Sisältö HANKEKOHTAINEN SUUNNITTELUMUIS- TIO HANKEKOHTAINEN RAKENTAMISMUISTIO. Johdanto. Yleissopimus. Sopimusmalli

Transkriptio

1 Yhteinen kunnallistekninen työmaa Tilaajien välinen sopimusmalli Helsinki 2006 ISBN

2

3 Sisältö Johdanto Yleissopimus Sopimusmalli Esimerkit hankekohtaisista asiakirjoista Hankekohtainen suunnittelumuistio (case Aittaranta) Hankekohtainen rakentamismuistio (case Koillispuisto II) LIITE. Yhteenveto vastuista ja velvoitteista YLEISSOPIMUS HANKEKOHTAINEN SUUNNITTELUMUIS- TIO HANKEKOHTAINEN RAKENTAMISMUISTIO

4 Johdanto Yhteisellä rakennustyömaalla tarkoitetaan työpaikkaa, jolla samanaikaisesti tai peräkkäin toimii useampi kuin yksi työnantaja tai korvausta vastaan työskentelevä itsenäinen työnsuorittaja. Kunnallisteknisille hankkeille on tyypillistä, että samassa kohteessa, yhteisellä työmaalla, toteutetaan samanaikaisesti useamman tilaajan töitä. Tilaajana näissä töissä voivat olla kunnan eri yksiköt, kunnan yhtiöt ja yksityiset yritykset ja suorittajina eri urakoitsijat ja tilaajien omajohtoiset työryhmät. Yhteisellä työmaalla on samanaikaisesti tai peräkkäin eri rakennustehtäviä toteuttavien yhteistoiminnassa sovitettava rakennuttamistehtävänsä siten, että työturvallisuusvelvoitteet tulevat toteutetuksi koko rakennustyömaata koskien. Tästä yhteensovittamisesta aiheutuvat toimenpiteet on toteutettava päätoteuttajan toimesta. Jos yhteiselle työmaalle ei ole nimetty päätoteuttajaa, vastaa rakennuttaja myös päätoteuttajalle kuuluvista velvollisuuksista. Hankkeissa, joihin sisältyy useamman tilaajan ja urakoitsijan työsuorituksia tulee eri suorittajien väliset rajaukset hoitaa joko - ajoitettuina suoritusvelvollisuuden rajauksina siten, että yhteistä työmaata ei synny - urakoiden alistamismenettelynä tai - yhteisenä urakkana Tilaajien väliseen sopimiseen on tässä julkaisussa esitetty yleissopimuksen ja tähän liittyvät suunnittelu- ja rakentamismuistion malliasiakirjat. Mallit on tehty Joensuun kaupungin ja paikallisten yhteistyökumppaneiden tarpeisiin ja heidän kanssaan yhteistyössä. Lisäksi aineistoon liittyy kooste vastuista ja velvoitteista. Suomen Kuntaliitto on osallistunut hankkeeseen tavoitteenaan, että laadittua sopimusta voidaan käyttää myös muissa kunnissa. Eri kunnissa paikalliset yksityiskohdat voidaan viedä yleissopimukseen ja/tai suunnittelu- ja rakentamismuistioihin. Sopimusmallien laadintaa on ohjannut työryhmä, jossa puheenjohtajana toimi Jouko Tolvanen Joensuun teknisestä virastosta ja jäseninä Hannu Huhtala Kuntaliitosta, Kaarlo Jokinen Elisa Oyj:stä, Jussi Kauppi Kuntaliitosta, Tero Koskinen Elisa Oyj:stä, Hannu Luukkainen Tikka Communications Oy:stä, Keijo Matilainen E.ON Finland Oyj:stä, Toivo Nokelainen Tikka Communications Oy:stä, Mauri Pietikäinen E.ON Finland Oyj:stä ja Ari Varonen Joensuun teknisestä virastosta. Konsulttina työssä toimi Infratec Oy, jossa työstä vastasi Matti Heino. 2

5 YLEISSOPIMUS SOPIMUSMALLI 1 Määritelmät Yhteinen työmaa Tilaaja Yleissopimus Hankesopimus Yhteisellä työmaalla tarkoitetaan rakennustyömaata, jossa eri tilaajat tai näiden urakoitsijat samanaikaisesti tai peräkkäin työskentelevät kohteessa. Yhteisellä työmaalla tilaajia ovat rakennushankkeeseen ryhtyvät tämän sopimuksen sopijaosapuolet, jotka ovat tilanneet urakkasuorituksia, jotka hankkeittain vaihtelevat. Tilaajana voi olla myös osapuoli, joka rakennushanketta käynnistettäessä on hyväksynyt tämän yleissopimuksen. Yleissopimus on allekirjoittaneiden sopijaosapuolten välinen sopimus, jolla määritellään pelisäännöt yhteiselle toiminnalle. Hankesopimus on yleissopimusta hankekohtaisesti täydentävä asiakirja, jossa määritellään hankekohtaiset yhteisrakennuttamiseen liittyvät asiat. Yhteisen työmaan pääsuunnittelija Yhteisen työmaan pääsuunnittelija on yhteisesti sovittu henkilö, joka huolehtii hankkeen suunnittelun johtamisesta. Yhteisen työmaan rakennuttaja Yhteisen työmaan rakennuttaja on yhteisesti sovittu luonnollinen tai juridinen henkilö. Yhteisen työmaan valvoja Johtoverkkosopimus Sijoitussopimus Suunnitelmatarkastus Yhteisen työmaan valvoja on yhteisesti sovittu henkilö, joka toimii yhteisellä työmaalla päävalvojana ja huolehtii valvontatöiden yhteensovittamisesta. Johtoverkkosopimus on kunnan ja johtoja pitävän laitoksen välinen yleissopimus, johon johtojen, kaapeleiden ja rakenteiden sijoittaminen ja ylläpito katu- ja muilla yleisillä alueilla perustuu. Sijoitussopimus on hankekohtainen yksityiskohtaiseen suunnitelmaan perustuva kunnan ja laitoksen välinen sopimus johdon, kaapelin tai rakenteen sijoittamisesta. Suunnitelmatarkastuksessa tarkastetaan tilaajien toimesta, että suunnitelmat on laadittu sovitun mukaisesti ja ovat keskenään yhteensopivat ja ristiriidattomat. 3

6 Suunnitelmakatselmus (YSE 64 :n mukainen) Urakoiden alistaminen Kun jompikumpi urakan sopijaosapuolista haluaa saada jonkin suunnitelmien sisältöön tai toimittamiseen liittyvän seikan pätevästi todetuksi pidetään suunnitelmakatselmus ennen töiden aloittamista. Tilaajien sopimat sivu-urakat voidaan alistamissopimuksella alistaa pääurakoitsijalle. Alistamissopimuksella osapuolet sitoutuvat alistamissopimuksen (RT 80271) velvoitteisiin. Tilaajilta siirtyy pääurakoitsijalle mm. urakoitsijoiden välinen töiden yhteensovittamisvelvoite. 2 Sopimuksen tarkoitus Tämän sopimuksen tarkoituksena on määritellä sopijaosapuolten yhteiset periaatteet hankkeiden rakennuttamisyhteistyölle. Rakennuttamisella tarkoitetaan tässä sopimuksessa hankkeiden suunnittelu- ja rakentamisvaiheen johtamista ja ohjaamista sekä toteuttamista ja takuuajan toimenpiteitä. 3 Sopijaosapuolet Sopijaosapuolet ovat: 1. Kaupunki 2. Energiayhtiö A 3. Teleyhtiö B 4. Teleyhtiö C 5. Energiayhtiö D 6. 4 Hankkeiden ohjelmointi ja hankesuunnittelu Hankesuunnittelun ja hankkeiden ohjelmoinnin tavoitteena on johtaa kokonaistaloudelliseen ja tarkoituksenmukaiseen pitkäjänteiseen budjetointiin ja rakennuttamiseen. Kaikkiin tämän sopimuksen piiriin kuuluviin hankkeisiin laaditaan yhteistyössä realistinen, riittävän yksityiskohtainen sekä suunnittelu- että rakentamisvaiheen käsittävä aikataulu. Aikataulun tarkistukset ja muutokset tehdään yhteisesti sopien. 5 Suunnittelu Sopimuksen piiriin kuuluvan suunnittelun yleisperiaatteena on samanaikaissuunnittelu kulloisenkin hankkeen kaikkien tilaajien kanssa. Suunnittelussa kiinnitetään erityisesti huomiota suunnittelun koordinointiin, suunnitelmien yhteensopivuuteen ja samanaikaisen toteutuksen vaatimuksiin. Suunnittelussa selvitetään ja ratkaistaan myös olemassa olevien johtojen, laitteiden ja rakenteiden sijainti, kunnostus- ja siirtotarpeet, uusiminen sekä vaikutukset muihin suunnitelmiin. Tämä sopimus ei muuta johtoverkkosopimuksista ja sijoitussopimuksista laadittuja menettelytapoja. Nämä kuuluvat normaaliin suunnitteluprosessiin. Suunnitteluratkaisujen tulee olla sellaisia, että esteitä sijoitussopimuksen tekemiseen ei synny. Suunnittelun tavoitteena on hankkeen yhteiset ristiriidattomat suunnitelma-asiakirjat ja selostukset. 4

