ARTS3001.kand ARKKITEHTUURIN HISTORIA Sari Kivimäki, kevät 2017 KANDINTYÖN OHJAAMISESTA JA USEIN KYSYTTYJÄ KYSYMYKSIÄ

Transkriptio

1 ARTS3001.kand ARKKITEHTUURIN HISTORIA Sari Kivimäki, kevät 2017 KANDINTYÖN OHJAAMISESTA JA USEIN KYSYTTYJÄ KYSYMYKSIÄ

2 1. AIKATAULU Yleisaikataulu MyCourses - Kandiseminaarin luennot ja teksti- ja puhepajat - Loppuvaiheen aikataulu - Dead line (myös tulostettujen versioiden palautus) Arkhissan kandiohjauksen aikataulu kevät 2017 Vko 3 TUTKIMUSKYSYMYS ti klo 17 Vko 5 LÄHDEMATERIAALI ma klo 17 Vko 7 KIRJALLISUUKATSAUS JA SIS.LUETTELO ma klo 17 Vko 9 ENSIMMÄISET SIVUT ti klo 17 Tapaamispaikkana jokin kahvila tai kokoushuone Hgin keskustassa. Helsingin kaupunginmuseo, Tuntematon,

3 2. OHJAUS JA TYÖSKENTELYTILA Sari (Santtu) Kivimäki, tuntiopettaja mycourses.aalto.fi KAIKKI palautukset: - Ryhmäohjauksiin sekä yksilöohjauksiin tultaessa tarkasteltavan tekstin palautus edellisenä päivänä - Palautus: aloita keskustelu, tallenna liite - Kirjoitustyövaiheessa tallenna omat osuutesi samaan keskusteluun (työhistoria) - Lopullisen pdf:n palautus (lisäksi pdf-palautus Aallon pääkirjaston tietokantaan, ohjeet MyCoursesissa) Sähköpostitse, tekstarilla, WhatsAppilla VAIN tapaamisiin liittyvä kirjeenvaihto. Helsingin kaupunginmuseo, Andersin Ernst (ESO), 1904

4 3. KANDISUORITUS KOKONAISUUTENA SEMINAARI: - Luennot - Kirjastoharjoitus - Teksti- ja puhetyöpajat - Äidinkielen lehtorit vastaavat KANDINTYÖ 6 op: - Ryhmätapaamiset ja yksilöohjaus - kandintyön tulostus (2 kpl paperiversiota) - Loppuseminaariesitys - Opponointi - Sähköinen tallennus Helsingin kaupunginmuseo, Aarnio Jalmari, 1971

5 4. Kandintyön rakenne Otsikko (...ja kansi) Nimiösivu Tiivistelmä Sisällysluettelo Johdanto Tutkimuskysymyksen esittely ja perustelu Aikaisempi tutkimus Aineiston sekä sen hankinnassa ja käsittelyssä käytetyn menetelmän kuvaus Varsinainen teksti Johtopäätökset ja keskustelu Lähteet (Liitteet) Kandidaatintyo n laajuus 6 op = merkkia (va lilyo nnit mukaan lukien) = liuskaa ilman kuvia (1 liuska =1700 merkkia ). Helsingin kaupunginmuseo, Heinonen Eino,

6 4.1 Otsikko ja mahdollinen alaotsikko Otsikko tiivistää tutkimuksen ytimen ja herättää lukijan kiinnostuksen. Tutkimusta kuvaava, asiallinen Otsikko voi myös koostua parisanaisesta nasevasta etuotsikosta, johon liitetään pidempi, selittävä otsikko. Palvelusta itsepalveluun. Vähittäiskaupan muutosten vaikutus liiketilojen arkkitehtuuriin. Helsingin kaupunginmuse, Jukka Naapuri, 19781

7 4.2 Nimiösivu Opinnäytteen tai tutkimusraportin ensimmäinen oikeanpuoleinen sivu etukannen jälkeen. Sivunumerointi alkaa nimiösivusta, mutta sivunumeroa ei yleensä merkitä näkyviin. Nimiösivu on keskeisin työtä koskevien bibliografisten tietojen lähde. Sen sisältö riippuu työn julkaisijan antamista ohjeista. Kandintyön nimiösivusta on mallit MyCoursesissa.

