Lämpöilmiöitä. Kokeellista fysiikkaa luokanopettajille Ari Hämäläinen kevät 2005

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Lämpöilmiöitä. Kokeellista fysiikkaa luokanopettajille Ari Hämäläinen kevät 2005"

Transkriptio

1 Kokeellista fysiikkaa luokanopettajille Ari Hämäläinen kevät 2005 Lämpöilmiöitä Erilaisia lämpöilmiöitä esiintyy sekä elävässä että elottomassa luonnossa, ja myös teknologisessa ympäristössä. Ulkoilman lämpötila vaihtelee vuorokauden ja vuodenaikojen mukaan, aurinko lämmittää, tuli polttaa. Lämmön tuottaminen Tehtävänä on lämmittää hieman vettä. Millä eri tavoin tämä voidaan toteuttaa? Ensimmäiseksi voi tulla mieleen laittaa vesiastia sähköhellalle. Hellan levy kuumenee, kuten myös levylle laitettu astia, ja astiassa oleva vesi. Tässä selvästi lämpöä siirtyy esineestä toiseen, kuumemmasta kylmempään. Hellan levy lämpenee, koska sen sisällä olevassa sähköjohtimessa kulkee voimakas sähkövirta. Sähköenergiaa muuttuu lämmöksi. Vesiastiaa voi lämmittää myös tulen avulla, esimerkiksi kaasuliekillä. Lämpöä siirtyy nyt liekistä astiaan, ja astiasta veteen. Kun aine (nestekaasu, puu..) palaa, se muuttuu toisiksi aineiksi, ja samalla syntyy lämpöä. Sanotaan, että aineen sisältämää kemiallista energiaa muuttuu lämmöksi. Aikaisemmin on havaittu, miten toisiaan vasten liukuvat kappaleet kuumenevat kitkan vaikutuksesta. Vettäkin voidaan kuumentaa veden sisäisen kitkan avulla. Jos termospullossa olevaa pientä vesitilkkasta ravistellaan voimakkaasti parin minuutin ajan, voidaan herkällä lämpömittarilla havaita pieni lämpötilan nousu. Mekaanista energiaa muuttuu lämmöksi. Ilmaa voidaan lämmittää vielä yhdellä tavalla. Tukitaan polkupyörän pumpun venttiili sormella, ja painetaan mäntää voimakkaasti muutaman kerran. Tällöin havaitaan pumpun lämpenevän. Tässäkin mekaanista energiaa muuttuu lämmöksi, mutta muutos ei johdu ilman sisäisestä kitkasta (joka on hyvin pieni), vaan ilman puristumisesta kokoon. Periaatteessa myös nesteen tai kiinteän aineen kokoonpuristaminen saa aikaan lämpötilan nousun, mutta ilmiö on hyvin heikko, koska nesteet ja kinteät aineet puristuvat kokoon erittäin vähän. Lämmön siirtyminen ja säilyminen Edellä todettiin, miten lämpö siirtyy kuumemmasta kappaleesta kylmempään. Kuumasta kylmään lämpö siirtyy itsestään. Tällöin kuuma kappale jäähtyy, ja kylmä kappale lämpenee, kunnes lopulta kappaleiden lämpötilat ovat samat. Jos kappaleet koskettavat toisiaan, lämpö siirtyy johtumalla aineen läpi kappaleesta toiseen. Kappaleiden ei kuitenkaan tarvitse suoraan koskettaa, että lämmön siirtymistä tapahtuisi. Esimerkiksi saunassa löylyä heitettäessä kiukaan lämpö siirtyy kuuman ilman ja vesihöyryn mukana saunojiin. Kun kuivataan hiuksia hiustenkuivaajalla, lämpö siirtyy ilman mukana kuivaajasta hiuksiin. Tällaista jonkin aineen liikkumisen perustuvaan lämmön siirtymistä sanotaan lämmön kulkeutumiseksi. Mutta välttämättä lämmön siirtymiseen ei tarvita lainkaan väliainetta. Kuuman lampun tai nuotion lämmön tuntee ihollaan, vaikka ympäröivä ilma olisi kylmää. Auringon lämpö siirtyy Maahan tyhjän

2 avaruuden läpi. Tällöin lämpö siirtyy säteilemällä. Aineiden lämmönjohtavuutta voidaan tutkia esimerkiksi kirjassa Iloa Ilmiöistä s. 98 neuvotulla tavalla. Astiaan laitetaan pystyyn ari aineista tehtyjä sauvoja, joiden tulisi olla osapuilleen samanpituisia ja samanpaksuisia. Jokaisen sauvan päähän kiinnitetään herne pienen voinokareen avulla. Astiaan laitetaan kuumaa vettä. Havaitaan, että joidenkin sauvojen päässä oleva voi sulaa heti ja herne putoaa. Lämpö siirtyy nopeasti kuumasta vedestä sauvaa pitkin voihin. Tällaisten aineiden lämmönjohtokyky on suuri. Useimmat metallit ovat hyviä lämmönjohteita. Odotetaan, missä järjestyksessä herneet putoavat. Tietyillä aineilla, esimerkiksi lasilla ja puulla, on melko huono lämmönjohtokyky. Lämmön siirtymisestä näillä eri tavoilla kuumemmista esineistä kylmempiin johtuu, että toistensa lähellä (esimerkiksi samassa huoneessa) olevien esineiden lämpötilat tasoittuvat. Pöydälle asetettu kuuma juoma jäähtyy, kylmä juoma lämpenee. Lämmön siirtymistä on mahdollista hidastaa ja estää. Ihmisen ruumiinlämmön täytyy pysyä sangen tarkasti 37 asteessa. Kuitenkin ulkoilman lämpötila ja huoneenlämpökin on lähes aina tätä pienempi. Ihminen tuottaa itse lämpöä koko ajan, mutta siitä huolimatta Suomessa tarvitaan lähes aina vaatteita estämään liian suuri lämmön siirtyminen ihmisruumiista pois. Ne estävät lämmön siirtymistä johtumalla (estävät ihon koskettamasta kylmiin pintoihin, johtavat itse huonosti lämpöä), kulkeutumalla (estävät ilman liikkeen ihon lähellä), ja säteilemällä (heijastavat ihon säteilemää lämpöä takaisin). Termospullo on rakenteeltään sellainen, että lämmön siirtyminen pullossa olevan nesteen ja ulkomaailman välillä on tehokkaasti estetty. Neste on pullossa, jossa on kaksinkertainen seinämä. Seinämien välissä on tyhjiö, joten lämpö ei voi kulkeutua johtumalla eikä ilman mukana kulkeutumalla. Seinämät ovat peilikirkkaat, joten ne sekä säteilevät lämpöä ja vastaanottavat lämpöä huonosti. Pullo on tehty lasista, joka johtaa lämpöä huonosti. Kun termospulloon laitetaan kuumaa juomaa, pullon ulkopinta ei lämpene havaittavasti. Tämä osoittaa, että lämpöä ei siirry pois pullon sisältä; lämpö siis säilyy pulloon laitetussa juomassa. Lämpö laajentaa, kylmä kutistaa Messinkitulppa mahtuu juuri ja juuri messinkirenkaan läpi, kun molemmat ovat huoneen lämpötilassa. Jos metallitulppaa kuumennetaan, se ei enää mahdu renkaan reiästä. Tulppa on laajentunut. Jos taas rengas jäähdytetään pakastimessa tai kylmäsuihkeella, tulppa ei silloinkaan mahdu reiästä. Rengas on kutistunut. Ohutta konstantaanimetallista valmistettua lankaa on pingotettu eristepylväiden väliin. Langan keskellä riippuu punnus. Laitetaan voimakas sähkövirta kulkemaan langan läpi, jolloin se kuumenee ja alkaa hehkua. Punnus painuu alas, mikä osoittaa langan venyvän. Kun sähkövirta katkaistaan, lanka jäähtyy ja kutistuu.