7 Suunnittelun käynnistyessä pidetään aloituskokous, josta laaditaan hankekohtainen suunnittelun aloituskokousmuistio. 5.1 Oma suunnittelu ja suunnitteluttaminen 5.2 Pääsuunnittelija Sopijaosapuolet huolehtivat siitä, että suunnittelu- ja tietojärjestelmät ovat yhteensopivat ja, että kukin sopijaosapuoli pystyy ottamaan vastaan (lukemaan) muiden sopijaosapuolten tuottamaa aineistoa (digitaalista). Kukin tilaaja voi hoitaa suunnittelutehtävän omajohtoisena työnä tai teettää työn ostopalveluna. Yhteisessä suunnittelussa suunnittelijan valinnasta sovitaan yhdessä. Suunnittelijan velvollisuutena on osallistua sopimuksen piiriin kuuluvissa rakennushankkeissa suunnitteluyhteistyöhön ja yhteisiin suunnittelukokouksiin. Suunnittelun tulee noudattaa kunkin eri verkoston, laitteen ja rakenteen tavanomaisia hyviä suunnitteluperiaatteita. Turvallisuusasiakirjaa varten eri suunnittelijat laativat omalta osaltaan riskiarvion. Tilaajien tulee järjestää suunnittelu niin, että suunnitteluaikataulu ja muut suunnitteluun liittyvät vaatimukset toteutuvat sovitulla tavalla. Suunnitteluvaihe päättyy yhteiseen suunnitelmatarkastukseen (ei YSEn 64 :n mukainen katselmus) tilaajien kesken. Pääsuunnittelijana toimii, ellei toisin sovita, kaupungin teknisen viraston nimeämä henkilö. Pääsuunnittelija huolehtii hankkeen suunnittelun koordinoinnista ja ajoittamisesta yhteisesti sovitun aikataulun mukaisesti. Pääsuunnittelijana voi toimia yhteisesti sopien myös suunnittelukonsultti. Kukin tilaaja huolehtii omien suunnitelmiensa tarkastuksesta ja oikeellisuudesta. 6 Rakentamisen valmistelu Rakentamisen valmistelu tähtää asiantuntevasti laadittuihin yhteen sovitettuihin toteutusasiakirjoihin (yhteinen urakkaohjelma ja turvallisuusasiakirja), joiden avulla hanke pystytään rakentamaan tilaajien laatu- ja taloudellisuusvaatimukset saavuttaen. Rakentamisen valmistelun käynnistyessä pidetään aloituskokous, jossa hanke sovitaan ja kuvataan sekä laaditaan hankekohtainen rakentamismuistio. 6.1 Tarjouspyyntöasiakirjat Urakkajako ja urakoiden rajausperiaatteet sovitaan yhteisesti. vaihtoehto 1 Tilaajat laativat yhteistoimin yhteiset tarjouspyyntöasiakirjat. Urakkaohjelma laaditaan siten, että se sisältää kaikkien tilaajien työt. Suoritusvelvollisuudet erotellaan omina urakkakokonaisuuksinaan ja muodostavat samalla urakoiden rajauksen. Yhteisen työmaan rakennuttaja vastaa tarjouspyyntöasiakirjojen kokoamisesta yhteistoimin muiden hankkeen tilaajien kanssa. vaihtoehto 2 Kukin tilaaja kokoaa omat tarjouspyyntöasiakirjansa ja pyytää tarjoukset sovitun aikataulun mukaan. Asiakirjat sisältävät menettelyn sivu-urakan alistamissopimuksen tekoon (RT ). 5

8 6.2 Urakkarajaliite ja alistettujen töiden rajaukset Yhteisen työmaan rakennuttaja huolehtii yhteistyössä tilaajien kanssa pääurakkaan kuuluvien, alistettujen työsuoritusten ja muiden työsuoritusten ja hankintojen rajausten määrittelystä urakkaohjelmaan tai erilliseen urakkarajaliitteeseen. 6.3 Urakka-aika, välitavoitteet ja myöhästyminen Mahdolliset urakoitsijoiden välitavoitteiden ja urakka-ajan toteutumiset ja mahdolliset myöhästymiset tai etuajassa valmistumiset käsitellään yhteisissä työmaakokouksissa. Myöhästymisen tai liian aikaisen valmistumisen vaikutukset pyritään YSEn periaatteiden mukaan minimoimaan. Tästä mahdollisesti aiheutuvat lisäkustannukset ovat pääsääntöisesti kunkin sopijaosapuolen kustannuksia. 6.4 Tarjousten käsittely 6.5 Urakkaneuvottelu Tilaajat sitoutuvat käsittelemään tarjoukset sovitussa aikataulussa. Tarjousten käsittely tehdään tarvittaessa (esim. poikkeavia ehtoja, hintoja) yhteistyössä tilaajien kanssa. Tilaajat pitävät valittujen urakoitsijaehdokkaiden kanssa urakkaneuvottelun. Neuvottelun tavoitteena on todeta, että tarjouspyyntöasiakirjoista ja tarjouksesta vallitsee sellainen yhteisymmärrys, että urakkasopimus voidaan tehdä. 6.6 Urakka- ja alistamissopimukset Urakkasopimukset ja alistamissopimukset pyritään tekemään samanaikaisesti. Alistamisessa käytetään tavanomaista alistamissopimusta. Urakkasopimukset tehdään vasta sen jälkeen kun kaikilla tilaajilla on mahdollisuudet (esim. valituksen aiheuttama viivästys) sopimusten tekoon ellei muuta sovita. 7 Rakentaminen Rakentamisessa noudatetaan Rakennusurakan yleisiä sopimusehtoja YSE 1998 ja yhteisesti sovittuja yleisesti käytössä olevia yleisiä työselostuksia. 7.1 Toteutustavan valinta ja sopiminen Tilaajat voivat toteuttaa hankkeen omajohtoisena työnä, urakoiden alistamismenettelyä käyttäen tai yhteisenä urakkana. 7.2 Omajohtoinen työ ja urakointi Rakentaminen tapahtuu yhteisesti hyväksyttyjen yhteen sovitettujen rakentamisasiakirjojen mukaan. Kukin tilaaja voi halutessaan hoitaa rakentamisen omajohtoisena työnä tai teettää työn urakalla. Omajohtoisessa työssä noudatetaan soveltuvin osin alistamissopimuksen periaatteita. Rakentamisessa noudatetaan normaalia hyvää rakentamis- ja sopimuskäytäntöä. Tilaajien velvollisuutena on osallistua sopimuksen piiriin kuuluvissa rakennushankkeissa yhteisiin työmaakokouksiin. Sopijaosapuolten tulee järjestää rakentaminen niin, että toteutusaikataulu, työmaan yhteistyö ja kokonaislaatu toteutuvat sovitulla tavalla. 6

