KUNTOUTTAVAN PÄIVÄKESKUKSEN TOI- MINTAMALLI JA TÄRKEIMMÄT ASIAKAS- TYÖHÖN LIITTYVÄT PALVELUT OPAS TYÖNTEKIJÖILLE

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "KUNTOUTTAVAN PÄIVÄKESKUKSEN TOI- MINTAMALLI JA TÄRKEIMMÄT ASIAKAS- TYÖHÖN LIITTYVÄT PALVELUT OPAS TYÖNTEKIJÖILLE"

Transkriptio

1 33 KUNTOUTTAVAN PÄIVÄKESKUKSEN TOI- MINTAMALLI JA TÄRKEIMMÄT ASIAKAS- TYÖHÖN LIITTYVÄT PALVELUT OPAS TYÖNTEKIJÖILLE TEIJA NUUTINEN ViaDia Joensuu ry

2 1 Sisällys 1 Saatteeksi ViaDia = diakonian kautta ViaDia -toiminnan perusteet, arvot ja ihmiskäsitys Asiakaslähtöisyys ja monialainen verkostoyhteistyö Kristillinen ihmiskäsitys Asiakkaat ja osallistujat ViaDia kuntouttavan päiväkeskuksen verkostoyhteistyö Tärkeimmät kumppanuudet Yhteistyön ja kumppanuuden tavoitteet Kuntouttavan päiväkeskuksen tavoitteet ja toimintamuodot Yleistä päiväkeskuksesta Perustarpeiden hoito Ryhmätoiminta Työtoiminta ja vapaaehtoistyö Ruokatyö ViaDia-torit Sosiaaliset muutot ja varastointi Sosiaalinen isännöinti Puutyö- ja kädentaitojen verstaat / työpajat Kristillinen kuntoutusosasto ja vankikuntoutus ViaDia -kuntouttavan asiakastyön toimintamalli ja omaohjaaja asiakkaan palveluohjaajana Kuntouttavan asiakastyön toimintamalli Omaohjaaja toimintamalli Omaohjaaja rinnallakulkijana ja edelläkävijänä Omaohjaaja palveluohjaajana Kokemuksia asiakkaiden saamista hyödyistä ViaDia kuntouttavista päiväkeskuksista ja omaohjaaja - toimintamallista...15

3 2 8 Kuntouttava työtoiminta Asiakas ja laki kuntouttavasta työtoiminnasta Aktivointisuunnitelma Työllistymissuunnitelma Toimeentulotukiasiakkaat Kuntouttavaan työtoimintaan ohjautuminen Kuntouttavan työtoiminnan sisältö Kuntouttavassa työtoiminnassa olevan toimeentuloturva Työ- ja elinkeinohallinnon palvelut Työllistäminen Starttiraha Kokeilu Työvoimakoulutus Valmennus Omaehtoinen opiskelu työttömyysetuudella Tuetun työllistymisen palvelut Palvelujärjestelmät Päihdepalvelujärjestelmä Avopalvelut Laitospalvelut Asumispalveluyksiköt Opioidiriippuvaisten vieroitus-, korvaus- ja ylläpitohoito Vapaaehtoiset oma-apujärjestöt Mielenterveyspalvelujärjestelmä Aikuisten sekä lasten ja nuorten pääsy mielenterveyshoitoon Mielenterveyspalvelujen kehittäminen päihdepalvelujen kanssa Sosiaalipalvelut ViaDia asiakkaiden kokemat pulmat palvelujärjestelmissä Yhteistyö Rikosseuraamuslaitoksen kanssa Rikosseuraamuslaitos ja toiminnan tavoite Rikosseuraamusprosessi Vankeus Valvontarangaistus...33

4 Yhdyskuntaseuraamukset Sakko...34

5 4 1 Saatteeksi ViaDia yhdistykset järjestävät monipuolista päiväkeskustoimintaa ympäri Suomen. Kaikenikäiset ja erilaisissa elämäntilanteissa olevat ihmiset voivat piipahtaa päiväkeskuksissa kahvikupposella tai lukemassa päivän lehden, vaihtamassa kuulumisia tai käyttää tietokonetta asioidensa hoitamiseen. Monesti ViaDia -päiväkeskus tarjoaa myös yhteistä toimintaa, vapaaehtoistöitä, kuntouttavaa päivätoimintaa tai palkkatukityötä. ViaDia päiväkeskukset ovat paikkakunnillaan kaiken kansan kohtaamispaikkoja. Tämä, ViaDia kuntouttavan päiväkeskuksen toimintamalli ja keskeiset asiakastyöhön liittyvät palvelut opas, on tarkoitettu palvelemaan erityisesti niitä ViaDia -päiväkeskuksia, joiden toiminta suunnataan erityisen haasteellisissa elämäntilanteissa olevien ihmisten hyväksi. Osallistujat ovat esimerkiksi pitkäaikaistyöttömiä, asunnottomia, päihde- ja mielenterveyshaittoja kokevia tai rikostaustaisia henkilöitä, jotka tarvitsevat vertaistukea ja monesti myös ammatillista tukea, palvelu- ja sosiaaliohjausta sekä moniammatillisen yhteistyöverkoston elämän syrjään kiinni pääsemiseen tai siinä pysymiseen. Opas syntyi sivutuotteena Sosiaali- ja terveysministeriön Osallistava sosiaaliturva ViaDia Pohjois-Savo ry:ssä hankkeesta ( ). Hankkeen tavoitteena oli selvittää ja kuvata niitä osallistavan sosiaaliturvan mukaisia toimenpiteitä ja kokemuksia, joita ViaDiaPohjois-Savo ry:ssä 1 on toteutettu ja saatu vuodesta Lisäksi selvitettiin ViaDia Pohjois-Savon työntekijöiden ja läheisimpien yhteistyöverkostojen sekä asiakkaiden kokemuksia ViaDiaPohjois-Savon Kuopion toimipisteissä syys-marraskuussa Opas on kaksiosainen: luvuissa 2-7 esitellään ViaDia päiväkeskuksen toiminnan perusteita, asiakkaita ja osallistujia sekä verkostoyhteistyötä siten, kuin se näyttäytyy ViaDia Pohjois-Savon toimipaikoissa. Toiminta perustuu a) päiväkeskuksiin, b) kuntouttavaan asiakastyöhön omaohjaaja periaatteella sekä c) asumisen tukipalveluihin eli sosiaaliseen isännöintiin. Näitä toimintatapoja on kuvattu siten, että esimerkiksi uusien päiväkeskusten työntekijät voivat soveltaa niitä omiin tarpeisiinsa. ViaDia kuntouttavan työn lähtökohtina ovat kristillinen ihmiskäsitys, asiakaslähtöisyys, kuntouttavan asiakastyön kädestä pitäen -toimintamalli ja moniammatillinen yhteistyö. Oppaan toisessa osassa, luvuissa 8-11 on kootusti tietoa tärkeimmistä ViaDia päiväkeskusten asiakastyöhön ja moniammatilliseen yhteistyöhön liittyvistä palveluista eli kuntouttavasta työtoiminnasta, TE-hallinnon palveluista, päihde-, mielenterveys- ja sosiaalipalveluista sekä Rikosseuraamuslaitoksen toimintatavoista. Tämän oppaan toimintatapoja kehitetään parhaillaan edelleen Itä-Suomen Varikko (ESR) projektissa ViaDia Pohjois-Savossa, ViaDia Etelä-Savossa ja ViaDia Joen- 1

6 5 suussa, Pohjois-Karjalassa, yhteensä 11 Varikko-toimipisteessä. Olkoon tämä opas eräänlainen liikkeellelähtö, joka päivittyy ja syventyy Varikoista saatavien kokemusten pohjalta yhä edelleen. Joensuussa Teija Nuutinen, YTL, toiminnanjohtaja ViaDia Joensuu ry / Varikko Pohjois-Karjala puh

7 6 2 ViaDia = diakonian kautta 2 ViaDia ry on valtakunnallinen Suomen Vapaakirkon diakoniatyön kattojärjestö tällä hetkellä 23 diakoniatyötä tekevälle yhdistykselle. ViaDia ry:n visiona on palvella Jumalaa ja lähimmäisiä Suomessa ja ulkomailla. ViaDia ry on perustettu (Kristillinen raittiusliitto ry:n nimellä) ja saanut ViaDia -nimen vuonna ViaDia ry kokoaa Vapaakirkon eri diakoniatyön ja sosiaalialan yhdistykset yhteen. ViaDia ry:n toiminta suuntaa seurakuntien lähimmäistyötä ammatilliseen ja laajempaan yhteistyöhön kuntien sekä muiden järjestöjen ja säätiöiden kanssa. Tällaisia työmuotoja ovat esimerkiksi päihdehaittoja kokeville suunnattu päiväkeskus- ja tukiasumistoiminta, perhetyön ja lastensuojelun työmuodot sekä seniorityö. Järjestöllä on mahdollisuus hakea rahoitusta kehittämishankkeisiin, jolloin haastavissa elämäntilanteissa olevien ihmisten tarpeisiin voidaan vastata ajanmukaisella tavalla. 3 ViaDia -toiminnan perusteet, arvot ja ihmiskäsitys 3.1 Asiakaslähtöisyys ja monialainen verkostoyhteistyö ViaDia -toiminnan lähtökohtana asiakaslähtöisyys: asiakkaat ovat itse parhaita omien tarpeidensa asiantuntijoita ja siten myös hyvinvointiaan parantavien palvelujen ja uusien toimintamallien kehittäjiä. ViaDia toiminnoissa on keskeistä työtoimintoihin liitettävät kuntouttavat ja sosiaalista osallisuutta vahvistavat elementit ja omaohjaaja -toimintatapa Keskeistä on myös viranomaistahojen ja kokemusasiantuntijuuden kohtaaminen ja yhteistyö kaikkein haasteellisimmissa elämäntilanteissa olevien ihmisten olosuhteiden parantamisessa. Ammatillisessa asiakastyössä hyödynnetään asiakkaiden ja vapaaehtoisten omakohtaisia elämänkokemuksia esimerkiksi päihderiippuvuudesta toipumisessa, vankeuden jälkeisen elämän rakentamisesta tai mielenterveyshaittojen kokemisesta. Yhteistyötä tehdään kuntien sosiaalihuollon ja terveys- ja kuntoutuspalvelujen, työ- ja elinkeinohallinnon, Rikosseuraamuslaitoksen sekä muiden yhdistysten ja paikallisten ViaDia yhdistysten kanssa. 3.2 Kristillinen ihmiskäsitys 3 ViaDia -toiminnan perustana on kristillinen ihmiskäsitys, jossa ovat ensiarvoisia tasa-arvoinen kohtaaminen, palvelu sekä sosiaalityön menetelmät. Kristillistä toimintaa, kuten raamattu- ja keskusteluryhmiä, Alfa- ja Krito-ryhmiä tai hartaustoimintaa tarjotaan mutta niihin osallistuminen on vapaaehtoista Sininauhaliitto Toive kristillinen vertaistoiminta:

8 7 Sininauhaliitossa kristillinen ihmiskäsitys on määritelty seuraavasti: Kristilliseen ihmiskäsitykseen kuuluu jokaisen ihmisen kunnioittaminen Jumalan luomana yksilönä. Jokaisen elämällä on ainutlaatuinen tarkoitus. Luovuttamatonta kristilliselle ihmiskäsitykselle on ihmisten keskinäinen tasa-arvo ja huolenpito sekä hengellisen ulottuvuuden mukaan ottaminen muiden ulottuvuuksien henkisen, fyysisen ja sosiaalisen rinnalle. Näistä seuraa, että jokaisen ihmisarvo on ehdoton ja riippumaton hänen ominaisuuksistaan, teoistaan tai tekemättä jättämisistään, siitä onko hänellä esimerkiksi koulutusta, työtä tai kotia, käyttääkö hän päihteitä tai onko hän ollut vankilassa. Kristillinen ihmiskäsitys on näkemys ihmisyydestä, josta keskustellaan ja ollaan eri mieltä kristittyjen kesken. Kristillinen ihmiskäsitys on lähellä humanistista ihmiskäsitystä. Erona humanistiseen ihmiskäsitykseen on kuitenkin se, että kristillisessä ihmiskäsityksessä ihmisen ajatellaan tarvitsevan itsensä ulkopuolelta tulevaa voimaa, Jumalaa, kyetäkseen esimerkiksi toipumaan päihdesairaudesta ja muuttamaan elämäänsä. Tärkeää kristillisessä ihmiskäsityksessä on armon käsite. Ihminen on syntinen ja vajavainen ja siksi armoa ja anteeksi antoa tarvitseva. Ihmisen mahdollisuus rakastaa ja tehdä hyvää sekä itselle että muulle luomakunnalle perustuu siihen, että Jumala on rakkaus, joka antaa myös ihmiselle kyvyn ja voiman rakkauteen. Ihminen ei omin voimin jaksa tehdä parannusta eikä kykene itse itseään pelastamaan. Kristilliseen ihmiskäsitykseen sisältyy keskeisesti toivo. Inhimillisestä näkökulmasta voi näyttää mahdottomalta ratkaista jokin tilanne tai parantaa sairaus. Jumalalle ei toivottomia tapauksia ole olemassa. Toivo lähtee totuuden myöntämisestä, sen tinkimättömästä etsimisestä ja katsomisesta. Jumalan armo toteutuu, kun ihminen tunnistaa, tunnustaa ja katuu virheitään ja saa näin vapautua syyllisyydestään. Toisaalta armo toteutuu myös olemuksellisesta häpeästä vapautumisena. Vaikka ihmistä olisi häpäisty ja nöyryytetty, vaikka häneltä olisi riistetty ihmisoikeudet ja hänen rajojaan rikottu, Jumalan silmissä hän on kaunis, Jumalan oma kuva, samalla viivalla jokaisen muun luodun ihmisen kanssa. Jumala on armahtavainen ja kutsuu myös ihmisiä armahtavaisuuteen. Tuomiovalta on vain Jumalalla. Kristillisessä ihmiskäsityksessä ihminen on myös iäisyysolento. Tämä tarkoittaa sitä, että ihmisen tehdessä elämänsä valintoja, hän ei tee niitä pelkästään tämän elämän näkökulmasta, vaan iäisyyden näkökulmasta. 4 Asiakkaat ja osallistujat ViaDia kuntouttavaan päivätoimintaan ohjataan pääosin haasteellisessa tai erittäin haasteellisessa elämäntilanteessa ja työmarkkinatilanteessa olevia asiakkaita. Sosiaalihuollon työelämäosallisuutta tukevan lainsäädännön ja palvelujärjestelmän uudistamistarpeita selvittävän työryhmän (TEOS) mukaan he ovat työttömiä henkilöitä, joiden toimintakyvyn arvioidaan alentuneen vamman, sairauden, elämänhallinnan ongelmien, pitkittyneen työttömyyden tai vaikean sosiaalisen tilanteen vuoksi ja joilla tästä johtuen on merkittäviä vaikeuksia työllistyä avoimille työmarkkinoille. Asiakkaiden yleisimmät pulmat pitkäaikaiset päihde- ja/tai mielenterveyshaitat muut terveydelliset ongelmat

9 8 pitkäaikaistyöttömyys ja haastavat elämänhallintaan liittyvät pulmat ja ihmissuhdeongelmat pienituloisuus, velkaantuminen, luottotietojen menettäminen rikostausta tai meneillään oleva rikostuomion suorittaminen: esimerkiksi yhdyskuntapalvelua ja valvontarangaistusta suorittavat, ehdonalaisesti vapautuneet, pitkäaikaisvangit, valvottuun koevapauteen jo vankeusaikana tähtäävät ja ennen vankeusaikaansa ViaDian toiminnassa olleet asiakkaat Keskeistä asiakkaille on laaja-alaisen ja kokonaisvaltaisen tuen ja ohjauksen tarve: kädestä pitäen annettavaa tukea ja ohjausta tarvitaan esimerkiksi päihteettömyyteen, asunnon saamiseen ja asumiseen, sosiaalisiin suhteisiin, toimeentuloon ja palveluihin liittyvissä asioissa. Monesti polku avoimille työmarkkinoille tai koulutukseen on pitkä. ViaDia toiminnan tavoitteena on usein aluksi sosiaalinen osallistuminen, yhteisön löytäminen ja mielekkään sisällön löytäminen arkipäivään. 5 ViaDia kuntouttavan päiväkeskuksen verkostoyhteistyö 5.1 Tärkeimmät kumppanuudet ViaDia yhteistyötä tehdään muun muassa seuraavien tahojen kanssa kunnasta tai kaupungista riippuen: sosiaali- ja terveystoimi TE-toimisto työllistymisyksikkö työvoiman palvelukeskus työvalmennussäätiö päihdepalvelusäätiö vuokra-asumisyksikkö vankila yhdyskuntaseuraamustoimisto ELY keskus yliopisto, Ammattikorkeakoulut, ammatti- ja aikuisopistot vapaaseurakunnat ja muut seurakunnat muut kuntouttavaan työhön, päihde- ja mielenterveyskuntoutukseen tms. liittyvät yhdistykset ylijäämäelintarvikkeita lahjoittavat kaupat ja leipomot valtakunnallinen ViaDia ry 5.2 Yhteistyön ja kumppanuuden tavoitteet Kaikessa ViaDia verkostotyössä, asiakkaiden ja yhteistyökumppaneiden välisessä toiminnassa on pyrkimyksinä luottamus, hyvä yhteishenki, avoimuus ja läpinäkyvyys ja aito kiin-

