Vanhuspalvelujen tila ja. hoivaköyhyys. Teppo Kröger CoE AgeCare/Jyväskylän yliopisto.

Transkriptio

1 Vanhuspalvelujen tila ja hoivaköyhyys Ikäihmisten palvelut: Palveluiden laadun varmistaminen Valvira/AVI Jyväskylä/Tampere/ Vaasa Teppo Kröger CoE AgeCare/Jyväskylän yliopisto 16/09/19 1

2 Vanhuspalvelujen tila Palvelujen pitkäkestoinen aliresurssointi Palvelujen saatavuuden ongelmat Palvelujen hintaongelmat Palvelujen laatuongelmat Henkilökunnan rekrytoinnin ja pysyvyyden ongelmat Vaikutusmahdollisuuksien ja oikeuksien puute Omaishoidon tukemisen ongelmat 16/09/19 2

3 Palvelujen pitkäkestoinen alirahoitus 16/09/19 3

4 Palvelujen pitkäkestoinen alirahoitus Suomen BKT (2015): 210 mrd 0,6 % BKT:stä (2015): 1,26 mrd 16/09/19 4

5 Palvelujen pitkäkestoinen alirahoitus 16/09/19 5

6 Palvelujen pitkäkestoinen alirahoitus Ostovoimakorjattuna Ruotsi ja Tanska käyttävät Suomeen verrattuna 1,7-kertaisesti ja Norja peräti 2,6-kertaisesti resursseja vanhuspalveluihin/henkilö (65+) Samaan aikaan Suomen väestö - muita Pohjoismaita ikääntyneempi - muita Pohjoismaita sairaampi 16/09/19 6

7 Palvelujen saatavuuden ongelmat 16/09/19 7

8 Palvelujen saatavuuden ongelmat 16/09/19 8

9 Palvelujen saatavuuden ongelmat 16/09/19 9

10 Palvelujen hintaongelmat Yhtäältä monilla pienituloisilla ei varaa kotihoidon palveluihin Toisaalta useat kunnat työntävät hinnoittelullaan hyvätuloiset pois julkisista hoivapalveluista Suuret vaihtelut kuntien välillä Palvelusetelien vaihtelevat ja usein korkeat omavastuut Tehostetun palveluasumisen maksujen mielivaltainen viidakko Pariskuntien maksut 16/09/19 10

11 Palveluiden laatuongelmat 16/09/19 11

12 Palvelujen laatuongelmat 16/09/19 12

13 Palveluiden laatuongelmat 16/09/19 13

14 Palvelujen laatuongelmat 16/09/19 14

15 Henkilökunnan rekrytoinnin ja pysyvyyden ongelmat Kotihoito 100 Kyllä, olen viimeisen vuoden aikana harkinnut lopettavani nykyisen työni 80 Laitoshoito ja tehostettu palveluasuminen /09/19 15

16 Vaikutusmahdollisuuksien ja oikeuksien puute/kotihoito 16/09/19 16

17 Vaikutusmahdollisuuksien ja oikeuksien puute/laitoshoito 16/09/19 17

18 Vaikutusmahdollisuuksien ja oikeuksien puute Vanhuspalveluissa ei subjektiivisia oikeuksia Ei vielä YK:n ikääntyneen väestön ihmisoikeussopimusta Palvelukäyttäjien ja omaisten juridinen asema heikko Suomalaisen palvelujärjestelmän viranomais- ja ammattilaiskeskeisyys 16/09/19 18

19 Omaishoitajien tuen ongelmat Palvelujärjestelmän käänne: defamilisaatiosta refamilisaatioon perheiden vastuun vähentämisestä sen lisäämiseen (myös taloudellisesti) Palvelut keskittyvät vain apua kaikkein eniten tarvitseville ja sairaanhoitoon Samaan aikaan liveää lisäpanostusta omaishoidon tukemiseen omaishoidon tukea kuitenkin saa vain pieni vähemmistö omaisiaan auttavista Omaishoidon ja ansiotyön yhdistämisen tukeminen alkutekijöissään 16/09/19 19

20 Hoivaköyhyyden käsite Palvelujärjestelmiä kuvaavat indikaattorit keskittyvät yleensä käytettyihin resursseihin (etenkin % BKT:sta) tai tuotettujen palvelujen volyymiin (etenkin käyttäjien % ikäryhmästä) Nämä indikaattorit eivät kuitenkaan kerro juuri mitään hoivapolitiikan tuloksista Keskeinen ja kriittinen kysymys on: Saavatko ihmiset tarvitsemansa avun? Onko tässä suhteessa eri ryhmien välistä eriarvoisuutta? Eri tuloryhmien välillä Eri ikäryhmien välillä Maassa syntyneen ja maahan muuttaneen väestön välillä jne. 16/09/19 20

21 Hoivaköyhyyden käsite Hoivaköyhyys = ihminen, jolla on avuntarve, ei saa tarvitsemaansa apua Hoivaköyhyydessä on kyse Perustarpeen täyttymättömyydestä Hyvinvointivaltion epäonnistumisesta Tietyn ihmisryhmän syrjinnästä Perustuslain rikkomisesta Ihmisoikeusrikkomuksesta Onko Suomessa siis hoivaköyhyyttä ikäihmisten parissa? 16/09/19 21

