Suhdannekatsaus, kevät 2012

Transkriptio

1 TUTKIMUSYKSIKÖN JULKAISUJA 2/2 Suhdannekatsaus, kevät 2 KANSAINVÄLISET SUHDANNENÄKYMÄT 1 SUOMEN METALLITEOLLISUUDEN VIIME VUODEN KEHITYS JA LÄHIAJAN NÄKYMÄT 3 METALLITEOLLISUUDEN TALOUDELLINEN TILANNE 4 PALKKAKEHITYS 5 PALKANKOROTUKSET JOISSAKIN KILPAILIJAMAISSA 5 METALLITEOLLISUUDEN TOIMIALOJEN NÄKYMÄT 6 METALLIN KASVU KONEPAJOJEN VARASSA KESKEISET ENNUSTEET VUOSILLE 2 JA 213 Alla olevaan taulukkoon on kerätty koko metalliteollisuutta koskevat tutkimusyksikön arviot keskeisten muuttujien kehityksestä vuosille 2, 2 ja 213. Toimialoittain kehitys vaihtelee huomattavasti (ks. jäljempänä olevat toimialakohtaiset kappaleet). Vuodelta 2 ei ole saatavilla vielä lopullisia tilastotietoja, joten luvut ovat erilaisiin ennakkotietoihin perustuvia arvioita. Vuosien 2 ja 213 ennusteiden taustalla olevat arviot kansainvälisestä kehityksestä on esitetty seuraavassa kappaleessa Tuotannon määrän muutos, % Työllisyyden muutos, % -1 1 Työtuntien muutos, % -2 1 Tuottavuuden muutos, % * * tuotanto työtuntia kohden KANSAINVÄLISET SUHDANNENÄKYMÄT Kansainvälisen talouden kasvu hidastui viime vuonna. Kasvun hidastumisen taustalla oli rahoitusmarkkinoille levinnyt epävarmuus. Epävarmuutta aiheutti erityisesti Kreikalle sovitun rahoitusavun osoittautuminen riittämättömäksi. Rahoitusmarkkinoille levisi pelko saatavien menettämisestä ja rahoitusmarkkinoiden tila kiristyi. Rahoitusmarkkinoiden epävarmuus levisi koko talouteen synkentäen yritysten ja kotitalouksien odotuksia. Kun lisäksi öljyn hinta nousi öljyn saatavuuteen liittyvien epävarmuustekijöiden vuoksi, hidastui talouskasvu loppuvuodesta erityisesti EU:n alueella (kuvio 1). Tämän vuoden puolella Kreikan rahoituksen järjestelyissä on edistytty ja siten epävarmuus on ainakin toistaiseksi hieman vähentynyt. Talousnäkymät eivät kuitenkaan ole erityiset hyvät mm. öljyn hinnan nousun vuoksi. Koko maailman kokonaistuotannon arvioidaan kasvavan tänä vuonna noin kolmen prosentin vauhtia eli yhtä paljon kuin viime vuonna. USA:ssa kasvuvauhti kiihtyy noin kahden prosentin tasolle. Kehittyvissä maissa päästään vajaan neljän prosentin kasvuun, mutta EU:ssa tuotanto ei kasva lainkaan tänä vuonna. EU-maissa kehitys tosin vaihtelee voimakkaasti maittain. Useissa julkisen talouden kriisimaissa tuotanto KUVIO 1. Kokonaistuotanto neljännesvuosittain EU:ssa ja USA:ssa, indeksi (1/=1) Lähde: Eurostat EU(27) USA SUHDANNEKATSAUS, kevät 2 1

2 supistuu, mutta joissakin maissa päästään hitaaseen kasvuun. Kansainvälisen talouden näkymien arvioidaan piristyvän vuoden aikana ja kasvun kiihtyvän hieman ensi vuonna. Maailman tasolla kasvu kiihtyy noin 3,5 prosenttiin, USA:ssa vajaaseen kolmeen prosenttiin, kehittyvissä maissa reiluun neljään prosenttiin ja EU:ssa noin yhteen prosenttiin. EU-maiden kasvua hidastaa useimmissa jäsenvaltiossa harjoitettu talouspolitiikka, jolla pyritään supistamaan julkisen sektorin vajeita. Vajeiden supistaminen toteutuu hyvässäkin tapauksessa hitaasti, joten odotettavissa on useiden vuosien hitaan kasvun jakso EU-alueella. Kasvu voisi nopeutua, jos kriisimaat pystyisivät synnyttämään uutta vientiteollisuutta. Taloustilanteen heikkenemisestä huolimatta inflaatio kiihtyi viime vuonna maailmanlaajuisesti. EU:ssa kuluttajahinnat nousivat lähes kolme prosenttia. Hintojen nousun taustalla oli öljyn, muiden raaka-aineiden sekä ruuan hinnan nousu. Suomessa inflaatio kiihtyi 3,4 prosenttiin. Tänä vuonna inflaation ennakoidaan hidastuvan, mutta olevan EU-alueella yhä lähes 2,5 prosenttia. Suomessa inflaatio pysyy yli kahdessa ja puolessa prosentissa. Ensi vuonna inflaation arvioidaan jäävän noin kahteen prosenttiin sekä koko EU:ssa että Suomessa. Hintojen kehitykseen liittyy paljon epävarmuutta ennen kaikkea öljyn vuoksi. Öljyn kysyntä kasvaa samalla kun öljyn tarjontariskit ovat kasvaneet mm. Iranin ydinohjelmaan liittyvien toimien vuoksi. Euroopan keskuspankin (EKP) elvyttävä rahapolitiikka saattaa nostaa inflaatioriskiä pidemmällä aikavälillä. EKP on viime kuukausina pumpannut rahamarkkinoille yli 1 miljardia euroa kriisimaiden rahoituksen helpottamiseksi. Jos ylimääräisen likviditeetin purkaminen ei onnistu oikeaan aikaan, saattaa inflaatio kiihtyä voimakkaastikin tulevina vuosina. SUOMEN METALLITEOLLISUUDEN VIIME VUODEN KEHITYS JA NÄKYMÄT KUVIO 2. Kuluttajahintojen vuosimuutokset Suomessa, (%) , viimeinen havainto 3/2 TAULUKKO1. Tuotannon arvo ja yritysten lukumäärä vuonna 21 toimialoittain TAULUKKO 2. Liikevaihdon vuosimuutokset toimialoittain, (%) 9 1 Vuosimuutos* ajanjaksolla 1 /2, % Vuosimuutos* ajanjaksolla 1 /2, % KOKO TEOLLISUUS 2,9 8,1 METALLITEOLLISUUS 2,3 6, Metallien jalostus,5,4 Metallituotteiden valmistus 6,4 14, Elektroniikkateollisuus ja sähkölaitteiden valmistus -1,8-2,3 Koneiden ja laitteiden valmistus 9, 14,9 Koneiden ja laitteiden korjaus, huolto ja asennus Moottoriajoneuvojen, perävaunujen ja puoliperävaunujen valmistus 1, 9,9,3 16,5 Muu valmistus -2,9 5,4 * Muutos edellisen vuoden vastaavaan ajanjaksoon Tuotos perushintaan (Milj. euroa) Yritysten lukumäärä Suomen metalliteollisuuden tuotannon määrä kasvoi noin viisi prosenttia viime vuonna. Tuotanto kasvoi kaikilla muilla toimialoilla paitsi elektroniikkateollisuudessa ja kulkuneuvojen valmistuksessa. Tuotannon kasvu johtui maailmantalouden kasvun ja siten vientikysynnän jatkumisesta. Tosin kansainvälisen taloustilanteen heikennyttyä loppuvuodesta, hiipui myös metalliteollisuuden kasvuvauhti loppuvuodesta (taulukko 2). Metalliteollisuuden kotimainen työllisyys pysyi suunnilleen edellisen vuoden tasolla. Työllisyyden toimialoittainen ja henkilöstöryhmittäinen rakenne kuitenkin muuttui. Elektroniikkateollisuudessa työllisyys heikkeni reilulla kahdella tuhannella hengellä. Valtaosa vähentymisestä kohdistui toimihenkilöihin. Metalliteollisuuden muilla toimialoilla työllisyys pysyi ennallaan tai kasvoi. Kasvu painottui tuotantotyöntekijöihin. Toimipaikkojen lukumäärä METALLITEOLLISUUS Metallien jalostus Metallituotteiden valmistus Elektroniikkateollisuus Sähkölaitteiden valmistus Koneiden ja laitteiden valmistus Moottoriajoneuvojen, perävaunujen ja puoliperävaunujen valmistus Muiden kulkuneuvojen valmistus Koneiden ja laitteiden korjaus, huolto ja asennus Muu valmistus (ei mukana koko metalliteollisuudessa) Metallimalmien louhinta (ei mukana koko metalliteollisuudessa) METALLI LIITTO 2