10 9 nostus tehdä yhteistyötä asiakkaiden asioissa, kunnan / kaupungin parhaaksi. Viranomaisyhteistyössä on tärkeää noudattaa asiakastyön sopimuksia ja ohjeita. Tärkeitä ovat esimerkiksi kuntouttavan työtoiminnan ja työkokeilujen selkeät ja systemaattiset ilmoituskäytännöt ajallaan ja ohjeiden mukaisesti lähettävälle taholle. Näin vältytään esimerkiksi asiakkaan rahansaamisen hidastumiselta. ViaDian yksilökohtainen palveluohjaus ja asiakkaiden tarpeisiin räätälöity ja kokonaisvaltainen työote, jolla asiakas etenee jatkosuunnitelmiin on luonteeltaan ei-luukuttava toimintamalli. ViaDian työntekijöitä ei useinkaan mielletä viranomaisiksi, jolloin joillekin asiakkaille yleinen viranomaisvastaisuus voi vähentyä. Tärkeää on turvata ViaDian osaava ja työstään innostunut henkilökunta, jolla on palvelujen kehittämisen meininki. Henkilöstö jakaa yhteisesti kristillisen ihmiskäsityksen, jossa nähdään muutoksen mahdollisuus haasteellisimpienkin asiakkaiden elämäntilanteissa. Asiakkaiden tukemisen ja aktivoinnin muotoja suunnitellaan aina yhteistyössä asiakkaan kanssa. ViaDia päiväkeskukset tarjoavat erityisesti sosiaalisen osallistumisen ja yhteisöllisyyden mahdollisuuksia ennen avoimille työmarkkinoille tai koulutukseen siirtymistä. Päivä- ja työtoiminnoissa on turvattava kaikille kuntoutujille mielekäs ja riittävä tekeminen. Uusia asiakkaita otetaan toimintaan sen verran, että järkevää tekemistä riittää. Lisäksi päivä- ja työtoimintamuotoja kehitetään koko ajan aktiivisesti yhteistyöverkostojen kanssa siten, että ne aidosti tukevat asiakkaan toimintakyvyn paranemista ja etenemistä jatkopoluille. 6 Kuntouttavan päiväkeskuksen tavoitteet ja toimintamuodot 6.1 Yleistä päiväkeskuksesta ViaDia päiväkeskus on matalan kynnyksen toimipiste, jonne voi tulla joko jonkun yhteistyötahon lähettämänä tai omaehtoisesti. Keskuksen aukiolo kaikille kävijöille ja/tai pelkästään kuntoutujille on syytä suunnitella huolellisesti. Keskuksessa voidaan tarjota lämmintä ruokaa tai elintarvikkeiden jakelua esimerkiksi kahtena tai kolmena päivänä viikosta, jolloin kuntouttavassa päivä- ja työtoiminnassa oleville tarjoutuu tehtäviä ruokatyön ympärillä. Muina viikonpäivinä keskus voi olla avoin pelkästään esimerkiksi kuntoutujien ryhmätoiminnoille, siivoustehtäville, keskuksen ulkopuolelle suuntautuville tehtäville, verkostokokouksille ja henkilökohtaisille keskusteluille. Yhtä ainoaa tai oikeaa mallia ei siis ole. Tärkeää on pyrkiä suunnittelemaan päivä- ja työtoimintakeskuksen kaikkia toimintoja yhdessä asiakkaiden ja vapaaehtoisten kanssa. Siten aito osallistumisen ja vaikuttamisen kokemus välittyy jokaiselle. Päivä- ja työtoimintakeskuksessa tai siitä käsin voidaan järjestää monenlaista kuntouttavaa työtoimintaa myös paikallisen vapaaseurakunnan tai yhteistyöverkostojen tarpeisiin. ViaDian kuntouttavassa työssä olevat voivat vastata esimerkiksi vapaaseurakunnan siivous- ja piha-alueiden hoitotehtävistä, ruuan valmistuksesta erilaisiin tilaisuuksiin, jumalanpalvelustoimintaan liittyvistä miksaustehtävistä, toimintaan liittyvistä tiedotusmateriaalien

11 10 valmistuksesta, tapahtumien järjestämiseen osallistumisesta yms. ViaDia toiminta on vapaaseurakuntien diakonia / lähimmäis toimintaa, joten kaikessa diakoniatyössä on tarpeen huomioida, mitä tehtäviä voisi delegoida erilaisissa kuntouttavan työn tehtävissä oleville. Päiväkeskuks en ulkopuolelle tuotettavat palvelut Esim. tukiasumispal velut Perustarpei den hoito Ryhmätoimi nta Työtoiminta ja vapaaehtois työ Työllistyminen tai opiskelemaan siirtyminen päiväkeskukses ta käsin Palveluohjaus ja neuvonta, kuntouttavan asiakastyön toimintamalli Perustarpeiden hoito Ruokailu ja ruuanjako: aamupala, lounas ja iltapäiväkahvi päivittäin päiväkeskuksessa, mahdollisesti ruokakassi kotiin viikoittain. Ruokailun voi järjestää väljästi, esimerkiksi kauppojen ylijäämäelintarvikkeiden eineksistä, leivonnaistuotteista yms. jos lämpimän ruuan valmistaminen on syystä tai toisesta hankalaa. Päiväkeskuksen kävijöiltä, sekä työntekijöiltä että kuntoutujilta, voi periä esimerkiksi 1 /vk kahvimaksua. Ylijäämäelintarvikkeista ei maksua saa periä. Vaate- ja tavara-apu: ViaDia torit, joissa kirpputoritoiminnan lisäksi on myös ilmaisia vaatteita ja kodin tarvikkeita akuutteihin tarpeisiin Internetin käyttö (ei viihdekäyttö): verkkoasioiden hoitaminen, lomakkeiden ja hakemusten täyttäminen itsenäisesti tai ohjatusti. Tietokonetyöskentelyn ympärille voidaan järjestää kuntouttavaa työtoimintaa, esimerkiksi hankkeen tai seurakunnan lomake- ym. paperiasioihin ja arkistointiin yms. liittyviä tehtäviä. Hygieniapalvelut: mahdollisuus suihkuun, saunaan ja pyykinpesuun tai palvelun etsiminen omaohjaajan kanssa (esimerkiksi Siniristin toimipisteistä). Pyykinpesusta voidaan periä vapaaehtoinen, pieni maksu, esimerkiksi 1-2 /krt. Sosiaali- ja terveydenhoitoon liittyvä apu ja palveluohjaus: sosiaalityöntekijän ja sairaanhoitajan palvelut tai avun hakeminen yhdessä omaohjaajan kanssa esimerkiksi alueen terveyskeskuksesta, päivystyksestä, mielenterveystoimistosta tai päihdepalveluista Ryhmätoiminta Kuntouttavat ryhmät: elämänhallinta- ja päihderyhmät (kuuluvat pakollisena osana kuntouttavaan työtoimintaan), mielenterveysaiheiset ryhmät.

12 11 Vapaaehtoiset kristilliset ryhmät esimerkiksi yhteistyössä seurakuntien kanssa: ryhmätoimintaan voi osallistua mutta se ei saa olla pakollista. Harrasteryhmät: liikunta, kädentaidot, musiikki, miksaus, yhteisökokoukset ym. Tieto- ja taitoryhmät: esim. ruuanvalmistusryhmä, korttikoulutuksiin kuten ensiapu-, hygienia-, tulityökortteihin ym. liittyvät ryhmät Ryhmätoimintaa voidaan järjestää päiväkeskustoiminnan aikana tai sen jälkeen, kuitenkin siten, että mahdollisimman moni kuntouttavassa työssä oleva voi siihen osallistua. Esimerkki elämänhallintaan ja hyvinvointiin liittyvistä ryhmistä (voi soveltaa vapaasti oman asiakasryhmän tarpeiden pohjalta): - ryhmä kokoontuu kerran viikossa viiden viikon aikana - jokaisessa n. 1,5h kestävässä ryhmässä käsitellään jokin keskeinen elämänhallintaan ja hyvinvointiin liittyvä teema: fyysinen terveys, mielenterveys, ravinto ja liikunta, päihteet ym. - viimeisen teemaryhmän jälkeen kierros alkaa jälleen alusta - ryhmään voi tulla nonstop periaatteella, missä vaiheessa kierrosta tahansa. Kukin osallistuja käy kuitenkin kaikki viisi teemaryhmää läpi - samaa ideaa voidaan toteuttaa myös päihdeaiheisissa ryhmissä, jolloin päihdeasioiden ympärille suunnitellaan viisi erilaista teemaa: päihteet, päihderiippuvuuden syntyminen ja siitä toipuminen, motivoituminen muutokseen ja muutoksen mahdollisuudet ym. - elämänhallinta- ja päihderyhmät voidaan toteuttaa esimerkiksi kerran viikossa vuoroviikoin Työtoiminta ja vapaaehtoistyö Vapaaehtoistyö: asiakas voi tutustua toimintaan kartoitusjaksolla 3-6 vk, jolloin hän tekee päiväkeskuksen töitä vapaaehtoisena ja osallistuu ryhmätoimintoihin. Vapaaehtoisesta toiminnasta on helpompaa siirtyä esimerkiksi kuntouttavaan työtoimintaan, työkokeiluun ja palkkatukityöhön. Päiväkeskusten kävijät, kuntoutujat, vapaaehtoistoimijat, opiskelijat, ammattilaiset ja muuten vaan toimintaan (esimerkiksi ruokailuihin) osallistuvat kuntalaiset muodostavan yhteisön, johon voi kuulua ja osallistua leimaantumatta. Sosiaalisia suhteita voi rakentua moniin suuntiin ja erilaisiin ihmisiin ilman kuntoutujan leimaa. 6.2 Ruokatyö ViaDia toimipisteissä on suositeltavaa järjestää eritasoista ruokatyötä ja ruoka-aputoimintaa. Lämmintä ruokaa voidaan valmistaa esimerkiksi vain ViaDia päiväkeskuksen kuntoutujille, vapaaehtoisille ja työntekijöille ja/tai ulkopuolisille kävijöille. Lämpimän ruuan tarjoaminen ja ruokajakelu toteutetaan kauppojen lahjoittamista ylijäämäelintarvikkeista. Ruokaaputyön asiakaskunta koostuu eri-ikäisistä kuntalaisista: joukossa on työttömiä, eläkeläisiä, päihde- ja mielenterveyshaittoja kokevia, huumausaineiden käyttäjiä, opiskelijoita ja lapsiperheitä.

13 12 ViaDia ruokatyön alussa alueen kauppojen ja leipomoiden johtohenkilöihin otetaan henkilökohtaisesti yhteyttä ja esitellään ViaDia ruoka-aputoimintaa. Yhteistyökumppaneille kerrotaan ViaDia ruoka-aputyön käytännöistä ja mahdollisuudesta osallistua heikoimmassa yhteiskunnallisessa asemassa olevien kuntalaisten aineellisen hyvinvoinnin parantamiseen. Tärkeää on korostaa myös sitä, että ruokatyön myötä monet nuoret, syrjäytymisvaarassa olevat tai muuten heikossa työmarkkinatilanteessa olevat kansalaiset saavat mielekästä ja tärkeää tekemistä arkeensa. ViaDia -ruokatyöhön osallistuminen voi olla monelle toimintaan osallistuvalle ponnahduslauta sosiaaliseen osallistumiseen sekä työelämään tai koulutukseen. Ruokatyö on siis tärkeä tapa osallistua yhteiskunnallisesti tärkeään työhön. Ruokatyön yhteistyöverkostoja tiedotetaan ja muistetaan aktiivisesti vuoden mittaan esimerkiksi kiitoskorteilla, tervehdyksillä ja tiedotteilla paikallisesta ViaDia toiminnasta. Aineellisen avun lisäksi ViaDia toiminnassa on tärkeää myös hengellisen ravinnon tarjoaminen. Ennen ruokailua voidaan pitää lyhyt (15min 1/2h) hartaustilaisuus, josta tiedotetaan toiminnan alussa. Hengelliseen tilaisuuteen voi osallistua vapaaehtoisesti mutta se ei saa olla ilmaisen ruuan tai ruokajakeluun osallistumisen ehtona. Osallistujat voivat halutessaan osallistua hartauteen tai poistua luontevasti paikalta hartauden ajaksi ilman, että he leimaantuvat siitä millään tavalla. Hartaudesta vastaa ViaDian henkilökunta, seurakunnan jäsenet tai kutsutut vierailijat. Hengellinen musiikki voi olla olennainen osa hartautta. Hartauden päätteeksi ruokailu käynnistyy ruuan ja sen tekijöiden sekä ruokailijoiden siunaamisella. Ilmainen ruokatarjoilu on monelle kunnan/kaupungin asukkaalle päivän ainoa lämmin ruoka. Useimmille se on myös ainoa säännöllinen sosiaalinen tapahtuma, jonka kautta voi löytää myös uusia ystäviä ja mielekkyyttä elämään. Ruokatyön seurauksena monen kävijän elämänlaatu paranee ja yhteiskunnasta syrjäytyminen katkeaa. 6.3 ViaDia-torit ViaDia toreilta löytyy muun muassa lahjoitus- ja kierrätystavaraa, vaatteita, huonekaluja ja kodin irtaimistoa. Torit ovat kohtaamispaikkoja kaikille kansalle. Ne tarjoavat myös erinomaisia kuntouttavan työtoiminnan järjestämispaikkoja, joista moni kuntoutuja voi löytää polkunsa avoimille työmarkkinoille. Torien tuotto voidaan ohjata paikallisille vapaaseurakunnille, joiden tiloissa ViaDia toimii. 6.4 Sosiaaliset muutot ja varastointi Sosiaaliset muutot ja varastointi on palvelu, jonka kunnan sosiaalitoimi voi ostaa ViaDia yhdistykseltä omille asiakkailleen. ViaDian kuljetusryhmät voivat järjestää sosiaalihuollon asiakkaille muuttoja maakunnallisesti tai laajemmin tarpeiden mukaan. Sosiaalisiin muuttoihin voi liittää vuokravarastointipalvelua niiden asiakkaiden tavaroille, jotka lähtevät laitokseen hoito- ja kuntoutusjaksoille. Varastointipalveluun kuuluu lisäksi siivous, päivystys ja sopimusten tekeminen sosiaalitoimen kanssa. Näistä palveluista sovitaan kunnan / kaupungin sosiaalitoimen kanssa.

14 Sosiaalinen isännöinti Sosiaalinen isännöinti on yleensä sosiaalitoimen asiakkaalle kotiin annettavaa tukipalvelua, joka on asiakaslähtöistä, moniammatillista kotoa ulospäin (tavoitteena siirtyä kotoa esimerkiksi ViaDian päivä- ja työtoimintaan) suuntautuvaa palvelua. Asiakas voi siirtyä ViaDian sosiaalisen isännöinnin palvelun piiriin sosiaalitoimen kautta. Hänellä voi olla toistuvia ongelmia mm. asumisen, talouden, hoitamattomien psykosomaattisten ongelmien tai päihteidenkäytön suhteen, jolloin sosiaalitoimi tai muu viranomaistaho havaitsee, että asiakas ei itse pysty selviämään tilanteesta/ongelmasta ilman lisätukea. Sosiaalisen isännöinnin tarkoitus on auttaa asiakasta esim. pitämään asuntonsa häädön uhatessa. Sosiaalisen isännöinnin asiakkaat voivat olla myös vanhuksia. Sosiaalisen isännöinnin sopimukset laaditaan kunnan/kaupungin kanssa tai osana ViaDia kehittämishanketta. Sosiaaliseen isännöintiin liittyvät yksityiskohdat, kuten isännöinnin tavoitteet ja sisältö, tuntimäärät ja ohjaajan matkakustannusten maksaja, on syytä sopia huolellisesti isännöintisopimusta tehtäessä. 6.6 Puutyö- ja kädentaitojen verstaat / työpajat ViaDia yhdistyksissä voidaan järjestää erilaisia kunnostus- ja korjaustöitä sekä kädentaitoihin liittyvää ryhmätoimintaa päivä- ja työtoimintaan osallistuville asiakkaille. Kunnostusja korjaustöitä (myös siivous, piha-alueiden hoito, polttopuiden tekeminen yms.) voidaan käydä tekemässä ViaDia päiväkeskuksen/toimipisteen ulkopuolella. ViaDia:n ohjaaja tai valtuutettu vapaaehtoinen on päiväkeskuksen ulkopuolelle menevien kuntoutujatiimien mukana. 6.7 Kristillinen kuntoutusosasto ja vankikuntoutus ViaDia ry voi toteuttaa kristillistä kuntoutusosasto- toimintaa alueen vankiloissa. Kristillinen kuntoutusosasto-toiminta voidaan järjestää non-stop periaatteella läpi vuoden. Kuntoutusosastoilla voidaan käsitellä kristillisiä perusarvoja, päihdeasioita ja yleistä elämänhallintaa ryhmissä. Kristillinen kuntoutusosasto toiminta on osa pidempää vangin kuntoutuspolkua. Polkua voidaan ryhtyä suunnittelemaan jo ennen tuomion alkua. Tuomion aikana yhteys vankeihin saadaan kristillisellä tai päihteettömällä kuntoutusosastolla tai vangin omasta aloitteesta. Yhteistyössä ViaDia -ohjaajan kanssa rakennetaan tuettua vapautumispolkua vankilasta takaisin yhteiskuntaan esimerkiksi ViaDia -toimipisteiden päivä- ja työtoiminnoissa. Rangaistustaan suorittava voi ehkä ensi kertaa elämässään kokea onnistumista työtehtävän loppuun suorittamisesta tai työyhteisöön kuulumisesta. Vapautumisen jälkeen tukea voi saada asumiseen sekä työllisyys- tai koulutuspolulla etenemiseen. Vankikuntoutuspolkuun voi sisällyttää myös avovankien päiväkuntoutusta, jota ViaDia ry voi tuottaa sosiaalipalveluna alueen vankilalle.

