesti (mikäli hankintaa koskee julkisia hankintoja koskeva lainsäädäntö) o ovatko kustannukset kertyneet hankkeen tukikelpoisena aikana o onko palkkakustannukset laskettu hyväksyttävällä ja kohtuullisella menetelmällä johtamalla ne tarpeen mukaan työajanseurannasta o onko yleiskustannukset laskettu hyväksyttävällä ja kohtuullisella menetelmällä o onko hankkeen synnyttämät tulot vähennetty tukikelpoisista menoista Onko olennaisia tiedotus- ja julkisuusvaatimuksia noudatettu Onko toimen pysyvyyttä koskeva asetuksen 1083/2006 artiklan 57 kohta täyttynyt 3 2 Toimeenpanoasetus 16 art 3 Pysyvyyteen liittyvä ehto rajoittuu tuensaajan koneiden, laitteiden ja rakennelmien sekä immateriaalisten omaisuuserien rakentamisen tai hankinnan tukemiseen. Pysyvyyteen liittyvää ehtoa on rikottu, mikäli viiden vuoden sisällä hankkeen päättymisestä omaisuuserän käyttöön kohdistuu huomattavia muutoksia, jotka vaikuttavat hankkeen luonteeseen ja täytäntöönpanon edellytyksiin ja johtuvat omistussuhteessa tapahtuneesta muutoksesta tai omaisuuserän käytön lopettamisesta. Tyy-

7 7 (14) Hanketarkastuksen toteutuksessa käytetään hanketarkastusten tarkistuslistaa ja raporttipohjaa. Tarkistuslistaan dokumentoidaan havainnot sekä lyhyesti havaintoa tukeva tarkastusevidenssi tai viittaus tarkastusevidenssiin. Tarkastajan tulee laatia tarkastusdokumentaatio siten, että se sisältää tarkastusraportin perustana olevat tiedot ja evidenssin, joka osoittaa, että tarkastus on suoritettu hyvän tarkastustavan mukaisesti. Dokumentaatio voi sisältyä joko tarkastusraporttiin tai erillisiin työpapereihin, joihin viitataan tarkastusraportissa. Tarkastusdokumentaatio tulee laatia siten, että tarkastaja, joka ei ole ollut tekemisissä kyseisen hanketarkastuksen kanssa, pystyy saamaan käsityksen tarkastustoimenpiteiden luonteesta, ajoituksesta ja laajuudesta, tarkastustoimenpiteiden tuloksista ja tarkastusevidenssistä sekä tarkastuksen aikana esiin tulleista merkittävistä asioista ja niitä koskevista johtopäätöksistä. Tarkastusviranomaisella on oikeus tutustua tarkastusdokumentaatioon ja ottaa siitä tarvittaessa kopioita. Tarkastajan tulee säilyttää tarkastusdokumentaatio siten, että se on tarkastusviranomaisen käytettävissä vuoden 2020 loppuun asti. Tarkastettavien menojen otanta Hanketarkastuksessa tarkastettavat meno- ja mahdolliset tulotositteet valitaan tarkastajan ammatillisen harkinnan perusteella siten, että tarkastusriski pidetään hyväksyttävällä tasolla. Mahdollisen otannan periaatteet kirjataan tarkastusraporttiin. Tarkastusmenetelmän suunnittelussa tarkastaja määrittele sopivan tavan valita tarkastettavat tositteet. Mahdollisia menettelyitä ovat i) kaikkien erien valinta; ii) erityisten erien valinta; ja iii) otanta. Päätös käytettävän lähestymistavan valinnasta riippuu olosuhteista ja mikä tahansa tai yhdistelmä edellä mainituista valintatavoista voi olla riittävä kyseisissä olosuhteissa. Päätös käytettävistä tavoista tai niiden yhdistelmästä tehdään olennaisen virheen tai puutteen riskin ja tarkastuksen tehokkuuden perusteella. Tällöin tarkastajan tulee olla vakuuttunut siitä, että käytettävät menetelmät ovat tehokkaita ja tuottavat tarpeellisessa määrin tarkoituksen mukaista tarkastusevidenssiä tarkastustoimenpiteiden tavoitteiden saavuttamiseksi. Valittu menettely on dokumentoitava ja perusteltava. Tarkastusperiaatteita Seuraavassa on käsitelty hanketarkastuksissa tarkastettavia asioita hieman tarkemmin ja annettu joitakin kriteereitä tukikelpoisuuden arvioimiseksi. Kustannusten tarpeellisuus ja kohtuullisuus Kansallisen rakennerahastoista osarahoitettavien menojen tukikelpoisuudesta annetun asetuksen (1079/2007) mukaisesti menot ovat tukikelpoisia, jos ne ovat tarpeellisia hankkeen toteuttamiseksi ja määrältään kohtuullisia. Meno on tarpeellinen, jos se on joko hyödyttänyt hankkeen tavoitteita suoraan tai epäsuorasti tai sen on voitu menoon sitoutumishetkellä olettaa hyödyttävän näitä tavoitteita. Tarpeettoman menon indikaattoreita ovat mm.: pillisiä pysyvyyttä rikkovia tapauksia ovat koneen myynti, tuotantotoiminnan lopettaminen ja toiminnan siirtäminen tukialueen ulkopuolelle. Huomaa, että pysyvyyteen liittyy lisäksi aina se yleinen ehto, että tukikelpoisia ovat vain menot, jotka aiheutuvat hankkeen toteuttamisesta ja ovat hankkeen kannalta tarpeellisia.

8 8 (14) laitehankinta on syntynyt sellaisessa projektin vaiheessa tai ollut luonteeltaan tai määrältään sellainen, että hankinta ei ole voinut hyödyttää hanketta hankkeen ulkopuoliselle taholle on annettu vastikkeetta rahaa tai hyödykkeitä, joista on aiheutunut hankkeelle menoja eikä kyse ole tavanomaisesta hankkeeseen liittyvästä vieraanvaraisuudesta tai hankesuunnitelman mukaisesta menosta Meno on kohtuullinen, mikäli sitä ei ole syytä pitää kohtuuttomana. Kohtuuttomuuden indikaattoreita ovat mm.: palkkataso poikkeaa huomattavasti ja perusteettomasti organisaation tavanomaisesta palkkatasosta meno poikkeaa luonteeltaan perusteettomasti organisaation menojen tavanomaisesta luonteesta (esim. matkustusluokka tai tapa) Tukikelvottomat kustannustyypit Tukikelvottomia kustannuksia ovat ainakin seuraavat: kustannukset, jotka on korvattu muulla tuella tai korvauksilla poistot omaisuudesta, jonka hankintaan on saatu julkista tukea käytettynä hankitun koneen tai laitteen hankintameno, jos sen hankintaan on viiden edeltävän vuoden aikana saatu julkista tukea arvonlisävero, jonka tuensaaja voi vähentää alv-tilityksessä sakot ja rangaistusmaksut rahoituskustannukset (pl. lainojen korkotukijärjestelyt) Lisäksi rahoituspäätöksessä on voitu määritellä tukilainsäädännön perusteella tukikelvottomaksi muitakin kustannuksia tai asettaa tukikelpoisuudelle rajoitteita. Hanketarkastuksen yhteydessä tulee aina tiedostaa säädöspohja, joka on perustana kyseisen hankkeen rahoituspäätökselle. Hankintojen kilpailutus Hankkeen toteuttamien hankintojen kilpailutuksia tarkastetaan, kun tuensaaja on laissa julkisista hankinnoista (348/2007) tarkoitettu hankintayksikkö. Lain tarkoittamia hankintayksiköitä ovat valtion, kuntien ja kuntayhtymien viranomaiset, kirkko ja seurakunnat, valtion liikelaitokset sekä muut julkisoikeudelliset laitokset sekä mikä tahansa hankinnan tekijä silloin, kun se on saanut hankinnan tekemistä varten julkista tukea yli puolet hankinnan arvosta. Hankintojen kilpailutuksen tarkastamisessa pääpaino on EU-kynnysarvot ylittävien tavara- ja palveluhankintojen kilpailuttamisen tarkastamisessa. Tarkastuksissa arvioidaan hankintaprosessin lainmukaisuus. Lisäksi tarkastetaan kansalliset kynnysarvot ylittäviä hankkeita kilpailutuksen avoimuuden ja tasapuolisen kohtelun näkökulmasta. Kansalliset kynnysarvot alittavien hankintojen osalta tarkastuksissa arvioidaan lähinnä menojen kohtuullisuutta sekä ilmeisiä avoimen ja tasapuolisen kohtelun rikkomuksia, joista tehdään tukikelvottomuushuomio. Pelkästään se, että kynnysarvot alittava hankinta on tehty suorahankintana, ei itsessään ole tukikelvottomuuten johtava seikka. Tarpeen mukaan asiasta voi tehdä ns. menettelytapahuomautuksen ja suosituksen muuttaa kyn-

