Vanhan Viipurin läänin erityiset maanhankintaja maanomistussäännökset
|
|
- Jari Haapasalo
- 8 vuotta sitten
- Katselukertoja:
Transkriptio
1 18 Vanhan Viipurin läänin erityiset maanhankinta- ja maanomistussäännökset Maanmittaus 85:1 (2010) Historiallinen tietoisku Vanhan Viipurin läänin erityiset maanhankintaja maanomistussäännökset Pekka V. Virtanen Tiivistelmä. Oikeus maan hankkimiseen on ollut useimmissa maissa enemmän tai vähemmän rajoitettua. Erityisesti on rajoitettu ulkomaalaisten maanhankintoja ja syyt siihen ovat olleet hyvinkin moninaisia; on haluttu estää mahdollisia haittoja tai edistää hyviksi katsottuja asioita. Maan turvallisuutta on pyritty turvaamaan mm. estämällä ulkomaalaisten maanomistus tietyillä rajaseuduilla tai muilla erikseen määritetyillä alueilla. Maan hintatason säilymistä kohtuullisena on haluttu tukea estämällä ulkomaalaisten tulo kysyntämarkkinoille. Tällaiset maanostorajoitukset eivät ole vain historiaa, vaan elävää käytäntöä vielä lukuisissa maissa. Suomessakin niitä on ollut pitkään, erityisesti vanhassa Viipurin läänissä. Kaikki tällaiset rajoitukset poistettiin maassamme vasta vuoden 2000 alusta. Viime aikoina on kuitenkin voimistunut vaatimus kieltää Venäjän kansalaisilta oikeus ostaa rajoituksitta maata Suomesta, koska venäläiset ovat melko runsaasti ostaneet tontteja Kaakkois-Suomessa, mutta suomalaisilla ei ole vastaavaa oikeutta Venäjällä. Vanhan Viipurin läänin erityiset maanomistusolot Vanha Viipurin lääni on monessa suhteessa ollut poikkeuksellisessa asemassa maamme muihin osiin verrattaessa. Tämä koskee erityisesti maanomistussäännöksiä ja niiden vaikutuksia maanomistusoloihin. Läänin muusta Suomesta poikkeavat maanomistusolot vaikuttivat myös poliittisten olojen kehitykseen autonomian aikana Itä-Suomessa. Viipurin läänissä oli enemmän itsenäisiä viljelijöitä, vähemmän torppareita ja tilatonta maatalousväestöä kun muualla. Esimerkiksi torpparien vähäisyys vaikutti niin, että kaikkein radikaaleimmat vallankumoukselliset liikkeet eivät saneet suurta kannatusta. Itsenäisten viljelijäin suureen osuuteen vaikutti kaksi suurta reformia, joissa maata vuokranneista torppareista ja lampuodeista tehtiin itsenäisiä tilanomistajia. Ensimmäinen näistä reformeista oli ns. lahjoitusmaiden lunastus, joka toteutettiin Venäjän vallan aikana 1800-luvulla ja joka pääosin kohdistui juuri Viipurin lääniin. Toinen reformi oli itsenäisen Suomen alkuvaiheissa toteutettu torpparivapautus, joka koski koko maata. Vanha Viipurin lääni menetettiin pääosiltaan viime sotien seurauksena. Samankaltainen tilanne, joka tosin on jo useimpien muistista kadonnut, syntyi ensin
2 Maanmittaus 85:1 (2010) 19 isonvihan ajan päättäneessä Uudenkaupungin rauhassa 1721 ja pikkuvihan jälkeen solmitussa Turun rauhassa Näissä Venäjälle menetettyjä alueita ryhdyttiin myöhemmin kutsumaan Vanhaksi Suomeksi erotuksena Ruotsille jääneestä Uudesta Suomesta, joka liitettiin Venäjään vasta käydyn sodan seurauksena. Tässä kirjoituksessa tarkastelen säädöksiä, jotka ovat koskeneet maan omistamista ja hallintaa erityisesti Vanhan Viipurin läänin alueella. Samalla on kuitenkin todettava, että monet tarkasteltavista säädöksistä ovat koskeneet koko senhetkistä (Manner-) Suomea. Feodalismin aika Yksi Vanhaa ja Uutta Suomea jonkin verran erottava tekijä liittyi aikanaan feodalismin soveltamistapaan. Tämän yhteiskuntajärjestelmän keskeisenä ominaisuutenahan oli maata omistavan yläluokan etuoikeuksien ylläpitäminen. Ruotsin vallan alaisessa Suomessa syntyi 1700-luvulta lähtien torpparijärjestelmä, jossa maata vuokranneet torpparit olivat paljolti maanomistajien mielivallan uhreja. Vanhan Suomen alueella tilanne oli periaatteessa samanlainen, kun keisarit lahjoittivat suuria maa-alueita suosikeilleen, mutta käytännössä talonpoikien asema saattoi olla vielä pahempi. Ilmeisenä syynä oli se, että hallitsijan antaessa suosikeilleen tällaisia lahjoitusmaita, niiden saajat eli donataarit kuvittelivat asemansa samaksi kuin muualla Venäjällä, missä vallitsi maaorjuus aina vuoteen 1861 saakka. Vanhan Suomen lahjoitusmaat (Paaskoski, Jyrki 1998: Vanha Suomi ja sen lahjoitusmaat. Teoksessa Zilliacus, Ville (toim.): Muolaan muotokuva, WSOY)
3 20 Vanhan Viipurin läänin erityiset maanhankinta- ja maanomistussäännökset Venäjällä maaorjat eli sielut luettiin tilanomistajan varallisuuteen samalla tavoin kuin maapohja ja rakennukset sekä puusto, ja kaikki tämä varallisuus oli myynti- ja kiinnityskelpoista. Koska sielut luettiin osaksi omaisuutta, piti heistä maksaa myös veroa. Veroluetteloita ei kuitenkaan pystytty pitämään ajan tasalla, joten maanomistajat joutuivat usein pitkään maksamaan veroa myös kuolleista sieluistaan. Tämä synnytti keinottelumahdollisuuksia, joista yksi eloisa esimerkki sisältyy Nikolai Gogolin 1842 ilmestyneeseen romaaniin Kuolleet sielut. Siinä romaanin päähenkilö, erotettu tullivirkamies Tshitshikov, rakensi erikoisen rikastumissuunnitelman. Hän kiersi maaseutua ja esitti hyväntekijää tarjoutumalla vapauttamaan maanomistajat kuolleista maaorjista maksettavista veroista ottamalla tai pilkkahintaan ostamalla nämä sielut omaksi rasituksekseen. Taka-ajatuksena oli kuitenkin ottaa lainaa panttaamalla nämä sielut. Tämä oli laillisesti mahdollista, sillä maaorjia voitiin pantata tätä varten perustettuun Valtiolliseen Laina- Pankkiin (Gosudarstvennyi Zaemnyj Bank) 40 ruplan kappalehinnasta. Tshitsikov pyrki käyttämään näin syntynyttä tilaisuutta hyväkseen. Lainaa ei tietenkään ollut tarkoitus maksaa takaisin. Tämän juonen ympärille rakentuu tuo venäläisiä luonteita riemullisesti kuvaava teos. Vanhan Suomen donataarien maanhallinta ei kuitenkaan ollut täydellinen. Itse asiassa heillä oli vain maapohjan herruus ja talonpoikien kruununverojen nautintaoikeus. Lahjoitusmaatalonpoika oli henkilökohtaisesti vapaa, häntä ei voinut myydä ja pantata eikä häntä sidottu maahan samalla tavalla kuin venäläistä maaorjaa. Lahjoitusmaatalonpoikien avioituminen donaatioiden ulkopuolelle osoitti myös, että henkilökohtainen vapaus oli tunnustettu myös käytännössä. Todellisuudessa lahjoitusmaatalonpoikien olot kuitenkin vaihtelivat suuresti donataarien ja erityisesti heidän voutiensa persoonallisuudesta ja ahneudesta riippuen. Lahjoitusmaatalonpoikien kannalta merkittävä päätös oli Nikolai I:n ukaasi vuodelta Sen mukaan kaikesta lahjoitusmaasta tuli donataarin omaisuutta ja talonpojista tehtiin lampuoteja. Maanhankintaoikeus Vanhassa Suomessa Vanhaa Suomea eli suuriruhtinaanmaata koskevassa lainsäädännössä oli pitkään sääntönä, että oikeus kiinteän omaisuuden hankintaan ja hallintaan kuului vain Suomen kansalaisille. Vieraan maan kansalaiset saivat vain hallituksen (keisarin) luvalla hankkia Suomesta maata. Tämä pääperiaate on kirjattu jo annettuun keisarilliseen asetukseen, jossa (ruotsin kielellä) todetaan vapaasti suomentaen seuraavaa: 1) Muilla kuin Suomen kansalaisoikeudet omaavilla ei ole oikeutta hankkia ja hallita kiinteää omaisuutta Suomessa, elleivät he ole saaneet siihen erityistä armollista lupaamme. 2) Edellä todetusta riippumatta on venäläisillä aatelismiehillä, kuten aikaisemminkin, oikeus Suuriruhtinaanmaan säädösten mukaisesti hankkia ja hallita kiinteää omaisuutta Suomessa ilman erityistä kutakin tapausta koskevaa lupaa.