3 Vettä täynnä olevan pullon suulle on kiinnitetty tiiviisti ohut putki. Kun pulloa lämmitetään, vesi työntyy putkeen. Pullossa oleva vesi laajenee. Pelkkää ilmaa sisältävän pullon suulle on kiinnitetty tiiviisti ilmapallo. Kun pulloa lämmitetään, ilmapallo pullistuu. Pullossa oleva ilma laajenee. Näille kaikille ilmiöille on yhteistä se, että niissä havaitaan aineiden lämpölaajenemisesta aiheutuvia ilmiöitä. Kun ainetta lämmitetään, se laajenee. Tämä koskee sekä kiinteitä aineita, nesteitä, että myös kaasuja. Säännöstä on yksi tärkeä poikkeus: veden tilavuus (ja samalla tiheys) on pienimmillään +4ºC:ssa. Vesi laajenee jäähtyessään +4ºC +0ºC. Tästä syystä jää kelluu. Lämpötilan mittaaminen Ihminen aistii kylmän ja kuuman. Seuraava koe testaa, miten luotettava ihmisen lämpöaisti on. Laitetaan yhteen astiaan kuumaa (ei polttavaa) vettä, toiseen kylmää vettä, ja kolmanteen haaleaa vettä. Pidetään toista kättä hetken kuumassa vedessä, toista kylmässä vedessä. Sitten siirretään kädet yhtä aikaa haaleaan veteen. Kuumassa ollut käsi aistii haalean veden kylmänä, kylmässä ollut käsi aistii haalean veden kuumana. Ihmisen lämpöaisti tottuu vallitsevaan lämpötilaan, ja aistii paremmin muutokset kuin todellisen lämpötilan. Ihmisen lämpöaisti on siis liian epäluotettava lämpötilan mittaamiseen, siihen tarvitaan lämpömittari. Tarkastellaan nestetäytteistä lämpömittaria. Siinä on pieni nestesäiliö, ja säiliöstä lähtevä ohut putki. Kun mittari ja siinä oleva neste lämpenee, se laajenee, ja työntyy pitemmälle putkeen. Mittarin jäähtyessä neste kutistuu, ja nesteen pinta vetäytyy putkessa kohti säiliötä. Mekaaninen lämpömittari, esimerkiksi saunan löylymittari, perustuu eri metallien erilaiseen lämpölaajenemiseen. Mittarissa on kaksoismetalliliuska, joka tehty kiinnittämällä kahdesta eri metallista valmistetut liuskat yhteen. Kun kaksoismetalliliuskaa lämmitetään, se vääntyy, koska metallit laajenevat eri tavoin. Mittarissa kaksoismetalliliuska on kierretty spiraaliksi, jonka keskelle mittarin osoitin on kiinnitetty. Sähköiset lämpömittarit, kuten nykyaikaiset ulko- ja sisälämpömittarit ja kuumemittarit, perustuvat aineiden sähkönjohtokyvyn muuttumiseen lämpötilan muuttuessa. Olomuodon muutokset Järven vesi jäätyy loppusyksystä pinnaltaan kovaksi jääksi, ja sulaa keväällä takaisin vedeksi. Kun vettä kuumennetaan tarpeeksi, vesi kiehuu ja näyttää häviävän. Vesi ei kuitenkaan katoa, vaan muuttuu kaasuksi, vesihöyryksi. Jos kiehuvan veden ylle laitetaan viileä metalliastia, havaitaan kuinka vesihöyry tiivistyy astian pinnalla takaisin nesteeksi.

4 Lämpötilan muuttaminen voi siis saada aikaan aineen muuttumisen olomuodosta toiseen. Aineen olomuodot ovat kiinteä, neste ja kaasu. Aine sulaa ja jähmettyy samassa lämpötilassa. Laitetaan lämpömittari veteen, jossa on sulavia jäitä. Mittari näyttää 0ºC niin kauan kun jäätä on jäljellä. Vastaavasti jos laitetaan vettä (avoimessa astiassa, ettei astia säry) pakastimeen tai talvella ulos, todetaan että veden lämpötila laskee ensin 0ºC:een, ja pysyy siinä kunnes kaikki vesi on jäätynyt. Vasta sen jälkeen jään lämpötila alkaa laskea. Ympäristön lämpötila määrää, onko 0ºC lämpötilassa oleva vesi-jää -seos sulamassa vai jäätymässä. Jos ympäristö on lämpimämäpi kuin 0ºC, seokseen siirtyy lämpöä ympäristöstä, ja seoksen jäät sulavat. Jos taas ympäristö on kylmempi kuin 0ºC, seos menettää lämpöä ympäristöön, ja vesi jäätyy. Eri aineet sulavat ja kiehuvat eri lämpötiloissa. Jää sulaa 0ºC:ssä, tina vasta 232 0ºC:ssa. Vesi kiehuu 100ºC:ssa, etanoli 78ºC:ssa. Vesi jäätyy pakastimessa, jonka sisälämpötila on -18ºC, mutta etanoli ja glykoli (pakkasneste) eivät siinä lämpötilassa vielä jähmety. Kaikkia aineita ei voi sulattaa tai kiehuttaa. Esimerkiksi puuta ei voi sulattaa tai kiehuttaa niin että se pysyisi puuna, vaan puuaines hajoaa kuumuuden vaikutuksesta. Puuaines koostuu kemiallisista yhdisteistä. Kun puuta kuumennetaan, jotkut näistä yhdisteistä alkavat kiehua ja hajota. Syntyvät kaasut ovat helposti syttyviä, ja tavallisesti puu alkaakin kuumennettaessa palaa. Jos palaminen estetään esimerkiksi kuumentamalla puuta ilmattomassa tilassa, helposti kiehuvat ainekset ja hajoavat yhdisteet poistuvat, ja puusta jää jäljelle pääasiassa hiiltä. Paine vaikuttaa sulamiseen ja kiehumiseen. Esimerkiksi vesi kiehuu sitä alemmassa lämpötilassa, mitä pienempi paine vallitsee. Imetään lääkeruiskuun hieman kuumaa vettä. Tukitaan ruiskun nokka sormella ja vedetään mäntää ulospäin, jolloin paine ruiskussa laskee. Havaitaan että vesi ruiskussa kiehuu. Ruisku ei kuitenkaan ala polttaa kättä, joten veden lämpötila ei nouse. Kun männän vetäminen lopetetaan, kiehuminenkin lakkaa. Koska vallitseva ilmapaine vaihtelee hieman, ei veden kiehumispistekään ole aina tasan 100ºC. Korkealla vuoristossa ilman paine on niin pieni, että veden kiehumispiste jää huomattavasti alle 100 asteen. Tämä vaikeuttaa ruokien kypsentämistä keittämällä. Lämpö siirtyy vedestä keitettävään ruokaan sitä paremmin, mitä kuumempaa vesi on. Aineen kyky varastoida lämpöä Kesän auringossa lämmennyt kallio ja rakennuksen tiiliseinä pysyvät lämpiminä vielä jonkin aikaa auringon laskettuakin, mutta auringonpaisteessa polttavan kuumaksi lämmennyt auton peltipinta jäähtyy hyvin nopeasti. Uimaveden lämpötila ei kovin paljon vaihtele, oli sitten päivä taikka yö; vesi lämpenee hitaasti pitkin kesää, mutta myös jäähtyy hitaasti syksyä kohti mentäessä. Ilmeisesti eri aineilla on erilainen kyky varastoida lämpöä. Jotkut lämpenevät helposti,

5 mutta myös jäähtyvät helposti; toiset lämpenevät hitaasti, mutta säilyttävät lämmön pitkään. Laitetaan eri aineista valmistettuja saman massaisia kappaleita (esimerkiksi eri metalleista tehtyjä punnuksia) kiehuvaan veteen. Tällöin vähän ajan päästä jokaisen kappaleen lämpötila on 100ºC. Mitataan kalorimetreihin yhtä suuret määrät samanlämpöistä vettä. Siirretään punnukset kalorimetreihin, ja yhteen kalorimetriin kaadetaan punnusten massaa vastaava määrä kiehuvaa vettä. Havaitaan että jokaisessa kalorimetrissa veden lämpötila nousee eri määrän, ja kaikkein eniten lämpötila nousi siinä kalorimetrissa, johon kaadettiin kiehuvaa vettä. Eri aineet siis varastoivat lämpöä eri tavoin, ja vesi varastoi lämpöä paljon enemmän kuin mikään metalli. Lämpövoimakoneet Aikaisemmin on tutustuttu tilanteisiin, joissa mekaanista energiaa muuttuu lämmöksi. On myös mahdollista muuttaa lämpöä mekaaniseksi energiaksi. Laitetta, jossa tämä tapahtuu, kutsutaan lämpövoimakoneeksi. Lämpövoimakoneita ovat esimerkiksi kuumailmakone eli stirling-moottori, höyrykone, sekä bensiini- ja dieselmoottori. Kuumailmakone. Kuvan laitteessa on sylinteri ja siihen tiiviisti sopiva mäntä. Sylinteri on yhdistetty letkulla ilmasäiliöön. Kun ilmasäiliö laitetaan vuorotellen kuumaan ja kylmään veteen, havaitaan männän liikkuvan edestakaisin. Lämpenevä ilma laajenee, ja työntää mäntää ylöspäin. Jäähtyvä ilma kutistuu, jolloin mäntä painuu alas. Männän liikkeellä voisi periaatteessa tehdä mekaanista työtä. Kyseessä on siis lämpövoimakone, tarkemmin ottaen kuumailmakone. "Oikeassa" kuumailmakoneessa ilman lämmittäminen ja jäähdyttäminen tehdään ohjaamalla sylinterin ilmaa ns. jakomännällä vuorotellen kosketuksiin kuuman ja kylmän pinnan kanssa. Animaatio: hyötykäyttöön sopiva kuumailmakone. Animaatio (Flash): opetuskäyttöön tarkoitettu kuumailmakone. Kuumailmamoottorin hyvä puoli on, että sitä voidaan käyttää millä tahansa lämmönlähteellä. Jos lämpö tuotetaan polttoaineella, sen palaminen voidaan järjestää niin että syntyy mahdollisimman vähän päästöjä. Toisaalta kuumailmamoottori on tehoonsa nähden kallis ja painava. Wikipedian artikkeli kuumailmamoottoreista Höyrykoneessa kiehutetaan vettä suljetussa kattilassa, josta korkeapaineinen höyry johdetaan luistiventtiin ohjaamana koneen sylinteriin, vuorotellen männän kummallekin puolelle. Animaatio: höyrykone Polttomoottorit. Bensiini- ja dieselmoottorit ovat polttomoottoreita. Niissä polttoaine palaa moottorin sylinterin sisällä, jolloin polttoaineen sisältämä kemiallinen energia muuttuu lämpöenergiaksi. Lämpö saa sylinterin sisältämän kaasun laajenemaan. Kaasu työntää mäntää, jolloin osa lämpöenergiasta muuttuu mekaaniseksi energiaksi.

