KOIVUKYLÄN AVUSTAJARYHMÄ

Transkriptio

1 KOIVUKYLÄN AVUSTAJARYHMÄ 04/2014 Ira Mattila projektityöntekijä KOPPI-hanke

2 1(29) Sisällysluettelo 1. Tausta ja toimintaympäristö Toiminnan suunnittelu Tavoitteet ja SWOT Yhteistyötahot Kohderyhmät Ryhmätoiminta Toiminnan runko Ryhmätoimintapäivät Työtoiminnan aikana Ryhmäpäivien toteutus Arviointi Suunnitteluvaihe ja asiakasrekrytointi Palaute jakson alkupuolella Loppupalaute Tiimiläisten jatkopolut Lopuksi Liitteet Liite 1. CABLE-koulutuksen loppuseminaarin esitys Power Point Liite 2. Asiakasesite Liite 3. Esite kotihoidon tiimeille Liite 4. Esite Foibeen Liite 5. Uusittu esite kotihoidon asiakkaille Liite 6. Tuulikontin toimintaa, esite 1 Liite 7. Tuulikontin toimintaa, esite 2 Liite 8. Tuulikontin toimintaa, esite 3

3 2(29) 1. Tausta ja toimintaympäristö Koivukylä, meidän kylä -projekti toteutti CABLE (Community Action Based Learning for Empowerment) -yhteisötyön valmennuksen Vantaan kaupungin työntekijöille ja Koivukylän alueen kansalaisaktiiveille ajalla Yhteisövalmennuksen tavoitteena oli tuottaa uusia yhteistyömenetelmiä sekä osallistavaa kansalaistoimintaa vahvistavia käytäntöjä Koivukylän alueelle. Kouluttajina toimivat Kaija Tuuri Diakonia-ammattikorkeakoulusta sekä Katri Valve Vantaan seurakuntayhtymältä. Koivukylän avustajaryhmän toiminnan suunnittelu käynnistyi yhteisövalmennuksen aikana. Yhteisövalmennukseen osallistujat jaettiin työryhmiin ja avustajaryhmän suunnittelutyöryhmään liittyivät Vantaan kaupungin Työllisyyspalveluista Työraiteen palveluohjaajat Heidi Holma ja Sirpa Pesonen, Vantaan Työvoiman palvelukeskuksen sosiaalityöntekijä Susanna Kotilainen sekä KOPPI-hankkeen projektityöntekijä, sosiaaliohjaaja Ira Mattila. Lisäksi toimintaan osallistui Meidän kylä -projektin projektipäällikkö Irma Liljeström. 1.1 Toiminnan suunnittelu Kehittämishankkeen suunnittelu perustui CABLE-koulutuksessa tehtyyn sosiaalisen analyysiin. Ideoinnin myötä toimintasuunnitelma tarkentui ja päädyttiin pilotoimaan ryhmämuotoista kuntouttavaa työtoimintaa hoiva-alasta kiinnostuneille Vantaan kaupungin työllisyyspalveluiden asiakkaille. Aluksi sovittiin: Toteutus kuntouttavan työtoiminnan jaksona. Toiminnan viitekehyksenä CABLE. Kuntakokeilu Työraiteelle kuusi asiakaspaikkaa. Pääasiassa maahanmuuttajille, jotka ovat saaneet työttömyyden johdosta korvausta yhtäjaksoisesti yli 500 päivää ja jotka ovat kiinnostuneita hoiva-alasta. Vantaan Työvoiman palvelukeskukselle kaksi asiakaspaikkaa Työvoiman palvelukeskuksen asiakkaille, jotka ovat kiinnostuneita hoiva-alasta. Aktivointisuunnitelma tehdään lähettävällä taholla. Lähete kuntouttavaan työtoimintaan -lomake toimitetaan kuntouttavan työtoiminnan toimistosihteerille sähköpostitse. Projektiryhmä kokoontui erikseen kolme kertaa valmistelun merkeissä: toiminnan jatkoideointi ja työnjaosta sopiminen kouluttaja Katri Valveen johdolla toiminnan rungon suunnittelu, esiteluonnokset esityksen viimeistely ja työnjaosta sopiminen Toimintasuunnitelma esitettiin järjestetyssä koulutuksen loppuseminaarissa (liite 1).

4 3(29) 1.2 Tavoitteet ja SWOT Koulutuksen aikana laadittiin hankkeelle tuloskortti, johon sisältyivät kuvassa 1 esitetyt osa-alueet. Hankkeen yleistavoitteeksi nousi osallisuuden lisääntyminen. Osatavoitteiksi kirjattiin yksinäisyyden lieventyminen, kielitaidon kehittyminen, työelämäosallisuus, ammatillisten valmiuksien kehittyminen ja verkostoyhteistyö. Tuloskorttiiin määriteltiin myös hankkeen kohderyhmät, toiminta, tulokset ja arvioinnin mittarit. Kuva 1. Koivukylän avustajaryhmän tuloskortti

5 4(29) SWOT-analyysin perusteella todettiin, että hankkeella on hyvät mahdollisuudet onnistua. Uhkiin varauduttiiin jo toiminnan suunnitteluvaiheessa muun muassa varmistamalla joustava toimintamalli ja järjestämällä tapaamisia yhteistyökumppaneiden kanssa ennen toiminnan käynnistymistä. Vahvuudet (Strengths) - työryhmä on sitoutunut - kehittämisen taustalla olemassa oleva tarve - tilajärjestelyt kunnossa, kokoontumistila Kafnetti - pohjatietoa on paljon - esimies on kannustava - tavoite on realistinen - sisäinen tiedotus - CABLE - verkostoiduttu valmiiksi - vapaaehtoisuus -> motivaatio - positiivinen ote - selkeä työnjako Mahdollisuudet (Opportunities) - tarve olemassa - toiminta helposti monistettavissa muualle - Asukastila KAFNET täynnä mahdollisuuksia - Vantaan kaupungin johdon tuki hankkeelle - kulttuurien kohtaaminen - sujuva yhteistyö Kuva 2, SWOT-analyysi Heikkoudet (Weaknesses) - käytettävissä oleva aika - asiakkaita ei löydy (kuntouttava työtoiminta) - määräaikainen ohjaaja - ohjaajan sijaistukset Uhat (Threats) - rahoitus - rasistinen käytös - työtilauksia ei saada järjestettyä (esim. ei löydy yhteistyökumppaneita) - viivästynyt päätöksenteko - puutteellinen tiedotus 1.3 Yhteistyötahot Ennen varsinaista työtoiminnan käynnistymistä sovittiin muutama toiminnan sisältöä valmistava yhteistyötapaaminen. Irma Liljeström ja Ira Mattila kävivät markkinoimassa avustajaryhmän toimintaa Vanhusten kotiapusäätiöllä (Leenankoti ja kotipalvelu ), Diakonisäätiö Foibessa ( ) sekä Vantaan kaupungin Vanhusten avopalveluiden Koivukylän kotihoidossa ( sekä ). Käyntien yhteydessä ideoitiin mahdollista toimintasisältöä. Jatkoneuvottelut varsinaisten työtehtäväsisältöjen osalta onnistuivat Foiben ja Koivukylän kotihoidon kanssa. Vanhusten kotiapusäätiö oli lähinnä kiinnostunut tarjoamaan jatkopolkuja ja tutustumiskäynnin kotipalveluun. Säätiön hoivapuolella ei ollut mahdollista tarjota tilapäistä, kerran viikossa tapahtuvaa toimintaa. Jatkoneuvottelut suuntasivat tulevaa toimintaa, ja esimerkiksi alussa ideoidusta alueen asukkaiden koteihin suunnattavasta ja puhelintilauksiin perustuvasta toimintamallista luovuttiin.

