Digitalisaation kynnyksellä: Kohti tulevaisuuden lukiota

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Digitalisaation kynnyksellä: Kohti tulevaisuuden lukiota"

Transkriptio

1 Digitalisaation kynnyksellä: Kohti tulevaisuuden lukiota

2 ISBN Nimike Digitalisaation kynnyksellä: Kohti tulevaisuuden lukiota - selvitys Julkaisijat Helsingin kaupungin opetusvirasto ja Accenture Julkaisuaika 2014

3 Sisällys Saate 5 Johdanto 7 Digitaalinen murros vauhdittamaan Suomen menestystä 8 Digitaalisuus visiosta käytäntöön 8 Digitaalisuutta ei vielä riittävästi hyödynnetä koulumaailmassa 11 Digitaalisen oppimisen SWOT 11 Hyödyt irti digitaalisuudesta 14 Johtamisella: rehtorit ajamaan muutosta 14 Selkeää strategista näkemystä tarvitaan muutosten keskellä 14 Muutosten määrätietoinen johtaminen 17 Avoin toimintakulttuuri on vastaanottavainen muutokselle 17 Valtuuttava johtamismalli voimaannuttaa uudistumaan 18 Tavoite: innostunut rehtori saa mukaan muutokseen 18 Osaamista kasvattamalla: opettajat oppimaan työnsä kautta 20 Opettajat oppimisen ohjaajina ja opiskelijoiden osallistajina 20 Digitaalisuus haastaa opettajan jatkuvaan oppimiseen 21 Jatkuvan oppimisen kannustimet 22 Tavoite: opettajat kehittävät ja kehittyvät suunnitelmallisesti 24 Käyttämällä: digitaalisia sisältöjä ja oppimisympäristöjä oppimiseen 27 Käyttäjäkokemus keskiössä 27 Hyödyntämättömiä voimavaroja sovellukset ja virtuaaliset oppimisympäristöt 29 Tavoite: reaaliaikaiset oppimateriaalit ja oppimisympäristöt osallistavat opiskelijoita 29 Toimivuudella: infrastruktuuri digitaalisuuden perusedellytys 30 Perinteisistä luokkahuoneista monimuotoisiksi oppimisympäristöiksi 30 Vaihtoehtoja laiteratkaisuihin 33 Tavoite: luotettava infrastruktuuri aina kaikkien käytettävissä 34 Kohti digitaalisen oppimisen ihannetilaa 36 Malli: viisi askelta digitaaliseen lukioon 36 Tulevaisuuden visioita lukioiden digitaalisuudesta 40 Yhteenveto 43 Lähteet 44 Haastattelut 46

4 4 Copyright 2014 Accenture. Kaikki oikeudet pidätetään.

5 Saate Digitalisaation kynnyksellä: kohti tulevaisuuden lukiota on syntynyt osana Accenturen ja Helsingin opetusviraston yhteistyötä, jossa helsinkiläisille lukiolaisille esitellään sisäistä yrittäjyyttä ja työelämätaitoja. Yhteistyö on osa Accenturen 25-vuotisjuhlaa ja yhteiskuntavastuutoimintaa Suomessa. Vuoden 2014 aikana tuotetun Työelämätaidot ja sisäinen yrittäjyys -oppimateriaalipaketin lisäksi Accenture haluaa tuoda yhteistyöhön oman näkemyksensä digitalisaation tarjoamista mahdollisuuksista Suomen lukioille. Uudet digitaaliset oppimateriaalit ja oppimisympäristöt tarjoavat monia uusia oppimisen tapoja niin opiskelijoille kuin opettajillekin. Digitalisaation tehokas hyödyntäminen lukioissa kuitenkin edellyttää, että koko toimintaympäristö ja tavat koulurakennuksesta lukion henkilöstöön tukee digitalisaatiokehitystä. Tärkeitä lukion digitalisaatiota tukevia elementtejä ovat näkemyksemme mukaan etenkin johtaminen, osaamisen kehittäminen, oppiminen digitaalisia sisältöjä ja oppimisympäristöjä hyödyntäen sekä käytettävissä oleva infrastruktuuri. Näitä elementtejä lähemmin tarkastelemalla hahmottelemme Digitalisaation kynnyksellä: kohti tulevaisuuden lukiota -selvityksessä digitaalisen oppimisen ihannetilaa sekä edellytyksiä sen saavuttamiselle. Digitaaliset taidot ovat osa kansalaistaitoja, joita tarvitaan yhteiskunnassa toimimiseen ja työelämässä menestymiseen. Digitaalisuus onkin omaksuttava luonnolliseksi osaksi oppimista ja opettamista. Visiomme on tulevaisuuden lukio, jossa digivälineitä ja -materiaaleja osaavat soveltaa niin opiskelijat kuin opettajatkin. Lisäksi opetus pystyy räätälöitävien oppisisältöjen ansiosta vastaamaan paremmin yksilöiden erilaisiin tarpeisiin. Koulujen johtamisja opetuskäytäntöjen kehittämisessä hyödynnetään muilla sektoreilla hyväksi havaittuja malleja ja yhteydet työelämään ovat aktiivisia. Tulevaisuuden lukiossa kaikki osapuolet tunnistavat digitaalisuuden hyödyt ja ovat myös valjastaneet ne käyttöönsä. Toivomme, että selvityksemme onnistuu herättämään keskustelua digitalisaation mahdollisuuksista sekä sen edellyttämistä muutoksista ja siten osaltaan auttaa Helsingin opetusvirastoa kehittämään tulevaisuuden koulua. Kiitämme kaikkia matkan varrella Digitalisaation kynnyksellä: kohti tulevaisuuden lukiota -selvityksen työstämiseen osallistuneita opettajia, opiskelijoilta, rehtoreita, opetusviraston henkilökuntaa sekä kollegoitamme Accenturella ja Fjordilla. Ilman kaikkea keskusteluihin, haastatteluihin ja työpajoihin käyttämäänne aikaa tämä selvitys ei olisi ollut mahdollinen. Helsingissä Marko Rauhala Terveydenhuolto ja julkiset palvelut liiketoimintayksikön johtaja Accenture Finland Riikka Jakovuori Markkinointijohtaja Accenture Finland Copyright 2014 Accenture. Kaikki oikeudet pidätetään. 5

6 Selvityksessä käytettyjä ydinkäsitteitä Digitaalinen oppiminen Digitaalisella oppimisella (usein myös digitaalipedagogiikka) tarkoitetaan digitaalisten sovellusten, välineiden ja oppimateriaalin käyttöä opetuksessa ja oppimisessa. 1 Digitalisaatio Digitalisaatio on (liike)toimintamalli, joka perustuu sähköisten kanavien, sisältöjen ja toimintojen sekä niiden käytön laajentumiseen ja tukemiseen niin yksilö- kuin organisaatiotasolla. 2 Osallistava opettaminen Osallistavassa opettamisessa (myös osallistava pedagogiikka) oppijoille annetaan mahdollisuus osallistua päätöksentekoon sekä toimintaan. Oppijoita kuunnellaan ja kunnioitetaan ja heille annetaan vastuuta. Tärkeää on myös estää keskinäisten hierarkkisten valtasuhteiden synty. 3 Tulevaisuuden koulu Tulevaisuuden koulu ei ole rakennus, vaan se on pedagoginen osaamisen kehittämisen toimintakulttuuri, joka on aktiivinen osa tietoyhteiskunnan kehitystä ja muutosprosessia. Tulevaisuuden koulussa tietotekniikkaa on hyödynnetty osana opetusta, oppimista ja koulun toimintaa pedagogiikan ja toiminnan ehdoilla. 4 Valtuuttava johtaminen Valtuuttavassa johtamisessa työntekijät kokevat, että heidän näkemyksiään kuunnellaan ja arvostetaan, että heihin luotetaan ja heille tarjotaan mahdollisuuksia kehittyä työssään. Johto ja työntekijät rakentavat yhdessä uusia vaikuttamisen mahdollisuuksia Virtuaaliammattikoulu Gartner IT Glossary 2014; Businessdictionary.com Kumpulainen ym Silander 2013; Tulevaisuuden koulu on täällä tänään Viinisalo Copyright 2014 Accenture. Kaikki oikeudet pidätetään.

7 Johdanto Lähdimme muodostamaan näkemystämme digitalisaation lukiolaisille tarjoamista mahdollisuuksista määrittämällä ensin sen ydinkysymyksen, johon tässä selvityksessä haemme vastausta. Keskustelujen ja analyysin kautta se kiteytyi seuraavaan muotoon: mitä mahdollisuuksia digitaalisuus tuo lukioihin? Määrittelimme myös keskeiset sisältöelementit, joille digitaalisuuden kasvu asettaa erityisiä vaatimuksia (kts. kuva alla). Analyysissa käytetty viitekehys Miten digitaalisuus pitäisi huomioida koulujen Johtaminen: Rehtorin rooli ja vastuu, muut roolit ja vastuut johtamiseen liittyen Mitä mahdollisuuksia digitaalisuus tuo lukioihin? toimintatavoissa? Rakenteissa ja oppimisympäristöissä? prosesseissa? Opetuksen organisointi: Opettajan rooli ja vastuu, opiskelijoiden rooli ja vastuu Osaamisen kehittäminen: Laitteet, ohjelmistot, oppimisympäristöt, uudet opetusmenetelmät, digitaalisuuden hyödyntäminen opetuksessa Fyysiset oppimiseen ja opetukseen tarkoitetut tilat: Muunneltavuus, opettajien tarpeet, opiskelijoiden tarpeet Virtuaaliset oppimiseen ja opetukseen tarkoitetut tilat: Muunneltavuus, opettajien tarpeet, opiskelijoiden tarpeet Muuhun kuin oppimiseen ja opetukseen tarkoitetut tilat: Opettajien työtilat teknologiassa? Laitteet: Päätelaitteet, ohjelmistot, käyttöaste, käyttöönoton opastus ja IT-tuki Infrastruktuuri: Arkkitehtuuri, järjestelmät, oppimisympäristöt Oppisisällöt: Sähköiset oppimateriaalit, verkossa vapaasti saatavilla olevat materiaalit, hakukoneet jne. Tämä jäsentely on ollut toimiva lähtökohta pohdinnoille ja käymillemme keskusteluille eri tahojen kanssa. Haastattelimme yhteensä kahtatoista Helsingin kaupungin lukioiden rehtoria ja opettajaa marraskuussa Lisäksi keskustelimme yhteensä kahdeksan Accenturen eri alan asiantuntijan kanssa toukokuussa Molempien ryhmien kanssa käsiteltiin digitaalisuutta koulutuksen näkökulmasta. Haastattelujen lisäksi näkemyksemme perustuu lukuisiin keskusteluihin opetusviraston edustajien kanssa, kokemukseemme kevään 2014 Työelämätaidot ja sisäinen yrittäjyys -oppimateriaalipaketin pilotoinnista kolmessa Helsingin lukiossa sekä rehtoreiden, opettajien ja opiskelijoiden kanssa toteutettuihin työpajoihin. Olemme lisäksi käyneet läpi laajalti viimeaikaista tutkimustietoa ja selvityksiä koulujen digitalisaatioon liittyen. Copyright 2014 Accenture. Kaikki oikeudet pidätetään. 7