9 9 (14) nysarvon alittavien hankintojen hankintamenettelyitä. Näitä suosituksia ei kuitenkaan seurata jälkitarkastuksissa. Kustannusten ajallinen kohdistuminen Asetuksen (1079/2007) mukaisesti menot ovat tukikelpoisia, jos ne ovat aiheutuneet ohjelman ja avustuspäätöksen mukaisen hankkeen toteuttamisesta avustusta koskevassa päätöksessä hyväksyttynä toteutusaikana. Aiheutumisen ajankohta määräytyy sen hetken mukaan, jolloin hanke on saanut käyttöönsä menon aiheuttaneen hyödykkeen. Esimerkkejä tästä ovat työpanoksen toteutuminen (palkkakustannuksen aiheutuminen), laitteen vastaanottaminen (laitekustannus), toimitilan käyttö (vuokrakustannus). Henkilöstökustannusten laskenta Hyväksyttävät henkilöstökustannukset sisältävät ainoastaan organisaation tavanomaisten palkkausmenettelyiden mukaiset palkat ja työnantajamaksut. Mikäli vain osa työntekijän työajasta kohdistuu hankkeeseen, on työajasta pidettävä työaikakirjanpitoa, jonka perusteella palkkakustannus voidaan kohdistaa hankkeelle. Palkkakustannukset voidaan laskea joko jakamalla toteutuneet työtunnit toteutuneilla kokonaistyötunneilla tai jakamalla toteutuneet työtunnit normaalitoiminta-asteen mukaisilla standardityötunneilla. Jälkimmäinen, yksinkertaistettu menettely, edellyttää kuitenkin, ettei todellisten kokonaistyötuntien ja standardityöajan välillä ole merkittävää eroa. Yksinkertaisuussyistä kaikki henkilösivukustannuserät on usein tarkoituksenmukaista kohdistaa lopulliselle laskentakohteelle henkilösivukustannuskertoimella, joka on prosenttiosuus laskentakohteelle kohdistettujen välittömien palkkojen määrästä. Henkilösivukustannuskertoimen käyttö tarkoittaa organisaatiossa syntyneiden henkilösivukustannusten keskimääräistämistä: henkilösivukustannuksia kohdistetaan hankkeelle siinä suhteessa kuin niitä keskimäärin organisaatiossa syntyy jokaista palkkaeuroa kohti. Henkilöstökustannukset on tarkastustehokkuuden vuoksi usein järkevää tarkastaa analyyttisesti tekemällä saatujen palkka- ja työaikatietojen perusteella tarkastajan arvio hyväksyttävistä henkilöstökuluista ja vertaamalla tätä arviota maksatuksissa hyväksyttyihin henkilöstökustannuksiin. Alla olevassa taulukossa on esimerkki normaalityöaikaa noudattavan projektille työtunteja tekevän henkilön henkilökustannusten analyyttisesta tarkastuksesta.

10 10 (14) Esimerkki; Henkilökustannusten analyyttinen tarkastus Päivät/vuosi: 365 Viikonloput: 104 Yleiset vapaapäivät: 9 Vuosilomapäivät: 25 Vapaapäivät yht: 138 Teholliset työpäivät: 227 Kuukausipalkka: 3500 Sosiaaliturvamaksut %: 25 % Työajan henkilökustannukset: Loma-ajan henkilökustannus: 5087 Lomarahan henkilökustannus: 3180 Henkilökustannus/v: Työajan välitön henkilökustannus/h 27,85 Työajan välillinen henkilökustannus/h: 4,86 Kokonaiskustannus/h: 32,70 Hankkeelle kirjatut työtunnit: 70 Tukikelpoinen välitön henkilökustannus: 1949,42 Tukikelpoinen välillinen henkilökustannus: 339,89 Tukikelpoinen henkilökustannus yht: 2289,32 Yleiskustannukset Yleiskustannukset (välilliset kustannukset) ovat lähtökohtaisesti tukikelpoisia, jos ne on yleisesti hyväksyttävällä ja asianmukaisella tavalla kohdennettu laskentakohteille. Tällöin hanke muodostaa yhden laskentakohteen. Rahoituspäätöksessä päätetään myös yleiskustannusten hyväksyttävyydestä ja esimerkiksi ns. kiinteämääräisen yleiskustannusprosentin (flat rate) käytöstä laskettaessa tukikelpoisia kustannuksia. Mikäli rahoituspäätöksessä on asianmukaisesti hyväksytty kiinteämääräisen yleiskustannusprosentin käyttö, ei tarkastuksessa tarkasteta tai arvioida todellisia yleiskustannuksia. Tällöin yleiskustannusten osalta tarkastetaan vain kertoimen asianmukainen soveltaminen sekä se, että välittömät kustannukset sisältävät vain hankkeeseen liittyviä välittömiä kustannuksia. Tukikelpoiset yleiskustannukset sisältävät vain menoja, joita ei voida vaivatta allokoida erillisille laskentakohteille ja jotka koskevat koko organisaatiota tai organisaation osaa. Tukikelpoiset yleiskustannukset eivät voi sisältää sellaisia olennaisia menoja, jotka liittyvät vain sellaisiin organisaation osiin, joilla ei ole yhteyttä tuettavaan hankkeeseen. Tällaisten osien ja toimintojen yleiskustannukset on eroteltava kustannuslaskennassa eikä niitä saa sisällyttää maksatushakemukseen. Tyypillisiä yleiskustannuksia aiheuttavia toimintoja ovat yleisjohtaminen, sisäinen tarkastus, tietohallinto, taloushallinto, tukipalvelut ja vuokrat. Myös puhelin, sähkö, lämmitys ja toimistopalvelut ovat tyypillisesti yleiskustannuksia. Tässä yhteydessä on huomattava, että laskentajärjestelmän tarkkuudesta ja monimutkaisuudesta riippuen tyypillisiä yleiskustannuksia voidaan kohdentaa hankkeille myös välittöminä kustannuksina (esim. puhelinkustannukset, vuokrat, toimistotarvikkeet).

11 11 (14) Tulot Rakennerahastoista ei pääsääntöisesti tueta liiketaloudellisesti kannattavaa toimintaa. Periaate näyttäytyy yleisasetuksen (1083/2006) 55 artiklassa, jossa säädetään tulojen vähentämisestä tukikelpoisia kustannuksia laskettaessa. Poikkeuksen muodostavat perustamissopimuksen 87 mukaisen valtiontuen muodossa myönnettävät hyväksytyt tuet (de minimis tuet ja muut sallitut valtiontukimuodot). Näiden osalta tuloilla ei yleensä ole vaikutusta tukikelpoiseen määrään. Tulojen tarkastuksessa arvioidaan rahoituspäätöksen tuloja koskevien ehtojen noudattamista. Tiedotus ja julkisuus Hankkeen toteuttajan vastuu julkisuustoimenpiteistä tarkastetaan etenkin suurten infrastruktuurihankkeiden osalta. Infrastruktuuri- ja laitehankintahankkeissa, joissa julkisen tuen määrä ylittää euroa, on tuensaajan asetettava esille täytäntöönpanoasetuksen mukaiset tietokyltit ja mainostaulut. Hankkeen tiedotustoimenpiteissä tulee olla maininta EU:n osallistumisesta hankkeen rahoitukseen. Tiedotustoimenpiteisiin liittyvät puutteet ovat laadullisia puutteita (menettelytapaan liittyvä puute, joka ei vaikuta tukikelpoisuuteen), joiden osalta ei pääsääntöisesti tarkastuksissa kirjata tukikelvottomia määriä. Poikkeuksena on tilanteet, joissa hankkeen tuotos itsessään on julkisuustoimenpide, jolloin tukikelvottomuus todetaan tuotoksen puuttumisena. Rahoittaja on varmennusten yhteydessä voinut käyttää harkintaansa ja vähentää menoja toimenpiteistä, joihin sisältyy julkisuusvelvoitteita. Tämä ei edellytä hanketarkastuksissa huomautusta, koska toimenpide ei aiheuta tukikelvottomia menoja. Hankkeiden pysyvyys Hankkeiden tulosten pysyvyys arvioidaan suorittamalla olennaisten tarkastukseen sisältyvien käyttöomaisuushankintojen fyysinen olemassaolo ja tuetun toiminnan toteutuminen. Ympäristöä koskevat vaatimukset Tarkastajan ei edellytetä olevan ympäristölainsäädännön erityisosaaja eikä tarkastuksessa ole tarkoitus syvällisesti arvioida ympäristösäädösten noudattamista. Ympäristövaikutusten tarkastuksessa keskitytään arvioimaan hankkeita, joilla on tai voi olla merkittävä vaikutus ympäristöön. Tällaisia hankkeita ovat mm. väyläverkoston rakentamiseen, jätteiden ja jätevesien käsittelyyn sekä vesistöjen kulkuun ja tasoon vaikuttavat hankkeet. Näissä hankkeissa tarkastetaan onko ympäristövaikutusten arviointi tehty ja onko arvioinnin perusteella tarpeen mukaan tehty muutoksia hankkeen toteutumiseen. Raportointi Hanketarkastuksesta laaditaan alustava raportti käyttäen yhtenäistä mallipohjaa. Mallipohjaa voi täydentää lisäämällä siihen osioita tarpeen mukaan. Raportista tulee aina ilmetä ainakin seuraavat tiedot:

12 12 (14) Yleinen johtopäätös tarkastuksen havainnoista (luokittelu 1-4) Tarkastetun hankkeen tunnistetiedot (hankkeen tunnistenro) Toimenpideohjelma johon hanke sisältyy Rahasto, josta hanketta rahoitetaan Tarkastusajankohta Tarkastaja Hyväksyjä Raportin hyväksymispvm Viitevuosi, johon tarkastetut menot liittyvät Viitevuoden tarkastettujen menojen yhteismäärä Havaittujen tukikelvottomien menojen määrä ja osuus tarkastetuista menoista Perustelut menojen tukikelvottomuudelle Raporttiin dokumentoidaan kaikki havainnot, joiden johdosta hankkeelle maksetut menojen arvioidaan olevan tukikelvottomia. Lisäksi dokumentoidaan harkinnan mukaan erikseen muita poikkeamia tai havaintoja, joista halutaan ilmoittaa tarkastusviranomaiselle. Raportissa havainnot luokitellaan yleisellä tasolla seuraavasti (1 vain yksin; 2-4 yksin tai yhdessä): 1 = Hankkeessa ei ole todettu olennaista huomautettavaa (havaitut tukikelvottomat erät ovat alle 100 euroa ja alle 1 % tarkastuksen kohteena olevista menoista) 2 = Hankkeessa todettiin menettelytapavirheitä, joilla ei kuitenkaan ole vaikutusta maksetun tuen tukikelpoisuuteen 3 = Hankkeessa todettiin olennaisia menettelytapavirheitä, joilla on vaikutus maksetun tuen tukikelpoisuuteen 4 = Hankkeessa todettiin olennaisia tukikelpoisuusvirheitä, joilla on vaikutus maksetun tuen tukikelpoisuuteen Tukikelpoisuuteen vaikuttavat virheet (yleisen tason luokat 3 ja 4) luokitellaan lisäksi seuraavasti (yhdestä hankkeesta mahdollista todeta useita luokkia; yhdestä virheestä vain pienin mahdollinen luokittelu): a. Hanke ei ole ohjelma-asiakirjan mukainen (ei muita virheluokitteluja hankkeelle) b. Hankepäätös on EU:n valtiontukisäädösten vastainen c. Hankkeen tuotos poikkeaa olennaisesti hankepäätöksestä d. Rahaston rahoitusosuus on liian suuri e. Kustannusta ei voi todentaa f. Kustannus on määritelty tukikelvottomaksi g. Kustannus ei liity hankkeeseen h. Kustannus ei ole syntynyt tukikelpoisena aikana i. Hankinnassa on olennaisesti rikottu hankintalainsäädäntöä j. Tiedotustoimenpiteessä ei ole mainittu EU:n osallistumista hankkeen rahoitukseen k. Kustannus on kohtuuton l. Kustannus on laskettu virheellisesti m. Hankkeen tuloja ei ole vähennetty asianmukaisesti menoista n. Muu tukikelvottomuusperuste; selvitys

TEMin hallinnonalan itse toteuttamien rakennerahastohankkeiden hallinnointi koulutus Artikla 13 tarkastukset ja niiden havainnot

TEMin hallinnonalan itse toteuttamien rakennerahastohankkeiden hallinnointi koulutus Artikla 13 tarkastukset ja niiden havainnot TEMin hallinnonalan itse toteuttamien rakennerahastohankkeiden hallinnointi koulutus 31.8.-1.9.2010 Artikla 13 tarkastukset ja niiden havainnot Riitta Mensalo Neuvotteleva virkamies Työ- ja elinkeinoministeriö

Lisätiedot

PAIKAN PÄÄLLÄ TEHTÄVÄT TARKASTUKSET EU-OSARAHOIT- TEISTEN HANKKEIDEN TUOTTEIDEN JA PALVELUIDEN TOIMITTAMISEN VARMENTAMISEKSI OHJELMAKAUDELLA 2007-2013

PAIKAN PÄÄLLÄ TEHTÄVÄT TARKASTUKSET EU-OSARAHOIT- TEISTEN HANKKEIDEN TUOTTEIDEN JA PALVELUIDEN TOIMITTAMISEN VARMENTAMISEKSI OHJELMAKAUDELLA 2007-2013 PAIKAN PÄÄLLÄ TEHTÄVÄT TARKASTUKSET EU-OSARAHOIT- TEISTEN HANKKEIDEN TUOTTEIDEN JA PALVELUIDEN TOIMITTAMISEN VARMENTAMISEKSI OHJELMAKAUDELLA 2007-2013 Koulutus välittäville toimielimille Kirjanpidon ja

Lisätiedot

Tarkastusraporttien käsittely Koulutus välittäville toimielimille

Tarkastusraporttien käsittely Koulutus välittäville toimielimille Tarkastusraporttien käsittely Koulutus välittäville toimielimille 7.6.2011 Scandic Continental Työ- ja elinkeinoministeriö /Alueiden kehittämisyksikkö /RAHA Ylitarkastaja Henri Mattila Puheenvuorossa tulee

Lisätiedot

Tulot rakennerahastohankkeissa Yleisasetuksen (EY) N:o 1083/2006 55 artiklan vai kansallisen tukilainsäädännön soveltaminen?

Tulot rakennerahastohankkeissa Yleisasetuksen (EY) N:o 1083/2006 55 artiklan vai kansallisen tukilainsäädännön soveltaminen? Tulot rakennerahastohankkeissa Yleisasetuksen (EY) N:o 1083/2006 55 artiklan vai kansallisen tukilainsäädännön soveltaminen? Työ- ja elinkeinoministeriö Alueiden kehittämisyksikkö Rakennerahastojen hallinnointiryhmä

Lisätiedot

TUKIKELPOISUUSASETUKSEN UUDISTAMINEN

TUKIKELPOISUUSASETUKSEN UUDISTAMINEN TUKIKELPOISUUSASETUKSEN UUDISTAMINEN Työ- ja elinkeinoministeriö Alueiden kehittämisyksikkö Aluestrategiaryhmä Hallitusneuvos Tuula Manelius Työkokoukset kevät 2011 Säädöspohja rr-toiminnassa EU-säädökset

Lisätiedot

Toteuttajien tukiosuus (EU ja valtio) koko hankkeen toteutusaikana: Koko hanke:

Toteuttajien tukiosuus (EU ja valtio) koko hankkeen toteutusaikana: Koko hanke: Maakuntahallitus 41 13.03.2017 EAKR- JA VALTIONTUEN TAKAISINPERINTÄ A32028 229/00.01.05.20/2011 Maakuntahallitus 13.03.2017 41 Päijät-Hämeen liitto on 13.4.2012 ja 22.1.2014 tekemillään rahoituspäätöksillä

Lisätiedot

Tarkastushavaintojen käsittely

Tarkastushavaintojen käsittely Tarkastushavaintojen käsittely Koulutus välittäville toimielimille 27.3.2012 Työ- ja elinkeinoministeriö /Alueosasto /RARA Ylitarkastaja Henri Mattila Tarkastusraporttien käsittelyohjeistus HVO-ohje 18.3.2010

Lisätiedot

Maksatuskausi Päätös Maksettu

Maksatuskausi Päätös Maksettu Maakuntahallitus 22 20.02.2017 EAKR- JA VALTIONTUEN TAKAISINPERINTÄ A32345 239/00.01.05.20/2012 Maakuntahallitus 20.02.2017 22 Päijät-Hämeen liitto on 7.3.2013, 15.1.2014 ja 12.2.2015 tekemillään rahoituspäätöksillä

Lisätiedot

TYÖKOKOUS RAKENNERAHASTO-HANKKEIDEN MAKSATUKSISTA VASTAAVILLE RAKENNERAHASTOJEN AJANKOHTAISISTA ASIOISTA

TYÖKOKOUS RAKENNERAHASTO-HANKKEIDEN MAKSATUKSISTA VASTAAVILLE RAKENNERAHASTOJEN AJANKOHTAISISTA ASIOISTA TYÖKOKOUS RAKENNERAHASTO-HANKKEIDEN MAKSATUKSISTA VASTAAVILLE RAKENNERAHASTOJEN AJANKOHTAISISTA ASIOISTA Helsinki 11.6.2013 Maksajan ja rahoittajan roolit maksatusprosessissa Maksatuksen ajankohtaisia

Lisätiedot

EAKR-hankkeiden aloituspalaveri

EAKR-hankkeiden aloituspalaveri EAKR-hankkeiden aloituspalaveri Flat rate 15% - EAKR 24.8.2016 Yksinkertaistettu kustannusmalli Flat rate 15% Käytössä perustelluissa rahoittajan hyväksymissä poikkeustapauksissa, joissa hankkeen sisällöstä

Lisätiedot

Toteuttajien tukiosuus (EU ja valtio) koko hankkeen toteutusaikana: Koko hanke:

Toteuttajien tukiosuus (EU ja valtio) koko hankkeen toteutusaikana: Koko hanke: Maakuntahallitus 40 13.03.2017 EAKR- JA VALTIONTUEN TAKAISINPERINTÄ A32358 226/00.01.05.20/2012 Maakuntahallitus 13.03.2017 40 Päijät-Hämeen liitto on 7.3.2013 ja 11.3.2014 tekemillään rahoituspäätöksillä

Lisätiedot

EAKR-hankkeiden aloituspalaveri

EAKR-hankkeiden aloituspalaveri EAKR-hankkeiden aloituspalaveri Tosiasiallisesti aiheutuneiden suorien kustannusten malli - EAKR 14.6.2016 Tosiasiallisesti aiheutuneiden suorien kustannusten malli Toteutetaan kokonaan investointina tai

