Valtion eläkkeet Statens pensioner

Transkriptio

1 v a l t i o k o n t t o r i s t a t s k o n t o r e t v a l t i o n eläkk e e t t i l a s t o t s t a t e n s pensioner s t a t i s t i k 009 Valtion eläkkeet Statens pensioner t i l a s t o t s t a t i s t i k 009

2 Valtion eläkkeet Statens pensioner 009 Vakuutuspalvelut Försäkringstjänster Tieto- ja analytiikkapalvelut Informations- och analystjänster Helsinki 00 Helsingfors ISSN 9-9

3 Valtiokonttori Statskontoret 00

4 Kuvailulehti Julkaisija ja julkaisuaika Tekijä Julkaisun nimi Asiasanat Julkaisun tunnistetiedot Julkaisupaikka Lisätietoja Esittely Valtiokonttori / Tieto- ja analytiikkapalvelut, kesäkuu 00 Ari Huttunen, Samuli Salminen, Heidi Kaila Valtion eläkkeet - Statens pensioner 009 henkilöstö, palvelus, työsuhde, palveluksen pituus, palkka,, valtion laki (VaEL), VaEL-työura ISSN 9-9 Kieli suomi / ruotsi Sivuja 9 Valtiokonttorin kotisivut Tilastoihin liittyvät kysymykset ja toivomukset pyydetään osoittamaan joko sähköpostitse tietopalvelut@valtiokonttori.fi tai puhelimitse vakuutustilastoija Ari Huttuselle, Meno valtion lain ja siihen liittyvän lainsäädännön perusteella myönnetyistä lakisääteisistä VaEL-eläkkeistä oli, miljardia euroa vuonna 009. Edellisvuodesta meno kasvoi, prosenttia. Lakisääteisten työeläkkeiden lisäksi valtio suorittaa erilaisia eläkkeen luonteisia korvauksia mm. yksityiselle sektorille siirrettyjen entisten valtion laitosten työntekijöiden turvan täydennyksiin, diplomaatinpuolisoiden erityiskorvauksiin sekä sanomalehtimies- ja taiteilijaeläkkeisiin, vuonna 009 yhteensä 0 miljoonaa euroa. Vuonna 00 voimaantulleen VILMA-periaatteen mukaisesti VaEL-eläkkeitä maksettiin Valtiokonttorin ulkopuolisissa laitoksissa yhteensä miljoonan euron verran, vastaavasti Valtiokonttorista maksettiin muiden työlakien mukaisia eläkkeitä yhteensä miljoonaa euroa. Vuonna 009 siirtyi eläkkeelle suoraan valtion lain piiriin kuuluneesta työstä 000 henkilöä, yli 00 henkilöä enemmän kuin vuonna 00. Varsinaiselle työkyvyttömyyseläkkeelle siirtyneiden määrä väheni henkilöllä. Eläkkeelle suoraan valtion turvan piiriin kuuluneesta työstä siirtynyt henkilö oli vuonna 009 keskimäärin lähes kaksi vuotta vanhempi kuin kymmenen vuotta aikaisemmin. Hän oli vuoden kuukauden ikäinen vuonna 000, mutta 0 vuoden kuukauden ikäinen vuonna 009. Vuodesta 00 keskimääräinen ikä nousi kuukautta.

5 Beskrivning Utgivare och utgivningstid Författare Publikationens namn Sakord Identifikation av publikationen Publiceringsplats Tilläggsinformation Presentation Statskontoret / Informations- och analystjänster, juni 00 Ari Huttunen, Samuli Salminen, Heidi Kaila Valtion eläkkeet - Statens pensioner 009 personal, anställning, arbetsförhållande, anställningens längd, lön, pension, lag om statspension (StaPL), StaPL-karriär ISSN 9-9 Språk finska / svenska Sidor 9 Statskontorets webbplats Frågor och kommentarer angående tabellerna riktas till e-post tietopalvelut@ valtiokonttori.fi eller till försäkringsstatistiker Ari Huttunen, År 009 var utgiften för de lagstadgade StaPL-pensioner, miljarder euro. Utgiften ökade med, procent jämfört med året innan. Utöver de lagstadgade arbetspensionerna betalar staten ersättningar av pensionsnatur bl.a. som komplettering av pensionsskyddet för personer som tidigare har varit anställda vid statliga verk och som övergått till den privata sektorn, som specialersättningar till diplomatmakar samt som journalist- och konstnärspensioner. År 009 var detta belopp totalt 0 miljoner euro. I enlighet med VILMA-principen, som trädde i kraft år 00, utbetalade pensionsanstalter utanför Statskontoret StPL-pensioner för sammanlagt miljoner euro. På motsvarande sätt betalade Statskontoret ut arbetspensioner enligt de övriga pensionslagarna för sammanlagt miljoner euro. 000 personer, över 00 mera än år 00, gick i pension år 009 direkt från ett arbete som omfattades av statens pensionslag. Antalet personer som gick i egentlig invalidpension minskade med. En person som gick i pension direkt från ett arbete som omfattades av statens pensionsskydd var i genomsnitt nästan två år äldre år 009 än tio år tidigare. Han var år och månad gammal år 000, men år 009 var han 0 år och månader gammal. Från år 00 ökade den genomsnittliga åldern med månader.

6 ALKUSANAT FÖRORD Tämän julkaisun tarkoituksena on antaa kokonaiskäsitys valtion turvan tasosta ja laajuudesta. Julkaisun taulukko- ja kuvio-osa käsittää tilastoja vain valtion lakiin (VaEL) tai sitä edeltävään lainsäädäntöön perustuvista eläkkeistä. Mukana ovat tilastot myös niistä VaEL-eläkkeistä, jotka ovat työeläkkeiden viimeistä maksavaa laitosta koskevan järjestelyn (VILMA) nojalla maksussa jossakin muussa työlaitoksessa Valtiokonttorin ulkopuolella. Taulukkojen pääpaino on niissä henkilöissä jotka ovat siirtyneet eläkkeelle suoraan VaEL-palveluksesta. Heitä koskevat tiedot saadaan Valtiokonttorin omista rekistereistä ja ovat täydellisempiä kuin ne tiedot, jotka ovat käytettävissä muissa työlaitoksissa maksussa olevista VaELeläkkeistä. Mukana julkaisun liiteosassa on tilastoja myös muista eläkkeistä tai etuuksista, jotka Valtiokonttorin Eläkepalvelut-linja maksaa ja yleensä myös myöntää. Liitteissä on tietoja myös Valtiokonttorissa maksussa olleista, muuhun työlainsäädäntöön kuin valtion lakiin perustuvista työeläkkeistä, joissa Valtiokonttori on ns. viimeinen maksava laitos (VILMA-laitos). Tiedot perustuvat Valtiokonttorin Eläkepalvelut-linjan rekistereihin ja Eläketurvakeskuksesta saatuun Vilma-tiedostoon. Eläketurvakeskukselta saatu VILMA-tiedosto käsittää tietoja niistä valtion lakiin perustuvista eläkkeistä, joissa viimeinen laitos on muu kuin Valtiokonttori. Avsikten med denna publikation är att ge en helhetsbild av nivån och omfattningen på statens pensionsskydd. Tabell- och figuravsnittet i denna publikation omfattar endast statistik om pensioner som grundar sig på statens pensionslag (StaPL) eller lagstiftning som föregick statens pensionslag. I statistiken ingår även de StaPL-pensioner som genom arrangemanget med att den sista anstalten betalar ut arbetspensionerna (VILMA) finns för utbetalning hos någon annan arbetspensionsanstalt än Statskontoret. Tyngdpunkten för Innehållet i tabellerna ligger på personer som gått i pension direkt efter StaPL-tjänsten. Dessa uppgifter fås ur Statskontorets egna register och uppgifterna är fullständigare än de uppgifter som finns tillgängliga om StaPLpensioner som utbetalas via övriga arbetspensionsanstalter. I bilagorna till publikationen har man dessutom inkluderat övriga pensioner och förmåner, som Statskontorets Pensionstjänster betalar ut och i allmänhet också beviljar. I bilagorna finns det dessutom uppgifter om de arbetspensioner som Statskontoret betalar ut, som grundar sig på någon annan arbetspensionslagstiftning än statens pensionslag och där Statskontoret är den s.k. sista betalande anstalten (VILMA-anstalt). Uppgifterna grundar sig på de register som Statskontorets Pensionstjänster för och den VILMA-fil som Pensionsskyddscentralen förmedlade. Den VIL- MA-filen som Statskontoret har fått av Pensionsskyddscentralen innehåller uppgifter om sådana pensioner, som har någon annan sista pensionsanstalten än Statskontoret.