15 14 7 Kuntouttavan asiakastyön toimintamalli ja omaohjaaja asiakkaan palveluohjaajana 7.1 Kuntouttavan asiakastyön toimintamalli Kuntouttavan asiakastyön mallissa on keskeistä työtoimintoihin liitettävät kuntouttavat ja sosiaalista osallisuutta vahvistavat elementit. Tärkeää on myös viranomaistahojen ja vuosien, jopa vuosikymmenien kokemusasiantuntijuuden kohtaaminen ja yhteistyö kaikkein haasteellisimmissa elämäntilanteissa olevien ihmisten olosuhteiden parantamisessa. Kuvio 1 Kuntouttavan asiakastyön prosessi ViaDia -päiväkeskuksessa Asiakkaan ohjautuminen ViaDia - päiväkeskukseen yhteistyökumppaneiden kautta : esim. sosiaalitoimiston, Rikosseuraamuslaitoksen tai suoraan etsivän työn kautta, ruoka-avusta tai itsenäisesti ohjautuen" Asiakkaan kartoitusjakso ViaDian toimipisteessä: työ- ja koulutusvalmiuksien sekä asumisen/elämänhallinnan kartoitus, yksilölliset suunnitelmat, sitoutuminen, yhteistyöverkostojen luominen, OMAOHJAAJA -toiminta Asiakkaan valmentautuminen asumiseen, eteneminen normaaliin asumiseen, mahdollisesti koulutukseen ja työelämään: työkokeilut, palkkatukityö ym. Työ- ym. valmiuksien arviointi, sosiaalinen kuntoutus ja yhteistyö asiakkaan verkostoissa etenemispolulla Asiakkaan siirtyminen vähemmän tuettuun tai itsenäiseen asumiseen, koulutukseen ja/tai työelämään tai valmentautumisen ViaDia - päiväkeskuksessa 7.2 Omaohjaaja toimintamalli Omaohjaaja rinnallakulkijana ja edelläkävijänä Kuntouttavan asiakastyön toteuttaminen perustuu omaohjaajan toimintaan. Omaohjaaja on kullekin asiakkaalle nimetty ohjaaja, joka erityisesti paneutuu asiakkaan elämäntilanteen kartoittamiseen ja jatkopolkujen suunnitteluun yhdessä asiakkaan ja hänen viranomais- ja lähiverkostonsa kanssa. Hän tekee tiivistä ammatillista sosiaali- ja päihdetyötä asiakkaan tarpeista lähtien. Omaohjaajan rooli on luonteeltaan sosiaalipedagoginen. Hän on asiakkaan rinnalla, kohtaamassa asiakkaan arkisia pulmia ja tukemassa hänen omaa suoriutumistaan ihmisenä ihmiselle -periaatteella. Ohjaaja on kasvattaja tai mentori, joka kädestä pitäen opettaa miten yhteiskunnassa toimitaan. Toisaalta ohjaaja on muutaman askeleen asiakasta taa-

16 15 empana. Toisin sanoen hän mahdollistaa asiakkaan oman osallistumisen ja itse tekemisen mutta on tavoitettavissa heti, kun apua tai tukea tarvitaan. Kolmas rooli on olla ikään kuin kymmenen askelta edellä, hahmottamassa asiakkaan elämäntilannetta ja poluilla etenemistä, mahdollisuuksia ja esteitä pidemmällä aikavälillä, yhteiskunnallisesta ja palvelujärjestelmien näkökulmasta. Ohjaajan esihenkilönä toimii joko ViaDia hallituksen puheenjohtaja, toiminnanjohtaja tai kehittämishankkeissa projektipäällikkö. Säännöllinen työnohjaus järjestetään joko ulkopuolisen työnohjaajan toimesta tai vertaisohjauksellisesti, muun projektihenkilöstön tai ohjaajatiimin yhteisenä kokoontumisena Omaohjaaja palveluohjaajana 4 ViaDia omaohjaaja vastaa asiakkaan palvelujen kokonaisuudesta siten, että hänellä on kokonaiskuva asiakkaan elämäntilanteesta, palveluntarpeista, verkostoista ja tavoitteista. Palveluohjaus on koordinointityötä, jolla edistetään yhteistoimintaa eri organisaatioiden ja hallinnonalojen välillä. Se on työtapa, joka korostaa asiakkaan etua. Käsitteenä palveluohjaus tarkoittaa sekä asiakastyön menetelmää (case management) että palveluiden yhteensovittamista organisaatioiden tasolla (service coordination). Suomessa palveluohjaus on vakiintunut tarkoittamaan yksilökohtaista palveluohjausta, jossa keskeistä on asiakkaan ja työntekijän luottamussuhde ja asiakaslähtöinen työskentelytapa. Palveluohjaaja huolehtii asiakkaan kanssa hänen tarvitsemiensa palvelujen suunnittelusta, hankkimisesta ja yhteensovittamisesta sekä huolehtii, että asiakkaan asiat etenevät suunnitelman mukaisesti. 7.3 Kokemuksia asiakkaiden saamista hyödyistä ViaDia kuntouttavista päiväkeskuksista ja omaohjaaja -toimintamallista Asiakkaan saamat hyödyt ja edut Ilmainen ruokailu (aamupala, lounas, päiväkahvi) ja mahdollisuutta saada myös ruokakassi viikoittain kotiin: monelle vähävaraiselle tämä on merkittävä arkea ja elämänhallintaa tukeva etu. Uimahalli- ja kuntosaliliput ja bussikortit, joita osallistujat saavat toimeentulostaan riippuen sosiaalitoimesta tai TE-hallinnosta. Korttikoulutukset: ensiapu-, hygienia-, työturvallisuus- ja/tai tulityökortti, kuljetusalan täydennyskoulutus Osallistujan ja työntekijän läheinen yhteistyö, joka perustuu osallistujan elämäntilanteen ja voimavarojen kokonaisvaltaiseen kartoittamiseen ja kädestä pitäen tukemiseen sekä tiiviiseen viranomaisyhteistyöhön Yhteisöön kuuluminen 4

17 16 Jokainen pilottihankkeeseen osallistunut uskoi ViaDialle tullessaan hyötyvänsä toimintaan osallistumisestaan: omaan osallistumiseen voi vaikuttaa, työtehtävät valikoituvat omien kiinnostusten ja tavoitteiden mukaan, eikä mihinkään velvoiteta vastoin omaa toivetta. Kannusteina erityisesti vertaistuki, ystävyyssuhteet/kaverit, Hyvä ilmapiiri ja ystävällinen kohtaaminen sekä työtovereiden että ohjaajien ja työntekijöiden taholta. Mahdollisuus tehdä omaa ammattia tai kiinnostusta vastaavaa työtä, Mielekäs tekeminen ja päivien sisältö, Raittiuden saaminen, henkinen, hengellinen ja käytännön tuki esimerkiksi vankilasta vapautumisen jälkeen asumiseen ja työelämään, Itsemurha-aikeiden väistyminen ja elämän mielekkyyden takaisin saaminen Osallistuminen ViaDian toimintaan lisää monella tavalla asiakkaiden elämänhallinsuus ja motivoituneisuus elämänmuutokseen ja toimintaan vahvistuu. Osallistumisen koetaan tukevan päihteettömyyttä, sillä toiminta tarjoaa uusia ihmissuhteita ja sosiaalisen verkoston entisten tilalle. Uudet haasteet ja onnistumisen kokemukset vahvistavat identiteettiä ja parempaan arkeen pääsemistä Esim. asunnon saaminen ei olisi ilman ViaDia tukipalvelua mahdollista Pitkällä tähtäimellä osallistumisen ja uusien asioiden oppimisen nähdään tukevan myös koulutukseen tai työelämään siirtymistä. Taulukko 1 ViaDia kuntouttavan päiväkeskuksen ja omaohjaaja toiminnan hyödyt osallistujille Myönteinen vaikutus Arjen järjestys Mielekäs tekeminen: Vaikuttava tekijä päiväkeskus paikka mihin lähteä, arjen struktuuri, päivä- ja viikko-ohjelmat kiinnostavat ja aikaisempaan osaamiseen liittyvät työtehtävät, osallistuminen ja vaikuttamismahdollisuudet Ystävät ja vertaiset Ohjaajat yhteisöön kuuluminen, sosiaalinen tuki, erilaiset ryhmät ohjaus, läsnäolo ja saatavuus: ilman viranomaissuhdetta tapahtuva vuorovaikutus, yhteinen tavoitteiden asettaminen ja suunnittelu pieni askel kerrallaan ruoka-apu, ohjaus ja neuvonta talousasioissa Taloudellinen tuki Palveluohjaus ohjaajan tuki palvelujärjestelmässä toimimiseen, tieto ja informaatio, ohjaaja asiakkaalle kädestä pitäen rinnalla kulkijana

18 17 8 Kuntouttava työtoiminta Asiakas ja laki kuntouttavasta työtoiminnasta Kuntouttava työtoiminta on tarkoitettu pitkään työttöminä olleille henkilöille työllistymismahdollisuuksien ja elämänhallinnan parantamiseksi. Sen järjestäminen perustuu lakiin kuntouttavasta työtoiminnasta (Laki kuntouttavasta työtoiminnasta /189). Laissa säädetään siitä, ketkä ovat oikeutettuja aktivointisuunnitelmaan ja kenelle kuntouttavaa työtoimintaa järjestetään. Laki sosiaalihuollon asiakkaan asemasta ja oikeuksista määrittelee keskeiset menettelytavat asiakastyössä ja tietosuojakysymyksissä. Lain tavoitteena on parantaa työmarkkinatukea tai toimeentulotukea saavan työttömän henkilön edellytyksiä työllistyä tai osallistua koulutukseen tai työ- ja elinkeinohallinnon tarjoamaan työllistymistä edistävään palveluun. Lakia sovelletaan aktivointisuunnitelman laatimiseen ja kuntouttavan työtoiminnan järjestämiseen. Lain keskeisenä ajatuksena on tiivis yhteistyö kunnan, työ- ja elinkeinotoimiston (TE-toimisto) ja asiakkaan kesken aktivointisuunnitelman laatimisessa. Asiakkaan yksilöllinen palveluntarve määrittelee, mitä palveluita hänelle aktivointisuunnitelmassa tarjotaan. Yksi palvelu, johon asiakas voidaan aktivointisuunnitelmassa ohjata, on kuntouttava työtoiminta. 8.2 Aktivointisuunnitelma Aktivointisuunnitelma on pitkään työttömänä olleelle henkilölle laadittava suunnitelma, jonka tavoitteena on parantaa henkilön työllistymisedellytyksiä ja elämänhallintaa. Kuntouttavan työtoiminnan lain mukaan aktivointisuunnitelma tehdään työ- ja elinkeinotoimiston, kunnan ja asiakkaan välisenä yhteistyönä. Aktivointisuunnitelma on tämän yhteisen suunnittelun tulos ja järjestettävien palveluiden lähtökohta. Laki (Laki kuntouttavasta työtoiminnasta /189) velvoittaa kuntaa (Kotikuntalaki /201) ja työ- ja elinkeinotoimistoa (TE-toimisto) laatimaan aktivointisuunnitelman työttömälle asiakkaalle, joka saa työmarkkinatukea tai toimeentulotukea. Aktivointisuunnitelma tulee laatia yhteistyössä asiakkaan kanssa. Vastuu aktivointisuunnitelmaprosessin käynnistämisestä on sen viranomaisen, jonka pääasiallinen asiakas on kyseessä. Kun kysymyksessä on työmarkkinatukea saava asiakas, on TE-toimisto velvollinen käynnistämään suunnitelman tekemisen. Kun kysymyksessä on toimeentulotukea saava asiakas, kunta on velvollinen käynnistämään suunnitteluun liittyvät toimenpiteet. Aktivointisuunnitelma on laadittava työttömälle alle 25-vuotiaalle asiakkaalle, 1. jolle on laadittu työllistymissuunnitelma ja joka on työttömyyden perusteella saanut työmarkkinatukea vähintään 180 päivältä viimeisen 12 kalenterikuukauden aikana, 2. jolle on laadittu työllistymissuunnitelma ja joka on saanut 500 päivän työttömyyspäivärahakauden ajan työttömyyspäivärahaa, tai 5 Kuntouttavan työtoiminnan käsikirja

19 18 3. jolle on tehty työnhakijan haastattelu ja jonka pääasiallinen toimeentulo on viimeisen neljän kuukauden aikana perustunut työttömyyden johdosta maksettuun toimeentulotukeen. Aktivointisuunnitelma on laadittava työttömälle 25 vuotta täyttäneelle henkilölle, jolle on aiemmin laadittu työllistymissuunnitelma ja 1. joka on työttömyyden perusteella saanut työmarkkinatukea vähintään 500 päivältä, 2. joka on 500 päivän työttömyyspäivärahakauden jälkeen saanut työttömyyden perusteella työmarkkinatukea vähintään 180 päivältä, tai 3. jonka pääasiallinen toimeentulo on viimeisen 12 kuukauden aikana perustunut työttömyyden johdosta maksettuun toimeentulotukeen. Lakia kuntouttavasta työtoiminnasta sovelletaan niihin työttömiin henkilöihin, jotka saavat työttömyyden perusteella työmarkkinatukea tai toimeentulotukea. Jos työtön saa yhtäaikaisesti molempia tukia, määritellään hänet ensisijaisen etuuden perusteella työmarkkinatuen saajaksi. Toimeentulotuen saajalla tarkoitetaan tässä yhteydessä henkilöä, joka ei saa työttömyyden perusteella mitään ensisijaista etuutta (kuten työmarkkinatukea). Hänen toimeentulonsa perustuu pääasiassa työttömyyden johdosta maksettavaan toimeentulotukeen. 8.3 Työllistymissuunnitelma Ennen kuin asiakas tulee kuntouttavasta työtoiminnasta annetun lain piiriin, hänellä on työttömänä työnhakijana ollut mahdollisuus saada työ- ja elinkeinotoimiston (TE-toimisto) palveluja. TE-toimisto on laatinut työttömän työnhakijan kanssa työllistymissuunnitelman, jonka tavoitteena on työnhakijan mahdollisimman nopea työllistyminen avoimille työmarkkinoille ja jossa on sovittu yhdessä työnhakijan kanssa niistä palveluista (esim. 7yövoimakoulutus tai palkkatuettu työ), jotka edistävät tätä tavoitetta. Asiakas voi saada TE-toimiston tarjoamia palveluita myös sen jälkeen, kun hän on tullut kuntouttavasta työtoiminnasta annetun lain soveltamisalan piiriin.

20 Toimeentulotukiasiakkaat Lakia kuntouttavasta työtoiminnasta sovelletaan toimeentulotukea saaviin asiakkaisiin, jotka saavat toimeentulotukea työttömyyden aiheuttaman tulottomuuden vuoksi. Toimeentulotukea pääasiallisena tulonaan saavien henkilöiden kohdalla on aktivointisuunnitelman valmistelijoiden varmistettava, että toimeentulotukea myönnetään asiakkaan työttömyydestä johtuvan tulottomuuden vuoksi. Asiakkaan toimeentulon voidaan katsoa pääasiassa perustuvan työttömyyden johdosta maksettavaan toimeentulotukeen, kun hän ei samanaikaisesti saa työttömyyden perusteella maksettavaa ensisijaista työttömyysturvaa. Se, että asiakkaalle maksetaan samanaikaisesti joidenkin kustannusten (esimerkiksi asumiskustannukset tai lääkekustannukset) perusteella korvausta, ei vaikuta arvioon siitä, muodostaako toimeentulotuki hänen pääasiallisen toimeentulonsa. Se, että asiakkaan toimeentulo on lyhytkestoisesti perustunut muuhun kuin toimeentulotukeen, esimerkiksi työtuloihin tai työmarkkinatukeen, ei estä kuntouttavan työtoiminnan lain soveltamista häneen, jos toimeentulotuki muodostaa selvästi hänen pääasiallisen toimeentulonsa tarkastelukautena. 8.5 Kuntouttavaan työtoimintaan ohjautuminen Kuntouttavaan työtoimintaan ohjaudutaan aina aktivointisuunnitelman kautta. Sosiaalihuoltoa toteutettaessa on laadittava palvelu-, hoito-, kuntoutus- tai muu vastaava suunnitelma, jollei kyseessä ole tilapäinen neuvonta ja ohjaus tai jollei suunnitelman laatiminen muutoin ole ilmeisen tarpeetonta. Kuntouttavan työtoiminnan kohdalla tämä suunnitelma on aktivointisuunnitelma. Laki sosiaalihuollon asiakkaan asemasta ja säätelee asiakkaan asemaa ja oikeuksia myös kuntouttavassa työtoiminnassa. Suunnitelmaan kirjataan sisältö, palvelut ja toteuttamistapa. Jos aktivointisuunnitelmaan sisällytetään kuntouttava työtoiminta, on siitä kirjattava suunnitelmaan ainakin seuraavat asiat: Kuntouttavan työtoiminnan sisällön tarkka kuvaus Toiminnan järjestämispaikka Kuntouttavan työtoiminnan päivittäinen ja viikoittainen kesto Kuntouttavan työtoiminnan jakson alkamisajankohta ja pituus Asiakkaalle kuntouttavan työtoiminnan ohella tarjottavat muut sosiaalipalvelut sekä terveys-, kuntoutus- ja koulutuspalvelut, sekä Ajankohta, jolloin viimeistään arvioidaan kuntouttavan työtoiminnan vaikutuksia asiakkaan työllistymismahdollisuuksille ja päätetään jatkotoimista sekä aktivointisuunnitelman uudistamisesta Työttömälle työnhakijalle, joka on oikeutettu työmarkkinatukeen, työttömyyspäivärahaan tai jonka toimeentulo pääasiallisesti perustuu toimeentulotukeen, voidaan hänen pyynnöstään järjestää kuntouttavaa työtoimintaa ennen laissa säädettyjä määräaikoja. Edellytyksenä on, että kunta ja työ- ja elinkeinotoimisto (TE-toimisto), varattuaan asiakkaalle tilaisuuden tulla kuulluksi, arvioivat kuntouttavan työtoiminnan parhaiten tukevan asiakkaan

