Digitalisaation kynnyksellä: Kohti tulevaisuuden lukiota

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Digitalisaation kynnyksellä: Kohti tulevaisuuden lukiota"

Transkriptio

1 Digitalisaation kynnyksellä: Kohti tulevaisuuden lukiota

2 ISBN Nimike Digitalisaation kynnyksellä: Kohti tulevaisuuden lukiota - selvitys Julkaisijat Helsingin kaupungin opetusvirasto ja Accenture Julkaisuaika 2014

3 Sisällys Saate 5 Johdanto 7 Digitaalinen murros vauhdittamaan Suomen menestystä 8 Digitaalisuus visiosta käytäntöön 8 Digitaalisuutta ei vielä riittävästi hyödynnetä koulumaailmassa 11 Digitaalisen oppimisen SWOT 11 Hyödyt irti digitaalisuudesta 14 Johtamisella: rehtorit ajamaan muutosta 14 Selkeää strategista näkemystä tarvitaan muutosten keskellä 14 Muutosten määrätietoinen johtaminen 17 Avoin toimintakulttuuri on vastaanottavainen muutokselle 17 Valtuuttava johtamismalli voimaannuttaa uudistumaan 18 Tavoite: innostunut rehtori saa mukaan muutokseen 18 Osaamista kasvattamalla: opettajat oppimaan työnsä kautta 20 Opettajat oppimisen ohjaajina ja opiskelijoiden osallistajina 20 Digitaalisuus haastaa opettajan jatkuvaan oppimiseen 21 Jatkuvan oppimisen kannustimet 22 Tavoite: opettajat kehittävät ja kehittyvät suunnitelmallisesti 24 Käyttämällä: digitaalisia sisältöjä ja oppimisympäristöjä oppimiseen 27 Käyttäjäkokemus keskiössä 27 Hyödyntämättömiä voimavaroja sovellukset ja virtuaaliset oppimisympäristöt 29 Tavoite: reaaliaikaiset oppimateriaalit ja oppimisympäristöt osallistavat opiskelijoita 29 Toimivuudella: infrastruktuuri digitaalisuuden perusedellytys 30 Perinteisistä luokkahuoneista monimuotoisiksi oppimisympäristöiksi 30 Vaihtoehtoja laiteratkaisuihin 33 Tavoite: luotettava infrastruktuuri aina kaikkien käytettävissä 34 Kohti digitaalisen oppimisen ihannetilaa 36 Malli: viisi askelta digitaaliseen lukioon 36 Tulevaisuuden visioita lukioiden digitaalisuudesta 40 Yhteenveto 43 Lähteet 44 Haastattelut 46

4 4 Copyright 2014 Accenture. Kaikki oikeudet pidätetään.

5 Saate Digitalisaation kynnyksellä: kohti tulevaisuuden lukiota on syntynyt osana Accenturen ja Helsingin opetusviraston yhteistyötä, jossa helsinkiläisille lukiolaisille esitellään sisäistä yrittäjyyttä ja työelämätaitoja. Yhteistyö on osa Accenturen 25-vuotisjuhlaa ja yhteiskuntavastuutoimintaa Suomessa. Vuoden 2014 aikana tuotetun Työelämätaidot ja sisäinen yrittäjyys -oppimateriaalipaketin lisäksi Accenture haluaa tuoda yhteistyöhön oman näkemyksensä digitalisaation tarjoamista mahdollisuuksista Suomen lukioille. Uudet digitaaliset oppimateriaalit ja oppimisympäristöt tarjoavat monia uusia oppimisen tapoja niin opiskelijoille kuin opettajillekin. Digitalisaation tehokas hyödyntäminen lukioissa kuitenkin edellyttää, että koko toimintaympäristö ja tavat koulurakennuksesta lukion henkilöstöön tukee digitalisaatiokehitystä. Tärkeitä lukion digitalisaatiota tukevia elementtejä ovat näkemyksemme mukaan etenkin johtaminen, osaamisen kehittäminen, oppiminen digitaalisia sisältöjä ja oppimisympäristöjä hyödyntäen sekä käytettävissä oleva infrastruktuuri. Näitä elementtejä lähemmin tarkastelemalla hahmottelemme Digitalisaation kynnyksellä: kohti tulevaisuuden lukiota -selvityksessä digitaalisen oppimisen ihannetilaa sekä edellytyksiä sen saavuttamiselle. Digitaaliset taidot ovat osa kansalaistaitoja, joita tarvitaan yhteiskunnassa toimimiseen ja työelämässä menestymiseen. Digitaalisuus onkin omaksuttava luonnolliseksi osaksi oppimista ja opettamista. Visiomme on tulevaisuuden lukio, jossa digivälineitä ja -materiaaleja osaavat soveltaa niin opiskelijat kuin opettajatkin. Lisäksi opetus pystyy räätälöitävien oppisisältöjen ansiosta vastaamaan paremmin yksilöiden erilaisiin tarpeisiin. Koulujen johtamisja opetuskäytäntöjen kehittämisessä hyödynnetään muilla sektoreilla hyväksi havaittuja malleja ja yhteydet työelämään ovat aktiivisia. Tulevaisuuden lukiossa kaikki osapuolet tunnistavat digitaalisuuden hyödyt ja ovat myös valjastaneet ne käyttöönsä. Toivomme, että selvityksemme onnistuu herättämään keskustelua digitalisaation mahdollisuuksista sekä sen edellyttämistä muutoksista ja siten osaltaan auttaa Helsingin opetusvirastoa kehittämään tulevaisuuden koulua. Kiitämme kaikkia matkan varrella Digitalisaation kynnyksellä: kohti tulevaisuuden lukiota -selvityksen työstämiseen osallistuneita opettajia, opiskelijoilta, rehtoreita, opetusviraston henkilökuntaa sekä kollegoitamme Accenturella ja Fjordilla. Ilman kaikkea keskusteluihin, haastatteluihin ja työpajoihin käyttämäänne aikaa tämä selvitys ei olisi ollut mahdollinen. Helsingissä Marko Rauhala Terveydenhuolto ja julkiset palvelut liiketoimintayksikön johtaja Accenture Finland Riikka Jakovuori Markkinointijohtaja Accenture Finland Copyright 2014 Accenture. Kaikki oikeudet pidätetään. 5

6 Selvityksessä käytettyjä ydinkäsitteitä Digitaalinen oppiminen Digitaalisella oppimisella (usein myös digitaalipedagogiikka) tarkoitetaan digitaalisten sovellusten, välineiden ja oppimateriaalin käyttöä opetuksessa ja oppimisessa. 1 Digitalisaatio Digitalisaatio on (liike)toimintamalli, joka perustuu sähköisten kanavien, sisältöjen ja toimintojen sekä niiden käytön laajentumiseen ja tukemiseen niin yksilö- kuin organisaatiotasolla. 2 Osallistava opettaminen Osallistavassa opettamisessa (myös osallistava pedagogiikka) oppijoille annetaan mahdollisuus osallistua päätöksentekoon sekä toimintaan. Oppijoita kuunnellaan ja kunnioitetaan ja heille annetaan vastuuta. Tärkeää on myös estää keskinäisten hierarkkisten valtasuhteiden synty. 3 Tulevaisuuden koulu Tulevaisuuden koulu ei ole rakennus, vaan se on pedagoginen osaamisen kehittämisen toimintakulttuuri, joka on aktiivinen osa tietoyhteiskunnan kehitystä ja muutosprosessia. Tulevaisuuden koulussa tietotekniikkaa on hyödynnetty osana opetusta, oppimista ja koulun toimintaa pedagogiikan ja toiminnan ehdoilla. 4 Valtuuttava johtaminen Valtuuttavassa johtamisessa työntekijät kokevat, että heidän näkemyksiään kuunnellaan ja arvostetaan, että heihin luotetaan ja heille tarjotaan mahdollisuuksia kehittyä työssään. Johto ja työntekijät rakentavat yhdessä uusia vaikuttamisen mahdollisuuksia Virtuaaliammattikoulu Gartner IT Glossary 2014; Businessdictionary.com Kumpulainen ym Silander 2013; Tulevaisuuden koulu on täällä tänään Viinisalo Copyright 2014 Accenture. Kaikki oikeudet pidätetään.

7 Johdanto Lähdimme muodostamaan näkemystämme digitalisaation lukiolaisille tarjoamista mahdollisuuksista määrittämällä ensin sen ydinkysymyksen, johon tässä selvityksessä haemme vastausta. Keskustelujen ja analyysin kautta se kiteytyi seuraavaan muotoon: mitä mahdollisuuksia digitaalisuus tuo lukioihin? Määrittelimme myös keskeiset sisältöelementit, joille digitaalisuuden kasvu asettaa erityisiä vaatimuksia (kts. kuva alla). Analyysissa käytetty viitekehys Miten digitaalisuus pitäisi huomioida koulujen Johtaminen: Rehtorin rooli ja vastuu, muut roolit ja vastuut johtamiseen liittyen Mitä mahdollisuuksia digitaalisuus tuo lukioihin? toimintatavoissa? Rakenteissa ja oppimisympäristöissä? prosesseissa? Opetuksen organisointi: Opettajan rooli ja vastuu, opiskelijoiden rooli ja vastuu Osaamisen kehittäminen: Laitteet, ohjelmistot, oppimisympäristöt, uudet opetusmenetelmät, digitaalisuuden hyödyntäminen opetuksessa Fyysiset oppimiseen ja opetukseen tarkoitetut tilat: Muunneltavuus, opettajien tarpeet, opiskelijoiden tarpeet Virtuaaliset oppimiseen ja opetukseen tarkoitetut tilat: Muunneltavuus, opettajien tarpeet, opiskelijoiden tarpeet Muuhun kuin oppimiseen ja opetukseen tarkoitetut tilat: Opettajien työtilat teknologiassa? Laitteet: Päätelaitteet, ohjelmistot, käyttöaste, käyttöönoton opastus ja IT-tuki Infrastruktuuri: Arkkitehtuuri, järjestelmät, oppimisympäristöt Oppisisällöt: Sähköiset oppimateriaalit, verkossa vapaasti saatavilla olevat materiaalit, hakukoneet jne. Tämä jäsentely on ollut toimiva lähtökohta pohdinnoille ja käymillemme keskusteluille eri tahojen kanssa. Haastattelimme yhteensä kahtatoista Helsingin kaupungin lukioiden rehtoria ja opettajaa marraskuussa Lisäksi keskustelimme yhteensä kahdeksan Accenturen eri alan asiantuntijan kanssa toukokuussa Molempien ryhmien kanssa käsiteltiin digitaalisuutta koulutuksen näkökulmasta. Haastattelujen lisäksi näkemyksemme perustuu lukuisiin keskusteluihin opetusviraston edustajien kanssa, kokemukseemme kevään 2014 Työelämätaidot ja sisäinen yrittäjyys -oppimateriaalipaketin pilotoinnista kolmessa Helsingin lukiossa sekä rehtoreiden, opettajien ja opiskelijoiden kanssa toteutettuihin työpajoihin. Olemme lisäksi käyneet läpi laajalti viimeaikaista tutkimustietoa ja selvityksiä koulujen digitalisaatioon liittyen. Copyright 2014 Accenture. Kaikki oikeudet pidätetään. 7