7 Julkaisu on laadittu Valtiokonttorin Vakuutuspalvelut-linjalla. Työhön ovat osallistuneet myös jaostopäällikkö Jukka Lehtiö, lakimies Jorma Kurula, jaostopäällikkö Leena Pyrhönen ja palvelupäällikkö Anna-Liisa Virtanen Eläkepalvelut-linjalta. Statskontorets Försäkringstjänster har sammanställt publikationen. På Statskontoret har även sektionschef Jukka Lehtiö, jurist Jorma Kurula, sektionschef Leena Pyrhönen och servicechef Anna-Liisa Virtanen från Pensionstjänster deltagit i arbetet. Vakuutustilastoija Ari Huttunen (puh ) ja palvelupäällikkö Roman Goebel (puh ) vastaavat julkaisua koskeviin tiedusteluihin. Försäkringsstatistiker Ari Huttunen (tfn 00-9 ) och servicechef Roman Goebel (tfn 00-0 ) svarar på förfrågningar som gäller publikationen. Helsingissä..00 Helsingfors..00 Valtiokonttori Tieto- ja analytiikkapalvelut PL Valtiokonttori Statskontoret Informations- och analystjänster PB Statskontoret

8 SISÄLLYSLUETTELO Tilastovuosi Valtion järjestelmä Käytettyjä käsitteitä Lyhenteitä Kuviot Taulukot 9 I VaEL-ELÄKETILASTOT. VaEL-meno. VaEL-eläkkeensaajat vuoden lopussa. VaEL-eläkkeelle jääneet. VaEL-vanhuuseläkkeensaajat 9. VaEL-perhe-eläkkeet 0. VaEL-eläkkeeltä poistuneet 0 II VaEL-TYÖKYVYTTÖMYYSTILASTOT Yhteenvetotaulukot. VaEL-työkyvyttömyyseläkkeensaajat vuoden lopussa. VaEL-työkyvyttömyyseläkkeelle jääneet 9. VaEL-työkyvyttömyyspäätöksen saaneet III VaEL-ELÄKEKÄSITTELY 9 0. Ennakkopalvelutoiminta 0. VaEL-hakemukset ja -ratkaisut. Muutoksenhaku LIITTEET. Vuosina VaEL-omaeläkkeelle jääneet henkilöt, budjettivaltio. VILMA-tilastot. Ulkomaanedustuksen virkamiehen puolison erityiskorvausta saaneet henkilöt vuosina Ylimääräistä ttä saaneet henkilöt vuosina VaEL:n tärkeimmät muutokset. Valtion liikelaitokset ja liiketoimintaa harjoittavat laitokset Yhtiöitetyt valtion laitokset 90. Kunnallistetut ja yksityistetyt valtion oppilaitokset 9 9. Indeksit ja muita raja-arvoja sekä työntekijäin maksu 9 0. Edustajaeläkkeet 9

9 INNEHÅLL Statistikåret Statens pensionssystem Termer och begrepp Förkortningar Figurer Tabeller 9 I StaPL-PENSIONSSTATISTIK. StaPL-pensionsutgift. StaPL-pensionstagare i slutet av året. Personer som gått i StaPL-pension. StaPL-ålderspensionstagare 9. StaPL-familjepensioner 0. Personer som avslutat sin StaPL-pension 0 II StaPL-INVALIDITETSTATISTIK Sammanfattningstabeller. StaPL-invalidpensionstagare i slutet av året. Personer som gått i StaPL-invalidpension 9. Personer som fått StaPL-pensionsbeslut III StaPL-PENSIONSFÖRHANDLING 9 0. Förhandsserviceverksamheten 0. StaPL-pensionsansökningar och -beslut. Sökande av ändring BILAGOR. Personer som gått i StaPL-egenpension under åren , budgetstat. VILMA-statistik. Personer som erhållit specialersättning för make till tjänsteman inom utrikesrepresentationen åren Personer som fått extra pension åren De viktigaste ändringarna i StaPL. Statliga affärsföretag samt institutioner som utövar affärverksamhet Statliga verk som ombildats till bolag 90. Statliga läroanstalter som övergått till kommuner eller privat sektor 9 9. Index och övriga gränsvärden samt arbetstagarnas pensionsavgift 9 0. Riksdagsmannapensioner 9