Lisätiedot

EAKR-hankkeiden aloituspalaveri

EAKR-hankkeiden aloituspalaveri EAKR-hankkeiden aloituspalaveri Flat rate 24% - EAKR 24.8.2016 Yksinkertaistettu kustannusmalli Flat rate 24% Hankkeen välilliset kustannukset korvataan prosenttimääräisenä hyväksyttävistä välittömistä

Lisätiedot

HYVÄÄ LAATUA KOHTUULLISILLA KUSTANNUKSILLA. Tukikelpoisuusasetus 29.11.2007 Hankintojen kilpailuttaminen Hankkeiden viestintä

HYVÄÄ LAATUA KOHTUULLISILLA KUSTANNUKSILLA. Tukikelpoisuusasetus 29.11.2007 Hankintojen kilpailuttaminen Hankkeiden viestintä HYVÄÄ LAATUA KOHTUULLISILLA KUSTANNUKSILLA Tukikelpoisuusasetus 29.11.2007 Hankintojen kilpailuttaminen Hankkeiden viestintä TUKIKELPOISUUDEN EDELLYTYKSET Kustannukset aiheutuneet päätöksessä hyväksyttynä

Lisätiedot

EU-OSARAHOITTEISIA HANKKEITA KOSKEVAT KORJAAVAT TOIMENPITEET SEKÄ TARKASTUS- VIRANOMAISEN TARKASTUSRAPORTTIEN KÄSITTELY VÄLITTÄVISSÄ TOIMIELMISSÄ

EU-OSARAHOITTEISIA HANKKEITA KOSKEVAT KORJAAVAT TOIMENPITEET SEKÄ TARKASTUS- VIRANOMAISEN TARKASTUSRAPORTTIEN KÄSITTELY VÄLITTÄVISSÄ TOIMIELMISSÄ EU-OSARAHOITTEISIA HANKKEITA KOSKEVAT KORJAAVAT TOIMENPITEET SEKÄ TARKASTUS- VIRANOMAISEN TARKASTUSRAPORTTIEN KÄSITTELY VÄLITTÄVISSÄ TOIMIELMISSÄ 14.-15.6.2010 Finlandia-talo Helsinki Tarkastusviranomaisen

Lisätiedot

Hanke- ja yritystukien toimeenpano 2014-2020

Hanke- ja yritystukien toimeenpano 2014-2020 Hanke- ja yritystukien toimeenpano 2014-2020 Yksinkertaistetut kustannusmallit 12/2014 Noora Hakolan esityksen pohjalta Pekka Selkälä Yksinkertaistetut kustannusmallit (KehL 28/2014 13 ) Prosenttiperusteinen

Lisätiedot

Hanketukien maksatus 2014-2020

Hanketukien maksatus 2014-2020 Hanketukien maksatus 2014-2020 Yksinkertaistetut kustannusmallit ja maksatuksen hakeminen Anette Mäkelä 18.3.2015 Yksinkertaistetut kustannusmallit 2014-2020 Käytetään pääsääntöisesti Perustuvat EU:n yleisasetuksen

Lisätiedot

ESR-RAHOITUKSEN EHTOLIITE OHJELMAKAUSI 2007 2013

ESR-RAHOITUKSEN EHTOLIITE OHJELMAKAUSI 2007 2013 ESR-RAHOITUKSEN EHTOLIITE OHJELMAKAUSI 2007 2013 ESR-projektin toteutuksen ja rahoituksen maksamisen ehdot tiedoksi projektissa toimiville alihankkijoille ja yhteistyökumppaneille Projektin toteuttajan/rahoituksen

Lisätiedot

Hanke- ja yritystukien toimeenpano Yksinkertaistetut kustannusmallit Mieslahti

Hanke- ja yritystukien toimeenpano Yksinkertaistetut kustannusmallit Mieslahti Hanke- ja yritystukien toimeenpano 2014-2020 Yksinkertaistetut kustannusmallit Mieslahti 10.02.2015 Sivu 1 9.2.2015 Yksinkertaistetut kustannusmallit Tavoitteena on, että ohjelmakaudella 2014-2020 käytetään

Lisätiedot

Hankkeen tarkastaminen, A1828/2006, art 13

Hankkeen tarkastaminen, A1828/2006, art 13 Hankkeen tarkastaminen, A1828/2006, art 13 Tarkastuslistan kysymykset 5A12-14: Tiedotus ja julkisuus tuensaajan toiminnassa, Kestävä kehitys ja ympäristövaikutukset, Yhtäläiset mahdollisuudet ja syrjimättömyys

Lisätiedot

Art 13 paikan päällä tarkastukset TUKI2000- järjestelmässä hallinnoitavissa yritystuissa

Art 13 paikan päällä tarkastukset TUKI2000- järjestelmässä hallinnoitavissa yritystuissa Art 13 paikan päällä tarkastukset TUKI2000- järjestelmässä hallinnoitavissa yritystuissa 21.-22.3.2011 Tarkastustuloksen dokumentointi Työ- ja elinkeinoministeriö Alueosasto / rakennerahastoryhmä Neuvotteleva

Lisätiedot

Yksinkertaistetut kustannusmallit

Yksinkertaistetut kustannusmallit Yksinkertaistetut kustannusmallit Jukka Kotro 25.5.2015 Savonlinna 27.5.2015 Mikkeli Sivu 1 28.5.2015 Hankkeiden kustannusmallit Tuen hakija valitsee ja perustelee hakuvaiheessa, minkä kustannusmallin

Lisätiedot

Tulot rakennerahastohankkeissa

Tulot rakennerahastohankkeissa Tulot rakennerahastohankkeissa TEM Alueiden kehittämisen yksikkö Rakennerahastojen hallinnointiryhmä Ylitarkastaja Tuula Sarajärvi Ylitarkastaja Eliisa Hujala Tulojen käsittely EAKR- ja ESR -hankkeissa

Lisätiedot

Valittavat kustannusmallit

Valittavat kustannusmallit Valittavat kustannusmallit 1. Todellisiin kustannuksiin perustuva 2. Kertakorvaus ( lump sum ) Julkinen tuki: enintään 100 000 3. Prosenttiperusteinen yleiskustannusten laskenta ( flat rate ) 24 % palkkakustannusten

Lisätiedot

Maksatus Lump sum -hankkeissa

Maksatus Lump sum -hankkeissa Maksatus Lump sum -hankkeissa Uudenmaan ELY-keskuksen Lump sum -koulutus 28.5.2013 Mikael Posti Uudenmaan ELY-keskus Maksatushakemus 1 Maksatushakemukset EURA:ssa rahoituspäätöksen mukaisessa aikataulussa

Lisätiedot

Paikan päällä tehtävät tarkastukset Tarkastussuunnitelma

Paikan päällä tehtävät tarkastukset Tarkastussuunnitelma Paikan päällä tehtävät tarkastukset Tarkastussuunnitelma Koulutus välittäville toimielimille Oulu; Siilasvuon talo K2 5.-6.2009 Kuopio; Kuopion yliopisto 7.-8.5.2009 Tampere; Museokeskus Vapriikki 12.-13.5.2009

Lisätiedot

OHJE. Kumoaa 24.5.2004 annetun sisäisen tarkastuksen ohjesäännön O/8/2004 TM.

OHJE. Kumoaa 24.5.2004 annetun sisäisen tarkastuksen ohjesäännön O/8/2004 TM. OHJE Päivämäärä Nro 7.3.2005 O/7/2005 TM Jakelu: Työministeriön henkilöstö Ohjeen nimi: Työministeriön sisäisen tarkastuksen ohjesääntö Voimassaoloaika 15.3.2005 alkaen toistaiseksi Kumoaa/muuttaa ohjeen

Lisätiedot

Vastauksia eräisiin kysymyksiin. Rakennerahastopäivät, 4.9.2008 Kaj von Hertzen

Vastauksia eräisiin kysymyksiin. Rakennerahastopäivät, 4.9.2008 Kaj von Hertzen Vastauksia eräisiin kysymyksiin Rakennerahastopäivät, 4.9.2008 Kaj von Hertzen Koskeeko tuloa tuottavia hankkeita koskeva sääntely myös de minimis ehdolla rahoitettuja hankkeita? Kysymyksen taustalla lienee

Lisätiedot

Sulkemistoimet ja aikataulut Ohjelmakausi 2007-2013

Sulkemistoimet ja aikataulut Ohjelmakausi 2007-2013 Sulkemistoimet ja aikataulut Ohjelmakausi 2007-2013 Rahoittajien ja maksajien työkokoukset Tampere 13.11.2012, Kuopio 20.11.2012, Helsinki 22.11.2012 ja Rovaniemi 29.11.2012 Ylitarkastaja Martta Viitaniemi

Lisätiedot

Tuen myöntäminen rakennerahastohankkeissa - rahoituspäätökset EURA 2007 järjestelmässä. Ylitarkastaja Jenni Hyvärinen TEM/AKY/RAHA

Tuen myöntäminen rakennerahastohankkeissa - rahoituspäätökset EURA 2007 järjestelmässä. Ylitarkastaja Jenni Hyvärinen TEM/AKY/RAHA Tuen myöntäminen rakennerahastohankkeissa - rahoituspäätökset EURA 2007 järjestelmässä Ylitarkastaja Jenni Hyvärinen TEM/AKY/RAHA EURA 2007 järjestelmän rahoituspäätösmallit 2010 ESR:ssa käytössä seuraavat