6 Animaatio: dieselmoottori

Lämpöistä oppia Fysiikan ja kemian perusteet ja pedagogiikka

Lämpöistä oppia Fysiikan ja kemian perusteet ja pedagogiikka Lämpöistä oppia Fysiikan ja kemian perusteet ja pedagogiikka Kari Sormunen Kevät 2012 Alkudemonstraatio Käsi lämpömittarina Laittakaa kolmeen eri altaaseen kylmää, haaleaa ja lämmintä vettä. 1) Pitäkää

Lisätiedot

PULLEAT VAAHTOKARKIT

PULLEAT VAAHTOKARKIT PULLEAT VAAHTOKARKIT KOHDERYHMÄ: Työ soveltuu alakouluun kurssille aineet ympärillämme ja yläkouluun kurssille ilma ja vesi. KESTO: Työ kestää n.30-60min MOTIVAATIO: Työssä on tarkoitus saada positiivista

Lisätiedot

Käsitteet: ilmanpaine, ilmakehä, lappo, kaasu, neste

Käsitteet: ilmanpaine, ilmakehä, lappo, kaasu, neste 8 3 Paine Käsitteet: ilmanpaine, ilmakehä, lappo, kaasu, neste i Ilma on ainetta ja se vaatii oman tilavuutensa. Ilmalla on massa. Maapallon ympärillä on ilmakehä. Me asumme ilmameren pohjalla. Me olemme

Lisätiedot

PULLEAT JA VALTAVAT VAAHTOKARKIT

PULLEAT JA VALTAVAT VAAHTOKARKIT sivu 1/6 PULLEAT JA VALTAVAT VAAHTOKARKIT LUOKKA-ASTE/KURSSI Soveltuu ala-asteelle, mutta myös yläkouluun syvemmällä teoriataustalla. ARVIOTU AIKA n. 1 tunti TAUSTA Ilma on kaasua. Se on yksi kolmesta

Lisätiedot

Hydrostaattinen tehonsiirto. Toimivat syrjäytysperiaatteella, eli energia muunnetaan syrjäytyselimien staattisten voimavaikutusten avulla.

Hydrostaattinen tehonsiirto. Toimivat syrjäytysperiaatteella, eli energia muunnetaan syrjäytyselimien staattisten voimavaikutusten avulla. Komponentit: pumppu moottori sylinteri Hydrostaattinen tehonsiirto Toimivat syrjäytysperiaatteella, eli energia muunnetaan syrjäytyselimien staattisten voimavaikutusten avulla. Pumput Teho: mekaaninen

Lisätiedot

JAKSO 1 ❷ 3 4 5 PIHAPIIRIN PIILESKELIJÄT

JAKSO 1 ❷ 3 4 5 PIHAPIIRIN PIILESKELIJÄT JAKSO 1 ❷ 3 4 5 PIHAPIIRIN PIILESKELIJÄT 28 Oletko ikinä pysähtynyt tutkimaan tarkemmin pihanurmikon kasveja? Mikä eläin tuijottaa sinua takaisin kahdeksalla silmällä? Osaatko pukeutua sään mukaisesti?

Lisätiedot

a) Kuinka pitkän matkan punnus putoaa, ennen kuin sen liikkeen suunta kääntyy ylöspäin?

a) Kuinka pitkän matkan punnus putoaa, ennen kuin sen liikkeen suunta kääntyy ylöspäin? Luokka 3 Tehtävä 1 Pieni punnus on kiinnitetty venymättömän langan ja kevyen jousen välityksellä tukevaan kannattimeen. Alkutilanteessa punnusta kannatellaan käsin, ja lanka riippuu löysänä kuvan mukaisesti.

Lisätiedot

Konventionaalisessa lämpövoimaprosessissa muunnetaan polttoaineeseen sitoutunut kemiallinen energia lämpö/sähköenergiaksi höyryprosessin avulla

Konventionaalisessa lämpövoimaprosessissa muunnetaan polttoaineeseen sitoutunut kemiallinen energia lämpö/sähköenergiaksi höyryprosessin avulla Termodynamiikkaa Energiatekniikan automaatio TKK 2007 Yrjö Majanne, TTY/ACI Martti Välisuo, Fortum Nuclear Services Automaatio- ja säätötekniikan laitos Termodynamiikan perusteita Konventionaalisessa lämpövoimaprosessissa

Lisätiedot

TAIKAA VAI TIEDETTÄ? Kokeellisia töitä kotona tehtäväksi

TAIKAA VAI TIEDETTÄ? Kokeellisia töitä kotona tehtäväksi TAIKAA VAI TIEDETTÄ? Kokeellisia töitä kotona tehtäväksi Opin ja osaan koko perheen tapahtuma 16.8.2015 Tiheyden tutkiminen - Korkea ja kapea lasiastia (juomalasi tai pilttipurkki) - Siirappia, ruokaöljyä

Lisätiedot

Lämpöopin pääsäännöt

Lämpöopin pääsäännöt Lämpöopin pääsäännöt 0. Eristetyssä systeemissä lämpötilaerot tasoittuvat. Systeemin sisäenergia U kasvaa systeemin tuodun lämmön ja systeemiin tehdyn työn W verran: ΔU = + W 2. Eristetyn systeemin entropia

Lisätiedot

Lämpöputkilämmönsiirtimet HPHE

Lämpöputkilämmönsiirtimet HPHE Lämpöputkilämmönsiirtimet HPHE LÄMMÖNTALTEENOTTO Lämmöntalteenotto kuumista usein likaisista ja pölyisistä kaasuista tarjoaa erinomaisen mahdollisuuden energiansäästöön ja hiilidioksidipäästöjen vähentämiseen

Lisätiedot

RATKAISUT: 12. Lämpöenergia ja lämpöopin pääsäännöt

RATKAISUT: 12. Lämpöenergia ja lämpöopin pääsäännöt Physica 9 1. painos 1(7) : 12.1 a) Lämpö on siirtyvää energiaa, joka siirtyy kappaleesta (systeemistä) toiseen lämpötilaeron vuoksi. b) Lämpöenergia on kappaleeseen (systeemiin) sitoutunutta energiaa.

Lisätiedot

ENY-C2001 Termodynamiikka ja lämmönsiirto TERVETULOA!

ENY-C2001 Termodynamiikka ja lämmönsiirto TERVETULOA! ENY-C2001 Termodynamiikka ja lämmönsiirto TERVETULOA! Luento 14.9.2015 / T. Paloposki / v. 03 Tämän päivän ohjelma: Aineen tilan kuvaaminen pt-piirroksella ja muilla piirroksilla, faasimuutokset Käsitteitä

Lisätiedot

Termodynamiikan suureita ja vähän muutakin mikko rahikka

Termodynamiikan suureita ja vähän muutakin mikko rahikka Termodynamiikan suureita ja vähän muutakin mikko rahikka 2006 m@hyl.fi 1 Lämpötila Suure lämpötila kuvaa kappaleen/systeemin lämpimyyttä (huono ilmaisu). Ihmisen aisteilla on hankala tuntea lämpötilaa,

Lisätiedot

4 Aineen olomuodot. 4.2 Höyrystyminen POHDI JA ETSI

4 Aineen olomuodot. 4.2 Höyrystyminen POHDI JA ETSI 4 Aineen olomuodot 4.2 Höyrystyminen POHDI JA ETSI 4-1. a) Vesi asettuu astiassa vaakatasoon Maan vetovoiman ja veden herkkäliikkeisyyden takia. Painovoima tekee työtä, kunnes veden potentiaalienergia

Lisätiedot

Sylinterin holkki ja mäntä varsineen

Sylinterin holkki ja mäntä varsineen RAKENNUSOHJE Sylinterin holkki ja mäntä varsineen 285 Lehden nro 67 mukana sait kaksi GX-21-mikromoottorin osaa mittakaavan 1:7 F2007-autoosi. Näillä osilla voit edetä erittäin tärkeään työvaiheeseen.

Lisätiedot

Johdanto... 3. Tavoitteet... 3. Työturvallisuus... 3. Polttokennoauton rakentaminen... 4. AURINKOPANEELITUTKIMUS - energiaa aurinkopaneelilla...