10 Valtion eläkkeet 009 Statens pensioner 9 TILASTOVUOSI 009 STATISTIKÅRET 009 Vuonna 009 tapahtui Vuoden 009 aikana valtion lakiin astui voimaan vain pienehköjä muutoksia, jotka yhdenmukaistivat valtion eläkkeiden määräytymistä edelleen lähemmäksi yksityisen sektorin eläkkeitä. Vuoden 00 alusta lukien valtion laki (9/00) oli uudistettu osana asteittain voimaan tullutta työjärjestelmän kokonaisuudistusta. Vuonna 009 otettiin käyttöön elinaikakerroin, joka leikkaa eläkkeiden määrää eliniän odotteesta lasketun kertoimen kautta. Vuonna 009 elinaikakerroin sai arvon, joten vaikutus eläkkeen määrään näkyy vasta vuonna 00 myönnettävissä eläkkeissä. Vuonna 009 vahvistettiin vuonna 00 ja 0 voimaan astuvat muutokset Valtion lakiin (9/009). Tämä sosiaalitupon nimellä kulkeva uudistus nostaa työkyvyttömyyseläkkeen tasoa mm. pienentämällä elinaikakertoimen kokonaisvaikutusta alkaviin työkyvyttömyyseläkkeisiin..00 alkaen. Lisäksi osa-aikaeläkkeen alaikäraja nousee 0 vuoteen ja osa-aikaeläkkeen ansion alenemasta ei enää kartu ttä. Muutokset koskevat vuoden 9 jälkeen syntyneitä ja ne tulevat voimaan..0. Vuonna 009 jatkettiin syksyllä 00 käynnistynyttä hanketta, jonka myötä Valtiokonttorin henkilöasiakkaita koskevien asioiden käsittely ja tätä tehtävää hoitava Valtiokonttorin henkilöstö siirretään Kuntien vakuutukseen vuoden 0 alusta lukien. Hankkeen tavoitteena on tehostaa julkisen sektorin turvan toimeenpanoa ja alentaa turvan hoidosta aiheutuvia kustannuksia, kun vältytään päällekkäisiltä järjestelmäinvestoinneilta. Valtiokonttorin asema laitoksena säilyy ja lisäksi Valtiokonttoriin jäävät virastoille ja laitoksille suunnatut työnantajapalvelut. Hanke ei myöskään vaikuta eläkkeiden rahoitukseen. Eduskunta hyväksyi..00 hallituksen esityksen ehdotukset kunnallisen lain, valtion lain, Valtiokonttorista annetun lain sekä eräiden niihin liittyvien lakien muuttamisesta (HE /00). Tasavallan presidentti vahvisti lain..00. Det hände år 009 Under år 009 gjordes endast små ändringar i lagen om statens pensioner, vilka närmade grunderna för fastställandet av statens pensioner med grunderna inom den privata sektorn. Vid ingången av år 00 reviderades lagen om statens pensioner (9/00) som en del av totalreformen av hela arbetspensionssystemet, vilken har trätt i kraft gradvis. År 009 tog man i bruk en livslängdskoefficient som minskar pensionsbeloppen uträknat från ökningen av den förväntade livslängden. År 009 fick livslängdskoefficienten värdet, varför dess inverkan på pensionsbeloppet syns först i de pensioner som beviljas år 00. År 009 stadsfästes de ändringar i lagen om statens pensioner som träder i kraft år 00 och 0 (9/009). Denna reform av den sociala tryggheten höjer nivån på invalidpensionerna bl.a. genom att minska livslängdskoefficientens totalinverkan på begynnande invalidpensioner från..00. Därtill höjs den undre gränsen för deltidspension till 0 år och pension intjänas inte längre för deltidspensionens inkomstminskning. Ändringarna gäller personer som är födda efter år 9 och de träder i kraft..0. År 009 fortsatte man det projekt som inleddes år 00 för att överföra handläggningen av de pensionsärenden som gäller Statskontorets personkunder och den personal som sköter dessa ärenden i Statskontoret till Kommunernas pensionsförsäkring fram till början av år 0. Projektet syftar till att effektivera verkställandet av pensionsskyddet inom den offentliga sektorn och att minska kostnaderna för skötseln av pensionsskyddet då man undviker överlappande systeminvesteringar. Statskontorets ställning som pensionsanstalt kvarstår och därtill kommer Statskontoret att sköta de arbetsgivartjänster som riktar sig till ämbetsverk och inrättningar. Projektet inverkar inte heller på finansieringen av pensionerna. Riksdagen godkände..00 regeringens proposition med förslag till ändringar i lagen om kommunala pensioner, la- TILASTOVUOSI 009 Statistikåret 009

11 0 Valtion eläkkeet 009 Statens pensioner Vuonna 009 tehtiin oikeuden siirtoja valtion järjestelmästä Euroopan yhteisöjen järjestelmään henkilölle, yhteismäärältään 00 euroa. Pääoman suuruus oli keskimäärin 00 euroa. Siirretyt pääoma-arvot vaihtelivat henkilöittäin siten, että suurin siirto oli yli 000 euroa ja pienin noin 00 euroa. Edellisenä vuonna siirtoja oli tehty kappaletta yhteismäärältään 0 00 euroa. Näin ollen siirtojen kappalemäärä laski vuonna 009 alle kolmasosaan edellisen vuoden tasosta ja siirtojen euromäärä laski alle puoleen edellisvuodesta. Lasku johtui siitä, että vuonna 00 purettiin hakemussumaa, joka oli kertynyt vuodesta 00 lähtien odoteltaessa EYsiirtolain muutosta (/00, voimaan..00) ja muutoksen soveltamisohjeita. Eläkeoikeuden palautuksia Euroopan yhteisöjen järjestelmästä suomalaiseen työjärjestelmään ei tehty vuonna 009. Ainoa tapaus, jolloin palautus on järjestelmän olemassaolon aikana tehty, sattui vuonna 00. Palautukset Suomessa vastaanottaa aina Valtiokonttori riippumatta siitä, minkä lain piirissä palautuksentekijän työ on Suomessa alun perin karttunut. Valtiokonttori on pitkään ollut menolla mitattuna suurin työlaitos, mutta vuonna 009 Valtiokonttori putosi toiseksi yhtiö Varman noustessa ohi. Aktiivien lukumäärällä mitattuna Valtiokonttorin sijoitus oli seitsemäs, sija putosi yhdellä edellisvuodesta jo toistamiseen. Vuonna 00 alkanut kriisi rahoitusmarkkinoilla oli koetellut suomalaisen työjärjestelmän kestävyyttä, sillä rahastot tuottivat tappiota vuonna 00. Osakemarkkinoilla palautuminen kansainvälisestä finanssikriisistä oli kuitenkin odotettua nopeampaa. Vuosi 009 oli erinomainen sijoittamisen vuosi. Valtion Eläkerahaston (VER) sijoitustuotto oli, prosenttia, mikä on VER:n 0-vuotisen historian paras. Vuotta aiemmin sijoitustappio oli ollut, prosenttia sitoutuneesta pääomasta. Osakemarkkinoiden palautumisesta huolimatta taantuma näkyi reaalitaloudessa mm. suurina irtisanomisina ja lomautuksina sekä bruttokansantuotteen, prosentin laskuna. Samaan aikaan eläkkeelle siirtyi ennätyksellisen suuri määrä suomalaisia. Myös valtion lain piirissä eläkkeelle siirtyneiden lukumäärä kasvoi n. 0 % edellisvuodesta. VaEL-eläkkeelle jäi yhteensä yli 00 henkilöä. gen om statens pensioner, lagen om statskontoret och vissa andra lagar som har samband med den (RP /00). Republikens president stadsfäste lagarna..00. År 009 överfördes pensionsrätt från statens pensionssystem till Europeiska gemenskapernas pensionssystem för personer, till ett sammanlagt belopp av 00 euro. Kapitalets storlek var i medeltal 00 euro. De överförda kapitalvärdena varierade enligt person så att den största överföringen var över 000 euro och den minsta cirka 00 euro. Föregående år hade överföringar gjorts till ett sammanlagt belopp av 0 00 euro. På så sätt sjönk antalet överföringar 009 till under en tredjedel jämfört med föregående års nivå och eurobeloppet av överföringarna mer än halverades. Minskningen berodde på att 00 kunde man lösa upp den anhopning av ansökningar som hade samlats sedan 00 i väntan på att EY-överföringslagen skulle ändras (/00, i kraft..00) och ändringens tillämpningsdirektiv. Under 009 gjordes inga återföringar av pensionsrätt från Europeiska gemenskapernas pensionssystem till det finska arbetspensionssystemet. Det enda fallet där en återföring har gjorts medan systemet existerat inträffade 00. Återföringarna tas alltid emot av Statskontoret i Finland oberoende av enligt vilken pensionslag återförarens arbetspension ursprungligen har intjänats i Finland. Statskontoret har redan länge varit den största arbetspensionsanstalten mätt enligt pensionsutgiften, men år 009 var Statskontoret näststörst då pensionsbolaget Varma intog första plats. Mätt med antalet aktiva placerade sig Statskontoret på sjunde plats och placeringen försämrades alltså med ett steg redan för andra året i följd. Krisen på finansmarknaden, som började redan år 00, har prövat det finländska arbetspensionssystemets hållbarhet, då pensionsfondernas avkastning var negativ år 00. På aktiemarknaden var återhämtningen efter den internationella finanskrisen emellertid snabbare än väntad. År 009 var ett utmärkt år med tanke på placeringen av pensionsmedlen. Intäkterna av Statens Pensionsfonds placeringar var, procent, vilket är det bästa i fondens tjugoåriga historia. Ett år tidigare var placeringsförlusten, procent av det placerade kapitalet. TILASTOVUOSI 009 Statistikåret 009