8 Digitaalinen murros vauhdittamaan Suomen menestystä Digitalisoituminen ei aiheuta haasteita ja mahdollisuuksia pelkästään koulumaailmalle, vaan se ravistelee kaikkia Suomen toimialoja kulttuurista raskaaseen teollisuuteen. Accenturen tuoreen selvityksen 6 mukaan digitaalisuus ei olekaan enää vaihtoehto yhdellekään toimialalle, vaan kriittinen menestystekijä kilpailuun ja asiakkaiden odotuksiin vastaamisessa. Selvityksessä ehkä yllättävästikin korostui, että perinteiset toimialat, kuten konepaja- ja metsäteollisuus sekä rakennusala, näkevät digitaalisuuden jo tällä hetkellä merkittävänä menestyksen edellytyksenä. Toisaalta laaja-alaisen muutoksen odotetaan tulevan vasta nyt aloille, jotka ovat olleet digitaalisuuden vaikutuspiirissä pitkään, kuten pankkija telekommunikaatioliiketoimintoihin. Digitaalisuuden hyödyntämiseen tähtää myös Helsingin kaupungin opetusvirasto kehittäessään toisen asteen virtuaaliopetusta, Stadin ekampusta, joka tuo uusia joustavia opiskeluvaihtoehtoja lukiolaisille ja ammattiin opiskeleville. Neljä suurinta globaalia digitaalista teknologiatrendiä ja merkittävää digitaalisen murroksen osatekijää voi kiteyttää lyhenteeseen SMAC Sosiaalinen media, Mobiiliteknologia, Analytiikka ja Cloud eli pilvipalvelut. Selvitykseen osallistuneissa suomalaisorganisaatioissa mobiiliteknologia oli teknologiatrendeistä laajimmin käyttöön omaksuttu ja sen vaikutukset ovat jo monessa yrityksessä nähtävissä, kun taas analytiikka on vasta lyömässä itseään läpi. Pilvipalveluiden hyödyntäminen etenee vauhdilla läpi toimialojen, ja esimerkiksi markkinoinnin, myynnin ja asiakaspalvelun toimintoja on siirretty pilveen jo monilla toimialoilla. Julkisella sektorilla muutos on ollut hitaampaa ja keskittynyt lähinnä kustannustehokkuuden lisäämiseen operaatioita digitalisoimalla. Sosiaalisen median hyödyntäminen lisääntyy jatkuvasti, mutta sovellukset eivät kehity samassa tahdissa. Digitaalisuus visiosta käytäntöön Organisaatioilta digitaalisesta murroksesta selviäminen vaatii vahvan näkemyksen siitä, miten digitaalisuus vaikuttaa oman toimialan ja organisaation toimintaan. Digitaalisten toimintamallien vieminen sanoista tekoihin on vaikeaa. Suurimpia haasteita ovat usein taloudelliset rajoitteet, digitaalisuuden hajautunut ja epäselvä omistajuus sekä tarvittavien taitojen puute 7. Oleellista digitaalisen murroksen keskellä on muistaa, että digitaalisuus on hyvä renki, mutta huono isäntä. Koulumaailmassa digitaalisuuden mahdollisuuksiin tulee suhtautua teknologian sijaan pedagogiikka edellä. Kokemuksemme mukaan parhaaksi toteutustavaksi digitaalisten innovaatioiden edistämisessä ovat osoittautuneet selkeään digitaaliseen visioon perustuva ideoiden välitön testaaminen ja näin saavutetut nopeat onnistumiset tai epäonnistumiset ja niistä oppiminen. Digitaalisuuden laaja-alainen hyödyntäminen on vaativa prosessi, mutta Suomessa edellytykset siihen ovat hyvät. Alkuvuodesta 2014 julkaistun Digibarometri 2014-selvityksen 8 mukaan Suomi sijoittui 22 maan joukossa ensimmäiseksi digitaalisuuden hyödyntämisen edellytyksissä, mutta vasta seitsemännelle sijalle digitaalisten palvelujen ja ympäristöjen käytössä. Julkisen sektorin osalta Suomi oli toinen digitaalisuuden edellytyksissä ja kahdeksas käytössä. Julkiselta sektorilta on pitkään puuttunut yhtenäinen näkemys digitaalisuuden periaatteista ja toteutuksesta, mutta tahtotila on kuitenkin selvä. Valtiovarainministeriön (VM) strategisen ohjausyksikön päällikkö Riku Jylhänkangas toteaa 9 : Meidän pitää luoda Suomeen tietoon liittyvä kansallinen infrastruktuuri vastaavasti kuin meillä on fyysinen tieverkko. Samoilla linjoilla ovat olleet muun muassa VM:n ICT-johtaja Timo Valli ja Pekka Ala-Pietilän johtama ICT2015-ryhmä. Digibarometri raportin laatijat pitävät epäsuhtaa digitalisaation edellytysten ja digitaalisten palvelujen käytön välillä merkittävä uhkana Suomen tulevaisuudelle. Suomalaisten yritysten ja organisaatioiden digitaalinen murros etenee jo täydellä vauhdilla. Ainoa tapa selvitä murroksen keskellä ja valjastaa digitalisaation tarjoamat mahdollisuudet on luoda vahva näkemys digitalisoitumisen merkityksestä oman yrityksen tai organisaation toimintaan ja viedä tämä näkemys tehokkaasti käytäntöön. Seuraavissa luvuissa tarkastelemme lähemmin, mitä lukioiden omaa näkemystään muodostaessaan tulee ottaa huomioon ja mistä ne ovat digitalisaatiokehityksessä lähdössä liikkeelle. 6. Accenture 2014b. 7. Accenture 2014b. 8. DIGILE Leskinen Copyright 2014 Accenture. Kaikki oikeudet pidätetään.

9 Copyright 2014 Accenture. Kaikki oikeudet pidätetään. 9

10 Joku sysäys puuttuu, että lukiot olisivat päässeet vauhdilla digitaalisuudessa eteenpäin. Rehtori, lukio 10 Copyright 2014 Accenture. Kaikki oikeudet pidätetään.

11 Digitaalisuutta ei vielä riittävästi hyödynnetä koulumaailmassa Teknologioiden käyttöedellytysten ja käytön välillä ilmenee epäsuhtaa myös koulumaailmassa. Viimeisimpien kansallisten ja kansainvälisten selvitysten perusteella tieto- ja viestintäteknologian (TVT) opetuskäyttö Suomessa on vähäistä etenkin suhteutettuna vastaavan infrastruktuurin melko hyvään tilaan. Lisäksi Suomen on todettu jääneen jälkeen monista muista maista digitaalisessa oppimisessa. 10 Vuonna 2010 julkistetussa opetus- ja kulttuuriministeriön (OKM) koulutuksen tietoyhteiskuntakehittämisen valmisteluryhmän loppuraportissa 11 mainittiin yhtenä ongelmana, että Suomessa on investoitu voimakkaasti laitteisiin ja verkkoyhteyksiin, mutta pedagogiikka ja koulujen toimintakulttuuri eivät juurikaan ole muuttuneet. Samansuuntaisiin johtopäätöksiin päätyi myös vuonna 2011 ilmestynyt valtioneuvoston selonteko 12. Siinä todettiin uusien pedagogisten toimintamallien ja menetelmien mahdollisuuksien olevan vielä laajalti hyödyntämättä koulutuksessa. Myös tuore Euroopan laajuinen ESSIE-tutkimus 13 vahvistaa näkemystä siitä, että Suomi on kaukana Euroopan kärkimaista TVT:n opetuskäytössä lukiossa. Vähintään kerran viikossa tietokonetta oppitunneilla käyttävät lukiolaiset Suomi 25% Tanska 84% Lähde: European Schoolnet & University of Liège 2013 Norja 94% Digitaalisen oppimisen SWOT Digitaalisen oppimisen nykytilaa ja mahdollisuuksia on kartoitettu kattavasti keväällä 2014 ilmestyneessä Turun yliopiston koulutussosiologian tutkimuskeskuksen (RUSE) tekemässä digitaalisen oppimisen nykytilan SWOT-analyysissa, joka sisältyy opetushallituksen koulutuspilvijaoston loppuraporttiin 14. Analyysissa digitaalisen oppimisen nykytilan vahvuuksina Suomessa pidettiin korkeaa yleistä teknologisoitumisen astetta, verrattain hyvää olemassa olevaa infrastruktuuria, kotien aktiivisuutta tietoteknologian käyttämisessä sekä koulujen kohtuullista teknologista varustelua. Vahvuus, jota ei vielä ole hyödynnetty, on analyysin mukaan lasten ja nuorten aktiivinen vapaa-ajan teknologian käyttö ja siitä karttuva osaaminen. Tämä vahvuus tuli ilmi myös Accenturen tekemässä taitokartoituksessa. Siinä lukioikäisistä tytöistä 78 % ja pojista 68 % arvioi omaavansa mielestään hyvät digitaaliset ja teknologiataidot. Opiskelijat olivat ylipäänsä tulevaisuussuuntautuneita työelämätaitojen arvioissaan. Tärkeimpinä työelämässä vaadittavina ominaisuuksina seuraavien viiden vuoden aikana he pitivät yhteistyötaitoja, luovuutta ja ongelmanratkaisua. 15 SWOT-analyysissa heikkouksina nähtiin muun muassa teknologioiden hyödyntämisen ja toimintatapojen sirpaloituneisuus, opetusorganisaatiolle yhteisten tavoitteiden puute teknologian käyttöönoton ja hyödyntämisen osalta, opettajien yksin tekemisen kulttuuri, teknologian pedagogisen hyödyntämisen vähäisyys, teknologian hyötyjen aliarviointi ja olemassa olevien sähköisten oppimateriaalien painottuminen lähinnä yksittäisten faktojen esittämiseen. 16 Digitaalisen oppimisen ja pedagogiikan tarjoamia mahdollisuuksia RUSE:n analyysin OPH OKM Arjen tietoyhteiskunnan neuvottelukunta European Schoolnet & University of Liège OPH Accenture 2014a. 16. OPH OPH Copyright 2014 Accenture. Kaikki oikeudet pidätetään. 11

12 mukaan ovat henkilökohtaistavien teknologioiden eritasoisille opiskelijoille avaamat mahdollisuudet opiskella itselleen sopivien materiaalien parissa, lukutaidon uusien muotojen kehittyminen, tietoyhteiskunnassa tarvittavien tiedonhaku- ja tiedon arviointitaitojen kehittyminen sekä oppijoiden aktiivisuuden mahdollistaminen. Mahdollisuuksina mainitaan myös oppijakeskeisen teknologian hyödyntäminen, tiedonkäsittelytaitoja ja oppimisen aktiivisuutta kehittävien digitaalisten oppimateriaalien hyödyntäminen ilmiöja ongelmakeskeisessä oppimisessa sekä opettajien asiantuntijaroolin korostuminen. Oppimisprosessin suunnitteleminen yhdessä ja osallistava kehittäminen Accenturen asiantuntijahaastatteluissa digitaalisuuden tuomina mahdollisuuksina lukioissa nähtiin yllä mainittujen lisäksi muun muassa mahdollisuus osallistaa opettajat ja opiskelijat mukaan opetuksen kehittämiseen, kustannussäästöt sekä opettajan lisääntyneet mahdollisuudet keskittyä yksilölliseen oppimisen ohjaamiseen. Uhkiksi RUSE:n analyysissa 18 määriteltiin muun muassa syvällä vaikuttavat teknologiaa vastustavat asenteet ja pelot, jotka pitävät yllä muutosvastaisuutta, sähköisen sisällön yksipuolinen kehittäminen laitteiden rajoitusten lähtökohdista sekä digitaalisen kuilun syventyminen osaamiskuiluksi. Selvitysten valossa Suomi ei ole kärkimaita digitalisaation hyödyntämisessä opetuskäytössä, mutta edellytyksiä kehitykseen on olemassa. Digitalisaatio ei kuitenkaan edisty ilman vahvaa sysäystä oikeaan suuntaan. Seuraavassa luvussa tarkastelemme lähemmin neljää elementtiä, joiden varaan näkemyksemme mukaan Suomen lukioiden digitalisaatio ja uuden ajan oppiminen rakentuvat: johtaminen, osaamisen kehittäminen, oppiminen digitaalisia sisältöjä ja oppimisympäristöjä hyödyntäen sekä infrastruktuuri. 18. OPH Copyright 2014 Accenture. Kaikki oikeudet pidätetään.