Johdanto... 3. Tavoitteet... 3. Työturvallisuus... 3. Polttokennoauton rakentaminen... 4. AURINKOPANEELITUTKIMUS - energiaa aurinkopaneelilla... OHJEKIRJA SISÄLLYS Johdanto... 3 Tavoitteet... 3 Työturvallisuus... 3 Polttokennoauton rakentaminen... 4 AURINKOPANEELITUTKIMUS - energiaa aurinkopaneelilla... 5 POLTTOKENNOAUTON TANKKAUS - polttoainetta

Lisätiedot

Kaasu Neste Kiinteä aine Plasma

Kaasu Neste Kiinteä aine Plasma Olomuodot Kaasu: atomeilla/molekyyleillä suuri nopeus, vuorovaikuttavat vain törmätessään toisiinsa Neste: atomit/molekyylit/ionit liukuvat toistensa lomitse, mutta pysyvät yhtenä nestetilavuutena (molekyylien

Lisätiedot

Leena Ylivuori ja Tarja Ihalin/ DFCL3/ LAB/ raportti/ webbiversio/ 8. kokonaisuus. 8. Lämpöoppi 1. : Tilanyhtälö

Leena Ylivuori ja Tarja Ihalin/ DFCL3/ LAB/ raportti/ webbiversio/ 8. kokonaisuus. 8. Lämpöoppi 1. : Tilanyhtälö Leena Ylivuori ja Tarja Ihalin/ DFCL3/ LAB/ raportti/ webbiversio/ 8. kokonaisuus 8. Lämpöoppi 1. : Tilanyhtälö 1. Johdanto Tässä työkokonaisuudessa on tutkittu lämmittämisen, jäähdyttämisen ja puristuksen

Lisätiedot

Vastaa kaikkiin kysymyksiin. Oheisista kaavoista ja lukuarvoista saattaa olla apua laskutehtäviin vastatessa.

Vastaa kaikkiin kysymyksiin. Oheisista kaavoista ja lukuarvoista saattaa olla apua laskutehtäviin vastatessa. Valintakoe 2016/FYSIIKKA Vastaa kaikkiin kysymyksiin. Oheisista kaavoista ja lukuarvoista saattaa olla apua laskutehtäviin vastatessa. Boltzmannin vakio 1.3805 x 10-23 J/K Yleinen kaasuvakio 8.315 JK/mol

Lisätiedot

DFCL3 FYSIIKAN HAHMOTTAVA KOKEELLISUUS 8. AIHEKOKONAISUUS LÄMPÖOPPI I TILANYHTÄLÖ KIRJALLINEN ESITYS

DFCL3 FYSIIKAN HAHMOTTAVA KOKEELLISUUS 8. AIHEKOKONAISUUS LÄMPÖOPPI I TILANYHTÄLÖ KIRJALLINEN ESITYS DFCL3 FYSIIKAN HAHMOTTAVA KOKEELLISUUS 8. AIHEKOKONAISUUS LÄMPÖOPPI I TILANYHTÄLÖ KIRJALLINEN ESITYS RYHMÄ P8 Marita Intonen toukokuu 2002 A. PERUSHAHMOTUS JA ESIKVANTIFIOINTI...1 LÄMMITTÄMISEN, JÄÄHDYTTÄMISEN

Lisätiedot

1. Kumpi painaa enemmän normaalipaineessa: 1m2 80 C ilmaa vai 1m2 0 C ilmaa?

1. Kumpi painaa enemmän normaalipaineessa: 1m2 80 C ilmaa vai 1m2 0 C ilmaa? Kysymys 1. Kumpi painaa enemmän normaalipaineessa: 1m2 80 C ilmaa vai 1m2 0 C ilmaa? 2. EXTRA-PÄHKINÄ (menee yli aiheen): Heität vettä kiukaalle. Miksi vesihöyry nousee voimakkaasti kiukaasta ylöspäin?

Lisätiedot

Ydinpolttoainekierto. Kaivamisesta hautaamiseen. Jari Rinta-aho, Radiokemian laboratorio 3.11.2014

Ydinpolttoainekierto. Kaivamisesta hautaamiseen. Jari Rinta-aho, Radiokemian laboratorio 3.11.2014 Ydinpolttoainekierto Kaivamisesta hautaamiseen Jari Rinta-aho, Radiokemian laboratorio 3.11.2014 Kuka puhuu? Tutkijana Helsingin yliopiston Radiokemian laboratoriossa Tausta: YO 2008 Fysiikan opiskelijaksi

Lisätiedot

FYSIIKAN HARJOITUSTEHTÄVIÄ

FYSIIKAN HARJOITUSTEHTÄVIÄ FYSIIKAN HARJOITUSTEHTÄVIÄ MEKANIIKKA Nopeus ja keskinopeus 6. Auto kulkee 114 km matkan tunnissa ja 13 minuutissa. Mikä on auton keskinopeus: a) Yksikössä km/h 1. Jauhemaalaamon kuljettimen nopeus on

Lisätiedot

Johtuuko tämä ilmastonmuutoksesta? - kasvihuoneilmiön voimistuminen vaikutus sääolojen vaihteluun

Johtuuko tämä ilmastonmuutoksesta? - kasvihuoneilmiön voimistuminen vaikutus sääolojen vaihteluun Johtuuko tämä ilmastonmuutoksesta? - kasvihuoneilmiön voimistuminen vaikutus sääolojen vaihteluun Jouni Räisänen Helsingin yliopiston fysiikan laitos 15.1.2010 Vuorokauden keskilämpötila Talvi 2007-2008

Lisätiedot

Rakenna oma puukuivuri

Rakenna oma puukuivuri Rakenna oma puukuivuri Sauno puutavarankuivuri Rakennusohje Kuivaimen osat ruuvataan yhteen erikoisruuveja käyttämällä. Tämän ohjeen avulla voit rakentaa omia tarpeitasi vastaavan kuivaimen. Katso ohjeen

Lisätiedot

Energian talteenotto liikkuvassa raskaassa työkoneessa. 20.01.2010 Heinikainen Olli

Energian talteenotto liikkuvassa raskaassa työkoneessa. 20.01.2010 Heinikainen Olli Energian talteenotto liikkuvassa raskaassa työkoneessa 20.01.2010 Heinikainen Olli Esityksen sisältö Yleistä Olemassa olevat sovellukset Kineettisen energian palauttaminen Potentiaalienergian palauttaminen

Lisätiedot

Diesel-käyttöinen suurteho imurikontti

Diesel-käyttöinen suurteho imurikontti Diesel-käyttöinen suurteho imurikontti Käyttöohje Luettava huolellisesti ennen käyttöä Vers.1 8/13 Diesel-käyttöinen suurteho imurikontti. Sisällys Laitteen esittely ja tekniset tiedot Laite tutuksi Käyttö:

Lisätiedot

Termodynamiikka. Fysiikka III 2007. Ilkka Tittonen & Jukka Tulkki

Termodynamiikka. Fysiikka III 2007. Ilkka Tittonen & Jukka Tulkki Termodynamiikka Fysiikka III 2007 Ilkka Tittonen & Jukka Tulkki Tilanyhtälö paine vakio tilavuus vakio Ideaalikaasun N p= kt pinta V Yleinen aineen p= f V T pinta (, ) Isotermit ja isobaarit Vakiolämpötilakäyrät

Lisätiedot

KAASULÄMPÖMITTARI. 1. Työn tavoitteet. 2. Työn taustaa

KAASULÄMPÖMITTARI. 1. Työn tavoitteet. 2. Työn taustaa Oulun ylioisto Fysiikan oetuslaboratorio Fysiikan laboratoriotyöt 3 1 AASULÄMPÖMIARI 1. yön tavoitteet ässä työssä tutustutaan kaasulämömittariin, jonka avulla lämötiloja voidaan määrittää tarkasti. aasulämömittarin

Lisätiedot

Tekijä: Markku Savolainen. STIRLING-moottori

Tekijä: Markku Savolainen. STIRLING-moottori Tekijä: Markku Savolainen STIRLING-moottori Perustietoa Perustietoa Palaminen tapahtuu sylinterin ulkopuolella Moottorin toiminta perustuu työkaasun kuumentamiseen ja jäähdyttämiseen Työkaasun laajeneminen

Lisätiedot

Näiden ohjeiden avulla pystyt värjäämään lankoja kotikonstein ilman kemikaaleja.