6 5(29) Suunnitteluvaiheessa oltiin yhteydessä myös Vantaan kaupungin vammaispalveluihin ja henkilökohtaisesta avustajavälityksestä vastaavaan Eija Oikaraiseen toteutuneessa avustajaryhmän suunnittelutapaamisessa sovittiin yhteistyöstä henkilökohtaisen avustajakoulutuksen osalta. Koivukylän avustajaryhmän toimintaan liittyi myös Helsingin diagonissalaitoksen koordinoima Roottori II -hanke vahvalla yhteisötyön menetelmäosaamisellaan. Yhteistyön suunnitteluun liittyviä tapaamisia järjestettiin ja Toimintajakson sisältö suunniteltiin CABLE yhteisötyön metodia hyödyntäen. Työllisyyspalveluiden kuntouttavan työtoiminnan yksikkö palkkasi ryhmään ohjaajaksi sosionomi Neleah Kagirin. KOPPI-hankkeen Ira Mattila toimi ryhmässä sosiaaliohjaajana ja vastasi asiakkaiden yksilösosiaaliohjauksesta. 1.4 Kohderyhmät Kehittämishankkeen kohderyhmänä olivat Vantaan Työvoiman palvelukeskuksen tai Kuntakokeilu Työraiteen hoivaalasta kiinnostuneet asiakkaat. Kohderyhmä rajattiin hankkeessa mukana olevien toimijatahojen asiakkaisiin. Samasta syystä hankkeen toiminta-alueeksi sovittiin Koivukylän alue, jossa Koivukylä, Meidän kylä -projekti toimi. Aluksi toimintaa markkinoitiin erityisesti maahanmuuttajataustaisille asiakkaille, mutta kiinnostuksen jäätyä heikoksi markkinointia laajennettiin kaikille avustajatyöstä kiinnostuneille asiakkaille. Toisaalta kohderyhmäksi nousi Koivukylän palvelualueen avustajapalveluiden tarvitsijat, jotka kartoitettiin palveluntuottajien toimesta. Osittain samaan aikaan tiimiläisten rekrytoinnin kanssa käytiin yhteistyökumppaneiden kanssa neuvotteluja sopivista työkohteista. Koivukylän avustajaryhmän tiimiläisten rekrytointi käynnistyi syksyllä 2012 toteutetun Koivukylän starttiryhmän aikana kertyneiden kokemusten siivittämänä. Aluksi palvelusta kerrottiin asiakastyötä tekevälle henkilöstölle. Tietoa tulevasta ryhmätoiminnasta jaettiin Työvoiman palvelukeskuksessa ja Kuntakokeilu Työraiteella sähköpostitse ja työyksikön kokouksissa. Lisäksi palvelusta tehtiin asiakasesite annettavaksi asiakastapaamisilla (liite 2, sivu 1). TE-toimistossa toteutettuihin aktivointisuunnitelmiin osallistui kuusi Työraiteen asiakasta, joista viidelle tehtiin sopimus kuntouttavaan työtoimintaan Koivukylän avustajaryhmään. Yhdessä aktivointisuunnitelmassa todettiin ohjaus epäonnistuneeksi, sillä aktivointisuunnitelmatilaisuudessa asiakas ilmoitti, ettei ollut kiinnostunut hoiva-alasta. Työvoiman palvelukeskuksen asiakkaita ryhmään ohjautui seitsemän, joista kuudelle tehtiin sopimus Koivukylän avustajaryhmään. Yksi asiakas kertoi alkuhaastattelutilaisuudessa, ettei ollut kiinnostunut hoiva-alasta. Hänelle tehtiin lähete ostopalveluiden starttiryhmään, mikä tuki parhaiten asiakkaan tavoitteita ja vastasi myös aktivointisuunnitelmassa sovittua kuntouttavan työtoiminnan aloittamista. Prosessi oli joustava. Ira Mattila osallistui kunnan edustajana osaan aktivointisuunnitelmista, muissa oli läsnä asiakkaan oma palveluohjaaja tai päätöksentekijä. Sopimukset allekirjoitettiin pääosin aktivointisuunnitelmien yhteydessä. Osa sopimuksista allekirjoitettiin alkuhaastattelun yhteydessä. Joustavaa toimintamallia pidettiin onnistuneena. Asiakkaat haastateltiin ennen ryhmätoiminnan käynnistymistä.

7 6(29) 4. Alkuhaastattelu (tilannearvio) 3. AKTIVOINTISUUNNITELMA aikavaraukset ja kutsut Sopimus kuntouttavasta työtoiminnasta 2. Ohjaus: Asiakastapaamisella tiedotus ja esite 1. Markkinointi: Työyhteisön ja henkilökunnan ohjeistus ja asiakkkaille annettava esite Kuva 3. Asiakasrekrytoinnin prosessi.

8 7(29) 2. Ryhmätoiminta 2.1 Toiminnan runko Koivukylän avustajaryhmän tiimiläisten tukikohdaksi saatiin tilat Koivukylän asukastupa Kafnetista kahdelle päivälle viikossa. Toimintaa oli ajalla Ryhmä kokoontui kaksi tai kolme kertaa viikossa, neljä tuntia päivässä klo Ryhmäpäivien lisäksi asiakkaille tarjottiin sosiaaliohjaajan yksilötapaamisia, joissa rakennettiin yksilöllistä jatkopolkua keskustelun, tutustumiskäyntien ja verkostotapaamisten keinoin. Toiminnan runko suunniteltiin osittain valmiiksi yhteistyötahojen kanssa käytyjen neuvottelujen ohjaamana. Vantaan kaupungin vammaispalveluiden henkilökohtainen avustaja -välityksestä vastaava Eija Oikarainen järjesti tiimiläisille henkilökohtaisen avustajakoulutuksen Koivukylän vanhustenkeskuksen tiloissa. Kymmentuntisen koulutuksen aikana paneuduttiin henkilökohtaisen avustajajärjestelmän lainsäädäntöön ja käsitteisiin, kotona tehtävän työn erityispiirteisiin ja avustajan rooliin, ja kuultiin Vantaan toimintamallista. Kaikilla halukkailla oli myös mahdollisuus käydä Eija Oikaraisen haastattelussa ja liittää siten tietonsa avustajavälityksen rekisteriin. Koulutus jakautui neljään eri toimintakertaan. Avustajaryhmän toimintaan liitettiin myös hygieniaosaamiskoulutus, jonka toteutti Työvoiman palvelukeskuksen koulutusohjaaja Johanna Jutila. Kaikille testikokeen läpäisseille ja osaamistodistuksesta kiinnostuneille voitiin tarjota mahdollisuus osallistua Työllisyyspalveluiden kuntouttavan työtoiminnan kustantamaan hygieniapassikokeeseen. Ryhmäpäivien sisällöksi valmisteltiin muun muassa tasa-arvoon, ravitsemukseen, arvoihin ja talouteen liittyviä teemoja. Lisäksi suunniteltiin avustamisen teemaan liittyviä tutustumiskäyntejä kuten tutustuminen Vanhusten kotiapusäätiön kotipalveluun ja Vantaan kaupungin Koivukylän vanhustenkeskuksen toimintaan. Tilaa jäi kuitenkin ryhmäläisten toiveille, ja tilaa jätettiin myös toiminnan aikana esiin nousseiden teemojen käsittelylle. Kuva 4. Koivukylän avustajaryhmä tutustuu apuvälineisiin.

