Valtion eläkkeet Statens pensioner

Transkriptio

1

2

3 2007 Valtion eläkkeet Statens pensioner Aktuaaritoimi Aktuarietjänst Helsinki 2008 Helsingfors ISSN

4 Valtiokonttori 2008

5 Kuvailulehti Julkaisija ja julkaisuaika Tekijä Valtiokonttori / Aktuaaritoimi, kesäkuu 2008 Ari Huttunen, Harri Turunen, Heidi Markkanen Julkaisun nimi Valtion eläkkeet - Statens pensioner 2007 Asiasanat Julkaisun tunnistetiedot Julkaisupaikka Lisätietoja Esittely eläkkeensaaja, eläke, perhe-eläke, valtion eläkelaki (VaEL), VILMA ISSN Kieli suomi / ruotsi Sivuja 183 Valtiokonttorin kotisivut Tilastoihin liittyvät kysymykset ja toivomukset pyydetään osoittamaan joko sähköpostitse aktuaaritoimi@valtiokonttori.fi tai puhelimitse Ari Huttunen (09) Meno valtion eläkelain ja siihen liittyvän lainsäädännön perusteella myönnetyistä lakisääteisistä VaEL-eläkkeistä oli 3,2 miljardia euroa vuonna Edellisvuodesta meno kasvoi 3,4 prosenttia. Lakisääteisten työeläkkeiden lisäksi valtio suorittaa erilaisia eläkkeen luonteisia korvauksia mm. yksityiselle sektorille siirrettyjen entisten valtion laitosten työntekijöiden eläketurvan täydennyksiin, diplomaatinpuolisoiden erityiskorvauksiin sekä sanomalehtimies- ja taiteilijaeläkkeisiin, vuonna 2007 yhteensä 19 miljoonaa euroa. Vuonna 2004 voimaantulleen VILMA-periaatteen mukaisesti VaELeläkkeitä maksettiin Valtiokonttorin ulkopuolisissa eläkelaitoksissa yhteensä 99 miljoonan euron verran, vastaavasti Valtiokonttorista maksettiin muiden työeläkelakien mukaisia eläkkeitä yhteensä 33 miljoonaa euroa. Vuonna 2007 siirtyi eläkkeelle suoraan valtion eläkelain piiriin kuuluneesta työstä henkilöä, noin 200 henkilöä enemmän kuin vuonna Varsinaiselle työkyvyttömyyseläkkeelle siirtyneiden määrä suureni 60 henkilöllä. Eläkkeelle suoraan valtion eläketurvan piiriin kuuluneesta työstä siirtynyt henkilö oli vuonna 2007 keskimäärin yhden vuoden vanhempi kuin kymmenen vuotta aikaisemmin. Hän oli 57 vuoden 11 kuukauden ikäinen vuonna 1998, mutta 59 vuoden 1 kuukauden ikäinen vuonna Vuodesta 2006 keskimääräinen ikä laski 1 kk.

6 Beskrivning Utgivare och utgivningstid Författare Statskontoret / Aktuarietjänst, juni 2008 Ari Huttunen, Harri Turunen, Heidi Markkanen Publikationens namn Valtion eläkkeet - Statens pensioner 2007 Sakord Identifikation av publikationen Pupliceringplats Tilläggsinformation Presentation pensionstagare, pension, familjepension, lag om statens pensioner (StaPL), familjepension, VILMA ISSN Språk finska / svenska Sidor 183 Statkonttorets webbplats Frågor och kommentarer angående tabellerna riktas till e-post aktuaari@valtiokonttori.fi eller Ari Huttunen (09) År 2007 var utgiften för de lagstadgade StaPL-pensioner 3,2 miljarder euro. Utgiften ökade med 3,4 procent jämfört med året innan. Utöver de lagstadgade arbetspensionerna betalar staten ersättningar av pensionsnatur bl.a. som komplettering av pensionsskyddet för personer som tidigare har varit anställda vid statliga verk och som övergått till den privata sektorn, som specialersättningar till diplomatmakar samt som journalist- och konstnärspensioner. År 2007 var detta belopp totalt 19 miljoner euro. I enlighet med VILMA-principen, som trädde i kraft år 2004, utbetalade pensionsanstalter utanför Statskontoret StPL-pensioner för sammanlagt 99 miljoner euro. På motsvarande sätt betalade Statskontoret ut arbetspensioner enligt de övriga pensionslagarna för sammanlagt 33 miljoner euro personer, ca 200 mer än år 2006, gick i pension år 2007 direkt från ett arbete som omfattades av statens pensionslag. Antalet personer som gick i egentlig invalidpension ökade med 60. En person som gick i pension direkt från ett arbete som omfattades av statens pensionsskydd var i genomsnitt ett år äldre år 2007 än tio år tidigare. Han var 57 år och 11 månader gammal år 1998, men år 2007 var han 59 år och 1 månad gammal. Från år 2006 sjönk den genomsnittliga åldern med 1 månad.

7 ALKUSANAT FÖRORD Tämä julkaisun tarkoituksena on antaa kokonaiskäsitys valtion eläketurvan tasosta ja laajuudesta. Avsikten med denna publikation är att ge en helhetsbild av nivån och omfattningen på statens pensionsskydd. Tämän julkaisun taulukko- ja kuvio-osa käsittää tilastoja vain valtion eläkelakiin (VaEL) tai sitä edeltävään lainsäädäntöön perustuvista eläkkeistä. Mukana ovat tilastot myös niistä VaELeläkkeistä, jotka ovat työeläkkeiden viimeistä maksavaa laitosta koskevan järjestelyn (VIL- MA) nojalla maksussa jossakin muussa työeläkelaitoksessa Valtiokonttorin ulkopuolella. Taulukkojen pääpaino on niissä henkilöissä jotka ovat siirtyneet eläkkeelle suoraan VaEL-palveluksesta. Heitä koskevat tiedot saadaan Valtiokonttorin omista rekistereistä ja ovat täydellisempiä kuin ne tiedot, jotka ovat käytettävissä muissa työeläkelaitoksissa maksussa olevista VaEL-eläkkeistä. Tabell- och figuravsnittet i denna publikation omfattar endast statistik om pensioner som grundar sig på statens pensionslag (StaPL) eller lagstiftning som föregick statens pensionslag. I statistiken ingår även de StaPL-pensioner som genom arrangemanget med att den sista anstalten betalar ut arbetspensionerna (VILMA) finns för utbetalning hos någon annan arbetspensionsanstalt än Statskontoret. Tyngdpunkten för Innehållet i tabellerna ligger på personer som gått i pension direkt efter StaPL-tjänsten. Dessa uppgifter fås ur Statskontorets egna register och uppgifterna är fullständigare än de uppgifter som finns tillgängliga om StaPL-pensioner som utbetalas via övriga arbetspensionsanstalter. Mukana julkaisun liiteosassa on tilastoja myös muista eläkkeistä tai etuuksista, jotka Valtiokonttorin Eläkepalvelut-linja maksaa ja yleensä myös myöntää. Liitteissä on tietoja myös Valtiokonttorissa maksussa olleista, muuhun työeläkelainsäädäntöön kuin valtion eläkelakiin perustuvista työeläkkeistä, joissa Valtiokonttori on ns. viimeinen maksava laitos (VILMA-laitos). Tiedot perustuvat Valtiokonttorin Eläkepalvelut-linjan rekistereihin ja Eläketurvakeskuksesta saatuun VILMA-tiedostoon. Eläketurvakeskukselta saatu VILMA-tiedosto käsittää tietoja niistä valtion eläkelakiin perustuvista eläkkeistä, joissa viimeinen eläkelaitos on muu kuin Valtiokonttori. I bilagorna till publikationen har man dessutom inkluderat övriga pensioner och förmåner, som Statskontorets Pensionstjänster betalar ut och i allmänhet också beviljar. I bilagorna finns det dessutom uppgifter om de arbetspensioner som Statskontoret betalar ut, som grundar sig på någon annan arbetspensionslagstiftning än statens pensionslag och där Statskontoret är den s.k. sista betalande anstalten (VILMA-anstalt). Uppgifterna grundar sig på de register som Statskontorets Pensionstjänster för och den VILMA-fil som Pensionsskyddscentralen förmedlade. Den VILMA-filen som Statskontoret har fått av Pensionsskyddscentralen innehåller uppgifter om sådana pensioner, som har någon annan sista pensionsanstalten än Statskontoret.