13 Copyright 2014 Accenture. Kaikki oikeudet pidätetään. 13

14 Hyödyt irti digitaalisuudesta Johtamisella: rehtorit ajamaan muutosta Digitaalisuus voi tuoda itse oppimiseen ja ennen kaikkea opiskelun motivointiin uusia keinoja, mutta tämä tuskin itseisarvona saa suurta mullistusta aikaan koulumaailmassa. Suurempana muutoksen katalysaattorina tulevat olemaan digitaalisuuden vaikutukset työtehtäviin. Etlan tutkimuksen 19 mukaan Suomessa joka kolmas työtehtävä katoaa 20 vuoden sisällä. Oxfordin yliopiston julkaiseman raportin 20 mukaan Yhdysvalloissa jopa lähes puolet työpaikoista voidaan korvata roboteilla ja keinoälyllä seuraavien 20 vuoden aikana. Muutos työtehtävissä tulee siis olemaan radikaali, ja se tulee heijastumaan myös lukioiden perustehtävään: lukiolaisten koulutuksen täytyy heijastaa ympäröivää maailmaa ja sen tulevilta työntekijöiltä edellyttämiä taitoja. Ylioppilastutkinto ei valmista suoraan ammattiin, vaan lukioiden päätehtävänä on taata opiskelijoille laaja yleissivistävä koulutus, jolla voidaan turvata opiskelijoiden mahdollisuudet kaikkiin jatko-opintoihin. Jatko-opintojen kautta työelämään valmistautuminen on kuitenkin myös lukiolaisten tähtäimessä. Digitalisaation aiheuttama työelämän murros ravisteleekin lukioiden perustehtävää ja asettaa niille vaikean haasteen: miten kouluttaa opiskelijoita vastaamaan tuntemattoman tulevaisuuden haasteisiin keinoilla ja välineillä, jotka vasta odottavat keksimistään? Tässä murroksessa entistä tärkeämpään rooliin nousee johtaminen ja erityisesti muutosjohtaminen. On pohdittava uudelleen, minkälaisiin työtehtäviin nuoria koulutamme, millaisia valmiuksia työntekijöillä tulevaisuudessa pitää olla ja mitä kaikki tämä vaatii johtamiselta. Selkeää strategista näkemystä tarvitaan muutosten keskellä Myös lukioiden on digitaalisen murroksen keskellä luotava vahva näkemys digitalisaation merkityksestä lukion toimintaan ja vietävä näkemys tehokkaasti käytäntöön. Johtajien ensisijainen rooli on varmistaa, että lukion pedagoginen visio tulevaisuuden koulusta on ajan tasalla murroksen aiheuttamiin yhteiskunnallisiin muutoksiin nähden. Valtakunnalliset ja kuntatason opetussuunnitelmat sekä Opetushallituksen linjaukset ohjaavat lukioiden tieto- ja viestintätekniikan opetuskäytön kehittämistä ja siihen liittyvien strategioiden ja suunnitelmien laatimista. Isoja rakenteita pitää muuttaa, jotta lukio voi keskittyä tulevaisuudessa vaadittavien taitojen opettamiseen. Tässä raportissa keskitymme kuitenkin suurten rakenteellisten linjanvetojen sijaan muutoksiin, jotka ovat toteutettavissa yksittäisten koulujen tasolla. Tuoreen suomalaisen tutkimuksen mukaan 21 rehtorien rooli digitalisaatiossa on ollut keskeinen sellaisissa suomalaisissa peruskouluissa, joissa tietotekniikka on otettu menestyksellisesti käyttöön osaksi päivittäistä toimintaa. Myös meidän näkemyksemme mukaan rehtorit ovat digitaalisen kehityksen mahdollistajana 19. Pajarinen & Rouvinen Frey & Osborne Niemi ym Copyright 2014 Accenture. Kaikki oikeudet pidätetään.

15 Muutos täytyy tehdä hyvin herkästi, siinä mennään niin lähelle jokaisen mieltymyksiä. Opettajuus Suomessa perustuu siihen että se on itsenäistä työtä ja jokainen on oman alansa asiantuntija. Pedagoginen vapaus on keskeinen asia, ja siksi kova sapluuna ei toimi. Tunnustelua ja kuuntelua, tiedon tarjoamista, annetaan jokaiselle oma tila toteuttaa omaa työtään tiettyjen reunaehtojen sisällä. Rehtori, lukio Copyright 2014 Accenture. Kaikki oikeudet pidätetään. 15

16 16 Copyright 2014 Accenture. Kaikki oikeudet pidätetään.

17 kouluissa merkittävässä roolissa. Perinteisten hallinnon ja talouden, opetuksen sekä ihmisten johtamisen asiantuntijuuden sijaan rehtorin rooli digitalisaatiossa korostuu etenkin koulun strategisen suunnan kirkastajana. Käytännössä pedagogisen vision tulevaisuuden koulusta tulisi näkyä lukiotasolla selkeänä lukiokoulutuksen tieto- ja viestintätekniikan (TVT) strategiana, jossa TVT:n opetuskäytölle on määritelty kehittämisen painopisteet ja konkreettiset tavoitteet. Erillistä digistrategiaa lukioiden ei kannata laatia, mutta digitaalinen näkökulma tulisi sisällyttää yleistason TVT-strategiaan. Euroopan laajuisen ESSIE-tutkimuksen 22 mukaan 44 % suomalaisista lukiolaisista opiskelee kouluissa, joilla on vankka pohja TVT-strategialle. TVT-strategian kehittämisen ja sen täytäntöönpanoon kannalta onkin ensiarvoisen tärkeää, että rehtorit osallistavat opettajat ja opiskelijat mukaan koulun TVT-strategian työstämiseen. Muutosten määrätietoinen johtaminen Rehtorilla on erityisen tärkeä rooli oppilaitostason suunnittelussa ja tavoitteiden sekä kehittämistarpeiden priorisoinnissa, sillä liian monen muutoksen samanaikainen läpivienti on erittäin haastavaa. Tavoitteiden paketointi selkeiksi muutosohjelmiksi tai -projekteiksi helpottaa niiden jalkauttamista. Näillä muutosohjelmilla tai -projekteilla tulisi olla tarkasti määritellyt tavoitteet, resurssit ja aikataulu sekä mittarit näiden seurantaan. Kun muutoksen tavoitteet ovat selkeät ja yksiselitteiset, rehtorin rooli muutosjohtajana on saada kukin opettaja Teknologiahankkeiden epäonnistumisen syitä 5 % 5% teknologiahankkeista epäonnistuu teknologiasyistä Lähde: Jim Markowsky, Organization Dynamics, 1995 ymmärtämään, miksi tietty tavoite on tärkeä ja mikä heidän roolinsa on muutoksen toimeenpanijoina. Rehtorin tehtävä on varmistaa, että kaikki saavat muutoksista tarpeeksi tietoa, työkaluja niiden toteuttamiseen, mahdollisesti lisäkoulutusta asiaan ja ennen kaikkea kannustusta. ESSIE-tutkimuksen 23 mukaan melkein puolet (47 %) Suomen lukiolaisista opiskelee kouluissa, joissa oli kolmen viime vuoden aikana toteutettu jonkinlainen muutosohjelma. Myös yritysmaailmassa usein suurena haasteena uusien teknologioiden ja toimintatapojen käyttöönotossa on muutoksenhallinta, kuten yllä oleva kuva havainnollistaa. Jos eri sidosryhmien näkökulmia ei ole systemaattisesti otettu huomioon uutta teknologiaa käyttöön otettaessa, jäävät usein myös toivotut hyödyt saavuttamatta. Mahdollista muutosvastarintaa on purettava hyötyjen ja osallistamisen kautta, jotta sidosryhmät (kouluissa opettajat ja opiskelijat) ymmärtävät, mitä hyötyä juuri heille on tavoitellusta muutoksesta. Muutoksen läpiviennissä oleellista on myös jatkuva 50 % 50% teknologiahankkeista epäonnistuu organisaation, kulttuurin ja ihmisten vuoksi viestintä muutosmatkan etenemisestä, onnistumisten jakaminen ja tarvittavan osaamisen kehittäminen. Avoin toimintakulttuuri on vastaanottavainen muutokselle Yhtenä perustavanlaatuisena edellytyksenä onnistuneille muutoksille on organisaation avoin toimintakulttuuri, jossa asioita jaetaan, kehitetään ja luodaan yhdessä. Lukioiden digitaalisessa murroksessa rehtorin aktiivinen ja pitkäjänteinen toiminta avoimen ja TVT-myönteisen toimintakulttuurin rakentamisessa on ratkaisevaa. Vuonna 2014 julkaistun suomalaisen tutkimuksen 24 mukaan TVT:aa menestyksellisesti hyödyntävissä kouluissa useimmat opettajat olivat omaksuneet yhteisöllisen työkulttuurin. Tämä oli puolestaan houkutellut kouluihin opettajia, jotka halusivat kehittää TVT:aa osana opetusta ja oppimista. Näissä kouluissa opettajat ja rehtori yhdistivät voimavaransa ja tekivät asioita yhdessä. Opettajat vierailivat toistensa luokissa ja saivat ideoita opetuksen kehittämiseksi. 22. European Schoolnet & University of Liège European Schoolnet & University of Liège Niemi ym Copyright 2014 Accenture. Kaikki oikeudet pidätetään. 17