9 8(29) 2.2 Ryhmätoimintapäivät Ensimmäisten viiden ryhmäpäivän aikana tutustuttiin toisiimme ja orientoiduttiin kuntouttavaan työtoimintaan sekä avustamisen teemaan. Ryhmäpäivien aikana tehtiin toiminnallisia harjoituksia tutustumiseen ja tavoitteisiin liittyen. Ryhmäpäivät noudattivat CABLE -mallia ja yhteisövalmennuksesta vastasivat Roottori II-hankkeen työntekijät. Ensimmäisenä ryhmäpäivänä teemana oli toiminnan ja ohjaajien esittely sekä tutustuminen muihin osallistujiin. Päivän aikana laadittiin lisäksi yhdessä ryhmälle pelisäännöt ja selvitettiin osallistujien odotuksia. Toisen toimintapäivän teemana oli biografiatyöskentely. Tiimille järjestettiin elämäntarinapaja avustamisen kokemuksista. Tavoitteena oli herättää ajatuksia omista autettavana olemisen kokemuksista. Harjoitus toteutettiin kuvakollaasin avulla ja tarkoitusta varten oli saatu Koivukylän kirjastolta poistettavia lehtiä. Päivän päätteeksi johdateltiin aiheeseen millainen on hyvä avustaja. Harjoitusten koettiin vahvistaneen yhteishenkeä. Osalle oli erittäin vaikeaa eritellä kokemuksia, joissa he olivat olleet autettavana. Joku koki, että aiheen käsittelyä olisi helpottanut omien kuvien käyttö. Biografiatyöskentelyn aikana heräteltiin arvokeskustelua ja pohdittiin omia lähtökohtia. Kolmannen kerran aiheena oli tasa-arvo työelämässä. Aluksi tiimiläiset pelasivat Tasa-arvo sanaselityspeliä ( jonka jälkeen paneuduttiin tasa-arvoteemaan mm. kuvien ja PowerPoint-esityksen avulla. Päivän aikana jaettiin tiimiläisille nimikortit, joita tarvitaan työtoimintapaikoilla. Nimikortit ovat muotoa: Koivukylän avustajaryhmä Tiimiläisen nimi Kuva 5. Avustajatiimiläisen nimikortti Neljännellä ryhmäkerralla tiimiläiset havainnoivat ympäristöä. Havainnointi kytkettiin vahvasti autettavana olemisen ja auttamiseen liittyviin kokemuksiin. Havainnointi purettiin viidennellä ryhmäkerralla. Havainnointikokemukset kirjattiin ja niistä keskusteltiin. Yhdessä pohdittiin, millainen on hyvä auttaja. Samalla kerralla käsiteltiin myös tiimiläisten omia verkostoja ja sitä, millaiset yhteisöt ovat vaikuttaneet elämässä. Ryhmäpäivät sisälsivät toiminnallisia harjoitteita. Apuna teemojen käsittelyssä olivat muun muassa kuvakortit, figuurit ja muistilaput. Lisäksi hyödynnettiin tilan mahdollisuuksia, kun jana muodostettiin erilaisin perustein, kuten syntymäkuukauden mukaan.

10 9(29) Kuva 6. Avustajaryhmän tiimiläiset keskustelevat havainnointikokemuksista 2.3 Työtoiminnan aikana Kolmannesta toimintaviikosta alkaen tiimiläiset osallistuvat kaksi kertaa viikossa työtoimintaan Diakoniasäätiö Foiben yksiköissä tai Vantaan kaupungin Koivukylän kotihoidon osoittamissa kohteissa. Työtehtävät Palvelukeskus Foiben asumispalveluiden hoivakodeissa sisälsivät avustamista ruokailutilanteissa ja ulkoilussa sekä seurustelua asukkaiden kanssa. Koivukylän kotihoidon asiakaskäynnit sisälsivät monipuolisesti seurusteluun, ulkoiluun, pieniin puhtaanapitotehtäviin, leivontaan tai suihkuapuun liittyviä työtehtäviä. Tavoitteena oli tarjota kiireetöntä läsnäoloa ja apua tehtäviin, jossa ei edellytetä ammattitaitoa. Kotihoidon prosessia suunniteltaessa sovittiin, että Koivukylän avustajaryhmän vastuuohjaaja vastaanottaa työtilaukset viidestä kohteesta edellisenä päivänä ja on tavoitettavissa ja tarvittaessa mukana kohteessa toimintapäivien aikana. Kohteiden määrä osoittautui sopivaksi, sillä lähes joka kerta joku tiimiläisistä oli estynyt osallistumasta toimintaan. Kotihoidon esittämien asiakaskäyntikohteiden jäätyä viiteen, toimintaa päätettiin laajentaa Vantaan kaupungin asukastupa Tuulikonttiin. Kaksi tiimiläistä lähti ideoimaan Tuulikontin asiakkaiden kanssa toimintaa ja osallistui keskiviikkoisin viriketoiminnan tuottamiseen, keskusteluun ja avustamiseen muun muassa verenpainemittauksessa (liitteet 6-8). Maanantaisin työtoimintapäivä alkoi Kafnetissa tiimiläisten aamukahvilla, josta siirryttiin Foibeen. Ohjaaja päivysti työtoimintapäivän ajan Foiben tiloissa, kiersi osastoja ja keräsi päivän päätteeksi Foiben kirjastossa tiimiläisten nimilaput. Keskiviikkoisinkin aamu alkoi Kafnetissa. Poissaolosta tuli ilmoittaa ohjaajalle klo 7:30 mennessä, jotta Koivukylän kotihoidolle voitiin tiedottaa mahdollisista peruutuksista ja tehdä tarvittavat muutokset päivittäiseen työnjakoon. Keskiviikkoisin päivä päättyi aina Kafnettiin, jossa käytiin läpi viikon tunnelmat ja pohdittiin mahdollisia kehittämistarpeita. Torstaisin tapaamispaikat vaihtelivat. Kokoontumispaikat järjestyivät yhteistyökumppaneiden toimitiloista Kuntouttavasta työtoiminnasta ja Koivukylän vanhustenkeskuksesta.