8 Digitaalinen murros vauhdittamaan Suomen menestystä Digitalisoituminen ei aiheuta haasteita ja mahdollisuuksia pelkästään koulumaailmalle, vaan se ravistelee kaikkia Suomen toimialoja kulttuurista raskaaseen teollisuuteen. Accenturen tuoreen selvityksen 6 mukaan digitaalisuus ei olekaan enää vaihtoehto yhdellekään toimialalle, vaan kriittinen menestystekijä kilpailuun ja asiakkaiden odotuksiin vastaamisessa. Selvityksessä ehkä yllättävästikin korostui, että perinteiset toimialat, kuten konepaja- ja metsäteollisuus sekä rakennusala, näkevät digitaalisuuden jo tällä hetkellä merkittävänä menestyksen edellytyksenä. Toisaalta laaja-alaisen muutoksen odotetaan tulevan vasta nyt aloille, jotka ovat olleet digitaalisuuden vaikutuspiirissä pitkään, kuten pankkija telekommunikaatioliiketoimintoihin. Digitaalisuuden hyödyntämiseen tähtää myös Helsingin kaupungin opetusvirasto kehittäessään toisen asteen virtuaaliopetusta, Stadin ekampusta, joka tuo uusia joustavia opiskeluvaihtoehtoja lukiolaisille ja ammattiin opiskeleville. Neljä suurinta globaalia digitaalista teknologiatrendiä ja merkittävää digitaalisen murroksen osatekijää voi kiteyttää lyhenteeseen SMAC Sosiaalinen media, Mobiiliteknologia, Analytiikka ja Cloud eli pilvipalvelut. Selvitykseen osallistuneissa suomalaisorganisaatioissa mobiiliteknologia oli teknologiatrendeistä laajimmin käyttöön omaksuttu ja sen vaikutukset ovat jo monessa yrityksessä nähtävissä, kun taas analytiikka on vasta lyömässä itseään läpi. Pilvipalveluiden hyödyntäminen etenee vauhdilla läpi toimialojen, ja esimerkiksi markkinoinnin, myynnin ja asiakaspalvelun toimintoja on siirretty pilveen jo monilla toimialoilla. Julkisella sektorilla muutos on ollut hitaampaa ja keskittynyt lähinnä kustannustehokkuuden lisäämiseen operaatioita digitalisoimalla. Sosiaalisen median hyödyntäminen lisääntyy jatkuvasti, mutta sovellukset eivät kehity samassa tahdissa. Digitaalisuus visiosta käytäntöön Organisaatioilta digitaalisesta murroksesta selviäminen vaatii vahvan näkemyksen siitä, miten digitaalisuus vaikuttaa oman toimialan ja organisaation toimintaan. Digitaalisten toimintamallien vieminen sanoista tekoihin on vaikeaa. Suurimpia haasteita ovat usein taloudelliset rajoitteet, digitaalisuuden hajautunut ja epäselvä omistajuus sekä tarvittavien taitojen puute 7. Oleellista digitaalisen murroksen keskellä on muistaa, että digitaalisuus on hyvä renki, mutta huono isäntä. Koulumaailmassa digitaalisuuden mahdollisuuksiin tulee suhtautua teknologian sijaan pedagogiikka edellä. Kokemuksemme mukaan parhaaksi toteutustavaksi digitaalisten innovaatioiden edistämisessä ovat osoittautuneet selkeään digitaaliseen visioon perustuva ideoiden välitön testaaminen ja näin saavutetut nopeat onnistumiset tai epäonnistumiset ja niistä oppiminen. Digitaalisuuden laaja-alainen hyödyntäminen on vaativa prosessi, mutta Suomessa edellytykset siihen ovat hyvät. Alkuvuodesta 2014 julkaistun Digibarometri 2014-selvityksen 8 mukaan Suomi sijoittui 22 maan joukossa ensimmäiseksi digitaalisuuden hyödyntämisen edellytyksissä, mutta vasta seitsemännelle sijalle digitaalisten palvelujen ja ympäristöjen käytössä. Julkisen sektorin osalta Suomi oli toinen digitaalisuuden edellytyksissä ja kahdeksas käytössä. Julkiselta sektorilta on pitkään puuttunut yhtenäinen näkemys digitaalisuuden periaatteista ja toteutuksesta, mutta tahtotila on kuitenkin selvä. Valtiovarainministeriön (VM) strategisen ohjausyksikön päällikkö Riku Jylhänkangas toteaa 9 : Meidän pitää luoda Suomeen tietoon liittyvä kansallinen infrastruktuuri vastaavasti kuin meillä on fyysinen tieverkko. Samoilla linjoilla ovat olleet muun muassa VM:n ICT-johtaja Timo Valli ja Pekka Ala-Pietilän johtama ICT2015-ryhmä. Digibarometri raportin laatijat pitävät epäsuhtaa digitalisaation edellytysten ja digitaalisten palvelujen käytön välillä merkittävä uhkana Suomen tulevaisuudelle. Suomalaisten yritysten ja organisaatioiden digitaalinen murros etenee jo täydellä vauhdilla. Ainoa tapa selvitä murroksen keskellä ja valjastaa digitalisaation tarjoamat mahdollisuudet on luoda vahva näkemys digitalisoitumisen merkityksestä oman yrityksen tai organisaation toimintaan ja viedä tämä näkemys tehokkaasti käytäntöön. Seuraavissa luvuissa tarkastelemme lähemmin, mitä lukioiden omaa näkemystään muodostaessaan tulee ottaa huomioon ja mistä ne ovat digitalisaatiokehityksessä lähdössä liikkeelle. 6. Accenture 2014b. 7. Accenture 2014b. 8. DIGILE Leskinen Copyright 2014 Accenture. Kaikki oikeudet pidätetään.

9 Copyright 2014 Accenture. Kaikki oikeudet pidätetään. 9

10 Joku sysäys puuttuu, että lukiot olisivat päässeet vauhdilla digitaalisuudessa eteenpäin. Rehtori, lukio 10 Copyright 2014 Accenture. Kaikki oikeudet pidätetään.

11 Digitaalisuutta ei vielä riittävästi hyödynnetä koulumaailmassa Teknologioiden käyttöedellytysten ja käytön välillä ilmenee epäsuhtaa myös koulumaailmassa. Viimeisimpien kansallisten ja kansainvälisten selvitysten perusteella tieto- ja viestintäteknologian (TVT) opetuskäyttö Suomessa on vähäistä etenkin suhteutettuna vastaavan infrastruktuurin melko hyvään tilaan. Lisäksi Suomen on todettu jääneen jälkeen monista muista maista digitaalisessa oppimisessa. 10 Vuonna 2010 julkistetussa opetus- ja kulttuuriministeriön (OKM) koulutuksen tietoyhteiskuntakehittämisen valmisteluryhmän loppuraportissa 11 mainittiin yhtenä ongelmana, että Suomessa on investoitu voimakkaasti laitteisiin ja verkkoyhteyksiin, mutta pedagogiikka ja koulujen toimintakulttuuri eivät juurikaan ole muuttuneet. Samansuuntaisiin johtopäätöksiin päätyi myös vuonna 2011 ilmestynyt valtioneuvoston selonteko 12. Siinä todettiin uusien pedagogisten toimintamallien ja menetelmien mahdollisuuksien olevan vielä laajalti hyödyntämättä koulutuksessa. Myös tuore Euroopan laajuinen ESSIE-tutkimus 13 vahvistaa näkemystä siitä, että Suomi on kaukana Euroopan kärkimaista TVT:n opetuskäytössä lukiossa. Vähintään kerran viikossa tietokonetta oppitunneilla käyttävät lukiolaiset Suomi 25% Tanska 84% Lähde: European Schoolnet & University of Liège 2013 Norja 94% Digitaalisen oppimisen SWOT Digitaalisen oppimisen nykytilaa ja mahdollisuuksia on kartoitettu kattavasti keväällä 2014 ilmestyneessä Turun yliopiston koulutussosiologian tutkimuskeskuksen (RUSE) tekemässä digitaalisen oppimisen nykytilan SWOT-analyysissa, joka sisältyy opetushallituksen koulutuspilvijaoston loppuraporttiin 14. Analyysissa digitaalisen oppimisen nykytilan vahvuuksina Suomessa pidettiin korkeaa yleistä teknologisoitumisen astetta, verrattain hyvää olemassa olevaa infrastruktuuria, kotien aktiivisuutta tietoteknologian käyttämisessä sekä koulujen kohtuullista teknologista varustelua. Vahvuus, jota ei vielä ole hyödynnetty, on analyysin mukaan lasten ja nuorten aktiivinen vapaa-ajan teknologian käyttö ja siitä karttuva osaaminen. Tämä vahvuus tuli ilmi myös Accenturen tekemässä taitokartoituksessa. Siinä lukioikäisistä tytöistä 78 % ja pojista 68 % arvioi omaavansa mielestään hyvät digitaaliset ja teknologiataidot. Opiskelijat olivat ylipäänsä tulevaisuussuuntautuneita työelämätaitojen arvioissaan. Tärkeimpinä työelämässä vaadittavina ominaisuuksina seuraavien viiden vuoden aikana he pitivät yhteistyötaitoja, luovuutta ja ongelmanratkaisua. 15 SWOT-analyysissa heikkouksina nähtiin muun muassa teknologioiden hyödyntämisen ja toimintatapojen sirpaloituneisuus, opetusorganisaatiolle yhteisten tavoitteiden puute teknologian käyttöönoton ja hyödyntämisen osalta, opettajien yksin tekemisen kulttuuri, teknologian pedagogisen hyödyntämisen vähäisyys, teknologian hyötyjen aliarviointi ja olemassa olevien sähköisten oppimateriaalien painottuminen lähinnä yksittäisten faktojen esittämiseen. 16 Digitaalisen oppimisen ja pedagogiikan tarjoamia mahdollisuuksia RUSE:n analyysin OPH OKM Arjen tietoyhteiskunnan neuvottelukunta European Schoolnet & University of Liège OPH Accenture 2014a. 16. OPH OPH Copyright 2014 Accenture. Kaikki oikeudet pidätetään. 11

12 mukaan ovat henkilökohtaistavien teknologioiden eritasoisille opiskelijoille avaamat mahdollisuudet opiskella itselleen sopivien materiaalien parissa, lukutaidon uusien muotojen kehittyminen, tietoyhteiskunnassa tarvittavien tiedonhaku- ja tiedon arviointitaitojen kehittyminen sekä oppijoiden aktiivisuuden mahdollistaminen. Mahdollisuuksina mainitaan myös oppijakeskeisen teknologian hyödyntäminen, tiedonkäsittelytaitoja ja oppimisen aktiivisuutta kehittävien digitaalisten oppimateriaalien hyödyntäminen ilmiöja ongelmakeskeisessä oppimisessa sekä opettajien asiantuntijaroolin korostuminen. Oppimisprosessin suunnitteleminen yhdessä ja osallistava kehittäminen Accenturen asiantuntijahaastatteluissa digitaalisuuden tuomina mahdollisuuksina lukioissa nähtiin yllä mainittujen lisäksi muun muassa mahdollisuus osallistaa opettajat ja opiskelijat mukaan opetuksen kehittämiseen, kustannussäästöt sekä opettajan lisääntyneet mahdollisuudet keskittyä yksilölliseen oppimisen ohjaamiseen. Uhkiksi RUSE:n analyysissa 18 määriteltiin muun muassa syvällä vaikuttavat teknologiaa vastustavat asenteet ja pelot, jotka pitävät yllä muutosvastaisuutta, sähköisen sisällön yksipuolinen kehittäminen laitteiden rajoitusten lähtökohdista sekä digitaalisen kuilun syventyminen osaamiskuiluksi. Selvitysten valossa Suomi ei ole kärkimaita digitalisaation hyödyntämisessä opetuskäytössä, mutta edellytyksiä kehitykseen on olemassa. Digitalisaatio ei kuitenkaan edisty ilman vahvaa sysäystä oikeaan suuntaan. Seuraavassa luvussa tarkastelemme lähemmin neljää elementtiä, joiden varaan näkemyksemme mukaan Suomen lukioiden digitalisaatio ja uuden ajan oppiminen rakentuvat: johtaminen, osaamisen kehittäminen, oppiminen digitaalisia sisältöjä ja oppimisympäristöjä hyödyntäen sekä infrastruktuuri. 18. OPH Copyright 2014 Accenture. Kaikki oikeudet pidätetään.

