Sydänkansio. Potilasohjauksen tueksi. Mari Blek-Vehkaluoto. Sirkka Ekola

Transkriptio

1 Sydänkansio Potiasohjauksen tueksi Mari Bek-Vehkauoto Sirkka Ekoa

2 1 Sydämen rakenne ja toiminta SUOMEN SYDÄNLIITTO. Kopiointi kieetty. 2 Kohonnut verenpaine 3 Kohonneen verenpaineen hoito 4 Sepevatimotauti 5 Sepevatimotaudin hoito 6 Eteisvärinä 7 Eteisvärinän hoito 8 Sydämen vajaatoiminta 9 Vajaatoiminnan hoito 10 Sydänpotiaan ravitsemus 11 Sydänpotiaan iikunta 12 Hoitoon sitoutuminen sekä hoidon ohjaus ja seuranta 13 Sydänpotiaan arki 14 Ensiapu ja äkiiset tianteet 15 Sosiaaiturva 16 Tukihenkiöt, kurssit ja yhteystiedot 17 Lähteet ja suositetavaa isäukemista Kuva- ja tauukkohaku

3 Hyvä terveydenhuoon ammattiainen Sydänkansio on tarkoitettu sepevatimotautia, kohonnutta verenpainetta, eteisvärinää tai sydämen vajaatoimintaa sairastavan potiaan ohjauksen ja seurannan tueksi. Sydänkansio tukee monisairaan potiaan hoitomain toteutumista avoterveydenhuoossa. Kroonisten sairauksien yeistyminen ja hoitoaikojen yheneminen sairaaoissa korostavat potiaiden ohjauksen merkitystä avoterveydenhuoossa. Potiaat tarvitsevat riittävästi tietoa, jotta he voivat hyväksyä sairautensa ja sopeutua sen mukanaan tuomiin rajoituksiin. Sairaaassa potiaat saavat monipuoista ohjausta. Siti he kokevat tutkimusten mukaan tarvitsevansa isää tietoa. Potiaan yksiöisen tiedon tarpeen ja ohjauksen ajoituksen huomioiminen on nykyisin yhä tärkeämpää. Sairastumisen aiheuttama kriisi saattaa passivoittaa potiasta ja estää oppimista. Potiasohjaus on osa terveydenhuoon ammatiista toimintaa. Se edistää potiaan sitoutumista hoitoon ja omahoitoa sekä parantaa eämänaatua. Lisäksi ohjaus on kustannus tehokasta. Sydänkansio sisätää perustietoja nejästä sydänsairausryhmästä, joita ovat kohonnut verenpaine, sepevatimotauti, eteisvärinä ja sydämen vajaatoiminta. Lisäksi kansio sisätää kaikie sairausryhmie yhteisiä asioita sydänpotiaan ravitsemuksesta, iikunnasta, hoitoon sitoutumisesta, hoidon ohjauksesta ja seurannasta sekä sydänpotiaan arjesta, ensiavusta ja sosiaaiturvasta. Osien sisää on erotetuna sairauskohtaisia tietoja ja ohjeita. Kansiota voi täydentää oman tarpeen mukaan potiaie suunnatuia aineistoia, kuten potiasoppaia. Sydänkansiota voi käydä äpi yhdessä potiaan ja hänen äheisensä kanssa. Kansiossa on runsaasti kuvia ja muisti istoja, joiden avua voi havainnoistaa ohjausta. Hesingin Sydänpiiri kiittää asiantuntija-avusta Hesingin terveyskeskuksen Avosairaanhoidon kehittämis - työryhmää. Suomen Sydäniiton suostumuksea kansion visuaainen ime on yhdenmukainen järjestön kouutusaineiston kanssa. Erityisesti hauamme kiittää Sydäniiton terveyspaveupääikkö Ua-Riitta Penttiää, joka on antanut arvokkaita kommentteja käsikirjoitukseen. Toivomme, että Sydänkansiosta on hyötyä käytännön työssä sydänpotiaiden kanssa. Sydänkansio on toteutettu Raha-automaattiyhdistyksen tuea. Hesingin Sydänpiiri ry Taito Pekkarinen Lääkintöneuvos, puheenjohtaja Aaro Järveä Toiminnanjohtaja Sydänkansio Potiasohjauksen tueksi Lukijae Jukaisija Kirjoittajat Toimitus Ukoasu ja taitto Vaokuvat Hesingin Sydänpiiri ry Mari Bek-Vehkauoto Sirkka Ekoa Marika Javanainen Juttutoimisto Hemi Taina Iomäki-Virta Päivi Viita Paino Painotao Miktor 2009 Kuvien ja tekstin muuttaminen ja kopiointi iman upaa on kieetty. Tämän jukaisun kuvat omistaa Suomen Sydäniitto ry, paitsi kuvat sivua 1:6 ja 4:1. Kuvien käyttö on saittu ainoastaan tämän jukaisun osana eikä niitä saa irrottaa eikä kopioida muuhun käyttöön.

4 Sydämen rakenne ja toiminta Sydän on kuin kaksi eriistä pumppua, jotka on kytketty verenkierrossa peräkkäin. Sydämessä on nejä okeroa ja äppää. Veri kukee sydämestä eimistöön vatimoita pitkin ja paaa sydämeen askimoita pitkin. Vähän happea sisätävä veri paaa eimistöstä oikeaan eteiseen ja virtaa edeeen oikeaan kammioon. Sietä sydänihas pumppaa sen keuhkoihin hapettumaan. Runsaasti happea sisätävä veri tuee keuhkoista vasempaan eteiseen ja sietä vasempaan kammioon. Vasemmasta kammiosta veri kukee edeeen vatimoverenkiertoon ja kaikkiae eimistöön. Verisuonet ja sydän muodostavat näin kaksi verenkiertoreittiä: suuren ja pienen verenkierron. Suuri verenkierto kujettaa veren vasemmasta kammiosta kaikkiae eimistöön, pieni verenkierto puoestaan oikeasta kammiosta keuhkojen kautta vasempaan eteiseen. Läpät estävät veren virtaamisen takaisinpäin. Suuri ja pieni verenkierto Pää ja yäraajat Keuhkot Oikea eteinen Oikea kammio Trikuspidaai- ei komipurjeäppä Keuhkovatimo- ei pumonaaiäppä vatimo askimo Vasen eteinen Vasen kammio Mitraai- ei hiippaäppä Aorttaäppä SUOMEN SYDÄNLIITTO. Kopiointi kieetty. Aaraajat ja sisäeimet 1:1 Sydämen rakenne ja toiminta Tammikuu

5 Aortta Oikea sepevatimo (RCA) Oikea kammio Vasemman sepevatimon kiertävä haara (LCX) Vasen kammio Vasemman sepevatimon eteenaskeva haara (LAD) Sydänihas tarvitsee oman tehokkaan verenkierron riittävän hapen- ja energiansaannin turvaamiseksi. Sydämen verenkierrosta huoehtivat sepevatimot, jotka ähtevät aortan tyvestä ja kukevat ensin sydämen pinnaa, kunnes ne haaroittuvat sydänihakseen. Terve sydän pumppaa evossa noin viisi itraa verta minuutissa. Rasituksessa pumppausteho moninkertaistuu jopa 4 5-kertaiseksi. Veren mukana kudokset saavat muun muassa happea ja ravintoa, samaa niistä poistuu kuonaaineita. vatimo askimo Ihmisen verenkiertoeimistö SUOMEN SYDÄNLIITTO. Kopiointi kieetty. 1:2 Sydämen rakenne ja toiminta Tammikuu 2009

6 Sinussomuke Eteis-kammiosomuke Hisin kimppu Purkinjen säteet SUOMEN SYDÄNLIITTO. Kopiointi kieetty. Normaain rytmin syntyminen Sydämen rytminen toiminta perustuu puoestaan sähköimiöön. Jokainen sydänihassou sisätää sähkövarauksen, jonka hetkeinen, ennata säädetty muutos saa sydämen supistumaan. Sähkö etenee johtoratojen kautta sydämen eteisiin ja kammioihin. Sydämen rytmin yäpitämiseen ja sääteyyn vaikuttavat sekä sydämen sisäinen johtoratajärjestemä että itse sydänihaksessa tapahtuvat muutokset. Oikean eteisen yäosassa sijaitseva sinussomuke on tahdistinkeskus, joka aiheuttaa sydämen normaain rytmisen toiminnan ei niin sanotun sinusrytmin. Sinussomukkeesta ähtee yhteyksiä vasempaan eteiseen ja aas eteis-kammiosomukkeeseen ei AVsomukkeeseen, joka on tavaaan väiasema eteisten ja kammioiden väiä. Eteis-kammiosomukkeesta ähtee paksu sähkökaapei ei Hisin kimppu, joka kukee kammioiden väiseinässä kohti kammioiden kärkeä. Hisin kimppu haarautuu pian oikeaan ja vasempaan haaraan, joista viimeksi mainittu jakautuu vieä etumaiseen ja takimmaiseen haarakkeeseen. Oikea haara ja vasemmanpuoeiset haarakkeet hajautuvat kammioihakseen ukuisina pieninä uokkeina, Purkinjen säikeinä. Niiden ansiosta oikea ja vasen kammio supistuvat synkronoidusti, nopeasti ja ähes yhtäaikaisesti. 1:3 Sydämen rakenne ja toiminta Tammikuu 2009