9 7.3 Rakennuttaja ja tilaaja 7.4 Valvonta Yhteisellä työmaalla on yhteisesti sovittu yhteinen rakennuttaja. Kullakin erillisellä urakalla on tilaaja, joka vastaa urakan sopimusvelvoitteiden toteutumisesta. Rakennuttajalla voi olla omassa palveluksessaan henkilö tai hanketta varten palkattuna ulkopuolinen rakennuttajakonsultti, joka ammattitaitoisesti johtaa hanketta. Rakennuttajakonsultin mahdollinen käyttö sovitaan hankkeittain. Toteutusorganisaatio ja päätoteuttaja sovitaan hankekohtaisesti. Yhteisen työmaan rakennuttajan nimeämä valvoja toimii yhteisen työmaan päävalvojana. Kukin tilaaja asettaa omaa työtään varten teknisen valvojan. Päävalvoja huolehtii ensisijaisesti valvonnan yhteensovittamisesta sekä yhteistyöstä muihin tilaajiin. 7.5 Lisä- ja muutostyöt Lisä- ja muutostöistä sovitaan kirjallisesti. Lisä- ja muutostyöt käsittelee ja hyväksyy kunkin urakan osalta tilaaja. Ennen hyväksymistä lisä- ja muutostyöt käydään tilaajien kanssa läpi yhteensopivuuden, suoritusvelvollisuuksien sekä hinnoittelun tarkistamiseksi. 7.6 Tilaajan maksusuoritukset ja urakoitsijan laskujen hyväksyminen 7.7 Viivästyminen Urakoiden maksusuoritukset perustuvat urakkasopimusten maksuperusteisiin. Alistettujen sivu-urakoitsijoiden laskut esitetään pääurakoitsijan tarkastettavaksi ennen maksatusta. Käytännön menettelytapa sovitaan hankkeittain. Viivästyminen ja sen syyt kirjataan työmaakokouspöytäkirjaan. Urakan viivästyessä välitavoitteista tai valmistumisesta urakoitsijan viivästyssakot käsitellään urakan vastaanottotarkastuksessa ja tilaajien taloudellisessa loppuselvityksessä. Alistetuissa urakoissa viivästyminen käsitellään sivu-urakan alistamissopimuksen kohdan 8 mukaan. 8 Vakuudet Tämän sopimuksen piiriin kuuluvissa hankkeissa urakoitsijat antavat YSEn 36 :n mukaiset rakennus- ja takuuajan vakuudet (ellei muuta sovita) kun hanke toteutetaan urakalla. Tilaajat huolehtivat, että vakuudet ovat voimassa alistamisehtojen mukaisesti (sivu-urakan alistamissopimus, kohta 10 Vakuudet). Sopijaosapuolet huolehtivat, että em. vakuudet ovat voimassa myös vuosiurakoissa. Kun päätoteuttajana on julkishallinnon omajohtoinen yksikkö siltä ei vaadita vakuuksia. 9 Vakuutukset Lähtökohtana on, että hankekohtaisesti otetaan YSE 38 :n mukaiset vakuutukset. Työmaan johtovelvollisuuksista vastaavan urakoitsijan tulee ottaa kustannuksellaan koko hankkeen rakennustyövakuutus tai muu vahinkovakuutus. Työmaalla toimivilla urakoitsijoilla tulee olla voimassa oleva toiminnan vastuuvakuutus. Erillisistä vastuuvakuutuksista sovitaan riskikartoitukseen perustuen erikseen Sopijaosapuolet huolehtivat, että em. vakuutukset tulevat voimaan myös vuosiurakoissa. 7

10 10 Laadun toteaminen 10.1 Yleistä Urakoinnissa pyritään laatupainotteiseen teettämismalliin (esim. laatuvastuu-urakointi), jossa tavoitteena on sopijakohtainen tai hankekohtainen laatusuunnitelma. Laatusuunnitelmat toimitetaan tiedoksi muille hankkeen sopijaosapuolille. Toteutuksen aikaiset poikkeamaraportit toimitetaan hankkeen sopijaosapuolille. Työhön liittyvä laadunarviointi ja sen riittävä dokumentointi varmistetaan työn aikana ja yhteisessä vastaanottotarkastuksessa Sopijakohtainen laadun arvostelu Kukin tilaaja hoitaa omaan rakentamisosuuteensa kuuluvan laadun arvostelun. Kukin tilaaja kokoaa oman urakkansa laatudokumentit. Rakennuttaja ensisijaisesti vastaa, että kukin tilaaja huolehtii laadun varmistamisesta Sopijaosapuoliin vaikuttavat laatuvaatimukset Kun laatuvaatimus vaikuttaa toiseen tilaajaan tehdään laadun arvostelu ja toimenpidepäätökset yhdessä Laatuvaatimusten alittuminen Laatuvaatimusten alittuessa tai poikkeaman ollessa merkittävä toimenpiteistä päätetään yhdessä niiden hankkeeseen osallistuvien kanssa, joita laatuvaatimusten alittuminen tai poikkeama koskee. Arvonvähennyksestä ja arvonvähennyksen perijästä päätetään yhteisesti tilaajien kesken. 11 Vastaanotto Vastaanoton lähtökohtana on virheetön työ. Hankkeen vastaanottotarkastus tehdään mukana olleiden tilaajien kanssa yhteistoimin. Rakennuttaja vastaa vastaanottotarkastuksen järjestämisestä ja kokousjärjestelyistä. Vastaanotto tehdään kaikkien urakoiden, pääurakka ja alistetut sivu-urakat, osalta samanaikaisesti jos se on tarkoituksenmukaista. Yhteisrakentamishankkeiden urakoissa (myös omajohtoinen työ) puheoikeus on kaikilla hankkeen sopijaosapuolilla. Jos jonkun osapuolen suoritus tai sen osa on valmistunut ennen urakan vastaanottoa, pidetään urakkasuorituksen tarkastus (YSE 70 ). Piiloon jäävien rakenteiden tarkastuksessa noudatetaan soveltuvin osin samaa menettelyä kuin vastaanottotarkastuksessa. Taloudellinen loppuselvitys tehdään urakoitsijoiden ja tilaajien kesken urakoittain. 12 Takuuaika Tämän sopimuksen piiriin kuuluvissa urakoissa vaaditaan kahden vuoden takuuaika, ellei muuta ole sovittu. 8

11 13 Kustannusperiaatteet 13.1 Kustannusvastaavuus Kukin tilaaja suunnittelee ja toteuttaa omat johtonsa, laitteensa ja rakenteensa kustannuksellaan. Kustannuksiin sisältyy kaikki suunnittelusta, sijoittamisesta, rakentamisesta, vahingoista ja haitoista, korvauksista yms. aiheutuvat kustannukset. Kukin tilaaja vastaa yhteisellä työmaalla (alistamismalli tai yhteisurakka) omista välillisistä kustannuksista, jotka voivat aiheutua vahingosta, tuotantotappiosta, myöhästymisestä, liian aikaisesta valmistumisesta tai vastaavanlaisesta seikasta Tilaajien kustannusosuudet Tilaajien kustannusosuuksien laskemista varten tulee etukäteen huomioida tarvittavat urakkarajaukset, urakkahinnan erittelyt, suoritemäärät, yksikköhinnat yms. jo suunnitteluja urakan valmisteluvaiheessa. Kustannusosuudet suunnittelusta ja rakentamisesta pyritään jakamaan etukäteen kullekin sopijapuolelle kuuluviin maksueriin Rakennuttamiskustannukset Rakennuttamiskustannuksiin katsotaan yleisesti kuuluvan yhteisen työmaan pääsuunnittelijan ja rakennuttajan kustannusten. Hankekohtaisesti tästä voidaan poiketa esim. ulkopuolisia ostopalveluita käytettäessä. Mikäli hankekohtaisesti muuta ei sovita rakennuttamiskustannukset ovat 2 % hankkeen rakentamiskustannuksista. Rakennuttamiskustannuksen suuruus tarkistetaan kalenterivuosittain. Rakentamiskustannuksiksi katsotaan hankkeen toteutuskustannukset ilman tilaajien yleisja yhteiskustannuksia (esim. kokonaisurakkahinta lisä- ja muutostöineen ilman arvonlisäveroa). Päätoteuttajan urakkahintaan (myös omajohtoisen työn työmaakustannuksiin) sisältyvät alistamisesta johtuvat kustannukset katsotaan sisältyvän hankkeen toteutuskustannuksiin ellei toisin sovita. Rakennuttamiskustannus jakaantuu tilaajille kunkin rakentamiskustannusten suhteessa. Rakennuttajakonsultin todellisten kustannusten jako sovitaan hankkeittain. Rakennuttamiskustannukset maksetaan laskua vastaan koko hankkeen vastaanoton tultua täysin suoritetuksi. 14 Tilaajien keskeiset vastuut Hankkeessa tilaajina toimivat vastaavat kukin omaan urakkaansa kuuluvien velvollisuuksiensa sopimuksen mukaisesta täyttämisestä. Ellei muissa sopimusasiakirjoissa muuta määrätä, tilaajan vastuu käsittää velvollisuuden korvata toiselle tilaajalle välittömät vahingot, jotka aiheutuvat siitä, että tilaajan velvollisuudet jäävät jossain suhteessa täyttämättä, tai jotka tilaaja muutoin aiheuttaa toiselle osapuolelle. Välillisiä vahinkoja ei korvata. Toiminnan harjoittajan vastuu on ns. ankaraa vastuuta. Edellä tarkoitettuna toiminnan harjoittamista on myös tien, rautatien, sataman, lentoaseman tai muun näihin verrattavan liikennealueen pitäminen. Maankäyttö- ja rakennuslain 84.2 :n mukaan kadunpidon järjestäminen kuuluu kunnalle. Oikeuskäytännön mukaan kadunpitäminen rinnastetaan tien pitämiseen. 9

