Lahjoitusmaatalonpojat Vanhassa Suomessa ja Viipurin lääl. äänissä. FL Riikka Myllys,,

Koko: px

Aloita esitys sivulta:

Download "Lahjoitusmaatalonpojat Vanhassa Suomessa ja Viipurin lääl. äänissä. FL Riikka Myllys,, 18.4.2009"

Pirjo Mattila
8 vuotta sitten
Katselukertoja:

1 Lahjoitusmaatalonpojat Vanhassa Suomessa ja Viipurin lääl äänissä FL Riikka Myllys,,

2 Yleistä lahjoitusmaajärjestelm rjestelmästä Lahjoituksen omistajalla oli oikeus pitää alueen verotuloja Ensimmäiset iset lahjoitusmaat eli donaatiot luovutettiin 1710-luvulla Donaatioita annettiin erityisesti 1720-luvulla Lahjoitusmaajärjestelm rjestelmä vakiintui alueelle ja 1880-luvuille saakka

luovutettiin 1710-luvulla Donaatioita annettiin erityisesti 1720-luvulla

3 Lahjoitusmaaisänn nnät Ensimmäiset iset lahjoitusmaaisänn nnät t eli donataarit olivat talouden ja hallinnon alan ansioituneita virkamiehiä ja sotapää äälliköitä Donaatiot korvasivat aluksi osan palkkatuloa Vanhan Suomen lahjoitusmaita luovutettiin merkittäville venäläisille aatelissuvuille Donaatioilla oli omistajilleen lähinnl hinnä symbolista arvoa

korvasivat aluksi osan palkkatuloa Vanhan Suomen lahjoitusmaita luovutettiin

4 Lahjoitusmaakaupat Vanhan Suomen donaatioita ryhdyttiin kauppaamaan 1700-luvun jälkipuoliskollaj Omistajiksi alempaan aateliin kuuluvia, esimerkiksi sotilassukuja Kun porvaristo sai oikeuden omistaa maata, he kiinnostuivat Vanhan Suomen maaomaisuudesta Lahjoitusmaakauppoja myös s 1800-luvulla

esimerkiksi sotilassukuja Kun porvaristo sai oikeuden omistaa maata, he

5 Lahjoitusmaat Lahjoitusmaat käsittivk sittivät t merkittävän n osan Vanhasta Suomesta Suurin osa alueen asukkaista oli kuitenkin kruununtalonpoikia Lahjoitus saattoi käsittk sittää muutamia kyliä,, koko pitäjän n tai ulottua useampaan pitäjää ään

kuitenkin kruununtalonpoikia Lahjoitus saattoi käsittk sittää

6 Lahjoitusmaiden asukkaat Lahjoitusmaaomistajan palkkaamat henkilöt valvoivat donaation alustalaisia Lahjoitusmaatalonpoikien velvollisuudet: verot, päivätyöt t ja kyyditykset Lahjoitusmaatalonpojat eivät t olleet maaorjia Alustalaisten ja donaation edustajien erilaiset näkemykset esim. taloudesta ja yhteisen kielen puuttuminen aiheuttivat konflikteja

Lahjoitusmaatalonpojat eivät t olleet maaorjia Alustalaisten ja donaation edustajien

7 Tyytymätt ttömyys verotukseen Lahjoitusmaatalonpoikien verorasitus oli suurempi kuin kruununtalonpoikien Veronmaksu koettiin epämiellytt miellyttävänä rasitteena, koska se vaikeutti talonpoikien hyvinvointia Verot: raha- ja luontaistuoteveroja Luontaistuoteverot: esim. viljaa, heinää ää,, voita, kananmunia ja eläimi imiä

rasitteena, koska se vaikeutti talonpoikien hyvinvointia Verot: raha- ja

8 Tyytymätt ttömyys päivp ivätöihinihin Isänn nnän n valta konkretisoitui päivp ivätyöjärjestelmän myötä Päivätyöt t oli tehtävä donaation edustajan määräämänä ajankohtana Päivätyöt: t: hevos- ja jalkatyöpäivi iviä Työt t vaihtelivat vuodenaikojen mukaan Talonpojat työskenteliv skentelivät t esimerkiksi isäntiens ntiensä pelloilla, metsissä,, sahoilla, tiilitehtailla ja kivilouhimoilla

jalkatyöpäivi iviä Työt t vaihtelivat vuodenaikojen mukaan Talonpojat työskenteliv skentelivät t