11 10(29) 2.4 Ryhmäpäivien toteutus Ryhmäpäivien toteutus jousti tilanteen mukaan. Seuraavassa on kaksi esimerkkiä ryhmäpäivän toteutuksesta. a) Toiminnan alussa ryhmäpäivien aikana keskityttiin tukemaan työtehtävien tekemisessä ja työssä jaksamisessa. Ryhmätapaamiset sisälsivät kokemusten läpikäymistä ja vertaistukea. Esimerkiksi keskiviikkona aamu aloitettiin kahvilla ja fiiliskierroksella, joka toteutettiin palautekeskusteluna Foibepäivästä. Keskustelun aikana käytiin läpi tiimiläisten kokemuksia työpäivästä osastolla, listattiin tehtyjä työtehtäviä ja pohdittiin niiden toteutusta. Työtehtävinä oli mm. - Ulkoilua - Ruoan jakaminen - Tiski - Syöttämisessä avustaminen - Pöytien pyyhkiminen - Keskustelu - Patterin vaihto kelloon - Askartelu Edellisen toimintapäivän kokemusten jakamisen jälkeen tehtiin kyseessä olevan työtoimintapäivän työnjako. Ohjaaja jakoi kotihoidon tiimikokouksissa saadun nimilistan perusteella käyntikohteet ja reittiohjeet tiimiläisille. Kotihoidon työntekijä oli kaikissa kohteissa ensimmäisellä kerralla mukana, joten työtehtävät ja asiakkaat oli esitelty tiimiläisille. Osa käyntikohteista toteutettiin parityönä. Ohjaaja lähti mukaan yhteen kohteeseen. Kaksi tiimiläisistä lähti työskentelemään Asukastupa Tuulikonttiin. Päivän päätteeksi kokoonnuttiin Kafnetissa ja käytiin läpi kotipalvelukokemuksia. Moni toi esiin, että kokemus on hyvin erilainen verrattuna osastotyöhön. Ovikoodit eivät toimineet, mikä hidasti sisään pääsyä. Yksi kotikäyntiasiakas ei ollut paikalla, eikä siitä tullut ilmoitusta. Työtehtävinä oli: o Suihkutus o Puuron keittäminen o Imurointi o Seurustelu ja valokuvien katsominen o Kävelyseura o Kaupassa käynti

12 11(29) b) Aamukahvit ja fiiliskierros viikonlopusta, jonka aikana vilkasta keskustelua sukunimistä ja eri kulttuurien tavoista avioliiton yhteydessä ottaa uusi nimi. Kahvin aikana sovittiin yhden tiimiläisen poissaolotuurauksesta Foiben osastolle. Kyseisellä osastolla asukas odottaa auttajaa ulkovaatteet päällä ja valmiina, joten on tärkeää saada tuuraaja paikalle. Viikon teemana oli ruoka. Tehtiin pikainen kysely siitä mitä ruoka merkitsee itse kullekin. Kyselyn tulos: a) makuja ja elämyksiä (6) b) terveyttä ja hyvinvointia (3) c) tankkausta Keskusteltiin ruuan merkityksestä: - fyysinen hyvinvointi (ravinteiden saanti) - henkinen hyvinvointi (mielihyvä, ruokailutilanteen viihtyvyys) - sosiaalinen hyvinvointi (yhteiset ruokahetket) Viikon tehtävänä oli selvittää miten ruoka, ruokailu ja ravitsemus näkyy kentällä. Lisäksi tuli pohtia, miten itse voi vaikuttaa miellyttävään ruokahetkeen. Ryhmäpäiviä oli yhteensä 37. Teemat vaihtelivat viikottain ja toteutuivat seuraavaan kaavion mukaisesti. Kaavioon on kirjattu tapaamiskerran numero, päivämäärä, asiakkaiden läsnäolot (asiakas/asiakasmäärä) yhteensä sekä kulloinkin käsittelyssä oleva teema. Kerta pvm Läsnä Teemat /11 Tutustuminen, mukana Roottori-hanke /11 Elämäntarinapaja avustamisen kokemuksista, mukana Roottori-hanke /11 Tasa-arvo työelämässä /11 Ympäristön havainnointi, mukana Roottori-hanke /11 Verkostot, edellisen teeman purku. Mukana Roottori-hanke /11 Diakoniasäätiö Foibe, tutustuminen taloon ja osastotyö /10 Koivukylän kotihoito, tutustuminen kohteisiin ja kotihoidon työt. 7 Asukastupa Tuulikontti, tiimiläisten vetämä toiminnan suunnittelukokous asiakkaiden kanssa /9 Avustajavälitys, lainsäädäntö, käsitteistö. Ohjaaja Eija Oikarainen /9 Foibe /9 Kotihoito. Tuulikontissa jouluinen askartelu ja verenpaineen mittaus /9 Avustajan rooli, itsemääräämisoikeus, kohtaaminen. Palautetyöskentely.

13 12(29) /9 Foibe /9 Kotihoito ja Tuulikontti /9 Henkilökohtainen avustajajärjestelmä, Eija Oikarainen. Vuorovaikutus ja arvot /9 Foibe. Viikon teemana mitä ruoka merkitsee? /9 Kotihoito ja Tuulikontti /9 Foibe. Palaute edellisen viikon teemasta /9 Kotihoito ja Tuulikontti /9 Ryhmän kanssa tutustumiskäynti Vantaan Koutsiin /9 Foibe. Viikon teemana miellyttävä tekeminen, lepo ja uni /9 Kotihoito ja Tuulikontti /9 Tutustumiskäynti Vanhusten kotiapusäätiön kotipalveluun, apuvälineinfo/irma Liljeström /9 Foibe. Viikon teemana liikunta /9 Kotihoito ja Tuulikontti /9 Henkilökohtainen avustajajärjestelmä, Eija Oikarainen. Kotona tehtävän työn erityispiirteet /9 Foibe. Jatkopolkujen esittely /9 Kotihoito ja Tuulikontti /9 Omat tavoitteet, tulevaisuus. Heidi Holma ja Sirpa Pesonen Työraiteelta /9 Foibe. Viikon teemana cv ja hakemus /9 Kotihoito ja Tuulikontti /9 Henkilökohtainen avustajajärjestelmä, Eija Oikarainen. Haastattelutilanne /9 Foibe, yhteenveto jaksosta /9 Kotihoito. Tuulikontti: kuntosalikäynti /9 Hygieniakoulutus, Typin koulutusohjaaja Johanna Jutila /9 Foibe, valmistautuminen palautteeseen /8 Kotihoito. Tuulikontissa esitys lemmikkieläimistä (liskot ja papukaijat) /8 Palaute jaksosta, mukana Roottori-hanke. Yhteinen ruokailu ravintolassa. Taulukko 1. Ryhmäpäivien toteutus