8 Julkaisu on laadittu Valtiokonttorin Aktuaaritoimessa. Aktuaaritoimen ulkopuolelta Valtiokonttorista työhön ovat osallistuneet jaostopäällikkö Jukka Lehtiö, lakimies Jorma Kurula ja toimistopäällikkö Anna-Liisa Virtanen Eläkepalvelut-linjalta ja jaostopäällikkö Leena Pyrhönen Riski- ja vakuutuspalvelut -linjalta. Statskontorets Aktuarietjänst har sammanställt publikationen. På Statskontoret har även sektionschef Jukka Lehtiö, jurist Jorma Kurula och byråchef Anna-Liisa Virtanen från Pensionstjänster och sektionschef Leena Pyrhönen från Risk- och försäkringstjänster utanför Aktuarietjänsten deltagit i arbetet. Vakuutustilastoija Ari Huttunen (puh ) ja apulaisjohtaja Hilkka Kostiainen (puh ) vastaavat julkaisua koskeviin tiedusteluihin. Försäkringsstatistiker Ari Huttunen (tfn ) och biträdande direktör Hilkka Kostiainen (tfn ) svarar på förfrågningar som gäller publikationen. Helsingissä Helsingfors Valtiokonttori Aktuaaritoimi PL Valtiokonttori Statskontoret Aktuarietjänst PB Statskontoret

9 SISÄLLYSLUETTELO Tilastovuosi Valtion eläkejärjestelmä 23 Käytettyjä käsitteitä 35 Lyhenteitä 48 Kuviot 49 Taulukot 50 I VaEL-ELÄKETILASTOT VaEL-eläkemeno VaEL-eläkkeensaajat vuoden lopussa VaEL-eläkkeelle jääneet VaEL-vanhuuseläkkeensaajat VaEL-perhe-eläkkeet VaEL-eläkkeeltä poistuneet 101 II VaEL-TYÖKYVYTTÖMYYSTILASTOT 107 Yhteenvetotaulukot VaEL-työkyvyttömyyseläkkeensaajat vuoden lopussa VaEL-työkyvyttömyyseläkkeelle jääneet VaEL-työkyvyttömyyseläkepäätöksen saaneet 145 III VaEL-ELÄKEKÄSITTELY Ennakkopalvelutoiminta VaEL-eläkehakemukset ja -ratkaisut Muutoksenhaku 157 LIITTEET Vuosina VaEL-omaeläkkeelle jääneet henkilöt, budjettivaltio VILMA-tilastot Ulkomaanedustuksen virkamiehen puolison erityiskorvausta saaneet henkilöt vuosina Ylimääräistä eläkettä saaneet henkilöt vuosina VaEL:n tärkeimmät muutokset Valtion liikelaitokset ja liiketoimintaa harjoittavat laitokset Yhtiöitetyt valtion laitokset Kunnallistetut ja yksityistetyt valtion oppilaitokset TyEL-indeksit ja muita raja-arvoja sekä työntekijäin eläkemaksu 183

10 INNEHÅLL Statistikåret Statens pensionssystem 23 Termer och begrepp 41 Förkortningar 48 Figurer 49 Tabeller 50 I StaPL-PENSIONSSTATISTIK StaPL-pensionsutgift StaPL-pensionstagare i slutet av året Personer som gått i StaPL-pension StaPL-ålderspensionstagare StaPL-familjepensioner Personer som avslutat sin StaPL-pension 101 II StaPL-INVALIDITETSTATISTIK 107 Sammanfattningstabeller StaPL-invalidpensionstagare i slutet av året Personer som gått i StaPL-invalidpension Personer som fått StaPL-pensionsbeslut 145 III StaPL-PENSIONSFÖRHANDLING Förhandsserviceverksamheten StaPL-pensionsansökningar och -beslut Sökande av ändring 157 BILAGOR Personer som gått i StaPL-egenpension under åren , budgetstat VILMA-statistik Personer som erhållit specialersättning för make till tjänsteman inom utrikesrepresentationen åren Personer som fått extra pension åren De viktigaste ändringarna i StaPL Statliga affärsföretag samt institutioner som utövar affärverksamhet Statliga verk som ombildats till bolag Statliga läroanstalter som övergått till kommuner eller privat sektor ArPL-index och övriga gränsvärden samt arbetstagarnas pensionsavgift 183