3 Suomalaisen metalliteollisuuden ulkomailla tytäryrityksissä työllistämästä henkilöstöstä ei vielä ole saatavilla tietoa vuodelta 2. Vuonna 2 tehtyjen työtuntien määrä oli alkuvuodesta suurempi kuin edellisenä vuonna. Loppuvuodesta työtunteja tehtiin vähemmän kuin edellisenä vuonna johtuen taloustilanteen heikkenemisestä. Kokonaisuutena vuonna 2 tehtiin suunnilleen yhtä paljon tunteja kuin edellisenä vuonna. Liiton työttömyyskassalta työttömyyskorvausta saavien määrä väheni lähes seitsemällä tuhannella hengellä tammikuusta syyskuuhun, kun sekä lomautettujen että kokonaan työttömien määrä väheni. Loppuvuodesta työttömyyskorvausta saavien määrä alkoi jälleen kasvaa. Tämän vuoden kolmen ensimmäisen kuukauden aikana työttömyyskorvausta saavien määrä on jatkanut kasvuaan. Kasvu on painottunut lomautettuihin. Taulukossa 3 on tarkasteltu kymmenen Suomen metalliteollisuuden keskeisen vientimaan kehitystä ja ennusteita. Metalliteollisuuden liikevaihdosta noin 7 prosenttia menee suoraan vientiin, joten vientimarkkinoiden kehityksellä on ratkaiseva merkitys sille, miten ala Suomessa kehittyy. Teollisuustuotanto on supistunut viime vuoden lopulta lähtien noin puolessa keskeisistä vientimaista. Erot maiden välillä ovat hyvin suuret. Suomen metalliteollisuuden vientimenestys eri maihin vuonna 2 vaihteli huomattavasti. Vienti Kiinaan supistui huomattavasti, mikä johtui suurelta osin paperikoneiden ja niiden osien viennin supistumisella. Kiina lopetti talouden elvytystoimet, mikä vähensi erityisesti paperikoneiden tuontia Kiinaan. USA:n viennin laskua selittää se, että viime vuonna sinne ei viety isoa risteilijää, kuten edellisenä vuonna. Ennusteet vuoden 2 kokonaistuotannon kasvusta ovat varsin alhaiset useimmissa maissa. Varsinkin EU-maiden talouskehitys jää tänä vuonna heikoksi. Ennusteet investointien kasvusta ovat yllättävänkin myönteisiä ottaen huomioon kokonaistuotantoennusteet. Jos investoinnit tosiaan kasvavat ennusteiden mukaisesti, merkitsee se mahdollisuuksia myös suomalaiselle metalliteollisuudelle. Yleinen arvio lähiajan talouskehityksestä on, että alkuvuonna jatkuu viime vuoden lopulla alkanut heikompi jakso ja talouskehitys kääntyy parempaan suuntaan loppuvuoden aikana. KUVIO 3. Suomalaisen metalli- ja elektroniikkateollisuuden henkilöstö Vientimaa 1 henkilöä 2 3 Lähteet: Tilastokeskus, Teknologiateollisuus ry:n henkilöstötiedustelu, ennusteet Metalliliiton tutkimusyksikkö KUVIO 4. Metallin työttömyyspäivärahan saajat kuukausittain 2 henkilöä TAULUKKO 3. Suomen metalliteollisuuden kannalta kymmenen tärkeimmän vientimaan (kattaa 68 prosenttia metallin viennistä) kokonaistuotannon ja investointien määrän ennustetut muutokset vuodelle 2 Vientiosuus vuonna 2, % 1) Viennin muutos vuonna 2, % 1) Teollisuustuotannon vuosimuutos, 2/2, % 2) BKT ennuste vuodelle 2, % 3) Kiinteät investoinnit, määrän muutos 2, % 4) Ruotsi 1,2 5,3-5,6 3,8 3,4 Venäjä 9, 1,8 4,9* 3,3.. Alankomaat 8,8 3,8 6,7 1,3 1,1 Saksa 8,1 8,2 -,1,3 2,4 Kiina 6,3-18,4,4* 8,2.. USA 5,2-39,4 4,2 1,8 4,9 Iso-Britannia 3,9 33,3-3,1,6 4,7 Norja 3,5,7 3,2 2,5 4,2 Ranska 2,9-1,1-1,3,2,7 Italia 2,8-5,3.. -2,2 1,1 Euroalue 28,3 1, -1,8 -,5 1, EU 49,1 6,1-1,8 -,1.. 1 e Lähde: Metallityöväen työttömyyskassa, viimeinen havainto 3/2 e * 1 3/ * Sis. kokonaan työttömät, lyhennettyä työviikkoa tai -päivää tekevät henkilöt sekä koulutuksessa olevat työttömät työnhakijat yms. Työllisten määrä Suomessa Henkilöstö tytäryrityksissä ulkomailla Muut päivärahan saajat* Lomautetut Lähteet: 1) Tullihallitus 2) Eurostat, SuomenPankki (Venäjä ja Kiina), OECD (USA) 3) IMF 4) OECD SUHDANNEKATSAUS kevät 2 3

4 Suomen metalliteollisuus sai uusia tilauksia loppuvuonna 2 vähemmän kuin alkuvuodesta. Tämän vuoden alkupuolella uusien tilausten taso on säilynyt suunnilleen viime vuoden lopun tasolla. Tällä perusteella tuotannossa ei pitäisi olla odotettavissa mitään suurempaa notkahdusta, mutta kasvu voi jäädä hitaaksi tai tuotanto voi hieman laskea alkuvuonna. Jos kansainvälinen kehitys piristyy loppuvuoden aikana, voi myös Suomen metalliteollisuuden tuotanto kääntyä kasvuun loppuvuodesta. Taulukon 1 tietojen perusteella Suomen metalliteollisuuden näkymät vuodella 2 eivät ole kovin valoisat. Tuotanto kasvaa kyllä lähes kaikilla toimialoilla, mutta useimmilla selvästi hitaammin kuin viime vuonna. Poikkeuksena tästä on muiden kulkuneuvojen valmistus (telakat), jonka tuotannon arvioimme kasvavan noin 1 prosenttia, kun sen tuotanto supistui viime vuonna noin 1 prosenttia. Kokonaisuutena arvioimme metalliteollisuuden tuotannon kasvavan noin kaksi prosenttia tänä vuonna. Jos kansainvälinen talous kehittyy ennusteiden mukaisesti myönteisesti tämän vuoden loppupuolella ja ensi vuonna, kiihtyy Suomen metalliteollisuuden tuotannon kasvu noin viiteen prosenttiin ensi vuonna. Tuotannon kasvu jää tänä vuonna useimmilla metalliteollisuuden toimialoilla niin heikoksi ja jopa supistuu elektroniikkateollisuudessa, että työllisyys heikkenee hieman tänä vuonna. Ensi vuonna työllisyys paranee hieman tuotannon kasvun kiihtymisen myötä. Suomen teollisuuden hintakilpailukyky on taantuman jälkeen palautunut historiallisesti hyvälle tasolle ja sen arvioidaan pysyvän nykyisellä tasolla tänä ja ensi vuonna (kuvio 6). METALLITEOLLISUUDEN TALOUDELLINEN TILANNE Koko metalliteollisuudesta ei ole vielä saatavilla tulostietoja vuodelta 2. Muutamista pörssiyrityksistä viime vuoden tiedot on jo saatavilla. Niiden perusteella yritysten kannattavuuskehitys vaihteli voimakkaasti eri toimialoilla ja myös toimialojen sisällä. Metallien jalostuksessa pörssiyritysten kannattavuus oli viime vuonna huono. Metallituote- ja konepajateollisuudessa oli yrityksiä, jotka tekivät loistavan tuloksen, mutta oli myös yrityksiä, joiden tulos jäi heikoksi. Elektroniikkaja sähköteollisuudessa yritysten kannattavuuskehitys vaihteli myös voimakkaasti erittäin hyvästä heikkoon. Pörssiyritysten tuloksia arvioitaessa on otettava huomioon, että ne kertovat yrityksen koko maailmanlaajuista toiminnasta ja niistä ei voi suoraan tehdä johtopäätöksiä Suomessa toimivien tytäryritysten kannattavuudesta. KUVIO 5. Metalli- ja elektroniikkateollisuuden uudet tilaukset, alkuperäinen sarja, (=1) KUVIO 6. Tehdasteollisuuden suhteelliset yksikkötyökustannukset samassa valuutassa, OECD 15 / Suomi, (199 21=1) Kun kilpailukyky paranee, käyrä nousee. Oletus kilpailijamaiden yksikkötyökustannuksista vuosina 21 2 suosii Suomea Lähde: Tulo- ja kustannuskehityksen selvitystoimikunnan raportti, ** 6 KUVIO 7. Suurimpien metallialan pörssiyhtiöiden yhteenlasketut osingonjaot vuosina Viimeinen havainto: uudet tilaukset 2/2 5 Milj. euroa Lähteet: Yritysten vuosikertoumkset ja pörssitiedotteet 4 METALLI LIITTO 2