Lisätiedot

12.12.2013, Pori. EU-koordinaattori Marja-Leena Kymäläinen, Varsinais-Suomen ELY-keskus Taloustarkastaja Heli Tyyskänen, Varsinais-Suomen liitto

12.12.2013, Pori. EU-koordinaattori Marja-Leena Kymäläinen, Varsinais-Suomen ELY-keskus Taloustarkastaja Heli Tyyskänen, Varsinais-Suomen liitto Maksatuksen ajankohtaiskatsaus Ohjelmakausi 2007-2013: 2013 Onko vielä jotain opittavaa? 12.12.2013, Pori EU-koordinaattori Marja-Leena Kymäläinen, Varsinais-Suomen ELY-keskus Taloustarkastaja Heli Tyyskänen,

Lisätiedot

Valtioneuvoston asetus

Valtioneuvoston asetus Valtioneuvoston asetus Rakennerahastoista osarahoitettavien kustannusten tukikelpoisuudesta Annettu Helsingissä 12 päivänä toukokuuta 2011 Anne Juutilainen 1 Soveltamisala Tätä asetusta sovelletaan alueellinen

Lisätiedot

VERSIO 3: KORJATTU DIAT 10 JA 13

VERSIO 3: KORJATTU DIAT 10 JA 13 VERSIO 3: KORJATTU DIAT 10 JA 13 Flat rate rahoitteisten hankkeiden art. 13 mukainen menojen varmentaminen Kuopio 31.8., Oulu 13.9., Seinäjoki 20.9., Helsinki 27.9.2011 Työ- ja elinkeinoministeriö Alueosasto

Lisätiedot

Yksinkertaistetut kustannusmenettelyt. Risto Janhunen, Keski-Suomen ELY-keskus Maaseudun hanketuki-info

Yksinkertaistetut kustannusmenettelyt. Risto Janhunen, Keski-Suomen ELY-keskus Maaseudun hanketuki-info Yksinkertaistetut kustannusmenettelyt Risto Janhunen, Keski-Suomen ELY-keskus Maaseudun hanketuki-info 27.5.2015 Sivu 1 27.5.2015 Kustannusmallivaihtoehdot Prosenttiperusteinen yleiskustannusten laskenta

Lisätiedot

***I EUROOPAN PARLAMENTIN KANTA

***I EUROOPAN PARLAMENTIN KANTA Euroopan parlamentti 2014-2019 Konsolidoitu lainsäädäntöasiakirja 13.6.2017 EP-PE_TC1-COD(2016)0384 ***I EUROOPAN PARLAMENTIN KANTA vahvistettu ensimmäisessä käsittelyssä 13. kesäkuuta 2017 Euroopan parlamentin

Lisätiedot

MAA- JA METSÄTALOUSMINISTERIÖ MÄÄRÄYS Nro 1/16

MAA- JA METSÄTALOUSMINISTERIÖ MÄÄRÄYS Nro 1/16 MAA- JA METSÄTALOUSMINISTERIÖ MÄÄRÄYS Nro 1/16 15.1.2016 Dnro 30/01.04/2016 Voimassaoloaika 15.1.2016 - toistaiseksi Kumoaa määräyksen Dnro 248/14/2015, 13.2.2015 Valtuussäännökset Metsälaki (1093/1996)

Lisätiedot

Valtioneuvoston asetus

Valtioneuvoston asetus Valtioneuvoston asetus rakennerahastoista osarahoitettavien kustannusten tukikelpoisuudesta Annettu Helsingissä 12 päivänä toukokuuta 2011 Valtioneuvoston päätöksen mukaisesti, joka on tehty työ- ja elinkeinoministeriön

Lisätiedot

TUKIKELPOISET KUSTANNUKSET HANKKEISSA, JOISSA VÄLILLISET KULUT KORVATAAN PROSENTTIMÄÄ- RÄISENÄ (NS. FLAT RATE)

TUKIKELPOISET KUSTANNUKSET HANKKEISSA, JOISSA VÄLILLISET KULUT KORVATAAN PROSENTTIMÄÄ- RÄISENÄ (NS. FLAT RATE) 1 (6) 12.1.2017 TUKIKELPOISET KUSTANNUKSET HANKKEISSA, JOISSA VÄLILLISET KULUT KORVATAAN PROSENTTIMÄÄ- RÄISENÄ (NS. FLAT RATE) Keski-Suomen liitto myöntää tukea maakunnan kehittämisraha-, EAKR- ja ESR-

Lisätiedot

Kansainväliset hankkeet käytännössä Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelmassa

Kansainväliset hankkeet käytännössä Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelmassa Kansainväliset hankkeet käytännössä Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelmassa 2014-2020 Kansainvälisten hankkeiden koulutus Susanna Ollila, Maaseutuvirasto susanna.ollila@mavi.fi Kansainväliset yhteistyöhankkeet

Lisätiedot

Komission tarkastukset

Komission tarkastukset Komission tarkastukset Komission tarkastuksen kulku 1/2 Ilmoitus tarkastuksesta, ennakkoaineistot Tarkastusviikko - Aloituskokous - Asiakirjatarkastukset - Käynnit tuensaajien luokse - Loppukokous Komission

Lisätiedot

Valtionavustuksen asianmukainen käyttö

Valtionavustuksen asianmukainen käyttö Jaana Airaksinen, asiantuntija Valtionavustuksen asianmukainen käyttö Opetustoimen henkilöstökoulutus vuonna 2014 tiedotustilaisuus 1.11.2013, Opetushallitus Valtionavustuslaki (688/2001) Valtionavustuslaki

Lisätiedot

TARKASTUSHAVAINTOJA LEADER-RAHOITTEISISTA YRITYS- JA HANKETUISTA

TARKASTUSHAVAINTOJA LEADER-RAHOITTEISISTA YRITYS- JA HANKETUISTA Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelma 2007-2013 TARKASTUSHAVAINTOJA LEADER-RAHOITTEISISTA YRITYS- JA HANKETUISTA Leader-toimintaryhmätyön ajankohtaispäivät 25.5.2012 suunnittelija Taru Niemelä Jatkotoimenpideyksikkö,

Lisätiedot

Rahoittajien työkokoukset, maaliskuu 2011 Rahoituspäätökset: ajankohtaista, havaintoja, kysymyksiä ja esimerkkejä

Rahoittajien työkokoukset, maaliskuu 2011 Rahoituspäätökset: ajankohtaista, havaintoja, kysymyksiä ja esimerkkejä Rahoittajien työkokoukset, maaliskuu 2011 Rahoituspäätökset: ajankohtaista, havaintoja, kysymyksiä ja esimerkkejä Ylitarkastaja Jenni Hyvärinen TEM/AKY/RAHA Muutoksia EURA -järjestelmässä Rahoituspäätösten

Lisätiedot

YRITYSTEN TOIMINTAYMPÄRISTÖN KEHITTÄMIS- AVUSTUKSEN MAKSATUKSEN HAKEMISTA KOSKEVIA OHJEITA

YRITYSTEN TOIMINTAYMPÄRISTÖN KEHITTÄMIS- AVUSTUKSEN MAKSATUKSEN HAKEMISTA KOSKEVIA OHJEITA 1 YRITYSTEN TOIMINTAYMPÄRISTÖN KEHITTÄMIS- AVUSTUKSEN MAKSATUKSEN HAKEMISTA KOSKEVIA OHJEITA Maksatuksen yleisiä edellytyksiä... 1 Hakemuksen täyttöohjeita... 2 Hakijan perustiedot... 3 Maksatuksen tiedot...

Lisätiedot

Hankehallinnointikoulutus

Hankehallinnointikoulutus Hankehallinnointikoulutus Kankaanpää 16.4.2010 Maija Saari EU-koordinaattori Yleiset edellytykset, VN asetus Menojen tulee olla: - hankkeen toteuttamisen kannalta tarpeellisia - määrältään kohtuullisia

Lisätiedot

PIKKU KAKE HANKKEEN ALOITUSKOKOUS TALOUS /FLAT RATE 17%

PIKKU KAKE HANKKEEN ALOITUSKOKOUS TALOUS /FLAT RATE 17% PIKKU KAKE HANKKEEN ALOITUSKOKOUS TALOUS /FLAT RATE 17% YLEISTÄ Joensuun KAKE hankkeen budjetti 1 274 914 Pikku KAKE Palkkakustannukset Ostopalvelut Muut kustannukset Joensuun kaupungin rahoitus Kaupunki

Lisätiedot

TEM. Valtioneuvoston asetus kiertotalouden investointi- ja kehittämishankkeisiin myönnettävästä avustuksesta. Soveltamisala

TEM. Valtioneuvoston asetus kiertotalouden investointi- ja kehittämishankkeisiin myönnettävästä avustuksesta. Soveltamisala 1 LUONNOS 13.11.2017 TY TEM Valtioneuvoston asetus kiertotalouden investointi- ja kehittämishankkeisiin myönnettävästä avustuksesta Valtioneuvoston päätöksen mukaisesti säädetään valtionavustuslain (688/2001)