12 Valtion eläkkeet 009 Statens pensioner Kansantalouden kestävyysongelma huoltosuhteen heikentyessä ja tiukassa taloudellisessa tilanteessa nousi julkisen keskustelun ytimeen. Ratkaisuna kestävyysongelmaan esitettiin työjärjestelmän uudistamista pidempiin työuriin kannustavaksi. Vuonna 009 voimaan astuneen sosiaalitupouudistuksen tavoitteena oli työjärjestelmän rahoituksellisen kestävyyden parantaminen. Valtiokonttorissa työurien pidentämiseen on vaikutettu jo pitkään myös Kaiku-työnhyvinvointipalveluiden kautta. Työhyvinvointityön tulokset ovat valtion virastoissa ja laitoksissa tutkitusti tuottaneet tulosta, mikä näkyy mm. korkeampana eläkkeellejäämisikänä yksityiseen sektoriin verrattuna. Valtiokonttorin Vakuutustoimialan Kaiku-työnantajapalveluiden ydintehtävä on tukea valtion työyhteisöjen kehittämistä toimiviksi ja hyvinvoiviksi. Toimiala tuottaa Kaiku-palveluita ammatillisessa kuntoutuksessa, työhyvinvoinnin kehittämisessä, riskienhallinnan suunnittelussa ja toteutuksessa sekä vakuutus-, vahingonkorvaus- ja työasioissa. Vuonna 009 Kaiku-työhyvinvointipalveluiden piirissä oli noin 90 prosenttia valtion virastojen henkilöstöstä. Vuonna 009 valmistui uutta Kaiku-kehittäjää ja kehittäjäkoulutuksen aloitti opiskelijaa. Kaiku-klubin jäsenmäärä oli vuoden 009 lopussa kehittäjää. Vuonna 009 Kaikuhankerahoitusta myönnettiin eri hankkeelle yhteensä 900 euroa. Vuodesta 00 lähtien, jolloin hankerahoitus oli käynnistynyt, hankerahaa oli myönnetty yhteensä yli euroa. Avoimia koulutustilaisuuksia järjestettiin useasta teemasta, esim. muutoksista, kehityskeskusteluista, varhaisesta puuttumisesta ja perustehtävän ja toimintakulttuurin tutkimisesta. Ne olivat hyvin suosittuja ja palaute on ollut erittäin positiivista. Kaiku-ohjelman puitteissa julkaistiin kirjat Osaaminen muutoksessa ja Strategia ja työhyvinvointi. Työhyvinvoinnin strategiasidonnainen kehittäminen. Lisäksi vuonna 00 verkossa julkaistu Kun roolit muuttuvat muokattiin palautteen perusteella ja julkaistiin kirjana. Kaiku-viesti-lehti ilmestyi + kertaa vuonna 009. Teemoina olivat Tyhjä pää avoin mieli, Eettinen johtaminen taitossa ja Kyllin hyvä työelämä. Kaiku-työhyvinvointipalkintoon tuli hakemusta. Ohjausryhmä palkitsi Suomen ympäristökeskuksen Trots aktiemarknadens återhämtning hade recessionen även följder inom realekonomin, bl.a. i form av stora uppsägningar och permitteringar och en nedgång i bruttonationalprodukten med, procent. Samtidigt gick ett rekordantal finländare i pension. Även antalet personer som gick i pension med statens pension ökade med cirka 0 procent från året innan. Sammanlagt över 00 personer gick i pension enligt StaPL. Samhällsekonomins hållbarhet i takt med att den demografiska försörjningskvoten försvagas och i det svåra ekonomiska läget diskuterades livligt i offentligheten. Som en lösning på hållbarhetsproblemet förslog man en revidering av arbetspensionssystemet så att det sporrar till längre yrkesbanor. Målet med reformen av den sociala tryggheten, som trädde i kraft år 009, var att förbättra arbetspensionssystemets finansiella hållbarhet. På Statskontoret har man redan länge arbetat för att förlänga yrkesbanorna med hjälp av Kaikuarbetshälsotjänsterna. Resultaten av arbetshälsoarbetet har bevisligen gett resultat inom statens ämbetsverk och inrättningar, vilket syns bland annat i form av en högre pensioneringsålder jämfört med den privata sektorn. Kärnuppgiften för Statskontorets Försäkringsdivisions Kaiku-arbetsgivartjänster är att stödja utvecklingen av fungerande och välmående arbetsplatser inom staten. Divisionen producerar Kaiku-tjänster inom yrkesinriktad rehabilitering, utvecklande av arbetshälsan, planeringen och genomförandet av riskhantering samt försäkrings-, skadestånds- och arbetspensionsärenden. År 009 berördes cirka 90 % av de anställda vid statens ämbetsverk av Kaiku-arbetshälsotjänsterna. År 009 blev nya Kaiku-utvecklare färdiga och studerande påbörjade utvecklarutbildningen. I slutet av 009 hade Kaiku-klubben utvecklare som medlemmar. År 009 beviljades olika projekt Kaiku-projektfinansiering till ett sammanlagt belopp av 900 euro. Sedan 00, då projektfinansieringen startade, har sammanlagt över euro beviljats i projektpengar. Det ordnades öppna utbildningsevenemang om flera olika teman, t.ex. om förändringar, utvecklingssamtal, tidigt ingripande och om undersökningen av den grundläggande uppgiften och verksamhetskulturen. Evenemangen var mycket populära och responsen har varit mycket positiv. TILASTOVUOSI 009 Statistikåret 009

