Katsaus luonnonvaratutkimuksen organisoinnin muutoksiin ja sen vaikutuksia tutkimustiedon saatavuuteen

Transkriptio

1 Katsaus luonnonvaratutkimuksen organisoinnin muutoksiin ja sen vaikutuksia tutkimustiedon saatavuuteen Liisa Siipilehto Matri-seminaari: Luonnontutkimuksen uudet tuulet Viikin tiedekirjasto

2 Katsaus luonnonvara-alan tutkimusta tekevien organisaatioiden rakenteellisia muutoksia kirjasto- ja tietopalvelualalla tapahtuvia muutoksia tutkimustiedon julkaisemisessa tapahtuvia muutoksia vaikutuksia luonnonvara-alan tutkimustiedon saantiin tulevaisuudessa

3 Kaikki on muutoksessa Yliopistolakiuudistus Korkeakoulu-uudistus Sektoritutkimuksen rakenneuudistus HY:n yliopistokirjastojen rakenteellinen muutos Korkeakoulukirjastojen rakenteellinen kehittäminen Aluehallinnon uudistaminen (metsäkeskukset, ympäristökeskukset) Alueellistaminen (SYKE?, Tilastokeskus?) Kunta- ja palvelurakenneuudistus Tuottavuusohjelma. Mitä muuta vielä?

4 Uusia yhdistelmiä Yhteisten tietokeskusten perustaminen: esim. Tietokeskus Wellamo kaikille avoin oppimis- ja tutkimuskeskus (HY, Palmenia, Kymenlaakson amk, Kymenlaakson museo, Suomen merimuseo) Lahden tiedekirjasto (Lahden kaupungin hallinnonalainen, tuottaa palveluja Lahden yliopistokeskukseen ja on HY:n ympäristöekologian laitoksen laitoskirjasto)

5 Luonnonvara-ohjelmia löytyy Sektoritutkimuksen jaostojen tutkimusohjelmista SITRA:n tutkimusohjelmista (mm. Elintarvike- ja ravitsemusohjelma , uudeksi ohjelmaksi valittu Maaseutu 2.0). Tekesin ohjelmista TEKES: Strategisen huippuosaamisen keskittymistä Metsäklusteri sekä Energia ja ympäristö (yritykset, yliopistot, tutkimuslaitokset yhdessä)

6 Luonnonvara-alan strategioita Kansallinen Luonnonvarastrategia (SITRA) Kansallinen metsäohjelma 2015 Esko Ahon työryhmä ja työ- ja elinkeinoministeriön Metsäala 2030-hanke Kansallinen energia- ja ilmastostrategia (Työ- ja elinkeinoministeriö)

7 Luonnonvara-alan liittoutumia/verkostoja Esimerkkejä tutkimuskonsortioista/tutkimusaiheverkostoista Viikin kampuksen tutkimusyhteistyöohjelma Ympäristötutkimuksen ja -opetuksen yksikkö HENVI (kaikki HY:n tiedekunnat mukana) Helsinki Business and Science Park (yrityksille dynaamisen toimintaympäristö ja osaamiskeskittymä)

8 Lisää tutkimusta tekeviä yksiköitä, joissa luonnonvara-alan tutkimushankkeita Huippuyksiköt (Suomen Akatemian keskeinen rahoitusmuoto, yliopistojen laitoksia, tutkimuslaitoksia) Tutkijakoulut (yhden tieteenalan verkostomaisia koulutusjärjestelmiä tai useita tieteenaloja kokoavia koulutusjärjestelmiä) Kansainväliset verkostot ja tutkimusohjelmat esim. ERA- NET

9 Yhteistyösopimuksia Helsingin yliopisto vahvistaa yhteistyötä myös pääkaupunkiseudun muiden kirjastojen kanssa: mm. sektoritutkimuslaitokset, muut yliopistot ja korkeakoulut sekä muut tieteelliset kirjastot Selvitys yhteistyöstä valmisteltu HY:n kirjastopalvelujen koordinointiyksikössä 15 potentiaalista yhteistyökumppania Erityistä kiinnostusta: keskustakampuksen uusi yhteiskirjasto yliopiston julkaisuarkistopalvelut

10 Yhteistyösopimukset Solmitaan Helsingin yliopiston kanssa (esim. Matrisopimus on kirjattu SYKE:n ja Metlan kanssa tehtyihin sopimuksiin) Parhaillaan selvitetään ulkopuolisille yhteistyökumppaneille tarjottavien palvelujen hinnoitteluperiaatteita