12 Toiminnan harjoittajan vastuu liittyy myös sähkö- ja televerkon pitämiseen. Hankintaprosessin aiheuttamista viivästyksistä ja tästä mahdollisesti syntyvistä kustannuksista vastaa kukin sopijaosapuoli itse ellei tapauskohtaisesti muuta sovita. Sopimus yhteisestä työmaasta voidaan sopijaosapuolen taholta perustellusta syystä purkaa ilman korvausvelvollisuutta muille hankkeen sopijaosapuolille. Yhteisellä työmaalla tilaajat korvauksetta myötävaikuttavat hankkeen sovittuun etenemiseen ja sopimuksen mukaiseen täyttämiseen. Rakentamisen väistämättömien vahinkojen selvitykset tehdään yhteistyössä ja kustannuksista vastataan yhteisvastuullisesti kustannusosuuksien suhteessa. 15 Riitaisuuksien ratkaiseminen Tämän sopimuksen pätevyyttä, tulkintaa ja soveltamista koskevat riitaisuudet pyritään ratkaisemaan neuvotteluin sopijaosapuolten kesken. Riitaisuudet, joista sopijaosapuolet eivät voi keskenään sopia ratkaistaan ensiasteen tuomioistuimena sopijaosapuolena olevan kunnan käräjäoikeudessa. 16 Sopimuksen voimaantulo Tämä sopimus tulee voimaan, kun se on sopijaosapuolten allekirjoittama. 17 Sopimuksen voimassaolo ja muuttaminen Tämä sopimus on voimassa X saakka ja sen jälkeen vuoden kerrallaan ellei joku sopijaosapuoli omalta osaltaan sitä irtisano. Jonkin sopijaosapuolen irtisanoutuessa muiden sopijaosapuolten osalta sopimus jatkuu muuttumattomana. Irtisanomisaika on yksi vuosi. Sopimuksen kehittäminen ja tarkistus tapahtuu kerran vuodessa, vuoden alussa, sopijaosapuolten kesken jonkin sopijaosapuolen niin halutessa. 18 Sopimuksen siirtäminen Tämä sopimus voidaan siirtää toiselle kaikkien sopijaosapuolten sen hyväksyessä. 19 Uudet sopijaosapuolet Tämän sopimuksen sopijaosapuoleksi otetaan uusi sopijaosapuoli, jonka kaikki sopijaosapuolet hyväksyvät. Kieltäytyminen hyväksymästä voi tapahtua vain perustellusta syystä. 20 Sopijaosapuolten allekirjoitukset Kaupunki Energiayhtiö A Teleyhtiö B Teleyhtiö C Energiayhtiö D 10

13 Esimerkit hankekohtaisista asiakirjoista Hankekohtainen suunnittelumuistio (case Aittaranta) Hankekohtainen rakentamismuistio (case Koillispuisto II) 11

14 12

15 SUUNNITTELUKESKUS OY VÄYLÄ MUISTIO ALOITUSKOKOUS Joensuu/Mikko Ruokolainen / C5778 JOENSUUN KAUPUNKI AITTARANNAN ALUEEN SUUNNITTELU ALOITUSKOKOUS Aika klo 8.30 alkaen Paikka Mustosen sali, Koskikatu 1 Läsnä Tilaajien edustajina Jouko Tolvanen, tekninen virasto Mauri Pietikäinen, E.ON Finland Oy verkkoliiketoiminta Ilkka Tammi, Telekarelia Oy Hannu Kolehmainen, TeliaSonera Pekka Tolvanen, Tikkacomminications Oy / verkot Matti Varpiola, E.ON kaukolämpö Suunnitteluryhmän edustajina Jorma Ilonen, tekninen virasto, puheenjohtaja Karvinen Marko, E.ON kaukolämpö Mauri Lihavainen, Empower Oy Eino Mönkkönen, Suunnittelukeskus Oy Väylä Mikko Ruokolainen, Suunnittelukeskus Oy Väylä, pöytäkirjan pitäjä Muut sektoriasiantuntijat: Juha-Pekka Vartiainen, tekninen virasto, kaavoituspäällikkö Mika Ahonen, tekninen virasto, asemakaavapäällikkö Hannu Tarssanen, tekninen virasto, pilaantuneet maa-alueet 1 Kokouksen järjestäytyminen Jorma Ilonen avasi kokouksen. Puheenjohtajana kokouksessa toimi pääsuunnittelija Jorma Ilonen ja sihteerinä Mikko Ruokolainen. 2 Hankkeen sisältö Yleiset tavoitteet reunaehtoineen Suunnittelutyön pohjana on alueen kunnallistekniikan yleissuunnitelma. Puistojen ja aukioiden osalta suunnittelun pohjana on kaavarunkotyön yhteydessä laadittu yleissuunnitelma, jota tarkennetaan luonnosvaiheessa, jossa esitellään eri toteutusvaihtoehtoja. Hankkeen laajuus, alueen rajaus Suunnittelutyö kattaa koko Aittarannan asemakaava-alueen tarjouksen liitekartan 1 mukaisesti. Ei sisällä aseman risteyksen suunnittelua. RHK hoitaa tarvittavat kiskojärjestelyt, rakennuksien ja rakenteiden siirrot ja purkamiset. RHK:n yhdyshenkilö on ylitarkastaja Tiina Junnilainen. Alueesta laaditaan pilaantuneiden maaalueiden selvitys(pilamaa) selvitys. Tämä selvitys laaditaan erillisenä toimeksiantona. Toimeksiannoissa huomioidaan ja hyödynnetään samoille alueille tehtävät tutkimukset. Pilamaa tutkimus käynnistetään maanomistaja palaverilla, jossa sovitaan tutkimusten periaatteista. Maanomistajapalaverin koollekutsujana toimii Hannu Peltomaa. Jorma Ilonen tiedottaa asiasta Hannu Peltomaalle. Tekniset tasovaatimukset (pinnoitteet, reunakivet, valaistus ) Määritellään myöhemmin. Vesihuollon tarpeet (rakennettavat johtolinjat, käytöstä poistuvien johtojen käsittelytapa) D:\omat\verkkojulkaisut\yhteinen_tyomaa1170\S_muistio_case.doc 1

16 SUUNNITTELUKESKUS 2 OY Muistio Joensuun kaupunki Aittarannan alueen suunnittelu 120/C5578 Määritellään myöhemmin. Muiden osapuolten näkemykset ja vaatimukset (RHK ) RHK:n rajapinnoista sopimus. Maanomistajat hakevat lupaa kaikkien alueella olevien rakennusten purkamiseksi. Maanomistajat esittäneet halunsa käyttää puhtaita, purettavia kivi- ja rakennusjätteitä (esim betoni, tiili) alueen rakentamiseen. Maanomistajien esitettävä purkujätteen käsittelytapa (mitä ja miten). Purkujätteistä keskustellaan em. maanomistajapalaverissa. Operaattoreiden tarpeet Siiroja koskevien sopimusten tilanne: Siirroista keskusteltu operaattoreiden kanssa. Sopimuksia ei ole tehty. Sopimukset on pyrittävä tekemään mahdollisimman pikaisesti. Sopimuksista vastaa H. Peltomaa. 3 Sopimustilanne Aittarannan alueen katu-, vesihuolto-, ja aluesuunnittelu on tilattu Suunnittelukeskus Oy Väylältä. Kuntatekniikan johtajan on tehnyt hankintapäätöksellä 624/2005, Konsulttisopimusta ei ole tehty. 4 Suunnittelun toteutus ja yhteistoiminta Osapuolten yhteyshenkilöt Tilaajat: Tekninen virasto: TeliaSonera: Telekarelia Oy: E.ON sähköverkko: E.ON kaukolämpö: Tikkacom: Jouko Tolvanen ( rakennuttaminen, kuntatekniikka) Jorma Mustonen (Joensuun Vesi) Hannu Kolehmainen Ilkka Tammi Keijo Matilainen Matti Varpiola Pekka Tolvanen Suunnitteluryhmä: Kohteen pääsuunnittelija Jorma Ilonen, tekninen virasto Konsultin (SKOY) organisaatio: Konsultti esitteli työryhmän, joka on suunnittelutyöohjelman mukainen. Konsultin toimeksiantoon ei sisälly valaistuksen sähköteknistä suunnittelua. Valaistuksen sähköteknisen suunnitelman laatii Empower Oy / Mauri Lihavainen teknisen viraston toimeksiannosta. TeliaSonera: Telekarelia Oy: Kaavoitus: E.ON sähköverkko: E.ON kaukolämpö: Tikkacom: Hannu Kolehmainen Ilkka Tammi Mika Ahonen Eero Puoskari Marko Karvinen Pekka Tolvanen Toiminnan periaatteet Pääperiaate: Kaikki asiat kulkevat pääsuunnittelijan Jorma Ilosen kautta. Konsultti on kuitenkin suunnitteluaineiston jakelun osalta suorassa yhteydessä mm. operaattoreiden kanssa. Yhteydenpidosta tieto Jorma Iloselle. 2 D:\omat\verkkojulkaisut\yhteinen_tyomaa1170\S_muistio_case.doc

