Venäjän talouden elpymistä odotetaan mutta inflaatio vie ostovoimaa

Transkriptio

1 Venäjän talouden elpymistä odotetaan mutta inflaatio vie ostovoimaa BKT on supistunut kymmenesosan, mutta pudotus on seisahtunut. Öljyn hinta ei auta taloutta heti. Kulutus on luisunut. Investoinnit ja vienti ovat hieman elpyneet, yritysten varastot ovat pienentyneet rajusti. Jalostava teollisuus on elpynyt, tuonnin korvautumisesta on merkkejä. Rakentaminen on ehkä saavuttanut pohjan. Tuonti on pudonnut ainakin kolmasosan. Talouden odotetaan elpyvän hitaasti tänä ja ensi vuonna. Epävarmuuksia on: öljyn hinta, kulutuksen elpyminen nopean inflaation viedessä ostovoimaa sekä talouden tuontialttius. Yritysten kannattavuus ja maksukyky herättävät kysymyksiä. Työttömyyden pientä nousua odotetaan. Viranomaiset pyrkivät ehkäisemään irtisanomisia teollisuuspaikkakunnilla, käsiohjauksen avulla. Vientitulot, tuontikuoppa ja pääoman rauhoittuminen ovat pitäneet ruplan varsin vakaana. Ruplan arvioidaan heikentyvän vain hieman tänä vuonna, öljyn hinta ja talouden likviditeetti herkistävät tilannetta. Inflaatio laskee työllistenkin elintasoa. Eläkkeitä nostetaan roimasti, mikä myös tuo suosiota maan johdolle. Valtiolla on syvä vaje , velkaantumisvaraakin on. Menojen nopea kasvu vaihtuu 2010 reaaliseksi vähenemiseksi. Pankkitallettaminen on elpynyt, luototus ei. Ongelmaluottojen tilanne on samea. Pankeilla on likviditeettiä. Talouden pudotus seisahtunut, öljyn hinnannousu ei auta heti Venäjän talouden alkuvuonna tapahtunut supistuminen on tasaantunut: BKT oli vuoden ensimmäisellä ja toisella neljänneksellä noin kymmenesosan pienempi kuin vuotta aiemmin (-10 % ja -11 %). Tässä tilastolaitos on tavanomaiseen tapaan ottanut huomioon harmaan talouden, jonka osuuden se arvioi kasvaneen tänä vuonna (viime vuosina arvio osuudesta on ollut vajaa viidennes). Tällä taustavaraumalla talouskehitysministeriön alustavat työpäiväkorjatut ja kausitasoitetut tiedot BKT:n hienoisesta kasvusta kesä-elokuussa (0,1, 0,5 ja 1,5 %) ovat rohkaisevia. Venäjän taloudelle keskeinen öljyn maailmanmarkkinahinta on noussut vuoden alun jälkeen merkittävästi. Suoralta kädeltä on kuitenkin vaikea arvioida, onko talous enemmän viimevuotisen hinnanromahduksen vai tämän vuoden hinnannousun vaikutuksen alaisena, sillä mm. seuraavat seikat viivästyttävät ja mutkistavat hinnanmuutosten vaikutusta: Hallitus verottaa hinnannousua suoraan ja roimasti öljyn vientitullin progressiolla, kun taas verotulojen lisäys näkyy valtion menoissa vasta joskus myöhemmin. Viejille jäävien lisätulojen kulku talouteen kestää myös aina jonkin aikaa. Yleensä öljyn hinnan myötä muuttuu myös muita Venäjän taloudelle tärkeitä vientihintoja, ja niiden joukossa puolisen vuotta öljyn hinnan perässä muuttuva kaasun vientihinta on laskenut jyrkästi vasta alkuvuodesta alkaen. Vientihintojen muutos voi vaikuttaa nopeastikin ruplan kurssiin ja sitä kautta joidenkin tuotannonhaarojen kehitykseen. Ruplan merkittävä heikentyminen talvella, joka seurasi öljyn viimevuotista hinnanromahdusta, saattaa jonkin verran tukea tuotantoa - toisaalta taas öljyn hinnannousu on vahvistanut ruplaa. Jos öljyn hinnan ei anneta vaikuttaa ruplaan, vaikutusta purkautuu inflaatioon. Nyt eletään epätavanomaisen taantuman epävarmuuksien keskellä, joten odottamaan jouduttaneen tavallista pidempään ennen kuin vientihintojen nousu alkaa vaikuttaa palkkoihin, kulutukseen ja investointeihin, ja myös ennen kuin pankkisäästäminen ja -luototus sekä pääoman saanti ulkomailta elpyvät kunnolla.

