Kehittämissuunnitelma hankkeeseen MMM029:00/

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Kehittämissuunnitelma hankkeeseen MMM029:00/2003 19.10.2004"

Transkriptio

1 Julkisen tutkimustiedon hallinnan kehittäminen maa- ja metsätalousministeriön hallinnonalalla Kehittämissuunnitelma hankkeeseen MMM029:00/ ryhmä Puheenjohtaja Pääsihteeri Markku Järvenpää MMM Tietopalvelupäällikkö Hannele Anttila, MMM Viestintäjohtaja Ben Rydman, KTTK Erikoissuunnittelija Jarmo Saarikko, Metla Sihteeri Liisa Siipilehto, Viikin tiedekirjasto, HY

2 MAA- JA METSÄTALOUSMINISTERIÖ Kehittämissuunnitelma (17) Sisällysluettelo 1. JOHDANTO Hankkeen tausta Hankkeen tavoitteet Hankkeen tehtävät Hankkeen organisointi Projektiryhmän työskentely Projektin organisointi (määräaikainen 10/2003-3/2005) Projektin ohjausryhmä Projektiryhmä Alatyöryhmät Yhteydet muihin hankkeisiin TOIMINTAOHJELMA Matri-yhteistyöverkon määrittely pysyväksi yhteistyömuodoksi Matri-yhteistyön tavoitteet MMM:n intressit Hallinnonalan organisaatioiden intressit: Viikin tiedekirjaston intressit: Matri-yhteistyön tehtävät Pysyvän Matri-yhteistyön organisointi Matri-yhteistyöryhmä Matri-verkosto keskustelufoorumi Rahoitusmalli Nykyinen Matri-palvelusopimus Matri-rahoitusmallit Nykymalli Malli A Malli B Tulevaisuuden malleja Kommentteja Matri-tapaamisessa rahoitusmallia koskien: Yhteenveto ja työryhmän kommentit rahoitusmalleista Matrin tuotteistaminen Viikin tiedekirjaston Matri-tuotteet...11 Tuote 1 FAO-kokoelma...11 Tuote 2 FAO:oon liittyvät kansainväliset tietohuoltotehtävät...11 Tuote 3 EU:hun liittyvät kansainväliset tietohuoltotehtävät...11 Tuote 4 eviikki-tietokanta...12 Tuote 5 AgriForest-sanasto...12 Tuote 6 Matri-yhteistyön koordinointi...12 Tuote 7 Kirjastopalveluiden VIP-sopimukset...12 Tuote 8 NOVA-yliopiston piirissä tehtävä yhteistyö...12 Tuote 9 Yliopistokirjastojen kansallisen yhteistyön hyödyntäminen Toiminnan tiivistäminen...12 Toiminnan tuotteistaminen (ei tärkeysjärjestyksessä)...13 Hinnoittelu...13 Tuotepaketit Alatyöryhmät ryhmän ehdottamien alatyöryhmien perustaminen ja toiminta työryhmän ehdottamat alatyöryhmät ja niiden tulostavoitteet: Elektronisten aineistojen hankinta (mm. FinELib)...14 Tulostavoitteet: Tutkimustiedon välitys...15 Tulostavoitteet: Asiasanastot ja tietosisällön kuvailu (metatietojen hallinta)...16 Tulostavoitteet: Virtuaalikirjastot, portaalit ja kansainvälinen yhteistyö...17 Tulostavoitteet:...17

3 MAA- JA METSÄTALOUSMINISTERIÖ Kehittämissuunnitelma (17) 1. Johdanto 1.1. Hankkeen tausta Matri-yhteistyö on maa- ja metsätalousministeriön (MMM) ja Helsingin yliopiston Viikin tiedekirjaston välinen sopimus yhteistyöstä, jossa Viikin tiedekirjasto hoitaa osan MMM:n tietotuesta sopimuksen mukaan. Matri-yhteistyö on jatkunut katkeamatta jo vuodesta 1993 MMM:n määrärahaturvin aloitetusta projektista lähtien. Matri-yhteistyön tavoitteena on tehostaa julkisen tutkimustiedon saatavuutta ja käytettävyyttä Matri-toimialoilla, joita ovat maatalous ja maaseutu, elintarvike- ja ravitsemus, kotitalous ja kuluttaja, ympäristö, metsä ja puu. Matri edistää yhteistyötä ja verkostoitumista sekä kansallisella että kansainvälisellä tasolla. Keväällä 2003 Viikin tiedekirjasto teki Matri-yhteistyön puitteissa kartoituksen ministeriön toimeksiannosta MMM:n hallinnonalan tiedonhallinnan tilan selvittämiseksi. Selvityksen perusteella todettiin tarpeelliseksi asettaa tämä Julkisen tutkimustiedon hallinnan kehittäminen MMM:n hallinnonalalla -kehityshanke. Kehityshankkeessa seurataan ja otetaan huomioon hallinnonalan verkkopalveluiden kehittämistä koskevat hankkeet ja suunnitelmat. MMM:n hallinnonalan ja ministeriön tehtäviä hoitavista organisaatioista käytetään tässä asiakirjassa lyhennettyä termiä Matri-organisaatiot Hankkeen tavoitteet Hankkeen tavoitteena on kartoittaa ja luoda julkisen tutkimustiedon hallinnan kehittämiseen osapuolten yhteisesti hyväksymiä ohjeita, suosituksia, työkaluja ja standardeja Matriorganisaatioille. Hankkeen tavoitteena on: edistää maatalous-, elintarvike-, ravitsemus-, kotitalous-, maaseutu-, ympäristö- ja metsäalojen julkisesti käytettävissä olevan tutkimustiedon saatavuutta ja käytettävyyttä tukea mahdollisimman hyvin Matri-organisaatioiden tiedonhallinnan toimintaprosesseja sekä yhteistyötä ja avoimuutta eri osapuolten kesken tuoda hyötyä ja resurssisäästöjä mukana oleville osapuolille mm. päällekkäisen työn välttämisellä muodostaa pysyvä yhteistyömuoto Matri-verkostona hallinnonalan organisaatioille ottaa huomioon hallinnonalan verkkopalveluiden kehittämistä koskevat hankkeet ja suunnitelmat 1.3. Hankkeen tehtävät Hankkeen tehtäviksi määriteltiin: 1. Tehdä kehittämissuunnitelma mennessä ja hyväksyttää se ohjausryhmällä mennessä. Kehittämissuunnitelmaan sisältyy Matri-yhteistyöverkon määrittely pysyväksi yhteistyömuodoksi, joka koskee yhteistyön tavoitteita, tehtäviä, organisointia ja rahoitusmallia.

4 MAA- JA METSÄTALOUSMINISTERIÖ Kehittämissuunnitelma (17) Kehittämissuunnitelmassa raportoidaan Viikin tiedekirjaston MMM:n hallinnonalan tiedonhallinnasta tekemän kartoituksen tulokset. Tätä täydennetään projektiryhmän toimesta konsultille tehtäväksi annetulla tietojärjestelmien kartoituksen lisäselvityksestä saaduilla tiedoilla (LIITE). Suunnitelmassa määritellään myös koko hankkeen resurssitarpeet. 2. Kehittämissuunnitelmaan sisältyen kartoitetaan keskeiset julkisen tutkimustiedon hallinnan kehittämiskohteet MMM:n hallinnonalalla 3. Määritellään tiedonhallinnan työkalut tai kohteet, joiden kehittämiseen perustetaan työryhmät ja tehdään esitykset työryhmien perustamisesta eri aiheryhmille Hankkeen alatyöryhmien työskentely alkaa huhtikuussa Vuonna 2005 valmistuvat kehittämistehtävien mukaan ohjeet ja standardit, jotka voidaan tarvittaessa ottaa huomioon organisaatioiden toimintasuunnitelmissa vuodelle Hankkeen organisointi Projektiryhmän työskentely Projektiryhmä kokoontui kymmenen kertaa ( , , , , , , , , ja ). Yhdessä kokouksessa asiantuntijana oli Maj-Lis Aaltonen MITietorakenteet Oy:stä ja toisessa neuvotteleva virkamies Risto Yrjönen. Jarmo Saarikko perusti projektille kansion Metlan www-palveluun. Kansioon kautta tallennettiin ja jaettiin ryhmän pöytäkirjat ja raportit. Käyttöoikeus määriteltiin projektiryhmään osallistuville henkilöille Projektin organisointi (määräaikainen 10/2003-3/2005) Hanketta asetettaessa sovittiin, että hankkeen ohjausryhmänä toimivat Matri-yhteistyöverkon edustajat ilman virallista tiettyjen henkilöiden asettamista tehtävään. Puheenjohtajana on toiminut Risto Yrjönen (MMM) ja sihteerinä Liisa Siipilehto (Viikin tiedekirjasto). ( Tässä kokoonpanossa ohjausryhmä kokoontui kolme kertaa vuonna 2003 ( , ja ). Työn edetessä projektiryhmä tuli siihen tulokseen, että esimerkiksi rahoitusmallin uudistamista varten tarvitaan organisaatioista ohjausryhmään henkilöitä, joilla on päätösvaltaa sovittaessa mm. rahoituksesta. Projektiryhmä ehdotti uuteen ohjausryhmään tutkimusjohtajia tai vastaavia henkilöitä tietyistä hallinnonalan tutkimustietoa tuottavista ja sitä hallinnoivista organisaatioista. 1. Projektin ohjausryhmä Neuvotteleva virkamies Risto Yrjönen, MMM (ohjausryhmän puheenjohtaja) kutsuu uuden ohjausryhmän maaliskuussa Ohjausryhmän jäsenet ovat puheenjohtajan lisäksi Mikael Hilden (SYKE), Jari Hynynen (Metla), Markku Järvenpää (MMM), Ilkka P. Laurila (MTT), Heli Myllys (Viikin tiedekirjasto), Vesa Myllys (EELA), Lena Söderholm-Tana (RKTL). Sihteerinä toimii Liisa Siipilehto (Viikin tiedekirjasto).

5 MAA- JA METSÄTALOUSMINISTERIÖ Kehittämissuunnitelma (17) 2. Projektiryhmä Pääsihteeri Markku Järvenpää MMM (puheenjohtaja) Tietopalvelupäällikkö Hannele Anttila MMM Viestintäjohtaja Ben Rydman KTTK Erikoissuunnittelija Jarmo Saarikko Metla Tietoasiantuntija Liisa Siipilehto Viikin tiedekirjasto (sihteeri) 3. Alatyöryhmät Matri-yhteistyöryhmän jäseniä on pyydetty ilmoittamaan mahdollisia osallistujia alatyöryhmiin helmikuussa Tarvittaessa näihin ryhmiin voidaan kutsua lisää jäseniä. Ryhmät nimitetään maaliskuussa Kukin alatyöryhmä priorisoi sille annetut tehtävät resurssiensa ja sidosryhmien tarpeiden mukaan. Työryhmään liittyvä kehittäminen pyritään tekemään virkatyönä kunkin osallistujan oman organisaation puitteissa. Alatyöryhmissä olisi hyvä olla keskimäärin 5 henkeä. Työryhmien koordinointityöhön tarvittaisiin palkattu asiantuntija. Asiantuntijatyöhön, selvitysten valmisteluun ja laadintaan, tiedotukseen, yhteydenpitoon, ryhmien tuotosten kommentointiin ja raporttien valmisteluun tällainen lisäresurssi olisi toivottavaa tuloksellisen työskentelyn saavuttamiseksi. Ryhmien tavoitteena on tuottaa toimeksiannon mukaan suosituksia ja ohjeita hallinnonalan organisaatioille mm. yhteistyön helpottamiseksi ja tehostamiseksi. Projektin toteuttamisessa tarvittavien työkalutyyppisten tiedonkeruu- ja hakusovellusten ja niihin liittyvien web-sivustojen suunnitteluun ja toteutukseen tarvitaan lisäresursseja. Tarkemmin alatyöryhmien tehtävistä ja tavoitteista luvussa Yhteydet muihin hankkeisiin Muita MMM:n hallinnonalan verkkopalvelujen kehittämiseen liittyviä hankkeita, joita tulee seurata hankkeen aikana: 1) Tietohallintopäällikköjen portaaliselvitys (yhteyshenkilö Risto Yrjönen, MMM) 2) Hallinnonalan portaali luonnonvara.fi (yhteyshenkilö Pekka Väisänen, MMM) 3) MMM:n verkkopalvelustrategia (yhteyshenkilö Anneli Kupari, MMM) 4) laatuketju (yhteyshenkilö Pekka Väisänen, MMM) 5) XML-sanastotyö (valtiovarainministeriö, TIKE) Julkisten verkkopalvelujen laatukriteeristöhanke (VM102:00/2003) tuottaa toukokuussa 2004 yleiset verkkopalvelujen laatukriteerit, joita tulisi pyrkiä noudattamaan myös Matri-yhteistyön puitteissa hallinnonalan organisaatioissa.