18 Systemaattista panostusta avoimeen ja TVT-myönteiseen toimintakulttuuriin on harjoiteltu myös Turun normaalikoulussa, jossa opetuksen rakenteet on uudistettu muun muassa osallistavien kokousten, lukiolaisten TVT-digituutoreiden, TVTiltapäivien, kollegatuutoreiden vierihoitojen ja reflektointilomakkeiden (kuinka käytän TVT:aa) avulla. Laaja-alaisesta kehitystyöstä huolimatta toimintakulttuurin muutos Turun normaalikoulussakaan ei ole ollut helppo. 25 Toimintakulttuurin muutos on missä tahansa organisaatiossa hidas prosessi ja vaatii kärsivällisyyttä kaikilta osapuolilta, jotta päästään haluttuihin tuloksiin. Valtuuttava johtamismalli voimaannuttaa uudistumaan Yhtenä toimintakulttuurin kehittämiskeinona on voimaannuttaa niin opettajat kuin opiskelijatkin hyödyntämään tietotekniikkaa. Tutkimukset osoittavat, että voimaannuttava johtajuus kouluissa lisää teknologian käyttöä ja sen integraatiota opetukseen 26. Ihmiset ensin -asenne ruokkii digitaalisessa ympäristössä parempia tuloksia kuin tahdin antaja 27. Tärkeää on siis itseohjautuvuuteen kannustaminen ja osallistaminen. Esimerkiksi päätös johonkin tehtävään käytettävästä sovelluksesta voidaan antaa opiskelijoille sen sijaan, että opettaja päättää siitä. Kun valtaa siirretään opiskelijoille, myös heidän itsesäätelytaitonsa kehittyvät. 28 Valtuuttava johtamismalli LÄHTÖTILA Onnistumisesta viestiminen Arvosta & energisoi Joillakuilla opiskelijoilla vapaus esimerkiksi selailla Facebookia kesken tunnin voi heikentää oppimistulosta. Toisaalta itsesäätelytaitojen merkitys myös työelämässä on kasvanut, ja siksi niiden kehittäminen myös osana lukio-opetusta on hyödyllistä. Tavoitteiden kirkastaminen Kysy kysymyksiä & kuuntele Ole läsnä Vastuuta & rohkaise Osallistumaan. voimaannuttaminen Jaa tietoa & kiitosta Esimerkin näyttäminen TAVOITE Oheinen valtuuttava johtamismalli on tehty soveltaen Accenturen omaa valmennusmallia. Valtuuttavaan johtamismalliin on kiteytetty asioita, jotka näkemyksemme mukaan ovat rehtoreiden työssä erityisen tärkeitä, jotta digitaalisuuden mahdollisuudet voidaan toteuttaa. Tavoite: innostunut rehtori saa mukaan muutokseen Ihannetilassa rehtori saa kaikki opettajat ja opiskelijat mukaan ensin kokeilemaan ja myöhemmin hyödyntämään digitaalisuutta oppimisen tukemisessa ja motivoijana. Tähän päästäkseen rehtorin tulisi huomioida työssään, että: koulun TVT-strategia on määritelty, selkeä ja kaikki opettajat ymmärtävät, mitä se tarkoittaa heidän oman työnsä kannalta muutoksia ohjataan suunnitelmallisesti ja kaikki sidosryhmät huomioiden rehtori esimerkillään tukee avointa ja TVT-myönteistä toimintakulttuuria rehtori valtuuttavalla johtamistavalla saa positiivisen ja proaktiivisen kehityksen kierteen aikaan. 25. Kleemola & Vierimaa Franciosi Franciosi Valtonen & Eronen Copyright 2014 Accenture. Kaikki oikeudet pidätetään.

19 TVT:n laaja-alainen hyödyntäminen ja hitaasti muuttuva toimintakulttuuri Toimijat: Turun normaalikoulu Turun normaalikoulun lukiossa on jo viiden vuoden ajan harjoiteltu oppimista ja opettamista opiskelijoiden henkilökohtaisten kannettavien tietokoneiden avulla. Toimintakulttuurin muutos ei ole ollut helppo vaan tapahtunut hitaasti. Koulun on täytynyt uudistaa rakenteita ja käytäntöjä osallistaviksi, jakamiseen kannustaviksi ja reflektoiviksi. Erityistä kokeilussa: Lukion toimintakulttuuri on muuttunut kokonaan TVT:n laaja-alaisen pedagogisen hyödyntämisen myötä. Lisätietoja: Kleemola, M. & Vierimaa, S Yhteisöllisen oppimisen ja oman osaamisen jakamisen matkalla lukiossa. Tiivistelmä saatavilla Internetissä osoitteessa Uusi teknologia uudenlaiset toimintatavat, mahdollisuudet ja haasteet Toimijat: Joensuun normaalikoulu Itäsuomalaisessa koulussa otettiin ipad-taulutietokoneet käyttöön koko aloittavalla vuosikurssilla syksyllä Opiskeluiden loppuvaiheessa syksyllä 2013 opiskelijat vastasivat laitteen käyttöä koskeneeseen kyselyyn. Kolmessa vuodessa ipadin merkitys opetuksessa oli opiskelijoiden mielestä kasvanut. Erityistä kokeilussa: ipadistä voi olla oppimiselle joko hyötyä tai haittaa opiskelijan itsesäätelytaidoista riippuen. Lisätietoja: Valtonen, T. & Eronen, L Kolme vuotta ipad-lukiota takana opiskelijoiden kokemuksia. Tiivistelmä saatavilla konferenssin internet-sivuilla osoitteessa Copyright 2014 Accenture. Kaikki oikeudet pidätetään. 19

KARKKILAN OPETUSTOIMEN TVT-STRATEGIA 2015-2020

KARKKILAN OPETUSTOIMEN TVT-STRATEGIA 2015-2020 KARKKILAN OPETUSTOIMEN TVT-STRATEGIA 2015-2020 Sisällys 1. Opetus muutoksessa.2 2. Visio.2 3. Tavoitteet.2 4. Toteutus 3 5. Kehittämissuunnitelmat 4 1 1. Opetus muutoksessa Oppimisympäristöt ja oppimistavat

Lisätiedot

KuntaKesusta Kehittämiskouluverkostoon 12.9.2014. Aulis Pitkälä pääjohtaja Opetushallitus

KuntaKesusta Kehittämiskouluverkostoon 12.9.2014. Aulis Pitkälä pääjohtaja Opetushallitus KuntaKesusta Kehittämiskouluverkostoon 12.9.2014 Aulis Pitkälä pääjohtaja Opetushallitus Opettajuuden tulevaisuuden taitoja Sisältö- ja pedagoginen tietous: aineenhallinta, monipuoliset opetusmenetelmät

Lisätiedot

Osaamisen ja sivistyksen parhaaksi

Osaamisen ja sivistyksen parhaaksi 1 Viitteitä suomalaisen koulutuksen kehitystarpeista Jarkko Hautamäen mukaan suomalaisnuorten oppimistulokset ovat heikentyneet viimeisen kymmenen vuoden aikana merkittävästi (Hautamäki ym. 2013). 2 Viitteitä

Lisätiedot

Helsingin kaupunki Esityslista 3/2016 1 (6) Opetuslautakunta OTJ/9 22.03.2016

Helsingin kaupunki Esityslista 3/2016 1 (6) Opetuslautakunta OTJ/9 22.03.2016 Helsingin kaupunki Esityslista 3/2016 1 (6) 9 Helsingin kaupungin opetuksen digitalisaatio-ohjelma vuosille 2016-2019 (koulutuksen ja oppimisen digistrategia) HEL 2016-003192 T 12 00 00 Esitysehdotus Esittelijän

Lisätiedot

Oppilaan polku hanke (9/2014-12/2016)

Oppilaan polku hanke (9/2014-12/2016) Oppilaan polku hanke (9/2014-12/2016) Hankkeen tavoitteina on henkilökohtaisten laitteiden käytön lisääminen opetuksessa, näille parhaiten soveltuvan oppimisympäristön valitseminen, testaaminen ja käyttöönotto,

Lisätiedot

Keski-Pohjanmaan koulutusyhtymän tieto- ja viestintätekniikan (TVT) strategia

Keski-Pohjanmaan koulutusyhtymän tieto- ja viestintätekniikan (TVT) strategia Keski-Pohjanmaan koulutusyhtymän tieto- ja viestintätekniikan (TVT) strategia työkappale 20.5.2011 2 SISÄLLYSLUETTELO 1 Tieto- ja viestintätekniikka oppimisessa... 1 2 KPEDUn tieto- ja viestintätekniikan

Lisätiedot

Yhteisöllisen oppimisen työpaja 9.12.2010 Reflektori 2010 Tulokset

Yhteisöllisen oppimisen työpaja 9.12.2010 Reflektori 2010 Tulokset Yhteisöllisen oppimisen työpaja 9.12.2010 Reflektori 2010 Tulokset Fasilitointi: Kati Korhonen-Yrjänheikki, TEK; Dokumentointi työpajassa: Ida Mielityinen, TEK; Fläppien dokumentointi tulosraporttia varten:

Lisätiedot

Koulutuksen sähköisten palveluiden kehittäminen kuntien ja valtion yhteistyönä. Tuula Haatainen, varatoimitusjohtaja

Koulutuksen sähköisten palveluiden kehittäminen kuntien ja valtion yhteistyönä. Tuula Haatainen, varatoimitusjohtaja Koulutuksen sähköisten palveluiden kehittäminen kuntien ja valtion yhteistyönä Tuula Haatainen, varatoimitusjohtaja Yhteinen tahtotila oppilaat hallitsevat tieto- ja viestintätekniikkaa teknologia on läsnä

Lisätiedot

Sormitietokoneet alkuopetuksessa pintaselailua vai syvällistä oppimista?

Sormitietokoneet alkuopetuksessa pintaselailua vai syvällistä oppimista? Sormitietokoneet alkuopetuksessa pintaselailua vai syvällistä oppimista? ITK2012 Call for papers vaihe Sari Muhonen, luokanopettaja, Helsingin yliopiston Viikin normaalikoulu Ari Myllyviita, hankekoordinaattori,

Lisätiedot

TIETO- JA VIESTINTÄTEKNIIKAN OPETUSKÄYTÖN OSAAMINEN (1-6 lk.) OSAAMISEN KEHITTÄMISTARVEKARTOITUS

TIETO- JA VIESTINTÄTEKNIIKAN OPETUSKÄYTÖN OSAAMINEN (1-6 lk.) OSAAMISEN KEHITTÄMISTARVEKARTOITUS 1/4 Koulu: Yhteisön osaamisen kehittäminen Tämä kysely on työyhteisön työkalu osaamisen kehittämistarpeiden yksilöimiseen työyhteisön tasolla ja kouluttautumisen yhteisölliseen suunnitteluun. Valtakunnallisen

Lisätiedot

Katsaus koulujen tekniikkahankintoihin mitä hankitaan, miksi hankitaan ja kuka päättää mitä hankitaan? MKKO HORILA

Katsaus koulujen tekniikkahankintoihin mitä hankitaan, miksi hankitaan ja kuka päättää mitä hankitaan? MKKO HORILA Katsaus koulujen tekniikkahankintoihin mitä hankitaan, miksi hankitaan ja kuka päättää mitä hankitaan? MKKO HORILA Harjoittelukoulujen TVT-strategian visio Harjoittelukoulut ovat asiantuntija- ja edelläkävijäyhteisöjä

Lisätiedot

Perusopetuksen ja lukioiden tieto- ja viestintätekniikka Sähköiset ylioppilaskirjoitukset Tieto- ja viestintätekniikkaselvitys 23.4.