7 Verenpaine Sydämen pumppaustoiminta saa veren kiertämään eimistössä. Verenpaine tarkoittaa vatimoissa vaitsevaa painetta. Paine syntyy, kun sydän supistuu ja pumppaa verta vatimoihin. Suurissa vatimoissa vaitseva paine on korkeimmiaan, kun sydän supistuu. Tätä kutsutaan sys- toiseksi verenpaineeksi. Sykäysten väiä sydän evähtää ja verenpaine vastaavasti askee. Tätä kutsutaan diastoiseksi verenpaineeksi. Verenpaine vaih- teee jatkuvasti näiden kahden painearvon väiä sydämen eri työvaiheiden mukaan. Verenpaine imoitetaan kahdea uvua Suurempi uku kuvaa painetta sydämen supistuessa (systoinen verenpaine) ja pienempi uku on paine sydämen epovaiheen aikana (diastoinen verenpaine) Mittayksikkö on eohopeamiimetri ei mmhg Verenpaine vaihteee eimistön kuormituksen mukaan. Verenpaine kohoaa, kun ihminen tekee jotain rasittavaa, jännittää tai iikkuu. Tiapäinen verenpaineen vaihteu on normaaia, mutta pitkään kestänyt kohonnut verenpaine vaurioittaa verisuonia. 1:4 Sydämen rakenne ja toiminta Lokakuu 2014

8 kovettuma akaa kovettuma kovettuma kasvaa repeää SUOMEN SYDÄNLIITTO. Kopiointi kieetty. Ateroskeroosin kehittyminen vatimoissa 1:5 Sydämen rakenne ja toiminta Tammikuu 2009

9 Oikea eteinen Keuhkovatimo- ei pumonaaiäppä Trikuspidaai- ei komipurjeäppä Oikea kammio Vasen eteinen Mitraai- ei hiippaäppä Aorttaäppä Vasen kammio Kammioiden väinen seinä SUOMEN SYDÄNLIITTO. Kopiointi kieetty. Sydämen äpät 1:6 Sydämen rakenne ja toiminta Tammikuu 2009

10 Kohonnut verenpaine SUOMEN SYDÄNLIITTO. KopIOINTI KIELLETTY. Tiapäinen verenpaineen vaihteu on normaaia, mutta pitkään kohoa out verenpaine vaurioittaa verisuonia ja sydänihasta. Kohonneeseen verenpaineeseen on useita syitä. Suurimmaa osaa ihmisistä ei noin 95 prosentia verenpaineen kohoamisee ei oe sevää syytä. Sioin kyseessä on niin sanottu essentiei ei primaari hypertonia. Täöin verenpainetta suurentavat ensisijaisesti eintavat: runsas suoan saanti, yipaino, iikunnan puute, runsas akohoinkäyttö, tupakointi, jatkuva stressi ja akritsituotteet. Lisäksi perintötekijät vaikuttavat verenpaineeseen. Kohonnut verenpaine isää sydämen työmäärää suurentaa sydäninfarktin ja aivohavauksen riskiä sekä aiheuttaa muutoksia sydänihakseen. Lakritsituotteiden sisätämä gykyrritsiinihappo on suurin akritsin verenpainetta nostava tekijä. Se vaikuttaa verenpaineeseen hyvin yksiöisesti. Pienikin määrä akritsia voi aiheuttaa herkäe ihmisie akritsihypertension. Täöin verenpaine nousee, vaikka akritsin käyttö oisi vain viikoittaista ja satunnaista. Jos potias on syönyt akritsia viikoittain, verenpaine saattaa oa kohoa akritsin syönnin opettamisen jäkeen vieä yi kuukauden. Joskus verenpaineen kohoamisen syynä on jokin sairaus, kuten munuaissairaus tai kipirauhasen toimintahäiriö. Täöin puhutaan sekundaarisesta hypertoniasta. Kohonnut verenpaine ei näy eikä tunnu, joten sen saa sevie vain mittaamaa. Päänsärkyä tai huimausta voi joskus tuntua, jos verenpaine on hyvin pajon kohoa, mutta ei vättämättä. Verenpaine on hyvä mitata säännöisesti. Kohonneen verenpaineen esiintyvyys Kohonnut verenpaine on Suomessa tavainen, ja noin puoea mijoonaa suomaaisea on oikeus erityiskorvattaviin verenpaineääkkeisiin. Korkeasta verenpaineesta kärsiviä ienee kuitenkin enemmän, koska kaikia verenpainepotiaia ei oe oikeutta erityiskorvattaviin ääkkeisiin. Verenpaineen mittaus Verenpaine vaihteee eri tianteissa. Mittaus on hyvä tehdä aina samaa tavaa, jotta satunnaiset muutokset vaikuttaisivat mittaustuokseen mahdoisimman vähän. Verenpaine mitataan aina kaksi kertaa, ja opuinen tuos on mittausten keskiarvo. Verenpaineen taso määriteään niin, että asketaan vähintään nejänä eri päivänä, aamua ja iaa tehtyjen kaksoismittausten keskiarvo. Verenpaineen mittaa yeensä terveydenhoitaja tai potias itse, koska verenpaine on usein jännityksen ja muiden syiden vuoksi takia korkeampi, jos sen mittaa ääkäri. Oikein tehty kotimittaus on hyvä apu verenpaineen seurannassa. 2 2:1 Kohonnut verenpaine Marraskuu 2014

11 Okavarsimittarit ovat uotettavampia kuin rannemittarit, ja sen takia Sydäniitto suositteee käyttämään niitä. Rannemittaria käytettäessä on huoehdittava siitä, että ranne ja mittari ovat sydämen tasoa. Tärkeimmät huomioitavat seikat Huomioi myös Tiivistemä verenpaineen mittauksesta Mittari Painemansetti Kiinisissä testeissä hyväksytty mai Ohjeen mukainen koko - eveys vähintään 40 % - pituus vähintään 80 % okavarren ympärysmitasta Tarkistus ja kaibrointi joka toinen vuosi Useimmiten riittää, että mansetti on 12 tai 15 cm Mittauspaikka Okavarsi Mittauksen aikana tutkittava istuu kyynärvarsi tuettuna ja mansetin aareuna on sydämen aareunan tasoa Mittausoosuhteet Mittaustapa Mittaustuos Mansetti asetetaan ensin paikaeen, sitten tutkittava istuu 5 minuuttia ennen mittausta Värttinävatimon sykettä tunnusteen paine nostetaan auksi 30 mmhg yi systoisen paineen, sitten asketaan 2 3 mmhg/s Paineukemat kirjataan 2 mmhg:n tarkkuudea Rauhainen ympäristö, tutkittavaa ei saa kuormittaa fyysisesti eikä henkisesti. Keskusteua pitää vättää Systoinen paine = Korotkoffin äänien vaihe I Diastoinen paine = vaihe V (tai vaihe IV, jos vaihe V ei oe todettavissa) Paine mitataan kahdesti 1 2 minuutin väein, moemmat tuokset kirjataan Optimaainen <120 JA <80 Verenpainetason uokitteu Normaai < TAI <80 84 Tyydyttävä TAI Lievästi kohonnut TAI Kohtaaisesti kohonnut TAI Huomattavasti kohonnut 180 TAI 110 Hypertensiivinen kriisi 200 TAI 130 Lähde: Kohonnut verenpaine, Käypä hoito -suositus kaypahoito.fi Kohonnut verenpaine Kohonneen verenpaineen hoidon tavoite 2:2 Kohonnut verenpaine Marraskuu 2014