Näiden ohjeiden avulla pystyt värjäämään lankoja kotikonstein ilman kemikaaleja. Näiden ohjeiden avulla pystyt värjäämään lankoja kotikonstein ilman kemikaaleja. Saara Norman 2013 Alkuvalmistelut: vyyhteäminen Puretus 1. Elintarvikkeilla värjääminen Kahvi ja tee Sipuli Kurkuma 2. Elintarvikevärit

Lisätiedot

KALIUMPERMANGANAATIN KULUTUS

KALIUMPERMANGANAATIN KULUTUS sivu 1/6 Kohderyhmä: Työ on suunniteltu lukiolaisille Aika: n. 1h + laskut KALIUMPERMANGANAATIN KULUTUS TAUSTATIEDOT tarkoitaa veden sisältämien kemiallisesti hapettuvien orgaanisten aineiden määrää. Koeolosuhteissa

Lisätiedot

Sekoitinsarja Käyttöohje

Sekoitinsarja Käyttöohje Sekoitinsarja Käyttöohje Lue ohjekirja huolellisesti ennen laitteen käyttöönottoa. Käytä laitetta vain käyttöohjeen mukaisesti. Säilytä ohjekirja lukemiseksi tulevaisuudessa. TURVALLISUUS Laite ei ole

Lisätiedot

Malliratkaisu Kuulonsuojaimet

Malliratkaisu Kuulonsuojaimet Malliratkaisu Kuulonsuojaimet KUULONSUOJAINTEN VALINNASSA HUOMIOITAVAA Jos kuulonsuojaimet vaimentavat liian vähän, kuulo vaurioituu. Jos ne vaimentavat liikaa, varoitusäänien kuuleminen on vaikeaa (mikä

Lisätiedot

Liike ja voima. Kappaleiden välisiä vuorovaikutuksia ja niistä aiheutuvia liikeilmiöitä

Liike ja voima. Kappaleiden välisiä vuorovaikutuksia ja niistä aiheutuvia liikeilmiöitä Liike ja voima Kappaleiden välisiä vuorovaikutuksia ja niistä aiheutuvia liikeilmiöitä Tasainen liike Nopeus on fysiikan suure, joka kuvaa kuinka pitkän matkan kappale kulkee tietyssä ajassa. Nopeus voidaan

Lisätiedot

Perusopintojen Laboratoriotöiden Työselostus 1

Perusopintojen Laboratoriotöiden Työselostus 1 Perusopintojen Laboratoriotöiden Työselostus 1 Kalle Hyvönen Työ tehty 1. joulukuuta 008, Palautettu 30. tammikuuta 009 1 Assistentti: Mika Torkkeli Tiivistelmä Laboratoriossa tehdyssä ensimmäisessä kokeessa

Lisätiedot

Aurinkolämpö. Tässä on tarkoitus kertoa aurinkolämmön asentamisesta ja aurinkolämmön talteen ottamiseen tarvittavista osista ja niiden toiminnasta.

Aurinkolämpö. Tässä on tarkoitus kertoa aurinkolämmön asentamisesta ja aurinkolämmön talteen ottamiseen tarvittavista osista ja niiden toiminnasta. Aurinkolämpö Tässä on tarkoitus kertoa aurinkolämmön asentamisesta ja aurinkolämmön talteen ottamiseen tarvittavista osista ja niiden toiminnasta. Keräimien sijoittaminen ja asennus Keräimet asennetaan

Lisätiedot

ja sähkövirta I lämpövirtaa q, jolloin lämpövastukselle saadaan yhtälö

ja sähkövirta I lämpövirtaa q, jolloin lämpövastukselle saadaan yhtälö Säteily Konvektio Johtuminen iitosjohto astu Kansi Kotelo Pinni Kaikki lämmönsiirtomuodot käytössä. Eri mekanismien voimakkuus riippuu kuitenkin käyttölämpötilasta ja kotelosta. astun ja kehyksen liitos

Lisätiedot

RATKAISUT: 10. Lämpötila ja paine

RATKAISUT: 10. Lämpötila ja paine Physica 9. painos (6). Lämpötila ja paine :. Lämpötila ja paine. a) Suure, jolla uvataan aineen termoynaamista tilaa. b) Termoynaamisen eli absoluuttisen lämpötila-asteion ysiö. c) Alin mahollinen lämpötila.

Lisätiedot

KOSTEUS. Visamäentie 35 B 13100 HML

KOSTEUS. Visamäentie 35 B 13100 HML 3 KOSTEUS Tapio Korkeamäki Visamäentie 35 B 13100 HML tapio.korkeamaki@hamk.fi RAKENNUSFYSIIKAN PERUSTEET KOSTEUS LÄMPÖ KOSTEUS Kostea ilma on kahden kaasun seos -kuivan ilman ja vesihöyryn Kuiva ilma

Lisätiedot

KÄYTTÖTURVALLISUUSTIEDOTE

KÄYTTÖTURVALLISUUSTIEDOTE Sivu: 1/5 Etiketti 2.1: Palavat kaasut F+: Erittäin helposti syttyvää 1. AINEEN TAI VALMISTEEN JA YHTIÖN TAI YRITYKSEN TUNNISTETIEDOT 1.1 Kemikaalin tunnistustiedot Kauppanimi 1.2 Kemikaalin käyttötarkoitus

Lisätiedot

AIR-MIX-RUISKUN PERUSKÄYTTÖ

AIR-MIX-RUISKUN PERUSKÄYTTÖ AIR-MIX-RUISKUN PERUSKÄYTTÖ 1. Ruiskun pesu ennen käyttöönottoa 2. Maalin lisäys ja maalaus 3. Ruiskunpesu maalauksen jälkeen RUISKUN KÄYTTÖ MAALAUKSISSA Air-Mix-ruiskua käytetään lähinnä kalusteovien

Lisätiedot

Varaavan tulisijan liittäminen rakennuksen energiajärjestelmään

Varaavan tulisijan liittäminen rakennuksen energiajärjestelmään Varaavan tulisijan liittäminen rakennuksen energiajärjestelmään DI, TkT Sisältö Puulla lämmittäminen Suomessa Tulisijatyypit Tulisijan ja rakennuksessa Lämmön talteenottopiiput Veden lämmittäminen varaavalla

Lisätiedot

SUOMALAIS-JAPANILAINEN YHDISTYS KOKKIKURSSI 23.3.2006 Klo 17:00

SUOMALAIS-JAPANILAINEN YHDISTYS KOKKIKURSSI 23.3.2006 Klo 17:00 SUOMALAIS-JAPANILAINEN YHDISTYS KOKKIKURSSI 23.3.2006 Klo 17:00 Ressun Peruskoulu, Lapinlahdenkatu 10 Kurssin vetäjä : Sirkku Sakane 1. Temaki-sushi (käsin käärityt sushit) / 手 巻 きずし (4~6:lle hengelle)

Lisätiedot

Sukunimi: Etunimi: Henkilötunnus:

Sukunimi: Etunimi: Henkilötunnus: K1. Onko väittämä oikein vai väärin. Oikeasta väittämästä saa 0,5 pistettä. Vastaamatta jättämisestä tai väärästä vastauksesta ei vähennetä pisteitä. (yhteensä 10 p) Oikein Väärin 1. Kaikki metallit johtavat

Lisätiedot

1. Tarkista, että pullon vakuumi on kunnossa. Vihreän haitarin pitää olla lytyssä.

1. Tarkista, että pullon vakuumi on kunnossa. Vihreän haitarin pitää olla lytyssä. PleurX-dreeni on katetri, jonka avulla voitte itse tyhjentää keuhkopussiin kertyneen nesteen. Katetri laitetaan potilaille, jotka ovat toistuvasti joutuneet käymään keuhkopussin tyhjennyksessä. Katetri

Lisätiedot

Biopolttoaineet, niiden ominaisuudet ja käyttäytyminen maaperässä

Biopolttoaineet, niiden ominaisuudet ja käyttäytyminen maaperässä Biopolttoaineet, niiden ominaisuudet ja käyttäytyminen maaperässä Henrik Westerholm Neste Oil Ouj Tutkimus ja Teknologia Mutku päivät 30.-31.3.2011 Sisältö Uusiotuvat energialähteet Lainsäädäntö Biopolttoaineet

Lisätiedot

Tervetuloa. Polttoainelinjaston huolto, nykyaikaiset polttoaineet ongelmineen

Tervetuloa. Polttoainelinjaston huolto, nykyaikaiset polttoaineet ongelmineen Tervetuloa Polttoainelinjaston huolto, nykyaikaiset polttoaineet ongelmineen Koneiden yleisimmin käyttämät polttoaineet Diesel Bensiini 2T Bensiini Diesel ja Bensiini Suomessa ja EU:ssa (muuta ei saatavana)

Lisätiedot

Aurinkolämpö. Tässä on tarkoitus kertoa aurinkolämmön asentamisesta ja aurinkolämmön talteen ottamiseen tarvittavista osista ja niiden toiminnasta.