Perusopetuksen ja lukioiden tieto- ja viestintätekniikka Sähköiset ylioppilaskirjoitukset Tieto- ja viestintätekniikkaselvitys 23.4. Perusopetuksen ja lukioiden tieto- ja viestintätekniikka Sähköiset ylioppilaskirjoitukset Tieto- ja viestintätekniikkaselvitys 23.4.2014 Kurt Torsell Kartoituksen toteutus Suomen Kuntaliitto toteutti syksyllä

Lisätiedot

Tulevaisuuden koulun linjauksia etsimässä

Tulevaisuuden koulun linjauksia etsimässä Ops-prosessi pedagogisen ja strategisen kehittämisen näkökulmasta Opetusneuvos Irmeli Halinen Opetussuunnitelmatyön päällikkö OPETUSHALLITUS 1 Tulevaisuuden koulun linjauksia etsimässä 2 1 Yleissivistävän

Lisätiedot

Opettajankoulutus digitaalisella aikakaudella. Kristiina Kumpulainen professori, Helsingin yliopisto Opettajankoulutus verkossa seminaari 04.04.

Opettajankoulutus digitaalisella aikakaudella. Kristiina Kumpulainen professori, Helsingin yliopisto Opettajankoulutus verkossa seminaari 04.04. Opettajankoulutus digitaalisella aikakaudella Kristiina Kumpulainen professori, Helsingin yliopisto Opettajankoulutus verkossa seminaari 04.04.2008 Opettajan ammattitaidon kehittymisen tukeminen tietoyhteiskunnassa

Lisätiedot

ETÄOPETUS KOUVOLAN SEUDUN AMMATTIOPISTOSSA. - TVT - strategia

ETÄOPETUS KOUVOLAN SEUDUN AMMATTIOPISTOSSA. - TVT - strategia ETÄOPETUS KOUVOLAN SEUDUN AMMATTIOPISTOSSA - TVT - strategia YLEISTÄ Ajanmukaisen tieto- ja viestintätekniikan riittävä hallitseminen on yksi merkittävimmistä yksilön elinikäisen oppimisen avaintaidoista

Lisätiedot

Oppijan polku - kohti eoppijaa. Mika Tammilehto

Oppijan polku - kohti eoppijaa. Mika Tammilehto Oppijan polku - kohti eoppijaa Mika Tammilehto Julkisen hallinnon asiakkuusstrategia Yhteistyössä palvelu pelaa määritellään julkisen hallinnon asiakaspalvelujen visio ja tavoitetila vuoteen 2020 Asiakaspalvelun

Lisätiedot

KOULUTUKSEN JÄRJESTÄJÄN PAIKALLINEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA VUOSILLE 2015-2020

KOULUTUKSEN JÄRJESTÄJÄN PAIKALLINEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA VUOSILLE 2015-2020 KOULUTUKSEN JÄRJESTÄJÄN PAIKALLINEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA VUOSILLE 2015-2020 Koulutus ja tutkimus kehittämissuunnitelma 2012 2016 linjaa valtakunnalliset painopistealueet, jotka koulutuspoliittisesti on

Lisätiedot

Workshop: Verkostot ja niiden merkitys sihteerin/assistentin työssä. 8.2.2010 Paasitorni

Workshop: Verkostot ja niiden merkitys sihteerin/assistentin työssä. 8.2.2010 Paasitorni Workshop: Verkostot ja niiden merkitys sihteerin/assistentin työssä 8.2.2010 Paasitorni Verkostot sihteerin ja assistentin työssä ammatilliset yhdistykset kollegat muissa yrityksissä henkilökohtaiset kontaktit

Lisätiedot

YHTEISTYÖSSÄ ON VALOVOIMAA

YHTEISTYÖSSÄ ON VALOVOIMAA YHTEISTYÖSSÄ ON VALOVOIMAA JÄSENTUTKIMUS DIGITALISAATIOSTA 2015 SIHTEERI- JA HALLINTOTYÖN AMMATTILAISILLE UUSIMAA DIGITALISAATION MÄÄRITELMÄ Digitalisaatiolla tarkoitetaan digiteknologian hyödyntämistä

Lisätiedot

SOME opetuskäytössä blogin käyttö opetuksessa

SOME opetuskäytössä blogin käyttö opetuksessa SOME opetuskäytössä blogin käyttö opetuksessa TIES462 Virtuaaliset oppimisympäristöt-kurssi Sanna Kainulainen 2014 Miksi tämä aihe? SOMEn käyttö on yleistynyt Miksi SOMEn käyttö kouluissa ja oppilaitoksissa

Lisätiedot

Kestävän kehityksen kriteerit, ammatilliset oppilaitokset

Kestävän kehityksen kriteerit, ammatilliset oppilaitokset Kestävän kehityksen kriteerit, ammatilliset oppilaitokset Osa 1: Kestävän kehityksen asioiden johtaminen Arvot ja strategiat KRITEERI 1 Kestävä kehitys sisältyy oppilaitoksen arvoihin, ja niiden sisältöä

Lisätiedot

Lappeenrannan kaupungin kasvatusja opetustoimen tieto ja viestintätekniikan opetuskäytön strategia

Lappeenrannan kaupungin kasvatusja opetustoimen tieto ja viestintätekniikan opetuskäytön strategia Lappeenrannan kaupungin kasvatusja opetustoimen tieto ja viestintätekniikan opetuskäytön strategia Visio etaitoa kalastamassa tietoa ja taitoa hyvillä toimintamalleilla, verkoilla ja välineillä Rohkeus

Lisätiedot

Miten kirjastossa oleva tieto saadaan asiakkaiden käyttöön? Mihin kirjastossa tarvitaan osaamista?

Miten kirjastossa oleva tieto saadaan asiakkaiden käyttöön? Mihin kirjastossa tarvitaan osaamista? Miten kirjastossa oleva tieto saadaan asiakkaiden käyttöön? Mihin kirjastossa tarvitaan osaamista? Kirjaston tehtävä Sivistys Innoitus Kirjaston tavoitteet Palvelu, jolla on merkitystä ja jota käytetään

Lisätiedot

ja jälkeen opiskelun Teemu Tokola Oulun Yliopisto Sähkö- ja tietotekniikan osasto

ja jälkeen opiskelun Teemu Tokola Oulun Yliopisto Sähkö- ja tietotekniikan osasto Opiskelijoiden tvt-taidot ennen ja jälkeen opiskelun Teemu Tokola Oulun Yliopisto Sähkö- ja tietotekniikan osasto TVT Tieto- ja viestintäteknologian tät i käyttö muuttunut t rajusti viimeisinä vuosikymmeninä

Lisätiedot

Kuntaratkaisut Kuntamarkkinat 14. 15.9.2011 Mika Silvennoinen Miia Vahlsten

Kuntaratkaisut Kuntamarkkinat 14. 15.9.2011 Mika Silvennoinen Miia Vahlsten Kuntaratkaisut Kuntamarkkinat 14. 15.9.2011 Mika Silvennoinen Miia Vahlsten WSOYpro Oy on Suomen suurin painettujen ja sähköisten oppimateriaalien sekä työelämäpalveluiden tuottaja. Alan johtavana toimijana

Lisätiedot

eops ja TVT-taidot perusopetuksen tulevassa opetussuunnitelmassa

eops ja TVT-taidot perusopetuksen tulevassa opetussuunnitelmassa eops ja TVT-taidot perusopetuksen tulevassa opetussuunnitelmassa Jari Halonen, KL tvt-koordinaattori eops3.0 hankevastaava jari.halonen@ylojarvi.fi Jari Halonen 1 1. Ops muuttuu, muuttuuko koulun kulttuuri

Lisätiedot

TIETO- JA VIESTINTÄTEKNIIKAN KÄYTTÖ EUROOPASSA JA SUOMESSA ja vähän ops:sta myös. Opetusneuvos Jukka Tulivuori HYOL:n syyspäivät 27.10.

TIETO- JA VIESTINTÄTEKNIIKAN KÄYTTÖ EUROOPASSA JA SUOMESSA ja vähän ops:sta myös. Opetusneuvos Jukka Tulivuori HYOL:n syyspäivät 27.10. TIETO- JA VIESTINTÄTEKNIIKAN KÄYTTÖ EUROOPASSA JA SUOMESSA ja vähän ops:sta myös Opetusneuvos Jukka Tulivuori HYOL:n syyspäivät 27.10.2013 Tieto- ja viestintätekniikka Euroopan kouluissa ja Suomessa Mitä

Lisätiedot

Arkistot ja kouluopetus

Arkistot ja kouluopetus Arkistot ja kouluopetus Arkistopedagoginen seminaari 4.5.2015 Heljä Järnefelt Erityisasiantuntija Opetushallitus Koulun toimintakulttuuri on kokonaisuus, jonka osia ovat Lait, asetukset, opetussuunnitelman

Lisätiedot

Lukion opetussuunnitelman perusteet 2015

Lukion opetussuunnitelman perusteet 2015 Lukion opetussuunnitelman perusteet 2015 Lukion opetussuunnitelman perusteiden valmistelun lähtökohtia Valtioneuvoston asetus (942/2014) Tavoitteet 2 Kasvu sivistyneeksi yhteiskunnan jäseneksi 3 Tiedot

Lisätiedot

Yleissivistävä koulutus uudistuu

Yleissivistävä koulutus uudistuu Yleissivistävä koulutus uudistuu Johtaja Jorma Kauppinen Opetushallitus Opetusalan johtamisen foorumi / Lukion uudistamisen johtaminen Helsinki 5.6.2013 Yleissivistävä koulutus uudistuu: Opetussuunnitelmatyö

Lisätiedot

Digitaalisen maailman mahdollisuudet OKM:n kirjastopäivät 2012. Minna Karvonen 11.12.2012

Digitaalisen maailman mahdollisuudet OKM:n kirjastopäivät 2012. Minna Karvonen 11.12.2012 Digitaalisen maailman mahdollisuudet OKM:n kirjastopäivät 2012 Minna Karvonen 11.12.2012 Kirjastot digitalisoituvassa maailmassa: kansallista perustaa Hallitusohjelman kirjaukset: kirjastojen kehittäminen

Lisätiedot

Oppiminen, osaaminen, kestävä hyvinvointi ja johtaminen. Anneli Rautiainen 1.11.2013 Esi- ja perusopetuksen yksikön päällikkö

Oppiminen, osaaminen, kestävä hyvinvointi ja johtaminen. Anneli Rautiainen 1.11.2013 Esi- ja perusopetuksen yksikön päällikkö Oppiminen, osaaminen, kestävä hyvinvointi ja johtaminen Anneli Rautiainen 1.11.2013 Esi- ja perusopetuksen yksikön päällikkö TAVOITTEENA MAAILMAN OSAAVIN KANSA 2020 OPPIMINEN OSAAMINEN KESTÄVÄ HYVINVOINTI

Lisätiedot

Opetussuunnitelman perusteiden uudistaminen

Opetussuunnitelman perusteiden uudistaminen Opetussuunnitelman perusteiden uudistaminen Irmeli Halinen Opetussuunnitelmatyön päällikkö OPETUSHALLITUS LUMA-seminaari 15.1.2013 1 Opetussuunnitelmatyön kokonaisuus 2 Yleissivistävän koulutuksen uudistaminen

Lisätiedot

Työelämälähtöinen projektioppiminen vahvuudet ja karikot

Työelämälähtöinen projektioppiminen vahvuudet ja karikot Työelämälähtöinen projektioppiminen vahvuudet ja karikot Jarmo Alarinta, SEAMK Matti Väänänen, Turun AMK Jussi Horelli, HAMK, Miksi työelämä on projekteja, joiden kautta prosesseja ja osaamista kehitetään

Lisätiedot

Tulevaisuuden tietoyhteiskuntataidot

Tulevaisuuden tietoyhteiskuntataidot Tulevaisuuden tietoyhteiskuntataidot Perusopetuksen yleisten tavoitteiden ja tuntijaon uudistaminen 18.3.2010 Jyrki Koskinen Sisältö Mitkä tiedot, taidot ja osaamisen muodot korostuvat tulevaisuuden tietoyhteiskunnassa?