17 SUUNNITTELUKESKUS OY Muistio Joensuun kaupunki Aittarannan alueen suunnittelu 120/C Aikataulu Tilaajien edustujat osallistuvat suunnittelukokouksiin tarvittaessa (esim. päättämään kustannuksiin ja toimintaan vaikuttavista linjauksista). Pääsuunnittelija informoi tilaajia suunnittelutyön aikana ja sopii tilaajien mahdollisesta osallistumisesta suunnittelukokouksiin. Turvallisuusasiat (suunnittelun lähtötiedot, riskiarviointi.) Turvallisuussuunnitelman suunnittelijan osuus sisältyy toimeksiantoon, mutta se ei sisälly tavoitehintaan. Työ tehdään yhdessä tilaajan kanssa. Työn sisällöstä ja sen hinnasta sovitaan erikseen. 1. riskiarvointi laaditaan kun suunnittelutyö aloitetaan (tilaaja laatii). 2. arviointi suoritetaan suunnitelman valmistuttua. Hannu Tarssanen esitteli rakentamisen aikataulua. Rakentamisen yleisaikataulu on laadittu maanomistajapalavereita varten. Kaava on lautakunnan käsiteltävänä huhtikuussa. Mikko Ruokolainen esitteli suunnittelun alustavaa yleisaikataulua. Alustavassa yleisaikataulussa on esitetty suunnittelulle asetetut välitavoitteet. Alustava yleisaikataulu liitetään pöytäkirjan liitteeksi (liite 2) Suunnitelmatarkistukset pidetään ennen välitavoitteita ja koko suunnitteluhankkeen valmistuttua. 6 Lähtötiedot Suunnittelijalla on käytössään yleissuunnitelman laadinnassa käytetty lähtöaineisto. Lähtöaineistoa täydennetään tarvittavilta osin suunnittelutyön edistyessä. 7 Mittaukset ja tutkimukset Alueelle on tehty Rantaraittia koskeva pohjatutkimusohjelma. Rantaraitin pohjatutkimukset ovat käynnissä. Mittauksia ja maaperätutkimuksia täydennetään lumien sulamisen jälkeen. 8 Luvat ja lausunnot Rantaraitin rakentamiseen tarvitaan vesilain mukainen lupa. Lausunto ja pyydetään tarvittaessa. 9 Maanomistus ja sopimukset Alueen maankäyttösopimukset ovat lautakunnan käsiteltävänä Kaapeleiden ja johtojen siirtoja koskevia sopimuksia käsiteltiin kohdassa Suunnittelukokoukset Hankkeen kestosta johtuen (yli 1 vuosi) joudutaan pitämään useampia suunnitteluryhmän kokouksia, joihin kutsutaan koolle kaikki kohdassa 3 esitetyt yhteyshenkilöt. Suunnittelutyön aikana tarvittavat välipäätökset hankitaan työkokouksissa, joihin kutsutaan vain käsiteltävään asiaan tarvittavat henkilöt. Seuraavan kokouksen ajankohdasta sovitaan myöhemmin. D:\omat\verkkojulkaisut\yhteinen_tyomaa1170\S_muistio_case.doc 3

18 SUUNNITTELUKESKUS 4 OY Muistio Joensuun kaupunki Aittarannan alueen suunnittelu 120/C Muut asiat Ei muita asioita. Puheenjohtaja päätti kokouksen klo Muistion laati Mikko Ruokolainen LIITTEET Kartta suunnittelualueesta Suunnittelun alustava yleisaikataulu JAKELU: läsnä olleet Hannu Peltomaa, tekninen virasto 4 D:\omat\verkkojulkaisut\yhteinen_tyomaa1170\S_muistio_case.doc

19 Hankesopimus Koillispuiston II asuntoalueen Yhteinen työmaa rakentaminen v RAKENNUSKOHDE Tämä hankekohtainen yhteisrakentamissopimus täydentää Joensuun kaupungin, E.ON Finland Oyj:n ja Tikka Communicatioins Oy:n välillä xx.xx.2005 allekirjoitettua hankkeiden yleissopimusta. Sopijapuolten välinen yhteistyö Yhteinen työmaa 2. SOPIJAPUOLET Hanke toteutetaan tilaajien yhteisenä työmaana ja yhteisen työmaan rakennuttajana toimii Joensuun kaupungin tekninen virasto. Koillispuiston II asuntoalueen rakentaminen v Hanke koostuu kadunrakennus-, katuvalo-, sähkökaapeli- ja telekaapeliurakoista, jotka toteutetaan rakennuskohteessa samanaikaisesti. Yhteinen työmaa alkaa, kun tämä sopimus on allekirjoitettu ja päättyy, kun urakkasuoritukset on vastaanotettu, ellei alkamis- ja päättymisajankohdasta toisin sovita. Yhteisen työmaan rakennuttaja Joensuun kaupunki, tekninen virasto Yhteisen työmaan tilaajat Joensuun kaupunki, tekninen virasto kadunrakennus- ja katuvalourakka E.ON Finland Oyj sähkökaapeliurakka Tikka Communications Oy telekaapeliurakka Jouko Tolvanen kadunrakennuspäällikkö Jouko Tolvanen kadunrakennuspäällikkö Keijo Matilainen Hannu Luukkainen 3. URAKKAJAKO Kadunrakennusurakka Katuvalourakka Sähkökaapeliurakka Telekaapeliurakka pääurakoitsija alistettu sivu-urakka alistettu sivu-urakka alistettu sivu-urakka Rakennushankkeen pääurakoitsija vastaa työmaan johtovelvollisuuksista (päätoteuttaja) ja työmaapalveluista. 4. SOPIMUSEHDOT JA KÄSITTEISTÖ Tässä hankesopimuksessa noudatetaan kunnallistekniikan hankkeiden yleissopimuksessa ja sen liitteissä esitettyjä sopimusehtoja ja niiden mukaista käsitteistöä. 5. SUORITUSVELVOLLISUUDET JA URAKKARAJAUKSET Pääsuoritusvelvollisuudet ja urakkarajat pää- ja sivu-urakoitsijoiden osalta määräytyvät Koillispuiston II asuntoalueen rakentaminen / urakkaohjelman kohdan 3.1. mukaisesti. Sivuvelvollisuudet määräytyvät Koillispuiston II asuntoalueen rakentaminen / urakkaohjelma kohdan 3.2 mukaisesti. 1

20 Hankesopimus Koillispuiston II asuntoalueen Yhteinen työmaa rakentaminen v RAKENTAMINEN Valvonta ja töiden yhteensovittaminen Yhteiset toimitukset 7. SOPIMUSASIKIRJAT Joensuun kaupungin teknisen viraston nimeämä valvoja Kari Vänskä toimii yhteisen työmaan päävalvojana ja huolehtii ensisijaisesti valvonnantöiden yhteensovittamisesta. E.ON Finland Oyj:n nimeämänä sähkökaapelitöiden valvojana toimii Keijo Matilainen. Tikka Commnications Oy:n nimeämänä telekaapelitöiden valvojana toimii Hannu Luukkainen. Yhteisten toimitusten osalta toimitaan Koillispuiston II asuntoalueen rakentaminen/urakkaohjelman kohdan 10. Yhteiset toimitukset mukaisesti. Lisäksi on sovittu seuraavaa: Työmaakokouksia pidetään n. kuukauden välein tai sopijapuolten pyytäessä. Työmaakokousten pöytäkirjat allekirjoittaa kaikkien tilaajien puolesta yhteisen työmaan rakennuttajan edustaja. Hankkeen vastaanottotarkastus tehdään kaikkien urakoiden (pääurakan ja sivu-urakoiden) osalta samanaikaisesti jos se on tarkoituksenmukaista. Yhteisen työmaan rakennuttaja huolehtii vastaanottotarkastuksen järjestämisestä ja kokousjärjestelyistä. Taloudellinen loppuselvitys tehdään urakoitsijoiden ja sopijaosapuolten kanssa urakoittain. Tämän hankkeen yhteisissä toimituksissa puheoikeus on kaikilla hankkeen sopijapuolilla ja urakoitsijoilla. Yhteisellä työmaalla noudatetaan tilaajien kesken tätä hankesopimusta ja jäljempänä mainittuja asiakirjoja: 7.1 Kunnallistekniikan hankkeiden xx yleissopimusta v Urakkaohjelma (Koillispuisto II) Turvallisuusasiakirja (Koillispuisto II) Koillispuiston II asuntoalueen rakentamiseen liittyvät suunnitelmat piirustusluettelon mukaisesti 8. HANKINTA-AIKATAULU 9. URAKKA-AIKA Kukin sopijapuoli sitoutuu omalta osaltaan toimimaan seuraavan yhteisesti sovitun hankinta-aikataulun mukaisesti. Hankinta-asiakirjat valmistellaan siten, että - tarjousten laskenta-aika päättyy xx.xx hankintapäätökset saadaan tehtyä xx.xx urakka- ja alistamissopimukset allekirjoitettua xx.xx Töiden valmistuminen Rakentaminen on suoritettava siten, että eri työvaiheet saavutetaan sovitun aikataulun mukaisesti ja että urakkasuoritus on valmis viimeistään lukuun ottamatta läjitysaluetta, jonka tulee olla valmiina viimeisteltynä Välitavoite 2 Kadunrakennusurakoitsijan tulee sallia asuntoalueelle rakennettaville tonteille ajaminen viimeistään ja tällöin alueen katujen tulee olla liikennöitävässä kunnossa. Alueen rakentajilla on oltava myös mahdollisuus saada työmaasähköä suunnitelmien mukaisesti viimeistään

