Tutkimusraportin osat

Transkriptio

1 Tutkimusraportin osat Otsikko. Mahdollinen alaotsikko Tiivistelmä (Abstrakti) Johdanto Teorian ja keskeisten käsitteiden kuvaus Kirjallisuuskatsaus Aineiston sekä sen hankinnassa ja käsittelyssä käytetyn menetelmän kuvaus Tutkimuskysymyksen esittely ja perustelu Tulokset Johtopäätökset ja keskustelu Lähdeluettelo Raportin kieli, tyyli ja Suosi niukkaa, selkeää kieltä. koko Tieteellisen kuuloisia fraaseja ja kliseitä voi hyvin kirjoittaa aluksi (jos on taipumusta sellaiseen) sillä fraaseilla saa hyvin kirjoittamisen käyntiin. Tyhjäkäynti kannattaa editoida tekstistä pois kirjoittamisen myöhemmillä kierroksilla. Raportti voi olla hyvin lyhyt, kunhan kaikki oleellinen ja tarpeellinen tulee mainittua. Oleellisuuden ja tarpeellisuuden ratkaisee lukija: mitä hänen on tiedettävä jotta voi arvioida raportin pätevyyden. Toisaalta, sähkösanomamainen kieli voi kuulostaa pahalta tai ainakin kuivalta tai persoonattomalta. Kielen rytmitys on asia jonka oppii kirjoittamalla ja - ennen kaikkea - lukemalla.

2 Luettavaa Lukulistalle kauno- ja tutkimuskirjallisuutta. Kaunokirjallisuudessa usein kielen elävyys ja rikkaus arvoja sinällään. Hyviä tutkimuskirjoittajia: Esko Valtaoja, Anna Kortelainen Myös huonoista teksteistä oppii jos maltaa analysoida kirjoittamisen virheitä. Otsikko. Mahdollinen alaotsikko Otsikko tiivistää tutkimuksen ytimen ja herättää lukijan kiinnostuksen. Usein on ensin parin sanan mittainen etuotsikko joka on tyyliltään naseva tai jopa ironinen. Sen liitteenä on pidempi selittävä ja asiallisempi otsikko. Näiden yhdistelmän on tarkoitus herättää tutkimuksen kohdeyleisön kiinnostus. Kotona ja kaupungilla. Naisten vaatemuodin piirteitä yksityisessä ja julkisessa tilassa. Tutkimusta kuvaava, asiallinen otsikko voi mainiosti olla yksinäänkin otsikkona.

3 Tiivistelmä (abstrakti) Tiivistelmä on koko tutkimuksen yhteenveto ja kuvaus muutamalla virkkeellä. Tiivistelmän työversio kannattaa kirjoittaa heti alussa (sen kirjoittaminen auttaa jäsentämään kokonaisuutta) ja korjata viimeiseksi vastaamaan tutkimuksen lopullista rakennetta ja löydyksiä. Lähes aina itse kirjoitusprosessi tuottaa uusia tai ainakin tarkentaa havaintoja ja näkökulmia. Naisten vaatemuotia on tutkittu paljon. Tutkimus kuitenkin keskittyy pääasiassa julkisessa tilassa käytettyyn vaatetukseen. Tässä tutkimuksessa tarkastellaan naisten vaatemuotia yksityisessä tilassa. Kodeissa kerätty havaintoaineisto osoittaa vaatemuodin pitkään jatkuneen rentoutumisen näkyvän selvästi myös kotioloissa. Retoriset keinot Kirjallisilla keinoilla (sana- ja lauserakennevalinnoilla) luodaan vaikutelmia. Vaikutelmien luomisen yleisiä keinoja sanotaan retoriikaksi. Lue omaa tekstiäsi lukijan silmin ja mieti millaisen vaikutelman haluat antaa tutkimuksesta (ja itsestäsi). [...] Tässä tutkimuksessa tarkastellaan naisten vaatemuotia yksityisessa tilassa. Kodeissa kerätty havaintoaineisto [...] verrattuna Tässä tutkimuksessa tarkastelen naisten vaatemuotia yksityisessä tilassa. Kodeissa keräämäni havaintoaineisto... ([...] = suorasta lainauksesta lainaamatta jätetyn osuuden merkki)