Lisätiedot

Tutkimushavaintoja kahdesta virtuaaliympäristöstä

Tutkimushavaintoja kahdesta virtuaaliympäristöstä Tutkimushavaintoja kahdesta virtuaaliympäristöstä Haasteita ja mahdollisuuksia uusiin toimintatapoihin 8.2.2008 Eija Korpelainen ja Meri Jalonen TKK, Työpsykologian ja johtamisen laboratorio Esityksen

Lisätiedot

Opetuskulttuurin muutoksen läpivieminen

Opetuskulttuurin muutoksen läpivieminen Opetuskulttuurin muutoksen läpivieminen Valtakunnallisetvirtuaaliopetuspäivät 23-24.11.2009 VesaPakarinen Mitä on opetuskulttuuri? Arvot Tavat Uskomukset Oletetut toimintatavat Oppimisympäristöt Muutos

Lisätiedot

Muutoksessa elämisen taidot

Muutoksessa elämisen taidot Muutoksessa elämisen taidot Päivi Rauramo, asiantuntija TtM Työturvallisuuskeskus TTK paivi.rauramo@ttk.fi Työelämän muutosvirtoja Teknologian kehitys Tietotekniikan ja siihen liittyvien sovellusten kehitys

Lisätiedot

Opinnot antavat sinulle valmiuksia toimia erilaisissa yritysten, julkishallinnon tai kolmannen sektorin asiantuntija- ja esimiestehtävissä.

Opinnot antavat sinulle valmiuksia toimia erilaisissa yritysten, julkishallinnon tai kolmannen sektorin asiantuntija- ja esimiestehtävissä. OPETUSSUUNNITELMA, johtaminen ja liiketoimintaosaaminen Liiketalouden ylempi ammattikorkeakoulututkinto antaa sinulle vankan kehittämisosaamisen. Syvennät johtamisen ja liiketoiminnan eri osa-alueiden

Lisätiedot

Hyvän johtamisen kriteerit julkiselle sektorille: Hyvällä johtamisella hyvään työelämään

Hyvän johtamisen kriteerit julkiselle sektorille: Hyvällä johtamisella hyvään työelämään Hyvän johtamisen kriteerit julkiselle sektorille: Hyvällä johtamisella hyvään työelämään 8.5.2014 MARJUKKA LAINE, TYÖTERVEYSLAITOS 0 Verkoston lähtökohta ja tehtävät Hallitusohjelma 2011: Perustetaan Työterveyslaitoksen

Lisätiedot

Opettaja pedagogisena johtajana

Opettaja pedagogisena johtajana Eeva Hujala Tampereen yliopisto Opettaja pedagogisena johtajana Potkua pedagogiikkaan Turussa 29.4.2014 Wanha wirsi Pohjanmaalta Asioiden paljous usein näköalat peittää anna silloin rohkeus syrjään kaikki

Lisätiedot

University of Joensuu Island in Second Life. Teemu Moilanen Telmus Noel Joensuun yliopisto/ Savonlinnan koulutus- ja kehittämiskeskus skk.joensuu.

University of Joensuu Island in Second Life. Teemu Moilanen Telmus Noel Joensuun yliopisto/ Savonlinnan koulutus- ja kehittämiskeskus skk.joensuu. University of Joensuu Island in Second Life Teemu Moilanen Telmus Noel Joensuun yliopisto/ Savonlinnan koulutus- ja kehittämiskeskus skk.joensuu.fi 20 minuuttia Lähtökohdat Second Life - prosessi Second

Lisätiedot

Tieto- ja viestintätekniikka opettajan arjessa. Espoon kaupunki, suomenkielinen opetus

Tieto- ja viestintätekniikka opettajan arjessa. Espoon kaupunki, suomenkielinen opetus Tieto- ja viestintätekniikka opettajan arjessa Espoon kaupunki, suomenkielinen opetus Puheenvuorojen aiheet Kansalliset tavoitteet ja tilanne Espoossa Sosiaalinen media oppimisessa Kodin ja koulun yhteistyö

Lisätiedot

MITEN LUKIO SIIRTYY DIGIAIKAAN? Simo Veistola Rehtori, toimitusjohtaja FT, MBA

MITEN LUKIO SIIRTYY DIGIAIKAAN? Simo Veistola Rehtori, toimitusjohtaja FT, MBA MITEN LUKIO SIIRTYY DIGIAIKAAN? Simo Veistola Rehtori, toimitusjohtaja FT, MBA Forssan yhteislyseo 500+100 opiskelijaa Täysin remontoitu rakennus Seutukunnallinen lukio Veistola: lakittanut yli 3000 ylioppilasta,

Lisätiedot

Ohje työpaikkaohjaajalle

Ohje työpaikkaohjaajalle Ohje työpaikkaohjaajalle oppisopimusopiskelijan ammattitaidon arvioinnista Vain oppilaista voi tulla mestareita. (intialainen sananlasku) AJATUKSIA OPPISOPIMUSOPISKELIJAN AMMATTITAIDON KEHITTYMISEN ARVIOINNISTA

Lisätiedot

Ohjevihko on tuotettu YVI- hankkeessa.

Ohjevihko on tuotettu YVI- hankkeessa. Kuvat ClipArt Yrittäjyyskasvatus oppimisen perustana -ohjevihkonen on tarkoitettu yleissivistävän opettajankoulutuksen opiskelijoiden ja ohjaajien käyttöön. Materiaali on mahdollista saada myös PowerPoint

Lisätiedot

OSA I: NPDL ja 21. askeleen ohjelma

OSA I: NPDL ja 21. askeleen ohjelma Yhteistyöehdotus NPDLohjelmaan osallistumisesta OSA I: NPDL ja 21. askeleen ohjelma Kehitysjohtaja Mika Silvennoinen Ohjelmajohtaja Vesa Äyräs New Pedagogies for Deep Learning oppimisen muutoksen tukena

Lisätiedot

Tietoyhteiskunta muuttuu muuttuuko mikään?

Tietoyhteiskunta muuttuu muuttuuko mikään? Tietoyhteiskunta muuttuu muuttuuko mikään? Educa 27.1.2012 Hannu Laukkanen 1 Aiheitamme tänään Tieto ja viestintätekniikka - TVT- koulussa ja opetuksessa Sosiaalinen media mahdollisuuksien media Tekijänoikeudet

Lisätiedot

Ammattiopisto Luovi Ammatillinen peruskoulutus. Opetussuunnitelman yhteinen osa opiskelijoille. Hyväksytty 1.0/27.8.

Ammattiopisto Luovi Ammatillinen peruskoulutus. Opetussuunnitelman yhteinen osa opiskelijoille. Hyväksytty 1.0/27.8. Ammattiopisto Luovi Ammatillinen peruskoulutus Opetussuunnitelman yhteinen osa opiskelijoille Hyväksytty 1.0/27.8.2009 Johtoryhmä Opetussuunnitelma 2.0/24.06.2010 2 (20) Sisällysluettelo 1 Tietoa Ammattiopisto

Lisätiedot

Renkomäen koulun ½ veso Laaja-alainen osaaminen

Renkomäen koulun ½ veso Laaja-alainen osaaminen Renkomäen koulun ½ veso Laaja-alainen osaaminen Keskiviikkona 8.10. klo 13.30-16.30 Rehtorin alkusanat ja katsaus tulevaisuuden kouluun, opettajuuteen ja laaja-alaiseen osaamiseen (diat) Ryhmiin jakautuminen:

Lisätiedot

Koulupedagogiikkaa luovuuden, leikillisyyden ja virtuaalisuuden näkökulmista professori Heli Ruokamo Lapin yliopisto, mediapedagogiikkakeskus

Koulupedagogiikkaa luovuuden, leikillisyyden ja virtuaalisuuden näkökulmista professori Heli Ruokamo Lapin yliopisto, mediapedagogiikkakeskus Koulupedagogiikkaa luovuuden, leikillisyyden ja virtuaalisuuden näkökulmista professori Heli Ruokamo Lapin yliopisto, mediapedagogiikkakeskus Kommenttipuheenvuoro liiketoiminnan kehitysjohtaja Asko Alanen

Lisätiedot

RYHMÄTÖIDEN TUOTOKSET. Mitkä tekijät vaikuttavat hyvien käytänteiden käyttöönottoon yrityksissä ja organisaatioissa? SITOUTUMINEN

RYHMÄTÖIDEN TUOTOKSET. Mitkä tekijät vaikuttavat hyvien käytänteiden käyttöönottoon yrityksissä ja organisaatioissa? SITOUTUMINEN HYVÄT KÄYTÄNTEET TYÖPAIKOILLA - KOKEMUKSIA KEHITTÄMISTYÖSTÄ TYÖELÄMÄN KEHITTÄMISOHJELMISSA (TYKES) Keskiviikkona 26.11.2008 kello 12.00-18.00 Fellmannissa RYHMÄTÖIDEN TUOTOKSET ILMAPIIRI Hyvinvointi Sallivuus

Lisätiedot

Digiajan opettajan selviytymispaketti

Digiajan opettajan selviytymispaketti 10+ opepäivitystä odottaa. Aloita lataus nyt! Digiajan opettajan selviytymispaketti Saamelaisalueen koulutuskeskus virtuaalikoulu Ovatko verkko-opetustaitosi päivityksen tarpeessa? Ota askel eteenpäin

Lisätiedot

Tampereen kaupunkiseudun opetushenkilöstön ja oppilaitosjohdon osaamisen kehittämisohjelma Miksi?

Tampereen kaupunkiseudun opetushenkilöstön ja oppilaitosjohdon osaamisen kehittämisohjelma Miksi? Tampereen kaupunkiseudun opetushenkilöstön ja oppilaitosjohdon osaamisen kehittämisohjelma Miksi? Toimintaympäristön muutos Työ, oppiminen ja oppimisen tavat muuttuvat yhteiskunnan ja työelämän muutoksen

Lisätiedot

ENNAKOIVAA JA VAIKUTTAVAA ARVIOINTIA 2020 KANSALLISEN KOULUTUKSEN ARVIOINTIKESKUKSEN STRATEGIA

ENNAKOIVAA JA VAIKUTTAVAA ARVIOINTIA 2020 KANSALLISEN KOULUTUKSEN ARVIOINTIKESKUKSEN STRATEGIA ENNAKOIVAA JA VAIKUTTAVAA ARVIOINTIA 2020 KANSALLISEN KOULUTUKSEN ARVIOINTIKESKUKSEN STRATEGIA 02 04 05 06 08 09 12 Visio, tehtävä ja toiminta-ajatus Palvelulupaukset Strategiset tavoitteet Karvin tuloskortti

Lisätiedot

TIETO- JA VIESTINTÄTEKNIIKAN OPETUSKÄYTTÖ JA SUKUPUOLI. Ella Kiesi Opetushallitus

TIETO- JA VIESTINTÄTEKNIIKAN OPETUSKÄYTTÖ JA SUKUPUOLI. Ella Kiesi Opetushallitus TIETO- JA VIESTINTÄTEKNIIKAN OPETUSKÄYTTÖ JA SUKUPUOLI Ella Kiesi Opetushallitus Tieto ja viestintätekniikkataidot kouluissa Valtakunnalliset opetussuunnitelmien perusteet lähtökohtana Tieto- ja viestintätekniikalla

Lisätiedot

Turengin yhteiskoulussa tarjoamme oppilaille uudenlaiset valmiudet menestyä tulevaisuudessa: uskallamme kokeilla ja ottaa riskejä.