4 Maanmittaus 85:1 (2010) 21 3) Niillä Venäjän alamaisilla ja ulkomaalaisilla, jotka tätä aikaisemmin ovat saaneet kiistattoman omistusoikeuden kiinteistöön, säilyy omistusoikeus. Edellä todetut kohdat 2) ja 3) koskivat erityisesti Viipurin lääniä eli ns. Vanhaa Suomea, joka liitettiin muun suuriruhtinaskunnan yhteyteen 1811 annetulla manifestilla. Tällä alueellahan oli runsaasti venäläisille aatelisille annettuja lahjoitusmaita, joita nämä saattoivat myös myydä muille. Tähän asetukseen on tehty lisäys, joka koskee niitä, joilla ei ole Suomen kansalaisoikeutta, mutta silti ovat aikaisempien säädösten mukaan oikeutettuja hallitsemaan kiinteää omaisuutta Suomessa. Mikäli he eivät asu kiinteistöllään, tulee heidän valtuuttaa kyseisellä paikkakunnalla asuva asiamies edustamaan heitä virallisissa asioissa. Vaikka suomalaisten lahjoitusmaiden haltijoilla ei ollutkaan samanlaisia oikeuksia kuin Venäjän puolella oli, syntyi kuitenkin monenlaisia ristiriitoja talonpoikien ja donataarien välille. Lopullisesti ne ratkesivat vasta, kun Suomen valtio päätti 1867 lunastaa nämä maat ja myydä tilat kyseisille talonpojille 39 vuoden maksuajalla. Tämän reformin seurauksena kasvoi itsenäisten viljelijöiden lukumäärä yli kymmenellä tuhannella. Samalla lahjoitusmaiden maanvuokraajien määrä romahti lähes täysin. Lahjoitusmailla on arvioitu olleen talonpoikiin merkittäviä vaikutuksia, mm. siten, että viljelyksiä ei hoidettu yhtä hyvin kuin omia tiloja. Tämä on yleinen maanvuokraukseen liittyvä ongelma varsinkin vuokrakauden lopun häämöttäessä., jos jatko ei ole varmistunut. Kannaksen osalta tähän ongelmaan liittyy myös Pietarin läheisyyden vaikutus, joka kylläkin koski sekä itsenäisiä että lahjoitusmaatalonpoikia. Heillä oli näet mahdollisuus saada tuloja myös voin, kalojen, maidon, vihannesten ja halkojen myynnillä tähän suurkaupunkiin. Lisäksi Terijoelle ym. kuntiin syntynyt huvila-asutus loi monenlaisia ansaintamahdollisuuksia, joista vuokra-ajurin työ lienee ollut suosituimpia. Kun 1800-luvun lopussa Suomeen alkoi kohdistua määrätietoisia venäläistyttämispyrkimyksiä, oli sen yhtenä loogisena osana annettu Keisarillisen Majesteetin Armollinen Asetus Venäjän alamaisen oikeudesta hankkia ja hallita kiinteätä omaisuutta Suomessa. Sen keskeisenä sisältönä on kaikille Venäjän alamaisille annettu oikeus hankkia ja hallita kiinteää omaisuutta Suomessa (lukuun ottamatta mooseksenuskolaisia eli juutalaisia, joilta kiinteän omaisuuden hankinta ja hallinta Suomessa oli asetuksessa nimenomaan kielletty). Sama periaate samoine poikkeuksineen vahvistettiin vielä annetulla armollisella asetuksella no Itsenäisyyden aika Etuoikeuksien lakkauttaminen Pian Suomen itsenäistymisen jälkeen eli Suomen senaatti antoi asetuksen, jonka sisältö oli seuraava: Kaikki Venäjän alamaisille ja laitoksille kiin-
5 22 Vanhan Viipurin läänin erityiset maanhankinta- ja maanomistussäännökset Kartta Etelä-Suomen lunastetuista vuokra-alueista vuonna Yksi tumma piste = 30 lunastettua torppaa ja vaaleampi piste = 30 lunastettua mäkitupa-aluetta. Oulun ja Lapin lääneissä näiden vuokra-alueiden määrät olivat varsin vähäisiä eteläisempään Suomeen verrattuna. teimistöjen hankintaan ja hallintaan nähden Suomessa suodut oikeudet ja edut, joita muiden vieraiden valtain alamaisilla ei ole, lakkautetaan. Siten Venäjän alamaisten tuli tämän jälkeen saada muiden ulkomaalaisten tavoin lupa kiinteistönhankinnoilleen Suomessa. Laki vuokra-alueiden lunastamisesta (laki 135/1918) eli ns. torpparivapautuslaki Torpparivapautuslain tarkoituksena oli muuttaa laaja ja paljolti isäntien mielivallan alla ollut torppariväestö itsenäisiksi maanviljelijöiksi. Torppariasioissakin Viipurin lääni oli sikäli erikoisasemassa, että siellä oli tilalukuun nähden vähiten torppia, kun taas suhteellisesti eniten torppia oli Turun ja Porin sekä Hämeen lääneissä. Torpparivapautus toteutettiin lähes kokonaan 1920-luvulla. Sen tuloksena syntyi n viljelystilaa ja n asuintonttia. Lunastetut alueet käsittivät n hehtaaria. Kun otetaan huomioon myös edellä todetut muut lait, nousi itsenäisiksi muodostettujen tilojen määrä :een. Torppia oli eniten Lounais- Suomessa ja vähiten Kaakkois-Suomessa sekä Lapissa. Oheinen kartta osoittaa lunastetut vuokra-alueet 1924, ja samalla siis maanvuokrauksen levinneisyyden itsenäisyyden alkuaikoina.
6 Maanmittaus 85:1 (2010) 23 Virallinen 1920 asutustilasto kertoo, että vuonna 1920 oli torppia, lampuotitiloja ja mäkitupa-alueita koskevia asioita oli vireillä Viipurin läänissä kappaletta, kun vastaava luku esimerkiksi Turun ja Porin läänissä oli ja Hämeen läänissä Torpparivapautuksen merkitystä on korostettu usein eri yhteyksissä. Vielä vuonna 2000 (nyt jo edesmennyt) kenraali Adolf Ehrnrooth esitti, että paras laki mitä Suomen eduskunta on koskaan säätänyt, oli torpparivapauslaki, joka teki maanvuokraajista itsenäisiä maanviljelijöitä. Tällä oli suuri vaikutus myös puolustustahtoon talvi- ja jatkosodassa, kun näilläkin ihmisillä oli omaa maata puolustettavana. Erityisen vahvana tämä puolustustahto luonnollisesti esiintyi Viipurin läänissä, jossa jo lahjoitusmaatalonpoikien vapauttaminen vuosikymmeniä aikaisemmin vaikutti samalla tavalla. Tekla Hultinin (ym.) eduskunta-aloite Vuoden 1919 valtiopäivillä tehtiin Tekla Hultinin ym. allekirjoittama eduskuntaaloite (N:o 18), jolla ehdotettiin kiellettäväksi ulkomaalaisten kiinteistönhankinta Viipurin läänissä. Ehdotuksen perusteluissa tuotiin esiin huoli ulkomaalaisten ja etenkin venäläisten maanomistuksen ja siten myös muukalaisasutuksen lisääntyminen. Esitetyt tilastotiedot perustuivat hieman aikaisemmin ilmestyneeseen Karjalan Kannaksen komitean mietintöön. Aloitteessa mainitaan, että venäläisten synnyttämä kysyntäpaine on nostanut maan hinnat tasolle, jota monet pienviljelijät eivät ole voineet vastustaa. Myyntien seurauksena on moni entinen tilanomistaja vajonnut maattomien epävarmaan asemaan. Korkeat maanhinnat ovat myös tehneet maatalouden kehittämisen vaikeaksi. Kehityksen seurauksena ovat elantokustannukset Kannaksella nousseet suuremmiksi kuin maan muissa osissa, mikä rasittaa erityisesti vähävaraista tilatonta väestöä. Näiden perustelujen jälkeen aloitteentekijät tulevat ilmeisesti keskeisimpään perusteluunsa, kun he toteavat, että lisäksi tulee se poliittinen vaara, joka on tarjona rajain sisäpuolelle syntyneestä muukalaisasutuksesta, varsinkin kun tämä hiljaisen valloituksen lailla uhkaa monin verroin suuremman naapurimaan taholta. Aloitteen tarkoituksena on saada pysäytetyksi Kannaksen maanomistuksen siirtyminen ulkomaalaisille. Tällaisen muukalaistumisen vaaran alaiseksi allekirjoittajat katsovat varsinaisen Karjalankannaksen ohella myös Vuoksenlaakson, Saimaan etelärannikon sekä Laatokan ranta-alueet, siis pääosan Viipurin lääniä. Aloitteen mukaan olisi kaikilta ulkomaalaisilta pitänyt kokonaan kieltää kiinteistön hankinta Viipurin läänissä. Eduskuntakäsittelyssä tuli lakiin kuitenkin lisäys, jonka mukaan tämän lain syrjäyttivät vieraitten valtioiden kanssa tehdyt sopimukset, joissa oli niiden kansalaisille myönnetty erikoinen oikeus hankkia kiinteistöä Suomessa. Sellainen oikeus oli myönnetty Saksan ja Itävalta-Unkarin alamaisille näiden maiden kanssa 7.3. ja tehtyihin rauhansopimuksiin liittyvissä lisäsopimuksissa. Niiden keskeisenä sisältönä oli, että kyseisistä maista kotoisin oleville Suomessa kiinteistöjä tai niihin liittyviä oikeuksia omistaneille oli palautettava heidän omistusoikeutensa, joita oli mahdollisesti poistettu sota-ajan säädöksillä.