21 20 elämänhallintaa ja työllistymisedellytyksiä. Arvioinnin tulee perustua asiakkaan yksilölliseen tilanteeseen ja tarpeeseen. Ennen kuntouttavan työtoiminnan järjestämistä on laadittava aktivointisuunnitelma. Kuntouttavaa työtoimintaa voidaan tässä tapauksessa järjestää vain, jos kunta ja TE-toimisto ovat yksimielisiä toimenpiteen tarpeellisuudesta. 8.6 Kuntouttavan työtoiminnan sisältö Kuntouttavan työtoiminnan tavoitteena on parantaa henkilön elämänhallintaa ja toimintakykyä, jotta hän voisi työllistyä, hakeutua koulutukseen tai osallistua TE-hallinnon työllistymistä edistäviin palveluihin. Asiakkaan työ- ja toimintakyky sekä osaaminen määrittävät sisältöä. Kuntouttavan työtoiminnan sisältöä ei ole laissa määritelty. Oleellista on se, että palvelu edistää asiakkaan elämänhallintaa ja työelämävalmiuksia. Kuntouttavaa työtoimintaa järjestetään esimerkiksi työtoimintana, ryhmätoimintana, yksilövalmennuksena sekä toimintakyvyn arviointina. Kuntouttavaan työtoimintaan voidaan ja on usein hyvä yhdistää muita palveluita. Kuntouttava työtoiminta on sovitettava henkilön työ- ja toimintakyvyn sekä osaamisen mukaan niin, että se parhaalla mahdollisella tavalla edistäisi hänen elämänhallintaansa ja toimintakykyään. Koska kuntouttavaan työtoimintaan osallistuvien toimintakyky voi vaihdella suuresti, on tärkeää, että kuntouttava työtoiminta räätälöidään asiakkaan tarpeen mukaan. Osalle asiakkaista kuntouttava työtoiminta sisältää selkeitä, jopa vastuullisia työtehtäviä. Toisten osalta kuntouttavan työtoiminnan sisältö voi olla totuttautumista säännönmukaiseen päivärytmiin ja ohjattuun toimintaan. Kuntouttava työtoiminta ei saa loukata asiakkaan uskonnollista tai muuta eettistä vakaumusta. Se suunnitellaan vaiheittaiseksi prosessiksi siten, että palvelun painopiste muuttuu asiakkaan toimintakyvyn parantuessa. Tässä käytännön suunnittelutyössä voidaan käyttää apuna kunnan omien tai palveluntuottajien kuntouttavan työtoiminnan ohjaajien/yksilövalmentajien asiantuntemusta. Tällä tavoin tehdään mahdolliseksi toiminnan sisällön räätälöinti yksilökohtaisesti ja tavoitteellisesti. 8.7 Kuntouttavassa työtoiminnassa olevan toimeentuloturva Kuntouttavaan työtoimintaan osallistuvan toimeentulo turvataan siitä etuusjärjestelmästä, jonka piirissä hän on ollut välittömästi ennen kuntouttavan työtoiminnan aloittamista. Työmarkkinatukea saavan asiakkaan toimeentulo turvataan työmarkkinatuella kuntouttavan työtoiminnan ajalta. Työmarkkinatukea maksetaan kuntouttavan työtoiminnan ajalta, vaikka työnhakijalla ei työttömänä ollessaan olisi oikeutta saada työmarkkinatukea omavastuuajan, korvauksettoman määräajan, työmarkkinatuen tarveharkinnan tai odotusajan, työssäolovelvoitteen tai ammatilliseen koulutukseen liittyvän rajoituksen vuoksi. Ennen kuntouttavan työtoiminnan aloittaneeseen henkilöön sovelletaan aikaisemmin voimassa olleita työttömyysturvalain säännöksiä. Työttömyyspäivärahaa saavan asiakkaan toimeentulo turvataan kuntouttavan työtoiminnan ajalta työttömyyspäivärahalla. Kuten työmarkkinatukea, myös työttömyyspäivärahaa maksetaan kuntouttavan työtoiminnan ajalta korvauksettoman määräajan, työssäolovelvoitteen, ammatilliseen koulutukseen liittyvän rajoituksen tai omavastuuajan estämättä.

22 21 Toimeentulotuki on viimesijainen toimeentuloturvan muoto. Tukea myönnetään yleensä kuukaudeksi kerrallaan ja se lasketaan asiakkaan välttämättömien menojen mukaan. Tukea maksetaan se määrä, jolla asiakkaan tukeen oikeuttavat menot ylittävät hänen tulonsa ja varansa. Lakia kuntouttavasta työtoiminnasta sovelletaan niihin toimeentulotukea pääasiallisena tulonaan saaviin asiakkaisiin, joille myönnetään toimeentulotukea työttömyyden aiheuttaman tulottomuuden vuoksi. KUNTOUTTAVAN TYÖTOIMINNAN KESKEINEN LAINSÄÄDÄNTÖ Laki kuntouttavasta työtoiminnasta Sosiaalihuoltolaki Laki julkisesta työvoima- ja yrityspalvelusta Työttömyysturvalaki Laki toimeentulotuesta Laki kotoutumisen edistämisestä Laki kuntoutuksen asiakasyhteistyöstä Laki sosiaali- ja terveydenhuollon suunnittelusta ja valtionavustuksesta KUNTOUTTAVAN TYÖTOIMINNAN KESKEISET TOIMIJAT Sosiaali- ja terveysministeriö Työ- ja elinkeinoministeriö Elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskukset Työ- ja elinkeinotoimistot Työvoiman palvelukeskukset Kela Kuntaliitto 9Työ- ja elinkeinohallinnon palvelut 6 Palveluilla työ- ja elinkeinohallinto pyrkii tehostamaan työmarkkinoiden toimintaa sekä edistämään työhönsijoittumista ja ammattitaitoa. Palveluista raportoidaan Työllisyyskatsauksessa ja näillä sivuilla ne, jotka katkaisevat työttömyyden ja jotka siten lasketaan aktivointiasteeseen. 9.1 Työllistäminen Työllistäminen sisältää palkkatuet, työllistämisen valtiolle sekä starttirahat. Palkkatuki on työnantajalle osoitettu raha työttömän palkkaamiseen. Tuki on harkinnanvaraista ja edellytykset sen saamiseen selvitetään tapauskohtaisesti. Palkkatuetun työn tulee edistää työttömän työnhakijan työllistymistä avoimille työmarkkinoille. Palkkatukea voidaan myöntää työsopimussuhteessa tehtävään työhön tai oppisopimuskoulutukseen. 6 Palvelut

23 Starttiraha Starttirahaa voidaan myöntää työttömälle työnhakijalle sekä ei-työttömälle muun muassa palkkatyöstä, opiskelusta tai kotityöstä kokoaikaiseksi yrittäjäksi siirtyvälle. Ennen starttirahan myöntämistä työ- ja elinkeinotoimisto selvittää, että yrittäjyys on starttirahan hakijalle sopiva työllistymisvaihtoehto. 9.3 Kokeilu Kokeilu palvelu sisältää työ- ja koulutuskokeilut. Työkokeilu on henkilöasiakkaalle työpaikalla järjestettävä ei-työsuhteinen palvelu. Työkokeilun tavoitteena on selvittää henkilöasiakkaan ammatinvalinta- ja uravaihtoehtoja tai tukea paluuta työmarkkinoille. Työkokeilun tavoitteena on myös selvittää, kiinnostaako ala tai ammatti. Koulutuskokeilussa henkilöasiakas kokeilee tiettyä koulutusalaa oppilaitoksessa tarkoituksena selvittää hänen soveltuvuuttaan kyseiseen koulutukseen tai alalle sekä edellytyksiään opiskella kyseisessä oppilaitoksessa. Asiakkaan työ- ja toimintakykyä arvioidaan suhteessa koulutusalan valintaan ja ammatissa toimimisen edellytyksiin. 9.4 Työvoimakoulutus Työvoimakoulutus on työ- ja elinkeinohallinnon rahoittamaa koulutusta. Se on ensi sijassa suunniteltu työttömille työnhakijoille sekä työttömyysuhan alaisille henkilöille. Koulutuksen tavoitteena on ammattitaito työelämän tehtäviin. Koulutus on tarkoitettu 20 vuotta täyttäneille. Työvoimakoulutusta järjestetään ammatillisten aikuiskoulutuskeskusten lisäksi muissa ammatillisissa oppilaitoksissa ja korkeakouluissa. Sitä voivat järjestää myös yksityiset koulutuksen järjestäjät. 9.5 Valmennus Valmennus palvelu sisältää työnhaku- ja uravalmennuksen. Työnhakuvalmennuksen tavoitteena on tukea ja ohjata henkilöasiakasta työn hakemisessa. Uravalmennuksen avulla tuetaan ja ohjataan henkilöasiakasta ammatinvalinta- ja uravaihtoehtojen selkiyttämisessä, ammatilliseen koulutukseen hakeutumisessa ja työelämävalmiuksien kehittämisessä. Uravalmennus voi olla myös tietylle alalle suuntaavaa. Työnhaku- ja uravalmennuksen tavoitteena on aina työhön tai ammatilliseen koulutukseen hakeutumisen tukeminen. 9.6 Omaehtoinen opiskelu työttömyysetuudella Omaehtoinen opiskelu työttömyysetuudella on mahdollista vähintään 25-vuotiaille työnhakijoille. TE-toimiston täytyy todeta koulutustarve ja arvioida kyseisen koulutuksen parantavan opiskelijan ammattitaitoa ja mahdollisuuksia työmarkkinoilla. Työttömyysetuudella voidaan tukea vain päätoimista opiskelua.

24 Tuetun työllistymisen palvelut Tuetun työllistymisen palvelut auttavat, kun TE-palvelujen lisäksi tarvitaan esimerkiksi terveyspalveluja. Tuetun työllistymisen palveluissa annetaan yksilöllistä tukea työelämän vaatimusten tai pelisääntöjen hallintaan tai toimintaan työyhteisössä. Tuetun työllistymisen palveluihin kuuluu työhönvalmentajan palveluja, työkokeilua, palkkatuettua työtä ja kuntouttavaa työtoimintaa. 10 Palvelujärjestelmät 10.1 Päihdepalvelujärjestelmä 7 Kunnat ovat velvollisia järjestämään päihdehuollon palveluja siinä määrin kun kunnassa esiintyy tarvetta. Sisällöltään ja laajuudeltaan päihdehuolto on järjestettävä tätä tarvetta vastaavaksi. Palvelut voidaan järjestää kunnan omina palveluina, kuntayhtymien palveluina tai ostopalveluina järjestöiltä tai yksityisiltä. Kunnan päihdestrategiassa määritellään yksityiskohtaisemmin kuinka päihdepalvelut kunnassa järjestetään. Päihdestrategiasta pitäisi käydä ilmi myös, miten ja ketkä tekevät ehkäisevää päihdetyötä. Päihdehuollon palveluja on saatavana sosiaali- ja terveydenhuollon yleisinä palveluina - sekä avo- että laitoshoitona ja päihdehuollon erityispalveluina. Päihdehuollon erityispalvelut sisältävät avohoidon, laitoshoidon ja kuntoutuksen sekä asumis- ja tukipalvelut. 7 VirtuaaliAMK. Päihdetyön lähtökohdat ja haasteet: päihdepalvelujärjestelmä.

25 24 Kuvio 2 Päihdetyön palveluverkosto Palvelut tarjotaan ensisijaisesti avohuoltona. Avopalveluihin voi hakeutua oma-aloitteisesti ja ne ovat asiakkaalle maksuttomia. Laitoshoitoon tarvitaan useimmiten lääkärin lähete ja sosiaalilautakunnan maksusitoumus. Palveluja annettaessa asiakasta on autettava ratkaisemaan myös toimeentuloon, asumiseen ja työhön liittyviä ongelmia. Sosiaali- ja terveydenhuollon yleisiä palveluja ovat mm. terveyskeskukset, sosiaalitoimistot, mielenterveystoimistot, työterveyshuolto, kotipalvelu, oppilashuolto sekä sairaaloiden vuodeosastot. Asiakkaiden tulisi käyttää ensisijaisesti yleisiä palveluja ja vasta toissijaisesti päihdehuollon erityispalveluita. Lääninhallitusten syksyllä 2004 tekemien kyselyjen mukaan sosiaali- ja terveydenhuollon työnjako päihdeasioissa on ollut melko tasaista; sairaaloissa ja terveyskeskuksissa hoidettiin vuonna 2003 päihde-ehtoisista hoitopäivistä noin puolet (48 %). Pitkäaikainen laitoskuntoutus jäi valtaosin sosiaalihuollon toimialueella toimivien kuntoutuslaitosten vastuulle Avopalvelut A-klinikat Nuorisoasemat Nuorten päihde- ja huumepysäki Päiväkeskukset Terveysneuvontapisteet

26 25 A-klinikat ovat avohoitoyksiköitä, jotka on tarkoitettu erilaisista päihde- ja riippuvuusongelmista kärsiville henkilöille sekä heidän läheisilleen. Henkilökuntaan kuuluu sekä sosiaaliettä terveysalan asiantuntijoita. Hoidon tarve arvioidaan yksilöllisesti asiakkaiden tarpeista lähtien. Hoidossa käsitellään päihteisiin ja muihin riippuvuuksiin liittyviä fyysisiä, psyykkisiä ja sosiaalisia ongelmia sekä järjestetään tarvittaessa tukitoimia ja jatkohoitoa. Nuorisoasemat sekä nuorten päihde- ja huumepysäkit ovat nuorille (alle 25-vuotiaille) ja heidän läheisilleen tarkoitettuja avohoitoyksikköjä, joista saa apua päihde- ja riippuvuusongelmiin sekä laajemminkin erilaisiin nuoruusikään liittyviin kriiseihin. Päiväkeskukset ovat päihteetöntä elämäntapaa tukeva yksikkö päihdeongelmasta toipuville. Päiväkeskus tarjoaa mahdollisuuden yhdessäoloon, keskusteluihin, harrastuksiin ja pienimuotoiseen työskentelyyn. Monissa päiväkeskuksissa on myös ateriointi-, peseytymis- ja pyykinpesumahdollisuus. Terveysneuvontapiste on suonensisäisiä huumeita käyttäville tarkoitettu palvelupiste, jossa saa tietoa terveydenhoidosta, tartuntataudeista sekä hoitopaikoista ja niihin hakeutumisesta. Terveysneuvontapisteessä voi myös vaihtaa käytetyt ruiskut ja neulat puhtaisiin Laitospalvelut Katkaisuhoitoasemat Kuntoutuslaitokset Katkaisuhoitoasema on ympärivuorokautinen palveluyksikkö, johon tullaan katkaisemaan päihdekierre ja luomaan edellytyksiä fyysiselle, psyykkiselle ja sosiaaliselle kuntoutumiselle päihteidenkäytöstä. Hoidon kesto vaihtelee muutamasta vuorokaudesta noin kuukauteen. Katkaisuhoitoa toteutetaan myös terveyskeskusten vuodeosastoilla ja psykiatrisissa sairaaloissa. Kuntoutumisyksikkö on tarkoitettu pitempiaikaiseen laitoskuntoutukseen. Kuntoutus aloitetaan elämäntilanteen ja hoidon tarpeen kartoittamisella, ongelmien hahmottamisella ja jäsentämisellä, sekä kuntoutussuunnitelman laatimisella. Kuntoutukseen tarvitaan lähete Asumispalveluyksiköt Ensisuojat Palveluasunnot (hoitokodit, huoltokodit) Tukiasunnot Asumispalvelut vaihtelevat suuresti luonteeltaan. Eroja on mm. asumisajoissa ja henkilöstörakenteessa. Ensisuojat on päihdeongelmaisten väliaikainen majoituspaikka. Palveluasunnot on tarkoitettu asiakkaille, jotka tarvitsevat asumisensa tueksi erilaisia jokapäiväiseen selviytymiseen liittyviä palveluja, kuten ateria- ja hoitopalveluja. Tukiasuminen on tarkoitettu itsenäiseen asumiseen pyrkiville Opioidiriippuvaisten vieroitus-, korvaus- ja ylläpitohoito Opioidiriippuvuuden (lähinnä heroiinin käyttö ja opioidilääkevalmisteiden väärinkäyttö) hoitoon voidaan määrätä vieroitus-, korvaus- tai ylläpitohoitona metadonia tai buprenorfiinia sisältäviä lääkkeitä. Vieroitushoito kestää noin kuukauden ja tähtää päihteettömyyteen.