12 Kohonneen verenpaineen tutkiminen Jos verenpaine on kohonnut, potiaae tehdään perustutkimukset sekä kartoitetaan sydän- ja verenkiertoeinsairauksien vaaratekijät. Esitietoihin kuuuvat sukuanamneesi ja varhaisten sepevatimo- tai aivoverenkiertotapahtumien sevittäminen. Samaa sevitetään, onko potiaaa muita sydän- ja verisuonisairauksia tai muita hoitoon vaikuttavia sairauksia, kuten diabetes, munuaissairaus tai -vaurio, astma tai kihti. Lisäksi sevitetään, miten kohonnut verenpaine on akanut ja edennyt sekä sen vaikeusaste. Potiaata kysytään ääkkeiden käyttöä, eintapoja sekä mahdoisia kuormittavia psyykkisiä ja sosiaaisia tekijöitä. Keskustetavia eintapoja ovat ravinto, paino ja sen muutokset, iikunta ja muu fyysinen aktiivisuus, akohoi, tupakointi, huumeet ja akritsivamisteiden syöminen. Kiinisessä tutkimuksessa keskitytään potiaan yeisvointiin. Jakojen turvotus ja kauaaskimot tunnusteaan, sydän, vatimosuhinat ja keuhkot kuunneaan. Potiaan paino ja pituus mitataan, samoin vyötärön ympärysmitta. Painon ja pituuden perusteea asketaan painoindeksi (BMI). Lisäksi tutkitaan simänpohjat, jos diastoinen paine on vähintään 120 mmhg. Potiaata mitataan perusverenkuva, virtsan proteiini ja punasout, veren gukoosi, seerumin kreatiniini, kaium ja natrium sekä seerumin koesteroi, HDLkoesteroi, LDL-koesteroi ja trigyseridit. Lisäksi otetaan potiaan EKG. Thoraxröntgenkuvaus tehdään, jos epäiään sydämen vajaatoimintaa. Tarvittaessa tehdään myös sydämen utraäänitutkimus ja munuaisten utraäänitutkimus. Anamneesi Sukuanamneesi (vanhemmat, sisarukset) Hypertensio Varhaiset sepevatimo- tai aivoverenkiertotapahtumat (miehet ae 55 vuotta, naiset ae 65 vuotta) Muut kardiovaskuaarisairaudet: sepevatimotauti, sairastettu sydäninfarkti, aivoverenkierron sairaudet (aivohavaus, TIA), perifeeriset vatimoverenkierron sairaudet, sydämen vasemman kammion toimintahäiriö (infarktin jäkitia, kardiomyopatiat), sydämen vajaatoiminta, hemodynaamisesti merkittävät äppäsairaudet, rytmihäiriöt Muut hoitoon vaikuttavat sairaudet: diabetes, munuaissairaus tai -vaurio, astma, kihti Hypertension kuku (aku, eteneminen, vaikeusaste) Käytössä oevat ääkkeet Eintavat: ravinto, paino ja sen muutokset, iikunta ja muu fyysinen aktiivisuus, akohoi, tupakointi, huumeet, akritsivamisteet Kuormittavat psyykkiset ja sosiaaiset tekijät Kiininen tutkimus Yeiskuva: jakojen turvotus ja kauaaskimot Auskutaatio: sydän, vatimosuhinat, keuhkot Simänpohjat (jos diastoinen paine yi 120 mmhg) Paino, pituus, painoindeksi (BMI), vyötärön ympärysmitta Laboratorio- ja kuvantamistutkimukset Perusverenkuva Virtsan proteiini ja erytrosyytit Seerumin kreatiniini, kaium, natrium Seerumin koesteroi, HDL-koesteroi, LDL-koesteroi ja trigyseridit Veren gukoosi EKG 2:3 Kohonnut verenpaine Tammikuu 2009

13 Verenpaineen omaseuranta Verenpaineen kotimittaus on uotettava, tehokas ja käytännöinen menetemä, joka mahdoistaa suuren määrän tarkkoja verenpainemittauksia. Vastaanotoa mitattu verenpaine on suomaaisia aikuisia keskimäärin 8/3 eohopeamiimetriä korkeampi kuin kotona mitattu, mikä seittyy ainakin osin vakotakki-imiöä. Kotona mitatua verenpaineea on sekeästi vahvempi yhteys verenpainetaudin aiheuttamiin einvaurioihin kuin vastaanotoa mitatua verenpaineea. Näin oen se kuvaa paremmin potiaan todeista verenpainetasoa. Omaseurannan ohjaus Verenpaineen vaihteu on normaaia. Siihen vaikuttavat esimerkiksi stressi, uneton yö ja iikunta. Luotettava ja vaidoitu mittari Oikean kokoinen mansetti Mittausoosuhteet, kuten rauhainen ympäristö ja riittävä epo ennen mittausta Mittaustekniikka Mittauksen tiheys ja ajankohta Yeensä verenpaine mitataan aamua ennen päivän ensimmäistä ääkeannosta. Näin voidaan seurata, onko ääkeannos riittävä. Jos hautaan saada tietoa verenpaineääkkeen vaikutuksesta, mittauksen voi toistaa 4 6 tuntia ääkkeen ottamisen jäkeen. Täöin ääkkeen vaikutus on suurimmiaan. Verenpaine mitataan aina kahdesti 1 2 minuutin väein. Moemmat tuokset kirjataan eriiseen kotimittauskorttiin tai eri väriä kuin terveydenhuoon ammattiaisten mittaukset. Omaseurannassa verenpaineen tavoitetaso on 5/5 mmhg mataampi kuin suositustauukossa. Verenpaineen mittaamisen tarve vaihteee potiaan tianteen mukaan. Tää hetkeä kaikki riittävät aatuvaatimukset täyttävät mittari ovat okavarsimittareita. Niitä pitää huotaa säännöisesti ja kaibroida vamistajan ohjeen mukaan. Automaattisissa digitaaisissa mittareissa kätisyys on tavaisimmin määrätty niin, että mittaus tehdään vasemmasta okavarresta. Jos käsien verenpainetasot eroavat yi 10 mmhg, verenpaine mitataan siitä kädestä, kumman verenpaine on korkeampi. Verenpaineen omaseuranta, ohjeet potiaae Omaseurannan tiheys Jos verenpaine on out ievästi tai kohtaaisesti kohonnut terveydenhuoossa tehdyssä mittauksessa, verenpaine mitataan aamua kahdesti ja iaa kahdesti viikon ajan. Kotiverenpainetaso määritetään askemaa vähintään nejän päivän kaksoismittausten keskiarvo, mutta mieeään seitsemän päivän kaksoismittausten keskiarvo. Lääkehoidon aoittamisen jäkeen kaksoismittaukset aamuin ioin nejän päivän mittaussarjana kahden viikon aikana ennen seuraava vastaanottokäyntiä. Kun hoitotavoite on saavutettu, riittää kotiseuranta nejän päivän mittaussarjoina komen kuukauden väein. Vätä mittausta edetävän puoen tunnin aikana raskasta fyysistä ponnisteua tupakointia ja ateriointia kofeiinipitoisten juomien nauttimista (kahvi, tee, koajuomat) Istu sekänojaiseen tuoiin, nojaudu sekänojaan ja istu mahdoisimman rennosti Kiedo mansetti okavarteen tiiviisti 2 3 cm kyynärtaipeen yäpuoee Mansetin ae ei saa jäädä vaatetta Tarkista, että imaetkun kiinnityskohta on yöspäin ja etku kukee vapaasti Pidä mitattava käsi rentona ja tuettuna pöydäe niin, että mansetti on sydämen korkeudea. Täöin kyynärvarsi on noin 90 asteen kumassa Lepää ennen mittausta viisi minuuttia niin, että mansetti on kiinnitetty Ää puhu ääkä iiku mittauksen aikana Toista mittaus kaksi kertaa 1 2 minuutin väein Merkitse moemmat arvot kotimittauskorttiin 2:4 Kohonnut verenpaine Hemikuu 2010

14 Kohonneen verenpaineen hoito SUOMEN SYDÄNLIITTO. KopIOINTI KIELLETTY. Verenpaineeseen voi vaikuttaa. Kohonnutta verenpainetta hoidetaan eämäntapamuutosten ja ääkkeiden avua. Eämäntapa muutoksista kerrotaan tarkemmin osissa 10 (Sydänpotiaan ravitsemus) ja 11 (Sydänpotiaan iikunta). Verenpainetta aentavat suoan rajoittaminen, säännöinen iikunta, painonhainta, stressinhainta, runsaan akohoinkäytön vähentäminen ja tupakoinnin opettaminen. Myös akritsin syöminen ja kofeiinijuomat vaikuttavat verenpaineeseen. Eintapamuutosten vaikutukset näkyvät muutamassa kuukaudessa ja niiden teho vastaa parhaimmiaan yhtä verenpaineääkettä. Jos eintapamuutokset eivät riitä, apuna käytetään verenpaineääkkeitä. Lääkäri arvioi ääkehoidon tarpeen. Kohonneen verenpaineen hoitokeinot Eintapahoito: vähäsuoainen ruoka, iikunta, painonhainta, tupakoinnin opettaminen, runsaan akohoinkäytön vähentäminen ja stressin vättäminen Lääkehoito Muista ohjauksessa Potiaan yksiöinen hoidon kuku Hoito-ohjeet Rajoitukset Seuranta Mioin yhteys hoitavaan paikkaan tai ääkäriin Toimenpiteet, kun verenpaine on kohoa Lievästi kohonnut Kohtaaisesti kohonnut TAI TAI Huomattavasti kohonnut 180 TAI 110 Hypertensiivinen kriisi 200 TAI 130 Väitön hoito. Lähde: Kohonnut verenpaine, Käypä hoito -suositus Verenpainetason arviointi 2 kuukauden aikana, vähintään 4 päivän mittaussarjoina. Eintapaohjeet ja kotimittauksen ohjaus. Verenpainetason arviointi 1 kuukauden aikana, vähintään 4 päivän mittaussarjoina. Eintapaohjeet ja kotimittauksen ohjaus. Verenpainetason arviointi 1 2 viikon aikana, vähintään 4 päivän mittaussarjoina. Eintapaohjeet ja kotimittauksen ohjaus. kaypahoito.fi Kohonnut verenpaine 3 3:1 Kohonneen verenpaineen hoito Marraskuu 2014