13 Copyright 2014 Accenture. Kaikki oikeudet pidätetään. 13

14 Hyödyt irti digitaalisuudesta Johtamisella: rehtorit ajamaan muutosta Digitaalisuus voi tuoda itse oppimiseen ja ennen kaikkea opiskelun motivointiin uusia keinoja, mutta tämä tuskin itseisarvona saa suurta mullistusta aikaan koulumaailmassa. Suurempana muutoksen katalysaattorina tulevat olemaan digitaalisuuden vaikutukset työtehtäviin. Etlan tutkimuksen 19 mukaan Suomessa joka kolmas työtehtävä katoaa 20 vuoden sisällä. Oxfordin yliopiston julkaiseman raportin 20 mukaan Yhdysvalloissa jopa lähes puolet työpaikoista voidaan korvata roboteilla ja keinoälyllä seuraavien 20 vuoden aikana. Muutos työtehtävissä tulee siis olemaan radikaali, ja se tulee heijastumaan myös lukioiden perustehtävään: lukiolaisten koulutuksen täytyy heijastaa ympäröivää maailmaa ja sen tulevilta työntekijöiltä edellyttämiä taitoja. Ylioppilastutkinto ei valmista suoraan ammattiin, vaan lukioiden päätehtävänä on taata opiskelijoille laaja yleissivistävä koulutus, jolla voidaan turvata opiskelijoiden mahdollisuudet kaikkiin jatko-opintoihin. Jatko-opintojen kautta työelämään valmistautuminen on kuitenkin myös lukiolaisten tähtäimessä. Digitalisaation aiheuttama työelämän murros ravisteleekin lukioiden perustehtävää ja asettaa niille vaikean haasteen: miten kouluttaa opiskelijoita vastaamaan tuntemattoman tulevaisuuden haasteisiin keinoilla ja välineillä, jotka vasta odottavat keksimistään? Tässä murroksessa entistä tärkeämpään rooliin nousee johtaminen ja erityisesti muutosjohtaminen. On pohdittava uudelleen, minkälaisiin työtehtäviin nuoria koulutamme, millaisia valmiuksia työntekijöillä tulevaisuudessa pitää olla ja mitä kaikki tämä vaatii johtamiselta. Selkeää strategista näkemystä tarvitaan muutosten keskellä Myös lukioiden on digitaalisen murroksen keskellä luotava vahva näkemys digitalisaation merkityksestä lukion toimintaan ja vietävä näkemys tehokkaasti käytäntöön. Johtajien ensisijainen rooli on varmistaa, että lukion pedagoginen visio tulevaisuuden koulusta on ajan tasalla murroksen aiheuttamiin yhteiskunnallisiin muutoksiin nähden. Valtakunnalliset ja kuntatason opetussuunnitelmat sekä Opetushallituksen linjaukset ohjaavat lukioiden tieto- ja viestintätekniikan opetuskäytön kehittämistä ja siihen liittyvien strategioiden ja suunnitelmien laatimista. Isoja rakenteita pitää muuttaa, jotta lukio voi keskittyä tulevaisuudessa vaadittavien taitojen opettamiseen. Tässä raportissa keskitymme kuitenkin suurten rakenteellisten linjanvetojen sijaan muutoksiin, jotka ovat toteutettavissa yksittäisten koulujen tasolla. Tuoreen suomalaisen tutkimuksen mukaan 21 rehtorien rooli digitalisaatiossa on ollut keskeinen sellaisissa suomalaisissa peruskouluissa, joissa tietotekniikka on otettu menestyksellisesti käyttöön osaksi päivittäistä toimintaa. Myös meidän näkemyksemme mukaan rehtorit ovat digitaalisen kehityksen mahdollistajana 19. Pajarinen & Rouvinen Frey & Osborne Niemi ym Copyright 2014 Accenture. Kaikki oikeudet pidätetään.

15 Muutos täytyy tehdä hyvin herkästi, siinä mennään niin lähelle jokaisen mieltymyksiä. Opettajuus Suomessa perustuu siihen että se on itsenäistä työtä ja jokainen on oman alansa asiantuntija. Pedagoginen vapaus on keskeinen asia, ja siksi kova sapluuna ei toimi. Tunnustelua ja kuuntelua, tiedon tarjoamista, annetaan jokaiselle oma tila toteuttaa omaa työtään tiettyjen reunaehtojen sisällä. Rehtori, lukio Copyright 2014 Accenture. Kaikki oikeudet pidätetään. 15

16 16 Copyright 2014 Accenture. Kaikki oikeudet pidätetään.

17 kouluissa merkittävässä roolissa. Perinteisten hallinnon ja talouden, opetuksen sekä ihmisten johtamisen asiantuntijuuden sijaan rehtorin rooli digitalisaatiossa korostuu etenkin koulun strategisen suunnan kirkastajana. Käytännössä pedagogisen vision tulevaisuuden koulusta tulisi näkyä lukiotasolla selkeänä lukiokoulutuksen tieto- ja viestintätekniikan (TVT) strategiana, jossa TVT:n opetuskäytölle on määritelty kehittämisen painopisteet ja konkreettiset tavoitteet. Erillistä digistrategiaa lukioiden ei kannata laatia, mutta digitaalinen näkökulma tulisi sisällyttää yleistason TVT-strategiaan. Euroopan laajuisen ESSIE-tutkimuksen 22 mukaan 44 % suomalaisista lukiolaisista opiskelee kouluissa, joilla on vankka pohja TVT-strategialle. TVT-strategian kehittämisen ja sen täytäntöönpanoon kannalta onkin ensiarvoisen tärkeää, että rehtorit osallistavat opettajat ja opiskelijat mukaan koulun TVT-strategian työstämiseen. Muutosten määrätietoinen johtaminen Rehtorilla on erityisen tärkeä rooli oppilaitostason suunnittelussa ja tavoitteiden sekä kehittämistarpeiden priorisoinnissa, sillä liian monen muutoksen samanaikainen läpivienti on erittäin haastavaa. Tavoitteiden paketointi selkeiksi muutosohjelmiksi tai -projekteiksi helpottaa niiden jalkauttamista. Näillä muutosohjelmilla tai -projekteilla tulisi olla tarkasti määritellyt tavoitteet, resurssit ja aikataulu sekä mittarit näiden seurantaan. Kun muutoksen tavoitteet ovat selkeät ja yksiselitteiset, rehtorin rooli muutosjohtajana on saada kukin opettaja Teknologiahankkeiden epäonnistumisen syitä 5 % 5% teknologiahankkeista epäonnistuu teknologiasyistä Lähde: Jim Markowsky, Organization Dynamics, 1995 ymmärtämään, miksi tietty tavoite on tärkeä ja mikä heidän roolinsa on muutoksen toimeenpanijoina. Rehtorin tehtävä on varmistaa, että kaikki saavat muutoksista tarpeeksi tietoa, työkaluja niiden toteuttamiseen, mahdollisesti lisäkoulutusta asiaan ja ennen kaikkea kannustusta. ESSIE-tutkimuksen 23 mukaan melkein puolet (47 %) Suomen lukiolaisista opiskelee kouluissa, joissa oli kolmen viime vuoden aikana toteutettu jonkinlainen muutosohjelma. Myös yritysmaailmassa usein suurena haasteena uusien teknologioiden ja toimintatapojen käyttöönotossa on muutoksenhallinta, kuten yllä oleva kuva havainnollistaa. Jos eri sidosryhmien näkökulmia ei ole systemaattisesti otettu huomioon uutta teknologiaa käyttöön otettaessa, jäävät usein myös toivotut hyödyt saavuttamatta. Mahdollista muutosvastarintaa on purettava hyötyjen ja osallistamisen kautta, jotta sidosryhmät (kouluissa opettajat ja opiskelijat) ymmärtävät, mitä hyötyä juuri heille on tavoitellusta muutoksesta. Muutoksen läpiviennissä oleellista on myös jatkuva 50 % 50% teknologiahankkeista epäonnistuu organisaation, kulttuurin ja ihmisten vuoksi viestintä muutosmatkan etenemisestä, onnistumisten jakaminen ja tarvittavan osaamisen kehittäminen. Avoin toimintakulttuuri on vastaanottavainen muutokselle Yhtenä perustavanlaatuisena edellytyksenä onnistuneille muutoksille on organisaation avoin toimintakulttuuri, jossa asioita jaetaan, kehitetään ja luodaan yhdessä. Lukioiden digitaalisessa murroksessa rehtorin aktiivinen ja pitkäjänteinen toiminta avoimen ja TVT-myönteisen toimintakulttuurin rakentamisessa on ratkaisevaa. Vuonna 2014 julkaistun suomalaisen tutkimuksen 24 mukaan TVT:aa menestyksellisesti hyödyntävissä kouluissa useimmat opettajat olivat omaksuneet yhteisöllisen työkulttuurin. Tämä oli puolestaan houkutellut kouluihin opettajia, jotka halusivat kehittää TVT:aa osana opetusta ja oppimista. Näissä kouluissa opettajat ja rehtori yhdistivät voimavaransa ja tekivät asioita yhdessä. Opettajat vierailivat toistensa luokissa ja saivat ideoita opetuksen kehittämiseksi. 22. European Schoolnet & University of Liège European Schoolnet & University of Liège Niemi ym Copyright 2014 Accenture. Kaikki oikeudet pidätetään. 17