2 Kysynnän osien kehityksessä suuria eroja, kulutus vähentynyt viimeisenä Keskeisenä kysynnän osana yksityinen kulutus (lähes puolet BKT:stä) on luisunut koko alkuvuoden päätellen vähittäiskaupasta, jonka määrä oli heinäkuussa 8 % vuodentakaista pienempi (kuva). Tilastolaitos raportoi kyllä varsin ripeästä palkkojen noususta, arvioiden harmaan palkanmaksun osuuden kasvaneen tuntuvasti, jopa neljäsosaan kaikista palkoista vuoden toisella neljänneksellä. Nopeana jatkuva kuluttajahintojen nousu on kuitenkin vienyt reaalista ostovoimaa, kotitalouksien pankkiluotot ovat supistuneet, ja säästäminen lisääntyi keväällä. Eläkkeiden reippaat korotukset ovat tukeneet kulutusta suhteellisen vähän johtuen eläkkeiden pienuudesta. Yhä selvemmin näkyy se, että elintarvikkeiden myynti on kärsinyt taantumassa vain muutaman prosentin vuodentakaisesta kun taas vähittäiskaupan muu myynti on pudonnut kymmenesosan. Investointien väheneminen seisahtui kesä-heinäkuussa, jolloin niitä tehtiin viidesosa vähemmän kuin vuotta aiemmin. Viennin määrä oli vuoden toisella neljänneksellä enää vajaan kymmenesosan vuodentakaista pienempi. Lisäksi valtiontalouden menojen lisääntyessä nopeasti julkinen kulutus on mitä ilmeisimmin jatkanut aiempaa kasvuaan. Mukaan kuvaan ja ekonomistien julkiseen keskusteluun ovat poikkeuksellisella tavalla nousseet varastot, joiden muutokset Venäjän taloudessa ovat yleensäkin olleet melko suuria. Kuitenkin tämän vuoden ensineljänneksellä niiden erityisen rankka pienentäminen aiheutti jopa valtaosan talouden pudotuksesta; sen jälkeiset arviot vaihtelevat. Kuva. Tuotanto, kauppa, investoinnit ja tuonti, %-muutos edellisen vuoden vastaavasta kuukaudesta Vähittäiskaupan myynnin määrä -20 Investointien määrä -30 Jalostavan teollisuuden tuotannon määrä -40 Tuonti IVY-maiden ulkopuolelta, arvo (EUR) Lähde: Venäjän tilastolaitos, Venäjän tulli Rakentaminen ja jalostavan teollisuuden tuotanto vähentyneet eniten Jalostavan teollisuuden tuotanto on investointien ja eräiden alojen viennin tukemana elpynyt loppukeväästä alkaen, ja tuotantoa oli heinä-elokuussa enää noin 15 % vähemmän kuin vuotta aiemmin. Myös merkkejä tuonnin korvautumisesta kotimaisella tuotannolla voi nähdä ainakin elintarvikealalla, kun rupla on heikentynyt ja pienentynyttä ostovoimaa on suuntautunut halvempaan kotimaiseen; lisäksi joillakin lohkoilla on lisätty tuontisuojaa. Elpyminen on ulottunut usealle teollisuudenhaaralle, mutta rakenteet ovat eläneet: kesä-heinäkuussa elintarvikkeiden ja öljytuotteiden tuotanto oli jo palannut vuodentakaiselle tasolle ja kemian tuotanto 6-7 % vuodentakaista pienemmäksi. Muilla merkittävillä teollisuudenhaaroilla pudotus oli edelleen %, syvimmällä kuljetusväline- sekä kone- ja laiteteollisuus. Hallituksen budjettimenojen kasvua heijastaen puolustustuotannon nopea kasvu jatkui vuoden toisella neljänneksellä. Muiden sektoreiden kehityksessä on myös isoja eroja. Rakentaminen sukelsi jo alkuvuonna viidesosan vuodentakaista pienemmäksi ja pysyi lähes yhtä syvällä kesä-heinäkuussa, sillä hankkeita on valmistunut ja uusia hankkeita on käynnistetty vähän. Kiinteistömarkkinoilla kysyntä ja hinnat ovat pudonneet rutkasti. Maakaasun tuotantokin on vähentynyt tänä vuonna viidesosan. Talouden isompaa pudotusta ovat puolestaan ehkäisseet raakaöljyn ja maatalouden tuotannon pysyminen viimevuotisella tasolla ja kaupan alan suhteellisen loiva luisu. Talouden odotetaan elpyvän hitaasti tänä ja ensi vuonna, kulutuksen piristyminen keskeistä