6 MAA- JA METSÄTALOUSMINISTERIÖ Kehittämissuunnitelma (17) Kirjastojen, arkistojen ja museoiden tietovarantojen yhteiskäyttö-mahdollisuuksia selvittänyt Kamut 2 hanke on julkistanut loppuraporttinsa ( Se sisältää selvitykset uusista teknologioista ja muistiorganisaatioiden tietovarantojen yhteiskäytön toteuttamismahdollisuuksista. Selvitykset osoittavat, että tietovarantojen yhteiskäytölle löytyy nykyteknologian avulla useita toteuttamismahdollisuuksia (mm. meta-dataformaatti, ontologia, portaaliratkaisut, tiedon haravointi, kokoelmien kuvailu). Kamut2-hanke tulee ottaa huomioon asiasanasto- ja metadatatyöryhmässä. Todettiin, että Matri-hanke ei ole näiden kanssa kilpaileva hanke vaan niitä täydentävä. Hankkeessa on myös mietittävä, miten yhteistyötä muiden yliopistokirjastojen kanssa tehdään. 2. Toimintaohjelma 2.1. Matri-yhteistyöverkon määrittely pysyväksi yhteistyömuodoksi Hankkeen tavoitteena on muodostaa pysyvä yhteistyömuoto Matri-verkostona hallinnonalan organisaatioille. Määrittely pysyväksi yhteistyömuodoksi sisältää yhteistyön tavoitteet, tehtävät, organisointi ja rahoitusmalli Matri-yhteistyön tavoitteet Matri on maa- ja metsätalousministeriön rahoituksella toteutettu yhteistyö, jonka tavoitteena on toimialan julkisen tutkimustiedon saatavuuden edistäminen ja käytön levittäminen kansallisella ja kansainvälisellä tasolla. n edetessä on ilmennyt, että maa- ja metsätalousministeriö ja toisaalta sen hallinnonalan organisaatiot painottavat hieman erilaisia intressejä Matri-yhteistyössä ja tiedonhallinnan kehittämisessä yleensä 1. MMM:n intressit keskitetty kansainvälinen tietohuoltotoiminta (esim. FAO-kokoelma, AGRIS, COAIM, FAO/WAICENT, EARDInfoSys+) kansallisella tasolla maa- ja metsätalousalan tutkimustieto, asiantuntijat, hankkeet ja julkaisut yhden luukun periaatteella eli kaikki tutkimustieto haettavissa yhdestä paikkaa, yhdellä haulla oman hallinnonalan tutkimustieto elektronisessa muodossa vapaasti saatavilla Internetissä kansainväliset prosessit, joissa tiedon hankinnan ja jakelun rooli on korostumassa (mm. MCPFE, UNFF, tilastot) 2. Hallinnonalan organisaatioiden intressit: pääsy lisensioituihin elektronisiin aineistoihin kirjastopalvelut edullisesti omien tutkimus- ja julkaisutietojen saattamien paremmin saavutettaviksi sekä kansallisesti että kansainvälisesti kiinnostus yhteisiin hakumahdollisuuksiin (standardit)

7 MAA- JA METSÄTALOUSMINISTERIÖ Kehittämissuunnitelma (17) 3. Viikin tiedekirjaston intressit: tavoitteena hoitaa MMM:n antamat kansainväliset tehtävät Matri-toimialojen kansallisen ja kansainvälisen tietohuollon koordinointi 2. ryhmän intressi pääsy lisensioituihin elektronisiin aineistoihin myös organisaation ulkopuolelta Viikin tiedekirjasto edistää eteenpäin valtakunnallisella tasolla yhteistyössä FinELib:n, sektoritutkimuslaitosten ja yliopiston kanssa Matri-yhteistyön tehtävät Yhteydenpitoperinne MMM:n hallinnonalalla on "Matrin mittainen" vuodesta Yhteistyöverkkoa on tarvittu ja tarvitaan edelleen tiedonlähteistä tiedottamiseen, palvelujen markkinointiin, yhteisten työkalujen tuottamiseen ja ylläpitoon sekä palvelurakenteiden kehittämiseen. Palvelu- ja yhteistyömuodot kaipaavat selkiyttämistä tämän hetken tarpeiden ja vaatimusten mukaisiksi. Lisäksi tarvitaan tehokasta tiedottamista. Yhteistyöfoorumi on laajentunut kirjasto- ja tietopalvelualan henkilöistä viestintä-, tiedotus- ja julkaisuväkeen. Matritoimintaohjelman tavoitteena on hallinnonalan toimijoiden yhteistyön tiivistäminen verkkopalvelujen osalta. Toimintaohjelma sisältää palvelujen tuotteistamisen, sitouttamisen ja yhteistyön tiivistämisen. Koko ajan on otettava huomioon laitosten ja virastojen tuottamat omat ideat ja kannanotot. Tärkeintä on saada laitosten välille elävä yhteistyö. Käytännössä yhteistyötä tehdään käynnistämällä kehittämissuunnitelmassa esitetty työryhmätyöskentely Matri-toiminnan keskeisillä aihealueilla Pysyvän Matri-yhteistyön organisointi Matri-yhteistyöryhmä Matri-yhteistyöryhmällä tarkoitetaan virastojen ja laitosten yhdyshenkilöitä MMM:n hallinnonalalla ja niistä organisaatioista, jotka tekevät tämän ministeriön hallinnonalan tehtäviä. Yhdyshenkilöt koostuvat pääasiassa tietopalvelu- ja kirjastotehtävissä mutta myös viestinnän, julkaisutoiminnan ja tietojärjestelmäsuunnittelijoiden tehtävissä työskentelevistä henkilöistä. Yhteistyöryhmän jäsenille tarjotaan mahdollisuus osallistua n työryhmien toimintaan ja esittää organisaatioistaan muitakin henkilöitä näihin tehtäviin. Työryhmien toiminnasta toivotaan tulevan pysyvää yhteistyötä. Tarpeen mukaan perustetaan yhdessä hankkeita. Yhteistyön avulla on tarkoitus saada lisähyötyä eri osapuolille ja resurssisäästöjä organisaatioille mm. päällekkäisen työn välttämisellä. Yhteistyön avulla on tarkoitus myös lisätä eri organisaatioiden välistä avoimuutta ja yhteisyyttä saman hallinnonalan sisällä ja toisaalta rajojen rikkomista eri ministeriöiden välillä Matri-verkosto keskustelufoorumi Matri-verkosto koostuu edellä mainittujen henkilöiden lisäksi myös muiden maatalous-, elintarvike, ravitsemus-, kotitalous-, maaseutu-, ympäristö- ja metsäalojen tutkimuslaitoksissa, oppilaitoksissa, yrityksissä, yhdistyksissä ym. järjestöissä toimivista henkilöistä, jotka ovat kiinnostuneita edistämään toimialojen tutkimustiedon saatavuutta ja käytettävyyttä. Matri-verkostoa ylläpidetään mm. tiedottamalla, yhteisillä Matri-verkkosivuilla sekä vuosittain järjestettävillä Matri-seminaareilla.

8 MAA- JA METSÄTALOUSMINISTERIÖ Kehittämissuunnitelma (17) 2.2. Rahoitusmalli Nykyinen Matri-palvelusopimus Maa- ja metsätalousministeriön hallinnonalalla on useita tutkimuslaitoksia (EELA, Metla, MTT, RKTL), useita tietointensiivisiä muita virastoja (EVI, KTTK, GL, MML, jne.) sekä lisäksi useita valtionapuorganisaatioita (maa- ja metsätalouden neuvonta- ja erikoisneuvontajärjestöt, metsäkeskukset, jne.). Sektorilla toimii myös useita hallinnonalan ulkopuolisia toimijoita, joista keskeisin ainakin tutkimusmielessä lienee Helsingin yliopiston maatalous-metsätieteellinen tiedekunta. Helsingin yliopiston Viikin tiedekirjasto puolestaan on toimialan keskeisin kirjasto- ja informaatiopalvelukeskus. Vuodesta 1998 alkaen ylläpidetty Matri-palvelusopimus, nyt Viikin tiedekirjaston ja maa- ja metsätalousministeriön välillä, on tarkoitettu edistämään maatalous-, elintarvike-, ravitsemus-, kotitalous-, maaseutu-, ympäristö- ja metsä- ja alojen julkisen tutkimustiedon käytettävyyttä. Sopimuksen mukaan Viikin tiedekirjasto hoitaa oman osuutensa maa- ja metsätalousministeriön hallinnonalan tietotuesta (kts. Viikin tiedekirjaston Matri-tuotteet no. 1-5 ja 8 tai palvelusopimuksen liite: Tiedekirjaston palvelutehtävien lisäksi Matri-sopimukseen on sisältynyt toimialan tiedontuottamista ja julkaisemista koordinoiva rooli. on mm. tehnyt kartoituksen MMM-hallinnonalan julkisesti käytettävien tutkimushanke-, asiantuntija- ja julkaisutietokantojen määrästä, suositukset niiden tietosisällöstä sekä ylipäätään edistää tietokantojen käyttöönottoa ja hyödyntämistä. Vuotuiset Matri-seminaarit organisaatioiden tietohallinnosta vastaaville henkilöille ovat tiivistäneet yhteistyötä. Palvelusopimukseen liittyy myös kirjastopalveluiden VIP-sopimus Viikin tiedekirjaston ja MMM:n välillä. ryhmän tehtävänä on tehdä esitys siitä, miten Matri-toiminta saadaan vakiinnutettua pysyväksi toiminnaksi. Tehtävään liittyy edellä kuvatun palvelusopimuksen tuotteistaminen, rahoitusmekanismin kehittäminen, sekä toimintaohjelman laatiminen hallinnonalan toimijoiden yhteistyön tiivistämiseksi Matri-rahoitusmallit Nykymalli Tämän hetkinen malli on se, että maa- ja metsätalousministeriö maksaa tietyn summan vuosittain ( ) Viikin tiedekirjastolle, jotta tämä hoitaa vuosittain toimintasuunnitelmassa esitetyt ja Matri-ohjausryhmän hyväksymät tehtävät. Summa vastaa noin yhden informaatikon palkkaa (v A22) vuodessa. Lisäksi korvataan seminaari- ja matkakuluja. Sopimukseen sisältyy maa- ja metsätalousministeriön VIP-sopimus Viikin tiedekirjaston kanssa, jonka puitteissa MMM saa tiettyyn määrään saakka artikkelikopioita, tiedonhaku- ja koulutuspalveluja ilman eri korvausta Malli A Matri-toimintaan osallistuvat tahot osallistuvat kustannusten kattamiseen. Liikkeelle lähdetään nykyisestä rahoituskehyksestä. Rahoitus jaetaan siten, että maa- ja metsätalousministeriö maksaa siitä puolet ( matka- ym. kulut) ja toinen puoli jakautuu MMM:n hallinnonalan organisaatiolle, joko siten että: a) merkittävät hallinnonalan tutkimusorganisaatiot maksavat tasaosuudet

9 MAA- JA METSÄTALOUSMINISTERIÖ Kehittämissuunnitelma (17) b) osuus määräytyy esim. organisaation koon mukaan c) tutkijamäärään sopeutettu rahoitusosuus Hajautetun Matri-rahoituksen etuja ovat mm. yhteistyöllä säästetään kustannuksia ja saadaan parempi lopputulos hallinnonalan tutkimuksen imagovaikutukset: tutkimustieto löytyy helposti ja järjestettynä yhteisen hakupalvelun/portaalin kautta MMM:n tulosohjauksen vaatimukset, että tutkimustieto olisi paremmin saatavissa Internetin kautta (myös tietoyhteiskunta-politiikkaohjelma, verkkopalvelustrategiat) organisaatioiden parempi sitouttaminen toimintaan Tämä ei johtaisi kohtuuttomiin maksuihin, mutta sitouttaisi osallistuvia organisaatioita verkostoon. Tätä mallia noudatettaisiin siirtymäkautena (esim. kaksi vuotta), jonka aikana palvelut pyritään tuotteistamaan. Kehityshankkeet tulisivat myöhemmin. Tämä malli ei lisää yhtään Viikin tiedekirjaston saamia resursseja, mutta aiheuttaa aiemmin sovittua enemmän työtä kirjastolle. Jo nykyisten Matri-tehtävien hoitaminen ylityöllistää Matriinformaatikkoa, joten mitään lisätehtäviä ei voida ottaa hoidettavaksi ilman lisäresursseja. Työmäärä on etenkin tänä vuonna (2004) projektin käynnistyessä lisääntynyt huomattavasti. Vuosittain maksettava summa on pysynyt samana vuodesta 1999 asti, vaikka toiminta on laajentunut. Matri-sopimus voitaisiin uudistaa sellaiseksi puitesopimukseksi, jossa koko hallinnonala olisi sopijapuolena. Virastot saisivat puitesopimuksen edut (etu = Viikin tiedekirjasto hoitaa osuutensa MMM:n hallinnonalan tietohuollosta, vrt. tuotteet) ja voisivat halutessaan tehdä tarkentavia palvelusopimuksia kirjaston kanssa (vrt. esimerkiksi VIP-sopimukset Viikin tiedepuiston yritysten kanssa tai yhteinen tili (MMM maksaa palveluista etukäteen). MMM maksaisi hallintoon liittyvän osuuden. Tähän asti MMM:n hallinnonalalla on ollut vaikeutena yhtenäisen näkemyksen puuttuminen substanssien välillä, mikä on johtunut sektorijaosta ministeriön sisällä. Jos konsensusta syntyy, uusittu Matri-sopimus olisi mahdollista ottaa käyttöön vuoden 2005 alusta Malli B Matri-toiminnan ja yhteistyön kokonaissumma on suurempi kuin , esim. kaksinkertainen, Maa- ja metsätalousministeriö maksaa tietyn prosenttiosuuden, joka kattaa perustehtäviä (mm. kansainvälisen yhteistyön, sanastotyön, yhteistyöverkon ylläpidon). Loppuosuuden maksavat hallinnonalan organisaatiot tasaisilla prosenttisosuuksilla. Kustannuksia voisi olla sekä kertaluonteisia että pysyviä. Perusteena summan nostamiselle on se, että työtehtäviä tulee olemaan huomattavasti enemmän kuin esim. vuoden 2003 toimintasuunnitelmassa, mikäli hankkeen moninaiset hanketehtävät otetaan tehtäviksi. Mallin mukaan kokonaissumma kasvaa, mutta on enemmän maksajia ja tehtäviä. Mallilla saadaan kehitystehtävien tuloksena lisäarvoa organisaatioille. Pitää arvioida, mitä tarjotaan niille organisaatioille, jotka eivät lähde tähän rahoitusmalliin mukaan. Liittymällä saisi enemmän palveluja, esim. jäsenen sanastotoimikuntaan ja siten vaikutusmahdollisuuden sanaston kehitykseen, teknisiä ratkaisuja esim. eri tietokantojen yhteishakuun jne. Yhteisillä rahoilla voitaisiin palkata vielä toinen informaatikko tai esim. suunnittelija, joka hoitaisi uusia tehtäviä. Todettiin kuitenkin, että esitetyn rahoitusmallin käyttöönotto edellyttää Matri:n parempaa tuotteistamista, jota jatkossa pohditaan.