18 Systemaattista panostusta avoimeen ja TVT-myönteiseen toimintakulttuuriin on harjoiteltu myös Turun normaalikoulussa, jossa opetuksen rakenteet on uudistettu muun muassa osallistavien kokousten, lukiolaisten TVT-digituutoreiden, TVTiltapäivien, kollegatuutoreiden vierihoitojen ja reflektointilomakkeiden (kuinka käytän TVT:aa) avulla. Laaja-alaisesta kehitystyöstä huolimatta toimintakulttuurin muutos Turun normaalikoulussakaan ei ole ollut helppo. 25 Toimintakulttuurin muutos on missä tahansa organisaatiossa hidas prosessi ja vaatii kärsivällisyyttä kaikilta osapuolilta, jotta päästään haluttuihin tuloksiin. Valtuuttava johtamismalli voimaannuttaa uudistumaan Yhtenä toimintakulttuurin kehittämiskeinona on voimaannuttaa niin opettajat kuin opiskelijatkin hyödyntämään tietotekniikkaa. Tutkimukset osoittavat, että voimaannuttava johtajuus kouluissa lisää teknologian käyttöä ja sen integraatiota opetukseen 26. Ihmiset ensin -asenne ruokkii digitaalisessa ympäristössä parempia tuloksia kuin tahdin antaja 27. Tärkeää on siis itseohjautuvuuteen kannustaminen ja osallistaminen. Esimerkiksi päätös johonkin tehtävään käytettävästä sovelluksesta voidaan antaa opiskelijoille sen sijaan, että opettaja päättää siitä. Kun valtaa siirretään opiskelijoille, myös heidän itsesäätelytaitonsa kehittyvät. 28 Valtuuttava johtamismalli LÄHTÖTILA Onnistumisesta viestiminen Arvosta & energisoi Joillakuilla opiskelijoilla vapaus esimerkiksi selailla Facebookia kesken tunnin voi heikentää oppimistulosta. Toisaalta itsesäätelytaitojen merkitys myös työelämässä on kasvanut, ja siksi niiden kehittäminen myös osana lukio-opetusta on hyödyllistä. Tavoitteiden kirkastaminen Kysy kysymyksiä & kuuntele Ole läsnä Vastuuta & rohkaise Osallistumaan. voimaannuttaminen Jaa tietoa & kiitosta Esimerkin näyttäminen TAVOITE Oheinen valtuuttava johtamismalli on tehty soveltaen Accenturen omaa valmennusmallia. Valtuuttavaan johtamismalliin on kiteytetty asioita, jotka näkemyksemme mukaan ovat rehtoreiden työssä erityisen tärkeitä, jotta digitaalisuuden mahdollisuudet voidaan toteuttaa. Tavoite: innostunut rehtori saa mukaan muutokseen Ihannetilassa rehtori saa kaikki opettajat ja opiskelijat mukaan ensin kokeilemaan ja myöhemmin hyödyntämään digitaalisuutta oppimisen tukemisessa ja motivoijana. Tähän päästäkseen rehtorin tulisi huomioida työssään, että: koulun TVT-strategia on määritelty, selkeä ja kaikki opettajat ymmärtävät, mitä se tarkoittaa heidän oman työnsä kannalta muutoksia ohjataan suunnitelmallisesti ja kaikki sidosryhmät huomioiden rehtori esimerkillään tukee avointa ja TVT-myönteistä toimintakulttuuria rehtori valtuuttavalla johtamistavalla saa positiivisen ja proaktiivisen kehityksen kierteen aikaan. 25. Kleemola & Vierimaa Franciosi Franciosi Valtonen & Eronen Copyright 2014 Accenture. Kaikki oikeudet pidätetään.

19 TVT:n laaja-alainen hyödyntäminen ja hitaasti muuttuva toimintakulttuuri Toimijat: Turun normaalikoulu Turun normaalikoulun lukiossa on jo viiden vuoden ajan harjoiteltu oppimista ja opettamista opiskelijoiden henkilökohtaisten kannettavien tietokoneiden avulla. Toimintakulttuurin muutos ei ole ollut helppo vaan tapahtunut hitaasti. Koulun on täytynyt uudistaa rakenteita ja käytäntöjä osallistaviksi, jakamiseen kannustaviksi ja reflektoiviksi. Erityistä kokeilussa: Lukion toimintakulttuuri on muuttunut kokonaan TVT:n laaja-alaisen pedagogisen hyödyntämisen myötä. Lisätietoja: Kleemola, M. & Vierimaa, S Yhteisöllisen oppimisen ja oman osaamisen jakamisen matkalla lukiossa. Tiivistelmä saatavilla Internetissä osoitteessa Uusi teknologia uudenlaiset toimintatavat, mahdollisuudet ja haasteet Toimijat: Joensuun normaalikoulu Itäsuomalaisessa koulussa otettiin ipad-taulutietokoneet käyttöön koko aloittavalla vuosikurssilla syksyllä Opiskeluiden loppuvaiheessa syksyllä 2013 opiskelijat vastasivat laitteen käyttöä koskeneeseen kyselyyn. Kolmessa vuodessa ipadin merkitys opetuksessa oli opiskelijoiden mielestä kasvanut. Erityistä kokeilussa: ipadistä voi olla oppimiselle joko hyötyä tai haittaa opiskelijan itsesäätelytaidoista riippuen. Lisätietoja: Valtonen, T. & Eronen, L Kolme vuotta ipad-lukiota takana opiskelijoiden kokemuksia. Tiivistelmä saatavilla konferenssin internet-sivuilla osoitteessa Copyright 2014 Accenture. Kaikki oikeudet pidätetään. 19

LUONNOS OPETUKSEN JÄRJESTÄJÄN PAIKALLINEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA

LUONNOS OPETUKSEN JÄRJESTÄJÄN PAIKALLINEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA OPETUKSEN JÄRJESTÄJÄN PAIKALLINEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA 2013-2016 Koulutus ja tutkimus kehittämissuunnitelma 2012 2016 linjaa valtakunnalliset painopistealueet, jotka koulutuspoliittisesti on päätetty

Lisätiedot

OPETUKSEN JÄRJESTÄJÄN PAIKALLINEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA

OPETUKSEN JÄRJESTÄJÄN PAIKALLINEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA OPETUKSEN JÄRJESTÄJÄN PAIKALLINEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA 2013-2016 Koulutus ja tutkimus kehittämissuunnitelma 2012 2016 linjaa valtakunnalliset painopistealueet, jotka koulutuspoliittisesti on päätetty

Lisätiedot

Tukea digitaalisen nuorisotyön kehittämissuunnitelman laatimiseen

Tukea digitaalisen nuorisotyön kehittämissuunnitelman laatimiseen Tukea digitaalisen nuorisotyön kehittämissuunnitelman laatimiseen Digitaalisen nuorisotyön strategisessa kehittämisessä tavoitteena on, että organisaatioissa digitaalisen median ja teknologian tarjoamia

Lisätiedot

Kansainvälinen liiketoiminta Digitalisaatio ja digitaaliset oppimisympäristöt. Pepe Vilpas

Kansainvälinen liiketoiminta Digitalisaatio ja digitaaliset oppimisympäristöt. Pepe Vilpas Kansainvälinen liiketoiminta Digitalisaatio ja digitaaliset oppimisympäristöt Pepe Vilpas Digitalisaatiolla tarkoitetaan laajasti toimintatapojen uudistamista ja prosessien ja palveluiden sähköistämistä

Lisätiedot

Opetushallituksen tuki paikallisen kehittämissuunnitelman tekemiselle - KuntaKesu

Opetushallituksen tuki paikallisen kehittämissuunnitelman tekemiselle - KuntaKesu Opetushallituksen tuki paikallisen kehittämissuunnitelman tekemiselle - KuntaKesu Sivistystoimen johdon foorumi 11.3.2014 Tampere Anneli Rautiainen Opetusneuvos, esi- ja perusopetuksen yksikön päällikkö

Lisätiedot

Helsingin kaupunki Esityslista 3/2016 1 (6) Opetuslautakunta OTJ/9 22.03.2016

Helsingin kaupunki Esityslista 3/2016 1 (6) Opetuslautakunta OTJ/9 22.03.2016 Helsingin kaupunki Esityslista 3/2016 1 (6) 9 Helsingin kaupungin opetuksen digitalisaatio-ohjelma vuosille 2016-2019 (koulutuksen ja oppimisen digistrategia) HEL 2016-003192 T 12 00 00 Esitysehdotus Esittelijän

Lisätiedot

Helsingin yliopiston Opettajien akatemian kriteerit

Helsingin yliopiston Opettajien akatemian kriteerit n kriteerit 1. Oman opetus- ja ohjausosaamisen jatkuva kehittäminen Erinomaisuus näkyy mm. siten, että opettaja arvioi ja kehittää systemaattisesti opettamiseen ja ohjaukseen liittyvää omaa toimintaansa

Lisätiedot

Hyvällä johtamisella hyvään työelämään Paasitorni, Paula Risikko, sosiaali- ja terveysministeri

Hyvällä johtamisella hyvään työelämään Paasitorni, Paula Risikko, sosiaali- ja terveysministeri Hyvällä johtamisella hyvään työelämään Paasitorni, 10.12.2013 Paula Risikko, sosiaali- ja terveysministeri 1 Johtamisverkosto selvittää, kokoaa, kehittää ja jakaa johtamisen ja esimiestyön hyviä käytäntöjä

Lisätiedot

Koulun kerhotoiminnan valtakunnallinen ajankohtaistilaisuus Katse tulevaisuuteen uusi ja viihtyisä koulupäivä Paasitorni

Koulun kerhotoiminnan valtakunnallinen ajankohtaistilaisuus Katse tulevaisuuteen uusi ja viihtyisä koulupäivä Paasitorni Koulun kerhotoiminnan valtakunnallinen ajankohtaistilaisuus 4.10.2013 Katse tulevaisuuteen uusi ja viihtyisä koulupäivä Paasitorni Opetusneuvos, esi- ja perusopetuksen yksikön päällikkö Anneli Rautiainen

Lisätiedot

Koulutus ja tietoyhteiskunta vuoteen 2020 mennessä

Koulutus ja tietoyhteiskunta vuoteen 2020 mennessä Koulutus ja tietoyhteiskunta vuoteen 2020 mennessä Valtakunnalliset virtuaaliopetuksen päivät Valtiosihteeri Heljä Misukka 8.12.2010 Helsinki Tuottava ja uudistuva Suomi- Digitaalinen agenda vv. 2011-2020

Lisätiedot

Koulutuksen järjestäjän kehittämissuunnitelma. Rovaniemi Anneli Rautiainen Esi- ja perusopetuksen yksikön päällikkö, Opetushallitus

Koulutuksen järjestäjän kehittämissuunnitelma. Rovaniemi Anneli Rautiainen Esi- ja perusopetuksen yksikön päällikkö, Opetushallitus For learning and competence Koulutuksen järjestäjän kehittämissuunnitelma Rovaniemi 30.9.2013 Anneli Rautiainen Esi- ja perusopetuksen yksikön päällikkö, Opetushallitus 21. vuosituhannen taidot haastavat

Lisätiedot

1 Tieto- ja viestintäteknologian opetuskäytön tavoitteet Yhteiset tavoitteet Peruskoulun tavoitteet Lukion tavoitteet...

1 Tieto- ja viestintäteknologian opetuskäytön tavoitteet Yhteiset tavoitteet Peruskoulun tavoitteet Lukion tavoitteet... 1 Tieto- ja viestintäteknologian opetuskäytön tavoitteet... 1 1.1 Yhteiset tavoitteet... 1 1.2 Peruskoulun tavoitteet... 1 1.3 Lukion tavoitteet... 1 1.4 Aikuislukion tavoitteet... 2 2 Tvt-projektit...