Aurinkolämpö. Tässä on tarkoitus kertoa aurinkolämmön asentamisesta ja aurinkolämmön talteen ottamiseen tarvittavista osista ja niiden toiminnasta. Aurinkolämpö Tässä on tarkoitus kertoa aurinkolämmön asentamisesta ja aurinkolämmön talteen ottamiseen tarvittavista osista ja niiden toiminnasta. Keräimien sijoittaminen ja asennus Kaikista aurinkoisin

Lisätiedot

Spray Bark Controll Collar

Spray Bark Controll Collar Spray Bark Controll Collar Sitruunapannan käyttöohjeet JOHDANTO Haukkuminen on koiran normaalia käyttäytymistä. Joskus kuitenkin haukkuminen on ongelma omistajalle. Vastuuntuntoinen omistaja ei voi antaa

Lisätiedot

Kuivauksen fysiikkaa. Hannu Sarkkinen

Kuivauksen fysiikkaa. Hannu Sarkkinen Kuivauksen fysiikkaa Hannu Sarkkinen 28.11.2013 Kuivatusmenetelmiä Auringon säteily Mikroaaltouuni Ilmakuivatus Ilman kosteus Ilman suhteellinen kosteus RH = ρ v /ρ vs missä ρ v = vesihöyryn tiheys (g/m

Lisätiedot

Ohjeita opetukseen ja odotettavissa olevat tulokset

Ohjeita opetukseen ja odotettavissa olevat tulokset Ohjeita opetukseen ja odotettavissa olevat tulokset Ensimmäinen sivu on työskentelyyn orientoiva johdatteluvaihe, jossa annetaan jotain tietoja ongelmista, joita happamat sateet aiheuttavat. Lisäksi esitetään

Lisätiedot

KUIVA- / MÄRKÄ- / TUHKAIMURI KÄYTTÖOHJE. Kuiva- / märkä- ja tuhkaimuri

KUIVA- / MÄRKÄ- / TUHKAIMURI KÄYTTÖOHJE. Kuiva- / märkä- ja tuhkaimuri KUIVA- / MÄRKÄ- / TUHKAIMURI KÄYTTÖOHJE WL 60-P-2F Kuiva- / märkä- ja tuhkaimuri 1. Tuotekuvaus 1. Kuiva- / märkä- ja tuhkaimurilla voidaan imuroida sekä kuumaa että kylmää tuhkaa, tupakan tumppeja, kotiloita,

Lisätiedot

TERMODYNAMIIKAN KURSSIN FYS 2 KURS- SIKOKEEN RATKAISUT

TERMODYNAMIIKAN KURSSIN FYS 2 KURS- SIKOKEEN RATKAISUT TERMODYNAMIIKAN KURSSIN FYS 2 KURS- SIKOKEEN RATKAISUT (lukuun ottamatta tehtävää 12, johon kukaan ei ollut vastannut) RATKAISU TEHTÄVÄ 1 a) Vesi haihtuu (höyrystyy) ja ottaa näin ollen energiaa ympäristöstä

Lisätiedot

PALOTURVALLISUUTTA KOTONA

PALOTURVALLISUUTTA KOTONA TURVALLISEEN HUOMISEEN PALOTURVALLISUUTTA KOTONA Kunta/kaupunki: Katuosoite: Ovikoodi: Asukkaan puhelinnumero: HÄTÄNUMERO: 112 Säilytä tämä lehtinen näkyvällä paikalla. 1 Palovaroitin Kiinnitä palovaroitin

Lisätiedot

SÄHKÖLÄMMITTIMET PEHMEÄÄ LÄMPÖÄ KOTIIN

SÄHKÖLÄMMITTIMET PEHMEÄÄ LÄMPÖÄ KOTIIN SÄHKÖLÄMMITTIMET PEHMEÄÄ LÄMPÖÄ KOTIIN RAUTAKESKO 1 Mukavaa lämpöä - miten ja miksi? Lämpö on yksi ihmisen perustarpeista. Lämpöä tarvitaan asuinhuoneissa: kotona ja vapaa-ajanasunnoissa, mökeillä, puutarhassa,

Lisätiedot

Työ 3: Veden höyrystymislämmön määritys

Työ 3: Veden höyrystymislämmön määritys Työ 3: Veden höyrystymislämmön määritys Työryhmä: Tehty (pvm): Hyväksytty (pvm): Hyväksyjä: 1. Tavoitteet Työssä vettä höyrystetään uppokuumentimella ja mitataan jäljellä olevan veden painoa sekä höyrystymiseen

Lisätiedot

FYSIIKKA. Mekaniikan perusteita pintakäsittelijöille. Copyright Isto Jokinen; Käyttöoikeus opetuksessa tekijän luvalla. - Laskutehtävien ratkaiseminen

FYSIIKKA. Mekaniikan perusteita pintakäsittelijöille. Copyright Isto Jokinen; Käyttöoikeus opetuksessa tekijän luvalla. - Laskutehtävien ratkaiseminen FYSIIKKA Mekaniikan perusteita pintakäsittelijöille - Laskutehtävien ratkaiseminen - Nopeus ja keskinopeus - Kiihtyvyys ja painovoimakiihtyvyys - Voima - Kitka ja kitkavoima - Työ - Teho - Paine LASKUTEHTÄVIEN

Lisätiedot

Tiedelimsa. KOHDERYHMÄ: Työ voidaan tehdä kaikenikäisien kanssa. Teorian laajuus riippuu ryhmän tasosta/iästä.

Tiedelimsa. KOHDERYHMÄ: Työ voidaan tehdä kaikenikäisien kanssa. Teorian laajuus riippuu ryhmän tasosta/iästä. KOHDERYHMÄ: Työ voidaan tehdä kaikenikäisien kanssa. Teorian laajuus riippuu ryhmän tasosta/iästä. KESTO: 15min 1h riippuen työn laajuudesta ja ryhmän koosta. MOTIVAATIO: Arkipäivän kemian ilmiöiden tarkastelu

Lisätiedot

kipinäpurkauksena, josta salama on esimerkki.

kipinäpurkauksena, josta salama on esimerkki. Sähkö 25 Esineet saavat sähkövarauksen hankauksessa kipinäpurkauksena, josta salama on esimerkki. Hankauksessa esineet voivat varautua sähköisesti. Varaukset syntyvät, koska hankauksessa kappaleesta siirtyy

Lisätiedot

LIITE C KULJETUS HENKILÖITÄ KULJETTAVASSA AJONEUVOSSA, MAASTOSSA JA MOOTTORIKELKKAILUREITILLÄ

LIITE C KULJETUS HENKILÖITÄ KULJETTAVASSA AJONEUVOSSA, MAASTOSSA JA MOOTTORIKELKKAILUREITILLÄ 300 000 LIITE C 2453 KULJETUS HENKILÖITÄ KULJETTAVASSA AJONEUVOSSA, MAASTOSSA JA MOOTTORIKELKKAILUREITILLÄ Soveltamisala 300 001 (1) Vaarallisten aineiden kuljetus henkilöitä kuljettavissa ajoneuvoissa,

Lisätiedot

Tutkimusmateriaalit -ja välineet: kaarnan palaset, hiekan murut, pihlajanmarjat, juuripalat, pakasterasioita, vettä, suolaa ja porkkananpaloja.

Tutkimusmateriaalit -ja välineet: kaarnan palaset, hiekan murut, pihlajanmarjat, juuripalat, pakasterasioita, vettä, suolaa ja porkkananpaloja. JIPPO-POLKU Jippo-polku sisältää kokeellisia tutkimustehtäviä toteutettavaksi perusopetuksessa, kerhossa tai kotona. Polun tehtävät on tarkoitettu suoritettavaksi luonnossa joko koulun tai kerhon lähimaastossa,

Lisätiedot

Yhdistelmäuuni: kuumasavu/bbq/grilli Käyttöohjeet

Yhdistelmäuuni: kuumasavu/bbq/grilli Käyttöohjeet Yhdistelmäuuni: kuumasavu/bbq/grilli Käyttöohjeet Tekniset tiedot Mitat koottuna (kork. pit. lev.) 2 140 740 640 mm Ritilän mitat (lev. pit.) 500 500 mm Paino (suunnilleen) 105 kg ENSIMMÄINEN KÄYTTÖÖNOTTO

Lisätiedot

Havaitsevan tähtitieteen peruskurssi I

Havaitsevan tähtitieteen peruskurssi I 2. Ilmakehän vaikutus havaintoihin Lauri Jetsu Fysiikan laitos Helsingin yliopisto Ilmakehän vaikutus havaintoihin Ilmakehän häiriöt (kuva: @www.en.wikipedia.org) Sää: pilvet, sumu, sade, turbulenssi,

Lisätiedot

Vesi, veden ominaisuudet ja vesi arjessa

Vesi, veden ominaisuudet ja vesi arjessa Vesi, veden ominaisuudet ja vesi arjessa AIHE: S3: Lähiympäristön ja sen muutosten havainnointi (OPS 2014) IKÄLUOKKA: 2. vuosiluokka TAVOITTEET: Opetuskokonaisuudelle asetettu yleinen tavoite on tutustua

Lisätiedot

VASTAUKSIA YO-KYSYMYKSIIN KURSSISTA FY2: Lämpö

VASTAUKSIA YO-KYSYMYKSIIN KURSSISTA FY2: Lämpö VASTAUKSIA YO-KYSYMYKSIIN KURSSISTA FY2: Lämpö 1. Selitä fysikaalisesti, miksi: a) sateessa kastuneet vaatteet tuntuvat kylmältä, b) pyykit kuivuvat myös pakkasessa, c) uunista pudonneen hehkuvan hiilenpalan