7 24 Vanhan Viipurin läänin erityiset maanhankinta- ja maanomistussäännökset Hultinin (ym.) aloite johtikin lainsäädäntöön, kun eduskunta hyväksyi lain n:o 27/1920, nimeltään Laki muutoksista helmikuun 25 päivänä 1851 annettuun asetukseen, joka koskee ehtoja kiinteän omaisuuden hallitsemisesta Suomessa. Sen ainoa pykälä kuuluu seuraavasti: Muuttaen helmikuun 25 päivänä 1851 annettua asetusta, joka koskee ehtoja kiinteän omaisuuden hallitsemiselle Suomessa, säädetään seuraavaa: Ulkomaalaiselle älköön annettako lupaa hankkia kiinteistöä Viipurin läänissä, mikäli ei laillisesti hyväksytyissä ja vahvistetuissa sopimuksissa vieraitten valtioitten kanssa toisin määrätä. Sama olkoon laki ulkomaalaisesta laitoksesta ja säätiöstä sekä yhtiöstä, osuuskunnasta, yhdistyksestä sekä muusta sellaisesta yhtymästä, jonka kotipaikka ei ole Suomessa. Viipurin lääniä koskevat erityissäädökset menettivät merkityksensä, kun sotien seurauksena niiden kohdealue menetettiin. LÄHTEITÄ Säädökset Venäjän vallan aikana Kejs. Förordning angående wilkoren för besittning af fast egendom i Finland; Armollinen asetus ehdoista kiinteän omaisuuden hallitsemiselle Suomessa, (No. 7). Armollinen Asetus Venäjän alamaisen oikeudesta hankkia ja hallita kiinteätä omaisuutta Suomessa, (N:o 5). Suomen Suuriruhtinaanmaan Asetuskokoelma N:o 134 Venäjän alamaisten oikeudesta hankkia kiinteätä omaisuutta Suomessa, Itsenäisyyden ajan säädökset Asetus 142/1918 Venäjän alamaisille ja laitoksille kiinteimistöjen hankintaan ja hallintaan nähden Suomessa suotujen etuuksien lakkauttamisesta. Laki muutoksista annettuun asetukseen, joka koskee ehtoja kiinteän omaisuuden hallitsemisesta Suomessa, 27/1920 Laki ulkomaalaisten sekä eräiden yhteisöjen oikeudesta omistaa ja hallita kiinteätä omaisuutta ja osakkeita (219/1939) Laki ulkomailla asuvien ja ulkomaisten yhteisöjen kiinteistönhankintojen valvonnasta (1613/1992). Ahvenanmaan itsehallintolaki (670/1951, 1141/1991). Laki ulkomailla asuvien ja ulkomaisten yhteisöjen kiinteistönhankintojen valvonnasta annetun lain kumoamisesta (1299/1999)
8 Maanmittaus 85:1 (2010) 25 Kirjallisuutta Aspelund, A.R.R. (1982). Vuokra-alueiden itsenäistäminen ja asutustoiminta ennen toista maailmansotaa. Teoksessa Maanmittaus Suomessa Gogol, Nikolai (1945). Kuolleet sielut, (alkuperäinen venäjänkielinen teos 1842), WSOY, Porvoo. Hultin, Tekla ym. (1919). Ehdotus laiksi sisältävä muutoksia helmikuun 25 päivänä 1851 annettuun asetukseen oikeudesta Suomessa hankkia ja hallita kiinteätä omaisuutta. Eduskunta-aloite N:o 18 vuoden 1919 valtiopäivillä. Karjalan Kannaksen komitean mietintö (1919). Viipuri. Otavan Iso Tietosanakirja, osa 6. Paaskoski, Jyrki (1998). Vanhan Suomen lahjoitusmaat. Teoksessa Zilliacus, Ville (toim.): Muolaan muotokuva. WSOY, Juva. Vaherkylä, Pertti (2004). Poliittiset olot kehittyivät monien paineiden alaisina Itä-Suomessa. Lappeenrannan autonomia-ajan historia -seminaarisarjan esitelmä, syyskuu Virtanen, Pekka V. (2004). Yleinen maapolitiikka. Teknillinen korkeakoulu, Kiinteistöopin laitos, julk. B108. TkT Pekka V. Virtanen toimi Teknillisen korkeakoulun kiinteistöopin professorina ( ) ja yhdyskuntasuunnittelun professorina ( ). Tätä ennen hän työskenteli Topografikunnan ilmakuvatoimistossa ja geodeettisessa toimistossa ( ), Lauritsalan kauppalangeodeettina ( ) ja Kymenlaakson seutukaavajohtajana ( ). Maanomistukseen liittyviä käsitteitä Maan luonnot osoittavat tiloihin kohdistuvia erilaisia hallintaoikeuksia. Yksityinen maa jakautui veroluontoiseen (= perintömaahan) ja rälssiluontoiseen (= verovapaaseen) maahan. Rälssimaata oli erilaista riippuen verovapauden asteesta. Maaverot lopetettiin v alusta, ja rälssitilat muutettiin perintöluontoisiksi Omana ryhmänään on kruununluonto eli hallitsijan (kruunun) omistama maa. Läänityslaitos on tarkoittanut sellaista yhteiskunnallista olotilaa, jossa perimmiltään hallitsijan (tai kruunun ) omaisuudeksi katsotut maa-alueet sekä eräät niihin liittyneet oikeudet (kuten veronkanto-oikeus) ovat yksityisten hallussa ilman omistusoikeutta määräehdoilla, esimerkiksi sotapalveluksen suorittamista vastaan. Rälssi (frälse) tarkoittaa hallitsijalle suoritetun palveluksen palkitsemista verovapaudella. Se on koskenut lähinnä aatelin hallussa olevaa maata. Rälssimaata oli eriasteista riippuen verovapauden asteesta. Rälssitilat muutettiin perintöluontoisiksi Säteri oli rälssitila, joka oli vapautettu suorittamasta ratsupalvelusta. Verovapaus oli täydellisin säteritiloilla (rälssisäteri). Säterirustholli (säteriratsutila) tarkoitti aatelistilaa, joka varusti ratsumiehen kruunun palvelukseen verovapautta vastaan. Rusthollit olivat aatelittomia ratsutiloja. Puustelli (boställe) tarkoittaa (kruunun) virkataloa, jollaisia annettiin sotilas- tai siviilivirkamiehille osana palkkausta. Lahjoitusmaa (= läänitys) tarkoittaa tässä sitä maa-aluetta (tiettyine oikeuksineen), joka läänityslaitoksen puitteissa on luovutettu palkaksi, palkkioksi, kor-
9 26 Vanhan Viipurin läänin erityiset maanhankinta- ja maanomistussäännökset vaukseksi tai eläkkeeksi donataarille eli lahjansaajalle, joka yleensä kuului aatelistoon. Donataarit pyrkivät yleisesti saamaan lahjoitetun maan kokonaan omistukseensa. Tätä kehitystä jarrutettiin reduktioilla, joilla lahjoitusmaita otettiin takaisin kruunulle. (Huom! Tässä tarkoitettu lahjoitusmaa on eri asia kuin ne kaupunkien lahjoitusmaat, joita sekä Ruotsin kuninkaat että Venäjän tsaarit lahjoittivat kaupungeille niiden kehityksen tueksi.) Donaatio = lahjoitus, lahjoitusmaa. Yleismaa (allmänning) tarkoittaa joko sellaisia alueita, joita Ruotsin kuninkaat ja 1300-luvulta lähtien olivat lahjoittaneet lyhyemmiksi tai pitemmiksi ajoiksi kaivos- ja ruukkitoimintoja varten (bergslags- och gruveallmänning) tai jakokunnan (eli yksityisten talojen) yhteiseen omistukseen maanmittaustoimituksissa erotettuja ns. sockneallmänning-alueita. Yleismaata ei pidä sekoittaa yhteiseen alueeseen, jolla tarkoitetaan kiinteistörekisteriin merkittyä yksikköä, joka kuuluu yhteisesti kahteen tai useampaan kiinteistöön tietyn perusteen mukaisin osuuksin. Tälle läheinen käsite on erityinen etuus, jolla tarkoitetaan aikaisemman lainsäädännön mukaan kiinteistölle annettua oikeutta käyttää toiselle kiinteistölle kuuluvaa tai kiinteistöjen yhteistä aluetta tiettyyn taloudelliseen tarkoitukseen. Vuonna 1997 voimaan tulleen uuden kiinteistönmuodostuslain mukaan ei tällaisia etuuksia voi enää perustaa. Oman tyyppinsä ovat muodostaneet vielä ns. kruununregaalit, joita ovat kruununpuistot ja vesiregaalit. Viimemainitut tarkoittavat kuninkaalle (kruunulle) ja sittemmin valtiolle kuuluvia kalastusoikeuksia eräiden suurten siika- ja lohipitoisten jokien parhailla kalastuspaikoilla. Kruununpuistoista tunnetuin lienee Imatrankoskea ympäröivä Imatran Kruununpuisto, joka on perustettu v keisari Nikolai I:n päätöksellä. Sääntöperintö (fideikomissi) tarkoittaa järjestelmää, jossa erityisesti maaomaisuus pyritään säilyttämään jakamattomana ja vähentymättömänä testamentintekijän jälkeläiselle tai muulle sukuun kuuluvalle. Suomessa monet aatelissuvuille kuuluneet suurtilat ovat olleet sääntöperintötiloja, mutta v sääntöperinnöt kiellettiin lailla. Usein sääntöperintöön on liittynyt primogenituuri (esikoisoikeus) eli vanhimman perillisen etuoikeus tilaan ja aatelisarvoon. Kartano ja herraskartano ovat yleiskielen sanoja, joilla tarkoitetaan isoa komearakennuksista maatilaa. Alkuaan kartanot olivat aatelisten omistamia rälssi- tms. tiloja. Kuninkaankartanot olivat kruunun tiloja, jotka toimivat hallinnon keskuspaikkoina. Samanluonteisia, mutta yleensä vaatimattomampia olivat latokartanot. Itä-Suomessa (herras)kartanoa kutsuttiin yleisesti hoviksi. Allodiaalisäteri tarkoitti perinnöllistä, läänitysvelvollisuuksista vapaata tilaa. Odaali(maa) on vastaavasti vapaata perintömaata (itsenäisten talonpoikien maata) kuvaava termi. Ruots. odal(jord), odalbonde. Torppa on (oikeudellisena käsitteenä) maatilan osa, joka on annettu vuokralle maatalouden harjoittamista varten. Torppari on torpan vuokraoikeuden haltija. Mäkitupa- alue tarkoittaa vuokralle annettua asuntoaluetta tai -tonttia. Mäkitupalaiset olivat maatalous- tai teollisuustyöväkeä tai itsenäisiä ammatinharjoittajia. Lampuoti (landbonde) tarkoittaa itsenäisen maatilan vuokraajaa. Kun Venäjän hallitsijat alkoivat antaa lahjoitusmaita, joilla vanhastaan oli itsenäisiä tiloja, tuli näiden omistajista tavallaan lampuoteja.