Lisätiedot

LAAJA-ALAINEN OSAAMINEN JA HYVÄ OPETTAMINEN

LAAJA-ALAINEN OSAAMINEN JA HYVÄ OPETTAMINEN LAAJA-ALAINEN OSAAMINEN JA HYVÄ OPETTAMINEN Mitä laaja-alainen osaaminen tarkoittaa? Mitä on hyvä opettaminen? Miten OPS 2016 muuttaa opettajuutta? Perusopetuksen tavoitteet ja laaja-alainen osaaminen

Lisätiedot

Perusopetuksen laatu Turussa Oppilaan arki Koulun taso Kevät 2015 Sivistystoimiala

Perusopetuksen laatu Turussa Oppilaan arki Koulun taso Kevät 2015 Sivistystoimiala Perusopetuksen laatu Turussa Oppilaan arki Koulun taso Kevät 2015 Sivistystoimiala 10.8.2015 Suunnittelu- ja kehittämispalvelut / Sulake 1 Taustatietoja Vastaajien jakaantuminen Vastaajien määrä 2015 (2014)

Lisätiedot

Esimiehen rooli muutosten aikaan saamisessa malli

Esimiehen rooli muutosten aikaan saamisessa malli Esimiehen rooli muutosten aikaan saamisessa 70-20-10 malli Johdon ja henkilöstöjohtamisen kehittämispäivä AMKE 28.10.2015 Jarmo Kröger, kehittämispäällikkö Koulutuskeskus Salpaus Ammatillisen koulutuksen

Lisätiedot

Sivistystoimen Talouspäälliköiden Kesäpäivät Merja Narvo-Akkola

Sivistystoimen Talouspäälliköiden Kesäpäivät Merja Narvo-Akkola Sivistystoimen Talouspäälliköiden Kesäpäivät 6.6.2013 Merja Narvo-Akkola Suomi OPH, Hallitus Kunta Sivistys- ja opetustoimi Koulu Rehtori ja opettajat Opetussuunnitelma-uudistus Johtamisen laatukriteerit

Lisätiedot

Ohje työpaikkaohjaajalle

Ohje työpaikkaohjaajalle Ohje työpaikkaohjaajalle oppisopimusopiskelijan ammattitaidon arvioinnista Vain oppilaista voi tulla mestareita. (intialainen sananlasku) AJATUKSIA OPPISOPIMUSOPISKELIJAN AMMATTITAIDON KEHITTYMISEN ARVIOINNISTA

Lisätiedot

Opetussuunnitelman perusteiden uudistaminen

Opetussuunnitelman perusteiden uudistaminen Opetussuunnitelman perusteiden uudistaminen Irmeli Halinen Opetussuunnitelmatyön päällikkö OPETUSHALLITUS LUMA-seminaari 15.1.2013 1 Opetussuunnitelmatyön kokonaisuus 2 Yleissivistävän koulutuksen uudistaminen

Lisätiedot

LARK alkutilannekartoitus

LARK alkutilannekartoitus 1 LARK alkutilannekartoitus 1 Toimintojen tarkastelu kokonaisuutena Suunnittelu Koulutuksen järjestäjällä on dokumentoitu toimintajärjestelmä, jonka avulla se suunnittelee ja ohjaa toimintaansa kokonaisvaltaisesti

Lisätiedot

Perusopetuksen laatu Turussa Oppilaan arki Koulun taso kevät 2015 Sivistystoimiala

Perusopetuksen laatu Turussa Oppilaan arki Koulun taso kevät 2015 Sivistystoimiala Perusopetuksen laatu Turussa Oppilaan arki Koulun taso kevät 2015 Sivistystoimiala 10.8.2015 Suunnittelu- ja kehittämispalvelut / Sulake 1 Taustatietoja Vastaajien jakaantuminen Vastaajien määrä 2015 (2014)

Lisätiedot

Perusopetuksen laatu Turussa Oppilaan arki Koulun taso Kevät 2015

Perusopetuksen laatu Turussa Oppilaan arki Koulun taso Kevät 2015 Perusopetuksen laatu Turussa Oppilaan arki Koulun taso Kevät Sivistystoimiala 10.8. Suunnittelu- ja kehittämispalvelut / Sulake 1 Taustatietoja Vastaajien jakaantuminen Vastaajien määrä Kaikki vastaajat

Lisätiedot

Opetussuunnitelmauudistus Suomessa Tiina Tähkä, Opetushallitus

Opetussuunnitelmauudistus Suomessa Tiina Tähkä, Opetushallitus Opetussuunnitelmauudistus Suomessa 2.6.2015 Tiina Tähkä, Opetushallitus MAHDOLLINEN KOULUKOHTAINEN OPS ja sen varaan rakentuva vuosisuunnitelma PAIKALLINEN OPETUSSUUNNITELMA Paikalliset tarpeet ja linjaukset

Lisätiedot

Projektipäällikkö Olli Vesterinen

Projektipäällikkö Olli Vesterinen Projektipäällikkö Olli Vesterinen OSAAMISEN JA KOULUTUKSEN KÄRKIHANKE 1 Uusi peruskoulu -ohjelma on osa Uudet oppimisympäristöt ja digitaaliset materiaalit peruskouluihin -kärkihanketta Uudet opetussuunnitelman

Lisätiedot

Kansallinen tieto- ja viestintätekniikan opetuskäytön suunnitelma. Virtuaaliopetuksen päivät 2010 Kaisa Vähähyyppä OPH

Kansallinen tieto- ja viestintätekniikan opetuskäytön suunnitelma. Virtuaaliopetuksen päivät 2010 Kaisa Vähähyyppä OPH Kansallinen tieto- ja viestintätekniikan opetuskäytön suunnitelma Virtuaaliopetuksen päivät 2010 Kaisa Vähähyyppä OPH Tieto- ja viestintätekniikka oppimisen voimavarana - koko maailma oppilaan ulottuvilla

Lisätiedot

Olli Vesterinen, projektipäällikkö, OKM

Olli Vesterinen, projektipäällikkö, OKM Olli Vesterinen, projektipäällikkö, OKM 31.10.2016 OSAAMISEN JA KOULUTUKSEN KÄRKIHANKE 1 Uusi peruskoulu -ohjelma on osa Uudet oppimisympäristöt ja digitaaliset materiaalit peruskouluihin -kärkihanketta

Lisätiedot

Opettajien osaamisen kehittäminen - tulevaisuuden näkymiä

Opettajien osaamisen kehittäminen - tulevaisuuden näkymiä Opettajien osaamisen kehittäminen - tulevaisuuden näkymiä Kimmo Hämäläinen, pääsihteeri Opetustoimen henkilöstökoulutuksen neuvottelukunta Virtuaaliopetuksen päivät Helsinki 08.12. 09.12.2010 Neuvottelukunnan

Lisätiedot

Sosiaali- ja terveysalan kehittämisen ja johtamisen koulutus

Sosiaali- ja terveysalan kehittämisen ja johtamisen koulutus Hämeen Ammattikorkeakoulu Sosiaali- ja terveysalan kehittämisen ja johtamisen koulutus code name 1 2 3 sum YAKJA16XPROFILOIVA-1000 PROFILOIVA 45 YAKJA16XYKJ05-1000 Toimintaympäristön muutoksiin varautuminen

Lisätiedot

Verkostoista voimaa ergonomiaosaamiseen

Verkostoista voimaa ergonomiaosaamiseen Verkostoista voimaa ergonomiaosaamiseen Eija Mämmelä, Oulun Ammattikorkeakoulu Fysioterapian tutkintovastaava, Potilassiirtojen ergonomiakorttikouluttaja Hyvät ergonomiset käytänteet vanhusten hoitotyön

Lisätiedot

Tulevaisuuden tietoyhteiskuntataidot

Tulevaisuuden tietoyhteiskuntataidot Tulevaisuuden tietoyhteiskuntataidot Perusopetuksen yleisten tavoitteiden ja tuntijaon uudistaminen 18.3.2010 Jyrki Koskinen Sisältö Mitkä tiedot, taidot ja osaamisen muodot korostuvat tulevaisuuden tietoyhteiskunnassa?

Lisätiedot

OPS2016 painottaa toimintakulttuurin muutosta

OPS2016 painottaa toimintakulttuurin muutosta OPS2016 painottaa toimintakulttuurin muutosta, projektitutkija 2.11.2016 OPS2016 Muovaa käsitystä oppimisesta Oppimisen ilo Oppijan aktiivinen rooli, ongelmanratkaisutaidot Monipuoliset oppimisympäristöt

Lisätiedot

Puhtia paikalliseen opetussuunnitelmatyöhön. Arja-Sisko Holappa Opetushallitus

Puhtia paikalliseen opetussuunnitelmatyöhön. Arja-Sisko Holappa Opetushallitus Puhtia paikalliseen opetussuunnitelmatyöhön Arja-Sisko Holappa Opetushallitus Paikalliset opetussuunnitelmat Voidaan ottaa käyttöön 1.8.2015, on viimeistään otettava käyttöön 1.8.2016. Paikallisten opetussuunnitelmien

Lisätiedot

Lite SVOL 1/ , 3 Dno 22/ /2016. Kirkkonummen sivistystoimen tieto- ja viestintätekniikkastrategia

Lite SVOL 1/ , 3 Dno 22/ /2016. Kirkkonummen sivistystoimen tieto- ja viestintätekniikkastrategia Lite SVOL 1/2.3.2016, 3 Dno 22/07.00.00/2016 Kirkkonummen sivistystoimen tieto- ja viestintätekniikkastrategia 2016 2019 Johdanto Tieto- ja viestintätekniikalla (TVT / ICT) tarkoitetaan kaikkea teknologiaa,

Lisätiedot

Mitä on osallistava mediakasvatus?

Mitä on osallistava mediakasvatus? Mitä on osallistava mediakasvatus? Pirjo Sinko, opetusneuvos, Opetushallitus Valtakunnalliset virtuaaliopetuksen päivät 4.12.2012 Helsinki Media auttaa lapsia ja nuoria osallistumaan Osallistaminen - suomalaisen

Lisätiedot

Hyvän johtamisen kriteerit Arviointityökalu

Hyvän johtamisen kriteerit Arviointityökalu Hyvän johtamisen kriteerit Arviointityökalu Oheinen lomake on Hyvän johtamisen kriteereihin perustuva Arvioinnin tueksi työkalu. Voit arvioida sen avulla johtamista omassa organisaatiossasi/työpaikassasi.

Lisätiedot

Turengin yhteiskoulussa tarjoamme oppilaille uudenlaiset valmiudet menestyä tulevaisuudessa: uskallamme kokeilla ja ottaa riskejä.