Lisätiedot

Maksatus Lump sum -hankkeissa. Aila Jumppanen

Maksatus Lump sum -hankkeissa. Aila Jumppanen Maksatus Lump sum -hankkeissa Aila Jumppanen Maksatushakemus 1 Maksatushakemukset ja seurantaraportit tehdään EURA:ssa hankepäätöksen mukaisessa aikataulussa. Maksatuskaudet 1-2 ja palautuspäivät on mainittu

Lisätiedot

Sisäisen tarkastuksen ohje

Sisäisen tarkastuksen ohje Sisäisen tarkastuksen ohje Kuntayhtymähallitus 17.3.2009 SISÄLLYSLUETTELO 1 TARKOITUS JA PERIAATTEET 3 2 TEHTÄVÄT JA ARVIOINTIPERUSTEET 3 3 ASEMA, TOIMIVALTA JA TIETOJENSAANTIOIKEUS 3 4 AMMATILLINEN OSAAMINEN

Lisätiedot

Kyläverkkokoulutus 1.9.2011. Noora Hakola Maaseutuelinkeino-osasto Maaseutu- ja rakenneyksikkö

Kyläverkkokoulutus 1.9.2011. Noora Hakola Maaseutuelinkeino-osasto Maaseutu- ja rakenneyksikkö Kyläverkkokoulutus 1.9.2011 Maaseutuelinkeino-osasto Maaseutu- ja rakenneyksikkö Sivu 1 16.9.2011 Kyläverkkohankkeet ja lisävaroilla rahoitettavat laajat laajakaista hankkeet HankeVNA 22 : - Yleishyödyllisen

Lisätiedot

Tarkastusmenettelyt Hanke- ja yritystuet/maaseuturahasto

Tarkastusmenettelyt Hanke- ja yritystuet/maaseuturahasto Tarkastusmenettelyt Hanke- ja yritystuet/maaseuturahasto Maaseutuvirasto Hanketarkastus Heli Pöyhönen Lahti 28.10.2014 Hanketarkastuksen tarkastukset Hallinnolliset tarkastukset Komission asetus (EY) N:o

Lisätiedot

Toimeenpanon valmistelu on hyvässä vauhdissa, mutta ei vielä valmis. Tällä hetkellä näyttäisi siltä, että vanhat menettelyt ylläpidetään

Toimeenpanon valmistelu on hyvässä vauhdissa, mutta ei vielä valmis. Tällä hetkellä näyttäisi siltä, että vanhat menettelyt ylläpidetään 1 Toimeenpanon valmistelu on hyvässä vauhdissa, mutta ei vielä valmis. Tällä hetkellä näyttäisi siltä, että vanhat menettelyt ylläpidetään sellaisenaan. EU-osarahoitteiset tuet vaativat mm otantatarkastukset

Lisätiedot

Tietoisku maksatushakemuksista

Tietoisku maksatushakemuksista Tietoisku maksatushakemuksista Sisäasioiden rahastot Sonja Lyytikäinen 8.6.2017 Miksi raportoidaan? Hankkeen seuranta niin rahoittajan kuin tuen saajankin näkökulmasta Rahoituksen käyttäminen tukipäätöksen

Lisätiedot

Valtionavustuksen asianmukainen käyttö. Opetustoimen henkilöstökoulutuksen Tiedotustilaisuus 7.5.2015, Opetushallitus

Valtionavustuksen asianmukainen käyttö. Opetustoimen henkilöstökoulutuksen Tiedotustilaisuus 7.5.2015, Opetushallitus Valtionavustuksen asianmukainen käyttö Opetustoimen henkilöstökoulutuksen Tiedotustilaisuus 7.5.2015, Opetushallitus Valtionavustuslaki (688/2001) Valtionavustuslaki on yleislaki, jossa säädetään niistä

Lisätiedot

LINJAUKSET TUKIKELPOISISTA KUSTANNUKSISTA ESR-HANKKEISSA

LINJAUKSET TUKIKELPOISISTA KUSTANNUKSISTA ESR-HANKKEISSA Viite Valtioneuvoston asetus rakennerahastoista osarahoitettavien kustannusten tukikelpoisuudesta (501/2011) Muistio 12.5.2011 Valtioneuvoston asetus rakennerahastoista osarahoitettavien kustannusten tukikelpoisuudesta

Lisätiedot

TeamFinland Explorer-rahoitus Hyväksyttävät kustannukset ja projektiseuranta

TeamFinland Explorer-rahoitus Hyväksyttävät kustannukset ja projektiseuranta TeamFinland Explorer-rahoitus Hyväksyttävät kustannukset ja projektiseuranta Rahoitusehdot: Yritysten de minimis -avustus 30.8.2017 DM 1817112 v.2 Copyright Tekes Projektin vastuullinen johtaja: Lue rahoituspäätös

Lisätiedot

toteutuneet kustannukset

toteutuneet kustannukset ESR-PROJEKTIN MAKSATUSHAKEMUS- JA RAHOITUSSEURANTALOMAKE Ohjelmakausi 2007-2013 Viranomaisen merkintöjä Saapumispvm Diaarinumero Käsittelijä Puhelinnumero Projektikoodi S11800 Tunniste S11800.0000 Tila

Lisätiedot

Euroopan tilintarkastustuomioistuimen vuosikertomus 2014

Euroopan tilintarkastustuomioistuimen vuosikertomus 2014 Euroopan tilintarkastustuomioistuimen vuosikertomus 2014 Tilintarkastuspäällikkö Jari Sanaskoski, 03.12.2015 Valtiontalouden tarkastusvirasto Valtiontalouden tarkastusviraston EUvaroja koskevat tarkastushavainnot

Lisätiedot

Maksatushakemukset. -käsittelyn sujuvuus ja ajankohtaisia huomioita 5.12.2012

Maksatushakemukset. -käsittelyn sujuvuus ja ajankohtaisia huomioita 5.12.2012 Maksatushakemukset -käsittelyn sujuvuus ja ajankohtaisia huomioita 5.12.2012 EU-koordinaattori Marja-Leena Kymäläinen, Varsinais-Suomen ELY-keskus Taloustarkastaja Heli Tyyskänen, Varsinais-Suomen liitto

Lisätiedot

Hanke- ja yritystukien maksaminen, sekä maksuhakemuksen vastaanottaminen paikallisessa toimintaryhmässä

Hanke- ja yritystukien maksaminen, sekä maksuhakemuksen vastaanottaminen paikallisessa toimintaryhmässä Hanke- ja yritystukien maksaminen, sekä maksuhakemuksen vastaanottaminen paikallisessa toimintaryhmässä Tilaisuus: Toimintaryhmien neuvottelupäivät 1.4.2009, Dipoli, Espoo Kirsi Murtomäki, ylitarkastaja,

Lisätiedot

ASIAKASPALVELUN UUSI TOIMINTAMALLI AUTETAAN ASIAKASTA DIGITAALISTEN PALVELUIDEN KÄYTÖSSÄ (AUTA)

ASIAKASPALVELUN UUSI TOIMINTAMALLI AUTETAAN ASIAKASTA DIGITAALISTEN PALVELUIDEN KÄYTÖSSÄ (AUTA) VM056:00/2016 3.10.2016 ASIAKASPALVELUN UUSI TOIMINTAMALLI AUTETAAN ASIAKASTA DIGITAALISTEN PALVELUIDEN KÄYTÖSSÄ (AUTA) 1. AUTA-hankkeen valtionavustusohje Tässä ohjeessa kuvataan AUTA-hankkeen kokeilulle

Lisätiedot

Julkisen tutkimuksen projektit Hyväksyttävät kustannukset ja projektiseuranta

Julkisen tutkimuksen projektit Hyväksyttävät kustannukset ja projektiseuranta Julkisen tutkimuksen projektit Hyväksyttävät kustannukset ja projektiseuranta Rahoitusehdot: Julkisen tutkimuksen rahoitus 5.5.2017 DM 1821297 v.1 Copyright Tekes Mitä asioita otettava huomioon heti projektin

Lisätiedot

Kansainväliset hankkeet käytännössä Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelmassa

Kansainväliset hankkeet käytännössä Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelmassa Kansainväliset hankkeet käytännössä Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelmassa 2014-2020 Kansainvälisten hankkeiden koulutus Susanna Ollila, Maaseutuvirasto susanna.ollila@mavi.fi Kansainväliset yhteistyöhankkeet

Lisätiedot

METSIEN JA YMPÄRISTÖVAIKUTUSTEN SEURANTAA KOSKEVIEN KANSALLISTEN OHJELMIEN HALLINNOINTI JA VALVONTA

METSIEN JA YMPÄRISTÖVAIKUTUSTEN SEURANTAA KOSKEVIEN KANSALLISTEN OHJELMIEN HALLINNOINTI JA VALVONTA MAA- JA METSÄTALOUSMINISTERIÖ Metsäosasto PL 30 00023 VALTIONEUVOSTO MÄÄRÄYS Pvm Dnro 17.3.2005 339/01/2004 Maa- ja metsätalousministeriön määräyskokoelma nro 5/05 Valtuutussäännökset: Laki Metsäntutkimuslaitoksesta

Lisätiedot

Yksinkertaistetut kustannusmallit

Yksinkertaistetut kustannusmallit Yksinkertaistetut kustannusmallit Rahoitusinfo Noormarkun klubi 12.2.2015 Satakunnan ELY-keskus, Maaseutuyksikkö, Raija Wessman 2.2.2015 1 Yksinkertaistetut kustannusmallit Käytetään ohjelmakaudella 2014-2020

Lisätiedot

Maksatushakemus flat rate -hankkeissa. Osaamisen ja sivistyksen asialla

Maksatushakemus flat rate -hankkeissa. Osaamisen ja sivistyksen asialla Maksatushakemus flat rate -hankkeissa Osaamisen ja sivistyksen asialla Flat rate: maksatusprosessi Tuensaaja tekee maksatushakemuksen toteutuneista projektisuunnitelman mukaisista välittömistä kustannuksista.