13 Valtion eläkkeet 009 Statens pensioner pitkäjänteisestä kehittämistyöstä ja innovatiivisista käytännöistä. Lisäksi ryhmä antoi kunniamaininnan hyvästä työhyvinvointityöstä Teknilliselle korkeakoululle ja Kaakkois-Suomen TE-keskukselle. Kaiku-palkinnon tiimoilta julkaistiin erikoisnumerona Kaiku-viesti extra: työhyvinvointipalkintoa hakeneen organisaatiokeissit. Kaiku-työsuojelupalkinto myönnettiin Pelastusopistolle. Valtiokonttorin palveluntuottajaverkosto koostuu työhyvinvointi- ja riskienhallintapalveluiden tuottajista. Verkostoon kuuluu sekä suuria että pieniä palveluntuottajia, mm. koulutusyhtiöitä, konsulttitaloja sekä yksittäisiä kouluttajia ja asiantuntijoita. Vuoden palveluntuottaja -palkinto jaetaan Valtiokonttorin palveluntuottajaverkoston jäsenelle, jolla on ollut runsaasti onnistuneita, korkeatasoisia toimeksiantoja valtionhallinnossa ja joka on laadukkaasti ja tuloksellisesti edesauttanut työhyvinvoinnin kehittymistä valtion työpaikoilla. Vuonna 009 Vuoden palveluntuottaja -palkinto myönnettiin Tiedonvalo Oy:lle Valtiokonttorin järjestämässä Valtio Expossa toukokuussa 009. Erityisenä haasteena vuonna 009 on ollut valtion henkilöstön tukeminen monitahoisissa, päällekkäisissä muutoksissa. Myös Kaiku-kehittäjien aseman ja riittävän vaikutusvallan vahvistaminen on koettu tärkeäksi, jotta he puolestaan voisivat toimia omassa roolissaan sekä johdon että koko henkilöstön apuna. Inom ramen för Kaiku-programmet publicerades böckerna Osaaminen muutoksessa (Kompetens i förändring) och Strategia ja työhyvinvointi (Strategi och välbefinnande i arbetet). Därtill omarbetades publikationen Kun roolit vaihtuvat (När rollerna ändras), som lades ut på webben 00, utifrån erhållen respons och publicerades i bokform. Kaiku-viesti kom ut + gång år 009. Teman var bland annat Tyhjä pää avoin mieli (Tomt huvud öppet sinne), Eettinen johtaminen taitossa (Etisk ledning i ett brytningsskede) och Kyllin hyvä työelämä (Ett tillräckligt gott arbetsliv). Sexton företag ansökte om Kaiku-priset för arbetshälsa. Styrgruppen belönade Finlands miljöcentral för ett långsiktigt utvecklingsarbete och innovativ praxis. Därtill tilldelades Tekniska högskolan och Sydöstra Finlands TE-central hedersomnämnanden för ett gott arbetshälsoarbete. I samband med Kaiku-priset publicerades ett specialnummer Kaiku-viesti extra som innehöll artiklar om arbetshälsoarbetet i de sexton företag som ansökt om priset. Kaiku-priset för arbetarskyddet utdelades till Räddningsinstitutet. Statskontorets nätverk av tjänsteproducenter består av producenter av arbetshälso- och riskhanteringstjänster. Nätverket består av både stora och små tjänsteproducenter, bl.a. utbildningsföretag och konsulter samt av enskilda utbildare och experter. Priset Årets tjänsteproducent utdelas till en medlem i Statskontorets nätverk av tjänsteproducenter som har genomfört ett stort antal framgångsrika uppdrag av hög kvalitet inom statsförvaltningen och som på ett högklassigt och produktivt sätt främjat utvecklandet av välbefinnandet i arbetet på statens arbetsplatser. År 009 utdelades priset Årets tjänsteproducent till Tiedonvalo Oy i samband med Statskontorets mässa Staten Expo i maj 009. En speciell utmaning år 009 har varit att stöda statens personal i de många ändringar som genomförts samtidigt. Stärkandet av Kaiku-utvecklarnas ställning och sörjandet för att de har tillräcklig behörighet har också upplevts som viktigt för att de ska kunna fungera i sin egen roll och stöda både ledningen och hela personalen. TILASTOVUOSI 009 Statistikåret 009

14 Valtion eläkkeet 009 Statens pensioner Valtion lain mukainen palkkasumma kasvoi, % vuonna 009 Vuoden 009 alussa valtion järjestelmän piirissä oli turvaa kartuttava palvelus voimassa noin 000 henkilöllä, joista virka- tai työsuhteessa olevia aktiivihenkilöitä oli 000 ja muita (kansanedustajat, valtioneuvoston jäsenet ja europarlamentaarikot, johtokuntien tai lautakuntien jäsenet ja konsulttisuhteessa olevat) Aktiivihenkilöistä % oli valtion palveluksessa, 0 % kunnan peruskoulun tai lukion palveluksessa ja % yksityisen valtionapulaitoksen palveluksessa. Vuonna 009 palkkasumma valtion turvan piirissä oli, miljardia euroa. Kasvua edellisvuodesta oli, prosenttia. Vuonna 00 palkkasumma oli ollut, miljardia euroa ja nimellinen kasvu edellisvuodesta prosenttia. Palkkasumman kasvu johtui pääosin palkankorotuksista, sen sijaan henkilömäärä väheni eläkkeelle jäämisen ja valtion tuottavuusohjelman seurauksena. Elinkustannusindeksiin suhteutettuna palkkasumma nimellinen kasvu ja reaalinen kasvu olivat samat, sillä indeksiluku vuoden 00 ja 009 lopussa oli sama. Vuotta 009 leimasi suurten organisaatiomuutosten valmistelu. Yhtiöittämisen alla olivat ilmailulaitos Finavia, Varustamoliikelaitos Finstaship ja Merenkulkulaitoksen tuotantotoiminta. Yhtiöittämiset astuivat voimaan..00, jolloin..009 palveluksessa oleva henkilöstö siirtyi perustettavien osakeyhtiöiden palvelukseen vuoden 00 alusta lähtien. Yhtiöittämisten myötä valtion turvan piiristä poistuu noin 00 henkeä vuoden 00 alussa. Vuonna 009 hyväksyttiin myös vuoden 00 alussa voimaan astuva uusi yliopistolaki, joka muuttaa yliopistot valtion virastoista julkisoikeudellisiksi yhteisöiksi tai säätiöiksi. Uudistuksen myötä valtion lain piiristä poistuvat kaikki vuonna 90 tai sen jälkeen syntyneet yliopistojen työntekijät, lukumäärältään vuoden 009 lopussa noin 00 henkilöä. Valtion lain piiriin jää ensimmäisinä uudistuksen jälkeisinä vuosina vielä suurin osa henkilöstöstä, noin 000 henkilöä, mutta todennäköisesti tämä VaEL-henkilöpiiri pienenee nopeasti yliopistojen suuren henkilövaihtuvuuden takia. Lönebeloppet inom statens pensionslag ökade med, % år 009 I början av år 009 hade cirka 000 personer ett tjänsteförhållande, som samlade pensionsskydd inom ramen för statens pensionssystem. Av dem var 000 aktiva personer med ett tjänsteeller arbetsförhållande och inemot personer riksdagsledamöter, medlemmar i statsrådet, direktioner och nämnder. Av den aktiva personalen hade % en statlig tjänst, 0 % tjänst vid kommunal grundskola eller gymnasium och % anställning vid en privat anstalt, som lyfter statsstöd. År 009 var lönesumman för dem som omfattas av statens pensionsskydd, miljarder euro. Tillväxten från föregående år var, procent. År 00 var lönesumman, miljarder euro och den nominella tillväxten från föregående år var procent. Ökningen av lönesumman berodde främst på löneförhöjningar, medan antalet anställda minskade på grund av pensioneringar och statens produktivitetsprogram. I relation till levnadskostnadsindexet var lönesummans nominella och reella tillväxt desamma, då indextalet år 00 och i slutet av år 009 var detsamma. År 009 förbereddes stora organisationsändringar. Bolagisering genomfördes i fråga om Luftfartsverket Finavia, Rederiverket Finstaship och Sjöfartsverkets produktionsverksamheter. Bolagiseringarna trädde i kraft..00, varvid den personal som var anställd..009 övergick till de nya aktiebolag som grundades från ingången av år 00. I samband med bolagiseringarna upphörde cirka 00 personer att omfattas av statens pensionsskydd från ingången av år 00. År 009 godkändes även den nya universitetslagen som trädde i kraft i början av år 00 och som innebär att universiteten ändras från att ha varit statliga ämbetsverk till offentliga samfund eller stiftelser. Som en följd av reformen kommer alla universitetsanställda som är födda år 90 eller senare inte längre att omfattas av lagen om statens pensioner. I slutet av år 009 gäller detta 00 personer. Under de första åren efter reformen kommer ännu största delen av de universitetsanställda att omfattas av lagen om statens pensioner, men det är sannolikt att de personer som omfattas av StaPL snabbt kommer att minska på grund av den stora personalomsättningen vid universiteten. TILASTOVUOSI 009 Statistikåret 009