Turengin yhteiskoulussa tarjoamme oppilaille uudenlaiset valmiudet menestyä tulevaisuudessa: uskallamme kokeilla ja ottaa riskejä. Turengin yhteiskoulussa tarjoamme oppilaille uudenlaiset valmiudet menestyä tulevaisuudessa: uskallamme kokeilla ja ottaa riskejä. Monipuoliset oppimisympäristöt ja -menetelmät, oppimisen ilo ja koulutettu

Lisätiedot

Ammatillisen koulutuksen reformi tuumasta toimeen. Ylijohtaja Mika Tammilehto

Ammatillisen koulutuksen reformi tuumasta toimeen. Ylijohtaja Mika Tammilehto Ammatillisen koulutuksen reformi tuumasta toimeen Ylijohtaja Mika Tammilehto 1.11.2016 Reformin toimeenpanon lähtökohdat toimintaympäristö ja sen osaamisvaatimukset muuttuvat asiakaskunnan (yksilöt ja

Lisätiedot

Koulutuksen järjestäjän paikallinen kehittämissuunnitelma vuosille Hyväksytty sivistyslautakunnassa

Koulutuksen järjestäjän paikallinen kehittämissuunnitelma vuosille Hyväksytty sivistyslautakunnassa Koulutuksen järjestäjän paikallinen kehittämissuunnitelma vuosille 2015-2020 Hyväksytty sivistyslautakunnassa 23.9.2015 Kaarinan strategia Visio Maailma muuttuu Kaarina toimii! Toiminta-ajatus Järjestämme

Lisätiedot

Helka Pirinen. Esimies muutoksen johtajana

Helka Pirinen. Esimies muutoksen johtajana Helka Pirinen Esimies muutoksen johtajana Talentum Helsinki 2014 Copyright 2014 Talentum Media Oy ja Helka Pirinen Kansi: Ea Söderberg, Hapate Design Sisuksen ulkoasu: Sami Piskonen, Suunnittelutoimisto

Lisätiedot

KuntaKesu 2020: Osaava Espoolainen- Oppiva Espoo

KuntaKesu 2020: Osaava Espoolainen- Oppiva Espoo KuntaKesu 2020: Osaava Espoolainen- Oppiva Espoo Espoo on osaavien ihmisten kunta, joka tunnetaan oikeudenmukaisena, asukas- ja asiakaslähtöisenä sekä vastuullisena edelläkävijänä nyt ja tulevaisuudessa.

Lisätiedot

Tervetuloa Halkokarin koulun vanhempainiltaan

Tervetuloa Halkokarin koulun vanhempainiltaan Tervetuloa Halkokarin koulun vanhempainiltaan 5.9.2016 Opetussuunnitelma = OPS Opetussuunnitelma on suunnitelma siitä, miten opetus järjestetään. Se on kaiken koulun opetuksen ja toiminnan perusta. Opetussuunnitelmassa

Lisätiedot

Kouluopetuksen avaintaitoja käsittelevä eurooppalainen verkosto http://keyconet.eun.org Yleistä KeyCoNet-projektista KeyCoNet (2012 2014) on eurooppalainen verkosto, jonka tarkoituksena on tunnistaa ja

Lisätiedot

Digitaalisen nuorisotyön strateginen kehittäminen

Digitaalisen nuorisotyön strateginen kehittäminen Digitaalisen nuorisotyön strateginen kehittäminen Kanuuna-seminaari, 9.11.2016 Heikki Lauha Vuonna 2015 toteutettu viiden maan tutkimusprojekti (Suomi, Irlanti, Pohjois-Irlanti, Tanska ja Itävalta) Määrällistä

Lisätiedot

Avoimet oppimisympäristöt osallistavat teknologia tuo tasa-arvoa. Leena Vainio, Omnia Sajos, INARI

Avoimet oppimisympäristöt osallistavat teknologia tuo tasa-arvoa. Leena Vainio, Omnia Sajos, INARI Avoimet oppimisympäristöt osallistavat teknologia tuo tasa-arvoa Leena Vainio, Omnia Sajos, INARI 24.11.2014 Esimerkkejä oppimisympäristöistä Avara museo - kehitettiin museoammattilaisten aikuispedagogista

Lisätiedot

Tulevaisuuden näkökulmia tietoyhteiskuntavalmiuksiin

Tulevaisuuden näkökulmia tietoyhteiskuntavalmiuksiin 1 Tulevaisuuden näkökulmia tietoyhteiskuntavalmiuksiin Päivi Häkkinen PERUSOPETUS 2020 Tietoyhteiskuntavalmiudet 18.3.2010, Opetushallitus, Helsinki 2 Millaista osaamista tulevaisuudessa tarvitaan ja halutaan

Lisätiedot

Hyvinvointia työstä. Työterveyslaitos www.ttl.fi

Hyvinvointia työstä. Työterveyslaitos www.ttl.fi Hyvinvointia työstä Työterveyslaitos www.ttl.fi Ihmisten innostava johtaminen Jalmari Heikkonen, johtava asiantuntija 3.6.2014 Jalmari Heikkonen Työterveyslaitos www.ttl.fi Oikeudenmukaisuus Jaon oikeudenmukaisuus

Lisätiedot

Kuinka vammaisen henkilön päätöksentekoa voidaan tukea?

Kuinka vammaisen henkilön päätöksentekoa voidaan tukea? Kuinka vammaisen henkilön päätöksentekoa voidaan tukea? Maarit Mykkänen, Savon Vammaisasuntosäätiö Kehitysvammaliiton opintopäivät 2015 Tuetusti päätöksentekoon -projekti Projektin toiminta-aika: 2011-31.7.2015

Lisätiedot

Yleistä OPE-linjan kanditutkielmista

Yleistä OPE-linjan kanditutkielmista Aineenopettajankoulutuksen opinnäytteet Leena Hiltunen 10.9.2009 Yleistä OPE-linjan kanditutkielmista Tyypillisesti teoreettisia kirjallisuusanalyysejä, joissa luodaan taustaa ja viitekehystä tietylle

Lisätiedot

Punaisella merkityt kohdat ovat koulutyöskentelyn kysymyksiä, joihin toivomme teidän ottavan kantaa.

Punaisella merkityt kohdat ovat koulutyöskentelyn kysymyksiä, joihin toivomme teidän ottavan kantaa. Punaisella merkityt kohdat ovat koulutyöskentelyn kysymyksiä, joihin toivomme teidän ottavan kantaa. LUKU 4 YHTENÄISEN PERUSOPETUKSEN TOIMINTAKULTTUURI 4.5 Paikallisesti päätettävät asiat Toimintakulttuuri

Lisätiedot

Erilaisia Osaava verkostoja - Lapin hankkeiden Learning café

Erilaisia Osaava verkostoja - Lapin hankkeiden Learning café Erilaisia Osaava verkostoja - Lapin hankkeiden Learning café Aika 27.11.11.2013 klo 9.45 10.30 Kouluttaja: Koulutus- ja kehitysjohtaja Miten hankkeen toimintaa voidaan motivoida, keinoja viedä hanketta

Lisätiedot

Etusijalla oppiminen ideoita lukion pedagogiseen kehittämiseen

Etusijalla oppiminen ideoita lukion pedagogiseen kehittämiseen Etusijalla oppiminen ideoita lukion pedagogiseen kehittämiseen Lukiopäivät 11.-12.11.2015 Eija Kauppinen, Kimmo Koskinen, Anu Halvari & Leo Pahkin Perusteiden oppimiskäsitys (1) Oppiminen on seurausta

Lisätiedot

Avauspuheenvuoro. Valtakunnalliset virtuaaliopetuksen päivät Pääjohtaja Aulis Pitkälä

Avauspuheenvuoro. Valtakunnalliset virtuaaliopetuksen päivät Pääjohtaja Aulis Pitkälä Avauspuheenvuoro Valtakunnalliset virtuaaliopetuksen päivät 2016 Pääjohtaja Aulis Pitkälä 7.12.2016 Ajankohtaista koulutuksen kehittämisessä Varhaiskasvatussuunnitelman perusteet 2016 - keskeiset kehittämisen

Lisätiedot

Verkko-opetus - Sulautuva opetus opettajan työssä PRO-GRADU KAUNO RIIHONEN

Verkko-opetus - Sulautuva opetus opettajan työssä PRO-GRADU KAUNO RIIHONEN Verkko-opetus - Sulautuva opetus opettajan työssä PRO-GRADU KAUNO RIIHONEN Opettajan näkökulma sulautuvaan opetukseen verkkooppimisympäristössä Hyödyllisintä opettajan näkökulmasta on verkkoympäristön

Lisätiedot

Sosiaalisen ja yhteisöllisen median hyödyntäminen ja käyttäminen marata-alan koulutuksessa

Sosiaalisen ja yhteisöllisen median hyödyntäminen ja käyttäminen marata-alan koulutuksessa Sosiaalisen ja yhteisöllisen median hyödyntäminen ja käyttäminen marata-alan koulutuksessa Myötätuulessa toimintaa ja tuloksia ammatilliseen koulutukseen 19-21.3.2012 OPH seminaari Riitta Karusaari Koulutuspäällikkö

Lisätiedot

YRITTÄJÄTESTIN YHTEENVETO

YRITTÄJÄTESTIN YHTEENVETO YRITTÄJÄTESTIN YHTEENVETO Alla oleva kaavio kuvastaa tehdyn testin tuloksia eri osa-alueilla. Kaavion alla on arviot tilanteestasi koskien henkilökohtaisia ominaisuuksiasi, kokemusta ja osaamista, markkinoita

Lisätiedot

FUTUREX Future Experts

FUTUREX Future Experts FUTUREX Future Experts 2010-2013 Työnantajahaastattelujen satoa miksi laajoja osaamiskokonaisuuksia tarvitaan, millaista osaamista tarvitaan? Sirke Pekkilä, Sibelius-Akatemia, Taideyliopisto Miksi laajoja

Lisätiedot

Opetussuunnitelmat. uudistuvat Tarja Ruohonen

Opetussuunnitelmat. uudistuvat Tarja Ruohonen Opetussuunnitelmat uudistuvat 2016 Tarja Ruohonen OPS-uudistuksen tavoitteita: Kasvun ja oppimisen jatkumon vahvistaminen Rakennetaan olemassaoleville vahvuuksille Määritellään kasvatustyötä ja toimintakulttuurin

Lisätiedot

Aineopettajaliitto AOL ry LAUSUNTO

Aineopettajaliitto AOL ry LAUSUNTO OPETUS- JA KULTTUURIMINISTERIÖ PL 29 00023 VALTIONEUVOSTO lukiontuntijako@minedu.fi Aineopettajaliiton (AOL ry) lausunto lukiokoulutuksen yleisten valtakunnallisten tavoitteiden ja tuntijaon uudistamista

Lisätiedot

Selänne Anne Moilanen, rehtori, Laanilan yläaste

Selänne Anne Moilanen, rehtori, Laanilan yläaste Selänne 13.9.2016 Anne Moilanen, rehtori, Laanilan yläaste Miksi? Koska oppilaalla on oikeus monipuolisiin oppimisympäristöihin sekä TVT-taitoihin Change is voluntary but inevitable! - Michael Fullan

Lisätiedot

LIITE 2. PERUSOPETUKSEN OPPIMISYMPÄRISTÖJEN NYKYTILANNE JA OPETTAJIEN VALMIUDET RAPORTTIIN LIITTYVIÄ TAULUKOITA JA KUVIOITA