15 Verenpaineen ääkehoito Lääkehoitoa tarvitaan, mikäi eämäntapojen muutokset eivät riitä aentamaan kohonnutta verenpainetta. Lääkityksen rinnaa noudatetaan aina myös eintapahoitoa. Nykyisin on käytössä monia eriaisia vaikutusmekanismeia toimivia verenpaineääkkeitä. Niistä vaitaan yksiöisesti mahdoisimman tehokas ja vähän haittavaikutuksia sisätävä ääke tai ääkeyhdistemä. Sopiva ääke tai ääkeyhdistemä ei aina öydy kerraa, vaan sen öytäminen saattaa vaatia joskus useita muutoksia tai kokeiuja. Ensisijaisesti käytettäviä ääkeryhmiä ovat diureetit, beetasapaajat, ACE-estäjät, ATR-sapaajat, kasium - kanavan sapaajat ja näitä sisätävät yhdistemävamisteet. Lääkehoito aoitetaan jos systoinen paine on toistetusti yi 160 mmhg tai diastoinen paine yi 100 mmhg tai jos systoinen paine on toistetusti yi 140 mmhg tai diastoinen paine yi 90 mmhg ja potiaaa on diabetes, kohde-einvaurio, munuaisten vajaatoiminta, sydän- ja verisuonisairaus tai useita muita riskitekijöitä tai harkinnan mukaan, jos systoinen paine ei aske ae 140 mmhg tai diastoinen paine ae 90 mmhg ja vatimotautikuoeman vaara on suuri. Diureetit Diureetit ei nesteenpoistoääkkeet isäävät munuaisten erittämän veden ja suoan määrää, mikä pienentää verenkiertoeimistön kuormitusta. Diureetit isäävät virtsan eritystä. Diureettien haittavaikutuksia ovat hypokaemia ja virtsahapon määrän isääntyminen. Hypokaemia voi suurentaa rytmihäiriöattiutta. Hypokaemian oireena voivat oa suun kuivuminen, janon tunne, väsymys tai ihasheikkous. Virtsahapon määrän isääntyminen aiheuttaa puoestaan kihdin oireita. Mikäi diureettien vaikutus on iian voimakas, se voi aiheuttaa iian mataaa verenpainetta, kuivumista, huimausta, ihasheikkoutta ja väsymystä. Diureetteihin kuuuu useita ääkeryhmiä, joista tärkeimpiä ovat tiatsidit ja niiden johdokset (hydrokooritiatsidi ja indapamidi), yhytvaikutteinen oop-diureetti (furosemidi) ja kaiumia säästävät diureetit (spironoaktoni ja eperenoni). Lisäksi on oemassa yhdistemävamisteita, joissa kaiumia säästävään diureettiin on yhdistetty joko tiatsidi tai oop-diureetti. Diureettivamisteita ovat muun muassa Adactone, Amitrid, Diuramin, Diurex, Furomin, Hydrex, Lasix, Medamor, Mioride, Moduretic, Sparka, Spiresis, Spirix, Uretren ja Vesix. 3:2 Kohonneen verenpaineen hoito Lokakuu 2014

16 Beetasapaajat Beetasapaajat hidastavat sydämen sykettä ja aentavat näin verenpainetta. Beetasapaajat voidaan jakaa kahteen ryhmään: seektiivisiin ja ei-seektiivisiin. Seektiiviset vaikuttavat enemmän sydämeen, ei-seektiiviset puoestaan supistavat verisuonia. Beetasapaajia käytettäessä sydämen syke ja verenpainetaso nousevat myös rasituksessa hitaammin. Siksi fyysisessä rasituksessa voi tua heposti väsymyksen ja ihasheikkouden tunne. Beetasapaajien haittavaikutuksia ovat unihäiriöt, painajaisunet, väsymys, raajojen verenkiertohäiriöt ja erektiohäiriöt. Lisäksi ei-seektiiviset beetasapaajat voivat aiheuttaa verisuonten supistumisen takia kymäraajaisuutta ja ääreisverenkierron häiriöitä. Beetasapaajia ovat vaikuttavan aineen mukaan uetetuina pindooi, propranooi, sotaoi, timooi, asebutooi, atenooi, betaksooi, bisoprooi, esmooi, metoprooi, seiprooi ja yhdistetyt beeta- ja afasapaajat karvedioi ja abetaoi. Beetasapaajavamisteita ovat muun muassa Abeto, Atenbock, Atenoo, Bisomy, Bisoproact, Bisoproo, Carapro, Cardio, Carvedio, Carveratio, Ceiproo, Diasectra, Emconcor, Espesi, Keron, Metohexa, Metomyan, Metoproin, Metoporo, Oroc, Pinoc, Propra, Ranoprin, Seecto, Seoken, Seoken ZOC, Seopra, Sotacor, Sotao, Spesicor, Tenobock, Tenoprin ja Visken. ACE-estäjät Angiotensiinikonvertaasientsyymin estäjät (ACE) aentavat ääreisverenkierron vastusta, koska ne aajentavat verisuonia. ACE-estäjien haittavaikutuksia ovat kuiva ärsytysyskä ja erityisesti hoidon aussa iiainen verenpaineen asku ja siihen iittyvä huimaus. ACE-estäjiä ovat vaikuttavan aineen mukaan enaapriii, imidapriii, kaptopriii, kinapriii, isinopriii, perindopriii ja ramipriii. Vamisteita ovat muun muassa Accupro, Asyntisan, Cardace, Coversy, Enaapri, Linati, Lisinopri, Lisipri, Perindopri, Ramipri ja Renitec. ATR-sapaajat Angiotensiinireseptorien sapaajat (ATR) aajentavat voimakkaasti verisuonia, mikä heikentää verenkierron ääreisvastusta ja aentaa näin verenpainetta. ATR-sapaajien haittavaikutuksia ovat huimaus ja ihottuma. Angiotensiinireseptorin sapaajia ovat eprosartaani, irbesartaani, kandesartaani, osartaani, temisartaani ja vasartaani. Vamisteita ovat muun muassa Aea, Atacand, Benetor, Candemox, Candesartan, Candestad, Candexeti, Cozaar, Diovan, Exforge, Kinzamono, Losarstad, Losartan, Losatrix, Micardis, Ometec, Temisartan, Teveten, Toura, Vasartan ja Vasarstad. 3:3 Kohonneen verenpaineen hoito Lokakuu 2014