11 V A L T I O N E L Ä K K E E T S T A T E N S P E N S I O N E R 9 TILASTOVUOSI 2007 STATISTIKÅRET 2007 Vuonna 2007 tapahtui Det hände år 2007 Vuoden 2007 alusta lukien valtion eläkelaki uusiutui ja otettiin käyttöön valtion eläketurvan hoitokulumaksu sekä työeläkkeiden ansaintatietojärjestelmä. Nämä uudistukset kuuluvat osana vuoden 2005 alusta asteittain voimaan tulleeseen työeläkejärjestelmän kokonaisuudistukseen. Vuoden 2005 uudistuksessa oli muutettu eläketurvan sisältö tarkoituksena tukea ikääntyneiden työssä jaksamista, nostaa keskimääräistä eläkkeellesiirtymisikää ja muuttaa eläkkeiden laskentaperusteita siten, että eläke määräytyy tulevaisuudessa koko työuran ansioiden perusteella. Uudistuksen myötä valtion eläkelainsäädäntö ja yksityisten alojen työeläkelainsäädäntö yhdenmukaistuivat, niin että vuoden 2004 jälkeen työeläketurva karttuu samoin kaikissa järjestelmissä. Vuoden 2005 uudistukseen liittyen uusittiin työeläkelainsäädännön rakenne vuoden 2007 alusta lukien. Yksityisalojen työeläkelaeista tehtiin yksi kokonaisuus (TyEL). Myös valtion eläketurvaa koskevat säädökset koottiin uuteen lakiin (1295/2006; VaEL). Valtion eläkelain rakenne muutettiin selkeämmäksi ja yhdenmukaiseksi TyELi:n kanssa, ottaen kuitenkin huomioon valtion eläkejärjestelmän erityispiirteet voimaan tullut uusi valtion eläkelaki korvasi entiset, jo 40-vuotiaaksi ehtineet ja yli sata kertaa muutetut valtion eläkelain VEL:n ja valtion perhe-eläkelain (VPEL) sekä niihin liittyvän oheislainsäädännön. VaEL uudistuksessa ei puututtu eläketurvan aineelliseen sisältöön. Vuoden 2007 alussa muutettiin Valtion Eläkerahastoa koskevaa lainsäädäntöä (1297/2006) samanaikaisesti VaEL-uudistuksen kanssa. Valtion eläkemaksua koskevat säädökset siirrettiin eläkerahastolaista VaEL:iin. Valtion eläkejärjestelmän eläkemaksuun sisällytettiin eläketurvan toimeenpanon hoitokulut, kun aikaisemmin maksu ei sisältänyt hoitokuluosuutta. Tämän mukaisesti työnantaja-asiakkaat ovat maksaneet vuodesta 2007 lukien eläkevakuutuksen toimeenpanosta aiheutuvat kulut eläkemaksuun sidotulla Statens pensionslag förnyades från början av 2007 samtidigt som förvaltningskostnadsavgift för statens pensionsskydd samt intjäningsdatasystemet för arbetspensioner infördes. Dessa reformer är en del av arbetspensionssystemet som har införts gradvis sedan början av Vid reformen år 2005 hade innehållet i pensionsskyddet ändrats i syfte att stödja äldre personers arbetsmotivation, höja den genomsnittliga pensionsåldern och ändra beräkningsgrunderna för pensionerna så att pensionen i framtiden bestäms på basis av inkomsterna under hela arbetskarriären. Genom reformen förenhetligas statens pensionslagstiftning och de privata branschernas arbetspensionslagstiftning så att arbetspensionsskyddet efter 2004 intjänas på samma sätt inom alla pensionssystem. I anslutning till reformen 2005 förnyades arbetspensionslagstiftningens struktur från början av Av arbetspensionslagstiftningen för de privata branscherna skapades en helhet (ArPL). Även bestämmelserna för statens pensionsskydd samlades i en ny lag (1295/2006; StaPL). Statens pensionslags struktur förtydligades och förenhetligades med ArPL, dock med beaktande av de särskilda dragen hos statens pensionssystem. Den ikraftträdda nya lagen om statens pensioner ersatte de gamla, redan 40-åriga och över hundra gånger ändrade lagarna om statens pensioner StPL och statens familjepensionslag (StFamPL) samt den därmed anknutna sekundära lagstiftningen. Vid StaPL reformen gjordes inga ingrepp på pensionsskyddets materiella innehåll. I början av 2007 ändrades lagstiftningen gällande Statens Pensionsfond (1297/2006) samtidigt med StaPL-reformen. Bestämmelserna gällande statens pensionsbetalningar flyttades från pensionsfondslagen till StaPL. I pensionspremien för statens pensionssystem inkluderades förvaltningskostnader för verkställandet av pensionsskyddet, tidigare inkluderades för- TILASTOVUOSI 2006 Statistikåret 2006