4 Johdanto Johdannon pituus on yleensä suhteessa koko raportin pituuteen Laajan ja usein monimutkaisen tutkimuksen esittelevässä väitöskirjassa johdanto on pitkä ja selostaa työn lähtökohtia ja taustoja, kertaa työn sisällön ja kommentoi tuloksia. Muutaman sivun raporteissa johdanto on lyhyt. Lyhyen tutkimuksen johdanto voi olla rakenteeltaan samanlainen kuin pitkässäkin mutta yleensä lyhyissä tutkimuksissa johdanto lähinnä taustoittaa ja perustelee tutkimuksen koska lukijalle ei ole kohtuuton vaiva katsoa koko teksti läpi. Tutkimus on tehty Muotoilun tutkimus ja raportointi-kurssilla. Tehtävänä oli... Aiheekseni valitsin naisten vaatemuodin yksityisessä ja julkisessa tilassa koska... Tutkimuksen näkökulma on käyttäjäkeskeinen sillä... Tutkimuksen kontekstointi, näkökulman avaus Kerro millaista tutkimusta teet, esim.: Research for design (esim. analyysit, käyttäjätutkimukset, luotaimet) Research through design (esim. materiaalit, critical design, action research) Research into design (esim. muotoilun historia, teoria, prosessit) Tai vaikkapa Habermasin tiedon intressien pohjalta:

5 Tekninen tiedon intressi. Tutkimuksen tekoon on tekninen peruste, esim. jotta löydettäisiin keinoja hallita luonnon osaa. Hermeneuttinen tiedon intressi. Pyritään ymmärtämään ilman hallinnan (esim. välittömän hyödyn) tavoitetta. Motiivina tiedon ja ymmärryksen lisääminen ja säilyminen (esim. sukupolvelta toiselle). Emansipatorinen tiedon intressi. Kriittisyys lähtökohtana. Purkamaan, näkyväksi tekemään ja vapauttamaan pyrkivää tiedon hankintaa. (Jürgen Habermas: Tiedon intressit) Kirjallisuuskatsaus Kirjallisuuskatsauksen tehtävänä on luoda yleiskatsaus alueeseen ja aiheeseen jota ollaan tutkimassa ja siinä voidaan käsitellä muuta(kin) kuin kirjallisuutta. Katsauksen laajuus riippuu tutkimuksen tyypistä. Kandin opinnäytteen katsaus on suppea, maisterin opinnäytteessä yleensä kattava mutta rajattu kapealle alueelle, tohtorin opinnäytteessä katsaus on käsittelee laajan alueen ja on kattava.

6 Viittaaminen Naisten vaatemuotia on tutkittu varsin paljon (esim. Brannon 2000; Nuutinen 2004) mutta tutkimus käsittelee lähinnä naisten julksiessa tilassa käyttämää vaatetusta. Koska yksityistä tilaa yleensäkin on käsitelty varsin vähän (Miller 1987: 7), ei liene ihme, ettei naisten yksityisissä tiloissa käyttämää muotia ole tutkittu. Lähdeluettelo Brannon, E.L. (2000) Fashion Forecasting. New York: Fairchild publications. Miller, D. (1987) Material Culture and Mass Consumption edition. Oxford: Blackwell. Nuutinen, A. (2004) Edelläkävijät. Hiljainen, Implisiittinen Ja Eksplisiittinen Tieto Muodin Ennustamisessa. Helsinki: University of Art and Design Helsinki. Viittaaminen Nyrkkisääntö tekstissä (ja muussakin tuotannossa): Lukijan/yleisön on voitava erottaa toisistaan: Suorat, sanatarkat lainaukset Epäsuorat lainaukset Tekijän omat tulkinnat ja ajatukset Seuraavassa esimerkissä lainataan haastateltavia. Vastaava muoto pätee myös lainattaessa kirjallisuutta tai muita lähteitä.