17 Kasiumkanavan sapaajat ei kasiuminestäjät Kasiuminestäjät aajentavat verisuonia, jooin ääreisverenkierron verenpaine askee. Kasiumkanavan sapaajien haittavaikutuksia ovat päänsärky, huimaus, ihon punoitus ja kuumotus, aaraajaturvotus sekä ummetus. Kasiuminestäjiä ovat amodipiini, ditiatseemi, feodipiini, isradipiini, erkanidipiini, nifedipiini, nisodipiini, nivadipiini ja verapamiii. Vamisteita ovat muun muassa Amodipin, Adaat, Amoratio, Cardizem, Dimin, Dizem, Escor, Feodipin, Hydac, Isoptin, Lercanidipin, Lomir, Nifangin, Nifedipin, Norvasc, Oridip, Pendi, Syscor, Verpami ja Zanidip. Yhdistemävamisteet Osa potiaita tarvitsee useampaa kuin yhtä ääkettä. Vaittavana on myös yhdistemävamisteita, jotka sisätävät vamiiksi kahta tai useampaa ääkeainetta. Verenpaineen hoidossa käytetään esimerkiksi yhdistemiä, joissa on ACE-estäjä ja diureetti, ACE-estäjä ja kasiuminestäjä, angiotensiinireseptorin sapaaja ja diureetti, beetasapaaja ja diureetti tai beetasapaaja ja kasiuminestäjä. Vamiita yhdistemävamisteita ovat muun muassa Accupro comp, AcerComp, Atacand Pus, Bisoproo comp, Cardace comp, Cozaar comp, Covecam, Coversy comp, Diovan comp, Logimax, MicardisPus, Niften, Oroc comp, Renitec comp, Renitec pus, Seocomp ZOC ja Vivatec comp. Lääkityksen vähentäminen ja opettaminen Verenpaine voi askea normaaiksi esimerkiksi, jos ihminen aihtuu, jää eäkkeee tai joutuu aitoshoitoon. Myös stressin vähentyminen tai jonkin muun verenpaineen nousuun vaikuttaneen tekijän akkaaminen vaikuttaa verenpaineeseen. Täaisessa tianteessa on syytä vähentää ääkitystä tai opettaa se kokonaan. Verenpaineääkityksen tehoa seurataan puoen vuoden ajan kerran kuukaudessa tehtäviä verenpaineen mittauksia. Sen jäkeen mittauksia jatketaan 3 4 kuukauden väein. Lievässä kompisoitumattomassa hypertensiossa ääkitystä voidaan vähentää, jos verenpaine on pysynyt ääkehoidon ja eintapamuutosten ansiosta normaaina ainakin vuoden ajan. Mahdoisuuksien mukaan ääkitys voidaan myös opettaa kokonaan. Lääkitys opetetaan aina asteittain. Lääkityksen opettamisen jäkeen verenpaine saattaa kohota uudeeen, joten sitä on syytä seurata edeeen. Yeensä ääkityksen tarve imenee 2 3 kuukauden kuuttua ääkityksen opettamisesta. 3:4 Kohonneen verenpaineen hoito Lokakuu 2014

18 Sepevatimotauti SUOMEN SYDÄNLIITTO. Kopiointi kieetty. Sepevatimot huoehtivat sydänihaksen omasta ravinnon- ja hapensaannista. Ne kukevat sydämen pinnaa ja jakautuvat komeen päähaaraan. Sepevatimoiden päähaarat Vasen askeva haara (LAD) LCA b Oikea sepevatimo (RCA) RSN c b RAM b LIM RV LOM 2 c LPL LAV RPL RPD (RIVP) Vasen kiertävä haara (LCx) LD 2 LD 1 c LOM 1 SUOMEN SYDÄNLIITTO. Kopiointi kieetty. Sepevatimotaudissa sepevatimot ahtautuvat kovettumisen ei ateroskeroosin takia. Ateroskeroosissa vatimoiden sisäseinämiin kertynyt rasva ei pääasiassa koesteroi kovettuu pesäkkeiksi ei ateroomapakeiksi. Nämä ateroomapakit pienentävät vähiteen verisuonen äpimittaa ja estävät veren virtausta. Täöin vatimo ei enää pysty kujettamaan verta ja happea koko sydänihakseen, vaan osa sydänihaksesta jää iman verta ja kärsii hapenpuutteesta. Sepevatimotauti on vatimosairaus. Muita vatimosairauksia ovat hapenpuutteesta johtuvat aivoverenkierron häiriöt (aivoinfarkti tai ohimenevä aivojen verenkiertohäiriö ei TIA) sekä ääreisverenkierron häiriöt, kuten aaraajojen vatimosairaus ei katkokävey. Kaikki vatimosairaudet syntyvät samaa tavaa. Sepevatimotauti voi oa joko äkiinen tai vakaa. 4 4:1 Sepevatimotauti Tammikuu 2009

19 Sepevatimotaudin vaaratekijät Äkiinen sepevatimotautikohtaus syntyy, kun vatimon seinämässä oeva ateroomapakki repeää ja seinämän vaurioon syntyy verihyytymä. Jos vatimo tukkeutuu vain osittain, sydänihas kärsii hapen puutteesta, mutta veri pääsee virtaamaan kyseisee aueee. Rintakipuja tuee tiheästi ja toistuvasti, jopa evossa. Täöin kyseessä on epästabiii angina pectoris. Jos vatimo tukkeutuu kokonaan, veri ei pääse ainkaan sen taakse jäävään sydämen osaan. Täöin seurauksena on sydäninfarkti ei sydänihaksen kuoio. Vakaa sepevatimotauti etenee puoestaan hitaasti. Sen oireita ovat tyypiisesti rasitukseen iittyvä hengenahdistus ja rintakipu, heikentynyt rasituksen sieto, jaksamattomuus ja rytmihäiriöt. Rintakipu imaantuu samantyyppisissä rasitustianteissa ja toistuu iman suuria päivittäisiä vaihteuja, jos rasitus on samanainen. Myös psyykkinen rasitus voi aiheuttaa kipua. Kipu voi tuntua painon tai puristuksen tunteena rinnassa. Se voi säteiä okapäihin, vasempaan okavarteen, hartioihin, apauiden väiin, kauaan ja eukaperiin. Tätä kutsutaan angina pectoris -oireeksi. Kaikie sepevatimotauti ei kuitenkaan aiheuta samanaisia oireita. Etenkin naisten, iäkkäiden henkiöiden ja diabeetikoiden oireena voi oa kivun sijasta esimerkiksi hengenahdistusta, yävatsavaivoja ja pahoinvointia. Vakaa sepevatimotauti voi oa pitkään ennaaan. Täöin potias oppii tuntemaan tianteet, joissa kipu imenee. Kipu menee ohi evossa tai nitroa. Vakaa sepevatimotauti voi muuttua äkiiseksi sepevatimotautikohtaukseksi. Sepevatimotaudin taustaa on kahdenaisia tekijöitä: toisiin voi vaikuttaa itse ja toisiin ei. Itse on mahdoista vaikuttaa tupakointiin, kohonneeseen verenpaineeseen, korkeisiin koesteroiarvoihin, korkeaan veren sokeripitoisuuteen, iikunnan vähäisyyteen, yipainoon ja stressiin. Maaiman terveysjärjestö WHO:n arvion mukaan 80 prosenttia sepevatimotautitapauksista oisi mahdoista ehkäistä eintapamuutoksia. Sepevatimotaudin vaaratekijät, joihin voi itse vaikuttaa tupakointi kohonnut verenpaine korkeat koesteroiarvot korkea verensokeri ja diabetes iikunnan vähäisyys yipaino ja stressi Sepevatimotaudin vaaratekijät, joihin ei voi vaikuttaa sukupuoi (miehiä useammin ja vaikeampana) ikä (riski kasvaa iän myötä) ja perimä (riski on kohonnut, jos miespuoisea ähisukuaisea on sepevatimotauti ae 55-vuotiaana tai naispuoisea sukuaisea ae 65-vuotiaana). Sepevatimotaudin esiintyvyys Sepevatimotauti on yeinen, ja sitä sairastaa noin suomaaista. Sepevatimotauti on nykyisin komen tärkeimmän työkyvyttömyyden aiheuttajan joukossa. Kaikista yi 35-vuotiaista suomaaisista 6,4 prosenttia saa korvauksia sepevatimotaudin ääkkeistä, yi 75-vuotiaista 22 prosenttia. Sepevatimotauti on nykyisin suomaaisten aikuisten yeisin kuoinsyy, ja siihen kuoee joka vuosi noin suomaaista. Suomi on kuoeisuustiastoissa äheä Länsi-Euroopan kärkeä. 4:2 Sepevatimotauti Tammikuu 2009