12 10 V A L T I O N E L Ä K K E E T S T A T E N S P E N S I O N E R hoitokuluosuudella, jonka suuruuden määrää valtiovarainministeriö Valtiokonttorin esityksestä. Vuonna 2007 hoitokuluosuuden suuruus oli 0,42 % perusteena olevasta palkasta ja se oli sama kaikille VaEL-työnantajille. Viime vuosien aikana tehdyt työeläkelainsäädännön muutokset, muun muassa viimeisen maksavan työeläkelaitoksen VILMA periaate vuonna 2004 ja erityisesti vuonna 2005 toteutettu uudistus, ovat lähentäneet työeläkelaitoksia toiminnallisesti entistä enemmän ja tuoneet ne aikaisempaakin tiiviimpään yhteistyöhön. Työeläkelaitosten yhteinen ansaintajärjestelmä otettiin käyttöön lukien. Työeläkkeiden perusteena olevia ansaintatietoja ylläpidetään jatkossa yhdessä tietojärjestelmässä. Ansaintajärjestelmää ylläpitää eläkevakuutusyhteisön perustama Arek Oy, jossa Suomen valtiokin on osakkaana. Tietosisältö on edelleen eläkelaitosten vastuulla. Valtiokonttori on ollut mukana Arek-yhteistyössä vuodesta 2003 lukien. Marraskuussa 2007 Eläketurvakeskus ja Arek Oy sopivat, että eläkelaitoksia suoraan palvelevia tietojärjestelmiä hoitaa lähtien Arek Oy. Muutoksella ei ole vaikutusta Eläketurvakeskuksen lakisääteisin tehtäviin, vaan Eläketurvakeskus vastaa edelleen eläketurvan toimeenpanossa tarvittavien tietojen saatavuudesta. Marraskuun 30 päivänä 2007 muutettiin Eläketurvakeskuksesta annettua lakia. Muutoksen myötä liitettiin julkisen sektorin työeläkelait vuoden 2008 alusta lukien niiden työeläkelakien joukkoon, joiden toimeenpanon ja kehittämisen yhteiselin Eläketurvakeskus on. Tämän mukaisesti julkisista eläkelaitoksista tuli Eläketurvakeskuksen täysimääräisiä jäseniä ja julkisten alojen työnantajat, eläkelaitokset ja työntekijäjärjestöt ovat saaneet edustajansa Eläketurvakeskuksen hallintoelimiin. Valtion eläkelautakunta ja Kuntien eläkelautakunta (laki 1298/2006) yhdistettiin Työeläkeasioiden muutoksenhakulautakuntaan, josta näin tuli ensimmäinen muutoksenhakuaste koko työeläkejärjestelmälle. Vuonna 2007 tehtiin eläkeoikeuden siirtoja valtion eläkejärjestelmästä Euroopan yhteisöjen eläkejärjestelmään 16 kappaletta, yhteismäärältään euroa. Pääoman suuruus oli keskimäärin euroa. Edellisenä vuonna valtningskostnadsandelen inte i premien. I enlighet med detta har arbetsgivarkunderna från och med 2007 betalat de kostnader som verkställandet av pensionsförsäkringen förorsakar genom en till pensionspremien bunden förvaltningskostnadsandel, vars belopp fastställs av finansministeriet på Statskontorets förslag. År 2007 uppgick förvaltningskostnadsandelen till 0,42 % av den till grund liggande lönen, och den var lika stor för alla StaPL-arbetsgivare. De senaste årens ändringar av arbetspensionslagstiftningen, bland annat VILMA-principen om sista betalande pensionsanstalt från 2004 och i synnerhet den år 2005 genomförda reformen, har ytterligare närmat arbetspensionsanstalterna till varandra funktionellt sett och ökat samarbetet dem emellan.. Arbetspensionsanstalternas gemensamma intjäningssystem togs i bruk Intjäningsuppgifterna som utgör grunden för arbetspensionerna upprätthålls i fortsättningen i ett datasystem. Intjäningssystemet upprätthålls av Arek Oy som grundats av pensionsförsäkringsorganisationerna. Även Finska staten är delägare i bolaget. Pensionsanstalterna svarar fortfarande för datainnehållet. Statskontoret har deltagit i Arek-samarbetet sedan I november 2007 slöt Pensionsskyddscentralen och Arek Oy ett avtal om att de datasystem som direkt betjänar pensionsanstalterna förvaltas av Arek Oy från Ändringen inverkar inte på Pensionsskyddscentralens lagstadgade uppgifter, utan Pensionsskyddscentralen ansvarar fortfarande för tillgången till de uppgifter som behövs för verkställandet av pensionsskyddet. Den 30 november 2007 ändrades lagen om Pensionsskyddscentralen. I och med ändringen anslöts den offentliga sektorns arbetspensionslagar från början av 2008 till de arbetspensionslagar för vars verkställande och utveckling Pensionsskyddscentralen fungerar som samorgan. I enlighet med detta blev de offentliga pensionsanstalterna fullvärdiga medlemmar av Pensionsskyddscentralen, och den offentliga sektorns arbetsgivare, pensionsanstalter och arbetstagarorganisationer har fått representanter i Pensionsskyddscentralens förvaltningsorgan. Statens pensionsnämnd och Kommunernas TILASTOVUOSI 2007 Statistikåret 2007

13 V A L T I O N E L Ä K K E E T S T A T E N S P E N S I O N E R 11 siirtoja oli tehty 22 kappaletta yhteismäärältään euroa. Kaikki vuonna 2007 toteutetut siirrot olivat sellaisia, joissa eläkeoikeuden laskentahetki kohdistui aikaan ennen vuotta Työeläkejärjestelmissä vuonna 2005 toteutetun uudistuksen vuoksi oli muutettava myös lakia eläkeoikeuden siirtämisestä Euroopan yhteisöjen eläkejärjestelmään. EY-siirtolain muutos (687/2006) tuli voimaan Kaikki Suomesta tehtävät, vuoden 2004 jälkeiseen aikaan kohdistuvat hakemukset odottivat vuoteen 2007 asti EY-siirtolain muutoksen soveltamisohjeita. Eläkeoikeuden palautuksia Euroopan yhteisöjen eläkejärjestelmästä suomalaiseen työeläkejärjestelmään ei tehty vuonna Ainoa tapaus, jolloin palautus on järjestelmän olemassaolon aikana tehty, sattui vuonna Palautukset Suomessa vastaanottaa aina Valtiokonttori riippumatta siitä, minkä eläkelain piirissä palautuksentekijän työeläke on Suomessa alun perin karttunut. Vuonna 2007 Valtiokonttori oli edelleen työeläkelaitoksista suurin, jos mittarina käytetään maksettujen eläkkeiden rahamääriä etumatka muihin tosin kaventuu vuosi vuodelta. Aktiivien lukumäärällä mitattuna Valtiokonttorin sijoitus oli viides. Valtiokonttorin Vakuutustoimialan Kaiku-työnantajapalveluiden ydintehtävä on tukea valtion työyhteisöjen kehittämistä toimiviksi ja hyvinvoiviksi. Toimiala tuottaa Kaiku-palveluita ammatillisessa kuntoutuksessa, työhyvinvoinnin kehittämisessä, riskienhallinnan suunnittelussa ja toteutuksessa sekä vakuutus-, vahingonkorvaus- ja työeläkeasioissa. Vuoden 2007 aikana valmistauduttiin Kaiku-palvelujen tarjoamiseen työnantaja-asiakkaille ns. vastuutetun, koko Valtiokonttorin työnantaja-asiakkaiden palvelut kokonaisuudessaan sisällään pitävän asiakastoiminnan periaatteiden mukaisesti. Yhteistyö eri hallinnonalojen ministeriöiden ja virastojen kanssa tiivistyi entisestään. Vuonna 2007 Kaiku-työhyvinvointipalveluiden piirissä oli noin 90 % valtion virastojen henkilöstöstä. Vuonna 2007 valmistui 43 uutta Kaiku-kehittäjää ja sisällöltään pitkälti uudistetun koulutuksen aloitti 28 opiskelijaa. Toiminnan alusta alkaen koulutuksen on aloittanut 324 opiskelijaa, joista 300 on valmistunut ja 283 toimi edelleen valtion palveluksespensionsnämnd (lag 1298/2006) slogs ihop till Besvärsnämnden för arbetspensionsärenden och blev därigenom den första besvärsinstansen för hela arbetspensionssystemet. År 2007 gjordes 16 överföringar av pensionsrätter till ett sammanlagt belopp på euro från statens pensionssystem till Europeiska gemenskapens pensionssystem. Kapitalbeloppet var i genomsnitt euro. Året innan gjordes 22 överföringar till ett totalt belopp på euro. Alla överföringar år 2007 var sådana där beräkningstidpunkten för pensionen hänförde sig till tiden före På grund av den år 2005 genomförda reformen av arbetspensionssystemen måste också lagen om överföring av pensionsrätt mellan arbetspensionssystemet i Finland och Europeiska gemenskapernas pensionssystem ändras. Ändringen av EG-överföringslagen (687/2006) trädde i kraft Alla i Finland gjorda ansökningar som hänförde sig till tiden efter 2004 fick vänta till 2007 på tillämpningsanvisningar i anslutning till ändringen av EG-överföringslagen. Inga återföringar av pensionsrätter från Europeiska gemenskapens pensionssystem gjordes till det finländska pensionssystemet år Det enda fallet där en återföring skett under systemets existens inträffade I Finland mottas återföringarna alltid av Statskontoret oberoende av den pensionslag enligt vilken den återförda arbetspensionen ursprungligen intjänats i Finland. År 2007 var Statskontoret fortfarande den största pensionsanstalten, mätt enligt de utbetalda pensionernas penningbelopp försprånget till de andra krymper dock år för år. Mätt enligt antalet aktiva var Statskontoret först femte. Den grundläggande uppgiften för Kaiku-arbetsgivartjänsterna vid Statskontorets Försäkringsdivision är att stödja utvecklingen av statens arbetsplatser till fungerande och välmående enheter. Divisionen producerar Kaiku-tjänster inom yrkesinriktad rehabilitering, utveckling av arbetshälsan, planering och förverkligande av riskhanteringen samt försäkrings-, skadeståndsoch arbetspensionsärenden. Under 2007 gjordes förberedelser för att erbjuda Kaiku-tjänster för arbetsgivarkunder enligt principerna för en s.k. ansvarsunderkastad kundverksamhet som omfattar Statskontorets TILASTOVUOSI 2007 Statistikåret 2007