SAAMELAISTEN MAA- JA ELINKEINO-OIKEUKSIEN OIKEUDELLISET PERUSTEET - Historiallinen katsaus -
SAAMELAISTEN MAA- JA ELINKEINO-OIKEUKSIEN OIKEUDELLISET PERUSTEET - Historiallinen katsaus - Oik. kand. Heikki J. Hyvärinen Saamentutkimuksen seminaari Levillä 30.9. 1.10.2010 1 NYKYINEN TILANNE JA KYSYMYKSIÄ
LisätiedotHE 180/2002 vp ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ PERUSTELUT
Hallituksen esitys Eduskunnalle laiksi työntekijäin eläkelain 9 a :n kumoamisesta ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ Esityksessä ehdotetaan muutettavaksi työntekijäin eläkelakia siten, että jatkossa Suomessa
LisätiedotSuomi ennen demokratiaa minkälaiseen yhteiskuntaan eduskuntauudistus tuli?
Suomi ennen demokratiaa minkälaiseen yhteiskuntaan eduskuntauudistus tuli? 18.1.2016, dos., FT Helsingin yliopisto Valtiotieteellinen tiedekunta/ Poliittinen historia / 18.1.2016 1 Mitä demokratialla tarkoitetaan?
LisätiedotLaki on tarkoitettu tulemaan voimaan mahdollisimman pian.
1 LUONNOS Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi pakkohuutokaupalla myytävien kiinteistöjen lunastamisesta valtiolle annetun lain kumoamisesta ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ PERUSTELUT Esityksessä ehdotetaan
LisätiedotKokeeseen tulevat aiheet
Kokeeseen tulevat aiheet Vihkokoe. Lue kirjasta ne sivut, jotka on vihkoon merkitty otsikon viereen. Opettele vuosiluvuista vain ne, jotka on ympyröity. Muista, että aloitamme tilanteesta, jossa suomalaiset
LisätiedotMaataloustuotannon edistäminen (joka on ollut suurten tilusjärjestelyjen
Pekka V. Virtanen MAAREFORMIT itsenäisessä Suomessa Maanhankintalain mukaisen Jaalangan asutusalueen uusi tie Puolangalla. Kuvassa maanlunastuslautakunnan jäseniä. Kuva: Maanmittauslaitoksen museo, Eino
LisätiedotOtteen rekisteriyksikön tunnus esitetään alleviivattuna silloin, kun se esiintyy otteella muualla kuin otsikko- ja perustiedoissa.
Kiinteistörekisteriote ja Kiinteistörekisterin tietoja Kiinteistörekisteristä saatavat otteet ovat oikeaksi todistettava "Kiinteistörekisteriote" ja "Kiinteistörekisterin tietoja". Ne eroavat toisistaan
Lisätiedot9. toukokuuta. urooppaw paiva. Euroopan unioni
9. toukokuuta urooppaw paiva m Euroopan unioni 9. toukokuuta Euroopan unioni H arvat Euroopan kansalaiset tietävät, että 9.5.1950 lausuttiin Euroopan yhteisön syntysanat, samaan aikaan kun kolmannen maailmansodan
LisätiedotPÄÄKAUPUNKISEUDUN KAUPPAKIRJA Sivu 1/6 JUNAKALUSTO OY
PÄÄKAUPUNKISEUDUN KAUPPAKIRJA Sivu 1/6 KAUPPAKIRJA 1. Sopijapuolet Ostajat: (1) Helsingin kaupunki Osoite: Pohjoisesplanadi 11 13, 00170 Helsinki / PL 1, 00099 Helsingin kaupunki (jäljempänä Helsinki)
LisätiedotSUKUPOLVENVAIHDOS JA MUITA METSÄN OMISTUSJÄRJESTELYJÄ. 23.8.2007 Asianajaja Peter Salovaara
SUKUPOLVENVAIHDOS JA MUITA METSÄN OMISTUSJÄRJESTELYJÄ 23.8.2007 Asianajaja Peter Salovaara Sukupolvenvaihdoksen suunnittelu Sukupolvenvaihdos kannattaa suunnitella ajoissa, jotta päästään haluttuun lopputulokseen
Lisätiedot7 r Yijö Mattila, Inarin Manttaalikunnan pj.
MAA- JA METSÄTALOUS MINISTERIO 06. 2013 Inarin Manttaalikunta Yrjö Mattila Haapalaaksontie 2 99800 Ivalo man 20.6.20 13 HARE MMM 922 Kalastusneuvos Eija Kirjavainen Maa- ja metsätalousministeriö Kalastus
LisätiedotAsumisoikeuden siirtäminen ja huoneiston hallintaoikeuden luovuttaminen. Vesa Puisto Lakimies
Asumisoikeuden siirtäminen ja huoneiston hallintaoikeuden luovuttaminen Vesa Puisto Lakimies 3.5.2016 Taustaksi Asumisoikeusasuminen on eräänlainen omistus- ja vuokra-asumisen välimuoto Asumisoikeusasumista
LisätiedotSuomen historia. Esihistoria ( 1300) Ruotsin vallan aika (1300 1809) Venäjän vallan aika (1809 1917) Itsenäinen Suomi (1917 )
2009-2013 Suomen historia Esihistoria ( 1300) Ruotsin vallan aika (1300 1809) Venäjän vallan aika (1809 1917) Itsenäinen Suomi (1917 ) Sotien jälkeinen aika (1945 ) Nykyaika Esihistoria ( 1300) Suomi
Lisätiedot1(5) MYLLYPURON YHTEISKERHOTILA OY:N YHTIÖJÄRJESTYS 1 YHTIÖN TOIMINIMI JA KOTIPAIKKA
1(5) MYLLYPURON YHTEISKERHOTILA OY:N YHTIÖJÄRJESTYS 1 YHTIÖN TOIMINIMI JA KOTIPAIKKA Yhtiön toiminimi on Kiinteistö Oy Myllypuron Yhteiskerhotila, ruotsiksi Fastighets AB Kvarnbäckens Klubbhus ja kotipaikka
LisätiedotEUROOPAN PARLAMENTTI
EUROOPAN PARLAMENTTI 2004 Vetoomusvaliokunta 2009 7.3.2008 ILMOITUS JÄSENILLE Aihe: Vetoomus nro 849/2004, Bernard Ross, Yhdistyneen kuningaskunnan kansalainen, verotuksesta Ruotsissa ja pääoman vapaasta
LisätiedotEspoon kaupunki Pöytäkirja 43. 43 Omakotitonttien luovuttaminen omatoimiseen rakentamiseen vuonna 2014
05.05.2014 Sivu 1 / 1 1937/02.07.00/2014 43 Omakotitonttien luovuttaminen omatoimiseen rakentamiseen vuonna 2014 Valmistelijat / lisätiedot: Henry Laine, puh. 050 395 2151 etunimi.sukunimi@espoo.fi Päätösehdotus
Lisätiedot1993 vp - HE 284 YLEISPERUSTELUT
1993 vp - HE 284 Hallituksen esitys Eduskunnalle laiksi eräille omaisuudenhoitoyhtiöille myönnettävistä veronhuojennuksista ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ Esityksessä ehdotetaan säädettäväksi laki valtion
LisätiedotLiite Lii nro 2/17.11.2004 66 Muutettu 19.10.2005 75
Liite Lii nro 2/17.11.2004 66 Muutettu 19.10.2005 75 VENEPAIKKOJEN VUOKRAUSSÄÄNNÖT, PIENVENESATAMASÄÄNNÖT JA KARTAT Muutettu 19.10.2005 75 Hyväksytty liikuntalautakunnassa 17.11.2004 66 KIRKKONUMMEN KUNNAN
LisätiedotESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ
HE 15/2003 vp Hallituksen esitys Eduskunnalle laiksi maatalousyrittäjien lomituspalvelulain 26 ja 28 :n muuttamisesta ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ Esityksessä ehdotetaan muutettavaksi maatalousyrittäjien
LisätiedotHelsingin kaupunki Pöytäkirja 23/2011 1 (7) Kiinteistölautakunta To/8 15.12.2011
Helsingin kaupunki Pöytäkirja 23/2011 1 (7) 668 Kiinteistöjen ostaminen Östersundomista (Östersundom, 91-442-1-145, 91-442-1-154) HEL 2011-009034 T 10 01 00 Kiinteistökartta L7 T1, Rödje-Fantsin tie 7
LisätiedotLait ovat tarkoitetut tulemaan voimaan päivänä tammikuuta 1993.