5 PALKKAKEHITYS Vuoden 2 neljänneltä neljännekseltä ei vielä ole saatavilla palkkatietoja. Aikaisemmasta palkkakehityksestä on tietoja vuoden 2 toimialakatsauksessa ja palkkakatsauksesta, jotka löytyvät Metalliliiton kotisivuilta. Metallityöväen Liitto ry ja Teknologiateollisuus ry sopivat lokakuussa 2 työehtosopimuksen, jossa palkankorotukset piti ensisijaisesti neuvotella paikallisesti pääluottamusmiehen kanssa. Paikallisessa palkkaratkaisussa sovittavia asioita olivat palkankorotusten toteutustapa, ajankohta ja suuruus. Mikäli paikallista ratkaisua ei saavutettu, palkkoja korotettiin 1,6 prosentin suuruisella yleiskorotuksella ja,8 prosentin suuruisella erällä kohdistettuna henkilökohtaisiin korotuksiin (Paikallinen sopimus erän käytöstä). Ellei erän käytöstä tehty paikallista sopimusta, oli osapuolilla mahdollisuus pyytää liittojen kannanottoa tai ehdotusta erän käytöstä. Ellei erän käytöstä näinkään sovittu, toteutettiin palkankorotus 2,4 prosentin yleiskorotuksena. Korotukset toteutettiin taannehtivasti tai lähinnä sen jälkeen alkavan palkanmaksukauden alusta. Mikäli paikallisen palkkaratkaisun kustannusvaikutus oli vähemmän kuin 2,4 prosenttia tai korotuksista luovuttiin kokonaan, oli sopimus saatettava liittojen tietoon mennessä. Tutkimusyksikön tekemän kyselyn mukaan kolmella neljästä työpaikasta ei sovittu paikallista palkkaratkaisua, vaan päädyttiin perälautamalliin eli kaikkien työntekijöiden palkkoja nostettiin 2,4 prosentin yleiskorotuksella. Paikalliseen palkkaratkaisuun päätyi 2 prosenttia työpaikoista ja viidessä prosentissa työpaikoista tehtiin sopimus erän käytöstä. Paikallisissa palkkaratkaisuissa yleisin malli oli sopia pelkästään korotuksen ajankohdasta. Tarkemmat tulokset kyselystä löytyy raportista, joka on Metalliliiton kotisivuilla. PALKANKOROTUKSET JOISSAKIN KILPAILIJAMAISSA Ruotsi: Ruotsin teknologiateollisuudessa palkat nousivat kolme prosenttia helmikuussa. Sopimuskausi kestää 14 kuukautta. Neuvottelutulos merkitsee vuositasolla 2,6 prosentin nousua palkkoihin. Ruotsin metalliliitto toimi neuvotteluissa yhteisrintamassa toimihenkilöitä ja insinöörejä edustavien liittojen kanssa. Sopimuksen piirissä on 3 työntekijää ja toimihenkilöä. Itävalta: Itävallassa astui marraskuussa 2 voimaan 165 metalli- ja kaivosalan palkansaajaa koskeva työehtosopimus. Sopimus takaa minimi- ja käytännön palkkoihin 4, 4,4 prosentin korotukset. Korkeimmat korotukset tulevat alimmille tuloluokille. Koska minimipalkat nousevat kuitenkin vähintään 8 euroa, saavat kaikkein alimmat tuloryhmät 5,3 prosentin korotukset. Sopimus parantaa noin neljällä prosentilla myös vanhempainrahoja, erilaisia lisiä ja työttömyyskorvauksia. Sopimuksen pituus on kuukautta. Korotusten taso oli huomattavasti korkeampi kuin edellisinä vuosina, sillä vuonna 29 metallin sopimus oli taannut 1,45 ja vuonna 21 2,45 prosentin korotukset. Alankomaat: Alankomaissa solmittiin alkuvuonna 2 metallityöläisiä edustavien liittojen ja metallityönantajien välillä kuukauden mittaisia sopimuksia. Palkat nousevat neljässä otteessa yhteensä 4,52 prosenttia. Teräs- ja muun raskaan teollisuuden sekä autoteollisuuden työntekijöitä koskevat sopimukset solmitaan myöhemmin, sillä näiden alojen sopimus päättyy vasta kesällä 2. Tanska: Tanskassa palkankorotukset sovittiin neuvoteltaviksi kokonaisuudessaan yrityksissä. Neuvotteluissa sovittiin seniorityöntekijöiden työajan lyhentämisen helpottamisesta, alhaisimpien irtisanomiskorvausten korottamisesta, epätyypillisen ja vuokratyövoiman käytön tarkemmista pelisäännöistä sekä oppisopimustyöntekijöiden palkkojen korotuksista. Saksa: Kolmessa Saksan yhteensä 16 osavaltiosta solmittiin terästeollisuutta koskeva sopimus, jonka perusteella palkkoja korotettiin 3,8 prosentilla joulukuussa 2. Sopimuskauden pituus on 16 kuukautta. Sopimus vastaa vuositasolla 2,85 prosentin korotusta ja sen piirissä on palkansaajaa. Saarinmaan osavaltiossa samansuuruisen palkankorotuksen lisäksi teräsalan palkansaajille maksetaan 16 euron kertakorvaus. Tämä sopimus koskee 14 palkansaajaa. Suurinta osaa Saksan metallityöläisiä koskevat neuvottelut alkavat huhtikuussa. IG Metall vaatii 6,5 prosentin palkankorotusta. Espanja: Talouskriisin kourissa kärvistelevässä Espanjassa lähivuosien palkankorotukset jäävät alhaisiksi. Tänä vuonna palkkoja nostetaan,5 ja ensi vuonna,6 prosenttia. Vuoden 214 korotukset ovat sidottuja talouskasvuun. Kasvun ollessa vähintään 2 prosenttia nostetaan palkkoja 1,5 prosentilla, muutoin,6 prosentilla. Myös inflaatio otetaan huomioon palkkaratkaisussa, jos se ylittää kaksi prosenttia vuodessa. SUHDANNEKATSAUS, kevät 2 5