3 Talouden pudotuksen luomaa taustaa vasten tätä vuotta koskevat ennusteet ovat kuluvan kesän aikana painuneet edelleen hieman alaspäin. Tuskin kukaan ennustaa luisun jatkumista. Lähes kaikissa ennusteissa Venäjän talouden arvioidaan maailmantalouden hitaan elpymisen keskellä olevan hitaassa nousussa loppuvuoden aikana. Koko tämän vuoden BKT:n pudotus olisi ennusteesta riippuen pahimmillaan -10 % ja pienimmillään -5 %; talouskehitysministeriön ennuste on -8,5 %. Ennusteiden oletukset öljyn hinnasta edellyttäisivät sen olevan loppuvuonna alempana (Urals noin dollaria) kuin kesän aikana mutta ei paljon alle syyskuun alun tason. Oletus perustuu osassa ennusteita sille näkemykselle, että maailmalla runsaan likviditeetin sijoittaminen mm. öljymarkkinoille on tehnyt öljyn hinnasta alttiin notkahdukselle. Vuonna 2010 talouskehitysministeriö odottaa kasvun olevan 1,6 %, jos öljyn hinta on vajaa 60 dollaria, ja 3 % hinnan ollessa vajaa 70 dollaria. Ennusteet heijastelevat myös kysyntäepävarmuuksia. Yksityisen kulutuksen arvioidaan varsin yleisesti alkavan elpyä tämän vuoden puolella. Tämä hyvin keskeinen odotus voi vaarantua, jos palkat nousevat selvästi hitaammin kuin ostovoimaa syövät kuluttajahinnat eikä säästäminen epävarmuuden keskellä vähene, jos työttömyys lisääntyy tuntuvasti tai jos kotitalouksien luototus ei elvy niin kuin esimerkiksi talouskehitysministeriö odottaa. Toisaalta tulevat eläkkeiden korotukset ovat niin suuria, että niiden vaikutus kulutukseen alkaa tuntua. Investointien arvioidaan pysyvän varsin syvässä kuopassa tänä vuonna, sillä loppukysynnän näkymät ovat epävarmat, yrityksillä on vapaata kapasiteettia, niiden pitäisi maksaa pienentyneistä tuloistaan velkoja ja luotot ovat Venäjällä kalliita. Talouskehitysministeriö toteaa öljy- ja sähköyritysten, Gazpromin ja rautateiden vähentävän investointejaan huomattavasti. Viennin ennustajat odottavat elpyvän hieman tänä vuonna ja varastojen arvioidaan kääntyvän kasvuun. Eräät arvioijat, mm. talouskehitysministeriö, pitävät mahdollisena riskinä talouskriisin toista aaltoa, jossa yritysten kannattavuus- ja luotonsaantiongelmat johtaisivat yritysten välisiin maksuongelmiin. Taustana tälle lienee esimerkiksi yrityssektorin raportoima nettovoiton (voitot - tappiot) putoaminen vuoden ensipuoliskolla puolella vuotta aiemmasta, ja jalostavassa teollisuudessa lähes 80 prosentilla. Myös tappiollisten yritysten määrä on kääntynyt kasvuun. Yritysten ostovelkojen erääntyneet maksut ovat kasvaneet nopeasti, yli 11 prosenttiin ostoveloista. Hallitus on organisoinut yritysseurannan, joka kohdistuu etenkin mahdollisina tuen saajina listattuihin noin 2600 tärkeään yritykseen (joista 300 on valtakunnallisesti merkittäviä, 1200 puolustusteollisuudessa ja yli 1100 alueellisesti merkittäviä). Toiseen aaltoon johtaisi myös yllämainittu kulutusanemia. Työttömyyttä yritetään torjua varsinkin teollisuuspaikkakunnilla Talouden supistuttua työllisten määrä on vähentynyt, kesäkuussa 3 % pienemmäksi kuin vuotta aiemmin. Työttömyyteen tämä on merkinnyt kovaa nousua: työttömiä oli kesäkuussa vajaat 6,5 miljoonaa (pohjautuen tilastolaitoksen kyselyyn, jonka se tekee Kansainvälisen työjärjestö ILO:n menetelmin) eli puolet enemmän kuin vuotta aiemmin. Työttömien osuus työvoimasta oli pienentynyt vajaaseen 8,5 prosenttiin alkuvuodesta (9,5 %), mikä kuitenkin johtuu osin tai kokonaan kausivaihteluista. Viranomaiset