LIITE 2. PERUSOPETUKSEN OPPIMISYMPÄRISTÖJEN NYKYTILANNE JA OPETTAJIEN VALMIUDET RAPORTTIIN LIITTYVIÄ TAULUKOITA JA KUVIOITA LIITE 2. PERUSOPETUKSEN OPPIMISYMPÄRISTÖJEN NYKYTILANNE JA OPETTAJIEN VALMIUDET RAPORTTIIN LIITTYVIÄ TAULUKOITA JA KUVIOITA Toukokuu 2016 Valtioneuvoston selvitysja tutkimustoiminnan julkaisusarja 18/2016

Lisätiedot

Opetussuunnitelman perusteiden yleinen osa. MAOL OPS-koulutus Naantali Jukka Hatakka

Opetussuunnitelman perusteiden yleinen osa. MAOL OPS-koulutus Naantali Jukka Hatakka Opetussuunnitelman perusteiden yleinen osa MAOL OPS-koulutus Naantali 21.11.2015 Jukka Hatakka Opetussuunnitelman laatiminen Kaikki nuorten lukiokoulutuksen järjestäjät laativat lukion opetussuunnitelman

Lisätiedot

KOULUTTAJAKOULUTUS (20 op)

KOULUTTAJAKOULUTUS (20 op) KOULUTTAJAKOULUTUS (20 op) KOULUTTAJAKOULUTUS ON MONIMUOTOISTA OPISKELUA, JOKA KOOSTUU NELJÄSTÄ ERI KURSSISTA 1 n peruskurssi, 4 op 2 Jatkokurssi I, 3 op 3 Jatkokurssi II, 3 op 4 Kurssintuottajan koulutus,

Lisätiedot

E-OPPIMINEN/ VIRTUAALISUUS LIIKETOIMINTA- STRATEGIASSA

E-OPPIMINEN/ VIRTUAALISUUS LIIKETOIMINTA- STRATEGIASSA E-OPPIMINEN/ VIRTUAALISUUS LIIKETOIMINTA- STRATEGIASSA Oppiminen ja oppimisympäristöt 8.3.2004 Merja Eskola, Senior Executive Consultant, 16.3.2004 1 Talent Partners Oy Sisältö Liiketoimintastrategia Kilpailukyky

Lisätiedot

Osaamisen hallinta ja kehittäminen. Turvallinen Pirkanmaa

Osaamisen hallinta ja kehittäminen. Turvallinen Pirkanmaa Osaamisen hallinta ja kehittäminen tiedot kokemus kontaktit taidot henkinen ja fyysinen energia motivaatio henkilökohtaiset taidot arvot ja asenteet Yksilön osaaminen Lähde. Otala 2002 Osaaminen Tieto

Lisätiedot

Suomalaisen koulun kehittäminen

Suomalaisen koulun kehittäminen Suomalaisen koulun kehittäminen 31.10.2016 Aulis Pitkälä, pääjohtaja Opetushallitus Yhteinen visio Tavoitteena on eheä oppimisen polku jokaiselle lapselle ja nuorelle. Suomi on maa, jossa tekee mieli oppia

Lisätiedot

Digijohtajaksi! Digijohtaminen ja työhyvinvointi pk-yrityksissä

Digijohtajaksi! Digijohtaminen ja työhyvinvointi pk-yrityksissä Digijohtajaksi! Digijohtaminen ja työhyvinvointi pk-yrityksissä 14.3.2016-13.3.2019 Toimintalinja: 3. Työllisyys ja työvoiman liikkuvuus Erityistavoite: 7.1. Tuottavuuden ja työhyvinvoinnin parantaminen

Lisätiedot

INNOVAATIOEKOSYSTEEMIT ELINKEINOELÄMÄN JA TUTKIMUKSEN YHTEISTYÖN VAHVISTAJINA

INNOVAATIOEKOSYSTEEMIT ELINKEINOELÄMÄN JA TUTKIMUKSEN YHTEISTYÖN VAHVISTAJINA INNOVAATIOEKOSYSTEEMIT ELINKEINOELÄMÄN JA TUTKIMUKSEN YHTEISTYÖN VAHVISTAJINA KOKONAISHANKKEEN KOLME PÄÄTEHTÄVÄÄ Osakokonaisuuden yksi tavoitteena oli selvittää, miten korkeakoulujen ja tutkimuslaitosten

Lisätiedot

Uudistuva esiopetus ja. näkökulmia paikallisen ops työn aloittamiseen

Uudistuva esiopetus ja. näkökulmia paikallisen ops työn aloittamiseen Uudistuva esiopetus ja näkökulmia paikallisen ops työn aloittamiseen Opetusneuvos Arja-Sisko Holappa OPETUSHALLITUS 25.9.2013 1 Kirjoittamaan voi oppia sitten kun hampaat putoaa Esiopetus uudistuu Esiopetuksen

Lisätiedot

Puhtia paikalliseen opetussuunnitelmatyöhön. Arja-Sisko Holappa Opetushallitus

Puhtia paikalliseen opetussuunnitelmatyöhön. Arja-Sisko Holappa Opetushallitus Puhtia paikalliseen opetussuunnitelmatyöhön Arja-Sisko Holappa Opetushallitus Perusteiden ja paikallisten opetussuunnitelmien valmistuminen (valtioneuvoston asetuksen mukaan) Esiopetuksen, perusopetuksen

Lisätiedot

L U PA TE HDÄ FIKS UM M IN

L U PA TE HDÄ FIKS UM M IN Joustavasti ja avoimesti uuteen toimintakulttuuriin L U PA TE HDÄ FIKS UM M IN Marika Tammeaid Kehityspäällikkö, Valtion henkilöstöjohtamisen tuki, Valtiokonttori #Työ2.0 Klassikot uudessa valossa Kohti

Lisätiedot

TIINA VÄLIKANGAS OPETUSSUUNNITELMA 2014

TIINA VÄLIKANGAS OPETUSSUUNNITELMA 2014 TIINA VÄLIKANGAS OPETUSSUUNNITELMA 2014 OPETUSSUUNNITELMAUUDISTUKSEN TAUSTATEKIJÄT Koulua ympäröivä maailma on muuttunut paljon 2000-luvun alusta globalisaation vaikutukset ja kestävän tulevaisuuden haasteet

Lisätiedot

Peruskoulu-työpaja

Peruskoulu-työpaja Peruskoulu-työpaja 16.5.2016 Strategisen hallitusohjelman Osaaminen ja koulutus -painopistealue kärkihanke 1: Uudet oppimisympäristöt ja digitaaliset materiaalit peruskouluihin toimenpide 1: Uudistetaan

Lisätiedot

Flipped classroom (2op) Käänteinen opetus/luokkahuone Lähipäivä

Flipped classroom (2op) Käänteinen opetus/luokkahuone Lähipäivä Flipped classroom (2op) Käänteinen opetus/luokkahuone Lähipäivä 6.10.2015 Learning services / OPIT Timo Ovaska Keskeinen sisältö ja osaamistavoitteet Käänteisen opetuksen suunnittelu ja elementit Erilaisten

Lisätiedot

Harjoittelu omassa opetustyössä ammatillisen koulutuksen parissa

Harjoittelu omassa opetustyössä ammatillisen koulutuksen parissa Harjoittelu omassa opetustyössä ammatillisen koulutuksen parissa Ohjeet opiskelijalle Opiskelija harjoittelee omassa opetustyössään ammatillisessa koulutuksessa. Opetusharjoittelussa keskeisenä tavoitteena

Lisätiedot

OPS Minna Lintonen OPS

OPS Minna Lintonen OPS 26.4.2016 Uuden opetussuunnitelman on tarkoitus muuttaa koulu vastaamaan muun yhteiskunnan jatkuvasti muuttuviin tarpeisiin. MINNA LINTONEN Oppilaat kasvavat maailmaan, jossa nykyistä suuremmassa määrin

Lisätiedot

Avoimuus ja strateginen hankintatoimi. BRIIF: Yhteistyöllä ja uskalluksella innovaatioita julkisessa hankinnassa Sari Laari-Salmela

Avoimuus ja strateginen hankintatoimi. BRIIF: Yhteistyöllä ja uskalluksella innovaatioita julkisessa hankinnassa Sari Laari-Salmela Avoimuus ja strateginen hankintatoimi BRIIF: Yhteistyöllä ja uskalluksella innovaatioita julkisessa hankinnassa 27.9.2016 Sari Laari-Salmela Hankintamenettelyt strategisina käytäntöinä Millaisia hankintamenettelyjen/-

Lisätiedot

voimavaroja. Kehittämishankkeen koordinaattori tarvitsee aikaa hankkeen suunnitteluun ja kehittämistyön toteuttamiseen. Kehittämistyöhön osallistuvill

voimavaroja. Kehittämishankkeen koordinaattori tarvitsee aikaa hankkeen suunnitteluun ja kehittämistyön toteuttamiseen. Kehittämistyöhön osallistuvill Niemi, Petri. 2006. Kehittämishankkeen toteuttaminen peruskoulussa toimintatutkimuksellisen kehittämishankkeen kuvaus ja arviointi. Turun yliopiston kasvatustieteellisen tiedekunnan lisensiaatintutkimus.

Lisätiedot

Sosiaali- ja terveysalan kehittämisen ja johtamisen koulutus (YAKJAI15A3)

Sosiaali- ja terveysalan kehittämisen ja johtamisen koulutus (YAKJAI15A3) Hämeen Ammattikorkeakoulu Sosiaali- ja terveysalan kehittämisen ja johtamisen koulutus (YAKJAI15A3) code name 1 2 3 sum YAKJA15APROFILOIVA-1000 PROFILOIVA 90 YAKJA15AYKJ01-1000 Toimintaympäristön muutos

Lisätiedot

Ympärivuotisen opiskelun edistäminen keskustelutilaisuus Johtaja Hannu Sirén

Ympärivuotisen opiskelun edistäminen keskustelutilaisuus Johtaja Hannu Sirén Ympärivuotisen opiskelun edistäminen keskustelutilaisuus 17.4.2015 Johtaja Hannu Sirén Mitä ympärivuotisen opiskelun edistämisellä tarkoitetaan? Korkeakoulupoliittisena tavoitteena ollut jo pitkään, että

Lisätiedot

Tilaisuuden avaus. VALTAKUNNALLISET VIRTUAALIOPETUKSEN PÄIVÄT , Helsinki, Messukeskus. Pääjohtaja Aulis Pitkälä

Tilaisuuden avaus. VALTAKUNNALLISET VIRTUAALIOPETUKSEN PÄIVÄT , Helsinki, Messukeskus. Pääjohtaja Aulis Pitkälä Tilaisuuden avaus VALTAKUNNALLISET VIRTUAALIOPETUKSEN PÄIVÄT 7.12.2015, Helsinki, Messukeskus Pääjohtaja Aulis Pitkälä Digitaalisen oppimisen ja pedagogiikan nykytila - vahvuuksia ja kehittämiskohteita

Lisätiedot

Tvt:n opetuskäytön koulutuksen ja tuen suunnittelu opetushenkilökunnalle Esimerkki TieVie-koulutuksessa tehdystä kehittämishankkeesta