14 12 V A L T I O N E L Ä K K E E T S T A T E N S P E N S I O N E R sa. Valtiokonttori myönsi Kaiku-hankerahoitusta 70 työhyvinvoinnin kehittämishankkeelle yhteensä noin 1,2 miljoonaa euroa vuonna Vuoden 2007 Kaiku-työhyvinvointipalkinto annettiin Tilastokeskukselle pitkäjänteisestä ja tuloksekkaasta työhyvinvoinnin ja henkilöstön johtamisen kehittämisestä. Kunniamaininta jaettiin kahdelle eri organisaatiolle: Tervolan varikolle ja Etelä-Suomen lääninhallitukselle. Kaiku-työturvallisuuspalkinnon sai Merenkulkulaitos. Kaiku-palveluntuottajaverkosto kasvoi vuoden 2007 aikana 130 palveluntuottajaan, jotka tarjoavat yhteensä noin 200 erilaista Valtiokonttorin hyväksymää palvelua. Vuoden 2007 palveluntuottajana palkittiin Verve. Valtion hallinnon Kaiku-verkkopäivät pidettiin marraskuussa 2007, nyt viimeistä kertaa. Vuonna 2008 tapahtuma uusiutuu, kun Valtiokonttori yhdistää kaikki virastoille ja laitoksille tarjoamansa palvelut yhden messutapahtuman alle Valtio EXPO-tapahtumaksi. alla tjänster för arbetsgivarkunder. Samarbetet med ministerierna och ämbetsverken inom olika förvaltningsområden blev ännu närmare. Cirka 90 % av personalen vid statens ämbetsverk omfattades år 2007 av Kaiku-tjänsterna i arbetshälsa. År 2007 utbildades 43 nya Kaiku-utvecklare, och 28 studerande inledde utbildningen, vars innehåll har reformerats rätt grundligt. Sedan verksamheten inleddes har utbildningen inletts av 324 studerande, varav 300 har blivit färdiga, och 283 var fortfarande anställda av staten Statskontoret beviljade Kaiku-projektfinansiering till 70 projekt för utveckling av arbetshälsan till ett totalt belopp av ca 1,2 miljoner euro år Kaiku-priset i arbetshälsa 2007 gick till Statistikcentralen för dess långsiktiga och resultatbringande utveckling av arbetshälsan och personalledningen. Två organisationer fick hedersomnämnanden: Tervola depå och Södra Finlands länsstyrelse. Kaikupriset i arbetarskydd gick till Sjöfartsverket. Under 2007 växte Kaiku-tjänsteproducentnätverket till 130 tjänsteproducenter, som sammanlagt erbjuder ca 200 olika, av Statskontoret godkända tjänster. Verve valdes till årets tjänsteproducent Statsförvaltningens Kaiku-nätdagar hölls i november 2007, för sista gången. År 2008 förnyas evenemanget då Statskontoret förenar alla sina för ämbetsverk och inrättningar erbjudna tjänster under samma mässevenemang, Staten EXPO. Valtion eläkelain mukainen palkkasumma kasvoi 2,2 % vuonna 2007 Vuoden 2007 alussa valtion eläkejärjestelmän piirissä oli eläketurvaa kartuttava palvelus voimassa noin henkilöllä, joista virka- tai työsuhteessa olevia aktiivihenkilöitä oli ja muita (kansanedustajat, valtioneuvoston jäsenet ja europarlamentaarikot, johtokuntien tai lautakuntien jäsenet ja konsulttisuhteessa olevat) Aktiivihenkilöistä 76 % oli valtion palveluksessa, 21 % kunnan peruskoulun tai lukion palveluksessa ja 3 % yksityisen valtionapulaitoksen Lönebeloppet inom statens pensionslag ökade med 2,2 % år 2007 I början av år 2007 hade cirka personer ett tjänsteförhållande, som samlade pensionsskydd inom ramen för statens pensionssystem. Av dem var aktiva personer med ett tjänste- eller arbetsförhållande och inemot personer riksdagsledamöter, medlemmar i statsrådet, direktioner och nämnder. Av den aktiva personalen hade 76 % en statlig tjänst, 21 % tjänst vid kommunal grundskola eller gymnasium och 3 % anställning vid en privat anstalt, som lyfter statsstöd. Definition av en anställd person har ändrats från föregående års publikation, och därför steg antalet anställ- TILASTOVUOSI 2007 Statistikåret 2007

15 V A L T I O N E L Ä K K E E T S T A T E N S P E N S I O N E R 13 palveluksessa. Palveluksessa olevan henkilön käsitteen määrittely on muuttunut edellisvuoden julkaisuun verrattuna, minkä johdosta palveluksessa olevien henkilöiden määrä nousi yhteensä henkilöä. Määrittelyn muutos vaikutti jonkin verran myös henkilöiden jakaumaan työnantajasektorien välillä suurentaen valtion palveluksessa olevien osuutta Vuonna 2007 palkkasumma valtion eläketurvan piirissä oli 6,4 miljardia euroa. Kasvua edellisvuodesta oli 2,2 prosenttia. Vuonna 2006 palkkasumma oli ollut 6,2 miljardia euroa ja nimellinen kasvu edellisvuodesta 2,3 prosenttia. Luvut vuodelta 2006 ovat tarkentuneet eläkemaksujen selvittelyssä tehtyjen tarkistusten ansiosta. da personer med totalt Ändringen av definitionen inverkade också något på personernas fördelning mellan arbetsgivarsektorerna så att andelen statsanställda ökade. År 2007 var lönesumman för dem som omfattas av statens pensionsskydd 6,4 miljarder euro. Tillväxten från föregående år var 2,2 procent. År 2006 var lönesumman 6,2 miljarder euro och den nominella tillväxten från föregående år 2,3 procent. Siffrorna från 2006 har specificerats tack vare granskningarna i anslutningen till utredningen om pensionspremierna. VaEL-eläkemeno ja palkkasumma vuosina Utgifter för pensioner och lönebeloppet för de försäkrade inom StaPL åren Milj Palkkasumma Lönebeloppet Eläkemeno Utgifter TILASTOVUOSI 2007 Statistikåret 2007