odottavat työttömyyden nousevan tänä vuonna vajaaseen 10 prosenttiin ja sen jälkeen hitaasti vähenevän, vaikka usein työttömyydellä on taipumus nousta vielä taantuman helpotettua. Maailmalta on esitetty Venäjää koskien arvioita prosentin työttömyysasteesta tänä vuonna. Todellista työttömyyttä on aiempaa vaikeampi hahmottaa. Lomautettujen ja osa-aikaistettujen määrä on lisääntynyt tuntuvasti, joskin laskenut talven huipustaan: Tilastolaitoksen yritysseurannassa, joka kattaa neljäsosan työvoimasta, työnantajien aloitteesta lomautettujen ja osa-aikatyötä tekevien osuus oli 5 % kesä-heinäkuussa, jalostavassa teollisuudessa yli 10 %. Työvoiman ulkopuolelle luokiteltuja, työhön halukkaita työikäisiä puolestaan saattaa olla edelleen viime vuoden tapaan 4,5-5 miljoonaa, joista tosin vain kymmenesosa on ollut työtä hakevia (tämän vuoden kahden kyselykierroksen tietoja ei tältä osin ole ainakaan vielä julkaistu). Työttömyys on sosiaalisesti ja sen myötä poliittisesti herkkä asia. Työttömiksi rekisteröityneitä on vain runsaat 2 miljoonaa, joista 1,8 miljoonaa saa työttömyyskorvausta. Enimmillään runsaan sadan euron työttömyyskorvausta hallitus ei aio korottaa enää vuoden 2010 aikana. Hallitus pyrkiikin keskittymään työttömyyden torjuntaan julkisin työllistämistoimin mutta myös ehkäisemällä yksittäisten yritysten -

4 niin julkisessa kuin yksityisessä omistuksessa olevien - irtisanomisia. Tämä voi vaikeuksissa olevissa yrityksissä johtaa julkisten varojen pyytämiseen. Presidentti on asettanut aluejohtajat vastuuseen työllisyyden ja työttömyyden hoidosta erottamisen uhalla. Erityisen tarkkailun kohteina ovat yhdestä tai parista yrityksestä riippuvat asutuskeskittymät, ns. monokaupungit, joista laadittu lista sisältää lähes 500 paikkakuntaa (17 % väestöstä). Yrityksiin kohdistuvalla irtisanomisten rajoittamistoimeliaisuudella maan johto ja viranomaiset haluavat tietysti tasoittaa työttömyyden kasvua kriisiaikana - tämä tulee rajoittamaan liikatyövoiman ylläpitämiseen joutuvien yritysten mahdollisuuksia värvätä lisää työvoimaa, kun nousu taantuman jälkeen koittaa. Vientitulot elpyneet hieman, tuonti syvässä kuopassa Venäjän vientitulot ovat elpyneet hieman öljyn ja polttoöljyjen vientihintojen noustua, mutta ne olivat kesällä edelleen noin 40 % pienemmät kuin vuotta aiemmin. Viennin määrää on elvyttänyt pitkälti kaasun viennin syvän kuopan jääminen taakse ja hieman myös muu kuin energianvienti. Vientitulojen ennustellaan jäävän suunnilleen em. pudotuslukemaan myös koko kuluvan vuoden osalta johtuen varovaisista vientihintaodotuksista. Viennin määrän vähittäisen kasvun talouskehitysministeriö ja kansainvälinen valuuttarahasto IMF arvioivat perustuvan lähinnä kaasunviennin toipumiseen mutta eivät odota muun kuin energianviennin elpyvän vielä tänä vuonna. Tuonti romahti jo vuoden ensineljänneksellä, määrältään kolmasosan vuodentakaisesta. Alustavien tietojen mukaan kuoppa on voinut hieman syventyä kesällä. Verrattaessa kulunutta kesää vuotta aiempaan investointien ja kestokulutustavaramarkkinoiden pudotus oli leikannut autojen tuonnin arvosta yli kolme neljäsosaa sekä koneiden ja laitteiden tuonnista lähes 45 %. Kemian sekä vaatteiden ja tekstiilien markkinat olivat pudonneet noin neljäsosan. Vähiten ovat kärsineet elintarvikkeet ja maataloustuotteet, mutta nekin lähes viidesosan. Talouskehitysministeriö arvioi tuonnin elpyvän hitaasti ja sen määrän olevan koko tämän vuoden osalta