Lisätiedot

Valtionavustuksen asianmukainen käyttö. Opetustoimen henkilöstökoulutuksen Tiedotustilaisuus 10.11.2014, Opetushallitus

Valtionavustuksen asianmukainen käyttö. Opetustoimen henkilöstökoulutuksen Tiedotustilaisuus 10.11.2014, Opetushallitus Valtionavustuksen asianmukainen käyttö Opetustoimen henkilöstökoulutuksen Tiedotustilaisuus 10.11.2014, Opetushallitus Valtionavustuslaki (688/2001) Valtionavustuslaki on yleislaki, jossa säädetään niistä

Lisätiedot

Hankkeen tarkastaminen, A1828/2006, art 13 paikan päällä

Hankkeen tarkastaminen, A1828/2006, art 13 paikan päällä Hankkeen tarkastaminen, A1828/2006, art 13 paikan päällä Tarkastuslistan kysymykset 5A7 ja 5A4: TUOTTEIDEN JA PALVELUIDEN TOIMITTAMINEN JA OLOSUHTEIDEN SEKÄ TOIMINNAN MUUTOKSET Koulutus välittäville toimielimille:

Lisätiedot

Sulkemisen haasteet maksatuksen näkökulmasta

Sulkemisen haasteet maksatuksen näkökulmasta Sulkemisen haasteet maksatuksen näkökulmasta Työkokous rakennerahastohankkeiden maksatuksista vastaaville rakennerahastojen ajankohtaisista asioista 11.6.2013, Scandic Marski Ylitarkastaja Martta Viitaniemi,

Lisätiedot

Kirjanpitolautakunnan kuntajaosto 1.10.1997 LAUSUNTO 11

Kirjanpitolautakunnan kuntajaosto 1.10.1997 LAUSUNTO 11 Kirjanpitolautakunnan kuntajaosto 1.10.1997 LAUSUNTO 11 LAUSUNTO EU -TUKIEN ARVONLISÄVERON KIRJAAMISESTA Lausuntopyyntö Lausunnon perustelut Suomen Kuntaliitto on pyytänyt kirjanpitolautakunnan kuntajaostoa

Lisätiedot

ESR-PROJEKTIN MAKSATUSHAKEMUS- JA RAHOITUSSEURANTALOMAKE

ESR-PROJEKTIN MAKSATUSHAKEMUS- JA RAHOITUSSEURANTALOMAKE ESR-PROJEKTIN MAKSATUSHAKEMUS- JA RAHOITUSSEURANTALOMAKE Ohjelmakausi 2007-2013 Viranomaisen merkintöjä Saapumispvm 01.11.2010 Diaarinumero 31/545/2008 Käsittelijä Puhelinnumero Projektikoodi S10947 Tunniste

Lisätiedot

2. TUETTAVA TOIMENPIDE 2.1 Nimi 2.2 Diaarinumero 2.3 Numero

2. TUETTAVA TOIMENPIDE 2.1 Nimi 2.2 Diaarinumero 2.3 Numero Työ- ja elinkeinokeskus 1(6) MAKSUHAKEMUS YRITYKSEN INVESTOINTITUKI Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelma 2007-2013 ROOPAN YHTEISÖ Euroopan maaseudun kehittämisen maatalousrahasto: Eurooppa investoi

Lisätiedot

Tempo! De minimis -rahoitus

Tempo! De minimis -rahoitus Tempo! De minimis -rahoitus Kustannusseurannan keventämisen pilotti 1.6.2017 31.5.2018 Miten projektin tavoitteita seurataan ja miten eteneminen raportoidaan Tekesille? Aluksi Lue rahoituspäätös sekä rahoitusehdot

Lisätiedot

PEJ/TTa 6.1.2015 STANDARDISOINTIA EDISTÄVÄN PROJEKTITOIMINNAN RAHOITUS YLEISET EHDOT VUONNA 2015

PEJ/TTa 6.1.2015 STANDARDISOINTIA EDISTÄVÄN PROJEKTITOIMINNAN RAHOITUS YLEISET EHDOT VUONNA 2015 1(5) STANDARDISOINTIA EDISTÄVÄN PROJEKTITOIMINNAN RAHOITUS YLEISET EHDOT VUONNA 2015 Näitä ehtoja sovelletaan projektirahoitukseen, jota SFS on myöntänyt standardisointia edistävän projektitoiminnan rahoitusta

Lisätiedot

Päätös Kestävää kasvua ja työtä 2014-2020 Suomen rakennerahasto-ohjelma

Päätös Kestävää kasvua ja työtä 2014-2020 Suomen rakennerahasto-ohjelma Hankkeen nimi: "TKI-energiakeskittymä - Kädet ja aivot yhdes... Päätös Kestävää kasvua ja työtä 2014-2020 Suomen rakennerahasto-ohjelma Päätöksen tila: Voimassa 1 (9) 27.3.2015 EURA 2014/545/09 02 01 01/2014/UML

Lisätiedot

Päätös Kestävää kasvua ja työtä 2014-2020 Suomen rakennerahasto-ohjelma

Päätös Kestävää kasvua ja työtä 2014-2020 Suomen rakennerahasto-ohjelma Hankkeen nimi: Kaasurenessanssi - uusiutuviin energialähteis... Päätös Kestävää kasvua ja työtä 2014-2020 Suomen rakennerahasto-ohjelma Päätöksen tila: Voimassa 1 (7) 24.9.2015 EURA 2014/2519/09 02 01

Lisätiedot

Hankekoulutus. Interreg IV A Pohjoinen Kemi 13.10.2010 TALOUSHALLINTO. Marja-Leena Miettinen

Hankekoulutus. Interreg IV A Pohjoinen Kemi 13.10.2010 TALOUSHALLINTO. Marja-Leena Miettinen Hankekoulutus Interreg IV A Pohjoinen Kemi 13.10.2010 TALOUSHALLINTO Marja-Leena Miettinen Kansallinen tarkastaja Suomalaiset toimijat anovat TEM:ltä ( Työ-ja elinkeinoministeriö) sertifikaatin kansalliselle

Lisätiedot

Art 13 paikan päällä tarkastukset TUKI2000- järjestelmässä hallinnoitavissa yritystuissa 21.-22.3.2011

Art 13 paikan päällä tarkastukset TUKI2000- järjestelmässä hallinnoitavissa yritystuissa 21.-22.3.2011 Art 13 paikan päällä tarkastukset TUKI2000- järjestelmässä hallinnoitavissa yritystuissa 21.-22.3.2011 5B. Maksatushakemuksissa esitettyjen yksittäisten menojen tosiasiallisuuden ja sääntöjenmukaisuuden

Lisätiedot

TUKIKELPOISET KUSTANNUKSET

TUKIKELPOISET KUSTANNUKSET LIITE 2 Maakunnan kehittämisraha 1.4.2010 TUKIKELPOISET KUSTANNUKSET Keski-Suomen liiton rahoituspäätös perustuu lakiin eräiden työ- ja elinkeinoministeriön hallinnonalan ohjelmien ja hankkeiden rahoittamisesta

Lisätiedot

Julkishallinnon ja -talouden tilintarkastajat ry Revisorer inom den offentliga förvaltningen och ekonomin rf

Julkishallinnon ja -talouden tilintarkastajat ry Revisorer inom den offentliga förvaltningen och ekonomin rf Julkishallinnon ja -talouden tilintarkastajat ry Revisorer inom den offentliga förvaltningen och ekonomin rf 1 (1) SAATE Kuntalain mukaan kunnan tilintarkastajan on osana tilintarkastusta tarkastettava,

Lisätiedot

Kansainväliset hankkeet käytännössä Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelmassa

Kansainväliset hankkeet käytännössä Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelmassa Kansainväliset hankkeet käytännössä Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelmassa 2014-2020 Kansainvälisten hankkeiden koulutus Susanna Ollila, Maaseutuvirasto susanna.ollila@mavi.fi Kansainväliset yhteistyöhankkeet

Lisätiedot

Kestävää kasvua ja työtä Suomen rakennerahasto-ohjelma , hakeminen ja tukikelpoisuus

Kestävää kasvua ja työtä Suomen rakennerahasto-ohjelma , hakeminen ja tukikelpoisuus Kestävää kasvua ja työtä Suomen rakennerahasto-ohjelma 2014 2020, hakeminen ja tukikelpoisuus Pohjois-Pohjanmaan liitto 6.5.2014 Hallintoa kevennetään Yksinkertaistetut kustannusmallit laajempaan käyttöön

Lisätiedot

Keskeisimmät muutokset toimeenpanossa ohjelmakaudella ALKE-lainsäädäntö (HE 190/2013)