7 Aineisto ja menetelmät Aineisto- ja menetelmät-osiossa selostetaan millainen aineisto on kyseessä, miten se on hankittu, mistä tai keistä aineisto koostuu sekä selostetaan miten aineistoa on käsitelty jotta on saatu raportin kuvaamat tulokset. Aineisto koostuu kahdesta havainnointikerrasta. Ensimmäisen keräsin Helsingin keskustassa Stockmannin tavaratalossa aamupäivällä. Toisen havainnointikerran aineiston keräsin kolmen ystäväni kodeissa Molemmissa keskityin naisten vaatetukseen. Dokumentoin aineiston piirtämällä, valokuvin ja kirjoittamalla muistiinpanoja. Kenttätyön jälkeen purin muistiinpanot tekstiksi ja ryhdyin tarkastelemaan aineistoja sekä erillisinä kokonaisuuksina että vertailin niitä toisiinsa. Aineistosta nousi muutama selkeä teema jotka käsitellään tarkemmin seuraavassa luvussa.

8 Tutkimuskysymys Tutkimuskysymystä muokataan tarkemmaksi tutkimuksen edetessä. Aluksi kysymys toimii aineiston keruun ohjaajana, esim. Miten paljon naisten pukeutuminen eroaa kotona vs. kaupungilla? Kun aineistoa kertyy, huomataan esim. että paljon -kysymykseen ei voi vastata aineiston perusteella koska paljoudelle ei ole hyvää mittaria. Tarkennettu kysymys voisi olla esim. onko pukeutuminen erilaista kotona vs. kaupungilla? Usein tutkimuskysymykseen on itsestäänselvä, jo tiedetty vastaus ( kyllä ja ei ) ja tutkimuksen tehtävänä on antaa perusteltu, pohdittu vastaus joka liittää kysymyksen esim. muodista käytyyn keskusteluun ( muodin rentoutumisen trendi ). Tulokset Tulokset (tai löydökset, engl. findings) tarkoittavat aineistosta tehtyjen merkittävien havaintojen ja huomioiden selostamista. Laajassa tutkimuksessa tuloslukuja yleensä useita, pienemmissä vähemmän ja usein vain yksi keskeinen huomio joka käsitellään perusteellisesti. Edellisen esimerkin tulosluvun otsikko voisi olla Muodin olemassaolo ja näkyvyys jossa selostettaisiin esim. että naisten vaatetuksessa on yhdenmukaisuutta toisaalta julkisessa, toisaalta kodeissa mutta samalla tyylit poikkeavat toisistaan, esim. vaaleata kotona, tummaa kaupungilla. Tulosluvussa osoitetaan että jokin ilmiö on (tai ei ole) olemassa sekä kuvataan ilmiötä ottamalla aineistosta kuvaavia esimerkkejä. Koko aineistoa ei yleensä esitellä, edes liitteenä.

9 Johtopäätökset ja keskustelu Johtopäätökset ja keskustelu-osiossa tehdään johtopäätöksiä tuloslukujen perusteella ja vastataan itselle (tai paremminkin aineistolle) asetettuun tutkimuskysymykseen. Keskustelu voi käsitellä johtopäätöksien osuvuutta, yllättävyyttä, sovellusalueita tai esim. ehdotuksia jatkotutkimuksen aiheiksi. Tulosten perusteella näyttäisi siltä että naisten vaatemuoti on varsin rentoa ( casual ) niin yksityisessä kuin julkisessakin tilassa. Tämä viittaa muodin yleiseen rentoutumiseen ja tukee esim. Brannonin väitettä rentoutumisen trendistä länsimaisessa muodissa (Brannon 2000: XX). Keruun ja kirjoittamisen avuksi evernote.com -sivulta voi ladata koneelle, puhelimeen ja ipadiin ilmaisen muistiinpanojen taltioinnin palvelun (valokuva, teksti, ääni, linkit, webisivut) Jos tosissaan aikoo kirjoittajaksi ja tutkijaksi, Scrivener on erinomainen ohjelma materiaalin työstämiseen ja järjestelyyn. Mac app storessa 36e,