10 MAA- JA METSÄTALOUSMINISTERIÖ Kehittämissuunnitelma (17) Tulevaisuuden malleja Perustetaan Matri-konsortio FinELib:n mallin mukaan. Kerätään joukko eri alan asiantuntijoita yhteen, jotka työskentelevät konsortiossa. Työn ohjaamisen osallistuvat mukana olevat organisaatiot. Konsortion kotipaikka voisi sijaita joko Viikin tiedekirjastossa tai jossain muualla. Konsortio voisi keskittyä hankkimaan e-lehtiä yhdessä koko konsortion tarpeeseen tai se voisi hoitaa muitakin yhteisiä tiedonhallinnan tehtäviä. Perustetaan Matri-yhdistys, jonka vuosittainen jäsenmaksu olisi esim /v. Yhdistys tuottaisi jäsenilleen julkisen tutkimustiedon hallintaa varten työkaluja, menetelmiä ja standardeja. Kerätyillä varoilla palkataan esim. informaatikko tai suunnittelija hoitamaan yhdistykselle määrättyjä tehtäviä. Organisaatiot voisivat osallistua konsortioon eri tavoin: 1. Antavat ns. Matri-konsortioon tietyn rahasumman 2. Antavat henkilötyövuosia käyttöön esim. 2 kk/v (organisaatio maksaa palkan) 3. Tarjoavat palveluja, fasiliteettejä konsortion käyttöön Ministeriön projektirahoituksella tuettujen ja Matri-organisaatioissa toteutettujen projektien tietopalvelutehtävien tukeminen tai toteuttaminen voidaan tarvittaessa keskittää tällaisen yhdistyksen kautta hoidettavaksi. Tämä voisi antaa pitkäjänteisemmän infrastruktuurin tuotetulle tiedolle kuin määräaikainen projekti. Toteutuksissa tiedontuottajien panosta ei silti saa jättää huomiotta Kommentteja Matri-tapaamisessa rahoitusmallia koskien: Pienten laitosten saattaa olla hankala osallistua. Pienet organisaatiot kuitenkin hyötyisivät eniten, sillä niillä ei ole aikaa kehitystyöhön. Rahoittamiseen osallistumisesta ei saa tehdä liian suurta kynnystä yhteistyöhön osallistumiseksi. Rahoitusmallilla ei pitäisi sulkea ketään pois. Mitä enemmän rahoitusneuvotteluja tulee sitä hankalampaa. Mitä pitkäaikaisempi sopimus sitä parempi on jatkuvuus yhteistyölle ja kehittämiselle. Tulevan Kaari-viraston kannalta yhteistyötä pidetään tärkeänä Matri-hankkeesta muodostunee uusia työtehtäviä/palveluja. Täytyy olla yhteisesti sovittu malli, miten maksetaan. Puitesopimusehdotus on hyvä, lyhyitä määräyksiä ei tule suosia. Palvelupaketti olisi minimi, mitä tehdään. Ministeriö edelleen suurin maksaja Yhteenveto ja työryhmän kommentit rahoitusmalleista Työryhmä ei ota kantaa Matri-toiminnan kokonaisrahoitukseen. Lähtökohtana kuitenkin voidaan pitää sitä, että järkevän perustoiminnan minimitaso on mainittu yksi henkilötyövuosi oheiskuluineen ja se, että MMM pyrkii pitämään maksuosuutensa tasolla vähintään ja loput mukaan lukien mahdollinen toiminnan laajentuminen katettaisiin muiden osanottajien toimesta.

11 MAA- JA METSÄTALOUSMINISTERIÖ Kehittämissuunnitelma (17) Perustoiminnan lisäksi tarvitaan kehitysprojekteja, joiden rahoitus on selvitettävä tapauskohtaisesti. Hallinnonalan laitokset kehittävät verkkopalvelujaan jatkuvasti, ja osa kehitysprojekteista voitaneen rahoittaa yksinkertaisesti koordinoimalla virastojen nykyistä rahankulutusta nyt ruutia keksitään monessa paikassa yhtä aikaa. Mahdollisia lisärahoituslähteitä voivat olla erilliset tietoyhteiskunnan kehittämiseen kohdistetut tutkimus ja kehitysvarat Ongelma syntyy, jos Matri-yhteistyöhön tarvittava summa pitää irrottaa kirjastojen omasta budjetista. Esim :n summa saattaa olla jo merkittävä summa pienelle laitoskirjastolle. Budjettilisäyksinä rahat yleensä häviävät muihin toimintoihin, joihin ne alun perin oli tarkoitettu. Projektirahoitus ei tule kyseeseen kuin yksittäisten kehityshankkeitten hoitamisessa. Julkisen tutkimustiedon saatavuuden parantamisen tavoite tulisi sisällyttää mm. organisaatioiden verkkopalvelu- ja tutkimusstrategioihin, jolloin rahoituksen osoittaminen Matri-toimintaan olisi perustellumpaa päätöstasolla Matrin tuotteistaminen Matri-palvelusopimus muodostuu tällä hetkellä MMM:n hallinnonalalle annettavasta erityispalvelusta, joka koostuu yhdeksästä eri tuotteesta. Palvelusopimusta tulee terävöittää, jotta yhteistyöverkoston osallistujat kokisivat saavansa siitä erityistä hyötyä. Matri-toiminnan tulisi olla reaktiivisen palvelun sijasta pro-aktiivista osallistumista hallinnonalan tiedontuottajien verkkopalvelustrategioiden luomisessa ja toimeenpanossa. Visio on, että maa- ja metsätalousalan tutkimustieto, asiantuntijat, hankkeet ja julkaisut ovat tallennettuina ja järjestettyinä siten, että koko sektorin tietoja voidaan tarvittaessa hakea yhdellä ainoalla haulla Viikin tiedekirjaston Matri-tuotteet Tuote 1 FAO-kokoelma Viikin tiedekirjasto on FAO:n tallekirjasto (v lähtien). MMM:stä on v siirretty FAOkirjallisuus samaan kokoelmaan. Kokoelma on vapaasti käytettävissä, hoidettu, luetteloitu ja sisällönkuvailtu kokoelma, julkaisut haettavissa yliopistokirjastojen kansallisista kokoelmatietokannoista ja eviikki tietokannasta. Tuote 2 FAO:oon liittyvät kansainväliset tietohuoltotehtävät Hoidetaan MMM:n valtuuttamana kansainvälisiä tietohuoltotehtäviä. Viikin tiedekirjasto on Agris Resource Center, jonka tehtävänä on vastata kansallisten kirjallisuusviitteiden tuotannosta Agris-järjestelmään ja osallistua järjestelmän kehittämiseen. Agris Resource Center:in tehtäviin kuuluu lisäksi verkostoituminen, aineistojen käytön opetus ja tiedottaminen. Viikin tiedekirjasto toimi ministeriön edustajana aiemmin Agris-kokouksissa ja nykyisin edustaa MMM:ää COAIM-kokouksissa (COAIM=Consultation on Agricultural Information Management). Pohjoismaisen NOVA-kirjastojen yhteistyönä saadaan lisäarvoa Agriskehitystyöhön. Kansallistakin tietämystä tarvitaan mm. xml-kehitystyössä eri maissa olevien tietojärjestelmien erilaisuudesta johtuen. Tuote 3 EU:hun liittyvät kansainväliset tietohuoltotehtävät EIARD-yhteistyö käynnistyi eurooppalaisten ministeriöiden välisinä poliittisina kokouksina. EARDInfoSys+ -yhteistyön käytännön tehtävät ja järjestelmän kehittämiseen osallistuminen on annettu tehtäväksi Viikin tiedekirjastolle, joka toimii nyt National Node:na.

12 MAA- JA METSÄTALOUSMINISTERIÖ Kehittämissuunnitelma (17) Tuote 4 eviikki-tietokanta eviikki on kirjallisuusviitetietokanta, jonka välityksellä tarjotaan maksutta Internetin kautta Matrialojen tietoa julkaisuista keskeisenä kansallisena tietokantana. eviikin arvo Matri-aloille on se, että sen kautta tarjotaan Viikin tiedekirjaston ARTO-tietokantaan tuottamaa artikkeliaineistoa maksutta tiedontarvitsijoille. Tietokannasta löytyy yhdellä haulla kirjoja, artikkeleita, opinnäytteitä, lehtiä ja sarjoja. Lisäksi tietokanta tarjoaa aineistoa, mitä ei ole saavutettavissa muualta (esim. maa- ja metsätalouden sekä riista- ja kalatalouden vanhaa artikkeliaineistoa, metsähistorian alan arkistoaineistoa) ja valikoiden Oulun ja Joensuun yliopistojen kirjastojen artikkeliaineistoa. Tuote 5 AgriForest-sanasto AgriForest on suomi-englanti tesaurus, jota voi käyttää vapaasti ja maksutta Internetissä. Sanaston arvoa lisää se, että sitä voidaan tulevaisuudessa käyttää ontologioiden pohjana. Sanastoa voidaan räätälöidä myös muiden tietojärjestelmien kuin eviikki-tietokannan viereen. Sanasto sisältää käännöksiä englanniksi Agrovoc-termeihin, sekä mm. CAB:n ja FSTA:n termeihin. Myös EURODIC-sanastoon on yhteys, kun Maatalouskirjasto käänsi EU:ltä saamiaan termejä suomeksi. Yhteistyö YSA:n kanssa. Tuote 6 Matri-yhteistyön koordinointi Matrin www-sivut, postituslista, tapaamiset, seminaarit Tuote 7 Kirjastopalveluiden VIP-sopimukset Kahdenkeskiset sopimukset Viikin tiedekirjaston ja MMM:n hallinnonalan organisaatioiden kesken. Sisältää tarpeen mukaan koulutuspalveluja, kaukopalvelua, tietopalvelua voimassa olevan hinnaston mukaan erikseen sovittavalla tavalla. (Tällä hetkellä voimassa MMM-VIP-sopimus). Tuote 8 NOVA-yliopiston piirissä tehtävä yhteistyö Valmisteilla oleva NOVA-yliopiston rooli FAO/WAICENT Focal Point:ina lisää pohjoismaiden painoarvoa maatalousalojen tietohuollossa alueellisena yksikkönä. NOVA-kirjastojen rooli säilyy Agris Resource Center:einä (kts. Tuote 2). NOVA-yliopisto voi poliittisella tasolla edistää FAO:n tavoitteiden toteutumista erityisesti siten, että päätöksentekijät voivat käyttää maatalousalojen tutkimustietoa paremmin päätöksenteon perustana. Tuote 9 Yliopistokirjastojen kansallisen yhteistyön hyödyntäminen Asiantuntemus standardeissa (Dublin Core, XML, z39.50), työkaluissa (Voyager, NELLI, e- journals, SFX) ja menetelmissä (FinELib, OAI, DOMS) Toiminnan tiivistäminen Toiminnan tiivistäminen edellyttää verkoston sitoutumista ja tiedekirjaston roolin selkiyttämistä kehittämisprosessissa. Todettiin, että organisaatioiden ylin johto on saatava sitoutumaan hankkeeseen. Nykyinen Matri-verkosto toimii lähinnä laitosten tietopalvelu- ja kirjastohenkilöiden, suunnittelijoiden ja viestintätehtävissä toimivien yhteistyöfoorumina. Todettiin, että he tarvitsevat lisätukea viedäkseen asioita eteenpäin omissa organisaatioissaan. Verkkopalvelustrategia

13 MAA- JA METSÄTALOUSMINISTERIÖ Kehittämissuunnitelma (17) nimenomaan hallinnonalan kokonaisvaltaisena rakenteellisena asiana tulisikin ottaa selvästi esille myös MMM:n ja organisaatioiden välisissä tulosneuvotteluissa. Toiminnan tuotteistaminen (ei tärkeysjärjestyksessä) Viikin kirjaston nykyiset tuotteet ja VIP-sopimuksen laajentaminen koskemaan kaikkia mukana olevia organisaatioita eviikin kehittäminen palvelemaan paremmin hallinnonalan organisaatioita metatietopalvelut yhteisen asiasanaston ylläpito yhteiset asiantuntija-, tutkimus- ja julkaisurekisterit, niiden kehittämiseen ja ylläpitoon liittyviä tehtäviä kokonaisuuden koordinointi Hinnoittelu Myytäville tuotteille olisi pystyttävä antamaan hinta. Tarjottavat tuotteet/palvelut myydään pakettina. Käyttäjiä voisi olla kolme eri luokkaa: satunnaiskäyttäjät peruskäyttäjät tehokäyttäjät Tuotepaketit Näille tarjottaisiin erikokoisia paketteja, jotka maksaisivat eri käyttäjäluokan mukaan. Kun puhutaan palvelupaketeista, nämä eivät olisi varsinaisia kirjasto- ja tietopalveluja, vaan enemmänkin kehittämistyötä, standardeja, työkaluja, yhteishakuja, lisenssejä. 2.3 Alatyöryhmät Toimintaohjelman tavoitteena on hallinnonalan toimijoiden yhteistyön tiivistäminen verkkopalvelujen osalta. Toimintaohjelma sisältää sekä tuotteistamisen, sitouttamisen että yhteistyön tiivistämisen. Sitouttaminen tapahtuu käynnistämällä tässä muistiossa esitetty alatyöryhmätyöskentely Matri-toiminnan keskeisillä aihealueilla ryhmän ehdottamien alatyöryhmien perustaminen ja toiminta Projektiryhmä kartoitti keskeiset kehittämiskohteet keväällä 2003 tehdyn tutkimustiedon hallinnan selvityksen perusteella sekä Matri-tapaamisissa ja Matri-seminaarissa esille tulleiden asioiden perusteella ja päätti perustaa kahdeksan alatyöryhmää. Ohjausryhmä kannatti ryhmien yhdistämistä suuremmiksi kokonaisuuksiksi, joten ryhmiä on nyt neljä. 1. Elektronisten aineistojen hankinta (mm. FinELib) 2. Tutkimustiedon välitys 3. Asiasanastot ja tietosisällön kuvailu