1992 vp - HE 247 Hallituksen esitys Eduskunnalle laeiksi opintotukilain :n ja korkeakouluopiskelijoiden opintotuesta annetun lain muuttamisesta ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ Esityksessä ehdotetaan opintotuen
LisätiedotY-tunnus 0196833-9 Kotipaikka Helsinki Osoite Tammasaarenlaituri 3, 00180 Helsinki
Epävirallinen käännös SULAUTUMISSUUNNITELMA 1. SULAUTUMISEEN OSALLISTUVAT YHTIÖT 2. SULAUTUMINEN Veritas keskinäinen vahinkovakuutusyhtiö (jäljempänä Veritas Vahinkovakuutus ) Y-tunnus 0196833-9 Kotipaikka
LisätiedotHINNASTO KIINTEISTÖTOIMITUKSET 2016
HINNASTO KIINTEISTÖTOIMITUKSET 2016 Kiinteistötoimitusmaksu muodostuu keskimäärin seuraavasti: Noin 20 % toimituksen valmistelu ja arkistotutkimukset Noin 30 % toimituskokoukset ja maastotyöt Noin 50 %
LisätiedotEtappi 02. Hulluksen metsä Framnäsin rustholli puolustusvarusteita
Etappi 02. Hulluksen metsä Framnäsin rustholli puolustusvarusteita Kulkiessaan Masalantieltä polun ensimmäiseltä etapilta Framnäsin puistotietä pitkin luoteeseen huomaa kävelytien vievän ylös puistomaiselle
LisätiedotTästä kaikki lähti: Rajakauppa ja väestön liikkuminen itärajan yli. Pielisen Karjalan V Tulevaisuusfoorumi 6.11.2012 Lieksa, FL Asko Saarelainen
Tästä kaikki lähti: Rajakauppa ja väestön liikkuminen itärajan yli Lieksasta itään johtava suunta on ollut merkittävä kauppareitti vuosisatojen ajan. Karjalaisten ja venäläisten kauppatie Laatokalta Pielisen
LisätiedotYksityistielain keskeinen sisältö
Yksityistielain keskeinen sisältö 1 LUKU Yleisiä säännöksiä 1-7a 2 LUKU Tieoikeus sekä muut tienpitoa ja tien käyttöä varten tarvittavat oikeudet 8-21 Yksityistielain soveltamisala Ei julkisen vallan ylläpitämät
LisätiedotSISÄLLYS. N:o 1367. Laki. nimikirjalain 4 ja 9 :n muuttamisesta. Annettu Helsingissä 30 päivänä joulukuuta 1999
SUOMEN SÄÄDÖSKOKOELMA 1999 Julkaistu Helsingissä 31 päivänä joulukuuta 1999 N:o 1367 1378 SISÄLLYS N:o Sivu 1367 Laki nimikirjalain 4 ja 9 :n muuttamisesta... 3631 1368 Laki kansaneläkelain muuttamisesta...
LisätiedotYHTEISMETSÄ OMISTUSMUOTONA
YHTEISMETSÄ OMISTUSMUOTONA Nurmes 13.3.2015 Sakari Tikka Yhteismetsä on tilojen yhteinen metsäalue Yhteismetsä on tilojen yhteinen alue, joka on tarkoitettu kestävän metsätalouden harjoittamiseen osakastilojen
LisätiedotKONE OYJ:N OPTIO-OIKEUKSIEN 2015 EHDOT
1 KONE OYJ:N OPTIO-OIKEUKSIEN 2015 EHDOT KONE Oyj:n hallitus on yhtiökokoukselta 1.3.2010 saamansa valtuutuksen perusteella päättänyt 18.12.2014 optio-oikeuksien antamisesta KONE Oyj:n (yhtiö) ja sen tytäryhtiöiden
LisätiedotMAANVUOKRASOPIMUS. 1.1 Sopijapuolet Vuokranantaja: Raahen kaupunki, ly-tunnus 1791817-6 PL 62, 92101 Raahe
MAANVUOKRASOPIMUS Liite 4 1. JOHDANTO 1.1 Sopijapuolet Vuokranantaja: Raahen kaupunki, ly-tunnus 1791817-6 PL 62, 92101 Raahe Vuokralainen: SF-Caravan Lohenpyrstö Ry Haapatie 24, 92140 Pattijoki Vuokralainen
LisätiedotLahjoitusmaatalonpojat Vanhassa Suomessa ja Viipurin lääl. äänissä. FL Riikka Myllys,, 18.4.2009
Lahjoitusmaatalonpojat Vanhassa Suomessa ja Viipurin lääl äänissä FL Riikka Myllys,, 18.4.2009 Yleistä lahjoitusmaajärjestelm rjestelmästä Lahjoituksen omistajalla oli oikeus pitää alueen verotuloja Ensimmäiset
LisätiedotLTYHY ry SÄÄNNÖT s. 1 (5)
LTYHY ry SÄÄNNÖT s. 1 (5) LAPPEENRANNAN TEKNILLISEN YLIOPISTON HENKILÖKUNTAYHDISTYS RY SÄÄNNÖT 1 Nimi ja kotipaikka Yhdistyksen nimenä on Lappeenrannan teknillisen yliopiston henkilökuntayhdistys ry. Yhdistyksen
LisätiedotTECHNOPOLIS OYJ PÖRSSITIEDOTE 26.2.2009 klo 16.15
TECHNOPOLIS OYJ PÖRSSITIEDOTE 26.2.2009 klo 16.15 YHTIÖKOKOUSKUTSU Technopolis Oyj:n osakkeenomistajat kutsutaan varsinaiseen yhtiökokoukseen, joka pidetään torstaina 26.3.2009 klo 13.00 osoitteessa Elektroniikkatie
LisätiedotPolvelta Toiselle - messut 6.5.2016 ja 14.5.2016. Kuolinpesä metsän omistajana
Polvelta Toiselle - messut 6.5.2016 ja 14.5.2016 Kuolinpesä metsän omistajana Projektineuvoja Jorma Kyllönen Tietoinen metsänomistus -hanke 2 Kuolinpesä Puhekielessä perikunta Itsenäinen verotusobjekti,
LisätiedotTIIVISTELMÄ SEMINAARIA VARTEN TEHDYSTÄ MIELIPIDETUTKIMUKSESTA
Toimintakyky turvallisuuden johtamisessa -arvoseminaari Poliisiammattikorkeakoulu 10.10.014 Seminaarin järjestäjät: Poliisiammattikorkeakoulu, Maanpuolustuskorkeakoulun johtamisen ja sotilaspedagogiikan
LisätiedotLaki. EDUSKUNNAN VASTAUS 164/2012 vp. Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi varainsiirtoverolain. Asia. Valiokuntakäsittely.
EDUSKUNNAN VASTAUS 164/2012 vp Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi varainsiirtoverolain muuttamisesta Asia Hallitus on antanut eduskunnalle esityksensä laiksi varainsiirtoverolain muuttamisesta (HE
LisätiedotHAKEMUS 16.1 0.2007. Tarvittaessa lisätietoja asiassa antaa Jouni Puhakka, gsm 040-50 6363 8 tai jouni.puhakka@lindstro~ninvest.fi.