Lisätiedot

RAUTAFOSFATOINNIN VESIEN SIIRROT. Copyright Isto Jokinen

RAUTAFOSFATOINNIN VESIEN SIIRROT. Copyright Isto Jokinen RAUTAFOSFATOINNIN VESIEN SIIRROT VESIEN SIIRTÄMISEN SYYT Vesien siirtoa tehdään kahdesta syystä: 1. Rautafosfatointialtaasta ja huuhtelu 1:stä haihtuu runsaasti vettä koska nesteet ovat kuumia ja niitä

Lisätiedot

Ideaalikaasulaki. Ideaalikaasulaki on esimerkki tilanyhtälöstä, systeemi on nyt tietty määrä (kuvitteellista) kaasua

Ideaalikaasulaki. Ideaalikaasulaki on esimerkki tilanyhtälöstä, systeemi on nyt tietty määrä (kuvitteellista) kaasua Ideaalikaasulaki Ideaalikaasulaki on esimerkki tilanyhtälöstä, systeemi on nyt tietty määrä (kuvitteellista) kaasua ja tilanmuuttujat (yhä) paine, tilavuus ja lämpötila Isobaari, kun paine on vakio Kaksi

Lisätiedot

18757:302001893 NESTEIDEN KÄSITTELY MÄRKÄ- JA KUIVAIMURIT MÄRKÄ- JA KUIVAIMURIT MÄRKÄ- JA KUIVAIMURIT IVB 5 & 7 ALLROUNDIMURIT PÄIVITTÄISEEN KÄYTTÖÖN

18757:302001893 NESTEIDEN KÄSITTELY MÄRKÄ- JA KUIVAIMURIT MÄRKÄ- JA KUIVAIMURIT MÄRKÄ- JA KUIVAIMURIT IVB 5 & 7 ALLROUNDIMURIT PÄIVITTÄISEEN KÄYTTÖÖN IVB 5 & 7 Imurisarja, joka pystyy useimpiin päivittäisiin märkä- ja kuivaimurointitöihin. Säädettävä kahva parantaa työasentoa ja helpottaa säilytystä. Putki ja suuttimet voidaan säilyttää koneen päällä

Lisätiedot

Mamk / Tekniikka ja liikenne / Sähkövoimatekniikka / Sarvelainen 2015 T8415SJ ENERGIATEKNIIKKA Laskuharjoitus

Mamk / Tekniikka ja liikenne / Sähkövoimatekniikka / Sarvelainen 2015 T8415SJ ENERGIATEKNIIKKA Laskuharjoitus Mamk / Tekniikka ja liikenne / Sähkövoimatekniikka / Sarvelainen 2015 T8415SJ ENERGIATEKNIIKKA Laskuharjoitus KEMIALLISIIN REAKTIOIHIN PERUSTUVA POLTTOAINEEN PALAMINEN Voimalaitoksessa käytetään polttoaineena

Lisätiedot

Suljettu paisuntajärjestelmä

Suljettu paisuntajärjestelmä Suljettu paisuntajärjestelmä CIREX on teknisesti ja taloudellisesti säröilemätön kokonaisuus Paineenpitopumpulla toimivista paisuntajärjestelmistä on Suomessa pitkäaikainen kokemus. Tällaiset laitokset

Lisätiedot

Tässä luvussa keskitytään faasimuutosten termodynaamiseen kuvaukseen

Tässä luvussa keskitytään faasimuutosten termodynaamiseen kuvaukseen KEMA221 2009 PUHTAAN AINEEN FAASIMUUTOKSET ATKINS LUKU 4 1 PUHTAAN AINEEN FAASIMUUTOKSET Esimerkkejä faasimuutoksista? Tässä luvussa keskitytään faasimuutosten termodynaamiseen kuvaukseen Faasi = aineen

Lisätiedot

WALLMEK ERIKOIS TYÖKALUT

WALLMEK ERIKOIS TYÖKALUT WALLMEK ERIKOIS TYÖKALUT TYÖSKENTELY OHJE POLTTO-AINEEN TYHJENNYS/ TÄYTTÖLAITTEELLE WL1050-E HYVÄKSYTYT POLTTOAINEET: BENSIINI, DIESEL JA ETANOLI SÄILIÖN TILAVUUS 115 LITRAA Imu toiminto Suljettu Uudelleentäyttö

Lisätiedot

Mekaniikan jatkokurssi Fys102

Mekaniikan jatkokurssi Fys102 Mekaniikan jatkokurssi Fys10 Kevät 010 Jukka Maalampi LUENTO 8 Vaimennettu värähtely Elävässä elämässä heilureiden ja muiden värähtelijöiden liike sammuu ennemmin tai myöhemmin. Vastusvoimien takia värähtelijän

Lisätiedot

Ilman suhteellinen kosteus saadaan, kun ilmassa olevan vesihöyryn osapaine jaetaan samaa lämpötilaa vastaavalla kylläisen vesihöyryn paineella:

Ilman suhteellinen kosteus saadaan, kun ilmassa olevan vesihöyryn osapaine jaetaan samaa lämpötilaa vastaavalla kylläisen vesihöyryn paineella: ILMANKOSTEUS Ilmankosteus tarkoittaa ilmassa höyrynä olevaa vettä. Veden määrä voidaan ilmoittaa höyryn tiheyden avulla. Veden osatiheys tarkoittaa ilmassa olevan vesihöyryn massaa tilavuusyksikköä kohti.

Lisätiedot

BIOMUOVIA TÄRKKELYKSESTÄ

BIOMUOVIA TÄRKKELYKSESTÄ BIOMUOVIA TÄRKKELYKSESTÄ KOHDERYHMÄ: Soveltuu peruskoulun 9.luokan kemian osioon Orgaaninen kemia. KESTO: 45 60 min. Kemian opetuksen keskus MOTIVAATIO: Muovituotteet kerääntyvät helposti luontoon ja saastuttavat

Lisätiedot

Jännite, virran voimakkuus ja teho

Jännite, virran voimakkuus ja teho Jukka Kinkamo, OH2JIN oh2jin@oh3ac.fi +358 44 965 2689 Jännite, virran voimakkuus ja teho Jännite eli potentiaaliero mitataan impedanssin yli esiintyvän jännitehäviön avulla. Koska käytännön radioamatöörin

Lisätiedot

Sähkö ja magnetismi 2

Sähkö ja magnetismi 2 Kokeellista fysiikkaa luokanopettajille Ari Hämäläinen kevät 2005 Sähkö ja magnetismi 2 Sähkövirran magneettinen vaikutus, sähkövirran suunta Tanskalainen H.C. Ørsted teki v. 1820 fysiikan luennolla seuraavanlaisen

Lisätiedot

MINÄ TAHANSA VUODENAIKANA!

MINÄ TAHANSA VUODENAIKANA! Kuvitelkaa, mitä mahdollisuuksia ulkovesijohdot ja viemärijohdot antavat MINÄ TAHANSA VUODENAIKANA! JÄÄTYMÄTTÖMÄT TUOTTEET Lasilantie 4 11910 RIIHIMÄKI GSM 0400-480657 www.ok-myynti.fi Sähköposti info@ok-myynti.fi

Lisätiedot

Arab Company for Petroleum and Natural Gas Services (AROGAS) Johtaja, insinööri Hussein Mohammed Hussein

Arab Company for Petroleum and Natural Gas Services (AROGAS) Johtaja, insinööri Hussein Mohammed Hussein MISR PETROLEUM CO. Keneltä Kenelle Teknisten asioiden yleishallinto Suoritustutkimusten osasto Arab Company for Petroleum and Natural Gas Services (AROGAS) Johtaja, insinööri Hussein Mohammed Hussein PVM.

Lisätiedot

KAASUJEN YLEISET TILANYHTÄLÖT ELI IDEAALIKAASUJEN TILANYHTÄLÖT (Kaasulait) [pätevät ns. ideaalikaasuille]

KAASUJEN YLEISET TILANYHTÄLÖT ELI IDEAALIKAASUJEN TILANYHTÄLÖT (Kaasulait) [pätevät ns. ideaalikaasuille] KAASUJEN YLEISET TILANYHTÄLÖT ELI IDEAALIKAASUJEN TILANYHTÄLÖT (Kaasulait) [pätevät ns. ideaalikaasuille] A) p 1, V 1, T 1 ovat paine tilavuus ja lämpötila tilassa 1 p 2, V 2, T 2 ovat paine tilavuus ja

Lisätiedot

Työssä määritetään luokkahuoneen huoneilman vesihöyryn osapaine, osatiheys, huoneessa olevan vesihöyryn massa, absoluuttinen kosteus ja kastepiste.