14 13(29) 3. Arviointi 3.1 Suunnitteluvaihe ja asiakasrekrytointi Toiminnan käynnistymisvaiheen suunnittelu onnistui hyvin. Koulutus loi hyvät raamit toiminnan suunnittelulle ja mahdollisti ohjaavan opettajan tuen suunnitteluprosessiin. Idea kehittyi toteuttamiskelpoiseksi malliksi yllättävän helposti. Yhteistyön käynnistäminen eri toimijatahojen kanssa oli hedelmällistä. Useat työtoiminnan käytännön haasteet ilmenivät kuitenkin vasta toiminnan käynnistyttyä, eikä kaikkeen osattu riittävästi varautua. Alkusuunnittelun aikaan toiminta oli vielä jäsentymätöntä, ei esimerkiksi tiedetty tai saatu kartoitettua riittävästi tulevien tiimiläisten osaamista ja mielenkiinnon kohteita, vaan toimintaa suunniteltiin yleisellä tasolla. Myös toiminnan tiedottamisessa koettiin haasteita, eikä esimerkiksi työtoimintapaikkojen työntekijöille suunnattu riittävästi kirjallista tiedotusta toiminnan käynnistymisvaiheessa, vaikka uhkia kartoitettaessa (SWOT-analyysi s. 3) puutteellinen tiedottaminen nousi yhdeksi toiminnan uhkakuvaksi. Asiakasrekrytointi ei käynnistynyt toivotusti, osittain kesälomakaudesta johtuen. Osa TE-toimiston kanssa sovituista aktivointisuunnitelma-ajoista Työraiteen asiakkaille jäi näin käyttämättä. Toisaalta varattu 30 minuutin aika osoittautui liian lyhyeksi ajaksi erityisesti maahanmuuttajataustaisen asiakkaiden kohdalla, joten oli hyvä, etteivät kaikki pika-ajat olleet varattuina. Asiakkaille pyrittiin kertomaan palvelusta mahdollisimman kattavasti ja heille annettiin toimintaa kuvaava esite. Henkilökohtainen info ja asiakkaan tilanteen kartoitus ei myöskään toiminut kaikilta osin suunnitelman mukaisesti. Esimerkiksi parissa tapauksessa asiakkaaksi ohjattiin, vaikka myöhemmin paljastui, että asiakasta ei kiinnostanut hoiva-ala. Lopulta toiminnasta kiinnostuneita oli yli tavoitteen (kahdeksan asiakaspaikkaa), ja aktivointisuunnitelmat sekä sopimukset tehtiin yhdelletoista asiakkaalle. Asiakasohjauksen prosessi oli joustava, ja lähetteiden sijasta yhteydenotto lähettävältä taholta saattoi tapahtua sähköpostitse. Tämä osoitti kokeillun lähetekäytännön turhaksi. 3.2 Palaute jakson alkupuolella CABLE-valmennuksen mukainen aloitus vaikutti sopivan hyvin tämän tyyppisen ryhmätoiminnan käynnistämisvaiheeseen. Roottorihankkeen Seija Heiskanen ja Matilda Karlsson arvioivat ryhmätoimintaa ensimmäisten kertojen jälkeen, jolloin jakso ei vielä sisältänyt varsinaista työtoimintaa. Heidän mukaansa ryhmässä vallitsi rento ilmapiiri ja hyvä, avoin tunnelma niin ohjaajilla kuin tiimiläisillä. Ryhmäytyminen tapahtui nopeasti. Työyhteisövalmennus työvälineenä edesauttoi eri kulttuureista tulevien ihmisten ja suomalaisten kohtaamista ja loi puitteet erilaisuuden ymmärtämiselle. Hyvää on myös se, että tämänlaatuinen valmennus antaa todella aikaa miettiä onko minusta lähimmäisten auttamistyöhön tai vapaaehtoistoimintaan.

15 14(29) Roottorin työntekijöiden arvion mukaan avustajaryhmän valmennuksen ainoa isompi ongelma oli tilanpuute. Ryhmätöihin olisi hyvä olla enemmän avaruutta ja rauhallisia paikkoja. Kehittämistarvetta he näkivät elämäntarinapajan auttamiskokemusten käsittelyssä. Käsittelyä olisi kenties edesauttanut valmistautuminen aiheeseen, esimerkiksi tuomalla joitakin omia kuvia siitä, miten on auttanut toista tai ollut autettuna. Lisäksi ohjaajat kokivat, että auttamisen pohdiskelu jäi hieman pinnalliseksi. Ensimmäinen asiakaspalaute kerättiin pajatyöskentelyssä , jolloin oli jo kenttätyöstä kokemuksia. Asiakaspalautteen mukaan toiminnan hyvänä puolena koettiin avustamiseen liittyvät konkreettiset työtehtävät. Rikkautena nähtiin se, että jakson aikana oppi tuntemaan ihmisiä eri kulttuureista. Ryhmän yhteishenki koettiin hyväksi, ja jokainen sai tilaa. Tiimiläiset kertoivat, että ovat saaneet rohkeutta lähteä uusiin tilanteisiin, ja samalla on koettu ja nähty jotain aivan uutta. Tiedonkulku työtoimintapaikoille koettiin puutteelliseksi. Kohteessa ei välttämättä ollut käsitystä siitä, mitä avustaja voi tehdä. Foiben kohdalla työtehtävät vaihtelivat osastoittain. Alussa tiedotus avustajaryhmän toiminnasta ei saavuttanut kaikkia työntekijöitä ja tarjottavat työtehtävät olivat vielä jäsentymättömiä. Tiimiläiset toivoivat selkeitä työlistoja työtoimintapäivälle. Tämän nähtiin edesauttavan toimeen tarttumista ja työtehtävien tasaista jakautumista työpäivälle. Kotihoidon tiimeille jäi käytännössä hyvin lyhyt aika työkohteiden selvittämiseen ja lupien pyytämiseen. Työtoimintakohteet löydettiin aikataulusta huolimatta ja työtehtävät sopivat hyvin avustajaryhmän tiimiläisille. Koivukylän kotihoidon palautteessa tuli toisaalta ilmi, että kaikki tiimit eivät ehtineet esittämään omia kohteitaan. Kolme kohdetta jouduttiin kokeilun aikana vaihtamaan. Syinä muutoksiin olivat aikatauluongelmat ja kotihoidon asiakkaan tarve ammattiavulle. Avustajaryhmän tiimiläisten antamassa palautteessa todettiin, että avustamisessa käytettäviin apuvälineisiin olisi ollut hyvä saada koulutusta ennen kenttätyötä. Poikkeustilanteissa toimiminen myös mietitytti ja olisi toivottu tarkempaa toimintaohjetta. Apuvälinekoulutuksen toteuttaminen ensimmäisten ryhmäpäivien aikana tuleekin huomioida tulevien ryhmien suunnittelussa. Ensimmäiseksi kerättyyn asiakaspalautteeseen tartuttiin heti, ja sen myötä tehtiin kotihoidon asiakkaille ja Foiben osastoille toimitettavat kirjalliset esitteet tukemaan tiedotusta (liitteet 3, 4 ja 5). Esitteissä mainittiin, että kyse on avustavista työtehtävistä, ja että toiminta on maksutonta. Lisäksi tiimiläisten kanssa kerrattiin toimintaohjeet poikkeustilanteiden varalta.