16 14 V A L T I O N E L Ä K K E E T S T A T E N S P E N S I O N E R Eläkemeno ja eläkemaksu valtion järjestelmässä vuonna 2007 Meno valtion eläkelain mukaisista lakisääteisistä työeläkkeistä oli noin 3,19 miljardia euroa vuonna Edellisvuodesta meno kasvoi 3,4 prosenttia. Mukana edellä esitetyissä luvuissa ovat myös ne valtion eläkelain mukaiset eläkkeet, jotka ovat maksussa Valtiokonttorin ulkopuolisissa työeläkelaitoksissa viimeisen maksavan työeläkelaitoksen (VILMA) periaatteen mukaisesti. Tässä esitetty meno poikkeaa jonkin verran valtion tilinpäätöksen mukaisesta menosta, jossa Valtiokonttorin ulkopuolella maksussa olevien VaEL-eläkkeiden sijaan on mukana Valtiokonttorin VILMA-järjestelmään suorittama ennakkomaksu Valtiokonttorin ulkopuolisissa eläkelaitoksissa maksussa olevista VaEL-eläkkeistä. Poikkeama on kuitenkin mitättömän pieni sen ansiosta, että ennakkomaksut onnistuttiin mitoittamaan erittäin hyvin toteutuvan menon suuruiseksi. Pensionsutgifter och pensionspremier i statens pensionssystem 2007 År 2007 betalade staten 3,19 miljarder euro i lagstadgade arbetspensioner. Från föregående år ökade utgiften med 3,4 procent. I de ovannämnda talen är också de statliga pensioner, som utbetalts av andra pensionsanstalter enligt den s.k. principen om sista anstalt (VILMA) medräknade. Den utgift som presenteras här avviker något från utgiften enligt statsbokslutet, där man i stället för att inkludera de StaPL-pensioner som utbetalas utanför Statskontoret har inkluderat de förskottsbetalningar som Statskontoret har betalat till VILMA-systemet av StaPL-pensioner som är i betalning i pensionsanstalter utanför Statskontoret. Avvikelsen är dock obetydlig på grund av att man lyckades dimensionera de preliminära betalningarna så att de ganska väl motsvarade de realiserade utgifterna. Eläkemaksurasitus ja VaEL-palkkasumma vuonna 2007 Premiebelastningen och StaPL-lönesumma år 2007 Milj. Osuus palkkasummasta Andel av lönesumman VaEL-maksut (työnantajat ja työntekijät) ,2 % StaPL-premier (arbetsgivare och arbetstagare) Maksettujen eläkkeiden nettorasitus valtion talousarvioon ,0 % De utbetalda pensionernas nettobelastning på statsbudjeten Eläkemaksurasitus yhteensä ,6 % Den totala premiebelastningen VaEL-palkkasumma StaPL-lönesumma Lakisääteisten työeläkkeiden lisäksi valtio suorittaa erilaisia eläkkeen luonteisia korvauksia mm. yksityiselle sektorille siirrettyjen entisten valtion laitosten työntekijöiden eläketurvan täydennyksiin, diplomaatin puolisoiden erityiskorvauksiin sekä sanomalehtimies- ja taiteilijaeläkkeisiin, vuonna 2007 yhteensä 19 miljoonaa euroa. Tämän julkaisun taulukko-osassa keskitytään tarkastelemaan valtion maksamia lakisääteisiä työeläkkeitä, muista valtion maksamista eläkkeistä on tietoa liitteissä. Utöver de lagstadgade arbetspensionerna betalar staten sammanlagt 19 miljoner euro i olika pensionsliknande ersättningar, bl.a. för komplettering av pensionsskyddet för sådana tidigare anställda vid ett statligt ämbetsverk som överförts till den privata sektorn, för särskilda ersättningar till diplomaters makar samt journalist- och konstnärspensioner. I publikationens tabellavsnitt koncentrerar vi oss på att granska de lagstadgade arbetspensioner som staten be- TILASTOVUOSI 2007 Statistikåret 2007