6 METALLITEOLLISUUDEN TOIMIALOJEN NÄKYMÄT Raportissa esitetään tiedot Tilastokeskuksen TOL 28 mukaisen toimialajaon mukaan. Vuoden 2 kehitystä kuvaavat tuotanto- ja työllisyysluvut perustuvat eri lähteistä saatuihin ennakkotietoihin ja tutkimusyksikön omiin arvioihin. Vuotta 2 ja 213 koskevat arviot on tehty tutkimusyksikössä. Metallien jalostus Toimialaan metallien jalostus kuuluu raudan-, värimetallien- ja teräksenvalmistus sekä valimoteollisuus. Tuotteita ovat metalliseokset, metallista valmistetut levyt, putket, harkot ja langat sekä valimotuotteet. Tuotanto vastaa 18 prosenttia koko metalliteollisuuden tuotannosta. Vuonna 2 alan tuotanto nousi viisi prosenttia ja työllisyys pysyi ennallaan. Toimialalle on tyypillistä pääoma- ja energiavaltaisuus sekä tuotteiden ja raaka-aineiden hintatasojen voimakkaat vaihtelut. Tuotantoyksiköt ovat pääsääntöisesti suuria, mutta sekaan mahtuu myös pienempiä toimijoita, etenkin valimoalalla. Metallien jalostus ja varsinkin terästeollisuus reagoivat yleensä voimakkaasti talouden käänteisiin. Tuotteiden kysyntä riippuu varsinkin koneenrakennuksen, kulkuneuvojen valmistuksen ja rakentamisen kehityksestä, mutta myös varastotilanteesta ja raaka-aineiden hintojen kehityksestä. Alan työpaikoista noin puolet on teräksen ja metallien valmistuksessa. Värimetallien valmistuksessa ja valimoteollisuudessa työskentelee molemmissa noin 2 prosenttia alan henkilöstöstä. Metallien jalostuksen tuotteiden vienti oli vuonna 2 noin 14 prosenttia Suomen kaikesta tavaranviennistä ollen arvoltaan noin kahdeksan miljardia euroa, missä oli kasvua prosenttia edellisestä vuodesta. Tärkeimmät vientimaat ovat Alankomaat, Ruotsi, Saksa, Venäjä, USA ja Italia. Vuonna 28 alan liikevaihto romahti lähes puoleen, mutta kääntyi sitten varsin vankkaan nousuun. Vaikka toimialan tuotteilla onkin kysyntää, jää alan kannattavuus varsin alhaiseksi johtuen korkeista raakaaineiden hinnoista, joita ei ole onnistuttu siirtämään lopputuotteiden hintoihin. Tästä syystä alan kannattavuus on kehittynyt heikommin kuin liikevaihto. Alan kotimaisista suurista yrityksistä Outokummun tulos olikin tappiollinen viime vuonna ja Rautaruukin sekä Componentan tulokset lähellä nollaa. Viime aikoina kuitenkin teräksen ja muidenkin alan tuotteiden hinnat ovat näyttäneet nousun merkkejä. Uskoa tulevaan nostaa myös se, että metallien jalostajat investoivat, muun muassa Outokumpu Tornion tuotantolaitoksiinsa. Myös valimopuoli on toipunut hyvin taantumasta varsinkin suomalaisen konepajateollisuuden ja rakentamisen imussa. Myös värimetallien kysyntä on hyvällä tasolla. Metallien jalostus on alana suhdanneherkkä ja taloustilanteen mahdollisesti heiketessä lasku tulee näkymään voimakkaasti toimialan tuotannossa. Tulevaisuuden näkymät ovat kuitenkin kirkastuneet viime aikoina. Varsinkin suomalaisen ja pohjoiseurooppalaisen koneenrakennuksen hyvä vire tukee alaa, kun taas kotimaan uudisrakentamisen ennakoitu supistuminen tänä vuonna leikkaa kysyntää. Kilpailutilanteeseen on vaikuttanut se, että eurooppalaisia tehtaita on suljettu viime vuosina, mutta tilalle on tullut korvaavaa tuotantoa Aasiasta. Suomalaisen tuotannon kilpailukykyä parantavat energiavaltaisten alojen energiaveron leikkaaminen sekä yritysten hyvä investointiaste. Alan tuotannon voi odottaa kasvavan noin viisi prosenttia vuosittain seuraavina vuosina, mutta henkilöstömäärä pysynee ennallaan. Alan pitkän tähtäimen kehityksen kannalta olisi tärkeää saada mahdollisimman suuri osa Suomessa louhituista malmeista jalostetuksi kotimaassa. KUVIO 8. Metallien jalostuksen työllisten määrä 2 Henkilöä KUVIO 9. Metallien jalostuksen liikevaihto ja tuotannon määrä, kausitasoitetut sarjat (=1) Tuotannon määrä Liikevaihto Viimeiset havainnot: liikevaihtokuvaaja /2 ja volyymi-indeksi 2/ e 1 e METALLI LIITTO 2

7 Metallituotteiden valmistus Toimialaan metallituotteiden valmistus kuuluvat metallitavaroiden, kuten metallirakenteiden, metallisäiliöiden, höyrykattiloiden, aseiden, takomotuotteiden ja työkalujen valmistaminen. Toimialan tuotannon osuus koko metalliteollisuuden tuotannosta oli vuonna 21 runsaat prosenttia. Tuotannon määrä kasvoi vuonna 2 viitisen prosenttia edellisvuodesta. Toimialan henkilöstön määrä lisääntyi vuodesta 21 vuoteen 2 hieman. Toimialalla on paljon suhteellisen pieniä yrityksiä, jotka toimivat usein valmistusketjun alkupäässä alihankkijoina. Lisäksi joukossa on myös jonkin verran omalla lopputuotteellaan markkinoilla olevia yrityksiä. Toimiala on varsin työvoimavaltainen ja se on tärkeä asiakas kotimaiselle metallien jalostukselle. Tärkeitä asiakastoimialoja ovat kotimainen rakentaminen sekä koneiden ja laitteiden valmistus. Vientitoimitukset ovat tulleet toimialalle viime vuosina yhä tärkeämmiksi. Suoran viennin lisäksi myös välillisellä viennillä on merkitystä toimialalle, kun sen tuotteita päätyy vientiin koneiden ja laitteiden osina. Vientiin meni suoraan vuonna 2 noin 1,8 miljardin euron arvosta tavaraa, jossa on 17 prosentin kasvu edellisvuodesta. Toimialan vienti oli vuonna 2 yli kolme prosenttia Suomen koko tavaraviennistä. Tärkeimmät vientimaat olivat Ruotsi, Venäjä, Norja, Saksa, Viro ja Puola. Vienti Ruotsiin, Norjaan, Viroon ja Puolaan kasvoi vuonna 2 verrattuna vuoteen 21 samalla kun vienti Venäjälle ja Saksaan väheni. Itämeren kaasuputkitoimitusten edistyminen näkyy vientilukujen kasvuna viime vuosina. Pitkällä aikavälillä toimialaan myönteisesti vaikuttavia globaaleja ajureita ovat rakentamisen ja koneiden valmistuksen lisäksi energiantuotantoon ja energiatehokkuuden parantamiseen liittyvät hankkeet. Muita tärkeitä ajureita ovat kaivos-, offshore- ja satamahankkeet. Nämä kaikki ovat omiaan tuomaan kysyntää metallirakenteille. Mainittakoon lisäksi ihmisten turvallisuudentunteen heikkeneminen lukkoalaa kasvattavana ajurina. Lyhyemmällä aikavälillä tarkasteltuna energiantuotanto-, kaivos-, satama- ja lastinkäsittelyhankkeita on globaalisti liikkeellä. Toisaalta hankkeita on jouduttu jäädyttämään rahoitusongelmien vuoksi. Julkisten menojen leikkaukset vievät resursseja julkiselta rakentamiselta. Lisäksi toimialaa syö edelleen töiden siirtäminen Suomesta pois sekä globaalisti toimivien yritysten maakohtainen työnjako. Rakennusteollisuus ry:n helmikuun 2 suhdannevälitarkistuksen mukaan kotimaisen rakentamisen määrä kasvoi vuodesta 21 vuoteen 2 noin neljä prosenttia. Rakentamisen arvioidaan vähenevän vuonna 2 kaksi prosenttia. Vähenemistä tapahtuu talonrakentamisessa sekä maa- ja vesirakentamisessa, kun taas korjausrakentaminen kasvanee tänäkin vuonna noin kolme prosenttia. Teollisuus- ja varastorakentamisen samoin kuin liike- ja toimitilarakentamisen kasvu KUVIO 1. Metallituotteiden valmistuksen työllisten määrä 6 Henkilöä KUVIO. Metallituotteiden valmistuksen liikevaihto ja tuotannon määrä, kausitasoitetut sarjat (=1) Tuotannon määrä Liikevaihto Viimeiset havainnot: liikevaihtokuvaaja /2 ja volyymi-indeksi 2/ e 1 e näyttäisi heikentyvistä talousnäkymistä johtuen hidastuvan tänä vuonna. Vuonna 213 rakentaminen kääntynee taas kasvuun. Infrastruktuurin rakentaminen säilynee pohjoismaisella tasolla tarkasteltuna melko vakaana. Teollisuuden investoinnit näyttävät nousevan Suomessa vuonna 2 hieman vuotta 2 korkeammalle tasolle, mikä lisää koneiden ja laitteiden kysyntää heijastuen lopulta metallituotteiden kysyntään. Metallituotteiden valmistuksen päävientikohdemaista Venäjä pystynee selvään kasvuun vuonna 2, mutta viennistä ei luultavasti silti ole odotettavissa toimialalle vetoapua. Toimialan ainoa suurempi pörssiyritys Fiskars menestyi vuonna 2 erinomaisesti. Fiskars toimii kuluttajamarkkinoilla ja epävarmuutta tulevaisuuden suhteen aiheuttaa kuluttajaluottamuksen alhainen taso Euroopassa. Fiskars ilmoitti äskettäin aloittavansa Billnäsin toimipaikallaan yhteistoimintaneuvottelut, joiden tavoitteena on toimipaikan henkilöstön vähentyminen enintään 95 henkilöllä. Toimialan vienti on kääntynyt rajuun laskuun vuo SUHDANNEKATSAUS, kevät 2 7