16 15(29) 3.3. Loppupalaute Ryhmätoiminnan kokonaisuus arvioitiin keräämällä viimeisellä ryhmäkerralla asiakaspalaute kuntouttavan työtoiminnan jaksosta. Lisäksi Vantaan kaupungin Koivukylän kotihoidolta ja Diakoniasäätiö Foiben hoiva-asumisen palveluilta pyydettiin kirjallinen palaute kokemuksista jakson aikana. Koivukylän avustajaryhmän tiimiläiset kokivat ryhmätoimintajakson onnistuneena. Jakson aikana oli opittu paljon hoiva-alasta ja avustamisesta, erilaisista kulttuureista ja kielistä sekä suomalaisesta työelämästä. Ryhmän yhteishenki ja vertaistuki koettiin tärkeänä. Tärkeänä koettiin myös mahdollisuus vaikuttaa toiminnan sisältöön. Ryhmän ohjaajat kokivat ryhmäytymisen onnistuneena. Ryhmästä huokui keskinäinen kunnioitus, toimintaan sitoutuminen ja yhteinen kiinnostus hoiva-alaan. Ryhmätoiminnan aikana myös ohjaajat oppivat erilaisista kulttuureista ja toimintatavoista. Hoiva-asumisen käynneillä tiimiläiset toivoivat lisää ohjausta ja monipuolisempia työtehtäviä. Toisaalta tehty avustava työ koettiin merkityksellisenä asukkaille. Palautteissa näkyivät osastokohtaiset erot: joku koki jääneensä vaille neuvontaa, toinen taas mainitsi ystävällisestä ja huomioivasta henkilökunnasta. Erilaiset kokemukset näkyivät myös hoivaosastoilta kerätyssä palautteessa. Foiben palautteessa muun muassa mainittiin, että toiset tiimiläisistä olivat toisia uskaliaampia, aktiivisempia ja heidän näkemyksensä mukaan soveltuvampia hoiva-asumisen työhön. Foiben henkilökunnan antamassa palautteessa toivottiin, että etukäteen saataisiin enemmän taustatietoja tiimiläisistä. Esimerkiksi kaivattiin tietoa siitä onko tiimiläisellä työkokemusta alalta. Tietoa olisi voitu hyödyntää työtehtäviä suunniteltaessa. Tehtävänkuvien miettimistä etukäteen valmiiksi pidettiin kokeilemisen arvoisina. Toisaalta yhdessä Foiben henkilökunnan antamassa palautteessa todettiin, että asukkaiden tarpeet vaihtelivat päivittäin, eikä työtehtäviä voinut näin ollen suunnitella etukäteen. Palautteessa pohdittiin, että tutustumiskäynnin järjestäminen olisi ollut aiheellista. Tällainen oli kyllä suunnitteilla, mutta Foiben tutustumiskäynti peruuntui henkilökunnan kokouksen siirtymisen johdosta. Kotihoidossa esittäytymässä kävivät vain avustajaryhmän ohjaajat. Foibessa koettiin, että avustajaryhmän tiimiläinen vapautti hoitajien käsiä muuhun tärkeään työhön ja työtehtäviin. Lisäapua saatiin mukavasti viriketoimintaan sekä ulkoilutukseen, ja toiminnalle toivottiin jatkoa. Toisaalta todettiin, että aikaa meni opastamisessa, ja toivottiin jakson olevan pidempi, jotta toiminta ja asukkaat tulisivat tutuiksi. Toiminnan kannalta koettiin tärkeänä tiimiläisen riittävä kielitaito ja halu oppia. Tiimiläisten palautteissa mainittiin esimerkiksi, että parasta oli hoivaosaston toimintaan tutustuminen, porukkaan hyväksyminen ja se, ettei kohdannut rasismia.

17 16(29) 3.4 Tiimiläisten jatkopolut Koivukylän tiimiläisten jatkopolkuja suunniteltiin tiiviisti heti jakson käynnistyttyä. Kiinnostusta herättivät erilaiset koulutusvaihtoehdot, työllistymispolut ja kuntouttavan työtoiminnan mahdollisuudet. Tavoitteena oli tarjota kaikille konkreettinen ja realistinen jatkopaikka, joka vie kohti työelämää. Osa avustajaryhmän tiimiläisistä ei halunnut jatkaa hoiva-alalla. Tämäkin on hyvä tulos. Tiivis tutustuminen alaan auttoi pohtimaan omia tavoitteita ja suuntasi jatkopolkujen rakentumista. Kuva 7. Koivukylän avustajaryhmän asiakasprosessi Jokaiselle tiimiläiselle suunniteltiin jakson aikana yksilöllinen jatkopolku. Suunnitteluvaiheessa sosiaaliohjaaja kävi joidenkin asiakkaiden kanssa tutustumiskäynneillä eri työpaikoilla tai esimerkiksi talous- ja velkaneuvonnassa selvittämässä velkatilannetta. Sovitut jatkopolut vaihtelivat hoivaosastotyöskentelystä keittiötyöhön. Muutamilla oli jo ryhmätoiminnan loppupuolella järjestettyyn aktivointisuunnitelmaan mentäessä valmiina allekirjoitettu sopimuslomake, joka aktivointisuunnitelmassa vahvistettiin. Lopulta kuntouttavassa työtoiminnassa jatkoi kuusi asiakasta ja työhönvalmennuksessa kaksi asiakasta. Maaliskuussa 2014 yksi asiakas pääsi hakemaansa TE-toimen järjestämään hoiva-avustajan koulutukseen ja yksi asiakas työllistyi palkkatuella vahtimestariksi.