11 Tutkimustiedon saannin käytännön haasteita (esimerkkejä) Painettujen julkaisujen hankinta kirjastoihin mutkistuu, esimerkiksi hajautettu julkaisujen jakelu, sarjan osien metsästys (esim. Ympäristöhallinto) myös painettuja versioita käytetään Painettujen julkaisujen muuttuminen e-julkaisuiksi aiheuttaa muutosvaiheessa tiedon hallinnan vaikeuksia (ainakin kirjastoissa!), vaikka toisaalta tiedonhakija saa ne nopeammin ja halvemmin (jos löytää!). Tiedotus julkaisemisesta järjestämättä (esim. RSS-feedit).

12 Lisää haasteita Tekijänoikeuskysymykset graduja ei enää lainata vain paikalliskäyttö Kartoista maksu vuosittain e-aineistoja pois verkosta kustannusten vuoksi Kirjastolla vain e-versio kaukopalvelu yrityksille ei sallittua Katkokset tutkimustiedon saannissa organisaation muutosvaiheessa? Tietojärjestelmien yhteensovittaminen. Tiedonhakijan täytyy oppia tuntemaan uudet tiedontuottajat ja tiedonlähteet

13 Lisensioidut e-aineistot (FinELib) Uudet hallintomallit, organisaatioiden yhdistymiset uudet lisensiointineuvottelut Yleispätevää vastausta e-aineistojen hinnasta ei voi antaa etukäteen yhdistyville organisaatioille Organisaatioiden yhdistyminen, yhteen liitetyt organisaatiot voivat edustaa eri sektoreita (tutkimuslaitos, yliopisto) Monimutkaiset liittoumat monimutkaiset käyttösäännöt? Kaupallisuus este aineistojen käytölle? Esim. maksullinen koulutus? Jos vain kirjastopalvelut yhdistetään ->ei vaikuta FinELibaineistoihin, sillä aineistot hankitaan taustaorganisaatioille

14 Julkaisemisessa tapahtuvia muutoksia Open access Julkaisuarkistot Rehtorin päätöksiä Helsingin yliopistossa (2008): Tutkimusjulkaisujen avoin saatavuus Julkaisuarkistopalveluiden koordinoitu kehittäminen Tutkimustietojärjestelmän (TUHAT) kehittäminen Tutkimusdatan ja aineistojen saatavuutta selvittelevä työryhmä Suomen Akatemian päätös: tehtävä tutkimusaineistojen hallintasuunnitelma

15 ja joitain vaikutuksia Tutkijat tai laitokset tallentavat itse tulevaisuudessa julkaisunsa julkaisuarkistoihin Korvaako kuinka nopeasti viitetietokannat? Sisällönkuvailun työkalut pitäisi olla käytettävissä Vaikka metatiedot noudattavat standardeja, tietojen monimuotoisuus voi tulla ongelmaksi

16 Tutkimustiedon jakelukanavia tulee lisää YouTube, SciVee hankkeiden ja tutkimusohjelmien omat www-sivut Portaalit esim. GFIS Global Forest Information Service Google, Google Scholar Vuorovaikutteiset viestintävälineet (MySpace, Facebook) Hankehaavi

17 Digitaaliset aineistot Aineistoista tuotetaan tietoa moneen järjestelmään: kirjastoluetteloihin, julkaisuarkistoihin, tutkimusrekistereihin ja kokotekstiaineistojen tietokantoihin Tiedontarvitsijan on yhä vaikeampi tietää, mistä tietoa pitäisi hakea Nopea, helppo ja tarkoituksenmukainen pääsy tietoaineistoihin on oleellista (Kansalliskirjasto 1/2008, s. 7)

18 Kansallinen digitaalinen kirjasto Opetusministeriön yhteinen ponnistus Kansalliskirjasto + kirjastot, arkistot, museot yhteisen hakupalvelun kehittäminen (haravointi, viitetieto ja/tai kokoteksti) priorisoitujen aineistojen digitointi sähköisten kulttuuriperintöaineistojen pitkäaikaissäilytysratkaisujen tuottaminen

19 Yhteinen hakupalvelu Ohjelmien testaus marraskuussa 2008 Uuden sukupolven kirjastojärjestelmiä ei vielä ole olemassa, menee 3-5 vuotta kehittämiseen Haravointi omista aineistoista ja lisensioiduista e- aineistoista 1) asiakasliittymä 2) kansallinen yhteisluettelo ->kansallinen kirjastojärjestelmä 3) pitkäaikaissäilytysjärjestelmä Tunnistautuminen Järjestelmään voidaan indeksoida Suomen kaikki kirjastoluettelot viitteineen