9 Tyytymätt ttömyys päivp ivätöihinihin Kesäisin työpäiv ivä alkoi kello neljä ja pääp äättyi auringonlaskuun; talvella työskenneltiin aamuviidestä iltaseitsemää ään Päivätyöt t vaikeuttivat oman maanviljelyksen ja sivuelinkeinojen harjoittamista Päivätöihin ihin liittyi kova kuri, ja laiskottelusta, hitaasta ja huonosta työskentelyst skentelystä rangaistiin

t vaikeuttivat oman maanviljelyksen ja sivuelinkeinojen harjoittamista Päivätöihin ihin

10 Kyytivelvollisuus Talonpoikien velvollisuutena oli suorittaa ns. kaupunkimatka Lahjoitusmaan alustalaiset kuljettivat usein donaation elintarvikkeita ja halkoja Pietariin Kyydit saattoivat suuntautua myös s muihin kaupunkeihin kuten Käkisalmeen K ja Viipuriin Myös s kyytivelvollisuus koettiin ikävänä rasitteena

elintarvikkeita ja halkoja Pietariin Kyydit saattoivat suuntautua myös s

11 Siirtyminen kontrahtikäyt ytäntöön Verotus pohjautui 1700-luvun jälkipuoliskolle j asti vuoden 1734 revisioon Donataarit ryhtyivät t vaatimaan alustalaisilta kontrahteja, jotka sisälsiv lsivät t uudet veroehdot Kontrahdeissa vaadittiin aiempaa enemmän päivätöitä,, eivätk tkä talonpojat halunneet suostua isäntien vaateisiin Kontrahtikiistat aiheuttivat talonpoikaisvastarintaa useilla donaatioilla

uudet veroehdot Kontrahdeissa vaadittiin aiempaa enemmän päivätöitä,, eivätk tkä talonpojat

12 Kontrahtikiistat Kontrahdit aiheuttivat levottomuuksia useilla Karjalankannaksen donaatioilla sekä Salmissa ja Virolahdella Kontrahtikiistat olivat yleisiä 1700-luvun lopussa ja 1800-luvun alussa Valkjärven Veikkolan donaation talonpoikien taistelu kontrahteja vastaan pääp äätyi alustalaisten voitoksi

Kontrahtikiistat olivat yleisiä 1700-luvun lopussa ja 1800-luvun alussa

13 Talonpoikaisvastarinta Donaatioiden alustalaiset hangoittelivat lahjoitusmaajärjestelm rjestelmää vastaan sekä luvulla että 1800-luvulla Vastarinta kärjistyi k vuoden 1826 jälkeen j Protestoinnin taustalla oli vuoden 1826 lahjoitusmaaukaasi, joka lisäsi si isäntien valtaa Lahjoitusmaaisänn nnät t saivat pääp äättää verotuksesta ja vaatia alustalaisilta jälleen j kontrahteja

jälkeen j Protestoinnin taustalla oli vuoden 1826 lahjoitusmaaukaasi, joka lisäsi si isäntien