8 denvaihteessa verrattuna edelliseen vuoden vaihteeseen. Toimialan tuottajahinnat ovat olleet vuoden 2 kahden ensimmäisen kuukauden aikana noin neljä prosenttia, kapasiteetin käyttöaste prosentin ja tuotanto noin kolme prosenttia vuoden 2 vastaavaa ajanjaksoa korkeammalla tasolla. Toimialalle voidaan ennustaa työllisyyttä ylläpitävää ja sitä hieman parantavaakin kasvua tälle ja ensi vuodelle. Toimialan tuotanto kasvanee vuonna 2 parisen prosenttia ja vuonna 213 viitisen prosenttia. Toimialan henkilöstön määrä säilynee vuonna 2 nykyisellään ja kasvanee vuonna 213 noin prosentilla. Muiden koneiden ja laitteiden valmistus Toimialaan muiden koneiden ja laitteiden valmistus kuuluvat toiminnallisten laitteiden, kuten voimakoneiden, yleiskoneiden, maatalouskoneiden, metallintyöstökoneiden ja monenlaisten erikoiskoneiden ja laitteiden valmistaminen. Vuonna 21 toimialan tuotannon osuus koko metalliteollisuuden tuotannosta oli runsaat 23 prosenttia. Tuotannon määrä nousi vuonna 2 noin 14 prosenttia edellisvuodesta. Henkilöstön määrä toimialalla kasvoi vuodesta 21 vuoteen 2 jonkin verran. Toimialalla on kuusi globaalisti toimivaa suurta yritystä, jotka ovat rakentaneet ympärilleen tälle toimialalle ja metallituotteiden valmistukseen ulottuvat alihankintaketjut. Lisäksi toimialalla on monia omalla lopputuotteellaan markkinoilla olevia pienempiä yrityksiä. Toimialan suomalaisten yritysten investoinneista merkittävä osa on suuntautunut viime vuosina ulkomaille. Toimiala on osittain työvoimavaltainen ja sen tuotteet ovat yleensä investointitavaroita. Toimiala on tärkeä asiakas metallituotteiden valmistukselle. Toimialalla on useita merkittäviä tuoteryhmiä, joiden ympärille koko toimiala on rakentunut. Näitä ovat teollisuuden investointeihin toimitettavat koneet ja laitteet, energia-alan laitteet, logistiikkainfrastruktuurilaitteet, kaivoslaitteet, erilaiset työkoneet ja rakentamiseen menevät laitteet. Toimitettujen laitteiden huollosta ja kunnossapidosta on tullut toimialalle tärkeä vakautta ja kasvua luova tekijä. Huomattava osa toimialan lopputuotteista päätyy vientiin. Toimialan viennin arvo vuonna 2 oli 8, miljardia euroa, missä on lisäystä edellisvuodesta kahdeksan prosenttia. Toimialan vienti oli vuonna 2 yli 14 prosenttia Suomen koko tavaraviennistä. Tärkeimmät vientimaat olivat Kiina, Venäjä, Ruotsi, Saksa, USA, Norja, Australia, Ranska ja Britannia. Vienti Venäjälle, Ruotsiin, Saksaan, Norjaan, Australiaan, Ranskaan ja Britanniaan kasvoi vuonna 2 verrattuna vuoteen 21, mutta vienti Kiinaan ja Yhdysvaltoihin väheni. Toimialan tuoterakenteesta johtuen pitkällä aikavälillä toimialaan myönteisesti vaikuttavia globaaleja ajureita ovat teollistumisen leviäminen, kaikenlainen rakentamistarve, mannerten välisten tavarakuljetusten kasvu, laivanrakentamisen kehittyminen, energiantuotantoratkaisut, metsätalouden kehittyminen ja metallien kysynnän kasvu. Näihin kaikkiin sisältyy globaalia kasvupotentiaalia, josta voi syntyä kysyntää suomalaisille kone- ja laitevalmistajille. Lyhyemmällä aikavälillä suuret kaivosyhtiöt ovat lisäämässä investointejaan kaivoshankkeisiin vuonna 2. Tiukentuva rahoituksen saatavuus ja metallien hinnan lasku saattavat silti heikentää uusien laitteiden kysyntää. Kiristyvä ympäristösäätely lisää nykyaikaisen ympäristöteknologian investointeja. Dieselvoimalaitosten markkinat pysynevät vuonna 2 hyvällä tasolla. Aasian ja Brasilian markkinoilla kasvu jatkuu ja infrastruktuurihankkeet tukevat maanrakennuslaitteiden kysyntää. Toisaalta rahoituskriisi vaikeuttaa julkisen rahan saantia infrastruktuurihankkeisiin. Laivatilaukset KUVIO. Muiden Koneiden ja laitteiden valmistuksen työllisten määrä 6 Henkilöä KUVIO 13. Muiden koneiden ja laitteiden valmistuksen liikevaihto ja tuotannon määrä, kausitasoitetut sarjat (=1) Tuotannon määrä Liikevaihto Viimeiset havainnot: liikevaihtokuvaaja /2 ja volyymi-indeksi 2/ e 1 e METALLI LIITTO 2

9 saattavat jäädä vuonna 2 edellisen vuoden tai jopa sitä alemmalle tasolle vaikkakin offshore-rakentaminen näyttää lupaavammalta. Koneiden ja laitteiden valmistajien asemaa vakauttaa suuri toimitettujen laitteiden määrä ja niihin liittyvät huoltosopimukset. Asiakkaiden matalat kapasiteetin käyttöasteet ja alhainen sellun hinta saattavat vaikuttaa sellulaitteiden kysyntään. Paperi- ja kartonkilinjojen kysyntä lienee heikkoa. Heikentyneet talousnäkymät saattavat vähentää metsäkoneiden kysyntää. Teollisuuden investoinnit Suomessa ovat taantuman jälkeen lisääntyneet. Päävientikohdemaista Kiinassa ja Venäjällä kasvu jatkuu tänä vuonna. Toimialan kuuden suurimman pörssiyrityksen eli Koneen, Metson, Wärtsilän, Cargotecin, Konecranesin ja Outotecin tilauskannat ovat erittäin hyvällä tasolla vuoden 2 lopulla vastaten näiden yritysten 6 kuukauden, Outotecilla jopa 18 kuukauden, liikevaihtoa. Laivanrakentamisen romahtamisesta kärsinyttä Wärtsilää lukuun ottamatta muut viisi ovat lisänneet liikevaihtoaan vuonna 2 selvästi edellisvuodesta. Kaikki kuusi yritystä ovat tehneet vuonna 2 hyvän tuloksen, Kone jopa erinomaisen. Toimialan vienti oli vuodenvaihteessa selvästi edellistä vuodenvaihdetta alemmalla tasolla. Toimialan tuottajahinnat olivat vuoden 2 kahden ensimmäisen kuukauden aikana noin kaksi prosenttia ja kapasiteetin käyttöaste noin kaksi prosenttia korkeammalla tasolla samalla kun tuotanto oli kuusi prosenttia alemmalla tasolla verrattuna vuoden 2 vastaavaan ajanjaksoon. Toimialalle voidaan ennustaa työllisyyttä ylläpitävää kasvua tälle vuodelle ja työllisyyttä parantavaa kasvua ensi vuodelle. Toimialan tuotanto kasvanee hyvän tilauskannan siivittämänä vuonna 2 kolmisen prosenttia ja vuonna 213 kuutisen prosenttia. Toimialan henkilöstö pysynee vuonna 2 nykytasollaan ja kasvanee vuonna 213 pari prosenttia. SUHDANNEKATSAUS, kevät 2 9