21 Hankesopimus Koillispuiston II asuntoalueen Yhteinen työmaa rakentaminen v TAKUUAIKA Takuuaika on kaksi (2) vuotta. 11. RIITAISUUKSIEN RATKAISEMINEN Tätä sopimusta koskevat mahdolliset erimielisyydet ratkaistaan ensisijaisesti osapuolten keskinäisten neuvottelujen avulla. Mikäli yhteisymmärrystä ei saavuteta, riitaisuudet jätetään Joensuun käräjäoikeuden ratkaistavaksi. Joensuussa xx. päivänä huhtikuuta 2005 Jouko Tolvanen Joensuun kaupunki, tekninen virasto Kuntatekniikka, rakennuttaminen Keijo Matilainen E.ON Finland Oyj / Verkko Joensuu Hannu Luukainen Tikka Communications Oy / Verkot 3

22

23 LIITE YHTEENVETO OSAPUOLTEN VASTUISTA JA VELVOLLISUUKSISTA Tähän on koottu yhteenvetona eri osapuolten vastuita, jotka muodostuvat Rakennusurakan yleisten sopimusehtojen YSE 1998 ja Konsulttitoiminnan yleisten sopimusehtojen KSE 1995 perusteella. Tässä on myös yhteenveto sähköverkon haltijan ja televerkon tietoturvaan ja telekaapeleiden käsittelyyn liittyvistä vastuista ja velvollisuuksista Tilaajan ja urakoitsijan vastuista (YSE) Johtovelvollisuuksista vastaavan velvollisuudet Rakennusurakan yleisten sopimusehtojen YSE :n mukaan työmaan johtovelvollisuuksista vastaa pääurakoitsija. Nämä velvollisuudet koskevat kaupallisissa asiakirjoissa (YSE 13 ) nimettyjä urakoita ja hankintoja. Ellei pääurakoitsijaa tai muuta työmaan johtovelvollisuuksista vastaavaa ole kaupallisissa asiakirjoissa nimetty, näistä velvollisuuksista vastaa tilaaja. Mikäli kaupallisissa asiakirjoissa ei ole toisin sanottu, työmaan johtovelvollisuuksiin kuuluvat seuraavat velvollisuudet: a) Työmaan hallinto, yleisjohto ja vastaavan työnjohtajan asettaminen b) Lainsäädännön tarkoittamat päätoteuttajan velvollisuudet kuten 57 :n 1. momentin mukaisten työsuojeluvelvoitteiden hoitaminen c) Työmaan työaikataulun laatiminen d) Työmaan töiden järjestely ja yhteensovitus e) Työmaan vakuuttaminen YSE 38 :n mukaisesti Työmaan johtovelvollisuuksista vastaava laatii yhteistyössä muiden urakoitsijoiden ja tilaajien kanssa työmaan työaikataulun, jossa esitetään työvaiheiden ja niiden edellyttämien hankintojen keskinäinen suoritusjärjestys ja eteneminen siten, että kaikki urakoitsijat ja asiantuntijat voivat tahdistaa tehtävänsä sen mukaisesti. Urakoitsijan on osallistuttava tilaajan ja muiden urakoitsijoiden kanssa työaikataulun ja työsuunnitelman laatimiseen. Työaikataulu hyväksytään yhteisesti noudatettavaksi ja aikataulun tarkentumista lukuun ottamatta sitä voidaan muuttaa vain yhteisesti sopimalla. Urakoitsijan pääsuoritusvelvollisuus Urakoitsija on velvollinen (YSE 1 ) sovittua urakkahintaa tai muuta maksuperustetta vastaan tekemään kaikki urakkasopimuksen ja siinä noudatettavaksi määrättyjen sopimusasiakirjojen edellyttämät työt ja toimenpiteet sekä hankinnat aikaansaadakseen näissä asiakirjoissa määritetyn työntuloksen ja luovuttamaan sen sopimusasiakirjojen mukaisesti tehtynä valmiine tilaajalle. Urakoitsijan tulee suorittaa sopimuksenmukainen tehtävänsä ammattitaidolla noudattaen voimassa olevia rakentamista koskevia säädöksiä ja hyvää rakentamistapaa. Urakoitsijan sivuvelvollisuudet Mikäli yleisten sopimusehtojen (YSE 2 ) tarkoittamissa kaupallisissa asiakirjoissa ei ole toisin sanottu, jokaisen urakoitsijan urakkaan kuuluvat omaa suoritustaan koskien seuraavat velvollisuudet: a) Urakoitsijan työsuoritukseen liittyvien lupien hankinta b) Urakassa tarvittavien rakennusvälineiden hankinta c) Urakassa tarvittavien mittausten suoritus d) Omaa urakkaansa koskevan aikataulun laadinta 1

24 Työmaapalvelut e) Omien tavaroidensa suojauksen lisäksi urakkaan kuulumattomien rakennusosien ja ympäristön suojaaminen työstä aiheutuvasta vahingoittumisesta ja tahriintumisesta f) Urakassa syntyvien jätteiden lajittelu ja poisto niille osoitettuihin paikkoihin ja urakka-alueen puhtaanapito siten, että alue puhdistetaan töiden edistyessä ja luovutetaan urakkaan kuuluvien töiden jäljiltä puhdistettuna ja siistittynä seuraavan vaiheen urakoitsijalle tai tilaajalle g) Urakkaansa varten tarpeellisten teiden ja muiden rakenteiden tekeminen ja purkaminen h) Urakoitsijan hankittavaksi kuuluvien suunnitelmien ja piirustusten toimittaminen riittävän ajoissa tarkastettavaksi i) Käyttö- ja huolto-ohjeiden toimittaminen j) Urakoitsijan työnantaja-asemasta johtuvat velvollisuudet sekä hänen elinkeinotoiminnastaan aiheutuvat yhteiskunnalliset maksuvelvoitteet k) Urakoitsijan tätä kohdetta koskeviin muihin sopimuksiin perustuvat velvollisuudet l) Lisäksi urakoitsijalle kuuluvat urakkahintaan sisältyvinä sopimusasiakirjoissa osoitetut muut sivuvelvollisuudet Kaupallisissa asiakirjoissa nimetään työmaapalveluista (YSE 3 ) vastaava urakoitsija sekä ne urakat ja hankinnat, joita työmaapalvelut koskevat. Ellei työmaapalveluista vastaavaa urakoitsijaa ole nimetty, kukin urakoitsija vastaa itse tarvitsemistaan työmaapalveluista. Mikäli kaupallisissa asiakirjoissa ei ole toisin sanottu, työmaapalveluihin kuuluvat seuraavat velvollisuudet: a) Työmaan yhteiseen käyttöön tarvittavien muissa sopimusasiakirjoissa tarkemmin määriteltyjen työnaikaisten rakennelmien ja asennusten tekeminen sekä yhteistä tarvetta palvelevien mittojen asettaminen b) Työtä varten tarpeellisten yhteisten kulkuteiden tekeminen ja kunnossapito sekä yleisen liikenteen järjestely c) Katu- ja tiealueen tai muun työsuoritusta varten tarpeellisen alueen vuokraaminen ja aitaaminen tarvittaessa d) Rakennuskohteen vartiointi e) Rakennuskohteen sekä siihen liittyvien rakennusosien ja rakennustarvikkeiden suojaaminen ja hoito sekä ympäristön suojaaminen vaurioitumiselta f) Rakennuskohteen lämmittäminen ja kuivattaminen sekä yleisvalaistus g) Työmaan sisäisen jätehuollon järjestäminen sekä jätteiden poiskuljetus, rakennuskohteen ja yhteisten sosiaalitilojen siivous, puhtaanapito ja lumityöt Mikäli kaupallisissa asiakirjoissa ei ole toisin sanottu, työmaapalveluihin kuuluvat lisäksi seuraavat palvelut muille urakoitsijoille: a) Rakennusaputyöt sovitussa määrin urakkahintaan kuuluvina ja muutoin omakustannushintaan b) tarvittavien varasto-, toimisto-, ja työskentelytilojen sekä työntekijöiden sosiaalitilojen järjestäminen ja varustaminen urakoitsijoiden antaman työvoimaennusteen ja varastointitarpeen mukaisessa laajuudessa urakkahintaan kuuluvina c) Veden sekä valaistukseen, sähkölaitteiden kokeiluun ja käsityökoneisiin tarvittavan sähkön antaminen muille urakoitsijoille korvauksetta. Koekäyttöön ja verkoston huuhteluun tarvittavan energian ja veden antaminen omakustannushintaan. Vastuu kolmannelle henkilölle Urakan toteuttamisessa kolmannelle henkilölle sekä tämän omaisuudelle mahdollisesti aiheutuvasta vahingosta ja haitasta vastaa urakoitsija (Yse 31 ). Urakoitsija ei ole kuitenkaan vastuussa vahingosta tai haitasta, joka on tehtävän toteuttamisen väistämätöntä seurausta ja jota hän ei ole voinut kaikkea mahdollista huolellisuutta 2