15 Valtion eläkkeet 009 Statens pensioner VaEL-meno ja palkkasumma vuosina Upgifter för pensioner och lönebeloppet för de försäkrade inom StaPL åren Milj Palkkasumma Lönebeloppet Eläkemeno Utgifter Eläkemeno ja maksu valtion järjestelmässä vuonna 009 Meno valtion lain mukaisista lakisääteisistä työeläkkeistä oli noin, miljardia euroa vuonna 009. Edellisvuodesta meno kasvoi nimellisesti, prosenttia, indeksin muutoksen ylittävä reaalikasvu oli, prosenttia. Mukana edellä esitetyssä menossa ovat myös ne valtion lain mukaiset eläkkeet, jotka ovat maksussa Valtiokonttorin ulkopuolisissa työlaitoksissa viimeisen maksavan työlaitoksen (VILMA) periaatteenmukaisesti. Tässä esitetty meno poikkeaa jonkin verran valtion tilinpäätöksen mukaisesta menosta, jossa Valtiokonttorin ulkopuolella maksussa olevien VaEL-eläkkeiden sijaan on mukana Valtiokonttorin VILMA-järjestelmään suorittama ennakkomaksu Valtiokonttorin ulkopuolisissa laitoksissa maksussa olevista VaEL-eläkkeistä. Poikkeama on kuitenkin pieni sen ansiosta, että ennakkomaksut onnistuttiin mitoittamaan erittäin hyvin toteutuvan menon suuruiseksi. Pensionsutgifter och pensionspremier i statens pensionssystem 009 År 009 betalade staten, miljarder euro i lagstadgade arbetspensioner. Från föregående år ökade utgiften med, procent nominellt, realtillväxt som översteg ändringen av pensionsindex var, procent. I de ovannämnda talen är också de statliga pensioner, som utbetalts av andra pensionsanstalter enligt den s.k. principen om sista anstalt (VILMA) medräknade. Den utgift som presenteras här, avviker något från utgiften enligt statsbokslutet, där man i stället för att inkludera de StaPL-pensioner som utbetalas utanför Statskontoret har inkluderat de förskottsbetalningar som Statskontoret har betalat till VILMA-systemet av StaPL-pensioner som är i betalning i pensionsanstalter utanför Statskontoret. Avvikelsen är dock obetydlig på grund av att man lyckades dimensionera de preliminära betalningarna så att de ganska väl motsvarade de realiserade utgifterna. TILASTOVUOSI 009 Statistikåret 009

16 Valtion eläkkeet 009 Statens pensioner Eläkemaksurasitus ja VaEL-palkkasumma vuonna 009 Premiebelastningen och StaPL-lönesumma år 009 Miljoonaa euroa Miljoner euro Osuus palkkasummasta Andel av lönesumman VaEL-maksut (työnantajat ja työntekijät) StaPL-premier (arbetsgivare och arbetstagare) Maksettujen eläkkeiden nettorasitus valtion talousarvioon De utbetalda pensionernas nettobelastning på statsbudjeten Eläkemaksurasitus yhteensä Den totala premiebelastningen VaEL-palkkasumma StaPL-lönesumma 0, %, %, % Lakisääteisten työeläkkeiden lisäksi valtio suorittaa erilaisia eläkkeen luonteisia korvauksia muun muassa yksityiselle sektorille siirrettyjen entisten valtion laitosten työntekijöiden turvan täydennyksiin, diplomaatin puolisoiden erityiskorvauksiin sekä sanomalehtimies- ja taiteilijaeläkkeisiin, vuonna 009 yhteensä 0 miljoonaa euroa. Tämän julkaisun taulukko-osassa keskitytään tarkastelemaan valtion maksamia lakisääteisiä työeläkkeitä, muista valtion maksamista eläkkeistä on tietoa liitteissä. Valtion järjestelmän työnantajat ja työntekijät maksavat Valtion Eläkerahastoon maksun, jolla katetaan uusi, valtion lain piirissä vuoden aikana karttuvien lakisääteisten työeläkkeiden vastuu. Niitä vastuita, jotka ovat syntyneet ennen maksujärjestelmän luontia vuonna 990, ei näin kateta. Koska järjestelmän piirissä työssä olevien aktiivien määrä on supistunut eikä ole kuin osa siitä volyymista, minkä perusteella on syntynyt maksussa olevan kannan volyymi, eivät työnantajilta ja työntekijöiltä kerättävät maksut ole kuin vajaa puolet vuotuisen menon volyymista. Vuodesta 00 lähtien työnantajilta kerättävät maksut sisältävät Valtiokonttorin toimintamenoihin käytettävän hoitokuluosan, jonka suuruus vuonna 009 oli 0,0 % palkkasummasta ja jota ei tulouteta Valtion Eläkerahastolle. Sen tuotto vuodelta 009 oli, miljoonaa euroa. Jotta saataisiin oikea kuva eläkkeiden kokonaisrasituksesta, on vuonna 009 työnantajilta ja palkansaajilta kerättyihin maksuihin (, mrd euroa, hoitokuluosa ml.) rinnastettu edellisessä taulukossa myös se valtion talousarvioon kohdistuva nettorasitus (, mrd euroa), joka syntyy sen jälkeen kun Utöver de lagstadgade arbetspensionerna betalar staten sammanlagt 0 miljoner euro i olika pensionsliknande ersättningar, bl.a. för komplettering av pensionsskyddet för sådana tidigare anställda vid ett statligt ämbetsverk som överförts till den privata sektorn, för särskilda ersättningar till diplomaters makar samt journalist- och konstnärspensioner. I publikationens tabellavsnitt koncentrerar vi oss på att granska de lagstadgade arbetspensioner som staten betalat ut. Om övriga pensioner som staten betalat finns information i bilagorna. De arbetsgivare och arbetstagare som omfattas av statens pensionssystem betalar en pensionspremie till Statens Pensionsfond. Denna premie skall täcka de nya StaPL-åtaganden som uppkommer. De åtaganden som uppkommit innan betalningssystemet infördes 990 täcks inte på detta sätt, utan budgetstaten ansvarar för dem. Eftersom pensionssystemet har minskat i omfattning och inte längre utgör mer än en del av den volym som låg till grund för pensionsbeståndet för de löpande pensionerna, motsvarar de premier som tas ut av arbetsgivare och arbetstagare inte mer än knappt hälften av de årliga pensionsutgifterna. Sedan 00 inkluderar de premier som insamlas från arbetsgivarna en förvaltningskostnadsandel som används för att täcka Statskontorets verksamhetsutgifter. År 009 var dess belopp 0,0 % av lönesumman, och den intäktsförs inte till statens pensionsfond. År 009 inbringade den, miljoner euro. För att erhålla en korrekt bild av pensionernas totala belastning, har man år 009 till de av arbetsgivarna och löntagarna indrivna pensionspremierna (, miljarder euro, inkl. förvaltningskostnadsandelen) ställts mot den nettobelastning (, md euro) TILASTOVUOSI 009 Statistikåret 009