* Lindström v HAKEMUS C-?,!. "Q-$:j.,.c*,.g./ew- 16.1 0.2007 HELSINGIN KAUPUNGINHALLITUKSELLE Lindström Oy suunnittelee Konalassa osoitteessa Ristipellontie 14, Helsinki sijaitsevan palvelukeskuskiinteistönsä
LisätiedotKAUPAN KOHDE Noin 37,8 ha:n suuruinen määräala tilasta Hakomäki Kartta liitteenä.
Kaupunginhallitus 17.12.2018 liite nro 3 (1/8) KIINTEISTÖKAUPAN ESISOPIMUS MYYJÄ Finsilva Oyj, 1943058-8 PL 314, 33101 Tampere OSTAJA Äänekosken kaupunki, 2045520-5 Hallintokatu 4, Äänekoski KAUPAN KOHDE
LisätiedotComponenta Oyj:n optio oikeudet 2016
Sivu 1 / 5 Componenta Oyj:n optio oikeudet 2016 Componenta Oyj:n hallitus (hallitus) on päättänyt esittää 15.4.2016 kokoontuvalle Componenta Oyj:n (yhtiö) ylimääräiselle yhtiökokoukselle optio oikeuksien
LisätiedotEspoon kaupunki Pöytäkirja 57. 57 Omakotitonttien luovuttaminen omatoimiseen rakentamiseen vuonna 2015
01.06.2015 Sivu 1 / 1 2248/02.07.00/2015 57 Omakotitonttien luovuttaminen omatoimiseen rakentamiseen vuonna 2015 Valmistelijat / lisätiedot: Henry Laine, puh. 050 395 2151 etunimi.sukunimi@espoo.fi Päätösehdotus
LisätiedotKokouspöytäkirja 1/2016 Varsinainen yhtiökokous
Kokouspöytäkirja 1/2016 Varsinainen yhtiökokous Pöyry Oyj PL 4 (Jaakonkatu 3) FI-01621 Vantaa Finland Kotipaikka Vantaa, Finland Y-tunnus 1009321-2 Puh. +358 10 3311 Faksi +358 10 33 21816 E-mail: group@poyry.com
LisätiedotY-tunnus 0208852-8 Osoite: Kauppatie 109, 62200 Kauhava
Kh 22.2.2016 liite x 1/5 Asianumero MH 833/2016, 06.04.01 KAUPPAKIRJA KAUPAN OSAPUOLET Myyjä: Ostaja: Suomen valtio, Metsähallitus Kotipaikka Vantaa, Y-tunnus 0116726-7 Osoite: PL 94, 01301 VANTAA Kauhavan
LisätiedotKAUPPAKIRJA. Määräalalla tai tonteilla ei ole sellaisia rakennuksia, rakenteita tai laitteita, jotka olisivat kaupan kohteina.
LUONNOS 15.6.2016 KAUPPAKIRJA Myyjä: Finavia Oyj Y tunnus: 2302570 2 Lentäjäntie 3 / PL 50, 01531 VANTAA Ostaja: Lappeenrannan kaupunki Y tunnus: 0162193 3 PL 11, 53101 LAPPEENRANTA Taustaksi: Saimaan
LisätiedotSuomesta tulee itsenäinen valtio
Suomesta tulee itsenäinen valtio Venäjän valtakunta romahtaa ja Suomesta tulee itsenäinen valtio Venäjällä kansan tyytymättömyys tsaari Nikolai II:a kohtaan oli kasvanut koko 1900-luvun alun. Suurin osa
LisätiedotLuonnos 27.1.2016. Vuokrauskohde on osoitettu oheen liitetyllä kartalla (liite 1).
Osapuolet. Vuokranantaja Naantalin kaupunki, y-tunnus 0557-.. Vuokralainen Raision kaupunki, y-tunnus 008-5. Vuokrauskohde Naantalin kaupungin 5. kaupunginosan 6. korttelin tontilla nro sijaitsevan Kiinteistö
LisätiedotTalenom Oyj:n optio-oikeudet 2016 TALENOM OYJ:N OPTIO-OIKEUDET 2016
Sivu 1 / 5 TALENOM OYJ:N OPTIO-OIKEUDET 2016 Talenom Oyj:n (yhtiö) varsinainen yhtiökokous on 17.3.2016 päättänyt optio-oikeuksien antamisesta yhtiön hallituksen (hallitus) ehdotuksen 17.2.2016 mukaisesti
LisätiedotSÄÄNNÖT. Satakissa ry. Nimi ja kotipaikka. Tarkoitus ja toiminta. Jäsenyys
SÄÄNNÖT Satakissa ry Nimi ja kotipaikka 1 Yhdistyksen nimi on Satakissa ry, josta näissä säännöissä käytetään nimeä yhdistys ja sen kotipaikka on Porin kaupunki ja toimialueena koko Suomi. Yhdistyksen
LisätiedotSuurivaltaisin, Armollisin Keisari ja Suuriruhtinas!
1907. Edusk. Väst Esitys N:o 14. Suomen Eduskunnan alamainen vastaus Keisarillisen Majesteetin armolliseen esitykseen, joka koskee lakia työstä leipomoissa. Suurivaltaisin, Armollisin Keisari ja Suuriruhtinas!
LisätiedotSUOMEN SÄÄDÖSKOKOELMAN SOPIMUSSARJA ULKOVALTAIN KANSSA TEHDYT SOPIMUKSET
SUOMEN SÄÄDÖSKOKOELMAN SOPIMUSSARJA ULKOVALTAIN KANSSA TEHDYT SOPIMUKSET 2008 Julkaistu Helsingissä 31 päivänä joulukuuta 2008 N:o 126 127 SISÄLLYS N:o Sivu 126 Laki Pohjoismaiden välillä tulo- ja varallisuusveroja
Lisätiedot758/1989 Dokumentin versiot Viitetiedot På svenska Annettu Helsingissä 18 päivänä elokuuta 1989 Yhteisaluelaki Eduskunnan päätöksen mukaisesti
758/1989 Dokumentin versiot Viitetiedot På svenska Annettu Helsingissä 18 päivänä elokuuta 1989 Yhteisaluelaki Eduskunnan päätöksen mukaisesti säädetään: Yleisiä säännöksiä 1 Kiinteistöjen yhteisen alueen
LisätiedotHELSINGIN TAKSIAUTOILIJAT r.y.:n SÄÄNNÖT
HELSINGIN TAKSIAUTOILIJAT r.y.:n SÄÄNNÖT Vahvistettu 29.2.2012 Helsingin Taksiautoilijat r.y.:n SÄÄNNÖT 1 Yhdistyksen nimi on Helsingin Taksiautoilijat r.y. ja sen kotipaikka on Helsingin kaupunki. 2 Yhdistys
LisätiedotASUNTO OY SULKULAN HUVITUS, JYVÄSKYLÄ Ryytipolku 6 40520 Jyväskylä lainaosuus MYYNTIHINNASTO 22.4.2014 MUUTOKSET MAHDOLLISIA
Ryytipolku 6 40520 Jyväskylä lainaosuus MYYNTIHINNASTO 22.4.2014 vuokratontin Huoneisto- Pinta- Myynti- Pitkäaik. Velaton arvioitu Osake- Osake Asunto Krs tyyppi ala hinta lainaosuus hinta lunastusosuus
LisätiedotKaupunginhallitus 50 29.02.2016 Kaupunginvaltuusto 12 21.03.2016. Tonttien myynnin ja vuokraamisen ehdot
Kaupunginhallitus 50 29.02.2016 Kaupunginvaltuusto 12 21.03.2016 Tonttien myynnin ja vuokraamisen ehdot Khall 29.02.2016 50 (Valm. maankäyttöpäällikkö) Kaupungin hallintosäännössä 41 määrätään että Tekninen
Lisätiedoteq Oyj OPTIO-OHJELMA 2015
eq Oyj OPTIO-OHJELMA 2015 Varsinaisen yhtiökokouksen 25.3.2015 antaman valtuutuksen nojalla hallitus on päättänyt antaa hallituksen nimeämille eq-konsernin avainhenkilöille yhteensä enintään 2 000 000
LisätiedotKunnanhallitus ehdottaa, että kunnanvaltuusto päättää
Pohjois-Karjalan sairaanhoito- ja sosiaalipalvelujen kuntayhtymän purkaminen, Pohjois-Karjalan sosiaali- ja terveyspalvelujen kuntayhtymän (Siun sote) perussopimuksen muuttaminen ja näihin liittyvät järjestelyt
LisätiedotESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ
Hallituksen esitys Eduskunnalle laiksi Euroopan yhteisön maidon ja maitotuotteiden kiintiöjärjestelmän täytäntöönpanosta annetun lain 6 ja :n muuttamisesta ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ Esityksessä ehdotetaan
LisätiedotESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ PERUSTELUT
Hallituksen esitys Eduskunnalle laiksi Pallas- Yllästunturin kansallispuistosta annetun lain :n muuttamisesta Pallas-Yllästunturin kansallispuistosta annettuun lakiin ehdotetaan lisättäväksi säännös, jonka
LisätiedotSUOMEN SÄÄDÖSKOKOELMAN SOPIMUSSARJA ULKOVALTAIN KANSSA TEHDYT SOPIMUKSET
SUOMEN SÄÄDÖSKOKOELMAN SOPIMUSSARJA ULKOVALTAIN KANSSA TEHDYT SOPIMUKSET 2006 Julkaistu Helsingissä 30 päivänä lokakuuta 2006 N:o 78 81 SISÄLLYS N:o Sivu 78 Laki Viron kanssa tehdyn sosiaaliturvasopimuksen
LisätiedotESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ PERUSTELUT
Hallituksen esitys Eduskunnalle laiksi ajoneuvojen katsastusluvista annetun lain 5 ja 10 :n muuttamisesta Esityksessä ehdotetaan muutettavaksi ajoneuvojen katsastusluvista annettua lakia siten, että henkilö
Lisätiedot***I MIETINTÖLUONNOS
EUROOPAN PARLAMENTTI 2009-2014 Kansalaisvapauksien sekä oikeus- ja sisäasioiden valiokunta 12.7.2010 2010/0137(COD) ***I MIETINTÖLUONNOS ehdotuksesta Euroopan parlamentin ja neuvoston asetukseksi luettelon
LisätiedotSAVON KUITUVERKKO OY:N VALOKUITUVERKON OMISTAJUUDEN SIIRTO
1 ESITYS KUNTA/KUNNANHALLITUS SAVON KUITUVERKKO OY:N VALOKUITUVERKON OMISTAJUUDEN SIIRTO Savon Kuituverkko Oy on esittänyt Tuusniemen kunnan koolle kutsumassa osakaskokouksessa 23.9.2015 omistajakunnilleen
LisätiedotMetsämaan omistus 2011
Metsäntutkimuslaitos, Metsätilastollinen tietopalvelu METSÄTILASTOTIEDOTE 16/2013 Metsämaan omistus 2011 22.4.2013 Jussi Leppänen Yrjö Sevola Metsänomistajia 632 000 Suomalaiset omistavat metsää yksin
LisätiedotPATENTTI- JA REKISTERIHALLITUS Kaupparekisteri
YHTIÖJÄRJESTYS: Suurpellon jätehuolto Oy 30.11.2015 13:50:00 1(5) PATENTTI- JA REKISTERIHALLITUS Kaupparekisteri Yhtiöjärjestys päivältä 30.11.2015 Toiminimi: Suurpellon jätehuolto Oy Yritys- ja yhteisötunnus:
Lisätiedot1994 vp - HE 83 ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ
1994 vp - HE 83 Hallituksen esitys Eduskunnalle laeiksi Oulun yliopistosta ja Lappeenrannan teknillisestä korkeakoulusta annettujen lakien muuttamisesta ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ Esityksessä ehdotetaan
LisätiedotESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ
Hallituksen esitys Eduskunnalle laiksi vuokraasuntolainojen ja asumisoikeustalolainojen korkotuesta annetun lain muuttamisesta sekä laiksi vuokra-asuntojen korkotukilainalla rahoitetuista osaomistusasunnoista
LisätiedotVUOKRASOPIMUS Motonet-tavaratalon pysäköintialueen laajennusosa
VUOKRASOPIMUS Motonet-tavaratalon pysäköintialueen laajennusosa Vuokranantaja Vuokralainen Savonlinnan kaupunki y 0166906-4 jäljempänä kaupunki Olavinkatu 27 57130 Savonlinna BG-liikekiinteistöt Oy y 2191695-8
LisätiedotKIINTEISTÖKAUPAN ESISOPIMUS
KIINTEISTÖKAUPAN ESISOPIMUS Sopimusosapuolet Myyjä Saarijärven kaupunki (0176975-1) Sivulantie 11 Ostajat Timo Leppäaho ( ), omistusosuus ½ Hanna Leppäaho ( ), omistusosuus ½ Kolsantie 91 Kaupan kohde
LisätiedotMetsämaan omistus 2012. Pien- ja suuromistuksia entistä enemmän. Metsäntutkimuslaitos, Metsätilastollinen tietopalvelu METSÄTILASTOTIEDOTE 6/2014
Metsäntutkimuslaitos, Metsätilastollinen tietopalvelu METSÄTILASTOTIEDOTE 6/2014 Metsämaan omistus 2012 14.2.2014 Jussi Leppänen Yrjö Sevola Pien- ja suuromistuksia entistä enemmän Vuoden 2006 jälkeen
LisätiedotVuokrakohde vuokrataan vuokralaiselle antennimaston ja siihen liittyvän laitetilan/tilojen sijoittamiseksi ja käyttämiseksi kiinteistöllä.
MAANVUOKRASOPIMUS 1. Vuokranantaja Suonenjoen kaupunki PL 13 Y-tunnus: 0208061-4 77601 Suonenjoki 2. Vuokralainen Elisa Oyj PL 40 Y-tunnus 0116510-6 00061 ELISA 3. Vuokrakohde Sopimuksen liitteenä (liite
Lisätiedot1 (6) Jokainen yksi Merkintäoikeus oikeuttaa merkitsemään yhden Antiosakkeen.
1 (6) OSAKEANNIN EHDOT Suominen Yhtymän ylimääräinen yhtiökokous valtuutti Yhtiön hallituksen päättämään enintään 30 000 000 uuden osakkeen antamisesta yhdessä tai useammassa maksullisessa osakeannissa.
LisätiedotKORVAUKSET. m Korvaukset on käsiteltävä viran puolesta m Täyden korvauksen periaate m Käypä hinta ennen lunastusta olleen tilanteen mukaan
KORVAUKSET 33 Maan luovuttamisesta sekä vahingosta, haitasta tai kustannuksista, jotka tähän lakiin perustuvasta toimenpiteestä aiheutuvat kiinteistön omistajalle, tieosakkaalle tai 10 :ssä tarkoitetun
LisätiedotNAANTALIN KAUPUNKI MAANVUOKRASOPIMUS 1 Lammasluoto. 1.2 Vuokralainen Naantalin purjehdusseura ry, y-tunnus 0638337-2, PL 57, 21101 Naantali.
NAANTALIN KAUPUNKI MAANVUOKRASOPIMUS 1 1 OSAPUOLET 1.1 Vuokranantaja Naantalin kaupunki, y-tunnus 0135457-2, Käsityöläiskatu 2, 21100 Naantali. 1.2 Vuokralainen Naantalin purjehdusseura ry, y-tunnus 0638337-2,
LisätiedotHallituksen esitys Kevasta annetun lain muuttamiseksi
LUONNOS 1 (8) Hallituksen esitys Kevasta annetun lain muuttamiseksi Esityksen pääasiallinen sisältö Esityksessä ehdotetaan muutettavaksi Kevasta annettua lakia siten, että itsehallintoalueet olisivat Kevan
LisätiedotHE kansallisen turvallisuuden huomioon ottamista alueiden käytössä ja kiinteistönomistuksissa koskevaksi lainsäädännöksi (HE 253/2018 vp.