14 MAA- JA METSÄTALOUSMINISTERIÖ Kehittämissuunnitelma (17) 4. Virtuaalikirjastot, portaalit ja kansainvälinen yhteistyö Projektiryhmä esittää, että työryhmät perustetaan kehittämään niitä asioita, joiden on arvioitu olevan keskeisimpiä julkisen tutkimustiedon hallinnan kehittämiskohteita MMM:n hallinnonalalla. Työryhmien esittämisjärjestys on myös priorisointijärjestys. Työryhmien asioiden välillä voi olla päällekkäisyyttä ja sidonnaisuuksia toisiin ryhmiin, joka on huomioitava työskennellessä. Projektiryhmä esittää, että työryhmien välisen informaation ja ideoiden lisäämiseksi järjestetään työryhmien tapaaminen seminaarin muodossa. Työryhmien työskentely perustuu pääperiaatteiltaan Matri-yhteistyöhön. Kokouksista ei makseta palkkaa muuta kuin mahdolliselle projektin koordinaattorille. Matkakulujen korvauksista voidaan neuvotella. Kokouksien työskentely voi perustua paljonkin ulkopuolisten asiantuntijoiden vierailuihin, joita pyritään saamaan mukaan maksutta. Työryhmien resurssitarvetta ei ole vielä määritelty. Työryhmät voivat arvioida resurssitarvetta työn edetessä. Työryhmien yhtenä tehtävänä on määritellä, mitä resursseja tarvitaan jatkokehityshankkeisiin ja mistä esim. apurahoja voidaan hakea tai mistä määrärahasta rahaa voidaan anoa jatkohankkeiden toteuttamiseksi. Työryhmille esitetään toimeksianto ja tulostavoitteet sekä tähän asti kerätty taustamateriaali tai pohdinnoissa asetettuja kysymyksiä ja näkökulmia. Projektin kehittämissuunnitelman ensimmäinen versio valmistui mennessä. Suunnitelma esiteltiin Matri-ohjausryhmälle elokuussa ja se hyväksyttiin siten, että alatyöryhmien määrää karsittiin neljään aiheita yhdistämällä. Tässä asiakirjassa on tehty esitys alatyöryhmien perustamisesta eri aiheryhmille. Projektiryhmä on saanut Matri-organisaatioilta esityksiä sopiviksi asiantuntijoiksi kaikkiin neljään ryhmään. Työryhmien kokoonpanoja voidaan vielä muuttaa työskentelyn aikana tilanteen mukaan. Työryhmien toiminta alkaa syyskuussa 2004 ja ne raportoivat työsuunnitelmat projektiryhmälle lokakuussa. Työryhmät työskentelevät siten, että lopullinen raportointi ja toimenpide-ehdotukset saadaan valmiiksi tammikuussa Koko hankkeen loppuraportti on jätettävä maaliskuussa 2005, jonka hankkeen projektiryhmä kokoaa yhteen eri työryhmiltä. Ilmoittautumiset tai muutokset työryhmiin osallistumisesta voidaan lähettää hankkeen projektiryhmän puheenjohtajalle tai jäsenille työryhmän ehdottamat alatyöryhmät ja niiden tulostavoitteet: 1. Elektronisten aineistojen hankinta (mm. FinELib) Matri-hankkeen yhtenä tavoitteena on edistää Matri-organisaatioiden työssään tarvitseman ulkopuolisten tahojen tuottaman tutkimustiedon saatavuutta. Tulostavoitteet: Työryhmän tarkoituksena on selvittää, minkälaiset mahdollisuudet tänä päivänä tai tulevaisuudessa on saada elektronisia aineistoja (e-lehtiä, e-kirjoja, kansainvälisiä tietokantoja) Matriorganisaatioiden käyttöön edullisemmin kuin nykyisin. Tässä tapauksessa käytöllä tarkoitetaan sitä, että e-aineistot saadaan tutkijoiden tai muiden työntekijöiden omaan työpisteeseen luettavaksi. Työryhmän tavoitteena on selvittää, kannattaako Matri-organisaatioiden liittyä yhteen e-aineistojen hankinnassa vai toimia yksittäisinä osapuolina FinELib-konsortiossa ja/tai muissa e-aineistojen hankintatavoissa. Tavoitteena on vertailla eri toimintamallien hyviä ja huonoja puolia ja antaa

15 MAA- JA METSÄTALOUSMINISTERIÖ Kehittämissuunnitelma (17) suositus elektronisten aineistojen hankintamallista maa- ja metsätalousministeriössä. Tehdään esitys siitä, tarvitaanko konsortioon osaa ottaville organisaatioille yhteinen henkilö hoitamaan aineistojen valintoja, neuvotteluja ja kustannusten jakoa vai toimisivatko organisaatiot yksittäisinä yksikköinä.. Työryhmän tavoitteena on selvittää e-aineistojen hankinnoissa yhteistyön mahdollisuuksia myös muiden ministeriöiden tai niiden hallinnonalojen organisaatioiden kanssa Työryhmä seuraa kehitystä yliopistokirjastojen ja FinELibin e-aineistojen hankinnassa ja toisaalta niitä mahdollisuuksia, mitä e-aineistojen toimittajat tulevaisuudessa tarjoavat (FinELibin neuvotteluvalmius v. 2005, käytön mukainen korvaus). Työryhmä selvittää, millaisia kehitysnäkymiä elektronisten julkaisujen alueella on tapahtumassa (mm. Open Access (OA) toimintamalli tieteellisessä julkaisemisessa, joka tarkoittaa tutkimustiedon vapaata saatavuutta (esim. BioMedCentral). Työryhmä voi antaa suosituksen siitä, miten Open Access julkaisemista voidaan edistää maa- ja metsätalousministeriössä. Työryhmä pyytää nimeämään Matri-organisaatioista ne e-aineistojen hankinnasta vastaavat henkilöt, jotka voivat osallistua Helsingin yliopiston Viikin tiedekirjaston kautta lähteviin ehdotuksiin keskeisistä tiedonlähteistä FinELibille. FinELib valitsee vuosittain eniten toivottujen tiedonlähteiden toimittajista ne, joiden kanssa neuvottelut aloitetaan. Neuvottelujen aloittaminen hyödyntää jatkossa muitakin organisaatioita kuin yliopistoja. Vastuuhenkilö: Ben Rydman, viestintäjohtaja, KTTK 2. Tutkimustiedon välitys (Yhdistetty aiemmat työryhmät 2, 4 ja 5) Työryhmän tulee pohtia, miten hallinnonalan tutkimustieto saadaan tehokkaasti saataville. Tähän liittyy erilaisten rekisterien, kuten tutkimustietokantojen, viitetietokantojen, julkaisutietokantojen ja asiantuntijarekistereiden yhteiskäytön ja tiedonhaun kehittäminen, sekä organisaatioiden omien julkaisujen sähköinen julkaisutapa ja jakelu. Tulostavoitteet: 2.1 Omien julkaisujen sähköisen julkaisemisen osalta työryhmä selvittää, millainen politiikka osallistuvilla organisaatioilla on sähköisen julkaisemisen suhteen. Tavoitteeksi tulisi asettaa elektroninen julkaisutoiminta mahdollisimman laajaksi. Työryhmän tulee laatia suositus e- julkaisujen toimittamisesta, sähköisten aineistojen säilytyksestä, takautuvan aineiston digitoinnista, tekijänoikeus-kysymyksistä, aineistojen valinnasta sekä kokotekstiaineistojen osalta niiden yhteydestä muihin tietojärjestelmiin (mm. viite-, kokoelma- ja julkaisutietokantoihin). Työryhmän tulee antaa suositus siitä, minkälaista kuvailutietoa (metadataa) näiden omiin elektronisesti julkaistuihin aineistoihin olisi lisättävä, jotta aineistojen löytyvyys Internetistä paranisi (mm. Open access -hakemistot, Matri-organisaatioiden yhteinen julkaisuhaku). 2.2 Tietokantojen ja rekisterien osalta työryhmän selvittää, miten Matri-organisaatioiden kokoelmatietokannat (viite-, julkaisu-, tutkimus- ja asiantuntijatietokannat) saataisiin yhteiseen käyttöön, ja voidaanko niiden välille rakentaa yhdistetty haku. Työryhmä antaa suosituksia, mitkä tiedot ja missä muodossa aineistoista on ainakin oltava, jotta yhteishaku onnistuu. Samalla työryhmä selvittää, mistä kokoelmatietokantoihin sisältyvistä aineistoista tehdään päällekkäistä luettelointia ja sisällönkuvailua sekä tehdään ehdotus, miten päällekkäistä työtä voitaisiin välttää. Työryhmä voi esittää suosituksen, millä menetelmällä yhteinen haku hallinnonalan eri organisaatioiden tietokannoista voidaan toteuttaa ja mitä toimenpiteitä se edellyttää osallistuvilta organisaatioilta. Niille organisaatioille, joilta vielä puuttuu kaikki tai osa näistä tietojärjestelmistä,

16 MAA- JA METSÄTALOUSMINISTERIÖ Kehittämissuunnitelma (17) työryhmä antaa suosituksen tietojen tallentamismallista (esim, CRIS2000-suositusmalli) ja sen soveltamisesta. Työryhmän tule selvittää, miltä osin ja millä ehdoilla Matri-organisaatiot voisivat hyödyntää eviikki-tietokantaa ja osallistua Helsingin yliopiston Helka- ja korkeakoulujen Linda-tietokantojen hyödyntämiseen. Vastuuhenkilö: Markku Järvenpää, pääsihteeri, MMM ja Hannele Anttila, tietopalvelupäällikkö, MMM 3. Asiasanastot ja tietosisällön kuvailu (metatietojen hallinta) (Yhdistetty aiemmat työryhmät 1 ja 6) Yhteishakujen lisääntyessä yhtenäinen metadataan perustuva asiasanoitus ja luokittelu parantaa tiedon löydettävyyttä sekä hakujen osumistarkkuutta. Tulostavoitteet: Työryhmän kerää tiedot Matri-organisaatioiden käyttämistä asiasanastoista tai muista sanalistoista, termistöistä sekä luokituksista. Kartoitetaan tieto siitä, missä tietojärjestelmissä näitä sanastoja tai luokitusta käytetään. Työryhmä esittää suosituksen Matri-organisaatioille käytettävistä sanastoista ja siitä, missä erilaisissa tietojärjestelmissä niitä olisi suositeltava käyttää ja miten. Työryhmä esittää, miten keskeisiä asiasanastoja voitaisiin tulevaisuudessa yhteistyössä ylläpitää ja kehittää Matri-organisaatioiden tarpeisiin resurssitarpeet huomioiden. Työryhmä selvittää missä tapauksissa sanastojen käyttölisenssejä mahdollisesti tarvitaan. Työryhmä esittää, miten Helsingin yliopiston Viikin tiedekirjaston AgriForest-asiasanastoa voitaisiin hyödyntää mahdollisimman tehokkaasti Matri-organisaatioissa ja miten sitä voitaisiin kehittää Matri-toimialojen tarpeisiin. Työryhmä on yhteydessä Helsinki Institute of Information Technologyn johtamaan kansalliseen ontologian kehittämishankkeeseen ja seuraa kansainvälistä kehitystä. Työryhmä voi esittää Matrialojen sanastoja pilotiksi tutkimusta varten. Työryhmän tavoitteena on valmistella suositus käytettävästä metadatastandardista Matriorganisaatioiden tutkimustiedon hallinnassa. Suosituksen pohjana käytetään ssa aiemmin tehtyä kartoitusta tietojärjestelmistä: kirjastotietokannat (kokoelmat) viitetietokannat (tutkijoiden julkaisut) julkaisutietokannat (laitoksen omat julkaisut) tutkimustietokannat (tutkimushankkeet ja -rahoitus) asiantuntijatietokannat (tutkijat ja asiantuntijat, asiantuntemus) Työryhmä antaa selvityksen Matri-organisaatioille, missä metadatastandardia tarvitaan ja millä tavalla. Työryhmän tavoitteena on antaa myös muita suosituksia ja tapoja, jolla näistä tietojärjestelmistä voidaan tehdä yhteishakuja ilman, että alkuperäisiä tietojärjestelmiä täytyy yhdistää suoraan Internetiin (mm. z39.50 liittymän rakentaminen tietokantaan).