10 Elektroniikkateollisuus Toimialaan elektroniikkateollisuus kuuluu tietokoneiden, viestintävälineiden, elektroniikkakomponenttien ja viihde-elektroniikan valmistus sekä mittaus-, testaus- ja navigaatiolaitteiden valmistus. Toimialaan kuuluu myös säteilytys-, lääkintä- ja sähköhoitolaitteiden valmistus sekä optisten instrumenttien ja tallennevälineiden valmistus. Elektroniikkateollisuuden tuotannon määrä vuonna 21 oli noin 28 prosenttia koko metalliteollisuuden tuotannosta. Vuonna 2 toimialan tuotanto laski noin viisi prosenttia edellisestä vuodesta. Nokian osuus koko alan tuotannosta on yhä huomattava. Tästä syystä yhtiön päätös siirtää matkapuhelinten kokoonpano Aasiaan, lähemmäksi komponenttitoimittajia, vaikuttaa merkittävästi koko alan tuotantolukuihin. Asiakaskohtainen valmiiden puhelinten räätälöinti jalostaa tuotetta huomattavasti vähemmän kuin puhelinten valmistus. Tästä syystä alan tuotanto laskee tänäkin vuonna, yhteensä noin kolme prosenttia. Ensi vuonna tuotanto kääntyy lievään, noin prosentin, kasvuun. Toimiala työllisti viime vuonna noin 34 henkeä. Henkilöstön määrä on vähentynyt vuodesta 27 jo noin 1 henkilöllä. Henkilöstön määrä vähenee myös tänä ja ensi vuonna, yhteensä noin seitsemän prosenttia. Toimialan tavaravienti supistui viime vuonna. Kyseessä oli jo kolmas vuosi peräkkäin, kun tavaravienti on supistunut edelliseen vuoteen verrattuna. Tämäkin johtuu pääasiassa Nokian vaikeuksista. Toimialan muiden kuin viestintälaitteiden vienti on pysytellyt suurin piirtein samalla tasolla jo vuodesta 29. Lisäksi elektroniikkateollisuuden vienti painottuu selvästi muita toimialoja enemmän palveluihin. Toimialan palveluvienti on arvoltaan selvästi yli kaksinkertainen tavaravientiin verrattuna. Toimialalla on kymmenkunta pörssiyritystä. Selvästi suurin näistä on Nokia Oyj ja samoin omaa luokkaansa ovat yhtiön liikevaihdon ja nettotuloksen heikko kehitys. Muilla alan pörssiyhtiöillä tilanne on näiltä osin parempi, lähes kaikilla liikevaihto ja tilauskanta ovat kasvaneet edelliseen vuoteen verrattuna sekä nettotulos on ollut positiivinen. Elektroniikkateollisuuden tuotanto Suomessa jatkaa supistumistaan. Viime aikojen suurimmat yksittäiset vähennykset ovat kohdistuneet pääasiassa toimihenkilöihin, mutta nyt myös tuotannon työntekijät ovat laajojen vähennystoimien kohteena. Tällä hetkellä alan henkilöstöstä enää noin 6 on tuotantotehtävissä. Jo nyt tiedossa olevien vähennysten jälkeen tuotannon työntekijöiden määrä laskee alle viiden tuhannen. Alan yritysten tuotannolliset investoinnit ja henkilöstön määrän kasvu KUVIO 14. Elektroniikkateollisuuden työllisten määrä 5 Henkilöä KUVIO 15. Koko sähkö- ja elektroniikkateollisuuden liikevaihto ja tuotannon määrä, kausitasoitetut sarjat (=1) Tuotannon määrä Viimeiset havainnot: liikevaihtokuvaaja /2 ja volyymi-indeksi 2/ e e Liikevaihto tapahtuvat pääasiassa ulkomailla, erityisesti Aasiassa. Muutamilla tiukasti erikoistuneilla elektroniikkaalan yrityksillä (tuotteita esim. lääkintälaitteet, kaapeliverkot, anturit, mittauslaitteet, aktiivikaiuttimet) on yhä menestyvää tuotantoa Suomessa. Näillä yrityksillä on myös potentiaalia kasvaa markkina-alueillaan. Sitä kautta näillä yrityksillä on mahdollisuuksia lisätä tuotantoaan sekä kasvattaa henkilöstön määrää tulevaisuudessa. Tämä kasvun mahdollisuus ei kuitenkaan riitä kompensoimaan alan heikkenevää työllisyyttä. Tästä johtuen alan työllisyysnäkymiä ei tulevaisuudessakaan voi kehua valoisiksi. Varsinkin vähemmän vaativien käsi- ja kokoonpanotöiden massatuotannon on vaikea pärjätä kansainvälisessä hintakilpailussa. Siksi yritysten kynnys siirtää kyseisiä töitä matalampien kustannusten maihin on matala METALLI LIITTO 2

11 Sähkölaitteiden valmistus KUVIO 16. Sähkölaitteiden valmistuksen työllisten määrä Henkilöä e e Toimialaan sähkölaitteiden valmistus kuuluvat sähkötavaroiden, kuten sähkömoottorien, muuntajien, generaattoreiden, sähkönjakelulaitteiden, akkujen, kaapeleiden, sähkökalusteiden, valaisimien ja kodinkoneiden valmistaminen. Toimialan tuotannon osuus koko metalliteollisuuden tuotannosta vuonna 21 oli runsaat seitsemän prosenttia. Tuotannon määrä kasvoi vuonna 2 seitsemisen prosenttia edellisvuodesta. Toimialan henkilöstön määrä kasvoi hieman vuodesta 21 vuoteen 2. Toimialan keskeisin yritys on ABB, jonka alihankkijoista, kilpailijoista ja täydentäviä tuotteita valmistavista yrityksistä koostuva klusteri käsittää yli puolet koko toimialasta. Lisäksi toimialalla on mukana joukko pienempiä yrityksiä hyvinkin erilaisilla tuotteillaan. Toimialan yrityksiä on keskittynyt Suomessa erityisesti muutamille alueille, kuten Vaasan seudulle. Toimialan tuotteissa on erotettavissa teollisuuden sähkölaitteet, infrastruktuurin sähköjärjestelmät ja laitteet, rakentamisen sähkölaitteet, sähkökaapelit sekä monenlaiset muut sähkölaitteet. Toimiala on aika työvoimavaltainen ja se on melko tärkeä asiakas metallituotteiden valmistukselle. Toimialan tuotteet ovat ennen kaikkea investointitavaroita ja ne menevät paljolti vientiin, kotimaiseen rakentamiseen, toimituksina toimialan sisälle sekä muiden koneiden ja laitteiden ja hyötyajoneuvojen osiksi. Toimialalle vienti on hyvin tärkeää ja viennin arvo vuonna 2 oli 2,7 miljardia euroa, jossa on lisäystä kuusi prosenttia edellisvuodesta. Toimialan vienti oli vuonna 2 vajaa viisi prosenttia Suomen koko tavaraviennistä. Tärkeimmät vientimaat olivat Saksa, Kiina, Ruotsi, Venäjä, USA, Viro, Norja ja Italia. Vienti Saksaan, Ruotsiin, Venäjälle, Viroon, Norjaan ja Italiaan kasvoi vuonna 2 verrattuna vuoteen 21, mutta vienti Kiinaan ja Yhdysvaltoihin väheni. Pitkällä aikavälillä toimialaan myönteisesti vaikuttavia globaaleita ajureita ovat energiaverkko-, energiatuotanto- ja energiatehokkuusinvestoinnit. Näihin sisältyvät tuulivoima, aurinkoenergia ja älyverkot. Autoteknologian kehitys on tärkeä ajuri sekin. Kotimaiseen rakentamiseen liittyvän LVIS-liiketoiminnan merkitys on sähkölaitteiden kysynnälle huomattava. Kotimaista kysyntää on odotettavissa paitsi linjanrakennuksesta myös ilmajohtojen korvaamisesta maakaapeleilla, johon tarvitaan paitsi kaapeleita myös rele-, kytkin-, muuntaja- ja kuristinteknologiaa. Energiatuotantoinvestoinnit lisäävät kysyntää taajuusmuuttajille, sähkökäytöille sekä sähkömoottoreille ja generaattoreille. Energiatehokkuusratkaisuihin tarvitaan sähkökäyttöjä ja automatiikkaa. Älyverkkojen rakentaminen lisää releiden kysyntää. LVIS-asennuksiin tarvitaan yhä kehittyneempää rakennusautomatiikkaa. Lyhyemmällä aikavälillä globaalisti katsoen ohjelmistojen ja elektroniikan osuus auton hinnasta jatkaa kasvuaan, luoden kysyntää autojen ohjelmistolle, elektroniikalle, sähkölaitteille ja johdinsarjoille. Matkapuhelinverkkojen tehoa lisäävien LTE-teknologioiden kysyntä on kasvussa. Tuulivoiman rakentamiseen sisältyy kasvupotentiaali, mutta hankkeita ei ole saatu tarpeeksi liikkeelle rahoitusongelmien ja lupamenettelyjen hitauden vuoksi. Suomessa kasvava korjausrakentaminen pitää yllä LVIS-asennusten määrällistä tasoa vuonna 2. Koneiden ja laitteiden valmistus kasvaa tänä vuonna hieman. Sähkö- ja televerkkojen rakentaminen jatkuu tasaisen hyvällä tasolla. Teollisuuden investoinnit ovat tänä vuonna paremmalla tasolla kuin vuosiin. Laivojen rakentaminen pysynee maailmanlaajuisesti tänä vuonna lähellä viime vuoden tasoa. Tärkeimmistä toimialan vientikohdemaista Kiina on hyvässä kasvussa. Toimialan tilannetta ahdistaa kiristyvä kilpailu, joka murentaa kasvunäkymiä. Toimialalla on muutamia pörssiyrityksiä. Elektrobit onnistui kääntymään kasvu-uralle vuoden 2 jälkimmäisellä puoliskolla ja tekemään voittoa viimeisellä neljänneksellä. Vaconin tilauskanta kääntyi laskuun vuoden 2 jälkimmäisellä puoliskolla ja toiminta tappiolliseksi viimeisellä neljänneksellä. PKC laajeni yritysostolla syksyllä 2 kolminkertaiseksi, mutta pystyi silti tekemään viimeiselläkin neljänneksellä voitollisen tuloksen. ABB keräsi vuonna 2 edellistä vuotta enemmän tilauksia ja liikevaihtoa ja lähti vuoteen 2 neljän kuukauden tuotantoa vastaavalla tilauskannalla. Toimialan vienti on ollut vuoden vaihteessa lähellä edellisen vuodenvaihteen tasoa. Kappalemäärät näyttävät vähentyneen, mutta hintataso nousseen. Toimialan tuottajahinnat ovat olleet vuoden 2 kahden ensimmäisen kuukauden aikana noin kolme prosenttia vuoden 2 vastaavaa ajanjaksoa korkeammalla tasolla. Toimialalle voidaan ennustaa työllisyyttä yllä pitävää kasvua tälle vuodelle ja työllisyyttä hieman parantavaa kasvua ensi vuodelle. Toimialan tuotanto lisääntynee vuonna 2 kahdella prosentilla ja vuonna 2 seitsemällä prosentilla. Toimialan henkilöstön määrä pysynee vuonna 2 nykytasollaan ja kasvanee vuonna 213 parilla prosentilla. SUHDANNEKATSAUS, kevät 2