Turengin yhteiskoulussa tarjoamme oppilaille uudenlaiset valmiudet menestyä tulevaisuudessa: uskallamme kokeilla ja ottaa riskejä. Turengin yhteiskoulussa tarjoamme oppilaille uudenlaiset valmiudet menestyä tulevaisuudessa: uskallamme kokeilla ja ottaa riskejä. Monipuoliset oppimisympäristöt ja -menetelmät, oppimisen ilo ja koulutettu

Lisätiedot

KuntaKesu2 Joensuu 6.11.2014 Anneli Rautiainen Opetusneuvos, Esi- ja perusopetus. Osaamisen ja sivistyksen parhaaksi

KuntaKesu2 Joensuu 6.11.2014 Anneli Rautiainen Opetusneuvos, Esi- ja perusopetus. Osaamisen ja sivistyksen parhaaksi KuntaKesu2 Joensuu 6.11.2014 Anneli Rautiainen Opetusneuvos, Esi- ja perusopetus 21. vuosisadan oppimisen taidot Yhteistyö Tiedon rakentaminen ja kriittinen ajattelu ICT Ongelmanratkaisu ja innovaatio

Lisätiedot

Sähköiset oppimateriaalit osana opetusta

Sähköiset oppimateriaalit osana opetusta Tutkimus opettajien odotuksista ja asenteista: Sähköiset oppimateriaalit osana opetusta #digikoulu Tutkimuksen taustaa Tutkimuksen tavoitteena oli selvittää peruskoulun ja lukion opettajien odotuksia ja

Lisätiedot

LIITE 2. PERUSOPETUKSEN OPPIMISYMPÄRISTÖJEN NYKYTILANNE JA OPETTAJIEN VALMIUDET RAPORTTIIN LIITTYVIÄ TAULUKOITA JA KUVIOITA

LIITE 2. PERUSOPETUKSEN OPPIMISYMPÄRISTÖJEN NYKYTILANNE JA OPETTAJIEN VALMIUDET RAPORTTIIN LIITTYVIÄ TAULUKOITA JA KUVIOITA LIITE 2. PERUSOPETUKSEN OPPIMISYMPÄRISTÖJEN NYKYTILANNE JA OPETTAJIEN VALMIUDET RAPORTTIIN LIITTYVIÄ TAULUKOITA JA KUVIOITA Toukokuu 2016 Valtioneuvoston selvitysja tutkimustoiminnan julkaisusarja 18/2016

Lisätiedot

Uusi osaaja-verkostolle suunnattu täydennyskoulutus

Uusi osaaja-verkostolle suunnattu täydennyskoulutus Uusi osaaja-verkostolle suunnattu täydennyskoulutus InnoOmnia tarjoaa vuonna 2011 seuraavat koulutuskokonaisuudet uusi osaajaverkostolle opetushallituksen rahoittamana maksuttomana täydennyskoulutuksena.

Lisätiedot

Yrittäjyyskasvatuksen oppimisympäristöt ja oppimisen kaikkiallisuus

Yrittäjyyskasvatuksen oppimisympäristöt ja oppimisen kaikkiallisuus Yrittäjyyskasvatuksen oppimisympäristöt ja oppimisen kaikkiallisuus Yrittäjyysskasvatuspäivät 7.10.2011 Minna Riikka Järvinen Toiminnanjohtaja, KT, FM, MBA Kerhokeskus Kerhokeskus Edistää lasten ja nuorten

Lisätiedot

Monilukutaito. Marja Tuomi 23.9.2014

Monilukutaito. Marja Tuomi 23.9.2014 Monilukutaito Marja Tuomi 23.9.2014 l i t e r a c y m u l t i l i t e r a c y luku- ja kirjoitustaito tekstitaidot laaja-alaiset luku- ja kirjoitustaidot monilukutaito Mitä on monilukutaito? tekstien tulkinnan,

Lisätiedot

Hankeseminaari. Avaus. 6.11.2014 Kimmo Koskinen & Juho Helminen

Hankeseminaari. Avaus. 6.11.2014 Kimmo Koskinen & Juho Helminen Hankeseminaari Avaus 6.11.2014 Kimmo Koskinen & Juho Helminen Oppimisympäristöjen kehittäminen ja TVT:n opetuskäyttö sekä laite- ja tietoverkkohankinnat - valtionavustukset hankkeille Oppimisympäristöjen

Lisätiedot

Laatusampo 2 - hankkeen käytänteitä. Laatuseminaari 7.12.2015

Laatusampo 2 - hankkeen käytänteitä. Laatuseminaari 7.12.2015 Laatusampo 2 - hankkeen käytänteitä Laatuseminaari 7.12.2015 Hankeverkosto Sammosta ammennetaan Hankkeen tavoitteet Kehittää toimintamalleja ja tietovarastoja, joilla vahvistetaan johdon roolia ja osallistumista

Lisätiedot

Verkostoista voimaa ergonomiaosaamiseen

Verkostoista voimaa ergonomiaosaamiseen Verkostoista voimaa ergonomiaosaamiseen Eija Mämmelä, Oulun Ammattikorkeakoulu Fysioterapian tutkintovastaava, Potilassiirtojen ergonomiakorttikouluttaja Hyvät ergonomiset käytänteet vanhusten hoitotyön

Lisätiedot

Pirkanmaan avoin oppimiskulttuuri ohjelman toimintasuunnitelma 2009-2013

Pirkanmaan avoin oppimiskulttuuri ohjelman toimintasuunnitelma 2009-2013 Pirkanmaan avoin oppimiskulttuuri ohjelman toimintasuunnitelma 2009-2013 Ohjelmaan osallistuvat kaikki Pirkanmaan toisen asteen oppilaitokset, lukiot ja ammatillinen koulutus, nuorisoasteen- ja aikuiskoulutus.

Lisätiedot

Hyvinvointia työstä. Työterveyslaitos www.ttl.fi

Hyvinvointia työstä. Työterveyslaitos www.ttl.fi Hyvinvointia työstä Työterveyslaitos www.ttl.fi Ihmisten innostava johtaminen Jalmari Heikkonen, johtava asiantuntija 3.6.2014 Jalmari Heikkonen Työterveyslaitos www.ttl.fi Oikeudenmukaisuus Jaon oikeudenmukaisuus

Lisätiedot

TIETO- JA VIESTINTÄTEKNIIKAN OPETUSKÄYTÖN OSAAMINEN (7-9 lk.) OSAAMISEN KEHITTÄMISTARVEKARTOITUS

TIETO- JA VIESTINTÄTEKNIIKAN OPETUSKÄYTÖN OSAAMINEN (7-9 lk.) OSAAMISEN KEHITTÄMISTARVEKARTOITUS 1/5 Koulu: Yhteisön osaamisen kehittäminen Tämä kysely on työyhteisön työkalu osaamisen kehittämistarpeiden yksilöimiseen työyhteisön tasolla ja kouluttautumisen yhteisölliseen suunnitteluun. Valtakunnallisen

Lisätiedot

Vanajaveden Rotaryklubi. Viikkoesitelmä 2.4.2009 Maria Elina Taipale PEDAGOGINEN JOHTAJUUS

Vanajaveden Rotaryklubi. Viikkoesitelmä 2.4.2009 Maria Elina Taipale PEDAGOGINEN JOHTAJUUS Vanajaveden Rotaryklubi Viikkoesitelmä 2.4.2009 Maria Elina Taipale PEDAGOGINEN JOHTAJUUS Organisaatio, systeemi, verkostot Yksilöiden ja tiimin kasvumahdollisuudet, oppiminen Tiimin tehtäväalue, toiminnan

Lisätiedot

Fysiikan ja kemian opetussuunnitelmat uudistuvat. 3.10.2015 Tiina Tähkä, Opetushallitus

Fysiikan ja kemian opetussuunnitelmat uudistuvat. 3.10.2015 Tiina Tähkä, Opetushallitus Fysiikan ja kemian opetussuunnitelmat uudistuvat 3.10.2015 Tiina Tähkä, Opetushallitus MAHDOLLINEN KOULUKOHTAINEN OPS ja sen varaan rakentuva vuosisuunnitelma PAIKALLINEN OPETUSSUUNNITELMA Paikalliset

Lisätiedot

06-TPAJA: Mitä hyötyä laadunhallinnasta

06-TPAJA: Mitä hyötyä laadunhallinnasta 06-TPAJA: Mitä hyötyä laadunhallinnasta on opettajan työssä? Peda-Forum 20.8.2013 Vararehtori Riitta Pyykkö, TY, Korkeakoulujen arviointineuvoston pj. Yliopettaja Sanna Nieminen, Jyväskylän AMK Pääsuunnittelija

Lisätiedot

Hiljaisen tietämyksen johtaminen

Hiljaisen tietämyksen johtaminen Hiljaisen tietämyksen johtaminen Uudista ja uudistu 2009 Hiljainen tietämys on osa osaamista Hiljainen ja näkyvä tieto Hiljainen tieto Tiedämme enemmän kuin kykenemme ilmaisemaan *) kokemusperäistä, alitajuista

Lisätiedot

Learning by doing tekemällä ammatin oppiminen, pedagogiikan kehittämishanke

Learning by doing tekemällä ammatin oppiminen, pedagogiikan kehittämishanke Learning by doing tekemällä ammatin oppiminen, pedagogiikan kehittämishanke 2 Pedagoginen kehittäminen Ilmiöperusteinen oppiminen Learnig by doing tekemällä oppiminen Kokemuksellinen oppiminen 3 Toteuttajataho

Lisätiedot

Digikansalaiseksi Olarin lukiossa

Digikansalaiseksi Olarin lukiossa Digikansalaiseksi Olarin lukiossa Olarin lukion ipad-ryhmä 2015 Kuvat: Helmi Hytti Hyvä Olarin lukion 1. vuosikurssin opiskelija ja opiskelijan huoltaja Tieto- ja viestintätekniikka on olennainen osa nykylukiolaisen

Lisätiedot

Henkilöstösuunnittelu: mitä, miksi, miten

Henkilöstösuunnittelu: mitä, miksi, miten Henkilöstösuunnittelu: mitä, miksi, miten Henkilöstösuunnittelu tulevaisuuden toiminnan suuntaajana - teema-aamupäivä Juha Eskelinen, KTT Melkior Oy 23.9.2015 Viestit 2 Haasteina kiristynyt talous, teknologiamurros,