14 Lahjoitusmaaukaasi Lahjoitusmaaukaasiin sisältyi 10 vuoden siirtymäaika Jo siirtymäkaudella donataarit pyrkivät t lisää äämään valtaansa Monet talonpojat joutuivat hääh äädetyiksi verorästien, luvattoman kaskemisen tai huonon tilanhoidon vuoksi Isänn nnät t yrittivät t lisätä veroja ja päivp ivätöitä jo siirtymäkaudella

joutuivat hääh äädetyiksi verorästien, luvattoman kaskemisen tai huonon

15 Vastarinta Salmissa 1800-luvulla Salmin lahjoitusmaatalonpojat ja virkamiehet ottivat yhteen useita kertoja 1810-luvulla Turvautuminen väkivaltaan v puolin ja toisin Lahjoitusmaaukaasi vuodelta 1826 lisäsi si väkivaltaisuuksia Maaliskuussa 1831 mellakointia verorästej stejä ulosmitatessa Suoranainen kapina elokuussa 1831

toisin Lahjoitusmaaukaasi vuodelta 1826 lisäsi si väkivaltaisuuksia Maaliskuussa

16 Salmin kapina elokuussa 1831 Väkivaltaisin talonpoikaislevottomuus lahjoitusmailla Pitäjän n asukkaat polttivat elävält ltä nimismiehen ja pahoinpitelivät t useita virkamiehiä Lunkulansaaren Lehonnenän ja Grosnoin karanteenialueella lähelll hellä Virtelän kylää Kapinasta langetettiin ankarat tuomiot

pahoinpitelivät t useita virkamiehiä Lunkulansaaren Lehonnenän ja Grosnoin

17 Salmin kapinasta tuomitut Kapinasta langetettiin ankarat rangaistukset Keisari armahti kuolemantuomitut Kuolemantuomitut pakkotöihin Siperiaan, Kronstadtiin tai Viaporiin Tuomio Kuoleman- tuomio Työvankeus vankeus- tuomio Raippa- rangaistus Vesileipä- vankeus Määrä Yhteensä 148

Kronstadtiin tai Viaporiin Tuomio Kuoleman- tuomio Työvankeus vankeus-

18 Salmin kapinasta tuomitut Tuomiot jakaantuivat 17 Salmin kylää ään Eniten tuomittuja Miinalasta: 39 Myös Varpaseläst stä,, Kirkkojoelta, Karkusta ja Räimälästä oli paljon tuomittuja Tuomittujen joukossa nuoria, aikuisia ja vanhuksia Kapinaan osallistui useasta perheestä moni sukupolvi

Karkusta ja Räimälästä oli paljon tuomittuja Tuomittujen joukossa

19 Talonpoikaisvastarinta Valkjärvell rvellä Blandovin lahjoitusmaakaudella protestointi oli yleistä Talonpojat kieltäytyiv ytyivät t suostumasta Taubilan kontrahtiin 1800-luvun alussa Seurauksena yhteenottoja, jotka tulkittiin kapinoinniksi Tapausten käsittely k kesti oikeudessa vuosia, lopulta talonpojat armahdettiin

kontrahtiin 1800-luvun alussa Seurauksena yhteenottoja, jotka tulkittiin

20 Talonpoikaisvastarinta Valkjärvell rvellä Valkjärvell rvellä useita yhteenottoja elokuussa 1837 Levottomuuksia Nirkkolan,, Nurmijärven, rven, Puikkolan ja Tarpilan kylissä Puikkolan ja Tarpilan tapahtumat tulkittiin oikeudessa kapinaksi Kaksi kuolemantuomiota ja useita sakkorangaistuksia Karkealan, Kyllästil stilän, Puikkolan ja Tarpilan kyläläisille Tuomittujen joukossa myös s naisia ja tyttäri riä

tapahtumat tulkittiin oikeudessa kapinaksi Kaksi kuolemantuomiota ja useita sakkorangaistuksia

Samankaltaiset tiedostot

Mauno Koskinen KEISARIEN JA KEISARINNOJEN LAHJOITUSMAA-AIKA. Vanha Suomi

Mauno Koskinen KEISARIEN JA KEISARINNOJEN LAHJOITUSMAA-AIKA Vanha Suomi Vaskela oli venäläisten lahjoitusmaaisäntien komennossa vuodesta 1713 vuoteen 1880. Viimeisin ja luotettavin lahjoitusmaa-aikaa kuvaava