8 4.3 Tiivistelmäsivu nippelitiedon nappulatrivia - katso MyCoursesista taittomalli Kandidaatintyössä tiivistelmästä tulee käydä seuraavassa järjestyksessä ilmi: 1. Yliopisto 2. Korkeakoulu 3. Tutkinto-ohjelma 4. Sivun otsikko eli Kandidaatintyön tiivistelmä 5. Tekijä 6. Työn nimi 7. Päivämäärä, jolloin työ on jätetty tarkastettavaksi 8. Sivumäärä siten, että vain tekstiosa ja lähdeluettelo ilmoitetaan. Nimiölehteä, tiivistelmää ja sisällysluetteloa ei lasketa mukaan sivumäärään. (Jos työssä on liitteitä, ilmoitetaan näiden yhteenlaskettu sivumäärä tekstiosan ja lähdeluettelon yhteenlasketun sivumäärän lisäksi, esimerkiksi ", missä 10 on tekstiosan ja lähdeluettelon yhteenlaskettu sivumäärä ja 5 on liitteiden yhteenlaskettu sivumäärä.) 9. Kandidaattiseminaarin vastuuopettaja: professori Hannu Huttunen 10. Ohjaajan oppiarvo, työn ohjaaja, (ja ohjaajan työpaikka): arkkitehti Sari Kivimäki, arkkitehtuurin historia 11. Tiivistelmäteksti 12. Avainsanat (avainsanoiksi valitaan muutamia työn keskeistä sisältöä kuvaavia termejä) 13. Työn kieli

9 4.3 Tiivistelmä (abstrakti) Tiivistelmä on koko tutkimuksen yhteenveto ja kuvaus lyhyesti ja ytimekkäästi. Se kuuluu jokaiseen kirjalliseen akateemiseen opinnäytteeseen tai tutkimusraporttiin. Tiivistelmä on itsenäinen teksti. Tiivistelmän työversion voi kirjoittaa heti alussa (sen kirjoittaminen auttaa jäsentämään kokonaisuutta) ja korjata viimeiseksi vastaamaan tutkimuksen lopullista rakennetta ja löydöksiä. Lähes aina itse kirjoitusprosessi tuottaa uusia tai ainakin tarkentaa havaintoja ja näkökulmia. Tiivistelmä ei saa olla yhtä sivua pidempi, tekstimassana tämä tarkoittaa n. 3-5 tekstikappaletta eli sanaa. Tiivistelmäsivu sisältää myös työn bibliografiset tiedot, joiden perusteella kirjastot järjestävät työt omiin tietokantoihinsa.

10 4.4 Sisällysluettelo Luettelossa ilmoitetaan työn eri osien otsikot sivunumeroineen ja kaikki mahdolliset liitteet sivunumeroineen. Sisällysluettelo on paitsi työn runko, myös tärkeä työn tekemisen apuväline. Aloita sen tekemisellä, ja käytä sitä työsi kirjahyllynä, ilmoitustauluna ja työpöytänä.

11 4.5 Johdanto Johdannon tehtävä on herättää lukijan mielenkiinto. Johdannon pituus on yleensä suhteessa koko tutkielman/ raportin pituuteen. Diplomityössä 2-4 sivua on riittävä pituus, kandidaatintyössä lyhyempi riittää. (Laajemman työn ) johdannossa kuvaillaan usein työn sisältöä, tyyliin: Osassa 7 käsitellään. Teorian ja menetelmien kuvauksissa ei mennä yksityiskohtiin, vaan pysytään yleisellä tasolla, samoin tulokset jätetään loppupäätelmiin. Johdanto kertoo samat asiat kuin tiivistelmä, mutta hieman laveammin. Johdanto ei ole itsenäinen teksti (kuten tiivistelmä), vaan nimensä mukaisesti johdattaa lukijan varsinaiseen tekstiin, esittelee kandintyön. Helsingin kaupunginmuseo, E. Friman

12 4.5.1 Tutkimuskysymys Tutkimuskysymystä muokataan tarkemmaksi tutkimuksen edetessä. Aluksi kysymys toimii aineiston keruun ohjaajana. Miksi? Selittävä. Miten? Laveampi, kuvailevampi. Mikä? Kuvaileva, attribuoiva arkhistoriaan liittyvä tutkimuskysymystyyppi. Työn tavoite. Tavoite rakentuu tutkimuskysymyksen asettelusta, työn suorittaminen sinänsä ei ole tavoite. (Kandin)työssä tulee olla vain yksi päätavoite. Työn rajaukset perusteluineen. Rajaaminen säilyttää päätavoitteen kirkkaana eikä työ paisu kohtuuttoman laajaksi. Helsingin kaupunginmuseo, Heinonen Eino,

13 4.5.2 Aikaisempi tutkimus (Tutkimus)työn tausta ja näkökulman avaus. Helsingin kaupunginmuseo, von Bonin, Volker, 1965 Työn merkitys ja suhde aiempaan (tutkimus)työhön, työn viitekehys eli konteksti. Keskeisten käsitteiden (ja teorian) kuvaus (Teoria: Research for architecture (esim. analyysit, käyttäjätutkimukset) Research through architecture (esim. materiaalit, korjaustavat) Research into architecture (esim. arkkitehtuurin historia, teoria, prosessit))

14 4.5.2 Aikaisempi tutkimus Kirjallisuuskatsaus Kirjallisuuskatsaus luo yleiskatsauksen (tutkimus)alueeseen ja aiheeseen. Kirjallisuuskatsaus = teoreettinen viitekehys = teoriatausta = käsitejärjestelmä (kehittämistyö) Katsauksen laajuus riippuu tutkimuksen tyypistä: Kandin opinnäytteen katsaus on suppea. Diplomityössä katsauksen tulisi olla pyrkiä kattavuuteen mutta rajattu kapealle alueelle. Väitöskirjassa katsaus on käsittelee laajan alueen ja on kattava.