20 Sepevatimotaudin tutkiminen Lääkärin tutkimuksessa sepevatimotautia sairastavata potiaata ei yeensä öydy mitään poikkeavaa. Myös sydänfimi (EKG) on usein normaai. Jos potiaan oireet viittaavat sepevatimotautiin, hänee tehdään ensimmäiseksi rasituskoe. Siinä potias pokee kuntopyörää ja vastusta suurennetaan asteittain. Kokeen aikana syntyvä rintakipu ja EKG-muutokset viittaavat sepevatimotautiin. Rasituskokeen tuoksen perusteea aoitetaan tarvittaessa ääkehoito. Jos oireet ovat aun perin vaikeat, potiaae tehdään isäksi sepevatimoiden varjoainekuvaus ei koronaariangiorafia. Sydänfimi Sydänfimi ei EKG kuvaa sydämen sähköistä toimintaa. Äkiinen sydäninfarkti näkyy sydänfimissä muutoksina, mutta sen avua ei voi ennustaa infarktin syntymistä. Sydänfimi otetaan niin, että tutkittava on makuua rintakehä ja nikat pajastettuina. Iho puhdistetaan ja tarvittaessa tutkimusaueeta poistetaan ihokarvat. Sen jäkeen rintakehäe, ranteisiin ja nikkoihin kiinnitetään eektrodit. Tutkimuksen ajan potias makaa mahdoisimman rentoutuneena ja iikkumatta. Tutkimus kestää noin viisi minuuttia. Rasituskoe Rasituskokeea (rasitus-ekg) sevitetään sydänihaksen hapensaantia, rytmihäiriöitä ja suorituskykyä rasituksen aikana. Rasitus-EKG auttaa myös määrittämään iikunnan turvaisen rasitustason. Tutkittavan rintakehäe asetetaan johdot tarranapeia sydänfimin (EKG) rekisteröintiä varten, minkä jäkeen hän pokee kuntopyörää tasaisea nopeudea. Vastusta isätään asteittain. Samaa seurataan tutkittavan verenpainetta sekä sydämen sähkökäyrää, rytmiä ja omia tuntemuksia. Tutkittavaa voidaan kuormittaa pokupyöräergometrin isäksi käsiergometria tai ruamatoa. Rasitustapa vaitaan esitietojen ja potiaan haastatteun perusteea. Tutkimus kestää minuuttia. Utraäänitutkimus Utraäänitutkimuksea (ECHO) kuvataan sydämen kammioiden ja eteisten kokoa sekä supistumisvireyttä. Siä saadaan myös tietoa sydänihaksen koosta, seinämien paksuudesta, supistumiskyvystä ja verenvirtauksesta sydämen äpi. Utraäänitutkimuksea voidaan tutkia myös sydämen äppien rakenteita ja toimintaa. Utraäänianturia kuvataan sydäntä rintakehän päätä. Ihon ja anturin väiä käytetään kontaktiaineena geeiä. Tutkimuksen ajan tutkittava makaa vasemmaa kyjeään tutkimussängyä. Utraäänitutkimus on kivuton ja kestää noin 30 minuuttia. Utraäänitutkimus voidaan tehdä myös ruokatorven kautta (transtorakaainen utraäänitutkimus), jooin tutkimus on vastaavanainen kuin mahan tähystystutkimus ei gastroskopia. Ruokatorveen viedyn utraäänianturin avua sydämen rakenne ja toiminta nähdään tarkemmin kuin rintakehän päätä. Isotooppitutkimus Isotooppitutkimuksea (taium-rasitus, sydänihasperfuusion isotooppitutkimus) kartoitetaan sydänihaksen verenkiertoa sekä sevitetään, aiheuttaako rasitus sydänihasiskemiaa, ja onko sydänihaksessa arven aiheuttamia muutoksia. Tavaisesti tutkimus aoitetaan pokupyörärasituksea, jonka oppuvaiheessa askimoon ruiskutetaan radioaktiivista merkkiainetta. Joskus käytetään suoneen annostetavaa ääkettä pokupyörärasituksen sijasta. Gammakameraa seurataan, miten merkkiaine jakautuu sydänihakseen rasituksen aikana. Tutkimukseen sisätyy myös epokuvaus. Isotooppitutkimukseen on varattava aikaa viisi tuntia. 4:3 Sepevatimotauti Tammikuu 2009

21 Varjoainekuvaus Sepevatimoiden varjoainekuvauksea (koronaariangiografia) sevitetään, onko vatimoissa ahtaumia, tukoksia, puistumia tai verisuonten epämuodostumia. Kuvauksessa ohut etku ei katetri viedään sydämeen joko reiden tai käden vatimoa pitkin. Vatimoon ruiskutetaan varjoainetta, minkä jäkeen sydäntä kuvataan useasta suunnasta. Kammion iikkuvuutta ja äppien toimintaa voidaan tutkia siten, että varjoainetta ruiskutetaan sydämen vasempaan kammioon. Kuvauksen aikana tutkittava makaa kuvauspöydää sein ja iikkumatta. Tutkimus tehdään paikaispuudutuksessa. Verisuonissa ei oe tuntoaistia, joten katetrin iikuttaminen verisuonessa ei satu. Varjoaineen ruiskutus voi kuitenkin tuntua ämmön tunteena. Varjoainekuvaus kestää noin minuuttia. Paoaajennus on mahdoista tehdä varjoainekuvauksen yhteydessä, jos kuvauksessa näkyy sie tarvetta. Pistoskohdan vuoto tyrehdytetään tutkimustavasta riippuen joko painamaa käsin, asettamaa puristusside ranteen ympäri tai erityiseä vatimon pistokohtaan asennettavaa paikka-aineea. Reisivatimon pistokohdan päää voidaan pitää hauipussia isäpainona, jotta jäkivuotoa ei tue. Tutkittavan on hyvä oa vuodeevossa 1½ 2 tuntia toimenpiteen jäkeen. Tutkittava pääsee yeensä kotiin 3 4 tunnin kuuttua varjoainekuvauksesta. Samana päivänä kotiutuvia tuee oa hakija, siä tutkimuspäivänä ei saa ajaa autoa. Kotona pistokohtaa tuee varoa noin viikon ajan. Tutkimuksessa oeen on syytä vättää suuria ponnisteuja, saunomista ja ämpimiä kypyjä. 4:4 Sepevatimotauti Tammikuu 2009

22 Sepevatimotaudin hoito SUOMEN SYDÄNLIITTO. Kopiointi kieetty. Sepevatimotaudin hoidon perustana ovat ääkkeet ja eintavat. Jos oireet jatkuvat tai pahenevat ääkityksestä ja eintapojen muutoksesta huoimatta, sepevatimossa oevaa ahtaumaa voidaan hoitaa erityisiä toimenpiteiä. Paoaajennus ja ohituseikkaus ievittävät oireita ja parantavat ennustetta, mutta eivät paranna varsinaista perustautia. Sepevatimotaudin eintapahoitoon kuuuvat sydänterveeinen ruokavaio, riittävä iikunta, painonhainta, tupakoimattomuus ja stressin vättäminen. Tärkeää on, että verenpaine, koesteroiarvot ja veren sokeripitoisuus ovat kohdaaan. Eintapahoitoa on käsitety tarkemmin osissa 10 (Sydänpotiaan ravitsemus) ja 11 (Sydänpotiaan iikunta). Sepevatimotaudin hoitokeinot Eintapahoito: ruokavaio, iikunta, painonhainta, tupakoinnin opettaminen ja stressin vättäminen Lääkehoito Paoaajennus Ohituseikkaus Liuotushoito Muista ohjauksessa Potiaan yksiöinen hoidon kuku Hoito-ohjeet Rajoitukset Seuranta Mioin yhteys hoitavaan paikkaan tai ääkäriin Diabetes ja metaboinen oireyhtymä isäävät sydänkohtauksen vaaraa ja nopeuttavat sepevatimotaudin etenemistä. Ne huonontavat myös eimistön rasva-arvoja ja isäävät veren hyytymistaipumusta. 5 5:1 Sepevatimotaudin hoito Tammikuu 2009