17 Valtion eläkkeet 009 Statens pensioner talousarviosta maksetusta lakisääteisten eläkkeiden menosta (, mrd euroa) vähennetään rahastosta valtion talousarvioon tuloutettu siirto (, mrd. euroa). Tämä vastaa luonteeltaan TyEL-järjestelmän tasausmaksua. Tällä tavoin laskien saadaan valtion järjestelmän piirissä perittyjen maksujen summa, joka on verrattavissa muissa työjärjestelmissä perittyihin vakuutusmaksutuloihin. Sen suuruus oli vuonna 009 noin, miljardia euroa. Talousarviosiirron väliaikaisesta pienentämisestä oli säädetty vuosina 00 ja 00 (lait /00 ja 0/00), mutta vuonna 00 palattiin 0 prosentin siirto-osuuteen. Eläkemaksurasitus on kehittynyt palkkasummaan suhteutettuna seuraavasti. Alla on vertailu valtion lakisääteisen työmenon palkkasummaosuuteen: på statsbudgeten som återstår efter att utgifterna för de lagstadgade pensioner som betalats över statsbudgeten (, md euro) minskats med den överföring från pensionsfonden som upptagits i statsbudgeten (, md miljoner euro). Detta kan jämställas med utjämningsavgiften inom ArPLsystemet. Denna uträkning ger till resultat beloppet av de pensionspremier som samlats in i statens pensionssystem. Detta belopp uppgick till cirka, miljarder euro år 009. Åren 00 och 00 hade det stadgats att öka insättningarna i Statens Pensionsfond mer än planerat (lagarna /00 och 0/00). År 00 var fondöverföringen normal igen, 0 procent av den med pensionslagen förenliga utgiften. I förhållande till lönesumman har premiebelastningen utvecklats som följer. Invid finns en jämförelse med statens lagstadgade pensionsutgifter i förhållande till lönesumman: Vuosi År Valtion järjestelmän maksurasitus Premiebelastningen på statens pensionsystem % % % % % % % % % % Maksetut lakisääteiset työeläkkeet Utbetalda lagstadgade statliga arbetspensioner % % % % % % 9% 0% % % Eläkkeellesiirtyjien ikä valtion turvan piirissä Eläkkeelle suoraan valtion turvan piiriin kuuluneesta palveluksesta siirtynyt henkilö oli vuonna 009 lähes kaksi vuotta vanhempi kuin kymmenen vuotta aikaisemmin. Keskimäärin hän oli vuoden kuukauden ikäinen vuonna 000, mutta 0 vuoden kuukauden ikäinen vuonna 009 (Osa-aikaeläkkeelle siirtyneet on jätetty tarkastelun ulkopuolelle). Vid vilken ålder gick de som omfattas av statens pensionsskydd i pension År 009 var en person, som gick i pension direkt från en sådan tjänst, som omfattas av statens pensionsskydd nästan två år äldre än tio år tidigare. År 000 var han eller hon i genomsnitt år och månad, medan han eller hon var 0 år och månader år 009. (De som gått i deltidspension har inte beaktats i undersökningen.) TILASTOVUOSI 009 Statistikåret 009

18 Valtion eläkkeet 009 Statens pensioner Eläkeiän kehitys on ollut tasaisessa nousussa vuodesta 99 lähtien kahta poikkeusvuotta lukuun ottamatta. Vuonna 00 ja 00 keski-ikä laski hieman palaten kuitenkin seuraavana vuonna takaisin nousu-uralle. Kun tarkastellaan kehitystä lajeittain, huomataan, että erityisesti vanhuuseläkkeelle jäätiin vuonna 00 ja 00 nuorempina kuin edellisvuonna. Pitkän aikavälin kehityssuunta vastaa kuitenkin niitä tavoitteita mitä Valtiokonttorissa on asetettu siitä, että yhä useampi jatkaa työssä vanhuusikään saakka. Utvecklingen av pensionsåldern har stigit i jämn takt sedan år 99 med undantag för två avvikande år. År 00 och år 00 sjönk medelåldern något, men steg emellertid redan följande år och fortsatte den stigande trenden. Vid en granskning av utvecklingen per pensionsslag kan man konstatera att förmånstagarna åren 00 och 00 tog ut i synnerhet ålderspension vid yngre år är året innan. Utvecklingen på lång sikt motsvarar emellertid de målsättningar som ställts upp vid Statskontoret, dvs. att allt fler ska fortsätta i arbetet fram till åldern för ålderspension. Eläkkeelle suoraan VaEL-palveluksesta siirtyneiden ikä keskimäärin sekä iän odote vuosina valtion järjestelmässä Genomsnittlig ålder för de som gått i pension direkt från StaPL-anställningen samt den förväntade pensionsåldern under åren i statens pensionssystem Vuosi Vanhuus- Varsinainen Yksilöllinen Työttömyys- Eläkkeelle siirtyneet Eläkeiän odote työkyvyttömyys- varhais yhteensä -vuotiaalle, (pl. osa-aika) VaEL-palv.eläkk. År Ålders- Egentlig Individuell Arbetslöshets- Antal personer som Den förväntade pension invalidpension förtidspension pension gått i pension pension såldern för (ej deltidspension) -åringar, StaPLanst. dir.pens v 0kk v kk 9v0kk 0v kk v kk 9vkk 00 0v kk v kk 0v kk 0v kk v 9kk 0v kk 00 0v kk v kk 0v kk 0v kk v0kk 0v kk 00 9vkk v kk v kk 0v kk v kk 0v kk 00 0v kk v kk v kk 0v kk vkk 0v kk 00 0v0kk v kk v kk 0v kk 9v kk 0v kk 00 0v0kk v kk v kk 0v kk 9v kk 0v0kk 00 0v kk v 9kk 0v 0kk 0v kk 9v kk 0v kk 00 v kk v0kk 0v kk 9v kk v kk 009 v kk v kk v 9kk 0v kk 0v kk Eläkkeelle siirtyneiden iän keskiarvo ei sovellu erityisen hyvin eläkkeellesiirtymisiässä tapahtuneen muutoksen tutkimiseen, sillä keskiarvo riippuu paljon lähtöväestön ikärakenteesta. Jos vaikkapa yli 0-vuotiaita on paljon enemmän kuin alle 0-vuotiaita, voi siirtymisiän keskiarvo jopa nousta, vaikka nuorempien ikäluokkien eläköityminen lisääntyisikin huomattavasti. Eläkkeellesiirtymisiän odote on kehitetty välineeksi tällaisten eläköitymismuutoksien tutkimiseksi. Sen etuna on se, että se mittaa puhtaasti eläkkeellesiirtymisien ( ja kuolemantapausten) määrän muuttumista suhteessa ikäluokkien kokoon. Eläkkeellesiirtymisiän odote ei ole tunnuslukuna riippuvainen väestön ikäjakauman vinoudesta, vaan reagoi välittömästi alkaneiden eläkkeiden suhteellisissa määrissä tapahtuviin muutoksiin. Eftersom medelåldern är beroende av befolkningens åldersstruktur lämpar sig inte medelåldern på dem som gått i pension speciellt bra som indikator för vilka ändringar som har skett i pensioneringsåldern. Om till exempel andelen personer som har fyllt 0 år är betydligt större än andelen personer som inte har fyllt 0 år, kan medelåldern för pensionering till och med stiga, även om andelen personer som går i pension i de yngre årsklasserna skulle öka betydligt. Den förväntade pensioneringsåldern har utvecklats som ett instrument för undersökning av sådana förändringar i pensioneringstendenserna. Fördelen med detta instrument är att det endast mäter förändringen i andelen pensioneringar och dödsfall i förhållande till storleken på årsklasserna. Som nyckeltal är instrumentet inte beroende av TILASTOVUOSI 009 Statistikåret 009