17 V A L T I O N E L Ä K K E E T S T A T E N S P E N S I O N E R 15 Valtion eläkejärjestelmän työnantajat ja työntekijät maksavat Valtion Eläkerahastoon eläkemaksun, jolla katetaan uusi, valtion eläkelain piirissä vuoden aikana karttuvien lakisääteisten työeläkkeiden vastuu. Niitä vastuita, jotka ovat syntyneet ennen maksujärjestelmän luontia vuonna 1990, ei näin kateta. Koska eläkejärjestelmän piirissä työssä olevien aktiivien määrä on supistunut eikä ole kuin osa siitä volyymista, minkä perusteella on syntynyt maksussa olevan eläkekannan volyymi, eivät työnantajilta ja työntekijöiltä kerättävät maksut ole kuin vajaa puolet vuotuisen eläkemenon volyymista. Vuodesta 2007 lähtien työnantajilta kerättävät maksut sisältävät Valtiokonttorin toimintamenoihin käytettävän hoitokuluosan, jonka suuruus vuonna 2007 oli 0,42 % palkkasummasta ja jota ei tulouteta Valtion Eläkerahastolle. Sen tuotto vuodelta 2007 oli 26,7 miljoonaa euroa. Jotta saataisiin oikea kuva eläkkeiden kokonaisrasituksesta, on vuonna 2007 työnantajilta ja palkansaajilta kerättyihin eläkemaksuihin (1,57 mrd euroa, hoitokuluosa ml.) rinnastettu edellisessä taulukossa myös se valtion talousarvioon kohdistuva nettorasitus (3,18 mrd euroa), joka syntyy sen jälkeen kun talousarviosta maksetusta lakisääteisten eläkkeiden menosta (3,19 mrd euroa) vähennetään eläkerahastosta valtion talousarvioon tuloutettu siirto (3,54 miljoonaa euroa). Tämä vastaa luonteeltaan TyELjärjestelmän tasausmaksua. Tällä tavoin laskien saadaan valtion eläkejärjestelmän piirissä perittyjen eläkemaksujen summa, joka on verrattavissa muissa työeläkejärjestelmissä perittyihin vakuutusmaksutuloihin. Sen suuruus oli vuonna 2007 noin 4,75 miljadia euroa ja oli huomattavasti suurempi kuin milloinkaan ennen. Poikkeuksellinen tilanne johtui talousarviosiirrolle laissa säädetyn määrän (40 prosenttia eläkelain mukaisesta menosta) väliaikaisesta pienentämisestä myös vuonna 2007 (lait 531/2006 ja 1067/2006), kun Valtion Eläkerahastoa haluttiin valtion suotuisan tulokehityksen vuoksi kartuttaa aikaisemmin suunniteltua enemmän. Myös vuonna 2006 oli rahastosiirto talousarvioon ollut poikkeuksellisen pieni. Eläkemaksurasitus on kehittynyt palkkasummaan suhteutettuna seuraavasti. Alla on vertailu valtion lakisääteisen työeläkemenon palkkasummaosuuteen: talat ut. Om övriga pensioner som staten betalat finns information i bilagorna. De arbetsgivare och arbetstagare som omfattas av statens pensionssystem betalar en pensionspremie till Statens Pensionsfond. Denna premie skall täcka de nya StaPL-åtaganden som uppkommer. De åtaganden som uppkommit innan betalningssystemet infördes 1990 täcks inte på detta sätt, utan budgetstaten ansvarar för dem. Eftersom pensionssystemet har minskat i omfattning och inte längre utgör mer än en del av den volym som låg till grund för pensionsbeståndet för de löpande pensionerna, motsvarar de premier som tas ut av arbetsgivare och arbetstagare inte mer än knappt hälften av de årliga pensionsutgifterna. Sedan 2007 inkluderar de premier som insamlas från arbetsgivarna en förvaltningskostnadsandel som används för att täcka Statskontorets verksamhetsutgifter. År 2007 var dess belopp 0,42 % av lönesumman, och den intäktsförs inte till statens pensionsfond. År 2007 inbringade den 26,7 miljoner euro. För att erhålla en korrekt bild av pensionernas totala belastning, har man år 2007 till de av arbetsgivarna och löntagarna indrivna pensionspremierna (1,57 miljarder euro, inkl. förvaltningskostnadsandelen) ställts mot den nettobelastning (3,18 md euro) på statsbudgeten som återstår efter att utgifterna för de lagstadgade pensioner som betalats över statsbudgeten (3,19 md euro) minskats med den överföring från pensionsfonden som upptagits i statsbudgeten (3,54 miljoner euro). Detta kan jämställas med utjämningsavgiften inom ArPL-systemet. Denna uträkning ger till resultat beloppet av de pensionspremier som samlats in i statens pensionssystem. Detta belopp, som uppgick till cirka 4,75 miljarder euro år 2007, var betydligt större än någonsin förut. Den exceptionella situationen berodde på den tillfälliga minskningen av det lagstadgade beloppet av budgetöverföringen (40 procent av den med pensionslagen förenliga utgiften) även år 2007 (lagarna 531/2006 och 1067/2006), då man till följd av den gynnsamma inkomstutvecklingen ville öka insättningarna i Statens Pensionsfond mer än planerat. Även år 2006 var fondöverföringen till budgeten exceptionellt liten. I förhållande till lönesumman har premiebelastningen utvecklats som följer. Invid finns en jämförelse med statens lagstadgade pensionsutgifter i förhållande till lönesumman: TILASTOVUOSI 2007 Statistikåret 2007

18 16 V A L T I O N E L Ä K K E E T S T A T E N S P E N S I O N E R Vuosi År Valtion eläkejärjestelmän maksurasitus Premiebelastningen på statens pensionsystem Maksetut lakisääteiset työeläkkeet Utbetalda lagstadgade statliga arbetspensioner % 45% % 46% % 47% % 48% % 48% % 48% % 48% % 48% % 49% % 50% Eläkkeellesiirtyjien ikä valtion eläketurvan piirissä Eläkkeelle suoraan valtion eläketurvan piiriin kuuluneesta palveluksesta siirtynyt henkilö oli vuonna 2007 yli vuoden vanhempi kuin kymmenen vuotta aikaisemmin. Keskimäärin hän oli 57 vuoden 11 kuukauden ikäinen vuonna 1998, mutta 59 vuoden 1 kuukauden ikäinen vuonna (Osa-aikaeläkkeelle siirtyneet on jätetty tarkastelun ulkopuolelle.) Kehitys ei ole ollut suoraviivaista. Vuodesta 1996 lähtien keski-ikä nousi yhtäjaksoisesti aina vuoteen 2002 asti. Vuonna 2003 näyttää myönteiseen kehitykseen kuitenkin tulleen katko. Kun tarkastellaan kehitystä eläkelajeittain, huomataan, että erityisesti vanhuuseläkkeelle jäätiin vuonna 2003 nuorempina kuin edellisvuonna. Vuosina kehityssuunta muuttui vastaten enemmän niitä tavoitteita, mitä Valtiokonttorissa on asetettu siitä, että yhä useampi jatkaa työssä eläkeikään saakka. Vuonna 2007 näyttää myönteinen kehitys kuitenkin pysähtyneen vanhuuseläkkeelle siirtyneiden iän laskiessa noin 3 kuukaudella edellisvuoden tasolta. Vid vilken ålder gick de som omfattas av statens pensionsskydd i pension År 2006 var en person, som gick i pension direkt från en sådan tjänst, som omfattas av statens pensionsskydd, över ett år äldre än tio år tidigare. År 1998 var han eller hon i genomsnitt 57 år och 11 månader, medan han eller hon var 59 år och 1 månad år (De som gått i deltidspension har inte beaktats i undersökningen.) Detta betyder inte att utvecklingen har varit rätlinjig. Från och med år 1996 steg medelåldern oavbrutet fram till år Det verkar dock som om den positiva utvecklingen hade brutits år Vid en granskning av utvecklingen enligt pensionsslag, kan man konstatera att förmånstagarna år 2003 i synnerhet tog ut ålderspension vid något yngre år än året innan. Åren förändrades utvecklingens riktning så att den i högre grad motsvarade de målsättningar som uppställts vid Statskontoret, dvs. att allt fler ska fortsätta i arbete fram till pensionsåldern. År 2007 ser denna positiva utveckling dock ut att ha stannat då åldern hos dem som gick i ålderspension sjönk med ca 3 månader från föregående års nivå. TILASTOVUOSI 2007 Statistikåret 2007