kolmasosan viime vuotta pienempi. Muutama länsimainen ennuste odottaa lukemaksi viidesosaa, ts. arvioi kulutuksen piristymisen voivan kriisiä edeltäneeseen tapaan lisätä herkästi tuontia. Tämä hidastaisi kotimaisen tuotannon elpymistä. Arviot tuonnin arvon putoamisesta % kertovat tuontihintojen laskusta, jota osin aiheuttanee kilpailu niukentuneista markkinoista. Myös vuonna 2010 talouskehitysministeriö odottaa tuonnin arvon kasvavan vain 5 %, mutta useampi länsimainen ennuste jopa %. Ruplan arvioidaan voivan hieman heikentyä Rupla ei ole heikentynyt toisin kuin alkuvuonna ensin odotettiin, sillä tuonnin pudottua jyrkästi ja öljyn hinnannousun tukiessa vientituloja Venäjän vaihtotase on ollut ylijäämäinen koko ensimmäisen vuosipuoliskon ajan. Lisäksi syksyllä 2008 alkanut pääoman iso virta ulos pysähtyi vuoden alkukuukausina pitkälti siksi, että käteisvaluuttaa vaihdettiin ruplan devalvoitumisen jälkeen paljon takaisin rupliksi, ja ulkomaisten velkojen lyhentämisen sijasta venäläiset yritykset, ja osin myös pankit, neuvottelivat velkojaan uudelleen. Kevään mittaan rupla vahvistui huomattavasti keskuspankin jopa haratessa hiukan vastaan valuuttaostoillaan, ja kesän alusta rupla on ollut varsin vakaa. Keskuspankki on kuitenkin antanut kurssin päivittäisten vaihtelujen lisääntyä. Rupla on edelleen euroon nähden viidesosan heikompi kuin marraskuun lopussa (syyskuun puolivälissä). Ruplan vakaannuttua keskuspankin valuuttavaranto on pysytellyt noin 400 mrd. dollarissa eli vajaassa 300 mrd. eurossa. Ennusteissa ruplan arvioidaan voivan loppuvuoden aikana hieman heikentyä. Vaihtotaseen ennakoidaan useimmissa ennusteissa näyttävän loppuvuonnakin pientä ylijäämää. Sitä vastoin lähes kaikki ennustajat ovat varautuneet pääoman nettovirtaukseen ulos loppuvuoden aikana, joskin arviot virran suuruudesta vaihtelevat melko paljon. Taustaksi on esitetty mm. öljyn hinnan notkahduksen mahdollisuus, joka saisi sijoittajia vetäytymään Venäjän voimakkaasti öljy-yhtiöihin painottuneilta osakemarkkinoilta, sekä valtion budjettimenojen nopea lisääminen, jonka talouteen tuomaa likviditeettiä voisi hakeutua herkästi valuuttamarkkinoille jonkin rasahduksen (kuten öljyn hinnan notkahduksen) ilmetessä. Myös muu pääoman vienti voisi epävarmuuden keskellä jatkua; eräiden talousviranomaisten johto on esimerkiksi kiinnittänyt huomiota siihen, että venäläisten yritysten suorat sijoitukset ja portfolio-sijoitukset ulkomaille olivat vuoden ensipuoliskolla lähes vuodentakaisella tasolla, vaikka investoinnit kotimaassa pienenivät paljon. Samaan aikaan suoria sijoituksia (osin venäläisiä) tuli ulkomailta puolet vähemmän kuin vuotta aiemmin, aiempaan tapaan lähinnä öljy-, kauppa- ja kiinteistöaloille. Isohko öljyn hinnan lasku toisi tuntuvampia ruplan heikentymispaineita, ja nähtäväksi

5 jäisi, miten paljon viime talvea vähemmän ruplaa ryhdyttäisiin puolustamaan myymällä keskuspankin valuuttavarantoa. Inflaatio painaa elintasoa, eläkkeitä korotetaan nopeasti Kuluttajahintojen nousuvauhti on hidastunut vain vähän, kesällä noin 12 prosenttiin vuodentakaisesta, ja pysynyt sitkeästi useimpien viime vuosien kuukausilukemissa. Ruplan heikentymisen aiheuttama tuontitavaroiden hintojen nousu lienee pitkälti takanapäin, mutta kesällä kuvaan astui vihannesten ja hedelmien hintojen kausipudotuksen viivästyminen. Myös edelleen varsin reipas palkkojen nousu, mm. matalapalkkaisilla julkisen sektorin aloilla, ja eläkkeiden