27 26 Korvaushoitoa annetaan henkilölle, jotka eivät muiden hoitojen avulla ole vieroittuneet opioideista.. Myös korvaushoito tähtää päihteettömyyteen. Ylläpitohoito voidaan aloittaa, jos korvaushoito ei ole onnistunut tai potilaalla on vaikeuksia sitoutua päihteettömyyteen tähtäävään korvaushoitoon. Ylläpitohoito pyrkii erilaisten haittojen vähentämiseen ja potilaan elämänlaadun parantamiseen. Pääsääntöisesti hoito on järjestetty porrastetusti niin, että hoidon tarve arvioidaan ja hoito aloitetaan keskussairaalatasolla tai Järvenpään sosiaalisairaalassa ja jatkohoito on muussa erikoissairaanhoidon toimintayksikössä, terveyskeskuksessa, päihdehuollon yksikössä tai vankeinhoitolaitoksen terveydenhuollon yksikössä. Lääkehoitoon tulee liittää myös psykososiaalinen kuntoutus Vapaaehtoiset oma-apujärjestöt AA (Nimettömät alkoholistit) NA (Nimettömät narkomaanit Al-Anon / Alateen A-killat AA-ryhmät ovat alkoholistien itsensä perustamia toveriseuroja, joissa esiinnytään nimettöminä. NA-ryhmät ovat vastaavia narkomaaneille tarkoitettuja ryhmiä ja Al-Anon / Alateenryhmät alkoholistien omaisille ja lapsille tarkoitettuja ryhmiä. Toimintamuotoina on kaikissa ryhmissä ryhmäkokoukset, joissa ryhmän jäsenet voivat keskustella ongelmistaan ja saada tukea toinen toisiltaan. A-killat ovat A-klinikoiden asiakkaiden perustamia rekisteröityjä yhdistyksiä. A-killan jäseneksi voi liittyä jokainen alkoholiongelmainen tai vapaaehtoisesta hoito- ja huoltotyöstä kiinnostunut henkilö. Toiminnassa keskeisellä sijalla on ryhmätoiminta. A-killat järjestävät myös laajaa vapaa-ajan harrastus- ja virkistystoimintaa. Päihdealueella on myös muita palvelujen tarjoajia, kuten evankelisluterilainen kirkko ja vankilat. Kuntouttavan laitoshoidon ja asumispalveluyksiköiden kohdalla kunta toimii yhä useammin tilaajana ja palvelut tuottavat eri järjestöt. Järjestöt tuottavat palveluja eri periaatteilla osa on yleisaatteellisia, osa AA-pohjaisia ja osa kristillisiä järjestöjä. Kuviossa 2. on esitetty erilaisia päihdepalvelujen tuottajia. Päihdehuollon alueella käytetään paljon erilaisia menetelmiä. Sekä avo- että laitoshoidossa korostuu yleinen supportiivinen tuki, huumeiden käyttäjien terveysneuvonta, retkahduksen ehkäisy ja sosiaalisten taitojen opettelu. Varsinaisista menetelmistä yleisimmin käytettyjä ovat ratkaisukeskeiset ja kognitiiviset menetelmät kuten esim. motivoiva haastattelu. Yhteisöhoito korostuu laitoshoidossa.

28 27 Kuvio 3 Päihdepalvelujen tuottajat Suomessa 10.2 Mielenterveyspalvelujärjestelmä 8 Sosiaali- ja terveysministeriö vastaa mielenterveystyön valtakunnallisesta suunnittelusta, ohjauksesta ja valvonnasta. Mielenterveystyön tavoitteena on vahvistaa mielenterveyttä ja vähentää mielenterveyteen kohdistuvia uhkia. Mielenterveystyöhön kuuluvat mielenterveyttä edistävä työ ja mielenterveyden häiriöiden ehkäisy sekä mielenterveyspalvelut. Mielenterveystyöstä säädetään terveydenhuoltolaissa ja mielenterveyslaissa. Terveydenhuoltolaki 1326/2010 (Finlex) Mielenterveyslaki 1116/1990 (Finlex) Hallitusohjelmassa ja sosiaali- ja terveyspolitiikan strategiassa painotetaan, että mielenterveyslakia uudistetaan mielenterveys- ja päihdepalveluiden saatavuutta parannetaan mielenterveys- ja päihdepalveluiden kehittämissuunnitelman (Mieli-suunnitelma) toimeenpanoa jatketaan juurrutetaan käytäntöjä, joilla ehkäistään masennusta ja vähennetään masennuksesta aiheutuvaa työkyvyttömyyttä Kunnat ja erikoissairaanhoito järjestävät mielenterveyspalveluja 8 Mielenterveyspalvelut

29 28 Mielenterveyspalveluihin sisältyvät: ohjaus, neuvonta ja tarpeenmukainen psykososiaalinen tuki kriisitilanteiden psykososiaalinen tuki mielenterveyden häiriöiden tutkimus, hoito ja kuntoutus Kunnan sosiaali- ja terveydenhuolto vastaa asukkaidensa mielenterveyden häiriöiden ehkäisystä, varhaisesta tunnistamisesta, asianmukaisesta hoidosta ja kuntoutuksesta. Avopalvelut ja sosiaali- ja terveydenhuollon peruspalvelut ovat hoidossa ensisijaisia. Mielenterveyspalveluja järjestetään myös erikoissairaanhoidossa psykiatrian poliklinikoilla ja psykiatrisena sairaalahoitona. Kunnan sosiaalihuolto järjestää mielenterveyskuntoutujille asumispalveluita, kotipalveluita ja kuntouttavaa työtoimintaa Aikuisten sekä lasten ja nuorten pääsy mielenterveyshoitoon Mielenterveyshäiriöiden hoidossa aikuisilla (yli 23-vuotiaat) on samat hoitoon pääsyn aikarajat kuin muussakin sairaanhoidossa. Lasten ja nuorten (alle 23-vuotiaat) hoidon tarpeen arvioinnin edellyttämät tutkimukset ja erikoislääkärin arviointi on tehtävä kuudessa viikossa lähetteen saapumisesta. Hoito on järjestettävä kolmessa kuukaudessa hoidon tarpeen toteamisesta. Lasten ja nuorten mielenterveysongelmien ehkäisyssä, havaitsemisessa ja tuen tarjoamisessa neuvolat sekä koulu- ja opiskeluterveydenhuolto ovat tärkeässä asemassa. Työterveyshuolto tukee työikäisen väestön mielenterveyden ylläpitämistä ja ongelmien ehkäisyä. Kansaneläkelaitos korvaa mielenterveyshäiriöistä kärsiville vuotiaille työ- tai opiskelukyvyn parantamiseen tähtäävää kuntoutuspsykoterapiaa Mielenterveyspalvelujen kehittäminen päihdepalvelujen kanssa Useassa kunnassa mielenterveys- ja päihdepalvelut on yhdistetty. Sosiaali- ja terveystoimi tekevät mielenterveys- ja päihdeongelmien ehkäisyssä ja hoidossa yhteistyötä. Kuntien tehtävänä on koordinoida julkiset, järjestöjen tuottamat ja yksityiset päihdepalvelut toimivaksi kokonaisuudeksi Sosiaalipalvelut 9 Sosiaalihuollolla tarkoitetaan sosiaalihuoltolain 13 :ssä mainittuja tehtäviä, joista kunnan pitää huolehtia. Sosiaalipalvelut, joiden järjestämisestä kunnan on huolehdittava, on lueteltu sosiaalihuoltolain 17 :ssä. Kunnan velvollisuutena on muutenkin kehittää sosiaalisia oloja ja poistaa sosiaalisia epäkohtia. Kunnan sosiaalihuollon tehtävänä on sosiaalisten ongelmien ehkäisy, sosiaalisen turvallisuuden ylläpitäminen sekä ihmisten omatoimisuuden tukeminen. Kunnat vastaavat sosiaalipalvelujen järjestämisestä, 9

30 29 toimeentulotuen antamisesta, sosiaalisen luoton myöntämisestä, sosiaaliturvaetuuksia ja niiden käyttöä koskevasta ohjauksesta ja neuvonnasta ja sosiaalisten olojen kehittämisestä ja sosiaalisten epäkohtien poistamisesta. Kunta vastaa seuraavien sosiaalipalvelujen järjestämisestä. Kunta voi ostaa palveluja myös ViaDia yhdistyksiltä seuraavissa sisällöissä: Sosiaalityö: Sosiaalihuollon henkilöstö ohjaa, neuvoo, selvittää ongelmia ja järjestää tukitoimia joko yksittäisille henkilöille, perheille tai yhteisöille. Sosiaalityö on keskeinen yhteistyökumppani, joia ohjaa asiakkaita ViaDia päivä- ja työtoimintaan. Sosiaalipäivystys: Turva akuuteissa ongelmatilanteissa, jotka liittyvät esimerkiksi perheväkivaltaan, lasten heitteillejättöihin tai onnettomuus- ja rikostapahtumien jälkihoitoon. Kotipalvelut: Vanhuksia, vammaisia, sairaita ja lapsiperheitä autetaan kotipalveluilla selviytymään arkielämästä ja esimerkiksi hygieniaan kuuluvista askareista. ViaDia ry voi tehdä kiinteää yhteistyötä vanhusten, vammaisten, sairaiden ja lapsiperheiden palvelujen järjestämisessä kuntien kotipalvelujen kanssa. Omaishoidon tuki: Omainen voi hoitaa vanhusta, vammaista tai pitkäaikaissairasta kotona ja saada siitä palkkiota. Asumispalvelut: Vanhusten ja vammaisten kotona asumista voidaan tukea asunnon muutostöillä tai palveluasumisen järjestämisellä. Sosiaalista isännöintiä voidaan järjestää ViaDia yhdistyksen kautta esimerkiksi päihde- ja mielenterveyskuntoutujien sekä pitkäaikaisasunnottomien tukiasumiseen. Laitoshoito: Ympärivuorokautista hoitoa ja huolenpitoa laitoshoidossa annetaan niille, jotka eivät selviydy muiden palvelujen avulla kotona. Laitoshoito voi olla joko pitkä- tai lyhytaikaista tai jaksottaista. Laitoshoidosta voidaan tehdä yhteistyötä paikallisen ViaDian kanssa siten, että laitoshoidossa olevia asiakkaita ohjataan yhdistyksen päivä- ja työtoimintaan. Perhehoito: Perhehoitoon turvaudutaan silloin, kun apua ja tukea tarvitsevalle henkilölle (esimerkiksi lapselle tai vammaiselle) halutaan antaa mahdollisimman kodinomaista ja yksilöllisiä tarpeita vastaavaa hoitoa. ViaDia yhdistys voi järjestää ja kehittää perhehoitoon liittyviä palveluja kiinteässä yhteistyössä kuntien perhehoidosta vastaavien tahojen kanssa. Kuntoutus: Kuntouttava työote kuuluu kaikkiin sosiaalipalveluihin. Kuntouttavan työtoiminnan järjestäminen on kunnan sosiaalihuollon vastuulla. Jos asiakas tarvitsee lisäksi kuntoutusta, jota sosiaalipalveluissa ei voida järjestää, sitä hankitaan muualta. ViaDia päiväja työtoimintakeskukset ovat keskeisiä sosiaalihuollon yhteistyökumppaneita kuntouttavan työtoiminnan järjestämisessä. ViaDia ry:n erityisosaamista on tarjota kristillisen päihdetyön keinoin toimintaa erityisesti kaikkein haastavimmissa elämän- ja työmarkkinatilanteissa oleville ihmisille. Heitä ovat esimerkiksi päihde- ja mielenterveyskuntoutujat, rikostaustaiset sekä pitkäaikaistyöttömät- ja asunnottomat henkilöt, jotka tarvitsevat erityistä, kädestä pitäen ohjausta elämänhallinnassaan.

31 30 Lasten ja perheiden palvelut: Kunta huolehtii päivähoidosta, lastensuojelusta, ottolapsineuvonasta, kasvatus- ja perheneuvonnasta, perheasioiden sovittelusta, isyyden selvittämiseen ja vahvistamiseen liittyvistä palveluista sekä lapsen huoltoon ja tapaamisoikeuteen liittyvästä sovittelusta. ViaDia yhdistykset voivat järjestää ennaltaehkäisevää toimintaa, esimerkiksi kohtaamispaikkatoimintaa, teiniäitien, yksinhuoltajien, maahanmuuttajavanhempien yms. ryhmä- ja yksilöohjaustoimintaa. Yhteistyötä tehdään kuntien neuvoloiden, lastensuojelun sekä alueen lasten ja perheiden hyvinvointiin keskittyvien yhdistysten kanssa. Ikäihmisten palvelut: Ikäihmisten tarvitsemia sosiaalipalveluja ovat muun muassa kotipalvelu tukipalveluineen, omaishoidon tuki ja laitoshoito. ViaDia lähimmäistyö Vammaispalvelut: Vammaiset henkilöt käyttävät ensisijaisesti yleisiä sosiaali- ja terveyspalveluja, ja vasta kun niiden apu ei riitä, turvautuvat erityispalveluihin, kuten asumis-, apuväline-, kuljetus- ja tulkkipalveluihin. Päihdetyö ja palvelut: Ehkäisevällä päihdetyöllä edistetään päihteettömiä elintapoja ja lisätään päihteisiin liittyvää tietoutta. Päihdepalveluilla tarjotaan tukea, apua, hoitoa ja kuntoutusta päihteiden ongelmakäyttäjille ja heidän läheisilleen. Yksityiset palveluntuottajat: Yritysten ja järjestöjen palvelut täydentävät julkisia palveluja ViaDia asiakkaiden kokemat pulmat palvelujärjestelmissä ViaDiaa:n ohjatuilla tai ohjautuneilla asiakkailla ei monesti ole tietoa, taitoa, jaksamista ja/tai kärsivällisyyttä selviytyä oman arkielämänsä hallinnasta eikä myöskään monimutkaisen palveluverkoston kiemuroista. Mitä huonommassa elämäntilanteessa asiakas on, sitä kärjistyneempiä ovat palvelujärjestelmään liittyvät ongelmat. Vaikeassa elämäntilanteessa olevan on mahdotonta vaatia apua ja taistella palvelujen saamista tai oikeutta itsenäisesti ilman tukea. Tämän vuoksi omaohjaajan merkitys asiakkaan rinnalla kulkijana ja kaaoksen jäsentäjänä on ensiarvoisen tärkeä. Asiakkaan kuntoutumisprosessi on palvelujärjestelmässä hajautettu useamman eri toimijan vastuulle. Yleistä on, että asiakas ei tiedä palveluista (mitä palveluja on, mihin voi päästä, mitä palvelut sisältävät) eivätkä siitä, miten palvelujärjestelmässä liikutaan. Asiakas joutuu hakemaan apua monesta paikasta ja jonottamaan niihin kaikkiin. Tämä ilmiö vaihtelee suuresti eri alueiden ja kuntien välillä. Asiakkaita luokitellaan ja luukutetaan : sillä aikaa kun palvelujärjestelmän toimijat pohtivat asiakkaan kriteereitä palveluihin pääsemiseen tai oikeaan palveluun (meille vai teille?), katoaa asiakas omille teilleen ja putoaa järjestelmästä ulos. Palvelujen oikea-aikaisuutta ei voida turvata nykyisessä palvelujärjestelmässä kaikille tarvitseville. Mielenterveys- ja päihdepalveluita ei ole tarpeeksi ja niihin pääseminen ja saatavuus ovat rajoitettua. Lisäksi palveluihin, kuten korvaushoitoon, lääkäriin ja sosiaalitoimistoon pääsemiseen täytyy jonottaa, jolloin palvelujen oikea-aikaisuus ei toteudu.

32 31 Terveyspalvelut ovat usein pitkäaikaistyöttömien ja päihdeongelmaisten, erityisesti rikostaustaisten asiakkaiden tavoittamattomissa. Heitä ei myöskään oteta näissä palveluissa vakavasti. Rikostaustaiset asiakkaat ovat kaikkein huonoimmassa asemassa palvelujärjestelmässä. Heille on vaikeaa saada sosiaalitoimen ja terveyskeskuksen palveluita. Myös KELAn palveluihin on vankeusaikana lainsäädännöllisiä esteitä. Rikostaustaiset asiakkaat eivät useinkaan täytä palvelujen saamisen kriteereitä ja he kokevat paljon kielteistä asennoitumista palveluissa ja työntekijöiden taholta. Erityisen vaikeassa asemassa ovat lyhytaikaisvangit. Lyhyen tuomion aikana on hyvin hankalaa luoda toimivaa asiakassuhdetta ja rakentaa kantavat tukiverkko palvelujärjestelmästä 11 Yhteistyö Rikosseuraamuslaitoksen kanssa Rikosseuraamuslaitos ja toiminnan tavoite Rikosseuraamuslaitos on oikeusministeriön alaisuudessa toimiva vankeusrangaistusten ja yhdyskuntaseuraamusten täytäntöönpanoviranomainen. Rikosseuraamuslaitoksen tavoitteena on omalta osaltaan ehkäistä uusintarikollisuutta ja lisätä! yhteiskunnan turvallisuutta. Rikosseuraamuslaitoksen toiminta on säädetty laissa. Laki Rikosseuraamuslaitoksesta Asetus Rikosseuraamuslaitoksesta Rikosseuraamuslaitoksessa tutkintavangin, tuomitun ja asiakkaan rangaistusajan suunnittelu sekä seuraamuksen toimeenpano eli varsinainen rangaistuksen suorittaminen vapautumisvaiheineen muodostavat yhtenäisen kokonaisuuden. Rikosseuraamuslaitoksen toimijoilla on yhteinen perustehtävä, rikosoikeudellisten seuraamusten täytäntöönpano. Tässä tehtävässä rikosseuraamustyöntekijät ja laitoksen muut virkamiehet huolehtivat rangaistusten lainmukaisesta ja turvallisesta täytäntöönpanosta. Lainmukaisuus merkitsee myös normaalisuusperiaatteen noudattamista. Suoritettavalla seuraamuksella ei tulisi olla itse rangaistuksesta seuraavia rajoitteita enemmän kerrannaisvaikutuksia tuomitun elämään. Rangaistusaika pyritäänkin suunnittelemaan niin, että tuomittu voi kehittää valmiuksiaan rikoksettomaan elämään. Kun tuomittu saa rangaistusaikanaan harjaannusta elämänhallintaa tukevissa taidoissa, on hänellä paremmat mahdollisuudet rangaistuksen suoritettuaan sijoittua osaksi yhteiskuntaa sen täysivaltaisena jäsenenä. 10

33 Rikosseuraamusprosessi Kuvio 4 Rikosprosessin kulku Tuomioistuimien antamat tuomiot tallennetaan tuomiolauselmajärjestelmään, josta vankeusrangaistukset ja yhdyskuntaseuraamukset (yhdyskuntapalvelu ja nuorisorangaistus) tulevat Rikosseuraamuslaitoksen keskushallintoyksikön oikeudelliseen yksikköön. Kun oikeudellinen yksikkö on todennut tuomion täytäntöönpanokelpoiseksi, se lähettää täytäntöönpanomääryksen tuomitun asuinpaikan ulosottomiehelle tai Rikosseuraamuslaitoksen yhdyskuntaseuraamustoimistoon (nuorisorangaistus). Valvontaan määrätystä nuoresta ilmoitetaan yhdyskuntaseuraamustoimistoon, joka järjestää valvonnan Vankeus Tutkintavankeus: Tutkintavankeus ei ole rangaistus, vaan esitutkinnan ja oikeudenkäynnin aikana toteutettava pakkokeino. Kun henkilöä epäillään vakavasta rikoksesta ja poliisi haluaa pitää epäillyn kiinni yli neljä päivää, epäilty pitää vangita käräjäoikeuden päätöksellä. Usein tämä tehdään poliisi tutkinnan turvaamiseksi tai siksi, että epäilty ei pääsisi pakenemaan. Tutkintavankeuden toimeenpanosta vastaa Rikosseuraamuslaitos ja poliisi.