18 17(29) 4. Lopuksi Hankkeen aluksi tavoitteeksi asetettiin yksinäisyyden lieventyminen, kielitaidon kehittyminen, työelämäosallisuus, ammatillisten valmiuksien kehittyminen ja verkostoyhteistyö. Yhteenvetona voidaan todeta, että kentältä saadun ja asiakkailta kerätyn palautteen mukaan hanke saavutti tavoitteet erinomaisesti. Pilotti osoitti, että kuntouttavan työtoiminnan asiakkaat hyötyivät teemallisesta toimintajaksosta, joka sisälsi aiheeseen liittyvää koulutusta, mielekkäitä ja riittävän vaativia työtehtäviä. Yhteisövalmennus sopi erinomaisesti hoiva-alalle suuntaavan toiminnan rungoksi. Toimintamallin avulla nostettiin esiin auttamisen näkökulmia ja jaettiin siihen liittyviä kokemuksia. Jakso toimi hyvänä väylänä hoiva-alaan tai avustamiseen liittyvään jatkopolkuun. Toisaalta jakso myös osoitti alan sopivuuden, ja suuntasi siten jatkosuunnitelmia. Ryhmän tuki ja yhdessä tekeminen näyttäytyi merkittävänä kokemuksena. Lisäksi ryhmätoiminnan aikana tiimiläiset oppivat tuntemaan erilaisia kulttuureita ja osallistujien käytännön kielitaito vahvistui. Työtoimintapaikkojen näkökulmasta lyhytkestoinen käynti kentällä oli työläs järjestää. Osa käyntikohteista hyötyi ylimääräisestä avusta, mutta toisaalta perehdytykseen ja mielekkään toiminnan suunnitteluun meni aikaa. Tiimiläisten osaamisen ja mielenkiinnon kohteiden hyödyntäminen jäi ainakin alussa ohueksi. Lisäksi poissaolojen aikainen sijaistusjärjestely vaati suunnittelua ja joustavuutta. Tämä tulee huomioida jatkossa, kun suunnitellaan hoiva-alaan liittyvää ryhmämuotoista toimintaa. Toteutuksen kannalta merkittävää oli, että verkostoyhteistyö sujui hienosti. Toimijatahoilla oli selkeä tahtotila uuden toiminnan kokeiluun ja kaikkien toimijoiden johtotaso sitoutui vahvasti toiminnan kehittämiseen. Toiminnan aikana ylitettiin rohkeasti toimialarajat, ja ilman vahvaa verkostotyötä toiminnan sisältö olisi jäänyt suppeaksi. Pilotin tuloksena voidaan todeta, että toimintamalli tai sen osat ovat helposti sovellettavissa ja täten hyödynnettävissä kuntouttavassa työtoiminnassa. Kaiken kaikkiaan tämän tyyppinen ryhmämuotoinen toiminta tukee hyvin yksilöllisten ja realististen jatkopolkujen suunnittelussa ja täten kuntouttavan työtoiminnan tarkoitusta. Jatkossa olisi hyvä kokeilla oppilaitosyhteistyötä ja kytkeä jaksoon mukaan vahvemmin hoiva-alaan liittyviä koulutusosioita. Koulutusjaksoaloitus valmentaa toimimaan hoiva-alan tehtävissä ennen varsinaiseen työtoimintaan siirtymistä. Koulutusosion jälkeen voi aloittaa moninaisissa hoiva-alan kuntouttavan työtoiminnan tehtävissä omien kiinnostuksen kohteiden ja suunnitelmien mukaisesti. Koulutusjakson aikana on myös mahdollisuus arvioida omia opiskeluvalmiuksia ja saada tietoa ammatillisen opetuksen sisällöistä.

19 Liite 1 CABLE-koulutuksen loppuseminaarin esitys Power Point 1(3)

20 Liite 1 CABLE-koulutuksen loppuseminaarin esitys Power Point 1(3)

21 Liite 1 CABLE-koulutuksen loppuseminaarin esitys Power Point 1(3)

22 LIITE 2. Asiakasesite VANTAAN KAUPUNKI Asiakasesite Työllisyyspalvelut KUNTOUTTAVAN TYÖTOIMINNAN AVUSTAJARYHMÄ Avustajaryhmässä toimiminen tarjoaa Sinulle mahdollisuuden tutustua hoiva-alaan ja avustajatyöhön miettiä tulevaisuutta kouluttautumisen ja työelämän kannalta saada uutta tietoa ja tukea jatkosuunnitelmien tekemiseen saada tukea omaan hyvinvointiin Ryhmän tukikohtana on Koivukylän Kafnetti os. Rautkallionkatu 3, VANTAA JAKSON AIKANA Toimintaa on ajalla Ryhmä kokoontuu 2-3 kertaa viikossa (pääsääntöisesti maantaisin ja keskiviikkoisin sekä toisinaan myös torstaisin), 4 tuntia päivässä (klo 9-13). Saat kulukorvausta 9 toimintapäiviltä jälkikäteen. Matkakorvaus maksetaan etukäteen tilille 30 päivän lipun hinnan mukaisesti. Poissaoloista on velvollisuus ilmoittaa sekä ryhmän ohjaajalle että TE-toimistoon. Yksilötapaamisilla laaditaan jatkosuunnitelma yhdessä sosiaaliohjaajan kanssa. TOIMINNAN SISÄLTÖÄ OVAT avustajan työtehtävät voivat olla muun muassa kotona asuvien ikäihmisten pihatöissä ja muissa arjen askareissa avustamista tai avustaminen asumispalveluissa esim. ruokailussa, saattoapuna, seurustelussa tms. tehtävissä, joka ei vaadi ammattipätevyyttä ryhmätoiminta, jolloin käsitellään erilaisia teemoja, kuten työttömyys ja työelämä hoiva-alan ammatti ja koulutukset oma elämänhallinta, esim. talousasiat, ravitsemus, liikunta, jaksaminen yksilöllinen sosiaaliohjaus/keskustelut JATKOSUUNNITELMAT Jakson loppupuolella päivitetään aktivointisuunnitelma, jossa sovitaan jatkopolusta. Suunnitelma voi johtaa työllistymiseen koulutukseen työkokeiluun kuntouttavaan työtoimintaan tarvittaviin sosiaali- ja terveyspalveluihin YHTEYSTIEDOT Koivukylän avustajaryhmän sosiaaliohjaaja Ira Mattila

23 LIITE 2. Asiakasesite VANTAAN KAUPUNKI Asiakasesite Työllisyyspalvelut Kerrat pvm Tervetuloa Koivukylän avustajaryhmään! Kafnetti Lähtö Kafnetista. Tasa-arvo työelämässä Elina Havu klo Vernissakatu6, 6.krs, VANTAA Kafnetti Kafnetti 26.9 Lähtö Kafnetista. 6 Henkilökohtainen avustajajärjestelmä, Eija Oikarainen klo 9.30 Koivukylän vanhustenkeskus Lähtö Kafnetista. FOIBE Lähtö Kafnetista KOTIHOITO Henkilökohtainen avustajajärjestelmä, Eija Oikarainen klo Koivukylän vanhustenkeskus FOIBE KOTIHOITO Palaute ja avustajateeman käsittely, Vernissakatu 6. 6 kerros FOIBE KOTIHOITO Henkilökohtainen avustajajärjestelmä, Eija Oikarainen klo 9.30 Koivukylän vanhustenkeskus FOIBE KOTIHOITO FOIBE KOTIHOITO Henkilökohtainen avustajajärjestelmä, Eija Oikarainen klo 9.30 Koivukylän vanhustenkeskus FOIBE KOTIHOITO Tutustumiskäynti Vanhusten kotiapusäätiön kotipalveluun klo 10-11, lähtö Kafnetista FOIBE KOTIHOITO Henkilökohtainen avustajajärjestelmä, Eija Oikarainen klo 9.30 Koivukylän vanhustenkeskus FOIBE Typin esittely + KOTIHOITO Omat tavoitteet, tulevaisuus (aarrekartta) Vernissakatu 6. 6, kerros. Tutustuminen VARIAan FOIBE KOTIHOITO Henkilökohtainen avustajajärjestelmä, Eija Oikarainen klo 9.30 Koivukylän vanhustenkeskus. 32 Tutustuminen taloon/soile Laakkonen FOIBE KOTIHOITO Hygieniapassikoulutus Johanna Jutila, Vernissakatu 6, 6. kerros FOIBE KOTIHOITO LOPPURETKI ja PALAUTE