korotukset ovat voineet tukea inflaatiota. Lisäksi on viitattu itsepäisiin inflaatio-odotuksiin. Aiempien inflaation kiihtymisjaksojen kaltaisesti on epäilty jakeluketjujen kilpailun puutetta, ja maan johtoa myöten on nyt myös osoitettu sormella kauppojen katteiden suuruutta. Kuluttajahintojen nousuvauhdin odotetaan useimmissa ennusteissa olevan tämän vuoden lopussa edelleen % ja ensi vuoden lopussakin 9-10 %. Osin arvioiden taustalla on valtion budjettimenojen nopea kasvu tänä vuonna. Lisäksi etenkin energian ja myös eräiden jalostavan teollisuuden alojen tuottajahinnat ovat alkaneet nousta tämän vuoden mittaan. Ensi vuonna hallitus pyrkii hillitsemään asumismenojen nousua tätä vuotta huomattavasti pienemmillä sähkön ja lämmön hinnankorotuksilla. Kuluttajahintojen nousu on Venäjällä huomattavasti nopeampaa kuin lähes kaikissa muissa merkittävissä talouksissa. Siinä missä matalan inflaation maissa lähinnä työttömäksi joutuminen laskee elintasoa, Venäjällä inflaatio nakertaa myös työpaikkansa säilyttävien elintasoa. Näin saattaa jatkua, sillä yrityksissä voidaan kannattavuuspulmien keskellä odottaa korkeintaan hidasta palkkojen nousua. Julkisen sektorin palkkojen osalta hallituksen piirissä ollaan harkitsemassa, minkä verran niitä mahdollisesti korotettaisiin loppuvuoden aikana tälle vuodelle päätetyn runsaan korotusraamin puitteissa. Ensi vuodeksi inflaatiota korvaavat korotukset aiotaan jättää pois. Sitä vastoin hallitus ja varsinkin pääministeri Putin on aika ajoin vakuuttanut, että valtion antamista sosiaalisista sitoumuksista, etenkään eläkkeiden korotuksista, ei tingitä. Sitoumusten täyttämisessä otetaan huomioon myös ennakoitua nopeampi inflaatio. Siten eläkkeet, jotka nousivat vuoden 2008 aikana 25 %, ovat nousemassa tänä vuonna saman verran ja ensi vuonna 45 %. Keskimääräinen eläke nousee ensi vuoden aikana noin 190 euroon kuukaudessa, joka talouskehitysministeriön arvion mukaan olisi vajaa 40 % tilastoidusta keskipalkasta suhteen oltua vielä viime vuonna 25 % (tosin harmaat palkat mukaan lukien suhde olisi ensi vuonna suunnilleen 30 %). Eläkeläisten heikon aseman parantamisen ohella korotukset ovat omiaan tuomaan vallassa oleville suosiota eläkkeensaajilta, joita on noin 38 miljoonaa eli kolmasosa äänestäjistä. Valtiontalouteen syvä vaje tänä ja ensi vuonna, menojen leikkaaminen vaikeaa Valtiontalouden (so. federaation budjetin, alue- ja kunnallisbudjettien sekä eläke- ja muiden rahastojen) tulot vähenivät tammi-heinäkuussa neljäsosan vuodentakaista pienemmiksi - federaatiobudjetin tulot kolmasosan ja aluebudjettien tulot vajaan viidesosan; kunnallisbudjettien tulot ovat vähentyneet vain muutamia prosentteja. Federaatiolle menevät tulot vientihintoihin sidotuista öljy- ja kaasualojen vientitulleista ja öljyn tuotantoverosta (joiden osuus koko valtiontalouden tuloista on ollut yli neljäsosa) putosivat puoleen huolimatta ruplan devalvoitumisesta, kuten myös tulot yritysten voittoverosta. Tulot federaatiolle keskeisestä ALV:stä vähenivät viidesosan. Tulot muista suurista verolajeista kuten eläkerahastolle oleellisista sosiaaliveroista sekä alueille ja kunnille tärkeästä työtuloverosta pitivät varsin hyvin pintansa. Varojen siirtojen lisääminen federaation budjetista alemmas yli kolmanneksella nosti kunnallisbudjetteihin tulleen rahavirran vuodentakaiselle tasolle ja paikkasi myös aluebudjettien tilannetta. Menojensa muuhun rahoittamiseen alueilla ja kunnilla olisikin vain rajatut oikeudet ja nykyisen taantuman aikana sitäkin pienemmät mahdollisuudet. Valtiontalouden menot lisääntyivät tammi-heinäkuussa viidesosan vuotta aiemmasta. Pankkeja ja reaalitaloutta tuetaan taantumassa federaation budjetista, jonka menot kasvoivat kolmasosan. Koko valtiontalouden menoja talouden eri sektoreille lisättiin lähes puolella, saajina etenkin maatalous, kuljetukset ja pari valtionpankkia. Eläkemenot ja muut sosiaalimenot kuten myös puolustusmenot