17 MAA- JA METSÄTALOUSMINISTERIÖ Kehittämissuunnitelma (17) Työryhmä kartoittaa myös muita tiedonlähteitä, joihin metadataa olisi lisättävä (mm. Internet-sivut). Työryhmä perehtyy XML-sanastojen käyttömahdollisuuksiin ja on yhteistyössä näihin sanastoihin liittyvään hankkeeseen MMM:ssa. Vastuuhenkilö: Jarmo Saarikko, erikoissuunnittelija, Metla 4. Virtuaalikirjastot, portaalit ja kansainvälinen yhteistyö (Yhdistetty aiemmat työryhmät 7 ja 8) Tulostavoitteet: Työryhmä selvittää, mitä erilaisia aihehakemistoja, portaaleja, linkkilistoja tms. tärkeimpien Internet-sivujen kokoelmia Matri-organisaatioilla on olemassa ja mille olisi tarvetta. Työryhmä selvittää, onko mahdollista liittää nämä eri palvelut yhteiseen näkymään tai olisiko niistä mahdollista tehdä hajautettu haku sen lisäksi, että palvelut pysyvät omien organisaatioidensa omilla sivuilla. Työryhmä selvittää miten tutkimustiedon välittäminen on huomioitu MMM:n eri portaalihankkeissa. Työryhmä selvittää, miten Matri-organisaatiot voisivat osallistua Kansallisen Virtuaalikirjaston rakentamiseen ja ylläpitoon, mikäli siihen on tarvetta ja kiinnostusta organisaatioissa. Annetaan toimenpide-ehdotus toimintamallista (hajautettu tallennus/toimituskunta). Työryhmän selvittää myös, miten Helsingin yliopiston NELLI-palvelua voidaan hyödyntää Matriorganisaatioissa ja voivatko tutkimuslaitokset tulevaisuudessa osallistua siihen. Työryhmä kartoittaa Matri-organisaatioiden kansainvälisen yhteistyön tietopalvelu- ja kirjastoasioita koskien. Selvitetään, missä eri kansainvälisissä organisaatioissa, foorumeissa ja palveluissa kukin organisaatio on mukana. Työryhmä tekee ehdotuksia, miten kansainvälisiin kokouksiin voitaisiin valmistautua ottaen huomioon muut saman aiheen tai toimialan kansalliset organisaatiot (esim. lähetekeskustelut, yhteiset kannanotot jne.). Pyritään rakentamaan verkostoja organisaatioiden välille tiettyjen kansainvälisten aiheiden kesken. Työryhmä antaa suosituksen siitä, missä foorumissa Matri-organisaatiot voisivat tiedottaa toisilleen kansainväliseen yhteistyöhön liittyviä asioita (esim. ohjelmat, kokousmuistiot, esitykset). Työryhmän tavoitteena on seurata kehitystä kansainvälisellä tasolla ja kartoittaa ne tahot, joissa Matri-organisaatioiden tulisi olla mukana jo olemassa olevien yhteyksien lisäksi. Vastuuhenkilö: Liisa Siipilehto, tietoasiantuntija, Viikin tiedekirjasto

Työryhmämuistio MMM 2005:14 Julkisen tutkimustiedon hallinnan kehittäminen maa- ja metsätalousministeriön hallinnonalalla

Työryhmämuistio MMM 2005:14 Julkisen tutkimustiedon hallinnan kehittäminen maa- ja metsätalousministeriön hallinnonalalla Työryhmämuistio MMM 2005:14 Julkisen tutkimustiedon hallinnan kehittäminen maa- ja metsätalousministeriön hallinnonalalla hankkeen MMM29:00/2003 loppuraportti Helsinki 2005 Maa- ja metsätalousministeriölle

Lisätiedot

SOPIMUS MATRI-YHTEISTYÖSTÄ

SOPIMUS MATRI-YHTEISTYÖSTÄ SOPIMUS MATRI-YHTEISTYÖSTÄ 1. Sopimuksen tausta ja tarkoitus Matri-yhteistyön tavoitteena on tehostaa julkisen tutkimustiedon saatavuutta ja käytettävyyttä Matri-toimialoilla, joita ovat maatalous ja maaseutu,

Lisätiedot

Erikoiskirjastojen vastaajat palvelukyselyssä 2010. Päivi Jokitalo Kansalliskirjasto. Kirjastoverkkopalvelut paivi.jokitalo@helsinki.

Erikoiskirjastojen vastaajat palvelukyselyssä 2010. Päivi Jokitalo Kansalliskirjasto. Kirjastoverkkopalvelut paivi.jokitalo@helsinki. Erikoiskirjastojen vastaajat palvelukyselyssä 2010 Päivi Jokitalo Kansalliskirjasto. Kirjastoverkkopalvelut paivi.jokitalo@helsinki.fi Tammikuu 2011 Palvelukyselyn vastaajat sektoreittain yleinen kirjasto

Lisätiedot

Verkkoaineistojen lisensioinnin

Verkkoaineistojen lisensioinnin Verkkoaineistojen lisensioinnin rakenteellinen kehittäminen 7.5.2009 FinELib-päivä Paula Mikkonen Suunnittelija, FinELib Mitä kirjastot/organisaatiot odottavat e-aineistohankinnalta? Palveluyksikkö selvitti

Lisätiedot

Kurssikirja sähköistyy Kotimaisten e-kurssikirjojen pilotointia korkeakouluissa

Kurssikirja sähköistyy Kotimaisten e-kurssikirjojen pilotointia korkeakouluissa Kurssikirja sähköistyy Kotimaisten e-kurssikirjojen pilotointia korkeakouluissa Sähköisen julkaisemisen päivä 28.9.2015 Kansalliskirjasto, tietoasiantuntija Paula Mikkonen Sisällys FinELibin e-kurssikirjahankkeen

Lisätiedot

Sanastot ja niiden teknisen infrastruktuurin ylläpito. 2011-03-01 Juha Hakala Kansalliskirjasto

Sanastot ja niiden teknisen infrastruktuurin ylläpito. 2011-03-01 Juha Hakala Kansalliskirjasto Sanastot ja niiden teknisen infrastruktuurin ylläpito 2011-03-01 Juha Hakala Kansalliskirjasto Käsitteitä Sanasto asiasanasto, tesaurus, ontologia, auktoriteettitiedosto, toimijaontologia, paikkaontologia

Lisätiedot

Ulkomaisten julkaisu- ja viittaustietokantojen hankinta

Ulkomaisten julkaisu- ja viittaustietokantojen hankinta JURE-rekisteri Ulkomaisten julkaisu- ja viittaustietokantojen hankinta Tutkimuksen tietohallinto tutkijan tukena seminaari 16.3.2010 Paula Mikkonen, suunnittelija FinELib JURE-sitaatioindeksiryhmän toimieksianto

Lisätiedot

IL / HYK sopimus kirjastopalveluista. Eriloiskirjastopäivä 20.1.2011

IL / HYK sopimus kirjastopalveluista. Eriloiskirjastopäivä 20.1.2011 IL / HYK sopimus kirjastopalveluista Eriloiskirjastopäivä 20.1.2011 1.2.2011 Ilmatieteen laitos Sää- ja ilmastopalvelu ja -tutkimus, ilmanlaadun seuranta ja tutkimus, merentutkimus kaukokartoitus, avaruustutkimus

Lisätiedot

Kansallinen digitaalinen kirjasto: tilannekatsaus

Kansallinen digitaalinen kirjasto: tilannekatsaus Suomen VIII Arkistopäivät 18.5.2010 Jyväskylässä Kansallinen digitaalinen kirjasto: tilannekatsaus Suunnittelija Tapani Sainio www.kdk2011.fi Kansallinen digitaalinen kirjasto parantaa kirjastojen, arkistojen

Lisätiedot

Digitalisaatio ja älykkäät ratkaisut parantavat maailmaa ministeriönäkökulma. LifeData-hankkeen loppuseminaari 1.12.

Digitalisaatio ja älykkäät ratkaisut parantavat maailmaa ministeriönäkökulma. LifeData-hankkeen loppuseminaari 1.12. Digitalisaatio ja älykkäät ratkaisut parantavat maailmaa ministeriönäkökulma LifeData-hankkeen loppuseminaari 1.12.2015 Laura Höijer Digitalisaatio - Toimintatapojen uudistamista, sisäisten prosessien

Lisätiedot

KAMUT: Muistiorganisaatioiden tietovarannot yhteiskäyttöön. ÄLYÄ VERKOSSA - WEB INTELLIGENCE Tiedekeskus Heureka, Vantaa 2.-3.9.

KAMUT: Muistiorganisaatioiden tietovarannot yhteiskäyttöön. ÄLYÄ VERKOSSA - WEB INTELLIGENCE Tiedekeskus Heureka, Vantaa 2.-3.9. KAMUT: Muistiorganisaatioiden tietovarannot yhteiskäyttöön ÄLYÄ VERKOSSA - WEB INTELLIGENCE Tiedekeskus Heureka, Vantaa 2.-3.9.2004 Muistiorganisaatiot KAMUT = kirjastot, arkistot ja museot ekam yhteistyö

Lisätiedot

Suurkäyttäjien hoito- ja palveluketjujen rakentaminen Oulunkaarella HUCCO

Suurkäyttäjien hoito- ja palveluketjujen rakentaminen Oulunkaarella HUCCO Suurkäyttäjien hoito- ja palveluketjujen rakentaminen Oulunkaarella HUCCO Heavy Users Care Chains in OuluArc Tiedotussuunnitelma OULUNKAAREN SEUTUKUNTA Ii Pudasjärvi Utajärvi Vaala Yli-Ii Piisilta 1, 91100

Lisätiedot

TAUSTA JA TARVE. VALOA-hankkeen keskiössä Suomessa korkeakoulututkinnon opiskelevien ulkomaalaisten työllistyminen Suomeen

TAUSTA JA TARVE. VALOA-hankkeen keskiössä Suomessa korkeakoulututkinnon opiskelevien ulkomaalaisten työllistyminen Suomeen VALOA Ulkomaalaiset korkeakouluopiskelijat suomalaisille työmarkkinoille Milja Tuomaala ja Tiina Hämäläinen - VALOA-hankkeen esittely Oulun yliopiston kasvatustieteiden tiedekunnan Edutool- maisteriohjelmalle,

Lisätiedot

Suomalaiset lehdet ja avoimen julkaisemisen rahoitus

Suomalaiset lehdet ja avoimen julkaisemisen rahoitus Suomalaiset lehdet ja avoimen julkaisemisen rahoitus Julkaisujen avoimuus -työryhmä, 18.9.2014 Jyrki Ilva (jyrki.ilva@helsinki.fi) Raportti ministeriölle Avoin saatavuus -työryhmän suositukset (marraskuu

Lisätiedot

Kansallisten viitetietokantojen hyödyntäminen JUREssa

Kansallisten viitetietokantojen hyödyntäminen JUREssa Kansallisten viitetietokantojen hyödyntäminen JUREssa JURE-projektin tulosseminaari, 24.11.2011 Jyrki Ilva (jyrki.ilva@helsinki.fi) Kansallinen julkaisurekisteri ja kotimaiset julkaisut JURE:n lähtökohta:

Lisätiedot

Julkaistu Helsingissä 15 päivänä kesäkuuta 2011. 634/2011 Laki. julkisen hallinnon tietohallinnon ohjauksesta

Julkaistu Helsingissä 15 päivänä kesäkuuta 2011. 634/2011 Laki. julkisen hallinnon tietohallinnon ohjauksesta SUOMEN SÄÄDÖSKOKOELMA Julkaistu Helsingissä 15 päivänä kesäkuuta 2011 634/2011 Laki julkisen hallinnon tietohallinnon ohjauksesta Annettu Helsingissä 10 päivänä kesäkuuta 2011 Eduskunnan päätöksen mukaisesti

Lisätiedot

TKI-toiminnan kirjastopalvelut. Hanna Lahtinen, Amk-kirjastopäivät, 14.6.2016, Jyväskylä

TKI-toiminnan kirjastopalvelut. Hanna Lahtinen, Amk-kirjastopäivät, 14.6.2016, Jyväskylä TKI-toiminnan kirjastopalvelut Hanna Lahtinen, Amk-kirjastopäivät, 14.6.2016, Jyväskylä Sisältö 1. Esityksen taustaa 2. Tietoasiantuntijat hankkeissa 3. Ammatilliset käytäntöyhteisöt vs Innovatiiviset

Lisätiedot

Korkeakoulukirjastojen keskitetyt kirjastoverkkopalvelut. 2008 Kristiina Hormia-Poutanen

Korkeakoulukirjastojen keskitetyt kirjastoverkkopalvelut. 2008 Kristiina Hormia-Poutanen Korkeakoulukirjastojen keskitetyt kirjastoverkkopalvelut 2008 Kristiina Hormia-Poutanen Tausta Kansalliskirjasto 2002 seurantaryhmän muistio (2006) Kansalliskirjastosta kirjastoverkon palvelukeskus 1.8.2006

Lisätiedot

Eepos-kirjastojen yhteistoimintasopimus

Eepos-kirjastojen yhteistoimintasopimus Eepos-kirjastojen yhteistoimintasopimus 1. Sopijaosapuolet Kunta Alajärven kaupunki Y-tunnus Yhteyshenkilö Alavuden kaupunki Evijärven kunta Ilmajoen kunta Isokyrön kunta Karijoen kunta Kaskisten kaupunki

Lisätiedot

KJY:n verkostot 2010. 17.3.2010 Verkostojen puheenjohtajat

KJY:n verkostot 2010. 17.3.2010 Verkostojen puheenjohtajat KJY:n verkostot 2010 17.3.2010 Verkostojen puheenjohtajat Verkostot 2010 Hankeverkostot Pedagogisen johtamisen verkosto Tietohallintoverkosto Työssäoppimisen verkosto Yhteistyöverkostot Hyvinvointiverkosto

Lisätiedot

TYÖPAIKKATOIMINNAN ABC

TYÖPAIKKATOIMINNAN ABC NORDEA UNIONI SUOMI RY TYÖPAIKKATOIMINNAN ABC Työpaikkaosastoille Järjestötoimikunta 2012 R A T A M E S T A R I N K A T U 12A 8.K R S, 00520 H E L S I N K I TYÖPAIKKATOIMINNAN TOIMINTAMALLI 1. TOIMIALUE