20 Tavoitteena yhteiset tietojärjestelmät Kirjastonhoitajat ja informaatikot ovat pyrkineet tähän päämäärään jo kautta aikojen: tutkimustietoa on saatava mahdollisimman helposti ja kattavasti Nyt aika näyttää olevan kypsä - tahtotila Tietotekniikkaa pystytään ja halutaan hyödyntää Kaikki haluavat olla mukana (kirjastot, arkistot, museot), varmaan myös tutkimuslaitokset!

21 Muut kuin OPM:n alaiset kirjastot Muiden ministeriöiden kirjastot Valtionapua saavien laitosten kirjastot Yhdistysten tai säätiöiden alaiset kirjastot näille tulisi myös tarjota Kansalliskirjaston ja kirjastoverkon keskitetyt palvelut (Erikoiskirjastojen neuvoston lausunto Kansalliskirjaston tietohallintastrategiasta ) VTT, PTT, Metsäteho, Työtehoseura?

22 Kirjastoverkko Rakenteellinen uudistus julkishallinnossa liittää yhteen organisaatioita, jotka aiemmin ovat edustaneet eri sektoreita, esim. yliopistot ja tutkimuslaitokset tai yliopistot ja ammattikorkeakoulut Kirjastoverkkoa olisi siten kehitettävä kokonaisuutena Pelkästään yhden tai kahden sektorin kehittäminen opetusministeriöstä käsin alkaa olla todella haasteellista Lähde: Erikoiskirjastojen edustaja Kansalliskirjaston johtokunnassa. Katsausta Kansalliskirjaston toimintaan 2007, Erikoiskirjastojen neuvoston kokous )

23 Vaikutuksia tutkimustiedon saatavuuteen Organisaatiomuutoksilla pyritään mm. tehokkuuteen Tieteiden välisillä tutkimusohjelmilla ja liittoutumilla pyritään yhdistämään vähiä resursseja, monitieteisyyttä tarvitaan monimutkaistuvissa ongelmissa Enemmän ongelmia hallinnollisten rajojen ylittämisessä kuin tieteiden välisten raja-aitojen kaataminen Organisaatiomuutoksilla ei ehkä ole niin suurta vaikutusta tutkimustiedon saantiin tulevaisuudessa kuin sillä, millaisia muutoksia tietojärjestelmien ja yhteistyön tuloksena saadaan Entä tiedon julkisuus? Jos yritysmaailma on yhä enemmän mukana tutkimuksessa ja sen rahoituksessa?

24 Tutkimuksen uudet rakenteet Organisaatiomuutoksista ja uusista järjestelyistä tutkimuksessa on ehkä enemmän haasteita rahoittajille, päättäjille ja tutkimussuoritteiden kerääjille kuin tutkimustiedon etsijälle Kun tutkija toimii erilaisissa organisaatioissa, verkostoissa, ohjelmissa, tutkimusryhmissä jne. samanaikaisesti tai vaihdellen, kenen suoritteisiin kirjataan milloin mikäkin yhteistutkimus? (esim. KOTA)

25 Julkaisujen löytymiseen tulossa parannuksia Mutta miten hanketieto löydetään tulevaisuudessa? Miten asiantuntijat löydetään? Miten sektoritutkimuslaitosten tutkijoiden julkaisut löydetään?

26 Pieni on suurta! Tutkimustiedon saanti paranee entisestään tulevaisuudessa Kuitenkin kestää aikansa ennen kuin tavoitteisiin päästään Tällä hetkellä voi ja kannattaa käyttää nykyisiä palveluja

27 Luonnonvara-alan tutkimustiedon lähteitä: Hankehaavi on työkalu, jonka avulla löytää hanketietoa seitsemästä eri organisaatiosta yhtä aikaa eviikki on julkaisutietokanta, jonka avulla löytää poikkitieteellistä tutkimustietoa luonnonvara-alasta yhdellä haulla Agriforest on sanasto ja AFO ontologia, joita voidaan hyödyntää tiedon etsinnässä ja kuvailussa DViikki on julkaisuarkisto, josta saa kokotekstijulkaisuja avoimesti Viikin kampuksen tieteenaloilta