HE kansallisen turvallisuuden huomioon ottamista alueiden käytössä ja kiinteistönomistuksissa koskevaksi lainsäädännöksi (HE 253/2018 vp.) Ympäristövaliokunta 29.1.2019 Hallitussihteeri Perttu Wasenius
LisätiedotHYVINKÄÄN MAAPOLITIIKASTA
HYVINKÄÄN MAAPOLITIIKASTA Kymppi-Moni Työpaja 15.2-16.2.2012 Marko Kankare kaupungingeodeetti HYVINKÄÄ KARTALLA HYVINKÄÄ (31.12.2011) Asukkaita 45 500 Pinta-ala 337 km2 Asemakaava-alue 3 100 ha osuus väestöstä
LisätiedotHE 170/1998 vp. Hallituksen esitys Eduskunnalle laeiksi tasavallan presidentin eläkeoikeudesta annetun lain 1 :n ja tuloverolain 87 :n muuttamisesta
HE 170/1998 vp Hallituksen esitys Eduskunnalle laeiksi tasavallan presidentin eläkeoikeudesta annetun lain 1 :n ja tuloverolain 87 :n muuttamisesta ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ Esityksessä ehdotetaan
LisätiedotHelsingin kaupunki Pöytäkirja 22/2011 1 (6) Kiinteistölautakunta To/6 01.12.2011
Helsingin kaupunki Pöytäkirja 22/2011 1 (6) 614 Kiinteistön ostaminen Östersundomista (Östersundom, 91-442-6-151) HEL 2011-008502 T 10 01 00 Kiinteistökartta M7 S2, Koivuniementie 20 Päätös Lautakunta
LisätiedotRintamalisät 22.04.2016
Rintamalisät 22.04.2016 Sisällysluettelo 1 Etuusohje... 1 1.1 Myöntämisedellytykset... 1 1.1.1 Määrä ja maksaminen... 1 1.1.2 Hakeminen ja alkamisajankohta... 1 1.2 Ylimääräinen rintamalisä... 2 1.2.1
LisätiedotNimi: Kiinteistö Oy Rauhan Ranta 6 Y-tunnus: 2145043-0 Osoite: c/o Holiday Club Resorts Oy, Hitsaajankatu 22, 00810 Helsinki
KIINTEISTÖN KAUPPAKIRJA 1 OSAPUOLET 1.1 Myyjä Nimi: Kiinteistö Oy Rauhan Ranta 6 Y-tunnus: 2145043-0 Osoite: c/o Holiday Club Resorts Oy, Hitsaajankatu 22, 00810 Helsinki ("Myyjä") 1.2 Ostaja Nimi: Eläkevakuutusosakeyhtiö
LisätiedotNEXSTIM OYJ / SITOUTTAVA OSAKEPALKKIOJÄRJESTELMÄ 2016 NEXSTIM OYJ SITOUTTAVAN OSAKEPALKKIOJÄRJESTELMÄN 2016 EHDOT
Sivu 1/5 NEXSTIM OYJ SITOUTTAVAN OSAKEPALKKIOJÄRJESTELMÄN 2016 EHDOT Nexstim Oyj:n nimitysvaliokunta on päättänyt esittää Nexstim Oyj:n (Yhtiön) varsinaiselle yhtiökokoukselle, joka pidetään 31.3.2016,
LisätiedotPÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ
Hallituksen esitys Eduskunnalle laiksi Euroopan yhteisön maidon ja maitotuotteiden kiintiöjärjestelmän täytäntöönpanosta annetun lain 6 ja 8 :n muuttamisesta ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ Esityksessä
LisätiedotJäämistöoikeuden laskennallisten ongelmien kurssi 2013
Jäämistöoikeuden laskennallisten ongelmien kurssi 2013 Loppukuulustelu II 8.5.2013 Mallivastaukset Tehtävä 1 Tapauksessa piti laskea rintaperillisten lakiosat ja selvittää, mitä kunkin lakiosasta vielä
LisätiedotLiite 6 Kaupunginhallitus 2.5.2016
MAANVUOKRASOPIMUS Allekirjoittaneet ovat tänään tehneet seuraavan maanvuokrasopimuksen, joka korvaa sopimusosapuolten 28.10.2013 allekirjoittaman maanvuokrasopimuksen. Vuokranantaja Ulvilan kaupunki (0204910-7)
LisätiedotYhteismetsän hallinto
LAAJENEVAT JA KEHITTYVÄT YHTEISMETSÄT Koulutusprojekti 2012-2014 PEREHDYTYSAINEISTO 1/2013 Yhteismetsän hallinto Perehdytysaineisto yhteismetsien avainhenkilöille 14.2.2014 Kemijärven, Kuusamon, Posion
LisätiedotPatentti- ja rekisterihallitus on hyväksynyt Rovaniemen Osakesäästäjät ry:n yhdistysrekisteriin 12.10.1999 rekisterinumerolla 177444.
Patentti- ja rekisterihallitus on hyväksynyt Rovaniemen Osakesäästäjät ry:n yhdistysrekisteriin 12.10.1999 rekisterinumerolla 177444. 30.3.2009 muutettujen sääntöjen pykälät on hyväksytty yhdistysrekisterissä
Lisätiedot1(5) 23 km Särmö, siirtyvät
1(5) 23 km Särmö, siirtyvät KESÄMAJAN MAANVUOKRASOPIMUS 1 VUOKRANANTAJA 2 VUOKRAMIES 3 VUOKRAUSKOHDE 4 KÄYTTÖTARKOITUS 5 VUOKRA-AIKA 6 VUOKRA JA MUUT MAKSUT Särkiniemen mökkiläiset ry Helsinki, Lauttasaaressa
LisätiedotEsityksessä ehdotetaan, että yhtiöveron hyvityksestä annettuun lakiin tehdään muutokset, jotka johtuvat siitä, että yhteisöjen tuloveroprosentti
1991 vp - HE 64 Hallituksen esitys Eduskunnalle laeiksi yhtiöveron hyvityksestä annetun lain sekä elinkeinotulon verottamisesta annetun lain muuttamisesta annetun lain voimaantulosäännöksen muuttamisesta
LisätiedotKuopion matkailu tilastojen valossa VUONNA 2018
Kuopion matkailu tilastojen valossa VUONNA 2018 Lähde: Tilastokeskus. Visiittori.fi. Tilastopalvelu Rudolf. HUOM. Tilastokeskuksen tilastoinnin piiriin kuuluvat majoitusliikkeet, joissa on vähintään 20
LisätiedotLokakuun matkailutilastoissa luodaan katsaus koko pääkaupunkiseutuun
Pekka Mustonen Lokakuun matkailutilastoissa luodaan katsaus koko pääkaupunkiseutuun Helsingin matkailutilastojen kuukausittaista kehitystä kuvaava artikkelisarja keskittyy tällä kertaa lokakuun matkailulukuihin
LisätiedotLAPPEENRANNAN KAUPUNKI / CITYCON FINLAND OYJ MAANKÄYTTÖSOPIMUS- JA ESIKAUPPAKIRJALUONNOS
Osapuolet: 1. LAPPEENRANNAN KAUPUNKI, jäljempänä myös kaupunki PL 38, Villimiehenkatu 1, 53101 Lappeenranta Y-tunnus: 0162193-3 2. Kiinteistö Oy Lappeen Liikekeskus Y-tunnus: 0612151-6 c/o Corbel Oy, Laserkatu
Lisätiedot3 ERILLISEN ALUEEN TILAKSI MUODOSTAMINEN JA KIINTEISTÖÖN LIITTÄMINEN
1 (5) 3 ERILLISEN ALUEEN TILAKSI MUODOSTAMINEN JA KIINTEISTÖÖN LIITTÄMINEN 3.1 Yleistä... 2 3.2 Toimituksen vireilletulo... 2 3.3 Toimitusmiehet... 2 3.4 Asianosaiset... 2 3.5 Toimitusmenettely... 2 3.5.1
LisätiedotKOKKOLANSEUDUN KEHITYS OY:N OSAKKEIDEN KAUPPAA KOSKEVA KAUPPAKIRJA
KOKKOLANSEUDUN KEHITYS OY:N OSAKKEIDEN KAUPPAA KOSKEVA KAUPPAKIRJA 2 (5) 1 OSAPUOLET 1.1 Myyjä Kannuksen kaupunki (Y-tunnus: 0178455-6 ) 1.2 Ostaja Kokkolan kaupunki (Y-tunnus 0179377-8 ) 2 SOPIMUKSEN
LisätiedotTietoa merimiesten sosiaaliturvasta ja sairausvakuutuksesta
Tietoa merimiesten sosiaaliturvasta ja sairausvakuutuksesta Sisällys Yleistä..........................................1 Lippusääntö..................................1 Merimiehiin sovellettava EU-lainsäädäntö.......1
LisätiedotMaatalousvaliokunnan mietintö N:o 5 perustellusta päiväjärjestykseen siirtymisestä. edustaja J. Martikaisen tekemän välikysymyksen. Viipurin läänissä.
1907. V. M. Välikysymys lahjoitusmaaoloista. Maatalousvaliokunnan mietintö N:o 5 perustellusta päiväjärjestykseen siirtymisestä edustaja J. Martikaisen tekemän välikysymyksen johdosta, joka koskee lahjoitusmaaoloja
LisätiedotHelsinki, Lauttasaaressa Särkiniemen - Veijarivuoren asemakaavan mukaisen kesämaja-alueen ulkopuolella olevan kesämajan(siirtyvä kesämaja)/korvaavaan
1(5) Särmö, siirtyvät kesämajat KESÄMAJAN MAANVUOKRASOPIMUS 1 VUOKRANANTAJA Särkiniemen mökkiläiset ry 2 VUOKRAMIES 3 VUOKRAUSKOHDE 4 KÄYTTÖTARKOITUS 5 VUOKRA-AIKA Helsinki, Lauttasaaressa Särkiniemen
LisätiedotPOSTI- JA LENNÄTINHALLITUKSEN KIERTOKIRJEKOKOELMA
POSTI- JA LENNÄTINHALLITUKSEN KIERTOKIRJEKOKOELMA 1955 N:o 88 N:o 88. Kiertokirje Eräiden valtion varoista suoritettavien eläkkeiden järjestelystä on annettu seuraavat säännökset ja määräykset: I. Laki
Lisätiedot1.2 Lainatulle pääomalle maksetaan vuosittainen kiinteä korko kohdassa 9 esitetyn mukaisesti.
Tiedot lainasta 1.1 Keskinäinen kiinteistöosakeyhtiö Finnoonportti (Y-tunnus 2611697-6) (jäljempänä Projektikumppani ) tarjoaa Joukon Voima Oy:n (jäljempänä Lainanjärjestäjä ) palvelussa rahoittajille
LisätiedotKansanhuoltolautakunnille
KANS ANHUOLTOMINISTERIÖ. Helsingissä 10 p:nä heinäkuuta 1942. Kiertokirje N:o 202. Kansanhuoltolautakunnille kananmunien hankintaliikkeille. ja Kananmunien säännöstely: Valtioneuvosto on 9/7-42 antanut
LisätiedotLuottotappioiden kotvaamista koskevan sitoumuksen piirissä olevien luottojen enimmäismäärä. Yleistä. HE 200/1997 vp
HE 200/1997 vp Hallituksen esitys Eduskunnalle laiksi Kera Oy -nimisestä osakeyhtiöstä annetun lain muuttamisesta ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ Esityksessä ehdotetaan muutettavaksi Kera Oy -nimisestä
Lisätiedot