Itä-Suomen Varikko 2015-2017 (ESR) Kuntouttava päivä- ja työtoimintamalli 16.6.2015 1

Itä-Suomen Varikko 2015-2017 (ESR) Kuntouttava päivä- ja työtoimintamalli 16.6.2015 1 Itä-Suomen Varikko 2015-2017 (ESR) Kuntouttava päivä- ja työtoimintamalli 16.6.2015 1 Itä-Suomen Varikot 16.6.2015 2 Varikon tavoitteet Sosiaalisen osallisuuden vahvistaminen ja tukeminen Köyhyyden torjuminen

Lisätiedot

Te-toimisto. työllistymisen tukimuodot

Te-toimisto. työllistymisen tukimuodot Te-toimisto työllistymisen tukimuodot Kirsi Elg Asiantuntija, Jyväskylän työvoiman palvelukeskus Keski-Suomen TE-toimisto Tuetun työllistymisen palvelulinja 1 Asiakkaalle hänen palvelutarpeensa mukaista

Lisätiedot

Sosiaali- ja vammaispalvelut työllistymisen tukena: Sosiaalihuoltona toteutettava työhönvalmennus

Sosiaali- ja vammaispalvelut työllistymisen tukena: Sosiaalihuoltona toteutettava työhönvalmennus Sosiaali- ja vammaispalvelut työllistymisen tukena: Sosiaalihuoltona toteutettava työhönvalmennus Vaikuttamistoiminnan päällikkö Marika Ahlstén, Kehitysvammaliitto 4.3.2015 1 Nykytila Sosiaalihuoltolaki

Lisätiedot

Oma tupa, oma lupa Ikääntyneiden arjen hallinnan haasteet

Oma tupa, oma lupa Ikääntyneiden arjen hallinnan haasteet Oma tupa, oma lupa Ikääntyneiden arjen hallinnan haasteet 24.2.2015 Rovaniemi Lakimies Timo Mutalahti Sininauhaliitto Asuminen ja päihteet Laki ikääntyneen väestön toimintakyvyn tukemisesta sekä iäkkäiden

Lisätiedot

Vaikeasti työllistyvien tukeminen välityömarkkinoilla

Vaikeasti työllistyvien tukeminen välityömarkkinoilla Vaikeasti työllistyvien tukeminen välityömarkkinoilla Eveliina Pöyhönen Keitä ovat vaikeasti työllistyvät henkilöt? Ei yhtenäistä määritelmää voi tarkoittaa pitkäaikaistyöttömiä, vammaisia, osatyökykyisiä

Lisätiedot

Osatyökykyisten TE-palvelut

Osatyökykyisten TE-palvelut Osatyökykyisten TE-palvelut YHTEISTYÖFOORUMI Työllisyyspoliittiset hankkeet ja TE-palvelut 23.9.2014 Ilkka Rantanen asiantuntija, työkykykoordinaattori Pirkanmaan TE-toimisto, Yksilöllisesti tuettu työnvälitys

Lisätiedot

Työllistämisvelvoite. Eija Ahava Toimisto Otsikko

Työllistämisvelvoite. Eija Ahava Toimisto Otsikko Työllistämisvelvoite Eija Ahava 26.1.2017 1 Työllistämisvelvoitteen piiriin kuuluminen JTYPL 11 luku 1 Kunnan työllistämisvelvoitteen piiriin kuuluu vuonna 1950 tai sen jälkeen syntynyt henkilö, joka on

Lisätiedot

KUNTOUTTAVA TYÖTOIMINTA MUUTTUVASSA TILANTEESSA

KUNTOUTTAVA TYÖTOIMINTA MUUTTUVASSA TILANTEESSA KUNTOUTTAVA TYÖTOIMINTA MUUTTUVASSA TILANTEESSA Peppi Saikku Kuntouttava työtoiminta tie osallisuuteen vai pakkotyötä? 20.10.2016 SSOS Kuntien lakisääteisiä palveluita ja muita velvoitteita työllisyydenhoidossa

Lisätiedot

Työllistymistä edistävä monialainen yhteispalvelu (TYP) ja Ohjaamot. II Ohjaamo-päivät , Helsinki Ylitarkastaja Hanna Liski-Wallentowitz

Työllistymistä edistävä monialainen yhteispalvelu (TYP) ja Ohjaamot. II Ohjaamo-päivät , Helsinki Ylitarkastaja Hanna Liski-Wallentowitz Työllistymistä edistävä monialainen yhteispalvelu (TYP) ja Ohjaamot II Ohjaamo-päivät 24.3.2015, Helsinki Ylitarkastaja Hanna Liski-Wallentowitz Työllisyydenhoidon kokonaisuus ELINKEINO- POLITIIKKA TYÖPOLITIIKKA

Lisätiedot

Vaikeasti työllistyvien tukeminen. Eveliina Pöyhönen

Vaikeasti työllistyvien tukeminen. Eveliina Pöyhönen Vaikeasti työllistyvien tukeminen Eveliina Pöyhönen Keitä ovat vaikeasti työllistyvät henkilöt? Ei yhtenäistä määritelmää voi tarkoittaa pitkäaikaistyöttömiä, vammaisia, osatyökykyisiä tai pitkäaikaissairaita

Lisätiedot

SOTE- ja maakuntauudistus

SOTE- ja maakuntauudistus Sosiaali- ja terveydenhuollon palvelurakenne muuttuu miten kuntouttava työtoiminta, sosiaalinen kuntoutus ja muu osallisuutta edistävä toiminta asemoituvat muutoksessa Eveliina Pöyhönen SOTE- ja maakuntauudistus

Lisätiedot

Keski-Suomen TE-palvelut

Keski-Suomen TE-palvelut Keski-Suomen TE-palvelut Kirsi Elg Asiantuntija, Tuetun ja moniammatillisen tuen palvelut Toimialue: Keski-Suomi Toimipaikat: Jyväskylä, Äänekoski, Jämsä Yhteispalvelupisteet: Joutsa, Kannonkoski, Karstula,

Lisätiedot

TE-toimiston odotukset välityömarkkinoilta asiakkaan työllistymisen eri vaiheissa

TE-toimiston odotukset välityömarkkinoilta asiakkaan työllistymisen eri vaiheissa TE-toimiston odotukset välityömarkkinoilta asiakkaan työllistymisen eri vaiheissa Kuntoutumisvaihe Keskeistä on terveydentilaan ja elämänhallintaan liittyvät asiat Prosessivastuu kunnalla ja terveydenhuollolla,

Lisätiedot

Tervehdys Kainuusta!

Tervehdys Kainuusta! Tervehdys Kainuusta! Intensiivinen palveluohjaus kuntouttavassa työtoiminnassa Aikuissosiaalityön päivät 2013 Toisin ajattelu toisin tekeminen * Kainuun sosiaali- ja terveydenhuollon kuntayhtymä / Maarit

Lisätiedot

Nuorisotakuu Te-hallinnossa. Anna-Kaisa Räsänen

Nuorisotakuu Te-hallinnossa. Anna-Kaisa Räsänen Nuorisotakuu Te-hallinnossa Anna-Kaisa Räsänen 15.11.2013 Nuorisotakuu 2013 - määritelmä Jokaiselle alle 25-vuotiaalle nuorelle ja alle 30-vuotiaalle vastavalmistuneelle tarjotaan työ-, työkokeilu-, opiskelu-,

Lisätiedot

TYÖLLISYYSAREENA Kuntouttava työtoiminta Raahen seutukunnassa

TYÖLLISYYSAREENA Kuntouttava työtoiminta Raahen seutukunnassa TYÖLLISYYSAREENA Kuntouttava työtoiminta Raahen seutukunnassa 19.1.2012 Kuntouttava työtoiminta Raahen seutukunnassa Sosiaalihuoltolain 17 mukainen sosiaalipalvelu, jonka organisoi kunnan/kaupungin määräämät

Lisätiedot

KUNNAN ROOLI ALKUVAIHEEN KOTOUTTAMISESSA. Jenni Lemercier Johtava sosiaalityöntekijä Espoon maahanmuuttajapalvelut

KUNNAN ROOLI ALKUVAIHEEN KOTOUTTAMISESSA. Jenni Lemercier Johtava sosiaalityöntekijä Espoon maahanmuuttajapalvelut KUNNAN ROOLI ALKUVAIHEEN KOTOUTTAMISESSA Jenni Lemercier Johtava sosiaalityöntekijä Espoon maahanmuuttajapalvelut Organisaatiokaavio (toiminnot) Maahanmuuttajapalvelut InEspoo Monikulttuurinen neuvonta

Lisätiedot

Toimeentulotuki Kelaan 2017 Haasteet ja mahdollisuudet

Toimeentulotuki Kelaan 2017 Haasteet ja mahdollisuudet Toimeentulotuki Kelaan 2017 Haasteet ja mahdollisuudet Riikka Kimpanpää Johtava sosiaalityöntekijä/projektipäällikkö Tampereen kaupunki 1 Toimeentulotuen tarkoitus ja oikeus sosiaaliturvaan Toimeentulotukilaki

Lisätiedot

Infotilaisuus Koskela Helena

Infotilaisuus Koskela Helena Infotilaisuus 26.01.2017 1 26.01.2017 Koskela Helena Työnhakijan haastattelut työttömän työnhakijan haastattelu tulee järjestää työttömyyden jatkuttua yhdenjaksoisesti kolmen kuukauden ajan ja sen jälkeen

Lisätiedot

Kempeleen kunnan työpaja ZUUMI-PAJA Toimintasuunnitelma 2016

Kempeleen kunnan työpaja ZUUMI-PAJA Toimintasuunnitelma 2016 Kempeleen kunnan työpaja ZUUMI-PAJA Toimintasuunnitelma 2016 Kempeleen kunta Nuorisopalvelut xx.xx.2015 Johdanto Nuorisotyö ja -politiikka kuuluvat kunnan tehtäviin (Nuorisolaki, Kuntien nuorisotyö ja

Lisätiedot

Kotihoidon sisältö ja myöntämisperusteet. Johdanto

Kotihoidon sisältö ja myöntämisperusteet. Johdanto Kotihoidon sisältö ja myöntämisperusteet 1 (5) Kotihoidon sisältö ja myöntämisperusteet Johdanto n ja Imatran kaupungin kotihoidon toiminta perustuu lakiin sosiaalihuollon asiakkaan asemasta ja oikeuksista,

Lisätiedot

Asiakkaan kanssa ajoissa ja aktiivisesti!

Asiakkaan kanssa ajoissa ja aktiivisesti! Asiakkaan kanssa ajoissa ja aktiivisesti! Kelan syvennetyt asiakasprosessit Mats Enberg Vakuutuspiirin johtaja Länsi-Uudenmaan vakuutuspiiri 24.9.2014 2 Työkykyneuvonta Kelan tarjoaa uutta työhön paluuta

Lisätiedot

PÄIVÄ- JA TYÖTOIMINTA PSYKOSOSIAALISET AVOPALVELUT

PÄIVÄ- JA TYÖTOIMINTA PSYKOSOSIAALISET AVOPALVELUT PÄIVÄ- JA TYÖTOIMINTA PSYKOSOSIAALISET AVOPALVELUT PÄIVÄ- JA TYÖTOIMINTA PÄIVÄ- JA TYÖTOIMINTA ON OSA PORIN PERUS- TURVAN PSYKOSOSIAALISIA AVOPALVELUJA. SEN PERUSTEHTÄVÄ ON EDISTÄÄ ASIAKKAAN KOKONAISVALTAISTA

Lisätiedot

Työnvälityksen aluevastuu ja määräaikaishaastattelut

Työnvälityksen aluevastuu ja määräaikaishaastattelut Työnvälityksen aluevastuu ja määräaikaishaastattelut palvelujohtaja, työnvälitys- ja yrityspalvelut Huhtiniemi Jukka palvelujohtaja, henkilöasiakaspalvelut Lehto Katri Sidosryhmätilaisuus 10.1.2017 Etelä-Pohjanmaan

Lisätiedot

Etelä-Suomen nuorten työpajatoiminnan kehittämispäivä Heureka

Etelä-Suomen nuorten työpajatoiminnan kehittämispäivä Heureka Etelä-Suomen nuorten työpajatoiminnan kehittämispäivä 15.11.2016 Heureka Nuorten ohjautuminen nuorten työpajatoimintaan ja muuta ajankohtaista työja elinkeinoministeriöstä Ari-Pekka Leminen, TEM Sisältöä

Lisätiedot

Nuorisotakuu koulutus Nuorisotakuun toteuttaminen Pohjois-Suomen alueella nuorisotoimen näkökulmasta

Nuorisotakuu koulutus Nuorisotakuun toteuttaminen Pohjois-Suomen alueella nuorisotoimen näkökulmasta Nuorisotakuu koulutus 21.3.2014 Nuorisotakuun toteuttaminen Pohjois-Suomen alueella nuorisotoimen näkökulmasta Kirsi-Marja Stewart, Opetus- ja kulttuuritoimi 25.3.2014 1 Nuorisotakuun toteuttaminen Nuorisotakuusta

Lisätiedot

Kotouttamispalvelut osana Lapin TE-palveluja

Kotouttamispalvelut osana Lapin TE-palveluja Kotouttamispalvelut osana Lapin TE-palveluja Marja Perälä, toimistonjohtaja 1 Maahanmuuttajien palveluun sovellettavat lait ja ohjeet Laki kotoutumisen edistämisestä (1386/2010) - kotoutumislaki voimaan

Lisätiedot

Säädösvalmistelun tilanne Laki rekrytointi- ja osaamispalveluista

Säädösvalmistelun tilanne Laki rekrytointi- ja osaamispalveluista Säädösvalmistelun tilanne Laki rekrytointi- ja osaamispalveluista 8.2.2017 Laki alueiden kehittämisestä ja kasvupalveluista luo perustan maakunnallisille kasvupalveluille Maakunnallisina kasvupalveluina

Lisätiedot

Työllistymistä edistävän monialaisen yhteispalvelun (TYP) verkostojen rakentaminen alkaa. Keski-Suomen aluetilaisuus Jyväskylä 9.2.