23 Sepevatimotaudin ääkehoito annostusta saa muuttaa iman ääkärin määräystä. Vain otettu ääke auttaa. Sepevatimotaudin ääkehoidon tavoitteena on ievittää oireita ja ehkäistä sepevatimotapahtumia. Lääkehoito parantaa ennustetta ja eämänaatua. Sepevatimotaudin ääkehoito on uonteetaan pysyvä. Sepevatimotautipotiaaa on oikeus saada ääkkeistään Keata erityiskorvausta. Lääkkeet pitää ottaa säännöisesti ääkärin ohjeiden mukaan, eikä Mahdoisista haittavaikutuksista kannattaa keskustea hoitavan ääkärin kanssa. Greippimehu, karpao ja tietyt uontaistuotteet voivat vaikuttaa ääkkeiden imeytymiseen. Greippimehu voi tehostaa iikaa esimerkiksi seuraavien ääkkeiden vaikutusta: Cordanone, Pendi sekä koesteroiääkkeet Mevacor, Zocor, Lipitor ja vastaavat ääkkeet. Nitraatit, nitrot Nitraatteja ei nitroja käytetään sepevatimoperäisen rintakivun ehkäisyyn ja hoitoon. Niiden teho perustuu siihen, että ne aajentavat verisuonia. Lyhytvaikutteisia nitraatteja ei pikanitroja käytetään angina pectoris -kipujen ehkäisyyn ja hoitoon. Tabetti pureskeaan tai aitetaan kieen ae heti, kun rintakipukohtaus akaa. Mikäi yksi nitraatti ei auta, annos voidaan uusia kahdesti 3 5 minuutin väein. Nitraatti myös ehkäisee kipukohtausta, joten sen voi ottaa ennen rasitusta tai menemistä kymään imaan. Nitraattia myydään myös suusumutteena. Sumutetta annosteaan 1 3 sumutusta kieen pääe vähintään 30 sekunnin väein. Nitraatit askevat verenpainetta, mikä voi aiheuttaa jopa pyörtymisen. Tämän takia suositeaan, että nitraatti otetaan joko istuma- tai makuuasennossa. Akohoi ja sauna vahvistavat nitraatin verenpainetta askevaa vaikutusta, koska ne aajentavat pintaverisuonia. Tämän takia nitraattia ei saa ottaa ennen saunaa eikä samaan aikaan akohoin kanssa. Lyhytvaikutteisten nitraattien haittavaikutuksia ovat huimaus ja päänsärky. Lyhytvaikutteisia nitraattivamisteita ovat Dinit, Nitro ja Nitrosid. Pitkävaikutteiset nitraatit ovat puoestaan oireista sepevatimotautia sairastavien perusääke. Ne aajentavat verisuonia jatkuvasti. Pitkävaikutteisten nitraattien myötä pikanitrojen tarve vähenee. Tabettien isäksi on myynnissä nitraattiaastari ja nitraattivoide, josta ääke imeytyy ihon äpi. Pitkävaikutteiset nitraatit annosteaan yeensä oireiden mukaan 1 2 kertaa vuorokaudessa. Tavaisesti yäpitoannos otetaan kaksi kertaa vuorokaudessa, aamua ja itapäivää. Täöin annosten väiin jää 8 9 tuntia. Joskus nitraatit on määrätty otettavaksi kome kertaa vuorokaudessa. Täöin tabetit otetaan aamua, itapäivää ja iaa. Vuorokaudessa on otava yksi vähintään 12 tunnin annosväi, jotta eimistöön ei synny nitraattitoeranssia. Pitkävaikutteisten nitraattien haittavaikutuksia ovat päänsärky, huimaus, heikotus, verenpaineen askun aiheuttama pyörtyminen sekä ihon punoitus tai kuumotus. Pitkävaikutteista nitraattia sisätäviä vamisteita ovat esimerkiksi Deponit depotaastari, Imdur, Isangina, Ismexin, Ismox, Isosorbide mononitrate Vitabaans, Minitran depotaastari, Nitro depotaastari, Nitrosid, Nitrosid retard, Ormox ja Transiderm-Nitro depotaastari. 5:2 Sepevatimotaudin hoito Lokakuu 2014

24 Asetyyisaisyyihappo Asetyyisaisyyihappo ei ASA estää verihiutaeita takertumasta toisiinsa, mikä ehkäisee verihyytymien syntymistä sepevatimoihin. Annos on yeensä 100 mg vuorokaudessa. Asetyyisaisyyihapon haittavaikutuksena vatsa saattaa ärtyä. Se on kuitenkin kohtuuisen harvinaista, kun käytetään näin pieniä annoksia. Asetyyisaisyyihappovamisteita ovat esimerkiksi ASA-Lannacher, ASA-Ratiopharm, Aspirin, Aspirin Cardio, Aspirin Zipp, Disperin, Primaspan ja Thrombo ASA. ADP-reseptorin sapaajat (kopidogreei, prasugreei ja tikagreori) ADP-reseptorin sapaajat vähentävät verihiutaeiden takertumistaipumista tehokkaammin kuin asetyyisaisyyihappo ja estävät varhaisten trombien muodostusta. ADP-reseptorin sapaajaa käytetään sepevatimotoimenpiteen ja/tai -kohtauksen jäkeen 1-12 kk ääkärin arvion mukaan. Tämän ryhmän ääkkeitä käytetään myös vaihtoehtona ASA-aergisie potiaie. Hoitoa ei saa mioinkaan keskeyttää keskusteematta kardioogin kanssa. ADP-reseptorin sapaajien mahdoisena haittavaikutuksena on muun muassa ruoansuatuskanavan tai nenän verenvuotojen mahdoisuuden isääntyminen. Lääkkeen vaikutustavan vuoksi kaikki verenvuodot saattavat tyrehtyä tavaista hitaammin. Kaikista epätavaisista tai kovin pitkään jatkuvista verenvuodoista on kerrottava hoitavae ääkärie. Samoin eikkausta tekevän ääkärin tai hammasääkärin on otava tietoinen ADP-reseptorin sapaajan käytöstä. Tuehduskipuääkkeitä tai verenohennusääkkeitä ei pitäisi käyttää samanaikaisesti ADP-reseptorin sapaajan kanssa muutoin kuin ääkärin ohjeen mukaan. ADP-reseptorin sapaajavamisteita ovat esimerkiksi Pavix, Copidogre Accord, Copidogre Actavis, Copidogre Krk, Copidogre Myan, Copidogre Orion, Copidogre Teva Pharma, Coriocard, Efient ja Briique. Statiinit Statiinit estävät koesteroin syntymistä maksassa ja aentavat veren koesteroipitoisuutta. Ne vähentävät merkittävästi sydäninfarktin ja sydänkuoeman vaaraa. Statiiniääke otetaan yeensä iaa, koska koesteroia syntyy maksassa eniten yöä. Lääkitykseen voidaan iittää myös toinen ääke, joka ehkäisee koesteroin imeytymistä suoistosta (Ezetro ). Statiinin haittavaikutuksia ovat ihas- ja nivekivut. Statiinivamisteita ovat esimerkiksi Atorvastatin, Crestor, Fuvastatin, Lesco, Lipcut, Lipitor, Lovaco, Orbeos, Pravastatin, Rosuvastatin, Simvastatin ja Zocor. 5:3 Sepevatimotaudin hoito Lokakuu 2014

25 Beetasapaajat Beetasapaajat ovat sepevatimotaudin perusääke. Säännöisesti käytettävä beetasapaaja ehkäisee oireita, koska se estää sykkeen iiaisen nousun ja askee verenpainetta. Beetasapaajat ehkäisevät myös rytmihäiriöitä ja vähentävät sydämen hapen tarvetta. Sepevatimotaudin isäksi beetasapaajia käytetään eräiden rytmihäiriöiden, kohonneen verenpaineen ja sydämen vajaatoiminnan hoitoon. Beetasapaajia käytettäessä sydämen syke ja verenpainetaso nousevat myös rasituksessa hitaammin. Siksi fyysisessä rasituksessa voi tua heposti väsymyksen ja ihasheikkouden tunne. Eri beetasapaajia on eriaisia ominaisuuksia. Annostus on yksiöinen. Lääke tuee ottaa aina samaan keonaikaan. Beetasapaajien haittavaikutuksia ovat väsymys, raajojen paeeminen, unihäiriöt ja verenpaineen askusta johtuva huimaus. Lisäksi beetasapaajat aiheuttavat joiekin miehie erektiohäiriöitä. Beetasapaajavamisteita ovat esimerkiksi Abeto, Atenbock, Atenoo, Bisomy, Bisoproact, Bisoproo, Cardio, Carapro, Carvedio, Carveratio, Ceiproo, Diasectra, Emconcor, Espesi, Keron, Metohexa, Metomyan, Metoproin, Metoporo, Oroc, Pinoc, Propra, Ranoprin, Seecto, Seoken, Seoken ZOC, Seopra, Sotacor, Sotao, Spesicor, Tenobock, Tenoprin ja Visken. Kasiumkanavan sapaajat ei kasiuminestäjät Kasiumkanavan sapaajat ei kasiuminestäjät hidastavat sykettä ja vähentävät sydänihaksen hapenkuutusta, koska ne aajentavat vatimoita. Näin ne samaa ehkäisevät rintakipua. Kasiuminestäjiä käytetään, jos potias ei siedä beetasapaajahoitoa tai häneä on rintakipuja beetasapaaja-nitraattihoidosta huoimatta. Tämän ryhmän ääkkeitä käytetään sepevatimotaudin, kohonneen verenpaineen ja eräiden rytmihäiriöiden hoitoon. Kasiuminestäjien haittavaikutuksia ovat päänsärky, huimaus, ihon punoitus ja kuumotus, aaraajaturvotus ja ummetus. Kasiuminestäjiä ovat esimerkiksi Amodipin, Adaat, Amoratio, Cardizem, Dimin, Dizem, Escor, Feodipin, Hydac, Isoptin, Lercanidipin, Lomir, Nifangin, Nifedipin, Norvasc, Oridip, Pendi, Syscor, Verpami ja Zanidip.. ACE-estäjät ACE-estäjät (angiotensiinikonvertaasientsyymin estäjät) suojaavat sydäntä, koska ne ehkäisevät uutta sydäninfarktia ja sydämen vajaatoimintaa sekä aentavat verenpainetta. ACE-estäjät aajentavat ääreisverisuonia ja ievittävät näin sydämeen kohdistuvaa rasitusta. ACE-estäjiä käytetään kohonneen verenpaineen, sydämen vajaatoiminnan, vatimoiden kakkiutumisen ja monien munuaissairauksien ehkäisyyn ja hoitoon. ACE-estäjien haittavaikutuksia ovat kuiva ärsytysyskä ja erityisesti hoidon aussa iiainen verenpaineen asku ja siihen iittyvä huimaus. 5:4 Sepevatimotaudin hoito Lokakuu 2014