Työssä määritetään luokkahuoneen huoneilman vesihöyryn osapaine, osatiheys, huoneessa olevan vesihöyryn massa, absoluuttinen kosteus ja kastepiste. TYÖ 36b. ILMANKOSTEUS Tehtävä Työssä määritetään luokkahuoneen huoneilman vesihöyryn osapaine, osatiheys, huoneessa olevan vesihöyryn massa, absoluuttinen kosteus ja kastepiste. Välineet Taustatietoja

Lisätiedot

15. Sulan metallin lämpötilan mittaus

15. Sulan metallin lämpötilan mittaus 15. Sulan metallin lämpötilan mittaus Raimo Keskinen Peka Niemi - Tampereen ammattiopisto Sulan lämpötila joudutan mittaamaan usean otteeseen valmistusprosessin aikana. Sula mitataan uunissa, sekä mm.

Lisätiedot

8a. Kestomagneetti, magneettikenttä

8a. Kestomagneetti, magneettikenttä Nimi: LK: SÄHKÖ-OPPI 8. Kestomagneetti, magneettikenttä (molemmat mopit) Tarmo Partanen 8a. Kestomagneetti, magneettikenttä Tee aluksi testi eli ympyröi alla olevista kysymyksistä 1-8 oikeaksi arvaamasi

Lisätiedot

Suomi. turvallisuus. selitykset

Suomi. turvallisuus. selitykset 2 BLX50 series Suomi Taita auki etusivun kuvitukset Tehosekoittimen avulla voit valmistaa esimerkiksi keittoja, juomia, pateita, majoneesia ja korppujauhoja, jauhaa keksejä tai pähkinöitä ja murskata

Lisätiedot

Maailmankaikkeuden kriittinen tiheys

Maailmankaikkeuden kriittinen tiheys Maailmankaikkeuden kriittinen tiheys Tarkastellaan maailmankaikkeuden pientä pallomaista laajenevaa osaa, joka sisältää laajenemisliikkeessä olevia galakseja. Olkoon pallon säde R, massa M ja maailmankaikkeuden

Lisätiedot

ILMASTONMUUTOS ARKTISILLA ALUEILLA

ILMASTONMUUTOS ARKTISILLA ALUEILLA YK:n Polaari-vuosi ILMASTONMUUTOS ARKTISILLA ALUEILLA Ilmastonmuutos on vakavin ihmiskuntaa koskaan kohdannut ympärist ristöuhka. Ilmastonmuutos vaikuttaa erityisen voimakkaasti arktisilla alueilla. Vaikutus

Lisätiedot

HORNADY LOCK-N-LOAD SONIC CLEANER LOCK-N-LOAD MAGNUM SONIC CLEANER KÄYTTÖOHJE

HORNADY LOCK-N-LOAD SONIC CLEANER LOCK-N-LOAD MAGNUM SONIC CLEANER KÄYTTÖOHJE HORNADY LOCK-N-LOAD SONIC CLEANER LOCK-N-LOAD MAGNUM SONIC CLEANER KÄYTTÖOHJE Hornady Lock-N-Load Sonic/Magnum Sonic Cleaner poistaa ruutijäämät hylsyn sisä-ja ulkopuolelta ultraäänienergian ja erityisen

Lisätiedot

SolarMagic asennus ja sijoitusopas

SolarMagic asennus ja sijoitusopas SolarMagic asennus ja sijoitusopas Kesäkuu 2010 www.solarmagic.fi Tämä opas esittää erilaisia SolarMagic-aurinkolämmityslaitteen asennusvaihtoehtoja. On tärkeää että laitteesta saatava teho olisi mahdollisimman

Lisätiedot

KÄYTTÖOHJE HYDRAULIPURISTIN HP 95

KÄYTTÖOHJE HYDRAULIPURISTIN HP 95 KOHP95.doc KÄYTTÖOHJE HYDRAULIPURISTIN HP 95 Maahantuonti: Hollolan Sähköautomatiikka Oy Höylääjänkatu 5 15520 LAHTI Puh. (03) 884 230 Fax (03) 884 2310 hsa@hsaoy.com www.hsaoy.com 2 1. YLEISIÄ TURVALLISUUSOHJEITA

Lisätiedot

Luvun 12 laskuesimerkit

Luvun 12 laskuesimerkit Luvun 12 laskuesimerkit Esimerkki 12.1 Mikä on huoneen sisältämän ilman paino, kun sen lattian mitat ovat 4.0m 5.0 m ja korkeus 3.0 m? Minkälaisen voiman ilma kohdistaa lattiaan? Oletetaan, että ilmanpaine

Lisätiedot

Melojan pieni solmuopas. Johdanto. Köysimateriaali. Solmun sitominen. Timo Kiravuo kiravuo@iki.fi

Melojan pieni solmuopas. Johdanto. Köysimateriaali. Solmun sitominen. Timo Kiravuo kiravuo@iki.fi Melojan pieni solmuopas Timo Kiravuo kiravuo@iki.fi Johdanto Meloa voi solmuja osaamatta, mutta osaamalla muutaman perussolmun hän pärjää paremmin. Teltan saa kireäksi, pyykkinaru ei romahda, unohtunut

Lisätiedot

Kaksi yleismittaria, tehomittari, mittausalusta 5, muistiinpanot ja oppikirjat. P = U x I

Kaksi yleismittaria, tehomittari, mittausalusta 5, muistiinpanot ja oppikirjat. P = U x I Pynnönen 1/3 SÄHKÖTEKNIIKKA Kurssi: Harjoitustyö : Tehon mittaaminen Pvm : Opiskelija: Tark. Arvio: Tavoite: Välineet: Harjoitustyön tehtyäsi osaat mitata ja arvioida vastukseen jäävän tehohäviön sähköisessä

Lisätiedot

RAUTAFOSFATOINNIN PERUSKÄYTTÖ

RAUTAFOSFATOINNIN PERUSKÄYTTÖ RAUTAFOSFATOINNIN PERUSKÄYTTÖ TELTTAKAMIINAN RAUTAFOSFATOINTI TELTTAKAMIINAN RAUTAFOSFATOINTI Telttakamiinat ovat Winnovan metalliosaston valmistamia, myytäviä tuotteita. Koska kamiinat kuumenevat käytössä

Lisätiedot

Malli ZB06-25A LUE KAIKKI KÄYTTÖOHJEET ENNEN PÖLYNIMURIN KÄYTTÖÄ. KÄYTÄ VAIN OHJEIDEN MUKAISESTI.

Malli ZB06-25A LUE KAIKKI KÄYTTÖOHJEET ENNEN PÖLYNIMURIN KÄYTTÖÄ. KÄYTÄ VAIN OHJEIDEN MUKAISESTI. Malli ZB06-25A T Ä R K E Ä Ä T U R V A L L I S U U S T I E T O A LUE KAIKKI KÄYTTÖOHJEET ENNEN PÖLYNIMURIN KÄYTTÖÄ. KÄYTÄ VAIN OHJEIDEN MUKAISESTI. KÄYTTÖOHJE SISÄLTÖ TÄRKEITÄ TURVATOIMIA... 1-3 MUISTIINPANOJA:

Lisätiedot

Lämpöoppia. Haarto & Karhunen. www.turkuamk.fi

Lämpöoppia. Haarto & Karhunen. www.turkuamk.fi Läpöoppia Haarto & Karhunen Läpötila Läpötila suuren atoi- tai olekyylijoukon oinaisuus Liittyy kiinteillä aineilla aineen atoeiden läpöliikkeeseen (värähtelyyn) ja nesteillä ja kaasuilla liikkeisiin Atoien

Lisätiedot

METALLIN TYÖSTÖNESTEET. SAVONIA-AMMATTIKORKEAKOULU LEIKKO-PROJEKTI Kuopio 13.10.2010/Petri Paganus

METALLIN TYÖSTÖNESTEET. SAVONIA-AMMATTIKORKEAKOULU LEIKKO-PROJEKTI Kuopio 13.10.2010/Petri Paganus METALLIN TYÖSTÖNESTEET SAVONIA-AMMATTIKORKEAKOULU LEIKKO-PROJEKTI Kuopio 13.10.2010/Petri Paganus MITÄ TYÖSTÖNESTEET OVAT Eri metallien koneellisessa työstössä käytettäviä nesteitä, joilla helpotetaan

Lisätiedot

Nimimerkki: Emajõgi. Mahtoiko kohtu hukkua kun se täyttyi vedestä?

Nimimerkki: Emajõgi. Mahtoiko kohtu hukkua kun se täyttyi vedestä? Nimimerkki: Emajõgi I Mahtoiko kohtu hukkua kun se täyttyi vedestä? Jos olisin jäänyt veteen, olisin muuttunut kaihiksi, suomut olisivat nousseet silmiin, äitini olisi pimennossa evät pomppineet lonkista

Lisätiedot

Oppilaan tehtävävihko

Oppilaan tehtävävihko maan syvyyksistä Oppilaan tehtävävihko 1 Painovuosi: 2014 Copyright Taloudellinen tiedotustoimisto ry Tekijät: Öljyalan Keskusliitto & Taloudellinen tiedotustoimisto ry Graafinen suunnittelu ja taitto:

Lisätiedot