Työllistymistä edistävän monialaisen yhteispalvelun (TYP) verkostojen rakentaminen alkaa. Keski-Suomen aluetilaisuus Jyväskylä 9.2. Työllistymistä edistävän monialaisen yhteispalvelun (TYP) verkostojen rakentaminen alkaa Keski-Suomen aluetilaisuus Jyväskylä 9.2.2015 Työllistymistä edistävä monialainen yhteispalvelu (TYP) TYP-aluekierros

Lisätiedot

Monialaiset verkostot lasten ja nuorten hyvinvointia takaamassa

Monialaiset verkostot lasten ja nuorten hyvinvointia takaamassa Monialaiset verkostot lasten ja nuorten hyvinvointia takaamassa 25.9.2015 Tampere Käytännön kokemuksia yhteistyöstä Hanna Gråsten-Salonen Vastaava koulukuraattori Varhaiskasvatus ja perusopetus Tampere

Lisätiedot

yöote Vamoksen näkökulmia

yöote Vamoksen näkökulmia Nuorten onialainen hyvinvointia matalan kynnyksen tukemassa yöote Vamoksen näkökulmia Ulla Nord Palvelualuejohtaja 4.3.2014 ASUNNOTTOMAAN NUOREEN LIITETTYJÄ ILMIÖITÄ PÄIHDEONGELMAT LAISKUUS MIELENTERVEYS

Lisätiedot

Työllistymistä edistävä monialainen yhteispalvelu (TYP)

Työllistymistä edistävä monialainen yhteispalvelu (TYP) Työllistymistä edistävä monialainen yhteispalvelu (TYP) Vates-päivät 5.-6.5.2015 Hallitusneuvos Päivi Kerminen Lakisääteistämisen tavoitteet Pitkäaikaistyöttömyyden ja työttömyydestä aiheutuvien julkisten

Lisätiedot

Kela osana monialaisessa verkostossa

Kela osana monialaisessa verkostossa Kela osana monialaisessa verkostossa 2 Lähde: TEM/Päivi Kerminen Kelan strateginen painopiste kumppanuusyhteistyössä Parannamme suorituskykyämme uudistamalla toimintojamme sekä vahvistamalla yhteistyötä

Lisätiedot

Nuorisotakuu määritelmä

Nuorisotakuu määritelmä Mitä on ohjaus nuorisotakuussa Elise Virnes 25.9.2013 Nuorisotakuu 2013 - määritelmä Jokaiselle alle 25-vuotiaalle nuorelle ja alle 30-vuotiaalle vastavalmistuneelle tarjotaan työ-, työkokeilu-, opiskelu-,

Lisätiedot

TE-palvelut Marianne Selin-Mynttinen, Palvelupäällikkö Uudenmaan TE-toimisto, Tuetun työllistymisen palvelut

TE-palvelut Marianne Selin-Mynttinen, Palvelupäällikkö Uudenmaan TE-toimisto, Tuetun työllistymisen palvelut TE-palvelut 24.5.2016 Marianne Selin-Mynttinen, Palvelupäällikkö Uudenmaan TE-toimisto, Tuetun työllistymisen palvelut TE-palvelut perustuvat lakiin julkisista työvoima- ja yrityspalveluista(jtypl) Monipuoliset

Lisätiedot

Toimintasuunnitelma vuodelle 2009 (Päivitys laajempaan toimintasuunnitelmaan)

Toimintasuunnitelma vuodelle 2009 (Päivitys laajempaan toimintasuunnitelmaan) 22.9 2008 KS 1 / 5 Toimintasuunnitelma vuodelle 2009 (Päivitys laajempaan toimintasuunnitelmaan) Visio: Espoon Ankkuri 2010 Toipumistyön keskus Espoon Ankkuri on espoolaisten hyvin tuntema avopalvelukeskus,

Lisätiedot

SUUNTA Nuorten vanhempien suunta työuralle

SUUNTA Nuorten vanhempien suunta työuralle SUUNTA Nuorten vanhempien suunta työuralle Hyvinvoinnin ja toimintakyvyn mittaaminen ja arviointi -seminaari Helsinki 17.11.2016 Johanna Moilanen & Taina Era SUUNTA Nuorten vanhempien suunta työuralle

Lisätiedot

Työvalmentajatoiminta Pielisen Karjalassa

Työvalmentajatoiminta Pielisen Karjalassa Työvalmentajatoiminta Pielisen Karjalassa Työtie-projektin ja kuntien yhteinen kokeilu. Mukana Juuka, Valtimo, Nurmes ja Lieksa. Kesto projektin rahoituspäätöksen mukaan. Käynnistynyt kuuden valitun työvalmentajan

Lisätiedot

Kuntien, oppilaitosten ja työpajojen merkitys nuorisotakuun toteuttamisessa

Kuntien, oppilaitosten ja työpajojen merkitys nuorisotakuun toteuttamisessa Kuntien, oppilaitosten ja työpajojen merkitys nuorisotakuun toteuttamisessa Seinäjoki, 13.3.2013 Nuorisotakuun taustoja Perusasteen varassa olevat nuoret Työttömät alle 30-vuotiaat nuoret Työn ja koulutuksen

Lisätiedot

Yhteistyö uuden lainsäädännön valossa

Yhteistyö uuden lainsäädännön valossa Yhteistyö uuden lainsäädännön valossa Laki yhdyskuntaseuraamusten täytäntöönpanosta (400/2015) Rikostaustainen kunnan ja Rikosseuraamuslaitoksen asiakkaana - seminaari 4.9.2015 Erityisasiantuntija Laki

Lisätiedot

Kuntoutujien ryhmä-/ päivätoiminta kaupungin omana toimintana

Kuntoutujien ryhmä-/ päivätoiminta kaupungin omana toimintana UUDENKAUPUNGIN KAUPUNKI Selvitys 1 (5) Sosiaali- ja terveyskeskus Kuntoutujien ryhmä-/ päivätoiminta kaupungin omana toimintana Toiminnan taustaa ja käsitteen määrittelyä: Mielenterveyskuntoutuja tarkoittaa

Lisätiedot

Pohjois-Pohjanmaan työllistymisen edistämisen monialainen yhteispalvelu. TYP-verkostopäällikkö Anna-Liisa Lämsä

Pohjois-Pohjanmaan työllistymisen edistämisen monialainen yhteispalvelu. TYP-verkostopäällikkö Anna-Liisa Lämsä Pohjois-Pohjanmaan työllistymisen edistämisen monialainen yhteispalvelu TYP-verkostopäällikkö Anna-Liisa Lämsä Monialainen yhteispalvelu Monialaisella yhteispalvelulla tarkoitetaan toimintamallia, jossa

Lisätiedot

Kuntaliiton työllisyyspoliittinen. ohjelma

Kuntaliiton työllisyyspoliittinen. ohjelma Kuntaliiton työllisyyspoliittinen ohjelma Sisällysluettelo Kuntaliiton työllisyyspoliittinen ohjelma 3 Kuntaliiton työllisyyspoliittiset linjaukset 4 1) Työnjaon selkeyttäminen 4 2) Aktivointitoiminnan

Lisätiedot

Sosiaalinen selvitys työ- ja toimintakyvyn arvioinnissa palveluesimies Sari Käsmä

Sosiaalinen selvitys työ- ja toimintakyvyn arvioinnissa palveluesimies Sari Käsmä palveluesimies Sari Käsmä toimintakyvyn arvioinnissa Taustatiedot Koulutus ja työhistoria Toimeentulo Sosiaaliset ongelmat Sosiaalinen toimintakyky Aikaisemmat tutkimus-, hoito- ja kuntoutustoimet Asiakkaan

Lisätiedot

Kelan TYP-toiminta KELA 20.4.2016

Kelan TYP-toiminta KELA 20.4.2016 Kelan TYP-toiminta KELA 20.4.2016 Työllistymistä edistävä monialainen yhteispalvelu (TYP) Työllistymistä edistävää monialaista yhteispalvelua (TYP) koskeva laki (1369/2014) tuli täysimääräisesti voimaan

Lisätiedot

Kuusikkokuntien kuntouttavan työtoiminnan ja tuetun työllistämisen seminaari H A U K I P U D A S, K I I M I N K I, O U L U, O U L U N S A L O, Y L I

Kuusikkokuntien kuntouttavan työtoiminnan ja tuetun työllistämisen seminaari H A U K I P U D A S, K I I M I N K I, O U L U, O U L U N S A L O, Y L I HAUKIPUDAS, KIIMINKI, OULU, OULUNSALO, YLI-II Kuusikkokuntien kuntouttavan työtoiminnan ja tuetun työllistämisen seminaari Work shop 1: Kuntien ja valtion välisen työjaon kokeilun mahdollisuudet (hallitusohjelma)

Lisätiedot

Sosiaalihuollon lainsäädännön kokonaisuudistus

Sosiaalihuollon lainsäädännön kokonaisuudistus Sosiaalihuollon lainsäädännön kokonaisuudistus Sosiaalihuoltolain valmistelun tilanne 1.2.2012 Työryhmän tehtävä Sosiaalihuollon lainsäädännön uudistamistyöryhmän tehtävänä: selvittää sosiaalihuoltoa koskevien

Lisätiedot

VANHUSPALVELULAKI. Laki ikääntyneen väestön toimintakyvyn tukemisesta sekä iäkkäiden sosiaali- ja terveyspalveluista Seminaaripäivä 3.10.

VANHUSPALVELULAKI. Laki ikääntyneen väestön toimintakyvyn tukemisesta sekä iäkkäiden sosiaali- ja terveyspalveluista Seminaaripäivä 3.10. VANHUSPALVELULAKI Laki ikääntyneen väestön toimintakyvyn tukemisesta sekä iäkkäiden sosiaali- ja terveyspalveluista Seminaaripäivä 3.10.2013 Lain tarkoitus ( 1 ) IKÄÄNTYNYTTÄ VÄESTÖÄ KOSKEVAT TAVOITTEET

Lisätiedot

4.12.2015 VAMOS VAIKUTTAVA SOSIAALISEN KUNTOUTUKSEN KONSEPTI

4.12.2015 VAMOS VAIKUTTAVA SOSIAALISEN KUNTOUTUKSEN KONSEPTI 4.12.2015 VAMOS VAIKUTTAVA SOSIAALISEN KUNTOUTUKSEN KONSEPTI Sosiaalinen kuntoutus pähkinänkuoressa Sosiaaliseen kuntoutukseen kuuluu: 1) sosiaalisen toimintakyvyn ja kuntoutustarpeen selvittäminen; 2)

Lisätiedot

Millaista valmennusta ja tukea uudessa laissa tarvitaan? Anu Autio, asiantuntija, Espoon vammaispalvelut

Millaista valmennusta ja tukea uudessa laissa tarvitaan? Anu Autio, asiantuntija, Espoon vammaispalvelut Millaista valmennusta ja tukea uudessa laissa tarvitaan? Anu Autio, asiantuntija, Espoon vammaispalvelut Lausuntopalaute Valmennuksen ja tuen suhdetta sosiaalihuoltolain mukaiseen sosiaaliohjaukseen ja

Lisätiedot

Markkinavuoropuhelu / infotilaisuus: Kuntouttavan työtoiminnan hankinta

Markkinavuoropuhelu / infotilaisuus: Kuntouttavan työtoiminnan hankinta Markkinavuoropuhelu / infotilaisuus: Kuntouttavan työtoiminnan hankinta 18.11.2016 klo 12-14, Satakunnankatu 18 A 1 Hankinnan tausta Työllisyydenhoidon palveluyksikkö ja Hyvinvointipalvelut yhteistyössä

Lisätiedot

Nuorisotakuun toteuttaminen

Nuorisotakuun toteuttaminen Nuorisotakuun toteuttaminen Hyvinvointi- ja turvallisuuspalveluja sekä nuorisotakuun toteutumista koskeva kehittämisneuvottelu 4.8.2013 Saariselkä Lapin ELY-keskus Tiina Keränen 11.9.2013 Nuorisotakuu

Lisätiedot

Muistipalvelut. Kanta-Hämeen Muistiyhdistys ry Kasarmikatu Hämeenlinna p

Muistipalvelut. Kanta-Hämeen Muistiyhdistys ry Kasarmikatu Hämeenlinna p Muistipalvelut Kanta-Hämeen Muistiyhdistys ry Kasarmikatu 12 13100 Hämeenlinna p. 044 726 7400 info@muistiaina.fi Kanta-Hämeen Muistiyhdistys ry tarjoaa Muistipalveluita Hämeenlinnan alueella asuville

Lisätiedot

Laki työllistymistä edistävästä monialaisesta yhteispalvelusta Työmarkkinatuen rahoitusvastuun muutos

Laki työllistymistä edistävästä monialaisesta yhteispalvelusta Työmarkkinatuen rahoitusvastuun muutos Laki työllistymistä edistävästä monialaisesta yhteispalvelusta Työmarkkinatuen rahoitusvastuun muutos Työ- ja elinkeinoministeriö Hallitusneuvos Päivi Kerminen Pitkäaikaistyöttömien ja muiden heikossa

Lisätiedot

Laki kuntoutuksen asiakasyhteistyöstä

Laki kuntoutuksen asiakasyhteistyöstä N:o 497/2003 Annettu Helsingissä 13 päivänä kesäkuuta 2003 Laki kuntoutuksen asiakasyhteistyöstä Eduskunnan päätöksen mukaisesti säädetään: 1 luku Yleiset säännökset 1 Lain tarkoitus ja soveltamisala Lain

Lisätiedot

Työ- ja toimintakyvyn arviointimallin kehittäminen

Työ- ja toimintakyvyn arviointimallin kehittäminen Party-hankkeen väliseminaari Salo Työ- ja toimintakyvyn arviointimallin kehittäminen Fasilitoinnin menetelmin 2015-2017 PARTY Rauma Työkykykoordinaattori Mitä fasilitointi on? - Ryhmäprosessiohjausta ->

Lisätiedot

Lausunto eduskunnan työ- ja tasa-arvoasiainvaliokunnalle Lausunnon aihe: hallituksen esitys 209/2016 vp

Lausunto eduskunnan työ- ja tasa-arvoasiainvaliokunnalle Lausunnon aihe: hallituksen esitys 209/2016 vp 23.11.216/Pertti Honkanen Lausunto eduskunnan työ- ja tasa-arvoasiainvaliokunnalle Lausunnon aihe: hallituksen esitys 29/216 vp Viime vuosille on ollut ominaista työttömyyden merkittävä kasvu. Vaikka työttömyyden

Lisätiedot

Espoon kaupunki Pöytäkirja 107

Espoon kaupunki Pöytäkirja 107 13.11.2013 Sivu 1 / 1 4794/02.05.00/2013 107 13.11.2013 107 Kuninkaankallion asumispalveluyksikön asiakasmaksun tarkistaminen ja Väinöläkodin asumisyksikön asiakasmaksusta päättäminen Valmistelijat / lisätiedot:

Lisätiedot

Byströmin nuorten palvelut

Byströmin nuorten palvelut Byströmin nuorten palvelut Byströmin nuorten palvelut - Sinun suuntasi Byströmin nuorten palvelut on matalan kynnyksen palvelukeskus oululaisille alle 30-vuotiaille nuorille. Byströmin nuorten palveluista

Lisätiedot

JUST Nyt: Aikuissosiaalityön palvelut ja perustoimeentulotuen Kela-siirto

JUST Nyt: Aikuissosiaalityön palvelut ja perustoimeentulotuen Kela-siirto JUST Nyt: Aikuissosiaalityön palvelut ja perustoimeentulotuen Kela-siirto 31.1.2017 10.1.2017 Toimeentulotuki Toimeentulotuki on tarkoitettu tilapäiseksi tueksi auttamaan yli pahimpien talousvaikeuksien.

Lisätiedot

Monialaiset verkostot - käytännön kokemuksia yhteistyöstä. Suvi Nuppola kuraattori TREDU Tampereen seudun ammattiopisto

Monialaiset verkostot - käytännön kokemuksia yhteistyöstä. Suvi Nuppola kuraattori TREDU Tampereen seudun ammattiopisto Monialaiset verkostot - käytännön kokemuksia yhteistyöstä Suvi Nuppola kuraattori TREDU Tampereen seudun ammattiopisto TREDU lukuina Yksi Suomen suurimpia ammatillisen koulutuksen järjestäjiä Opiskelijoita

Lisätiedot

MIELENTERVEYS- JA PÄIHDEONGELMAISTEN ASUMISPALVELUISTA

MIELENTERVEYS- JA PÄIHDEONGELMAISTEN ASUMISPALVELUISTA MIELENTERVEYS- JA PÄIHDEONGELMAISTEN ASUMISPALVELUISTA Sosiaali- ja terveystoimen vastuu: -Sosiaalihuoltolain (1301/2014) 21 :n mukainen asumispalvelu tarkoittaa kokonaisuutta, jossa asunto ja asumista

Lisätiedot

Markku Haurinen Koulutus- ja työhönvalmentaja

Markku Haurinen Koulutus- ja työhönvalmentaja Markku Haurinen Koulutus- ja työhönvalmentaja 050 434 0928 Markku.haurinen@jns.fi Yrityskansio sisältö Työllisyyden kuntakokeilu Koulutus- ja työhönvalmennus Työkokeilu Palkkatuki Esimerkkilaskelmat palkkatuesta

Lisätiedot

Palvelutarpeen arviointi on vuorovaikutuksellinen tapahtuma

Palvelutarpeen arviointi on vuorovaikutuksellinen tapahtuma Palvelutarpeen arviointi on vuorovaikutuksellinen tapahtuma Palvelutarpeen arvioinnin kriteerit lainsäädännössä Erityisasiantuntija Marja Pajukoski, THL 29.3.2012 1 Yleiset tarpeen arvioinnin kriteerit

Lisätiedot

RIIPPUVUUDEN HOITO JA KUNTOUTUS RIIPPUVUUDESTA TOIPUMINEN JA HOITOON/KUNTOUTUKSEEN SITOUTUMINEN 10.9.2015 ARJA LIISA AHVENKOSKI

RIIPPUVUUDEN HOITO JA KUNTOUTUS RIIPPUVUUDESTA TOIPUMINEN JA HOITOON/KUNTOUTUKSEEN SITOUTUMINEN 10.9.2015 ARJA LIISA AHVENKOSKI RIIPPUVUUDEN HOITO JA KUNTOUTUS RIIPPUVUUDESTA TOIPUMINEN JA HOITOON/KUNTOUTUKSEEN SITOUTUMINEN 10.9.2015 ARJA LIISA AHVENKOSKI RIIPPUVUUDESTA TOIPUMISEN VAIHEET 1. ESIHARKINTA -> ONGELMAN KIELTÄMINEN,

Lisätiedot

Ohjaamo osana ESR-toimintaa

Ohjaamo osana ESR-toimintaa Ohjaamo osana ESR-toimintaa Kohti ohjaamoa 23.9.2014 Merja Rossi Ohjelmakausi 2014-2020 yksi ohjelma Kestävää kasvua ja työtä 2014-2020 - Suomen rakennerahasto-ohjelma Sekä Euroopan sosiaalirahaston ESR