Tvt:n opetuskäytön koulutuksen ja tuen suunnittelu opetushenkilökunnalle Esimerkki TieVie-koulutuksessa tehdystä kehittämishankkeesta Tvt:n opetuskäytön koulutuksen ja tuen suunnittelu opetushenkilökunnalle Esimerkki TieVie-koulutuksessa tehdystä kehittämishankkeesta Niina Oikarinen niina.oikarinen@oulu.fi Alustuksen aiheet Kehittämishanke

Lisätiedot

Tulevaisuuden osaaminen. Ennakointikyselyn alustavia tuloksia

Tulevaisuuden osaaminen. Ennakointikyselyn alustavia tuloksia Tulevaisuuden osaaminen Ennakointikyselyn alustavia tuloksia 19.3.2010 Teemat Tulevaisuuden taidot ja osaaminen Tulevaisuuden osaamisen vahvistaminen koulutusjärjestelmässä Tieto- ja viestintätekniikan

Lisätiedot

Joustavat oppimisen tilat. innostavat aktiiviseen oppimiseen

Joustavat oppimisen tilat. innostavat aktiiviseen oppimiseen Joustavat oppimisen tilat innostavat aktiiviseen oppimiseen Mistä JOT-hankkeessa on kysymys? Espoon sivistystoimi on käynnistänyt Joustavat oppimisen tilat -hankkeen (JOT), jossa koulujen oppimisympäristöjä

Lisätiedot

OPETUSSUUNNITELMAN PERUSTEIDEN LAADINTA Opetusneuvos Irmeli Halinen OPETUSHALLITUS

OPETUSSUUNNITELMAN PERUSTEIDEN LAADINTA Opetusneuvos Irmeli Halinen OPETUSHALLITUS OPETUSSUUNNITELMAN PERUSTEIDEN LAADINTA 2012-2016 15.3.2012 Opetusneuvos Irmeli Halinen OPETUSHALLITUS KOULUN OPETUSSUUNNITELMA ja sen varaan rakentuva vuosisuunnitelma KUNNAN OPETUSSUUNNITELMA Paikalliset

Lisätiedot

ESIMERKKI ARVIOINNIN TYÖKALUSTA LUKUVUODELLE, JOKA SISÄLTÄÄ 5 JAKSOA.

ESIMERKKI ARVIOINNIN TYÖKALUSTA LUKUVUODELLE, JOKA SISÄLTÄÄ 5 JAKSOA. ESIMERKKI ARVIOINNIN TYÖKALUSTA LUKUVUODELLE, JOKA SISÄLTÄÄ 5 JAKSOA. Aloituspalaveri x.8.xxxx Käydään läpi opettajille muokatut tehtävä- ja tulostoimenkuvat. Keskustelu työelämälähtöisistä oppimisympäristöistä

Lisätiedot

Innovatiivinen, kehittyvä koulu: Tutkimuksen viitekehys, tutkimusmenetelmät ja alustavia tuloksia

Innovatiivinen, kehittyvä koulu: Tutkimuksen viitekehys, tutkimusmenetelmät ja alustavia tuloksia Innovatiivinen, kehittyvä koulu: Tutkimuksen viitekehys, tutkimusmenetelmät ja alustavia tuloksia 21.4.2010 Liisa Ilomäki & Minna Lakkala minna.lakkala@helsinki.fi; liisa.ilomaki@helsinki.fi Technology

Lisätiedot

Tanja Saarenpää Pro gradu-tutkielma Lapin yliopisto, sosiaalityön laitos Syksy 2012

Tanja Saarenpää Pro gradu-tutkielma Lapin yliopisto, sosiaalityön laitos Syksy 2012 Se on vähän niin kuin pallo, johon jokaisella on oma kosketuspinta, vaikka se on se sama pallo Sosiaalityön, varhaiskasvatuksen ja perheen kokemuksia päiväkodissa tapahtuvasta moniammatillisesta yhteistyöstä

Lisätiedot

DIGITAALISEN OPPIMATERIAALIN KÄYTTÖ JA SAATAVUUS, mitä, mistä ja miten. Ella Kiesi Opetushallitus

DIGITAALISEN OPPIMATERIAALIN KÄYTTÖ JA SAATAVUUS, mitä, mistä ja miten. Ella Kiesi Opetushallitus DIGITAALISEN OPPIMATERIAALIN KÄYTTÖ JA SAATAVUUS, mitä, mistä ja miten Ella Kiesi Opetushallitus Tietotekniikan opetuskäytön määrä Suomessa Suomi tietotekniikan opetuskäytön määrässä Eurooppalaisessa mittakaavassa

Lisätiedot

Siinä on ajatusta! Innovaatiot sosiaalija terveyspalveluissa

Siinä on ajatusta! Innovaatiot sosiaalija terveyspalveluissa Siinä on ajatusta! Innovaatiot sosiaalija terveyspalveluissa Tekesin ohjelma 2012 2015 Rahoitusta muutoksentekijöille Innovaatiot sosiaali- ja terveyspalveluissa -ohjelmalle on asetettu kolme päätavoitetta,

Lisätiedot

TIETO- JA VIESTINTÄTEKNIIKAN OPETUSKÄYTÖN OSAAMINEN (7-9 lk.) OSAAMISEN KEHITTÄMISTARVEKARTOITUS

TIETO- JA VIESTINTÄTEKNIIKAN OPETUSKÄYTÖN OSAAMINEN (7-9 lk.) OSAAMISEN KEHITTÄMISTARVEKARTOITUS 1/5 Koulu: Yhteisön osaamisen kehittäminen Tämä kysely on työyhteisön työkalu osaamisen kehittämistarpeiden yksilöimiseen työyhteisön tasolla ja kouluttautumisen yhteisölliseen suunnitteluun. Valtakunnallisen

Lisätiedot

Paikkatiedon opetus ja sähköiset ylioppilaskirjoitukset

Paikkatiedon opetus ja sähköiset ylioppilaskirjoitukset Paikkatiedon opetus ja sähköiset ylioppilaskirjoitukset Paikkatietomarkkinat: Paikkatietoikkuna opetuksessa 4.11.2014 Sanna Mäki Maantieteen ja geologian laitos Esityksen aiheita Paikkatieto-osaaminen

Lisätiedot

Opinnäytetyöhankkeen työseminaarin avauspuhe 20.4.2006 Stadiassa Hoitotyön koulutusjohtaja Elina Eriksson

Opinnäytetyöhankkeen työseminaarin avauspuhe 20.4.2006 Stadiassa Hoitotyön koulutusjohtaja Elina Eriksson 1 Opinnäytetyöhankkeen työseminaarin avauspuhe 20.4.2006 Stadiassa Hoitotyön koulutusjohtaja Elina Eriksson Arvoisa ohjausryhmän puheenjohtaja rehtori Lauri Lantto, hyvä työseminaarin puheenjohtaja suomen

Lisätiedot

LYSEON TIIMIEN PUHEENJOHTAJIEN HAASTATTELUT 5 / Tilatiimi Laatutyön osa-alueet: henkilöstö + kumppanuudet ja resurssit

LYSEON TIIMIEN PUHEENJOHTAJIEN HAASTATTELUT 5 / Tilatiimi Laatutyön osa-alueet: henkilöstö + kumppanuudet ja resurssit OULUN LYSEON LUKION LAATUTYÖ Omaa tarinaa laadusta Mitä koulu edustaa sinulle? Mitä haluat saada aikaan omassa työssäsi? Miksi laatutyötä tarvitaan? Miten haluat itse olla mukana laatutyössä? Miten sinun

Lisätiedot

Opetushallituksen kuulumiset

Opetushallituksen kuulumiset Opetushallituksen kuulumiset Helsinki 11.9.2015 SML:n pulmaparlamentti Eija Kauppinen OPETUSHALLITUS 1 Uudistuvat opetussuunnitelmat 2012-2017 Yleissivistävä koulutus Esiopetus 2014 Perusopetukseen valmistava

Lisätiedot

Löydämme tiet huomiseen

Löydämme tiet huomiseen Saimaan amk 1(5) Saimaan ammattikorkeakoulun strategia 2016-2020 Löydämme tiet huomiseen Osakeyhtiön hallitus hyväksynyt 9.2.2016 Saimaan amk 2(5) Saimaan ammattikorkeakoulun visio 2025 Vuonna 2025 Saimaan

Lisätiedot

Viestinnällä lisäarvoa & tehokkuutta! Työyhteisöviestinnästä kriisi- ja muutosviestintään. Strategisesta vuoropuhelusta henkilöbrändäykseen.

Viestinnällä lisäarvoa & tehokkuutta! Työyhteisöviestinnästä kriisi- ja muutosviestintään. Strategisesta vuoropuhelusta henkilöbrändäykseen. Viestinnällä lisäarvoa & tehokkuutta! Työyhteisöviestinnästä kriisi- ja muutosviestintään. Strategisesta vuoropuhelusta henkilöbrändäykseen. Tutkittua tietoa & punnittuja näkemyksiä. Osallistu, innostu

Lisätiedot

Laaja-alainen osaaminen ja monialaiset oppimiskokonaisuudet uusissa opetussuunnitelman perusteissa Sodankylä

Laaja-alainen osaaminen ja monialaiset oppimiskokonaisuudet uusissa opetussuunnitelman perusteissa Sodankylä Laaja-alainen osaaminen ja monialaiset oppimiskokonaisuudet uusissa opetussuunnitelman perusteissa 5.9.2015 Sodankylä Opetusneuvokset Aija Rinkinen ja Anneli Rautiainen Opetushallitus Mistä tulemme? Minne

Lisätiedot

Hyväntuulinen Raahe kehittyvä käupunki

Hyväntuulinen Raahe kehittyvä käupunki Hyväntuulinen Raahe kehittyvä käupunki TAIKAKUUn valokuvakilpailu Katse tulevaisuuteen Annika Oksa, Raahen lukio OPETUSTOIMEN STRATEGIA VUOSILLE 2016-2020 OPLA 20.1.2016 7 SISA LTO 1. OPETUSTOIMEN KESKEISET

Lisätiedot

Oppiminen verkossa - teoriasta toimiviin käytäntöihin

Oppiminen verkossa - teoriasta toimiviin käytäntöihin Luennon teemat Oppiminen verkossa - teoriasta toimiviin käytäntöihin Hanna Salovaara, tutkija Kasvatustieteiden tiedekunta Koulutusteknologian tutkimusyksikkö Oulun Yliopisto Pedagogiset mallit ja skriptaus

Lisätiedot

FUAS-virtuaalikampus rakenteilla

FUAS-virtuaalikampus rakenteilla Leena Vainio, FUAS Virtuaalikampus työryhmän puheenjohtaja Antti Kauppi, FUAS liittouman projektijohtaja FUAS-virtuaalikampus rakenteilla FUAS Virtuaalikampus muodostaa vuonna 2015 yhteisen oppimisympäristön

Lisätiedot

Reflektoiva oppiminen harjoittelussa Insinööritieteiden korkeakoulu

Reflektoiva oppiminen harjoittelussa Insinööritieteiden korkeakoulu Reflektoiva oppiminen harjoittelussa 17.9.2015 Insinööritieteiden korkeakoulu Psykologi, uraohjaaja Seija Leppänen Reflektointiprosessi aloittaa oppimisen 1. Orientoituminen ja suunnittelu: millainen tehtävä

Lisätiedot