Keskeisimmät muutokset toimeenpanossa ohjelmakaudella ALKE-lainsäädäntö (HE 190/2013) Keskeisimmät muutokset toimeenpanossa ohjelmakaudella 2014-2020 ALKE-lainsäädäntö (HE 190/2013) Laki alueiden kehittämisestä ja rakennerahastotoiminnan hallinnoinnista, ns. hallintolaki Laki alueiden kehittämisen

Lisätiedot

Päätös Kestävää kasvua ja työtä 2014-2020 Suomen rakennerahasto-ohjelma

Päätös Kestävää kasvua ja työtä 2014-2020 Suomen rakennerahasto-ohjelma Päätös Kestävää kasvua ja työtä 2014-2020 Suomen rakennerahasto-ohjelma 1 (9) 14.4.2015 EURA 2014/440/09 02 01 01/2014/UML Tuensaajat Lappeenrannan teknillinen yliopisto Y-tunnus:0245904-2 Teknologian

Lisätiedot

Suomen kansallinen tarkastus ja maksatusten hakeminen

Suomen kansallinen tarkastus ja maksatusten hakeminen Suomen kansallinen tarkastus ja maksatusten hakeminen Haaparanta 15.9.2011 2.12.2010 Anna-Mari Auniola, Lapin liitto Ensimmäisen tason valvonta Suomessa Suomessa valvonnan järjestämiseen on valittu hajautettu

Lisätiedot

Tarkastuskomitean mandaatti

Tarkastuskomitean mandaatti EKP JULKINEN Tarkastuskomitean mandaatti Euroopan keskuspankin (EKP) neuvosto on perustanut EKP:n työjärjestyksen artiklan 9a nojalla korkean tason tarkastuskomitean. Se vahvistaa nykyisiä sisäisen ja

Lisätiedot

EAKR-RAHOITUKSEN HAKU 12.2.2016 MENNESSÄ

EAKR-RAHOITUKSEN HAKU 12.2.2016 MENNESSÄ EAKR-RAHOITUKSEN HAKU 12.2.2016 MENNESSÄ Pirkanmaan liitossa on haettavana tukea Kestävää kasvua ja työtä 2014-2020 Suomen rakennerahasto-ohjelman toimintalinjojen 1 ja 2 mukaisille hankkeille. Rahoitettavaksi

Lisätiedot

Alueelliset työkokoukset, syksy 2011 Prosenttipäätökset ja rahoituserien käsittely (kysymyksiin ja havaintoihin perustuen)

Alueelliset työkokoukset, syksy 2011 Prosenttipäätökset ja rahoituserien käsittely (kysymyksiin ja havaintoihin perustuen) Alueelliset työkokoukset, syksy 2011 Prosenttipäätökset ja rahoituserien käsittely (kysymyksiin ja havaintoihin perustuen) Ylitarkastaja Jenni Hyvärinen TEM/AKY/RAHA Rahoituspäätökset EURA 2007 -järjestelmässä

Lisätiedot

VARSINAIS-SUOMEN TYÖVOIMA- JA ELINKEINOKESKUK- SEN TILINTARKASTUSKERTOMUS VUODELTA 2006

VARSINAIS-SUOMEN TYÖVOIMA- JA ELINKEINOKESKUK- SEN TILINTARKASTUSKERTOMUS VUODELTA 2006 229/53/06 Kauppa- ja teollisuusministeriö Varsinais-Suomen työvoima- ja elinkeinokeskus 11.5.2007 VARSINAIS-SUOMEN TYÖVOIMA- JA ELINKEINOKESKUK- SEN TILINTARKASTUSKERTOMUS VUODELTA 2006 Valtiontalouden

Lisätiedot

Valtionavustuksen asianmukainen käyttö. Opetustoimen henkilöstökoulutuksen Kick off , Opetushallitus

Valtionavustuksen asianmukainen käyttö. Opetustoimen henkilöstökoulutuksen Kick off , Opetushallitus Valtionavustuksen asianmukainen käyttö Opetustoimen henkilöstökoulutuksen Kick off 12.5.2014, Opetushallitus Valtionavustuslaki (688/2001) Valtionavustuslaki on yleislaki, jossa säädetään niistä perusteista

Lisätiedot

Valtioneuvoston asetus rakennerahastoista osarahoitettavien menojen tukikelpoisuudesta (1079/2007)

Valtioneuvoston asetus rakennerahastoista osarahoitettavien menojen tukikelpoisuudesta (1079/2007) Projektikoodi: 510930 Projektin nimi: OKSA -projekti, Välityömarkkinoiden kehittämishanke Itä-Hämeessä Päätöksenjärjestysnumero 6/6 HEINOLAN KAUPUNKI 4 iria; O 07-11-2013 itus 0 / C T - Euroopan unioni

Lisätiedot

Ajankohtaista maksatuksesta ja tarkastuksesta. Rakennerahastojen ajankohtaiskatsaus

Ajankohtaista maksatuksesta ja tarkastuksesta. Rakennerahastojen ajankohtaiskatsaus Ajankohtaista maksatuksesta ja tarkastuksesta Rakennerahastojen ajankohtaiskatsaus 1.3.2012 Pohjois-Karjalan ELY-keskus / Smolander Pauliina 1.3.2012 1 Keskustelun aiheita Tilastoja: missä mennään rakennerahasto-ohjelmissa

Lisätiedot

LAADUNVALVONTAJÄRJESTELMÄ- JA TOIMEKSIANTOLOMAKE

LAADUNVALVONTAJÄRJESTELMÄ- JA TOIMEKSIANTOLOMAKE LAADUNVALVONTAJÄRJESTELMÄ- JA TOIMEKSIANTOLOMAKE Pyydämme palauttamaan täytetyn lomakkeen osoitteeseen laatu@chamber.fi. Tarkastettava tilintarkastaja Laaduntarkastaja Laadunvalvontajärjestelmän kartoitus

Lisätiedot

10292/17 pmm/msu/vb 1 DRI

10292/17 pmm/msu/vb 1 DRI Euroopan unionin neuvosto Bryssel, 14. kesäkuuta 2017 (OR. en) Toimielinten välinen asia: 2016/0384 (COD) 10292/17 CODEC 1051 FSTR 47 FC 55 REGIO 71 SOC 481 EMPL 369 BUDGET 20 AGRISTR 48 PECHE 249 CADREFIN

Lisätiedot

ESR-PROJEKTIN MAKSATUSHAKEMUS- JA RAHOITUSSEURANTALOMAKE

ESR-PROJEKTIN MAKSATUSHAKEMUS- JA RAHOITUSSEURANTALOMAKE ESR-PROJEKTIN MAKSATUSHAKEMUS- JA RAHOITUSSEURANTALOMAKE Ohjelmakausi 2007-2013 Viranomaisen merkintöjä Saapumispvm Diaarinumero Käsittelijä Puhelinnumero Projektikoodi S11800 Tunniste S11800.0000 Tila

Lisätiedot

Uusi rahoituslaki ja soveltaminen. Hallitusneuvos Tuula Manelius AKY/Aluestrategiaryhmä

Uusi rahoituslaki ja soveltaminen. Hallitusneuvos Tuula Manelius AKY/Aluestrategiaryhmä Uusi rahoituslaki ja soveltaminen Hallitusneuvos Tuula Manelius AKY/Aluestrategiaryhmä Rahoituslaki ja rahoitusasetus Laki eräiden työ- ja elinkeinoministeriön hallinnonalan ohjelmien ja hankkeiden rahoittamisesta

Lisätiedot

Päätös Kestävää kasvua ja työtä 2014-2020 Suomen rakennerahasto-ohjelma

Päätös Kestävää kasvua ja työtä 2014-2020 Suomen rakennerahasto-ohjelma Hankkeen nimi: KymRIS Smart Specialisation in Northern Growt... Päätös Kestävää kasvua ja työtä 2014-2020 Suomen rakennerahasto-ohjelma Päätöksen tila: Voimassa 1 (9) 9.6.2015 EURA 2014/595/09 02 01 01/2014/UML

Lisätiedot

Päätös Kestävää kasvua ja työtä 2014-2020 Suomen rakennerahasto-ohjelma

Päätös Kestävää kasvua ja työtä 2014-2020 Suomen rakennerahasto-ohjelma Hankkeen nimi: Kasvua Kymenlaaksoon matkailuinvestoinneilla Päätös Kestävää kasvua ja työtä 2014-2020 Suomen rakennerahasto-ohjelma Päätöksen tila: Voimassa 1 (10) 21.10.2015 EURA 2014/2491/09 02 01 01/2015/UML

Lisätiedot

Lump sum pähkinänkuoressa

Lump sum pähkinänkuoressa Lump sum pähkinänkuoressa Kertakorvausmallin käyttöönoton tarkoituksena on: pienten hankkeiden ja tuensaajien hallinnon keventäminen kansalaisjärjestöjen ja pienten toimijoiden osallistumisen lisääminen

Lisätiedot

MAKSATUSPROSESSIKOULUTUS ESR-HANKETOIMIJOILLE

MAKSATUSPROSESSIKOULUTUS ESR-HANKETOIMIJOILLE Tuija Nikkari Etelä-Pohjanmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus MAKSATUSPROSESSIKOULUTUS ESR-HANKETOIMIJOILLE Seinäjoki 24.5.2011 Rahoituspäätös ja projektisuunnitelma Rahoituspäätös sisältää päätösasiakirjan

Lisätiedot