Lisätiedot

Säädösvalmistelun tilanne

Säädösvalmistelun tilanne Säädösvalmistelun tilanne Laki alueiden kehittämisestä ja kasvupalvelusta Laki rekrytointi- ja osaamispalveluista 1.3.2017 Laki alueiden kehittämisestä ja kasvupalveluista luo perustan maakunnallisille

Lisätiedot

TE-palveluja alueellisesti

TE-palveluja alueellisesti 1 2015 TE-palveluja alueellisesti Kaakkois-Suomen TE- Toimialue: Etelä-Karjalan ja Kymenlaakson maakunnat Toimipaikat: Hamina, Imatra, Kotka, Kouvola ja Lappeenranta Työvoiman palvelukeskukset: Hamina,

Lisätiedot

Rahoituspohjan muutos - työttömyysetuuksien käyttötarkoituksen laajentaminen

Rahoituspohjan muutos - työttömyysetuuksien käyttötarkoituksen laajentaminen Etelä-Pohjanmaan työ- ja elinkeinotoimisto MUUTOKSET PALKKATUKEEN Rahoituspohjan muutos - työttömyysetuuksien käyttötarkoituksen laajentaminen Välityömarkkinatoimijoille määräkiintiöt - yhdistyksille,

Lisätiedot

Valtakunnalliset linjaukset rakennetyöttömyyden alentamiseksi

Valtakunnalliset linjaukset rakennetyöttömyyden alentamiseksi Valtakunnalliset linjaukset rakennetyöttömyyden alentamiseksi Pohjois-Karjalan työllisyyshankkeiden kehittämispäivä 20.4.2011 Raisa Lappeteläinen Pohjois-Karjalan ELY-keskus EU -rakennerahastoyksikkö Pitkäaikaistyöttömyyden

Lisätiedot

Mikä on ehkäisevän päihdetyön suhde soteen? Tytti Solankallio-Vahteri hyvinvointikoordinaattori

Mikä on ehkäisevän päihdetyön suhde soteen? Tytti Solankallio-Vahteri hyvinvointikoordinaattori Mikä on ehkäisevän päihdetyön suhde soteen? Tytti Solankallio-Vahteri hyvinvointikoordinaattori 19.4.2016 29.4.2016 Mikä on kunnan tehtävä? Kuntalaki (410/2015) 1 Kunta edistää asukkaidensa hyvinvointia

Lisätiedot

Laki ikääntyneen väestön toimintakyvyn

Laki ikääntyneen väestön toimintakyvyn Vanhuspalvelulaki Laki ikääntyneen väestön toimintakyvyn tukemisesta sekä iäkkäiden sosiaali- ja terveyspalveluista (980/2012) Voimaan 1.7.2013 Keskeisiä linjauksia Erillislaki Ei säädetä uusista palveluista

Lisätiedot

Varhainen puuttuminen ja puheeksiotto sosiaalipalveluissa. Etelä-Suomen aluehallintoviraston ehkäisevän päihdetyöryhmän maakuntakäynti 6.10.

Varhainen puuttuminen ja puheeksiotto sosiaalipalveluissa. Etelä-Suomen aluehallintoviraston ehkäisevän päihdetyöryhmän maakuntakäynti 6.10. Varhainen puuttuminen ja puheeksiotto sosiaalipalveluissa Etelä-Suomen aluehallintoviraston ehkäisevän päihdetyöryhmän maakuntakäynti 6.10.2016 1 Sosiaalihuoltoyksikön tehtävät ohjausta, yhteistyötä, lupahallintoa,

Lisätiedot

ESR haku mennessä. Rakennerahastoasiantuntijat Jaana Niemi, Tuula Isosuo ja Leena Tuunanen

ESR haku mennessä. Rakennerahastoasiantuntijat Jaana Niemi, Tuula Isosuo ja Leena Tuunanen ESR haku 16.2.2015 mennessä Rakennerahastoasiantuntijat Jaana Niemi, Tuula Isosuo ja Leena Tuunanen 14.1.2015 Ison kuvan hahmottaminen - Mikä on meidän roolimme kokonaisuudessa? Lähde: Maija-Riitta Ollila,

Lisätiedot

Harppaa elämäsi muutokseen!

Harppaa elämäsi muutokseen! Bongaa putoava Harppaa elämäsi muutokseen! Miksi en juuri minä? Odotatko ihmettä? Toiveista todeksi? KEVÄÄN 2012 TOIMINTA OSAAVA OHJAUS KEVÄÄN 2012 UUDET RYHMÄT Tietokone tutuksi, opiskelutaidot käyttöön!

Lisätiedot

Elinikäisen ohjauksen strategiset linjaukset

Elinikäisen ohjauksen strategiset linjaukset Elinikäisen ohjauksen strategiset linjaukset Elinikäiseen oppimiseen liittyvällä ohjauksella tarkoitetaan erilaisia toimia, joiden avulla kaikenikäiset kansalaiset voivat määritellä valmiutensa, taitonsa

Lisätiedot

Oma asiointi palvelu

Oma asiointi palvelu Oma asiointi palvelu 1.1. 2017 1 Oma asiointi palvelu henkilöasiakkaan asioinnissa Päivityksiä tehty 1.1. 2017 ja seuraavat tulossa loppukeväästä 2017 Palvelussa henkilöasiakkaalle mm.: yhteystiedot, työttömyysturvatiedot,

Lisätiedot

SOKU. Nuorten työelämäosallisuuden ja sosiaalisen kuntoutuksen kehittäminen Rauni Räty

SOKU. Nuorten työelämäosallisuuden ja sosiaalisen kuntoutuksen kehittäminen Rauni Räty SOKU Nuorten työelämäosallisuuden ja sosiaalisen kuntoutuksen kehittäminen 2015-2018 Perustiedot Toteuttajat: Lapin AMK Oy, Hyvinvointiala; Osatoteuttajina Meri-Lapin Työhönvalmennussäätiö, Sodankylän

Lisätiedot

MIEPÄ -kuntoutusmalli. Paljon tukea tarvitsevien palveluprosessit ja rakenteet Pohjois-Suomessa seminaari Amira Bushnaief

MIEPÄ -kuntoutusmalli. Paljon tukea tarvitsevien palveluprosessit ja rakenteet Pohjois-Suomessa seminaari Amira Bushnaief MIEPÄ -kuntoutusmalli Paljon tukea tarvitsevien palveluprosessit ja rakenteet Pohjois-Suomessa seminaari 15.1.2014 Amira Bushnaief MIEPÄ RAY:n rahoittama kehityshanke vuosina 2003-2010 Oulun kaupungin

Lisätiedot

Yhteistyöllä vaikuttavuutta siirtymillä eteenpäin Varkaus

Yhteistyöllä vaikuttavuutta siirtymillä eteenpäin Varkaus Yhteistyöllä vaikuttavuutta siirtymillä eteenpäin Varkaus 30.10.2014 Petri Puroaho Kehittämispäivän tavoitteet YHTEISTYÖ: Vahvistaa välityömarkkinatoimijoiden ja TEhallinnon välistä yhteistyötä VAIKUTTAVUUS

Lisätiedot

Kuntouttava asumispalvelu

Kuntouttava asumispalvelu Kuntouttava asumispalvelu Susanna Hietala, Jukka Hiissa Seinäjoki 30.9.2009 Kuntouttava asumismuoto Palveluasuminen/asumispalvelu vs. kuntouttava asumismuoto Yksikön sijainti Yksikön tilat Kodinomaisuus

Lisätiedot

Kuntouttavaa asumispalvelua

Kuntouttavaa asumispalvelua Kuntouttavaa asumispalvelua Attendo yrityksenä Attendo Oy on suomalainen sosiaali- ja terveyspalvelualan yritys. Olemme edelläkävijä asumispalveluiden tuottamisessa ikäihmisille, vammaisille, kehitysvammaisille

Lisätiedot

Kelan järjestämä vaativa lääkinnällinen kuntoutus 1.1.2016 alkaen

Kelan järjestämä vaativa lääkinnällinen kuntoutus 1.1.2016 alkaen Kelan järjestämä vaativa lääkinnällinen kuntoutus 1.1.2016 alkaen Minna Rantanen, Kela Läntinen vakuutuspiiri TYKS 17.5.2016 Saajat Vaikeavammaisten lääkinnällisen kuntoutuksen / vaativan lääkinnällisen

Lisätiedot

STARTTIVALMENNUS -mistä on kyse?

STARTTIVALMENNUS -mistä on kyse? STARTTIVALMENNUS -mistä on kyse? Alueelliset työpajapäivät 10.6.2015 Tampere Mea Hannila-Niemelä projektipäällikkö Startti parempaan elämään juurruttamishanke (2012-2016), TPY www.tpy.fi Sisältöä Hankkeesta

Lisätiedot

Nuoret työpajoilta tavoitteellisesti elämään, koulutukseen ja työhön. Etelä-Pohjanmaan Pajoilta Urille pajaseminaari Seinäjoki 13.3.

Nuoret työpajoilta tavoitteellisesti elämään, koulutukseen ja työhön. Etelä-Pohjanmaan Pajoilta Urille pajaseminaari Seinäjoki 13.3. Nuoret työpajoilta tavoitteellisesti elämään, koulutukseen ja työhön Etelä-Pohjanmaan Pajoilta Urille pajaseminaari Seinäjoki 13.3.2013 Valtakunnallinen työpajayhdistys ry (TPY) Työpaja-ammattilaisten

Lisätiedot

Lasten ja perheiden hyvinvointiloikka

Lasten ja perheiden hyvinvointiloikka Lasten ja perheiden hyvinvointiloikka Lasten ja perheiden hyvinvointiloikka on kuuden lapsi- ja perhejärjestön (Ensi- ja turvakotien liitto, Lastensuojelun Keskusliitto, Mannerheimin Lastensuojeluliitto,

Lisätiedot

Mistä jatkossa apua? kuntayhtymän johtaja Ilkka Jokinen

Mistä jatkossa apua? kuntayhtymän johtaja Ilkka Jokinen Mistä jatkossa apua? kuntayhtymän johtaja Ilkka Jokinen 20.9.2016 ilkka.jokinen@vaalijala.fi 1 Teemat 1. Kohderyhmä 2. Liikkuvat kuntoutuspalvelut 3. Kokonaiskuntoutus 4. Osaamis- ja tukikeskukset 5. Vaalijalan

Lisätiedot

Sosiaalinen kuntoutus, työkyvyn tukena

Sosiaalinen kuntoutus, työkyvyn tukena Sosiaalinen kuntoutus, työkyvyn tukena 7.6.2016 Sosiaalinen kuntoutus tarkoittaa - Tuetaan vaikeasti syrjäytyneiden henkilöiden paluuta yhteiskunnalliseen osallisuuteen vahvistamalla sosiaalista toimintakykyä

Lisätiedot

NUORTEN PALVELUPILOTTI VILTTERI 1.9.2014. Forssalainen vastuu tulevaisuuden tekijöistä

NUORTEN PALVELUPILOTTI VILTTERI 1.9.2014. Forssalainen vastuu tulevaisuuden tekijöistä NUORTEN PALVELUPILOTTI VILTTERI 1.9.2014 Forssalainen vastuu tulevaisuuden tekijöistä TP /1.5.2014, JL / 21.8.2014 Nuoret lukuina - 16-24 v. nuoria 1830, 25-29 v. nuoria 930 v. 2013 lopussa - Alle 25 v.

Lisätiedot

Kemin kaupunki/ pakolaistyö Hajautetun tukiasumisyksikön toimintasuunnitelma

Kemin kaupunki/ pakolaistyö Hajautetun tukiasumisyksikön toimintasuunnitelma 1(6) Kemin kaupunki/ pakolaistyö Hajautetun tukiasumisyksikön toimintasuunnitelma 2(6) Sisällys 1. Yleistä 2. Toiminta-ajatus ja arvot 3. Tilat ja ympäristö 4. Asiakkaat 5. Palvelut - sosiaalipalvelut

Lisätiedot

Sosiaalihuollon ja kuntoutuksen uudistukset työllistymistä tukemassa. Kuntamarkkinat: Työllisyysseminaari 9.9.2015 Ellen Vogt

Sosiaalihuollon ja kuntoutuksen uudistukset työllistymistä tukemassa. Kuntamarkkinat: Työllisyysseminaari 9.9.2015 Ellen Vogt Sosiaalihuollon ja kuntoutuksen uudistukset työllistymistä tukemassa Kuntamarkkinat: Työllisyysseminaari 9.9.2015 Ellen Vogt Edellisen hallituskauden satoa - mikä kaikki on muuttumassa? Keskeisimmät meneillään

Lisätiedot

Ikäihmisten sosiaaliturva. Marja Palmgren, YTM, Vanhustyön lehtori Lapin AMK

Ikäihmisten sosiaaliturva. Marja Palmgren, YTM, Vanhustyön lehtori Lapin AMK Ikäihmisten sosiaaliturva Marja Palmgren, YTM, Vanhustyön lehtori Lapin AMK Yleistä Ikäihmisten sosiaaliturva koostuu sosiaali- ja terveyspalveluista ja toimeentuloturvasta Kunnat järjestävät ikäihmisten

Lisätiedot

Tutkintotilaisuus/ Tutkinnon osa: Tukea tarvitsevien lasten ja perheiden kohtaaminen ja ohjaus

Tutkintotilaisuus/ Tutkinnon osa: Tukea tarvitsevien lasten ja perheiden kohtaaminen ja ohjaus SEURAKUNTAOPISTO LAPSI-JA PERHETYÖN PERUSTUTKINTO 1 Tutkintotilaisuus/ Tutkinnon osa: Tukea tarvitsevien lasten ja perheiden kohtaaminen ja ohjaus AMMATTITAIDON OSOITTAMINEN/ARVIOINTI Tutkintotilaisuuden

Lisätiedot

KOTOUTUMISKOULUTUS EDUPOLISSA Porvoo

KOTOUTUMISKOULUTUS EDUPOLISSA Porvoo KOTOUTUMISKOULUTUS EDUPOLISSA Porvoo 22.11. 2016 KOTOUTUMISKOULUTUS Kotoutumiskoulutus toteutetaan Opetushallituksen kotoutumiskoulutuksen opetussuunnitelman perusteiden mukaan (OPH 1/011/2012) Toteutuksessa

Lisätiedot

Mtp jory , Aikuisten sosiaalipalvelujen jory Peso Jory

Mtp jory , Aikuisten sosiaalipalvelujen jory Peso Jory ESPOON MIELENTERVEYS- JA PÄIHDEPALVELUJEN JA AIKUISTEN SOSIAALIPALVELUJEN YMPÄRIVUOROKAUTISTEN LAITOS-JA ASUMISPALVELUIDEN VALVONTARAPORTTI 2015 Mtp jory 23.2.2016, Aikuisten sosiaalipalvelujen jory 23.3.2016

Lisätiedot

JOENSUUN KAUPUNGIN TYÖLLISYYSYKSIKKÖ JA TYÖLLISYYSPALVELUT

JOENSUUN KAUPUNGIN TYÖLLISYYSYKSIKKÖ JA TYÖLLISYYSPALVELUT JOENSUUN KAUPUNGIN TYÖLLISYYSYKSIKKÖ JA TYÖLLISYYSPALVELUT 15.042015 Pohjois-Karjalan työllisyystoimijoiden kehittämispäivä Tarja Husso Työllisyyspäällikkö Joensuun kaupunki MIKSI TYÖLLISYYSYKSIKKÖ PERUSTETTU

Lisätiedot

Ohjaamot tukea koulutuksen ja työn poluilla Ohjaamot nuorisotakuuta toteuttamassa

Ohjaamot tukea koulutuksen ja työn poluilla Ohjaamot nuorisotakuuta toteuttamassa Ohjaamot tukea koulutuksen ja työn poluilla Ohjaamot nuorisotakuuta toteuttamassa Pasi Savonmäki, projektipäällikkö Kohtaamo-hanke Kymenlaakson ELO-ryhmä 18.10.2016 Ohjaamojen ja verkkopalvelujen kehittämisen

Lisätiedot

Selvitys päihdehuollon ja toimeentulotuenkustannuksista Raisiossa 2015 Päihdehuollon hoitokoti- ja palveluasuminen

Selvitys päihdehuollon ja toimeentulotuenkustannuksista Raisiossa 2015 Päihdehuollon hoitokoti- ja palveluasuminen Selvitys päihdehuollon ja toimeentulotuenkustannuksista Raisiossa 2015 Päihdehuollon hoitokoti- ja palveluasuminen Päihdehuollon hoitokoti- ja palveluasumisen kustannuspaikalle on kirjattu paitsi päihdeongelmaisten

Lisätiedot

työllisyysyksikkö , ,0 #JAKO/0! Toimintatulot 0, , ,0 #JAKO/0!

työllisyysyksikkö , ,0 #JAKO/0! Toimintatulot 0, , ,0 #JAKO/0! Työllisyysyksikkö Valtuustoon nähden sitovat tavoitteet: työllisyysyksikkö 935 940,0 778 020,0 #JAKO/0! Toimintatulot 0,0 935 940,0 778 020,0 #JAKO/0! työllisyysyksikkö 2 831 200,0 2 692 110,0 #JAKO/0!

Lisätiedot

Työllisyyspoliittinen avustus Lapin TE-toimisto

Työllisyyspoliittinen avustus Lapin TE-toimisto Työllisyyspoliittinen avustus 1 Työllisyyspoliittisen avustuksen tarkoitus Työttömien työnhakijoiden työllistymisen edistäminen * parannetaan yleisiä työmarkkinavalmiuksia ja ammatillista osaamista Erityisesti

Lisätiedot