25 noudattamallakaan välttää. Urakoitsija vastaa kuitenkin vahingosta, josta korvausvelvollisuus lain mukaan syntyy tuottamuksesta riippumatta. Alistaminen Sivu-urakka voidaan myös alistaa pääurakoitsijalle esittämällä se kaupallisissa asiakirjoissa tarjouspyyntövaiheessa ja allekirjoittamalla sopimuksenlaadinnan yhteydessä alistamissopimus. Alistamissopimuksen allekirjoittavat rakennuttaja, pääurakoitsija ja alistetut sivu-urakoitsijat. Alistamissopimuksella ei muuteta, alistamisesta johtuvia seikkoja lukuun ottamatta, rakennuttajan, pääurakoitsijan ja sivu-urakoitsijan oikeuksia ja velvollisuuksia siitä, miksi ne on asianosaisten välisissä urakkasopimuksissa sovittu. Alistamisella rakennuttaja siirtää pääurakoitsijalle eri urakoitsijoiden töiden yhteensovittamisen sekä velvollisuuden huolehtia siitä, että alistetut sivu-urakoitsijat suorittavat työnsä urakkasopimuksensa ja alistamissopimuksen osoittamassa järjestyksessä sovitun aikataulun mukaisesti. Sivu-urakoitsija sitoutuu suorittamaan työnsä sovitun aikataulun mukaisesti pääurakkasopimuksen edellyttämässä järjestyksessä ja rinnan muiden mainittujen rakennussuoritusten kanssa pääurakoitsijan antamien ohjeiden mukaisesti. Urakoitsijoiden keskinäinen vastuu Rakennuttajan vastuu Viivästyssakko Vakuudet Pää- ja sivu-urakoitsijat sitoutuvat korvaamaan toisilleen tahallisesta tai tuottamuksellisesta teosta tai laiminlyönnistä kuten esim. huonosti suoritetusta työstä tai ala-arvoisten aineiden ja tarvikkeiden käytöstä aiheutuvat vahingot. Pää- ja sivu-urakoitsijat ovat toisilleen vastuussa myös tahallisesta tai tuottamuksellisesta viivästyksestä aiheutuneesta vahingosta. Rakennuttaja ei vastaa pää- eikä sivu-urakoitsijoille vahingoista, jotka he aiheuttavat toisilleen. Jos urakoitsija voi osoittaa, että viivästys ei johdu hänen suorituksestaan, hän on vapaa viivästyssakon suorittamisesta. Rakennuskohteen valmistumisen viivästyessä pääurakoitsijalle alistamissopimuksessa asetettujen tehtävien ja velvollisuuksien laiminlyönnin johdosta, pääurakoitsijan on suoritettava urakkasopimuksensa mukainen viivästyssakko. Jos pääurakoitsija voi kuitenkin näyttää, että viivästyminen on aiheutunut kokonaisuudessaan yhdestä tai useammasta sivuurakoitsijasta eikä pääurakoitsijalla ole ollut mahdollisuutta viivästymisen estämiseen, pääurakoitsija on vapaa viivästyssakon suorittamisesta. Urakoitsijat vastaavat toisilleen viivästymisen aiheuttamista vahingoista keskinäisen vastuun periaatteiden mukaisesti. Ilmoitus ja reklamaatiovelvollisuuksissa viivästyksen ja sivu- urakkasopimuksen purkautumisen osalta noudatetaan alistamissopimuksen kohdan 9 mukaisia menettelyjä. Urakoitsijan rakennuttajalle antamat vakuudet ovat alistamisen tapahduttua toissijaisesti pää- ja sivu-urakoitsijan alistamissopimukseen perustuvien vaateiden vakuutena. Kunkin urakoitsijan takaukseen tai muuhun vakuutta koskevaan sitoumukseen tulee ottaa maininta siitä, että vakuus kattaa myös alistamissopimukseen perustuvan vastuun. 3

26 Suunnittelijan vastuu Konsultin tulee asiantuntijana suorittaa saamansa tehtävä sen edellyttämällä ammattitaidolla objektiivisesti ja hyvää teknistä tapaa noudattaen sekä ottaen huomioon yhteisesti asetetut tavoitteet (KSE 3.1.1). Konsultti vastaa siitä, että hänen luovuttamansa suunnitelma tai suorittamansa tehtävä on sopimuksen mukainen ja täyttää voimassa olevien lakien, asetusten ja viranomaismääräysten vaatimukset (KSE 3.2.1). Konsultti on sopimuksessa ja näissä sopimusehdoissa määritellyllä tavalla vastuussa tilaajalle aiheutuneista vahingoista, jotka johtuvat konsultin tekemistä virheistä tai laiminlyönneistä (KSE 3.2.2). Verkonhaltijan vastuu sähköturvallisuudesta Sähkömarkkinalaki Sähköverkkotoimintaa saa harjoittaa vain sähkömarkkinaviranomaisen antamalla luvalla (sähköverkkolupa). Luvan ehtona on muun muassa, että verkonhaltijalla on palveluksessaan kelpoisuusehdot täyttävä käytönjohtaja sekä milloin verkonhaltija suorittaa sähkötöitä, kelpoisuusehdot täyttävä sähkötöiden johtaja (4 ). Jakeluverkonhaltijan on huolehdittava jakeluverkon rakentamista koskevan suunnittelun tiedottamisesta kunnille. Jakeluverkonhaltijan on yhdessä vastuualueen kuntien kanssa muutoinkin huolehdittava riittävän yhteistoiminnan järjestämisestä siten, että kuntien maankäyttöä koskevat näkökohdat tulevat verkon sijoituksessa huomioon otetuiksi (20 ). KTMp 516/ 96 sähköalan töistä Toiminnanharjoittajan on nimettävä sähkötöitä varten sähkötöiden johtaja (2 ). Sähkölaitteiston kunnossapitoa ja käyttöä varten on nimettävä käytönjohtaja. Käytön johtajan tulee olla sähkölaitteiston haltijan palveluksessa (7 ). Edellä mainittujen henkilöiden nimeämisestä on tehtävä ilmoitus sähköturvallisuusviranomaiselle. Toiminnan harjoittajan on annettava riittävät mahdollisuudet vastuuhenkilöille johtaa ja valvoa töitä (27 ). Sähköturvallisuuslaki 410/ 96 Sähkölaitteet ja laitteistot on suunniteltava, rakennettava, valmistettava ja korjattava niin sekä niitä on huollettava ja käytettävä niin, että (5 ): 1) niistä ei aiheudu kenenkään hengelle, terveydelle tai omaisuudelle vaaraa; 2) niistä ei sähköisesti tai sähkömagneettisesti aiheudu kohtuutonta häiriötä; sekä 3) niiden toiminta ei häiriinny helposti sähköisesti tai sähkömagneettisesti. Sähkölaitteisto saadaan ottaa käyttöön vasta, kun käyttöönottotarkastuksessa on selvitetty, että siitä ei aiheudu vaaraa tai häiriötä. Sähköverkolle on lisäksi suoritettava varmennustarkastus (17 ). Vahinkoa aiheuttaneen sähkölaitteen tai laitteiston haltija on tuottamuksesta riippumatta velvollinen korvaamaan sähkövahingon (38 ). Jos vahingon kärsinyt on myötävaikuttanut vahinkoon taikka jos muu sähkölaitteeseen tai laitteistoon tai sen käyttämiseen kuulumaton seikka on myös ollut vahingon syynä, vahingonkorvausta voidaan kohtuuden mukaan sovitella. Korvausta henkilövahingosta saadaan myötävaikutuksen takia alentaa vain, jos vahingon kärsinyt itse tai tapauksessa, jossa elatusvelvollinen on saanut surmansa, surmansa saanut on myötävaikuttanut vahinkoon muuten kuin lievällä tuottamuksella (40 ). Vahingonkorvausta määrättäessä on noudatettava, mitä vahingonkorvauslaissa 412/ 74 säädetään (41 ). 4