19 Valtion eläkkeet 009 Statens pensioner Valtion järjestelmän piirissä on iän odotetta seurattu muutamana vuonna vuodesta 99 lähtien. Tulokset on esitetty ohessa samassa taulukossa eläkkeelle siirtyneen keski-iän kanssa. Tarkasteltavana on -vuotiaan odote suoraan VaELtyöstä eläkkeelle siirtyvälle henkilölle. -vuotiaan odote on luku, joka kertoo minkä ikäisinä tilastovuoden aikana vuotta täyttäneet työntekijät jäisivät keskimäärin eläkkeelle, jos kunkin ikäisistä työtekijöistä jäisi jatkossakin eläkkeelle sama suhteellinen osuus kuin tilastovuonna. Mitä suurempi odoteluku on, sitä parempi. -vuotiaan odote mittaa koko työvakuutetun henkilöstön eläkkeellesiirtymistä tilastovuonna. Usein lasketaan odote myös 0-vuotiaalle, jotta voitaisiin tutkia tarkemmin työuran loppupäässä tapahtuvien suhteellisten eläkkeellesiirtymismäärien muutoksia. Valtiokonttorin odotteiden laskenta uudistettiin vuonna 00 lainsäädännössä tapahtuneiden muutosten takia. Täysitehoisuuden käsitteestä luovuttiin ja tämän sijasta vuoden 00 odote laskettiin palveluksessa oleville vakuutetuille. Vertailun helpottamiseksi myös aikaisempien vuosien odotteet laskettiin uudella tavalla. Eläkkeellesiirtymisiän odotteiden laskenta ulotettiin 9-vuoden ikään (ennen uudistusta -vuoden ikään). Oheisessa kuviossa esitetyt luvut ovat uudistetun laskennan mukaiset. Vuoden 00 odote koko valtion järjestelmän aktiivihenkilöiden piirissä oli v kk ja valtion työssä (lukuun ottamatta sotilaita) v kk. Valtiokonttorissa on asetettu tavoitteeksi, että valtion henkilöstön odote olisi v kk vuonna 0. Tavoitteeseen pääseminen olisi tulosta varhaisalkavuudessa mm. Kaiku-työhyvinvointityön ansiosta saavutetusta vähenemisestä. Vertailulukuina on saatavissa Eläketurvakeskuksessa lasketut koko lakisääteisen työsektorin vakuutettujen piiriä koskevat odoteluvut, jotka on esitetty seuraavassa kuviossa yhdessä Valtiokonttorissa laskettujen lukujen kanssa. Valtion aktiivihenkilöstö siirtyy eläkkeelle yksityisen sektorin vakuutettuja myöhemmin. snedvridningen i befolkningens åldersfördelning, utan det reagerar genast på förändringar i den relativa andelen nypensioneringar. Inom ramen för statens pensionssystem har man följt med den förväntade pensionsåldern under några år från och med 99. Resultaten finns i tabellen här under tillsammans med medelåldern för dem som gått i pension. Granskningen gäller en -årings förväntade pensionering direkt från ett arbete som omfattas av StaPL. Den förväntade pensioneringsåldern för en -åring är ett tal som anger vid vilken ålder de under statistikåret år fyllda personerna går i pension i genomsnitt, om arbetstagarna i varje åldersgrupp även i fortsättningen går i pension i samma proportion som under statistikåret. Ju högre den förväntade siffran är desto bättre. Den förväntade åldern för en -åring mäter pensioneringsfrekvensen för hela den pensionsförsäkrade personalen under statistikåret. Ofta beräknas den förväntade pensioneringsåldern också för 0-åringar för att närmare granska de relativa förändringarna i pensioneringsåldern i slutet av arbetskarriären. Beräkningen av de förväntade pensioneringsåldrarna förnyades vid Statskontoret år 00 på grund av förändringarna i pensionslagstiftningen. Begreppet full effekt övergavs och i stället beräknades den förväntade pensioneringsåldern för 00 för anställda försäkrade. För att underlätta jämförbarheten beräknades också den förväntade pensioneringsåldern för tidigare år enligt det nya sättet. Beräkningen av förväntad pensioneringsålder utsträcktes ända till 9-årsåldern ( år före reformen). De siffror som ges i det bifogade diagrammet är räknade enligt det nya beräkningssättet. År 00 var den förväntade pensioneringsåldern för aktiva personer inom statens pensionslag år mån. och vid staten (utan militärer) år mån. Statskontorets målsättning är att den förväntade åldern skall vara år mån. år 0. Uppnåendet av målsättningen skulle vara ett resultat av ett minskat antal inledda förtida pensioner tack vare bl.a. Kaiku-verksamheten i arbetshälsa. TILASTOVUOSI 009 Statistikåret 009

20 Valtion eläkkeet 009 Statens pensioner 9 Tillgängliga jämförelsetal är de siffror för den förväntade pensioneringsåldern gällande de försäkrade inom hela den lagstadgade arbetspensionssektorn som uträknats vid Pensionsskyddscentralen och som presenteras i följande figur tillsammans med Statskontorets siffror. Statens aktiva personal avgår med pension senare än den privata sektorns försäkrade personal. Eläkeiänodote valtiolla sekä VaEL-aktiivien ja yksityisen sektorin työvakuutettujen piirissä Den förväntade pensioneringsåldern vid staten, inom statens pensionsslag och för hela den privata lagstadgade arbetspensionssektorn Valtion jatkuvassa palveluksessa olleet (ei sotilas oikeutetut) Jatkuvassa VaEL-palveluksessa olleet Yksityisen sektorin vakuutetut Työkykyodote ja ikään työssä jatkaneet Valtiokonttorin Kaiku-työnantajapalvelut vaikuttaa omalla aktiivisella panoksellaan työssä jaksamiseen, iän odotteeseen ja riskienhallintakulttuurin kehittymiseen tuottavuutta parantavasti kaikkialla valtion järjestelmän piirissä ja tukee tässä työssä kehitettyjen menetelmien siirtymistä johtamisen välineiksi valtion työpaikoilla. Tavoitteeksi on asetettu, että entistä useampi jatkaisi työssä lakisääteiseen vanhuusikäänsä saakka. Tavoitteen saavuttamisessa on onnistuttu kohtuullisen hyvin, sillä pitkän aikavälin trendi vanhuuseläkkeelle siirtyneiden osuudessa on ollut nouseva, poikkeuksena ovat olleet vuodet 00, 00 ja 00. Samalla on ennenaikaiselle eläkkeelle siirtyneiden osuus kaikista eläkkeelle lähtijöistä pienentynyt (osa-aikaeläkkeelle siirtyneitä ei ole luettu eläkkeelle siirtyneiksi). Personer med fortlöpande statsanställning (ej personer berättigade till militärpension) Personer med fortlöpande StaPL-anställning Försäkrade inom privata sektorn Förväntad arbetsförmåga och pensionerade i pensionsåldern Statens Kaiku-arbetsgivartjänst bidrar med sin egna aktiva insats till välbefinnande i arbetet, till förväntade pensioneringsålder och till riskhanterings kulturens utveckling samt understöder de utvecklade metodernas överflyttning som verktyg vid statens arbetsplatser. Som målsättning är, att allt fler skulle fortsätta arbeta fram till sin egna lagstadgade pensionsålder. Man har lyckats tämligen väl med att uppnå detta mål, då trenden på lång sikt har varit att man gått i pension vid en allt högre ålder, med undantag för åren 00, 00 och 00. Samtidigt har andelen förtidspensionerade av alla pensionstagare minskat (deltidspensionerade har inte inräknats som pensionerade). TILASTOVUOSI 009 Statistikåret 009