24 LIITE 3. Esite kotihoidon tiimeille VANTAAN KAUPUNKI Esite Työllisyyspalvelut KUNTOUTTAVAN TYÖTOIMINNAN KOIVUKYLÄN AVUSTAJARYHMÄ Avustajaryhmän toiminta on osa Vantaan kaupungin työllisyyspalveluiden kuntouttavaa työtoimintaa. Kyseessä on palvelumallin pilottihanke, jossa etsitään uusia kuntouttavan työtoiminnan toimintamuotoja. Ryhmätoimintaa järjestetään ajalla ja Koivukylän kotipalvelun asiakaskäyntejä keskiviikkoisin klo ajalla Avustajaryhmän käyntien tarkoituksena on auttaa kotona asuvaa ikäihmistä tai avustettavaa esimerkiksi saattamisessa palveluihin tai kauppaan pihatöissä pienissä arjen askareissa Käynnin tarkoituksena voi olla myös seurustelu. Toiminta on maksutonta. Avustajaryhmän tiimiläiset on vakuutettu Vantaan kaupungin toimesta, mutta he eivät ole työsuhteessa. Näin ollen tehtävien tulee olla avustavia tehtäviä, eivätkä ne voi korvata kotipalveluhenkilöstön työpanosta. Palvelutilaus: 1. Lista avustajaryhmän ohjaajalle (tiistaisin) annetaan asiakkaan perustiedot (nimi, osoite, ikä, yleinen kunto, muuta erityistä) ja palvelupyynnön sisältö (huom. ei hoitotyötä!) 2. Avustajaryhmäläisen palvelukäynti (keskiviikko klo 10-12) 3. Käyntikirjaus vihkoon Avustajaryhmän jäseniä sitoo vaitiolovelvollisuus. Avustajien tukikohtana on Koivukylän Kafnetti os. Rautkallionkatu 3, VANTAA. Mikäli teillä on kysyttävää liittyen avustajaryhmän käynteihin voitte olla yhteydessä Koivukylän avustajaryhmän ohjaaja Neleah Kagiriin puh tai sosiaaliohjaaja Ira Mattilaan puh

25 LIITE 4. Esite Foibeen VANTAAN KAUPUNKI Esite Työllisyyspalvelut KUNTOUTTAVAN TYÖTOIMINNAN KOIVUKYLÄN AVUSTAJARYHMÄ Avustajaryhmä on osa Vantaan kaupungin työllisyyspalveluiden kuntouttavaa työtoimintaa. Kyseessä on palvelumallin pilottihanke, jossa etsitään uusia kuntouttavan työtoiminnan toimintamuotoja. Ryhmätoimintaa järjestetään ajalla ja osallistuminen Foiben toimintaan tapahtuu maanantaisin klo ajalla Avustajaryhmän tiimiläiset voivat osallistua toimintaan Foibessa avustaen esimerkiksi ulkoilussa ruokailuissa viriketoiminnassa Käynnin tarkoituksena voi olla myös seurustelu. Toiminta on maksutonta. Avustajaryhmän tiimiläiset on vakuutettu Vantaan kaupungin toimesta, mutta he eivät ole työsuhteessa. Näin ollen tehtävien tulee olla avustavia tehtäviä, eivätkä ne voi korvata ammattihenkilöstön työpanosta. Avustajaryhmän jäseniä sitoo vaitiolovelvollisuus. Avustajien tukikohtana on Koivukylän Kafnetti os. Rautkallionkatu 3, VANTAA. Mikäli teillä on kysyttävää liittyen avustajaryhmän käynteihin voitte olla yhteydessä Koivukylän avustajaryhmän ohjaaja Neleah Kagiriin puh tai sosiaaliohjaaja Ira Mattilaan puh

26 LIITE 5. Uusittu esite kotihoidon asiakkaille VANTAAN KAUPUNKI Esite Työllisyyspalvelut KUNTOUTTAVAN TYÖTOIMINNAN KOIVUKYLÄN AVUSTAJARYHMÄ Avustajaryhmän toiminta on osa Vantaan kaupungin työllisyyspalveluiden kuntouttavaa työtoimintaa. Kyseessä on uudenlaisen palvelumallin pilottihanke. Avustajaryhmän käyntien tarkoituksena on auttaa kotona asuvaa ikäihmistä tai avustettavaa esimerkiksi kaupassa käymisessä pihatöissä pienissä arjen askareissa Käynnin tarkoituksena voi olla myös seurustelu tai saattaminen palveluihin. Avustajaryhmäläisiä sitoo vaitiolovelvollisuus. Käyntejä tehdään ajalla keskiviikkoisin klo Toiminta on maksutonta! Mikäli teillä on kysyttävää liittyen avustajaryhmän käynteihin voitte olla yhteydessä Koivukylän avustajaryhmän ohjaaja Neleah Kagiriin puh tai sosiaaliohjaaja Ira Mattilaan puh

27 LIITE 6. Tuulikontin toimintaa, esite 1 TUULIKONTISSA TAPAHTUU KESKIVIIKKOISIN Beatricen ja Tommin ohjauksessa mm: Sauvakävelyä, ulkopelejä (säävaraus), kaunista käsillä (askartelu), tietopelejä, musiikkimuistoja, Tommin ja kyläläisten eläintarinoita (liskot, linnut, ravut ja muut) Verenpaineenmittausta Tuo lisää ideoita tullessasi, kimpassa on kivaa Sydämellisesti tervetuloa entinen ja uusi kävijä!

28 LIITE 7. Tuulikontin toimintaa, esite 2 Havukosken Nuorisotalon kuntosali varattu Tuulikonttilaisille ke lähtö Tuulikontista noin klo Kuntosaliohjaajina Beatrice ja Tommi TERVETULOA

29 LIITE 8. Tuulikontin toimintaa, esite 3 JOULUKORISTEITA, LISKOJA JA MUITA OTUKSIA KESKIVIIKKOISIN klo TUULIKONTISSA Konttitie 4 C Beatricen ja Tommin ryhmätuokiot jatkuvat saakka, jolloin Tommi kertoo kuvin ja sanoin lemmikkiliskoistaan ja papukaijoistaan.