27 Jakeluverkonhaltijan on pidettävä rekisteriä vastuualueellaan uutena liittymänä käyttöönotetuista sähkölaitteistoista ( 18 ). Jos sähkölaitteiston tai sen osan rakennustöiden aloittamisen jälkeen sen läheisyyteen on rakennettu tai tulee rakennettavaksi maantie, kulkuväylä, rautatie, lentokenttä kaasu tai vesi taikka muu vastaava johto, rakennus tai muu rakennelma siten, että sähkölaitteistoa on yleisen turvallisuuden vuoksi tai laitteiston suojaamiseksi muutettava, sähkölaitteiston omistaja on velvollinen suorittamaan tarvittavat muutokset. Siitä aiheutuvat kustannukset on kuitenkin tien, väylän, lentokentän, johdon, rakennuksen tai rakennelman omistajan korvattava. Sähkön jakeluverkon töitten sähkötyöturvallisuuden organisointi ja vastuu yhteisellä työmaalla Sähköturvallisuuslain 410/96 mukaan sähköalan töitä saa tehdä seuraavilla edellytyksillä 1. Rakennuttaja nimeää sähkötöiden johtajaksi (Stj) luonnollisen henkilön johtamaan töitä. Stj vastaa seuraavista asioista: - sähkötöissä noudatetaan sähköturvallisuuslakia 410/96 sekä sen nojalla annettuja säännöksiä ja määräyksiä - sähkölaitteet ja -laitteistot ovat sähköturvallisuuslaissa sekä sen nojalla annetuissa säännöksissä ja määräyksissä edellytetyssä kunnossa ennen käyttöönottoa ja toiselle luovuttamista - organisoi sähkölaitteistojen varmennustarkastukset - sähkötöitä tekevät henkilöt ovat ammattitaitoisia ja riittävästi opastettuja tehtäviinsä - vastaa yhteisellä työmaalla, sivu-urakoitsijalle annettavista työn vaatimista ohjeistuksista - valvoa, että sivu-urakoitsija nimeää työstä vastaavan henkilön työmaalle - varmistaa, että sivu-urakoitsijan henkilökunnalla on töitten vaatimat koulutukset ja luvat ( sähkötyöturvallisuus tutkinto, tulityölupa, ensiapukoulutus ) 2. Sivu-urakoitsija nimeää sähkötöiden johtajaksi (Stj) luonnollisen henkilön johtamaan töitä. Stj vastaa seuraavista asioista: - sähkötöissä noudatetaan sähköturvallisuuslakia 410/96 sekä sen nojalla annettuja säännöksiä ja määräyksiä - sähkölaitteet ja -laitteistot ovat sähköturvallisuuslaissa sekä sen nojalla annetuissa säännöksissä ja määräyksissä edellytetyssä kunnossa ennen käyttöönottoa ja toiselle luovuttamista - organisoi sähkölaitteistojen käyttöönottotarkastukset - sähkötöitä tekevät henkilöt ovat ammattitaitoisia ja riittävästi opastettuja tehtäviinsä - varmistaa, että henkilökunnalla on töitten vaatimat koulutukset ja luvat (sähkötyöturvallisuus tutkinto, tulityölupa, ensiapukoulutus) - vastaa, että työkohteelle nimetään työstä vastaava henkilö - vastaa, että työkohteelle on nimetty sähkötyöturvallisuus toimien valvoja Televerkon tietoturvaan ja telekaapeleiden käsittelyyn liittyviä vastuita ja velvollisuuksia Tietoliikenteen vaatimat kaapeloinnit ja laitteet ovat luonnollinen osa nykyaikaista infrastruktuuria (Viestintämarkkinalaki, VML 1 ). 5

28 Telekaapelit ovat tyypillisesti joko muovi- tai metallivaippaisia kupari-, kuitu- tai koaksiaalikaapeleita, joiden ulkohalkaisijan tai muiden ominaisuuksien perusteella ei voi päätellä niiden tärkeyttä tietoliikenteelle. Siksi telekaapeleiden käsittelyssä tulee aina olla huolellinen ja noudattaa niistä annettuja ohjeita. Mikäli varotoimenpiteistä huolimatta esim. kaapelivaurio tapahtuu, tulee siitä välittömästi ilmoittaa kaapelin omistajalle korjaustoimenpiteiden ja tiedottamisen käynnistämiseksi sekä vian laajentumisen ehkäisemiseksi. Lisäksi teleyrityksiä sitovat viestintäsalaisuuden rikkomattomuutta koskevat säännöt ja määräykset. Alla joitakin otteita VIVI:n ja VML:n määräyksistä teleyrityksille koskien mm. tietoturvaa sekä vika- ja häiriötilanteita. Tietoturvaloukkausten sekä vika- ja häiriötilanteiden ilmoittamisvelvollisuudesta yleisessä teletoiminnassa Annettu Helsingissä 27 päivänä elokuuta 2004 (Viestintävirasto 9 B/2004 M) 1 Soveltamisala: 2 Ilmoitettavat tiedot Tätä määräystä sovelletaan teleyritysten yleiseen teletoimintaan ja siinä käytettäviin telelaitteisiin. Tätä määräystä sovelletaan myös viranomaisverkoissa tapahtuvaan teletoimintaan ja niissä käytettäviin telelaitteisiin. Sähköisen viestinnän tietosuojalain 21 :n 2 momentin mukaisessa merkittävää tietoturvaloukkausta tai sen uhkaa koskevassa ilmoituksessa Viestintävirastolle teleyrityksen tulee mahdollisuuksien mukaan selvittää, mikä taho loukkauksen tai uhan on aiheuttanut, miten tietoturvaloukkaus on aiheutettu ja kuinka laajat sen vaikutukset ovat sekä ne toimenpiteet, joihin teleyritys on ryhtynyt tai aikoo ryhtyä vastaavien loukkausten tai uhkien taikka niiden vahingollisten seurausten ehkäisemiseksi. Sähköisen viestinnän tietosuojalain 21 :n 1 momentin mukaisessa erityistä uhkaa koskevassa ilmoituksessa tilaajalle teleyrityksen tulee selvittää tilaajalle ja käyttäjälle heiltä odotettavat toimenpiteet sekä heihin vaikuttavat teleyrityksen toimenpiteet. Viestintäverkkojen ja -palvelujen vikaa tai häiriötä koskevassa ilmoituksessa Viestintävirastolle teleyrityksen tulee mahdollisuuksien mukaan selvittää vian tai häiriön syy. Lisäksi tulee ilmoittaa, kuinka monen tilaajan viestintäpalveluun vika tai häiriö on vaikuttanut, mitä muita vahingollisia seurauksia viasta tai häiriöstä on aiheutunut viestintäpalvelulle sekä kuinka pitkään vian tai häiriön aiheuttamien vahinkojen korjaaminen kestää. Lisäksi teleyrityksen tulee selvittää ne toimenpiteet, joihin se on ryhtynyt tai aikoo ryhtyä vian tai häiriön poistamiseksi sekä vastaavien vikojen tai häiriöiden taikka niiden vahingollisten seurausten ehkäisemiseksi. 3 Ilmoituksen tekeminen Teleyrityksen on ilmoitettava Viestintävirastolle tämän määräyksen 2 :n 1 ja 3 momentissa tarkoitetut tiedot välittömästi asian tultua teleyrityksen tietoon. Viestintämarkkinalaki / Oikeus sijoittaa telekaapeli Teleyrityksen oikeudesta sijoittaa yhdyskuntaa tai kiinteistöä palveleva telekaapeli toisen omistamalle tai hallitsemalle alueelle säädetään maankäyttö- ja rakennuslaissa (132/1999). Teleyrityksen oikeus sijoittaa telekaapeli sekä siihen liittyvä laite, vähäinen rakennelma ja pylväs toisen omistamalle tai hallitsemalle alueelle voi perustua myös maankäyttö- ja ra- 6