Lisätiedot

1. Yhteystiedot * Etunimi. Sukunimi. Matkapuhelin. Sähköposti. Postitoimipaikka. Organisaatio. Kunta

1. Yhteystiedot * Etunimi. Sukunimi. Matkapuhelin. Sähköposti. Postitoimipaikka. Organisaatio. Kunta Koulujen tietotekniikkakartoitus 2013 Koulujen tietotekniikkakartoitus 2013 on osa laajempaa kunnille ja kuntayhtymille lähetettävää tietotekniikkakartoitusta. Kysely koskee kunnallisia perusopetuksen

Lisätiedot

opettaja koulutus koulutus koulutus koulutus koulutus koulutus

opettaja koulutus koulutus koulutus koulutus koulutus koulutus Strategiset valinnat: visio lähtöt aso aika opettaja koulutus koulutus koulutus koulutus koulutus koulutus 1 Koulun kehittämissuunnitelma ja opettajien kehittymissuunnitelma opettaja koulutus koulutus

Lisätiedot

E-OPPIMINEN/ VIRTUAALISUUS LIIKETOIMINTA- STRATEGIASSA

E-OPPIMINEN/ VIRTUAALISUUS LIIKETOIMINTA- STRATEGIASSA E-OPPIMINEN/ VIRTUAALISUUS LIIKETOIMINTA- STRATEGIASSA Oppiminen ja oppimisympäristöt 8.3.2004 Merja Eskola, Senior Executive Consultant, 16.3.2004 1 Talent Partners Oy Sisältö Liiketoimintastrategia Kilpailukyky

Lisätiedot

JOHTAJUUDEN LAADUN ARVIOINTI

JOHTAJUUDEN LAADUN ARVIOINTI JOHTAJUUDEN LAADUN ARVIOINTI Copyright Mentorit Oy, 2006. www.mentorit.fi Mittarin käyttöoikeus vain tunnukset lunastaneella. Osittainenkin kopiointi tai muokkaus vain tekijän luvalla. Kyselyn perustana

Lisätiedot

Pedagogiset iltapäivät

Pedagogiset iltapäivät Pedagogiset iltapäivät Tieto- ja viestintätekniikka oppimisessa https://peda.net/jyvaskyla/ict/ohjaus https://peda.net/jyvaskyla/ict/koulutusmateriaalit/palokka 4.2.2015 1 OPS2016 Tieto- ja viestintäteknologinen

Lisätiedot

Oppimisympäristöajattelu oppimisen tukena

Oppimisympäristöajattelu oppimisen tukena Oppimisympäristöajattelu oppimisen tukena kaisa vähähyyppä, opetusneuvos, opetushallitus Oppiminen on tapahtuma tai tapahtumasarja, jossa oppija saavuttaa uusia taitoja tai tietoja jostain aiheesta. Opittu

Lisätiedot

Liideri Liiketoimintaa, tuottavuutta ja työniloa Tekesin ohjelma 2012 2018

Liideri Liiketoimintaa, tuottavuutta ja työniloa Tekesin ohjelma 2012 2018 Liideri Liiketoimintaa, tuottavuutta ja työniloa Tekesin ohjelma 2012 2018 Nuppu Rouhiainen etunimi.sukunimi@tekes.fi Ohjelman tavoitteet Yritysten liiketoiminnan ja kilpailukyvyn uudistaminen: Ihmiset

Lisätiedot

Opetushallituksen kuulumiset

Opetushallituksen kuulumiset Opetushallituksen kuulumiset Helsinki 11.9.2015 SML:n pulmaparlamentti Eija Kauppinen OPETUSHALLITUS 1 Uudistuvat opetussuunnitelmat 2012-2017 Yleissivistävä koulutus Esiopetus 2014 Perusopetukseen valmistava

Lisätiedot

Suuntana tulevaisuus Yhteisöllinen koulu ja sosiaalinen media elinikäisten oppijoiden tukena

Suuntana tulevaisuus Yhteisöllinen koulu ja sosiaalinen media elinikäisten oppijoiden tukena Suuntana tulevaisuus Yhteisöllinen koulu ja sosiaalinen media elinikäisten oppijoiden tukena Miikka Salavuo OPS Kick Off 2013 Kuka olen? Miikka Tabletkoulu.fi Yrittäjä v:sta 2010 Filosofian tohtori 2005

Lisätiedot

Kuinka vammaisen henkilön päätöksentekoa voidaan tukea?

Kuinka vammaisen henkilön päätöksentekoa voidaan tukea? Kuinka vammaisen henkilön päätöksentekoa voidaan tukea? Maarit Mykkänen, Savon Vammaisasuntosäätiö Kehitysvammaliiton opintopäivät 2015 Tuetusti päätöksentekoon -projekti Projektin toiminta-aika: 2011-31.7.2015

Lisätiedot

Strategiset tavoitteet laadukkaaksi toiminnaksi pedagogisen toiminnan johtaminen

Strategiset tavoitteet laadukkaaksi toiminnaksi pedagogisen toiminnan johtaminen Ammattiosaamisen kehittämisyhtiö AMKE Oy Strategiset tavoitteet laadukkaaksi toiminnaksi pedagogisen toiminnan johtaminen Pedagogisen johtamisen hankkeen johtoryhmän jäsen Ritva Ylitervo ja AMKEn kehittämispäällikkö

Lisätiedot

Ammatillisuus opintokeskustyössä -työpaja. Mikä meitä työssämme haastaa

Ammatillisuus opintokeskustyössä -työpaja. Mikä meitä työssämme haastaa Muistio koulutuksesta 1 / 5 Aika: 18.11.2015, klo 12.30-15 Paikka: Kulttuuritalo, Helsinki Koulutus: Opintokeskuspäivä Läsnä: Opintokeskustyöntekijöitä 15 osallistujaa Vetäjä: Inka Ukkola, TJS Opintokeskus

Lisätiedot

HOLLOLA ON HALUTTU Henkilöstöstrategia 2025 Henkilöstöpolitiikan ja henkilöstötyön linjaukset

HOLLOLA ON HALUTTU Henkilöstöstrategia 2025 Henkilöstöpolitiikan ja henkilöstötyön linjaukset HOLLOLA ON HALUTTU Henkilöstöstrategia 2025 Visiomme 2025 Olemme osana Lahden aluetta tulevaisuutta innovatiivisesti rakentava, vetovoimainen ja ammattilaisiaan arvostava työpaikka Strateginen päämäärämme

Lisätiedot

ALUEELLINEN TVT - HANKE 2011 2015 Tieto- ja viestintätekniikka opetuksen ja oppimisen tukena Harri Luttinen

ALUEELLINEN TVT - HANKE 2011 2015 Tieto- ja viestintätekniikka opetuksen ja oppimisen tukena Harri Luttinen ALUEELLINEN TVT - HANKE 2011 2015 Tieto- ja viestintätekniikka opetuksen ja oppimisen tukena Harri Luttinen KUUMA - seutu muodostuu pääkaupunkiseudun ympärillä sijaitsevista 10 kehyskunnasta. KUUMA - seutuun

Lisätiedot

Opinnäytetyöhankkeen työseminaarin avauspuhe 20.4.2006 Stadiassa Hoitotyön koulutusjohtaja Elina Eriksson

Opinnäytetyöhankkeen työseminaarin avauspuhe 20.4.2006 Stadiassa Hoitotyön koulutusjohtaja Elina Eriksson 1 Opinnäytetyöhankkeen työseminaarin avauspuhe 20.4.2006 Stadiassa Hoitotyön koulutusjohtaja Elina Eriksson Arvoisa ohjausryhmän puheenjohtaja rehtori Lauri Lantto, hyvä työseminaarin puheenjohtaja suomen

Lisätiedot

Uudistuva esiopetus ja. näkökulmia paikallisen ops työn aloittamiseen

Uudistuva esiopetus ja. näkökulmia paikallisen ops työn aloittamiseen Uudistuva esiopetus ja näkökulmia paikallisen ops työn aloittamiseen Opetusneuvos Arja-Sisko Holappa OPETUSHALLITUS 25.9.2013 1 Kirjoittamaan voi oppia sitten kun hampaat putoaa Esiopetus uudistuu Esiopetuksen

Lisätiedot

MYYNTI- VALMENNUKSEN OSTAJAN OPAS MIISA HELENIUS - POINTVENUE

MYYNTI- VALMENNUKSEN OSTAJAN OPAS MIISA HELENIUS - POINTVENUE MYYNTI- VALMENNUKSEN OSTAJAN OPAS MIISA HELENIUS - POINTVENUE 8 ASIAA, JOTKA KANNATTAA HUOMIOIDA, KUN OSTAA MYYNTI- VALMENNUSTA 8 ASIAA, JOKTA KANNATTAA HUOMIOIDA KUN OSTAA MYYNTI- VALMENNUSTA Olen kerännyt

Lisätiedot

Työkirja tietoteknisen oppimistehtävän suunnitteluun innovatiiviseksi

Työkirja tietoteknisen oppimistehtävän suunnitteluun innovatiiviseksi Työkirja tietoteknisen oppimistehtävän suunnitteluun innovatiiviseksi Mieti oppimistehtäväsi tavoitteita ja vastaa muutamalla sanalla kysymyksiin Oppimistehtävän nimi: Pedagogiikka 1. Oppimista syntyy

Lisätiedot

TIETO- JA VIESTINTÄTEKNIIKKA OPETUSKÄYTÖSSÄ

TIETO- JA VIESTINTÄTEKNIIKKA OPETUSKÄYTÖSSÄ TIETO- JA VIESTINTÄTEKNIIKKA OPETUSKÄYTÖSSÄ Välineet, vaikuttavuus ja hyödyt TIIVISTELMÄ TILANNEKATSAUS TOUKOKUU 2011 Tieto- ja viestintätekniikka opetuskäytössä Välineet, vaikuttavuus ja hyödyt Tieto-

Lisätiedot

Oppiminen verkossa - teoriasta toimiviin käytäntöihin

Oppiminen verkossa - teoriasta toimiviin käytäntöihin Luennon teemat Oppiminen verkossa - teoriasta toimiviin käytäntöihin Hanna Salovaara, tutkija Kasvatustieteiden tiedekunta Koulutusteknologian tutkimusyksikkö Oulun Yliopisto Pedagogiset mallit ja skriptaus

Lisätiedot

Kestävä kehitys Tampereen yliopiston opetuksessa työpajojen yhteenveto ja tuloksia

Kestävä kehitys Tampereen yliopiston opetuksessa työpajojen yhteenveto ja tuloksia ESDAN-hanke,yhteenvetoKestäväkehitysTampereenyliopistonopetuksessatyöpajoista. AiraksinenHannajaRaatikainenSaana1.8.2012 Kestävä kehitys Tampereen yliopiston opetuksessa työpajojen yhteenveto ja tuloksia

Lisätiedot

Tieto- ja viestintäteknologia sekä perusopetuksen uudet opetussuunnitelman perusteet. 11.10.2014 Jukka Tulivuori Opetushallitus

Tieto- ja viestintäteknologia sekä perusopetuksen uudet opetussuunnitelman perusteet. 11.10.2014 Jukka Tulivuori Opetushallitus Tieto- ja viestintäteknologia sekä perusopetuksen uudet opetussuunnitelman perusteet 11.10.2014 Jukka Tulivuori Opetushallitus Viitteitä suomalaisen koulun ja opetuksen kehitystarpeista Peruskoululaisten

Lisätiedot