12 Kulkuneuvoteollisuus, 1) Moottoriajoneuvojen, perävaunujen ja puoliperävaunujen valmistus Toimialaan kuuluu moottoriajoneuvojen, niiden osien kuten moottoreiden valmistus sekä perävaunujen ja puoliperävaunujen valmistus. Toimialan osuus koko metalliteollisuuden tuotannosta oli 2,5 prosenttia viime vuonna. Toimialan viennin arvo oli vuonna 2 noin 1,3 miljardia euroa, mikä on 13 prosenttia enemmän kuin edellisenä vuonna. Toimialan viennin osuus koko metalliteollisuuden viennistä on hieman yli viisi prosenttia. Tärkeimmät vientimaat olivat Ruotsi, Venäjä, Saksa ja Norja. Venäjän vienti koostuu erityisesti autojen kauttakulkuviennistä. Toimialalle on tunnusomaista työvoimaintensiivisyys. Alaa hallitsee kaksi suurta yritystä ja muutama keskisuuri yritys sekä iso joukko pieniä yrityksiä. Tuotteista osa on kulutustavaroita kuten henkilöautot ja osa investointitavaroita kuten kuorma- ja linja-autot. Viime vuonna tuotanto kasvoi kahdeksan prosenttia. Liikevaihto on kasvanut tuotantoa enemmän, mikä johtuu hintojen noususta. Työllisyys pysyi viime vuonna suunnilleen ennallaan. Toimialan tuotanto kasvaa arviomme mukaan tänä vuonna noin neljä ja ensi vuonna kahdeksan prosenttia. Tuotannon kasvun myötä työllisyys tulee pysymään tänä vuonna nykyisellä tasolla ja kasvaa ensi vuonna yhden prosentin. Euroopan automyynti on laskenut jo kolmen vuoden ajan. Viime vuonna myytiin 1,7 prosenttia vähemmän kuin 21 ja ennusteen mukaan tänä vuonna myydään 5,7 prosenttia vähemmän kuin viime vuonna. USA:n automarkkinat ovat elpymässä ja ennusteen mukaan ollaan saavuttamassa jo vuoden 27 taso. Euroopassa on edelleen autotuotannossa ylikapasiteettia, mikä voi näkyä joidenkin tuotantoyksiköiden sulkemisena. Suomen henkilöautotuotanto menee lähinnä Pohjois- Amerikan markkinoille. Valmet Automotive Oy on aloittanut Fisker Karma hybridiurheiluauton valmistuksen ja oli saamassa tuotannon vauhtiin viime syksynä. Yhtiö palkkasi lähes 2 uutta henkilöä viime vuoden lopulla. Tämän vuoden alussa ongelmat auton markkinoinnissa ja akkuteknologiassa ovat romahduttaneet tuotantomäärät. Osa tehtaan henkilöstöstä on lomautettu toistaiseksi ja osa tekee lyhennettyä työviikkoa ainakin kesään asti. Moottoreita valmistavan Agco Sisu Powerin tuotanto tulee kasvamaan viime vuodesta ja kasvu jatkuu myös ensi vuonna. Tehtaan tuotannosta suuri osa menee traktoreiden voimalähteiksi ja viennin osuus tuotannosta on noin kaksi kolmasosaa. Kuorma-automarkkinat ovat taantuman jälkeen kasvaneet. Suomessa raskaiden kuorma-autojen myynti kasvoi viime vuonna noin 19 prosenttia. Mikäli KUVIO 17. Moottoriajoneuvojen, perävaunujen ja puoliperävaunujen valmistuksen työllisten määrä 1 Henkilöä KUVIO 18. Moottoriajoneuvojen, perävaunujen ja puoliperävaunujen valmistuksen liikevaihto ja tuotannon määrä, kausitasoitetut sarjat (=1) Tuotannon määrä Liikevaihto Viimeiset havainnot: liikevaihtokuvaaja /2 ja volyymi-indeksi 2/ e 1 e teollisuustuotanto jatkaa kasvuaan tänä vuonna, tulee kuorma-autojen kysyntä edelleen lisääntymään. Sisu palautti pari vuotta sitten ulkoistamansa kuorma-autotuotannon itselleen. Sisu esitteli viime keväänä uuden Polar -mallistonsa, mutta myynti on lähtenyt hyvin nihkeästi liikkeelle. Toisaalta puolustusvoimien tilaukset takaa vielä tälle vuodelle täystyöllisyyden. Linja-autotuotanto on keskittynyt kahteen yritykseen Lahden Autokori Oy:hyn ja Carrus Delta Oy:hyn. Molemmat yritykset vievät tuotannostaan noin 8 prosenttia vientiin. Vuonna 21 molempien yhteenlaskettu liikevaihto putosi noin 35 prosenttia. Täällä hetkellä niiden tuotannossa on juuri ja juuri täysityöllisyys ja tilanne pysynee sellaisena myös loppuvuoden. Perävaunuvalmistus lähti jo viime vuonna selvään kasvuun ja se jatkuu myös tänä vuonna. Osalla suurimmista yrityksistä tilauskirjat ovat tälle vuodelle täynnä ja kasvu jatkuu myös ensi vuonna METALLI LIITTO 2