6 harppasivat noin neljäsosan, ja sisäisen turvallisuuden, järjestyksen ja lainvalvonnan menot kasvoivat noin 15 %. Kansallisen kehittämisen kohteiksi nostetut koulutus ja terveydenhoito saivat lisäystä runsaat 10 %, mutta asuntosektori on kriisiajan keskellä jäänyt vähemmälle budjettivarojen jaossa. Federaation menoarvion toteutuminen edellyttää menojen kasvun jatkuvan yli 30 prosentin vauhdilla loppuvuoden aikana, mihin päädytään melko tavanomaisella loppuvuoden menorynnäköllä. Valtiontalouden menojen osuus BKT:sta on noussut 37 prosenttiin, joka on tunnusomaisempi taso kehittyneille kuin kehittyville talouksille, ja osuus nousee vielä loppuvuonna. Valtiontalouden tasapainon käänne on ollut jyrkkä. Ylijäämä oli viime vuonna lähes 5 % BKT:stä mutta vaje koko tammi-heinäkuun osalta vajaa 3 % BKT:stä. Vuoden toisella neljänneksellä vaje oli jo 8,5 % BKT:stä, johon sisältyen federaation budjettivaje yli 7 %. Jälkimmäisten lukemien suuruiseksi vajeen ennakoidaan muodostuvan koko vuoden osalta. Vuonna 2010 finanssiministeriö arvioi federaation kuten myös koko valtiontalouden tulojen kasvavan hieman. Hallitus ennakoi federaation vajeeksi 7 % BKT:stä päätettyään pitää menot koko lailla tämän vuoden suuruisina, mutta hintojen nousu pienentää menoja reaalisesti. Luvatut eläkkeiden kovat korotukset ja valtion eläkerahastoon tuloja tuovien sosiaaliverojen korotusten lykkääminen vuoteen 2011 pakottavat kuitenkin lisäämään varojen siirtoa federaation budjetista eläkerahastoon kolmanneksella. Lisäksi federaation sosiaalimenot ja velkojen korkomaksut kasvavat, ja pääministeri Putinin mukaan puolustus- ja turvallisuusmenot pidetään ennallaan. Tämä pistää muita menoeriä kovaan paineeseen, joka on kohdistumassa etenkin tänä vuonna käytettyyn talouden kriisitukeen. Tämän ja ensi vuoden sekä sitä seuraavien vuosien budjettivajeita rahoitetaan öljyn hinnan romahdukseen asti kasvatetusta federaation kahdesta vararahastosta sekä luotonotolla. Velkaantumisvaraa on, eikä valtionvelkaa ennakoida vielä ensi vuoden lopussa olevan enempää kuin hieman toistakymmentä prosenttia BKT:stä samalla kun kansallisen hyvinvoinnin rahaston koko olisi vielä 6-7 % BKT:stä. Luotonotollaan kotimaasta valtio kilpailee pankkien luotonannosta yritysten ja kotitalouksien kanssa ja tulee tukeneeksi korkeaa korkotasoa, joskaan hallituksen kaavailemat luotonoton määrät eivät edusta 3-5 prosenttia enempää yritysten ja kotitalouksien nykyisestä pankkiluottokannasta. Pääministeri on erikseen painottanut, että luottoa ei oteta kansainväliseltä valuuttarahastolta (IMF). Pankkitallettaminen elpynyt mutta luotonanto ei, pankeilla likviditeettiä Pankkitalletukset ovat kasvaneet keväästä alkaen (pl. ruplan kurssimuutosten vaikutus valuuttatalletusten arvoon). Kotitalouksien pankkitallettaminen elpyi jo alkuvuonna, mutta yritysten varojen määrä pankeissa on ollut epävakaa. Keskuspankki on vähentänyt talvella mittavaksi kasvanutta tukiluototustaan pankeille. Jatkoa