Lisätiedot

Kuinka tutkijat hakevat tietoa Aaltoyliopiston

Kuinka tutkijat hakevat tietoa Aaltoyliopiston Kuinka tutkijat hakevat tietoa Aaltoyliopiston kauppakorkeakoulussa Taloustieteellisten aineistojen sisällönkuvailupäivä Toukokuu 2012 Juha Holopainen email: juha.holopainen@aalto.fi FinELib toteutti syys-lokakuussa

Lisätiedot

SEUDULLISET YRITYSPALVELUT SOPIMUS ETELÄ-PÄIJÄNTEEN SEUTU

SEUDULLISET YRITYSPALVELUT SOPIMUS ETELÄ-PÄIJÄNTEEN SEUTU SEUDULLISET YRITYSPALVELUT SOPIMUS ETELÄ-PÄIJÄNTEEN SEUTU Sopimuksen tausta Päijät-Hämeen seudullisen kehittämisyhtiörakenteen muuttuminen 1.1.2013 aiheuttaa muutoksia myös Seudullisten yrityspalvelujen

Lisätiedot

EUROOPAN KOMISSIO VIESTINNÄN PÄÄOSASTO EU-TALLEKIRJASTO LIITE III KUMPPANUUSSOPIMUKSEEN LIITTYVÄT OHJEET

EUROOPAN KOMISSIO VIESTINNÄN PÄÄOSASTO EU-TALLEKIRJASTO LIITE III KUMPPANUUSSOPIMUKSEEN LIITTYVÄT OHJEET EUROOPAN KOMISSIO VIESTINNÄN PÄÄOSASTO Kansalaisviestintä Kansalaissuhteet EU-TALLEKIRJASTO LIITE III Bryssel COMM.C.3.002/RCA KUMPPANUUSSOPIMUKSEEN LIITTYVÄT OHJEET Tässä asiakirjassa annetaan ohjeita

Lisätiedot

AVOIN DATA AVAIN UUTEEN Seminaarin avaus Kansleri Ilkka Niiniluoto Helsingin yliopisto

AVOIN DATA AVAIN UUTEEN Seminaarin avaus Kansleri Ilkka Niiniluoto Helsingin yliopisto AVOIN DATA AVAIN UUTEEN Seminaarin avaus 1.11.11 Kansleri Ilkka Niiniluoto Helsingin yliopisto TIETEELLINEN TIETO tieteellinen tieto on julkista tieteen itseäänkorjaavuus ja edistyvyys tieto syntyy tutkimuksen

Lisätiedot

Katsaus luonnonvaratutkimuksen organisoinnin muutoksiin ja sen vaikutuksia tutkimustiedon saatavuuteen

Katsaus luonnonvaratutkimuksen organisoinnin muutoksiin ja sen vaikutuksia tutkimustiedon saatavuuteen Katsaus luonnonvaratutkimuksen organisoinnin muutoksiin ja sen vaikutuksia tutkimustiedon saatavuuteen Liisa Siipilehto Matri-seminaari: Luonnontutkimuksen uudet tuulet 28.10.2008 Viikin tiedekirjasto

Lisätiedot

Kirjastojen muuttuva toimintaympäristö haastaa perinteiset mittaustavat

Kirjastojen muuttuva toimintaympäristö haastaa perinteiset mittaustavat Kirjastojen muuttuva toimintaympäristö haastaa perinteiset mittaustavat Kirjastonjohtajien neuvottelupäivät, Lahti 1.10.2015 Markku Laitinen, Kansalliskirjasto markku.laitinen@helsinki.fi Toimintaympäristön

Lisätiedot

Arto, Linda ja Fennica kansallisen julkaisurekisterin tietojen lähteinä. Asiantuntijakokous, Jyrki Ilva

Arto, Linda ja Fennica kansallisen julkaisurekisterin tietojen lähteinä. Asiantuntijakokous, Jyrki Ilva Arto, Linda ja Fennica kansallisen julkaisurekisterin tietojen lähteinä Asiantuntijakokous, 19.4.2011 Jyrki Ilva (jyrki.ilva@helsinki.fi) Jure-projekti ja kansallinen julkaisurekisteri OKM:n rahoittama

Lisätiedot

Kansallinen digitaalinen kirjasto -tilannekatsaus

Kansallinen digitaalinen kirjasto -tilannekatsaus Kansallinen digitaalinen kirjasto -tilannekatsaus Opetus- ja kulttuuriministeriön toimialan tietohallinnon yhteistyökokous 25.5.2011 Kansallinen digitaalinen kirjasto: taustaa Kansallinen tietoyhteiskuntastrategia

Lisätiedot

Korkeakoulukirjastojen RAKE-hanke

Korkeakoulukirjastojen RAKE-hanke Korkeakoulukirjastojen RAKE-hanke 2008 Korkeakoulukirjastojen rakenteellisen kehittämisen hanke Hankkeen tehtävänä on 1. hahmotella korkeakoulukirjastojen organisoituminen uudistuvassa korkeakoululaitoksessa

Lisätiedot

LYNETIN AINEISTOPOLITIIKKA JA SEURAAVAT ASKELEET

LYNETIN AINEISTOPOLITIIKKA JA SEURAAVAT ASKELEET LYNETIN AINEISTOPOLITIIKKA JA SEURAAVAT ASKELEET Sirpa Thessler Pääsihteeri, LYNET LYNETIN TUTKIMUSAINEISTOSEMINAARI 31.1.2012 Yhdessä enemmän - uusi malli toimia ja tukea päättäjiä Evira GL Metla MTT

Lisätiedot

Ryhmätyöt. Ryhmätyön kysymykset:

Ryhmätyöt. Ryhmätyön kysymykset: Ryhmätyöt RYHMÄ 1 (pj Liisa Björkqvist)... 2 1. Tehtävät nyt ja tulevaisuudessa... 2... 3 3. Uusi kirjastojärjestelmä... 3 RYHMÄ 2 (pj Maria Kovero)... 4 1. Työryhmien tehtävät... 4... 4 3. Uuden kirjastojärjestelmän

Lisätiedot

Toimeenpano ja Seuranta - CHAMP III työpaja Turku 27.10.2010 Pekka Salminen

Toimeenpano ja Seuranta - CHAMP III työpaja Turku 27.10.2010 Pekka Salminen Toimeenpano ja Seuranta - CHAMP III työpaja Turku 27.10.2010 Pekka Salminen Toimeenpanon ja seurannan lähtökohtia Toimeenpano perustuu: Toimintasuunnitelmaan, Organisaatiorakenteeseen, Viestintään ja

Lisätiedot

Suositus asiasanastojen, luokitusjärjestelmien ja ontologioiden käytöstä luetteloinnissa Suomen museoissa

Suositus asiasanastojen, luokitusjärjestelmien ja ontologioiden käytöstä luetteloinnissa Suomen museoissa Suositus asiasanastojen, luokitusjärjestelmien ja ontologioiden käytöstä luetteloinnissa Suomen museoissa Sisältö Johdanto... 3 Suosituksen keskeiset käsitteet... 4 Asiasanastot... 4 Kansallisen digitaalisen

Lisätiedot

Tampereen kaupungin paikkatietostrategia 2013 2015. Tampereen kaupunki

Tampereen kaupungin paikkatietostrategia 2013 2015. Tampereen kaupunki Tampereen kaupungin paikkatietostrategia 2013 2015 Tampereen kaupunki 28.3.2013 TAMPERE Tampereen kaupungin paikkatietostrategia 1 PAIKKATIETO JA PAIKKATIETOINFRASTRUKTUURI KÄSITTEENÄ Paikkatiedolla tarkoitetaan

Lisätiedot

MichaelPlus. Hankkeen esittely 30.11.2006. http://www.michael-culture.org/index.html. Mikael Vakkari Suunnittelija MichaelPlus hanke

MichaelPlus. Hankkeen esittely 30.11.2006. http://www.michael-culture.org/index.html. Mikael Vakkari Suunnittelija MichaelPlus hanke MichaelPlus Hankkeen esittely 30.11.2006 http://www.michael-culture.org/index.html Mikael Vakkari Suunnittelija MichaelPlus hanke MICHAEL (3 maata): 36 kuukautta (kesäkuu 2007) Kaksi hanketta Italia (koordinaattori),

Lisätiedot

Kansalliskirjaston keskitetyt kirjastoverkkopalvelut nykytila ja tulevaisuudennäkymiä

Kansalliskirjaston keskitetyt kirjastoverkkopalvelut nykytila ja tulevaisuudennäkymiä Kansalliskirjaston keskitetyt kirjastoverkkopalvelut nykytila ja tulevaisuudennäkymiä Korkeakoulukirjastojen johtajien neuvottelupäivät 10.2.2009 Kristiina Hormia-Poutanen Korkeakouluverkon muutokset -

Lisätiedot

JHS XXX ICT-palvelujen kehittäminen: Laadunvarmistus Liite 2: Tarkistuslistoja

JHS XXX ICT-palvelujen kehittäminen: Laadunvarmistus Liite 2: Tarkistuslistoja JHS XXX ICT-palvelujen kehittäminen: Laadunvarmistus Liite 2: Tarkistuslistoja Versio: 0.9 Julkaistu: n.n.2011 Voimassaoloaika: toistaiseksi 1 Yleistä Palvelun kehitys jakautuu vaiheisiin, joiden väleissä

Lisätiedot

Finland Toimintasuunnitelma 2012 1 (6) Toimintasuunnitelma. Finland

Finland Toimintasuunnitelma 2012 1 (6) Toimintasuunnitelma. Finland Finland Toimintasuunnitelma 2012 1 (6) Toimintasuunnitelma Finland 2012 Finland Toimintasuunnitelma 2012 2 (6) Sisällysluettelo 1 Yhdistyksen tehtävä... 3 1.1 Yhdistyksen tarkoitus... 3 1.2 Yhdistyksen

Lisätiedot

Kansallinen julkaisurekisteri ja kotimaiset viitetiedot. Linnea2-konsortion yleiskokous, Jyrki Ilva

Kansallinen julkaisurekisteri ja kotimaiset viitetiedot. Linnea2-konsortion yleiskokous, Jyrki Ilva Kansallinen julkaisurekisteri ja kotimaiset viitetiedot Linnea2-konsortion yleiskokous, 22.11.2011 Jyrki Ilva (jyrki.ilva@helsinki.fi) Yliopistojen uusi rahoitusmalli ja julkaisutiedot Yliopistojen uutta

Lisätiedot

Kansalliset kehittämishankkeet: Etenemissuunnitelmat

Kansalliset kehittämishankkeet: Etenemissuunnitelmat Kansalliset kehittämishankkeet: Etenemissuunnitelmat Sektorikokous 6.11.2014 Finna: painopisteet 2014-2015 Metatietovaranto Versio 1.2 1.8.2013 2008-2011 2012 2013 2014 2015-2016 Ø Palvelun tuen nykytilan

Lisätiedot

Avoinyliopisto.fi -verkkopalvelu CSC:n palvelut

Avoinyliopisto.fi -verkkopalvelu CSC:n palvelut Avoinyliopisto.fi -verkkopalvelu CSC:n palvelut Avointen yliopistojen neuvottelupäivät 12.-13.10.2011 Soile Pylsy, CSC CSC Tieteen tietotekniikan keskus Oy CSC IT Center for Science Ltd. Puhuja? Soile

Lisätiedot

Korkeakoulujen yhteiskunnallinen vuorovaikutus

Korkeakoulujen yhteiskunnallinen vuorovaikutus Korkeakoulujen yhteiskunnallinen vuorovaikutus Korkeakoulujen KOTA -seminaari 20.8.2013 Erikoissuunnittelija, KT Hannele Seppälä, Korkeakoulujen arviointineuvosto Korkeakoulujen yhteiskunnallisen ja alueellisen

Lisätiedot

Höyläystä vai rakenteellisia muutoksia amk-kirjastoissa, entä Lahdessa? Korkeakoulukirjastojen talousseminaari 28.11.2012 Sirkku Blinnikka

Höyläystä vai rakenteellisia muutoksia amk-kirjastoissa, entä Lahdessa? Korkeakoulukirjastojen talousseminaari 28.11.2012 Sirkku Blinnikka Höyläystä vai rakenteellisia muutoksia amk-kirjastoissa, entä Lahdessa? Korkeakoulukirjastojen talousseminaari 28.11.2012 Sirkku Blinnikka AMKIT-konsortion jäsenet rakenteellisessa muutoksessa OKM:n koulutuslinjaukset

Lisätiedot

Hankekuvaus Hankkeen osa-alueet ympärivuorokautista Koordinoivan toiminnan

Hankekuvaus Hankkeen osa-alueet ympärivuorokautista Koordinoivan toiminnan Hankekuvaus Hanke Turvallisuus kotona vuorokauden ympäri alkoi elokuussa 2010. Kaksivuotinen hanke on Kristiinankaupungin oma ja sen osarahoittajana toimii Pohjanmaan liitto. Hankkeen pääasiallisena kohderyhmänä

Lisätiedot

Kansallisen teollisia symbiooseja edistävän toimintamallin (FISS) toteutus ja organisointi

Kansallisen teollisia symbiooseja edistävän toimintamallin (FISS) toteutus ja organisointi Paula Eskola, paula.eskola@motiva.fi Kansallisen teollisia symbiooseja edistävän toimintamallin (FISS) toteutus ja organisointi Sisällys Johdanto... 1 1.1 FISS-toimintamallin tavoitteet... 1 1.2 FISS-mallin

Lisätiedot

Miten tutkimusta pitäisi suunnata vastaamaan metsäalan haasteisiin?