22 Aineisto Postikysely 75+-väestöstä tehdylle satunnaisotannalle Jyväskylässä ja Tampereella 2010 ja 2015 Tehty Tampereen ja Jyväskylän yliopistojen yhteistyönä (esim. Lina Van Aerschotin ja Jiby Mathew Puthemparambilin väitöskirjat) Maistraattien tekemät satunnaisotannat: 1000 vähintään 75- vuotiasta per kaupunki Vastausprosentit: 71,5% vuonna 2010 (N=1436), 73,7% vuonna 2015 (N=1474) 16/09/19 22

23 Aineisto Hoivaköyhyyttä mitattiin tässä kyselyssä päivittäisen elämän toimintojen toimintakykyä koskevalla kysymyksellä: Miten selviydytte itse seuraavista asioista? (x 13) Selviydyn ilman vaikeuksia En selviydy itse, mutta saan riittävästi apua En selviydy itse ja tarvitsisin enemmän apua kuin mitä saan nyt 16/09/19 23

24 Hoivaköyhyys (perushoiva) 16/09/19 24

25 Hoivaköyhyys (päivittäiset toimet) 16/09/19 25

26 Hoivaköyhyyden syyt Taulukko 3. Avun riittämättömyyden syyt (% niistä vastaajista, jotka olivat vastanneet kysymykseen; N=833) Variables n (%) Olen pyytänyt palveluja ja apuvälineitä, mutta en ole saanut 41 (8) En tiedä onko tarvitsemiani palvelujat tai apuvälineitä tarjolla 46 (8) Palvelujen sisältö ja/tai laatu eivät vastaa toiveitani 56 (10) En tiedä mistä saisin apua 98 (18) Minulla ei ole omaisia tai läheisiä, jotka voisivat auttaa 110 (20) Avun / palvelujen hankkiminen tuntuu minusta liian työläältä 170 (32) Palvelumaksut ovat liian korkeita 312 (58)! 16/09/19 26

27 Yhteenvetoa/hoivaköyhyys Hoivaköyhyyttä on valitettavasti myös Suomessa Laitos- ja kotihoidon tiukentunut kohdentaminen on todennäköisesti yhteydessä täyttämättömiin hoivatarpeisiin Absoluuttisesti katsoen päivittäisten toimien avuntarve ja myös niiden hoivaköyhyys ovat huomattavasti yleisempiä kuin perushoivassa, mutta suhteellisesti tarkasteltuna perushoidon hoivaköyhyys (17 % vs 26%) on lähes yhtä yleistä 16/09/19 27

28 Yhteenvetoa/hoivaköyhyys Päivittäisten toimien osalta hoivaköyhyyttä selittävät pienituloisuus ja heikko terveys Perushoidon osalta hoivaköyhyyttä selittää lähinnä asuinalue (kaupunkien keskustassa vähemmän) Eriarvoisuutta on siten enemmän päivittäisissä toimissa kuin perushoivassa Käytännöllinenkin apu on tärkeää, sillä myös sen ongelmat johtavat vaikeuksiin, esim. laitoshoitoon Myös perushoivan osalta varsin suuri osa (17 %) sitä tarvitsevista ei saa sitä riittävästi, mikä on hyvin huolestuttava tieto 16/09/19 28

29 Hoivan suuret kysymykset Saadaanko hoivapalvelujen rahoitus nostettua kestävälle tasolle? Demografinen paniikki (kestävyysvajediskurssi) Rinteen hallitusohjelma: +110 M /v = 1/10 Suomen pohjoismaisesta vajeesta Saadaanko nykyinen palveluaukko täytettyä niin tehostetussa palveluasumisessa kuin kotihoidossa? Kattavuus ikäryhmästä Palvelun sisällöt ja intensiivisyys Saadaanko hoivapalveluihin riittävästi henkilökuntaa? Ruotsissa 25% ulkomailla synt., Suomessa 2% 16/09/19 29

30 Hoivan suuret kysymykset Saadaanko aikaan YK:n ikääntyneen väestön ihmisoikeussopimus ja/tai subjektiivinen oikeus vanhuspalveluihin? Ilman oikeuksia ei palveluista ole takuuta Pystytäänkö työikäisille omaishoitajille turvaamaan työn ja hoivavastuiden yhteensovittaminen? Suomessa ei hoivavapaata edes omaisen terminaalivaiheessa kuten Ruotsissa Britanniassa 2 miljoonaa omaishoitajaa on jättänyt työelämän hoivavastuidensa vuoksi Miten vanhojen ihmisten määrän kasvu näkyy poliittisessa päätöksenteossa? 2015: 25%, 2060: 35% äänestysikäisistä 16/09/19 30

31 Lopuksi Väestön ikääntyminen on suuri saavutus, josta suomalaisen yhteiskunnan tulisi olla ylpeä Suomessa on kuitenkin vuosikymmenestä toiseen eletty demografisessa paniikissa peläten kasvavia hoivakustannuksia Tosiasiassa hoivan kustannukset ovat meillä hyvin rajalliset verrattuna moneen muuhun menokohtaan Verrattuna toisiin Pohjoismaihin palvelujärjestelmän matala rahoitus näkyy hoivan saatavuuden ja laadun moninaisina ongelmina 16/09/19 31

32 Ikääntyneiden hoivaköyhyys Yhteiskuntapolitiikka 2/2019 Vapaasti saatavilla: Löytyy googlaamalla Ikääntyneiden hoivaköyhyys Hoivatyö muutoksessa Vapaasti saatavilla: Löytyy googlaamalla Hoivatyö muutoksessa 16/09/19 32

33 Yläotsikko IKÄÄNTYMISEN JA HOIVAN TUTKIMUKSEN HUIPPUYKSIKKÖ: /09/19 33