13 2) Muiden kulkuneuvojen valmistus Toimiala käsittää laivojen, veneiden, muiden kelluvien rakenteiden (mm. öljynporauslautojen) valmistuksen sekä kiskokaluston, taisteluajoneuvojen ja -lentokoneiden valmistuksen. Ala vastaa kolmea prosenttia koko metallin tuotannosta. Alan tuotanto laski vuonna 2 kymmenisen prosenttia. Suomessa sijaitsevista telakkateollisuuden toimipaikoista merkittävimmät ovat STX:n telakat Turussa ja Raumalla, Arctechin telakka Helsingissä sekä Technipin Porin tehdas, jonka päätuote on öljynporauslautan osat. Alalle tyypillistä on yksittäisten tilausten suuri koko ja tilauskertymän ja tuotantomäärän voimakkaat heilahtelut. Suomi on keskittynyt korkean jalostusasteen tuotteisiin, kuten risteilyalukset, matkustajalautat, arktiset ja muut usein öljyn- ja kaasun tuottamisessa tarvittavat erikoisalukset sekä öljynporauslauttojen osat. Tällä hetkellä laivanrakennuksessa on maailmanlaajuisesti huomattavaa ylikapasiteettia, mikä on johtanut telakoiden väliseen pudotuspeliin. Myös Suomen telakoilla on ollut viime vuosina pulaa tilauksista. Telakkateollisuuden henkilöstön määrä vaihtelee suuresti tilauskannan mukaan. Yleensä henkilöstöä on viime vuosina ollut noin 5, mutta tällä hetkellä vähemmän. Luvussa ei kuitenkaan ole mukana esimerkiksi laivojen potkureiden tai moottorien valmistus tai sisustusasennus. Alaa leimaavat laajat alihankkijaverkot ja useiden tuotannon vaiheiden ulkoistaminen. Viime aikoina verkostot ovat kasvaneet myös ulkomaille, mikä on aiheuttanut tiettyjä tuotannonjärjestelyvaikeuksia. Parhaimmillaan alan vienti on vastannut useaa prosenttia koko Suomen viennistä. Laivanrakennus ei ole toipunut vuoden 28 talouskriisistä alkaneesta romahduksesta. Erityisen paha tilanne on Euroopassa, joka on menettänyt markkinoita korealaisille ja kiinalaisille telakoille. Suomen tilanne on kuitenkin paranemassa nopeammin kuin monissa muissa Euroopan maissa. Tilausten saaminen riippuu etupäässä siitä miten kehittyy niiden alustyyppien maailmanlaajuinen kysyntä, joihin Suomi on keskittynyt. Arktisten alusten ja öljyntuotannossa tarvittavien erikoisalusten kysynnän voi ennakoida olevan lähivuosina hyvää korkean öljyn hinnan saattelemana ja arktisen merenkäynnin lisääntyessä. Risteilyalusten kysynnän voi olettaa jatkuvan lähivuosina tasaisena, mutta ongelmana on se, että viime vuosina suomalaistelakoiden kilpailukyky on heikentynyt varsinkin saksalaisiin nähden. STX:n telakoista Turun tilauskirjassa on kaksi matkustajalaivaa, joista molemmista on myös optiot lisäaluksesta. Rauman telakka on saanut tasaisesti pienempien erikoisalusten tilauksia. Molemmat tarvitsevat vielä uusia KUVIO 19. Muiden kulkuneuvojen valmistuksen työllisten määrä 15 Henkilöä KUVIO 2. Muiden kulkuneuvojen valmistuksen tuotannon määrä, kausitasoitettu sarja (=1) Tuotannon määrä Viimeinen havainto: liikevaihtokuvaaja /2 9 1 e e tilauksia saavuttaakseen normaalin kapasiteetin käyttöasteen. Helsingissä tehdään kolmea jäätämurtavaa erikoisalusta ja siellä näkymiä pidetään hyvinä. Paras tilanne on Porin tehtaalla, sillä öljynporauslauttojen kysyntä on kasvussa ja Porin kilpailukyky on omassa markkinaraossaan loistava. Kiskokalustotuotannon tilauskanta on tällä hetkellä hyvä. Alan suurin toimija Transtech työllistää noin 5 henkeä. VR:n vaunutilaukset sekä Helsingin kaupungin raitiovaunutilaukset takaavat täystyöllisyyden täksi vuodeksi. Mahdollista on, että VR:n uusien veturien toimituksesta poikii jotain alihankintaa myös Transtechille. Sotilasajoneuvojen valmistuksen työllisyystilanne on tällä hetkellä hyvä ja jatkuu hyvänä myös ensi vuonna. Ainoa ongelma on, että työllisyystilanne ei jakaannu tasaisesti yrityksen eri toimipisteiden välillä. Koko toimialan tuotanto ja työllisyys kasvavat tänä ja ensi vuonna noin kymmenen prosenttia. SUHDANNEKATSAUS, kevät 2 13

14 Koneiden ja laitteiden korjaus, huolto ja asennus Toimialaan koneiden ja laitteiden korjaus, huolto ja asennus sisältyvät teollisesti valmistettujen koneiden ja laitteiden erikoistunut korjaus, huolto ja asennus. Toimialan tuotannon osuus metalliteollisuuden koko tuotannosta vuonna 21 oli noin viisi prosenttia. Tuotannon määrä kasvoi vuonna 2 viitisen prosenttia edellisvuodesta. Henkilöstön määrä toimialalla lisääntyi hieman vuodesta 21 vuoteen 2. Toimialalla on muutamia melko suuria, usein jonkin teollisen toimijan yksin tai yhteistyössä perustamia, kunnossapitoyhtiöitä sekä suuri määrä pienempiä toimijoita. Myös rakennusliikkeillä on omia kunnossapitoyhtiöitään. Joillakin suurilla koneiden ja laitteiden valmistajilla on huoltotoimintaa, joka tilastoinnissa on laskettu kuuluvaksi niiden päätoimialaan muiden koneiden ja laitteiden valmistukseen, eivätkä ne siis ole mukana tämän toimialan luvuissa. Toimiala on melko työvoimavaltainen ja se on suhteellisen tärkeä asiakas metallituotteiden valmistukselle sekä koneiden ja laitteiden valmistukselle. Toimialan tärkeitä asiakastoimialoja ovat metsäteollisuus, sähkö- ja lämpöhuolto, rakentaminen sekä koneiden ja laitteiden valmistus. Vientiin menee vain muutama prosentti toimialan liikevaihdosta. Viennin merkitys on ollut kasvussa. Toimiala on kotimarkkinatoimiala ja pidemmällä aikavälillä katsoen siihen myönteisesti vaikuttavia tärkeitä ajureita ovat tehdasteollisuuden ja energiahuollon kotimaiset investoinnit. Koko teollisuuden, johon sisältyvät tehdasteollisuus ja energiahuolto, investointien taso väheni selvästi vuodesta 28 lähtien vuoteen 21 saakka. Erityisen iso pudotus kohdistui metsäteollisuuden investointeihin, mutta selvä pudotus oli myös elintarvikkeiden-, metallituotteiden- sekä koneiden ja laitteiden valmistuksen investoinneissa. Investointeja sen sijaan tehtiin sähköhuoltoon, vesihuoltoon, metallienjalostukseen sekä kemianteollisuuteen. Vuodesta 21 lähtien ainakin vuoteen 2 saakka teollisuuden investoinnit näyttävät olevan selvässä kasvussa, mutta ovat edelleen kokonaisuutta katsoen arveluttavan alhaisella tasolla. Selvänä poikkeuksena ovat energiahuollon investoinnit, jotka ovat hyvällä tasolla. Investointien vastapainoksi tehtaiden alasajot vievät jatkuvasti pysyvästi kysyntää toimialalta. Koneiden ja laitteiden korjaus, huolto ja asennus ovat toisaalta toimintaa, jota täytyy jatkuvasti tehdä, mikä vakauttaa hieman toimialan tilannetta. Lyhyemmällä aikavälillä katsoen kasvussa oleva korjausrakentaminen sekä nousussa olevat asiakastoimialojen kapasiteetin käyttöasteet luovat kysyntää tälle toimialalle. Samalla tapahtuu tehtaiden alasajoja. KUVIO 21. Koneiden ja laitteiden korjauksen, huollon ja asennuksen työllisten määrä Henkilöä KUVIO 22. Koneiden ja laitteiden korjauksen, huollon ja asennuksen liikevaihto ja tuotannon määrä, kausitasoitetut sarjat (=1) Tuotannon määrä Liikevaihto Viimeiset havainnot: liikevaihtokuvaaja /2 ja volyymi-indeksi 2/ e 1 e Toimialan toimipaikat ja yksiköt ovat pieniä ja toimivat paikallisesti ja siinä, miten milläkin toimipaikalla menee tai mitkä ovat sen näkymät tälle ja ensi vuodelle, on suuria eroja. Toimiala etsii edelleenkin muotoaan, mikä vaikeuttaa sen ennustamista. Toimialan tuottajahinnat ovat olleet vuoden 2 kahden ensimmäisen kuukauden aikana noin kolme prosenttia ja kapasiteetin käyttöaste noin kuusi prosenttia korkeammalla tasolla, kun taas tuotanto on ollut kahdeksan prosenttia alemmalla tasolla, kuin vastaavana ajanjaksona vuonna 2. Toimialan tuotanto kasvanee vuonna 2 prosentin ja vuonna 213 nelisen prosenttia. Toimialan henkilöstön määrä säilynee vuonna 2 nykyisellä tasollaan ja kasvanee vuonna 213 prosentilla METALLI LIITTO 2