Miten tutkimusta pitäisi suunnata vastaamaan metsäalan haasteisiin? Miten tutkimusta pitäisi suunnata vastaamaan metsäalan haasteisiin? Risto Seppälä Metsämiesten Säätiö: Ihminen ja metsä seminaari Säätytalo 2.12.2013 Esityksen jäsentely Metsäalan määritelmä Selvityksen

Lisätiedot

Jälkidigitaalinen tiede tieteellisen tiedon saatavuuden muutos

Jälkidigitaalinen tiede tieteellisen tiedon saatavuuden muutos Jälkidigitaalinen tiede tieteellisen tiedon saatavuuden muutos STKS, Helsinki 20.5.2015 Jarmo Saarti Sisältö Tieteellinen julkaiseminen Jakelemisen muutos Käyttäjän kohtaaminen uudessa ympäristössä Saarti

Lisätiedot

UUDEN KALASTUSLAIN TOIMEENPANO. Kalastusneuvos Eija Kirjavainen Maa- ja metsätalousministeriö

UUDEN KALASTUSLAIN TOIMEENPANO. Kalastusneuvos Eija Kirjavainen Maa- ja metsätalousministeriö UUDEN KALASTUSLAIN TOIMEENPANO Kalastusneuvos Eija Kirjavainen Maa- ja metsätalousministeriö Kalataloushallinnon strategia Toiminta-ajatus Strategiset päämäärät Kalataloushallinto turvaa kalakantojen elinvoimaisuuden,

Lisätiedot

OPISKELIJAKUNTA HUMAKO

OPISKELIJAKUNTA HUMAKO Hyväksytty edustajiston syyskokouksessa 5.11.2010 TOIMINTASUUNNITELMA 2011 OPISKELIJAKUNTA HUMAKO 2011 Toimintasuunnitelma HUMAKON TEHTÄVÄ YLEISESTI Humanistisen ammattikorkeakoulun opiskelijakunta HUMAKO

Lisätiedot

KIRJASTO- JA TIETOPALVELUALAN AMMATILLISET ERIKOISTUMIS- OPINNOT (60 op)

KIRJASTO- JA TIETOPALVELUALAN AMMATILLISET ERIKOISTUMIS- OPINNOT (60 op) KIRJASTO- JA TIETOPALVELUALAN AMMATILLISET ERIKOISTUMIS- OPINNOT (60 op) 15.1.2014 31.5.2015 Aikuis- ja täydennyskoulutuspalvelut Linnankatu 6, PL 51, 87101 KAJAANI www.aikopa.fi 2 KIRJASTO- JA TIETOPALVELUALAN

Lisätiedot

Miten muistiorganisaatiot voivat olla yhteistyössä? ekam (e-kirjastot, -arkistot, -museot) - Muisti 2 KULDI laajennettu digitointiyhteistyöryhmä

Miten muistiorganisaatiot voivat olla yhteistyössä? ekam (e-kirjastot, -arkistot, -museot) - Muisti 2 KULDI laajennettu digitointiyhteistyöryhmä Muistio Miten muistiorganisaatiot voivat olla yhteistyössä? ekam (e-kirjastot, -arkistot, -museot) - Muisti 2 KULDI laajennettu digitointiyhteistyöryhmä aika: 9.9.2003 klo 13.00 15.50 paikka: Suomalaisen

Lisätiedot

Sähköisen aineiston pitkäaikaissäilytystä ja käyttöä koskeva työryhmä

Sähköisen aineiston pitkäaikaissäilytystä ja käyttöä koskeva työryhmä Digitaalisen kirjaston verkkopalveluryhmä Muistio 12.9.2007 Liite 1 Sähköisen aineiston pitkäaikaissäilytystä ja käyttöä koskeva työryhmä Verkkopalveluryhmä 12.9.2007 Esa-Pekka Keskitalo Jäsenet Puheenjohtaja

Lisätiedot

Tutkimuslaitosten tietopalvelujen keskustelutilaisuus

Tutkimuslaitosten tietopalvelujen keskustelutilaisuus Tutkimuslaitosten tietopalvelujen keskustelutilaisuus Aika: 5.3 klo 8.30 10.00 Paikka: Kansanterveyslaitos Läsnä: Riitta Autere (PRH), Anja Heino (STAKES), Arja Hyvärinen (Metla), Irmeli Isomäki (Valtion

Lisätiedot

ISAT-painoalojen ulkoinen arviointi

ISAT-painoalojen ulkoinen arviointi ISAT-painoalojen ulkoinen arviointi ARVIOINNIN TAUSTA ARVIOINNIN TAUSTA ISAT-painoalojen ulkoinen arviointi perustui ISATin toimintasuunnitelmaan 2010-2013 ja Innovatiivinen aluekehitystyö -toimintaan

Lisätiedot

Ikäihmisten palvelusuunnitelma

Ikäihmisten palvelusuunnitelma Kirjasto- ja kulttuuripalvelut Ikäihmisten palvelusuunnitelma 2016-2018 Kuva Sirkku Petäjä www.nurmijarvi.fi Palveluja ikäihmisille Kirjasto- ja kulttuuripalvelut laati ensimmäisen ikäihmisten palvelusuunnitelman

Lisätiedot

Itämeristrategian rahoitus

Itämeristrategian rahoitus Itämeristrategian rahoitus Itämeren alue kutsuu miten Suomessa vastataan? Helsinki/TEM, 8.9.2010 Petri Haapalainen, TEM petri.haapalainen@tem.fi Keskeisiä lähtökohtia, kysymyksiä ja haasteita Lähtökohtia

Lisätiedot

SUOMEN KAIVOSVESIOSAAMISEN VERKOSTO TOIMINTAOHJELMA

SUOMEN KAIVOSVESIOSAAMISEN VERKOSTO TOIMINTAOHJELMA Itä-Suomen yksikkö Kuopio KAIVOSVESIVERKOSTO Ohjelma SUOMEN KAIVOSVESIOSAAMISEN VERKOSTO TOIMINTAOHJELMA Verkostoyhteistyön tavoitteet Suomen kaivosvesiosaamisen verkosto (myöh. kaivosvesiverkosto tai

Lisätiedot

Julkaisuarkistojen yhteentoimivuus

Julkaisuarkistojen yhteentoimivuus Julkaisuarkistojen yhteentoimivuus Rita Voigt Teknillisen korkeakoulun kirjasto ja OA-JES OA-seminaari 29.11.2006 Tampereen yliopisto Avoin julkaisuarkisto määritelmiä Sisältää kaikista julkaisuista kuvailutietojen

Lisätiedot

Laki työllistymistä edistävästä monialaisesta yhteispalvelusta. Työmarkkinatuen rahoitusvastuun muutos

Laki työllistymistä edistävästä monialaisesta yhteispalvelusta. Työmarkkinatuen rahoitusvastuun muutos Laki työllistymistä edistävästä monialaisesta yhteispalvelusta Työmarkkinatuen rahoitusvastuun muutos Pohjois-Pohjanmaan TE-toimisto 05.12.2014 Marita Rimpeläinen-Karvonen Taustalla olevat hallituksen

Lisätiedot

RAkenteellisen KEhittämisen Tukena TIetohallinto

RAkenteellisen KEhittämisen Tukena TIetohallinto RAkenteellisen KEhittämisen Tukena TIetohallinto Julkaisurekisteripalvelujen rakentaminen Korkeakoulujen ja opetusministeriön yhteinen tietohallintohanke, jota CSC koordinoi (JURE)-projekti) Tomi Mäkelä

Lisätiedot

1) Muistio 3.6.2004: PALVO I hankkeen toteuttaminen oikeusministeriössä, jonka liitteenä:

1) Muistio 3.6.2004: PALVO I hankkeen toteuttaminen oikeusministeriössä, jonka liitteenä: PÄÄTÖS 4.6.2004 dnro 4/011/2003 OM TALOUS- JA HENKILÖSTÖHALLINNON PALVELUKESKUSTA VALMISTELEVAN SUUNNITTELUHANKKEEN ASETTAMINEN Tausta ja tavoitteet Oikeusministeriö päätti asettaa hankkeen, jonka tehtävänä

Lisätiedot

Tiina Tuurnala Merenkulkulaitos. Paikkatietomarkkinat Helsingin Messukeskus

Tiina Tuurnala Merenkulkulaitos. Paikkatietomarkkinat Helsingin Messukeskus Tiina Tuurnala Merenkulkulaitos Paikkatietomarkkinat 3.11.2009 Helsingin Messukeskus 9.11.2009 on paikkatietoinfrastruktuurin toteuttamiseen ja hyödyntämiseen liittyvän tiedon ja kokemusten vaihdon foorumi.

Lisätiedot

Kansallinen digitaalinen kirjasto ja arkistopalvelut

Kansallinen digitaalinen kirjasto ja arkistopalvelut Kansallinen digitaalinen kirjasto ja arkistopalvelut Tiedon saatavuus ja tutkimuksen vapaus KAM-juridisen yhteistyöryhmän seminaari Arkistoneuvos Jaana Kilkki, Kansallisarkisto 12.12.2011 Esityksen sisältö

Lisätiedot

Alternative access vaihtoehtoisia polkuja artikkeleiden luo

Alternative access vaihtoehtoisia polkuja artikkeleiden luo Alternative access vaihtoehtoisia polkuja artikkeleiden luo Kirjastoverkkopäivät 26.10.2017 Anu Alaterä, tietoasiantuntija, Kansalliskirjasto, FinELib-toimisto Millaisessa tilanteessa tarvitaan vaihtoehtoisia

Lisätiedot

Tutkimuspalveluiden kansallinen yhteistyö. RISTIKKI ryhmän ehdotus

Tutkimuspalveluiden kansallinen yhteistyö. RISTIKKI ryhmän ehdotus Tutkimuspalveluiden kansallinen yhteistyö RISTIKKI ryhmän ehdotus 1 Ristikki -ryhmä RIS (Research & Innovation Services) + tikki Ryhmä perustettiin 2011 Tutkimushallinnon päivien yhteydessä Ryhmä vai tehtäväkseen

Lisätiedot

Pyydettynä lausuntonaan esittää Kuhmon kaupunki Pohjois-Pohjanmaan liitolle edellä tarkoitetusta luonnoksesta seuraavaa:

Pyydettynä lausuntonaan esittää Kuhmon kaupunki Pohjois-Pohjanmaan liitolle edellä tarkoitetusta luonnoksesta seuraavaa: Yksikkö Kuhmossa..2006 Pohjois-Pohjanmaan liitto Kauppurienkatu 8 A 90100 OULU Viite: Pohjois-Pohjanmaan liiton esittämä lausuntopyyntö Asia: LAUSUNTO POHJOIS-SUOMEN LOGISTIIKKASTRATEGIAN JA LOGISTIIKAN

Lisätiedot

Miten perustamme Naapuruuspiirin?

Miten perustamme Naapuruuspiirin? Miten perustamme Naapuruuspiirin? Naapuruuspiiri-idea Pyritään luomaan Verkosto, jossa olisi eri toimijoita asuinalueilta esim. asukasyhdistykset, koulut, seurakunnat, sosiaali- ja terveystoimi, yksityiset

Lisätiedot

LIIKKEESSÄ! "Tutkimustoiminta liikkeessä!"

LIIKKEESSÄ! Tutkimustoiminta liikkeessä! MUISTIO 1 LIIKKEESSÄ! "Tutkimustoiminta liikkeessä!" --------------- ATK-sovellukset ja tutkimustieto - työryhmän 2. raportti puheenjohtaja Ari Myllyviita Kemia ari.myllyviita@kemianliitto.fi Maarit Fred

Lisätiedot

Hankinta- ja kokoelmayhteistyö Lapin korkeakoulukirjastossa

Hankinta- ja kokoelmayhteistyö Lapin korkeakoulukirjastossa Hankinta- ja kokoelmayhteistyö Lapin korkeakoulukirjastossa Esitys Kaukopalvelupäivillä Oulussa 16.5.2013 Outi Vaattovaara Lapin korkeakoulukirjasto Taustaa Perustettu 2010, yksi Lapin korkeakoulukonsernin

Lisätiedot

UUTEEN KALASTUSLAKIIN SIIRTYMINEN

UUTEEN KALASTUSLAKIIN SIIRTYMINEN UUTEEN KALASTUSLAKIIN SIIRTYMINEN tilannekatsaus TOIMEENPANO Yhteistyö Mukana kalastusjärjestöt, tutkimus, yhteistyöryhmät ja hallinto Oppiminen Uusi säädöksiä ja toimintatapoja Tieto ja tiedotus Seurantaa,

Lisätiedot

Kommentteja FinELibin strategiaan

Kommentteja FinELibin strategiaan 24.11.2011 Kommentteja FinELibin strategiaan 2012 2015 http://www.kansalliskirjasto.fi/attachments/5l4xoyz0b/62qj3tbul/files/currentfile/finelib_strategia_2012 2015.pdf Yleistä strategiasta Tiivis esitysmuoto

Lisätiedot

Aineistojen hyöty-kustannus-suhde : Kokoelmapolitiikan priorisoinnit

Aineistojen hyöty-kustannus-suhde : Kokoelmapolitiikan priorisoinnit Aineistojen hyöty-kustannus-suhde : Kokoelmapolitiikan priorisoinnit Tietoaineistoseminaari 15.10.2010 Hannele Nurminen 10/18/2010 Kirjastosta on hyötyä Ilman kirjastoa ei ole yliopistoa Kirjasto on yliopiston

Lisätiedot

Yliopistokirjastojen verkoston Osaamiskartta. Osaamistarvekartta osaamisen suunnittelun näkökulmasta

Yliopistokirjastojen verkoston Osaamiskartta. Osaamistarvekartta osaamisen suunnittelun näkökulmasta Yliopistokirjastojen verkoston Osaamiskartta Osaamistarvekartta osaamisen suunnittelun näkökulmasta Osaamistarvekartta yliopistokirjastoissa: kokemukset ja näkemykset jaossa Suomen yliopistokirjastojen