26 ACE-estäjiä ovat vaikuttavan aineen mukaan enaapriii, imidapriii, kaptopriii, kinapriii, isinopriii, perindopriii ja ramipriii. Vamisteita ovat muun muassa Accupro, Asyntisan, Cardace, Coversy, Enaapri, Linati, Lisinopri, Lisipri, Lopri, Perindopri, Ramipri ja Renitec. ATR-sapaajat ATR-sapaajat ei angiotensiinireseptorin sapaajat ovat kohtaaisen uusia ääkkeitä, jotka aajentavat ääreisverisuonia ja vatimoita samoin kuin ACE-estäjät. Niitä käytetään sioin, kun ACE-estäjät eivät sovi. ATR-sapaajien haittavaikutuksia ovat huimaus ja ihottuma. ATR-sapaajaa sisätäviä vamisteita ovat esimerkiksi Aea, Atacand, Benetor, Candemox, Candesartan, Candestad, Candexeti, Cozaar, Diovan, Exforge, Kinzamono, Losarstad, Losartan, Losatrix, Micardis, Ometec, Temisartan, Teveten, Toura Vasartan ja Vasarstad. Paoaajennus Paoaajennus (PTCA, PCI, angiopastia) on tavaisin sepevatimotaudin kajoava ei invasiivinen hoito. Suomessa tehdään vuosittain noin paoaajennusta. Paoaajennuksessa paokatetri ohjataan paikaispuudutuksessa reisi- tai rannevatimon kautta tukkeutuneeseen sepevatimoon. Katetrin kukua seurataan röntgenaitteea. Potias voidaan tietyissä tapauksessa kotiuttaa sairaaasta samana päivänä kun paoaajennus on tehty. Yeisempää kuitenkin on, että potias pääsee kotiin vasta toimenpidettä seuraavana päivänä. Vatimo voi ahtautua uudeeen paoaajennuksen jäkeen. Uusi ahtauma imenee tavaisimmin noin komen kuukauden sisää toimenpiteestä. Paoaajennus voidaan tehdä sekä akuutissa tianteessa että suunniteusti. Katetrin kautta kujetetaan ensin ohut anka ahtauman äpi. Sen jäkeen angan yi viedään katetri, jonka päässä on itteä pao. Pao asetetaan ahtauman kohdae ja aajennetaan yipainepumpun avua. Laajentunut pao itistää tukkeuman suonen seinämää vasten ja avaa näin tien veren virtauksee (PTCA = percutaneous transumina angiopasty). Ahtaumakohtaan asennetaan yeensä stentti, joka varmistaa suonen pysymisen auki. Stentti on putkimainen, useimmiten ruostumattomasta teräksestä tehty metaiverkko. Se tavaaan raudoittaa suonen seinämän paikaeen. Kun stentti on saatu paikaeen, se ei pääse siirtymään, vaan pysyy paikaaan eämän oppuun saakka. Stentti vähentää uudeeen ahtautumisen riskiä pekkään paoaajennukseen verrattuna. Stentin aiton jäkeen potiaan pitää käyttää verihiutaeiden takertumista ehkäisevää ääkettä ei ADP-reseptorin sapaajaa tavaisesti 12 kuukauden ajan. Jokin aika sitten markkinoie tui ääkeainestentti, joka estää soujen jakautumista suonen seinämässä. Stentin sisätämä ääkeaine vähentää mahdoisesti entisestään suonen uudeeenahtautumista. Paoaajennus iman stenttiä Paoaajennus stentin kanssa SUOMEN SYDÄNLIITTO. KopIOINTI KIELLETTY. 5:5 Sepevatimotaudin hoito Lokakuu 2014

27 Sepevatimon ohituseikkaus Sepevatimon ohituseikkauksessa (CABG) sydämen sepevatimon ahtaumakohta ohitetaan verisuonisiirteeä, joka on otettu muuata eimistöstä. Leikkaus hepottaa sepevatimotaudin aiheuttamia oireita ja voi parantaa potiaan ennustetta ei vähentää taudista johtuvaa kuoeisuutta. Suomessa tehdään vuosittain noin ohituseikkausta. Sepevatimon ohituseikkaus on tehty perinteisesti siten, että potiaan rintaasta hakaistaan nukutuksen aikana ja evitetään auki. Sen jäkeen potias iitetään sydän-keuhkokoneeseen ja sydän pysäytetään. Verisuonisiirteenä voidaan käyttää aaraajoista otettuja askimoita, kyynärvarsista otettuja värttinävatimoita (arteria radiais) tai rintakehän sisäseinämän vatimoa (LITA). Usein samassa eikkauksessa tehdään useita ohituksia eri suoniin ja näin tarvitaan myös useita verisuonisiirteitä. Suonen toinen pää iitetään aorttaan ja toinen pää ommeaan kiinni sepevatimon ahtaumakohdan toisee puoee. Laskimosuonten ongemana on, että ne pysyvät heikosti auki. Kymmenessä vuodessa joka komas askimosta otettu siirre tukkeutuu täysin ja joka komas osittain. Vain komannes siirteistä pysyy kokonaan avoimena. Vatimosiirteet pysyvät auki sevästi paremmin. Asiaa sevittäneen tutkimuksen mukaan yhdeksän vuoden kuuttua 97 prosenttia LITA-suonista oi varjoainekuvauksen mukaan täysin auki ja 88 prosenttia värttinävatimoista. Tämän takia ohituseikkauksessa pyritään käyttämään mahdoisuuksien mukaan vatimosuonia. Sydämen pysäyttäminen eikkauksen ajaksi hepottaa suonten saumojen ompeua. Sydämen pysäyttäminen suurentaa kuitenkin eikkauksesta johtuvien aivoverenkiertohäiriöiden riskiä ja voi aiheuttaa esimerkiksi muistihäiriöitä. Tämän takia nykyisin käytetään yhä useammin tekniikkaa, jossa sydäntä ei pysäytetä. Täaisessa eikkauksessa saumojen ompeu on kuitenkin vaikeaa. Eriaisia tukiväineiä ompeukohta pyritään tukemaan iikkumattomaksi, vaikka sydän sykkiikin muuten normaaisti. Leikkauksen tekeminen iman sydämen pysäyttämistä vähentää huomattavasti neuroogisten kompikaatioiden riskiä. Säästävät ei mini-invasiiviset tekniikat ovat kehittyneet nopeasti ja mahdoistaneet entistä yksiöisemmän sydänkirurgisen hoidon. Leikkaus tehdään aina mahdoisimman yksinkertaisesti. Esimerkiksi vasemman eteen askevan sepevatimon sairaudessa irrotetaan samassa rintakehän avauksessa rintakehän vasen sisävatimo ja se iitetään eteen askevaan sepevatimoon. Samaan aikaan sydän sykkii tavaisesti iman sydän-keuhkokonetta. Säästävän ohituseikkauksen tuokset ovat nykyisin ähes yhtä hyviä kuin perinteisten eikkausten, mutta sen haittavaikutukset ovat sevästi vähäisempiä. Sepevatimoiden mini-invasiivinen ohituseikkaus sopii myös kahden suonen tautia sairastavien potiaiden hoitoon jopa rutiinimenetemänä. Sepevatimoiden säästävä ohituseikkaus on vakiinnuttanut asemansa ja avaa uusia mahdoisuuksia sepevatimotaudin yksiöiseen hoitoon. Tuevaisuudessa se voidaan yhdistää paoaajennukseen, jooin myös osa komen suonen sairautta potevista voidaan hoitaa iman rintaastan hakaisua, sydän-keuhkokonetta ja perfuusiota. Menetemän ansiosta hoitoajat ja sairausomat yhenevät, mikä säästää myös kustannuksia. Meiahden sairaaan Sydän- ja thoraxkirurgian kinikan opas Tuossa sydäneikkaukseen? Tietoa eikkauksesta ja sairaaassaoosta ohjeita vamistautumiseen sekä eikkauksen jäkeiseen toipumisvaiheeseen öytyy terveyskeskuksen intrasta Ohjeita työhön Hoito- ja toimenpideohjeet Sydän- ja verisuonitaudit Liuotushoito Vatimon tukkiva hyytymä voidaan iuottaa suonensisäisiä ääkkeiä. Liuotushoito on sitä tehokkaampi, mitä nopeammin se aoitetaan. Liuotushoidossa käytetään fibrinoyyttisen ja veren hyytymistä estävän ääkityksen yhdistemää. Liotushoito ei kuitenkaan sovi kaikie potiaie. 5:6 Sepevatimotaudin hoito Tammikuu 2009