15 4.5.3 Aineisto ja menetelmät Työn kysymyksenasettelut ja menetelmät: Mitä ja miten on tutkittu ja miksi? Millainen aineisto on kyseessä, miten se on hankittu, mistä (tai keistä) aineisto koostuu? Miten aineistoa on käsitelty, jotta on saatu työn kuvaamat tulokset? Helsingin kaupunginmuseo, Kanerva, Teuvo, 1954

16 4.6 Se varsinainen teksti (ts. tulokset ) Tuloksilla tarkoitetaan aineistosta tehtyjen (merkittävien) havaintojen ja huomioiden selostamista. Laajassa tutkimuksessa tuloksia voidaan käsitellä useammassa luvussa. Pienemmissä tutkielmissa tuloksia tarkastellaan yleensä vain yhdessä luvussa. Tuloksissa osoitetaan että jokin ilmiö on (tai ei ole) olemassa sekä kuvataan ilmiötä ottamalla aineistosta kuvaavia esimerkkejä. Koko aineistoa ei yleensä esitellä, edes liitteenä. Helsingin kaupunginmuseo, Rácz,1957

17 4.7 Johtopäätökset Johtopäätökset, joihin on tultu tulosten perusteella eli vastataan aineistolle asetettuun tutkimuskysymykseen. Johtopäätöksiin voi sijoittaa dialogia: Keskustelu voi käsitellä johtopäätöksien osuvuutta, yllättävyyttä, sovellusalueita tai esim. ehdotuksia jatkotutkimuksen aiheiksi. Työn anti. Vastasivatko tulokset alussa esitettyihin kysymyksiin, onko niillä yleisempää merkitystä? Miten valitut menetelmät ja rajaukset vaikuttivat tuloksiin ja miten tästä voisi mahdollisesti jatkaa?

18 4.8 Lähdeluettelo Tieteelliseen akateemiseen käytäntöön kuuluu aina lähdekritiikki, ts. tekijän on arvioitava käyttämänsä lähdeaineiston luotettavuutta ja ajanmukaisuutta. Lähteinä tulee aina käyttää alkuperäislähteitä, mikäli mahdollista (keskustele ohjaajasi kanssa). Tällöin vältetään toisen käden lähteissä mahdollisesti olevat tulkinta- ja painovirheet. Yleensä lähteinä on syytä käyttää tunnettuja alan teoksia sekä tieteellisiä (ja arkkitehtuurin sekä maisema-arkkitehtuurin kandidaatintöissä myös taiteellisia ja ammatillisia) kausijulkaisuja. Kattava lähdeaineisto sekä asianmukainen viitejärjestelmän käyttö osoittavat tekijän oppineisuutta ja perehtyneisyyttä aiheeseen. Lähdeluettelo ohjeet (APA) MyCoursesissa! Helsingin kaupunginmuseo, von Bonin, Volter, 1959

19 Viittaaminen (lähteisiin) Lukijan/yleisön on voitava erottaa toisistaan: Suorat, sanatarkat lainaukset Epäsuorat lainaukset Tekijän omat tulkinnat ja ajatukset Tavanomaisiin oppikirjoihin ei yleensä viitata, koska niiden oletetaan olevan yleisesti tunnettua tietoa. Lähdeviittaukset tulee tehdä huolellisesti ja johdonmukaisesti, tieteellisessä kirjoittamisessa käytössä olevien tapojen mukaisesti (APA kts. MyCourses). Lähdeviittausten tarkoituksena on antaa työssä käytetystä lähteestä riittävästi tietoja, jotta lähde voidaan tunnistaa ja tarvittaessa hankkia. Kansan Arkisto, Yrjö Lintunen, 1955

20 Lähteet: Luotonen, Jukka 2009: KANDIDAATTISEMINAARIN OHJE (luonnos). TKK, Insinööritieteiden ja arkkitehtuurin tiedekunta. Arkkitehtuurin tutkinto-ohjelma. Paavilainen, Heidi 2012: Raportointityylit ja argumentaatio. tv0009 Muotoilututkimus ja raportointi kurssin luentokalvot. Aalto-yliopisto, Taiteiden ja suunnittelun korkeakoulu, Muotoilun laitos. Helsingin kaupunginmuseo, Foto Roos.