ajatellen tarvittaisiin talouden elpymistä ja palkkojen nousun jatkumista, sillä säästämisen on vaikea odottaa lisääntyvän viimeaikaiselta poikkeuksellisen korkealta tasolta. Myös yritysten kannattavuuden pitäisi kääntyä parempaan. Keskuspankki on kesän mittaan alentanut jälleenrahoituksensa korkoja, mutta pankit ovat muistuttaneet sen vaikuttavan hyvin vähän varainhankinnan korkoihin. Kotitalouksien ja yritysten talletusten keskikorko on noussut, joskin reaalikorko on edelleen negatiivinen. Eräät pankit ovat houkutelleet tallettajia jopa 20 prosenttia lähentelevillä koroilla, ja hallitusta myöten annetuilla kehotuksilla pankkien korkotarjoukset on yleisesti saatu 18 prosentin puitteisiin. Pankkiluottojen kanta on pienentynyt (pl. ruplan kurssivaikutus) kotitalouksien osalta koko tämän vuoden ja yritysten osalta keväästä alkaen - siinä määrin, että se on tuskin suureksi osaksi johtunut luottojen kirjaamisesta tappioiksi. Niin uusien luottojen kysyntä kuin pankkien halu myöntää epävarmuuden keskellä luottoja muuhun kuin velallisten aiempien luottojen takaisinmaksuihin on laimeaa. Maan johto on kohdistanut luototuskehotuksia valtiolta ja keskuspankilta tukea saaneille pankeille, ja pääministeri kehotti kesällä suurimpien valtionpankkien johtajia täyttämään antamansa ruplamääräisen luototustavoitteen, mikäli halusivat kesälomalle. Venäjällä pankkiluottojen korot nousivat korkeiksi jo rahoituskriisin aiemmissa vaiheissa, taustalla mm. riskien kasvu, keskuspankin ja valtion tukirahoituksen korkojen korkeus verrattuna varsinaisen varainhankinnan kuten pankkitalletusten korkoihin sekä kamppailu koroilla ja luototuksen määrän säätelyllä ruplan heikentymisajan pääomapakoa vastaan. Tämä näkyy valuutta- ja

7 rahapolitiikkapulmien helpotettuakin edelleen pankkiluototuksen koroissa, vaikka pankkien yritysluottojen keskimääräinen korko onkin laskenut talven huipustaan hieman, noin 15 prosenttiin. Kotitalousluottojen keskikorko on edelleen lähemmäs 30 prosenttia. Tukea saaneille pankeille pääministeri on antanut kehotuksen rajoittaa yritysluototuksen korkoja (korkeintaan tasolle keskuspankin jälleenrahoituskorko + 3 % eli tällä hetkellä vajaa 14 %), ja suurten valtionpankkien luottoja on ohjattu yksittäisille yrityksille muita edullisemmin. Monet pankit neuvottelevat velallisten kanssa ongelmaluottoja uudelleen, osin välttääkseen näyttämästä omaa pääomaa syöviä tappioita. Myös kirjattujen ongelmaluottojen ja tappiovarauksien osalta tilanne on samea, sillä keskuspankki on pehmentänyt säännöksiä ja venäläisen ja kansainvälisen kirjanpidon välillä on eroja (venäläinen kirjanpito toisaalta mahdollistaa vain erääntyneiden maksuerien kirjaamisen ja toisaalta sivuuttaa vakuuksien arvioinnin). Melko yleisesti arvioidaan, että venäläisen kirjanpidon mukainen erääntyneiden maksuerien osuus yritys- ja kotitalousluotoista, 5,5 % (1.8.), voidaan kertoa 2-2,5:lla, jotta päästään kansainvälisen kirjanpitokäytännön mukaiseen järjestämättömien luottojen osuuteen. Osin varautuakseen ongelmaluottojen mahdollisesti jatkossa tuottamiin kassapulmiin pankeilla on edelleen varsin tuntuvaa likviditeettiä, esimerkiksi kassoissaan ja keskuspankissa 5-6 % taseensa varoista. Puskureilla yritetään kriisin yli ja samalla erinäiset pankit pyrkivät välttämään tarjolla olevaa valtion ja keskuspankin tukirahoitusta, jonka mukana voi tulla luototuskehotuksia. Vesa Korhonen Lähetystöneuvos Suomen suurlähetystö, Moskova