Lisätiedot

KDK Kansallinen digitaalinen kirjasto

KDK Kansallinen digitaalinen kirjasto KDK - Kansallinen digitaalinen kirjasto Vesa Hongisto 7.12. www.kdk2011.fi KDK Kansallinen digitaalinen kirjasto Lähtökohta Kokonaisarkkitehtuuri Asiakasliittymä Digitaalinen pitkäaikaissäilytys Hallintomalli

Lisätiedot

JURE ja julkaisufoorumi. Julkaisuarkistotapaaminen, Jyrki Ilva

JURE ja julkaisufoorumi. Julkaisuarkistotapaaminen, Jyrki Ilva JURE ja julkaisufoorumi Julkaisuarkistotapaaminen, 31.8.2011 Jyrki Ilva (jyrki.ilva@helsinki.fi) Jure-projekti ja kansallinen julkaisurekisteri OKM:n rahoittama, CSC:n koordinoima Jure-projekti suunnittelee

Lisätiedot

Arviointiverkosto. Toimintasuunnitelma. Kivipelto & Vuorenmaa päiv. 5.2.2009

Arviointiverkosto. Toimintasuunnitelma. Kivipelto & Vuorenmaa päiv. 5.2.2009 Arviointiverkosto Toimintasuunnitelma Kivipelto & Vuorenmaa päiv. 5.2.2009 SISÄLTÖ 1 Arviointiverkoston tausta ja tarve... 3 2 Arviointiverkoston toiminta-alue ja kohderyhmät... 5 3 Arviointiverkoston

Lisätiedot

Vammaisneuvoston esitykset kaupungin vuoden 2016 talousarvioon. 1. Sosiaali- ja terveystoimi

Vammaisneuvoston esitykset kaupungin vuoden 2016 talousarvioon. 1. Sosiaali- ja terveystoimi Vammaisneuvoston esitykset kaupungin vuoden 2016 talousarvioon 1 Vammaisneuvosto pyytää ko. lautakunnilta vastaukset talousarvioesityksiin. Toimiala valmistelee oman toimialan esitykset. Sivistystoimen

Lisätiedot

Julkaisut ja tutkimuksen arviointi - katsaus OKM:n vireillä oleviin hankkeisiin

Julkaisut ja tutkimuksen arviointi - katsaus OKM:n vireillä oleviin hankkeisiin Julkaisut ja tutkimuksen arviointi - katsaus OKM:n vireillä oleviin hankkeisiin Tutkijat, kirjastot ja tutkimuksen arviointi -seminaari 9.11.2011, Helsinki Opetusneuvos Olli Poropudas Tiedepolitiikan tavoitteet

Lisätiedot

Yleisten kirjastojen neuvoston kokous ajankohtaista opetus-ja kulttuuriministeriöstä

Yleisten kirjastojen neuvoston kokous ajankohtaista opetus-ja kulttuuriministeriöstä Yleisten kirjastojen neuvoston kokous ajankohtaista opetus-ja kulttuuriministeriöstä Lahti 12.4.2019 Leena Aaltonen 29.4.2019 1 Ajankohtaista - kevät 2019 Lasten ja nuorten lukemista ja lukutaitoa edistävä

Lisätiedot

Pöytäkirja. Klaus Lindberg, CSC. Kokousmateriaalit löytyvät JulkICT Wikistä: https://wiki.julkict.fi/julkict/avoin-data/julkict-lab

Pöytäkirja. Klaus Lindberg, CSC. Kokousmateriaalit löytyvät JulkICT Wikistä: https://wiki.julkict.fi/julkict/avoin-data/julkict-lab Pöytäkirja JulkICTLab 24.6.2015 JulkICTLab ohjausryhmän kokous 3/2015 Aika To 11.6.2015, klo 10:00 12:00 Paikka Valtiovarainministeriö, Mariankatu 9, Helsinki, nvh. Tienhaara Kutsutut: Jäsenet: Sihteeristö:

Lisätiedot

Kauden 2015 2018 museon koko toiminnan painopisteet valtakunnallinen tehtävä huomioiden

Kauden 2015 2018 museon koko toiminnan painopisteet valtakunnallinen tehtävä huomioiden Painopiste toteuttaa seuraavia valtakunnallisen erikoismuseon tehtäviä: Kauden 2015 2018 museon koko toiminnan painopisteet valtakunnallinen tehtävä huomioiden 1) Valtakunnallisen museotoiminnan ja yhteistyön

Lisätiedot

Kirjastoverkkopalvelut-TOSU 2012 Kärki- ja kehittämishankkeet. Kristiina Hormia-Poutanen Sektorikokous 17.1.2012

Kirjastoverkkopalvelut-TOSU 2012 Kärki- ja kehittämishankkeet. Kristiina Hormia-Poutanen Sektorikokous 17.1.2012 Kirjastoverkkopalvelut-TOSU 2012 Kärki- ja kehittämishankkeet Kristiina Hormia-Poutanen Sektorikokous 17.1.2012 KDK-Asiakasliittymä Konsortion toiminnan kehittäminen OS-ohjelmistoratkaisujen kartoitus,

Lisätiedot

Julkisen hallinnon kokonaisarkkitehtuurijaoston työsuunnitelma 2014

Julkisen hallinnon kokonaisarkkitehtuurijaoston työsuunnitelma 2014 Suunnitelma Valtiovarainministeriö/Julkisen hallinnon ICT - toiminto/vaatimukset ja suositukset JHKA-sihteeristö 22.1.2014 Julkisen hallinnon kokonaisarkkitehtuurijaoston työsuunnitelma 2014 Julkisen hallinnon

Lisätiedot

ITS Finland esiselvitys

ITS Finland esiselvitys ITS Finland esiselvitys Raine Hautala VTT Rakennus- ja yhdyskuntatekniikka Liikenne- ja viestintäministeriö VTT Jussa Consulting Traficon Oy SysOpen Oyj Raine Hautala # 1 Taustaa Liikennetelematiikan merkitys

Lisätiedot

Kansallinen julkaisurekisterihanke

Kansallinen julkaisurekisterihanke Kansallinen julkaisurekisterihanke Tutkimus vapaaksi verkkoon! -seminaari 25.1.2011, Helsinki Opetusneuvos Olli Poropudas Käynnistys: TiedeKOTA-työryhmä 2007-2008 tehtävänä kehittää KOTA-tietokannan tutkimusosiota:

Lisätiedot

Mitä vesienhoidon välittäjäorganisaatiolta vaaditaan?

Mitä vesienhoidon välittäjäorganisaatiolta vaaditaan? Mitä vesienhoidon välittäjäorganisaatiolta vaaditaan? Lappajärvi 19.11. 2014 Laura Liuska / VYYHTI-hanke Välittäjäorganisaatio: mikä ja miksi? Vesienhoidossa vapaaehtoisen paikallisen kunnostustoiminnan

Lisätiedot

Yhteistyö KDK asiakasliittymän kehittämisessä

Yhteistyö KDK asiakasliittymän kehittämisessä Yhteistyö KDK asiakasliittymän kehittämisessä SYN:n KDK-työryhmän ja kehittäjäyhteisön yhteinen workshop 13.6. Tampereella & jatkosuunnitelmat SYN kokous 2.10.2013 Minna Niemi-Grundström 1. Onko yhteinen

Lisätiedot

Tutkijan identifiointi kyselyn tuloksia. Hanna-Mari Puuska, CSC Tieteen tietotekniikan keskus Oy 30.8.2013 hanna-mari.puuska@csc.

Tutkijan identifiointi kyselyn tuloksia. Hanna-Mari Puuska, CSC Tieteen tietotekniikan keskus Oy 30.8.2013 hanna-mari.puuska@csc. n tuloksia Hanna-Mari Puuska, CSC Tieteen tietotekniikan keskus Oy 30.8.2013 hanna-mari.puuska@csc.fi Tutkijan identifiointi -kysely Webropol-kysely lähetettiin yliopistoille ja korkeakouluille kesäkuussa

Lisätiedot

Kokemuksia ekam-yhteistyöstä

Kokemuksia ekam-yhteistyöstä Ei oikeutta maassa saa, ken itse sit ei hanki 5.6.2009 Kokemuksia ekam-yhteistyöstä Kansalliskirjasto Minna Kaukonen sisällysluettelo 1. Kansallinen digitointikeskus 2. ekam-yhteistyö 3. ekam ja KDK -

Lisätiedot

Puhuja? Avoinyliopisto.fi -verkkopalvelu CSC:n palvelut CSC JA PALVELUT. Avointen yliopistojen neuvottelupäivät Soile Pylsy, CSC

Puhuja? Avoinyliopisto.fi -verkkopalvelu CSC:n palvelut CSC JA PALVELUT. Avointen yliopistojen neuvottelupäivät Soile Pylsy, CSC -verkkopalvelu CSC:n palvelut Avointen yliopistojen neuvottelupäivät 12.-13.10.2011 Soile Pylsy, CSC CSC Tieteen tietotekniikan keskus Oy CSC IT Center for Science Ltd. Puhuja? Soile Pylsy, asiantuntija

Lisätiedot

Jarmo Saarti Kirjastopäivät, OKM Kirjastoalan koulutuksen haasteet työnantajan näkökulma

Jarmo Saarti Kirjastopäivät, OKM Kirjastoalan koulutuksen haasteet työnantajan näkökulma Jarmo Saarti Kirjastopäivät, OKM 28.11.2013 Kirjastoalan koulutuksen haasteet työnantajan näkökulma Koulutuksen kehittämistarpeet Miten opiskelija ja työnantaja tietävät mitä saavat kirjastoalan koulutuksesta

Lisätiedot

Valtioneuvoston yleisistunto. 18.2.2016 Talkkari Heikki (143) II Neuvotteleva virkamies p. +35 8295530096

Valtioneuvoston yleisistunto. 18.2.2016 Talkkari Heikki (143) II Neuvotteleva virkamies p. +35 8295530096 Valtioneuvoston yleisistunto 18.2.2016 Talkkari Heikki (143) II Neuvotteleva virkamies p. +35 8295530096 Ministeri Vehviläinen Valtiovarainministeriö Neuvottelukunnan asettaminen Julkisen hallinnon tietohallinnon

Lisätiedot

Museo 2015 tavoitteet, organisointi ja museoyhteistyö. Elina Anttila

Museo 2015 tavoitteet, organisointi ja museoyhteistyö. Elina Anttila Museo 2015 tavoitteet, organisointi ja museoyhteistyö Elina Anttila 14.2.2012 Elina Anttila museo 2015 Mitä museo 2015 on? Museoiden yhteishanke, jossa kartoitetaan museoiden kokoelmahallinnan prosesseja,

Lisätiedot

Sisällysluettelo. 1. Yleistä 3. 2. Urheilijamäärät lukuvuonna 2009-10 3. 3. Opiskelu... 5. 3. Valmennus... 7. 4. Tukipalvelut... 7

Sisällysluettelo. 1. Yleistä 3. 2. Urheilijamäärät lukuvuonna 2009-10 3. 3. Opiskelu... 5. 3. Valmennus... 7. 4. Tukipalvelut... 7 TOIMINTASUUNNITELMA 2010 Sisällysluettelo 1. Yleistä 3 2. Urheilijamäärät lukuvuonna 2009-10 3 3. Opiskelu... 5 3. Valmennus... 7 4. Tukipalvelut... 7 5. Hallinto ja talous.. 8 6. Tiedottaminen.. 8 2 1.

Lisätiedot

Kilpailu on valtakunnallinen ja kattaa seuraavat viisi maantieteellistä aluetta: (Etelä Suomi, Länsi Suomi, Keski Suomi, Itä Suomi, Pohjois Suomi).

Kilpailu on valtakunnallinen ja kattaa seuraavat viisi maantieteellistä aluetta: (Etelä Suomi, Länsi Suomi, Keski Suomi, Itä Suomi, Pohjois Suomi). 1 OLOSUHDETALKOOT 2011 SUUNNITTELUKILPAILU KILPAILUN SÄÄNNÖT 1. Kilpailun järjestäjä Schneider Electric Buildings Finland Oy Kellokukantie 2 PL 250 01300 Vantaa 2. Kilpailu ja sen tausta Schneider Electric

Lisätiedot

KDK-ajankohtaispäivä museoille

KDK-ajankohtaispäivä museoille KDK-ajankohtaispäivä museoille 29.4.2010 Mikael Vakkari Systeemipäällikkö Museovirasto / Tiedonhallintakeskus MUSEOVIRASTO KDK ja museot Museoiden keskeisten tietovarantojen saatavuuden ja käytettävyyden

Lisätiedot

TTA, PAS ja julkishallinnon standardisointi

TTA, PAS ja julkishallinnon standardisointi TTA, PAS ja julkishallinnon standardisointi Juha Hakala Kansalliskirjasto 2013-03-19 Miksi TTA tarvitsee KDK:n PASmäärityksiä? Jos tutkimusdata on tarkoitus säilyttää pitkäaikaisesti (yhteisessä) PAS-sovelluksessa,

Lisätiedot

RAkenteellisen KEhittämisen Tukena TIetohallinto

RAkenteellisen KEhittämisen Tukena TIetohallinto RAkenteellisen KEhittämisen Tukena TIetohallinto Julkaisurekisteripalvelujen rakentaminen Korkeakoulujen ja opetusministeriön yhteinen tietohallintohanke, jota CSC koordinoi JURE-projekti rake%.csc.fi/jure/

Lisätiedot

1. Ohjausta koskeva julkinen päätöksenteko

1. Ohjausta koskeva julkinen päätöksenteko Kysymykset 1. 1. Ohjausta koskeva julkinen päätöksenteko OHJAUKSEN TOIMINTAPOLITIIKKA ALUEELLISELLA TASOLLA Alueellisesti tulisi määritellä tahot, joita tarvitaan alueellisten ohjauksen palvelujärjestelyjen

Lisätiedot