19 V A L T I O N E L Ä K K E E T S T A T E N S P E N S I O N E R 17 Eläkkeelle suoraan työstä siirtyneiden ikä keskimäärin sekä eläkeiän odote vuosina valtion eläkejärjestelmässä Genomsnittlig ålder för de som gått i pension direkt från arbetet samt den förväntade pensionsåldern under åren i statens pensionssystem Vanhuuseläke Ålderspension Varsinainen työkyvyttömyyseläke Egentlig invalidpension Yksilöllinen varhaiseläke Individuell förtidspension Eläkkeelle siirtyneet yhteensä (pl. osa-aikaeläke) Antal personer som gått i pension (ej deltidspension) Eläkeiän odote 25- vuotiaalle, VEL-palv.eläkk. Den förväntade pensionsåldern för 25-åringar, StPL-anst. dir.pens v 9kk 50v11kk 59v 8kk 57v11kk v 9kk 51v 0kk 59v 6kk 58v 1kk 59v 11kk v 0kk 51v 5kk 59v10kk 58v 4kk 59v 11kk v 5kk 51v 6kk 60v 1kk 58v 9kk 60v 2kk v 4kk 52v 1kk 60v 4kk 58v10kk 60v 4kk v11kk 52v 7kk 61v 2kk 58v 5kk 60v 3kk v 8kk 52v 7kk 61v 8kk 58v11kk 60v 7kk v10kk 53v 4kk 62v 4kk 59v 1kk 60v 8kk v10kk 53v 8kk 62v 4kk 59v 2kk 60v10kk v 7kk 53v 9kk 60v 0kk 59v 1kk Eläkkeellesiirtyneiden iän keskiarvo ei kuitenkaan sovellu erityisen hyvin eläkkeellesiirtymisiässä tapahtuneen muutoksen tutkimiseen, sillä keskiarvo riippuu paljon lähtöväestön ikärakenteesta. Jos vaikkapa yli 60-vuotiaita on paljon enemmän kuin alle 60-vuotiaita, voi siirtymisiän keskiarvo jopa nousta, vaikka nuorempien ikäluokkien eläköityminen lisääntyisikin huomattavasti. Eläkkeellesiirtymisiän odote on kehitetty välineeksi tällaisten eläköitymismuutoksien tutkimiseksi. Sen etuna on se, että se mittaa puhtaasti eläkkeellesiirtymisien (ja kuolemantapausten) määrän muuttumista suhteessa ikäluokkien kokoon. Eläkkeellesiirtymisiän odote ei ole tunnuslukuna riippuvainen väestön ikäjakauman vinoudesta, vaan reagoi välittömästi alkaneiden eläkkeiden suhteellisissa määrissä tapahtuviin muutoksiin. Valtion eläkejärjestelmän piirissä on eläkeiän odotetta seurattu muutamana vuonna vuodesta 1996 lähtien. Tulokset on esitetty ohessa samassa taulukossa eläkkeelle siirtyneen keski-iän kanssa. Tarkasteltavana on 25-vuotiaan odote suoraan VaEL-työstä eläkkeelle siirtyvälle henkilölle. 25-vuotiaan odote on luku, joka kertoo minkä ikäisinä tilastovuoden aikana 25 vuotta täyttäneet työntekijät jäisivät keskimäärin eläkkeelle, Eftersom medelåldern är beroende av befolkningens åldersstruktur lämpar sig inte medelåldern på dem som gått i pension speciellt bra som indikator för vilka ändringar som har skett i pensioneringsåldern. Om till exempel andelen personer som har fyllt 60 år är betydligt större än andelen personer som inte har fyllt 60 år, kan medelåldern för pensionering till och med stiga, även om andelen personer som går i pension i de yngre årsklasserna skulle öka betydligt. Den förväntade pensioneringsåldern har utvecklats som ett instrument för undersökning av sådana förändringar i pensioneringstendenserna. Fördelen med detta instrument är att det endast mäter förändringen i andelen pensioneringar och dödsfall i förhållande till storleken på årsklasserna. Som nyckeltal är instrumentet inte beroende av snedvridningen i befolkningens åldersfördelning, utan det reagerar genast på förändringar i den relativa andelen nypensioneringar. Inom ramen för statens pensionssystem har man följt med den förväntade pensionsåldern under några år från och med Resultaten finns i tabellen här under tillsammans med medelåldern för dem som gått i pension. Granskningen gäller en 25-årings förväntade pensionering direkt från ett arbete som omfattas av StaPL. TILASTOVUOSI 2007 Statistikåret 2007

20 18 V A L T I O N E L Ä K K E E T S T A T E N S P E N S I O N E R jos kunkin ikäisistä työtekijöistä jäisi jatkossakin eläkkeelle sama suhteellinen osuus kuin tilastovuonna. Mitä suurempi odoteluku on, sitä parempi. 25-vuotiaan odote mittaa koko työeläkevakuutetun henkilöstön eläkkeellesiirtymistä tilastovuonna. Usein lasketaan odote myös 50-vuotiaalle, jotta voitaisiin tutkia tarkemmin työuran loppupäässä tapahtuvien suhteellisten eläkkeellesiirtymismäärien muutoksia. Valtiokonttorin odotteiden laskenta uudistettiin vuonna 2006 eläkelainsäädännössä tapahtuneiden muutosten takia. Täysitehoisuuden käsitteestä luovuttiin ja tämän sijasta vuoden 2005 odote laskettiin palveluksessa oleville vakuutetuille. Vertailun helpottamiseksi myös aikaisempien vuosien odotteet laskettiin uudella tavalla. Eläkkeellesiirtymisiän odotteiden laskenta ulotettiin 69-vuoden ikään (ennen uudistusta 66-vuoden ikään). Oheisessa taulukossa esitetyt luvut ovat uudistetun laskennan mukaiset. Vuoden 2006 odote laskettiin vuonna 2007 marraskuussa, kun tarvittavat tiedot olivat käytettävissä. Vuonna 2006 odote koko valtion eläkejärjestelmän aktiivihenkilöiden piirissä oli 60 v 10 kk ja valtion työssä 61 v 7 kk. Valtiokonttorissa on asetettu tavoitteeksi, että valtion henkilöstön odote olisi 63 v 3 kk vuonna Tavoitteeseen pääseminen olisi tulosta varhaiseläkealkavuudessa mm. Kaiku-työhyvinvointityön ansiosta saavutetusta vähenemisestä. Vertailulukuina on saatavissa Eläketurvakeskuksessa lasketut koko lakisääteisen työeläkesektorin vakuutettujen piiriä koskevat odoteluvut, jotka on esitetty seuraavassa kuviossa yhdessä Valtiokonttorissa laskettujen lukujen kanssa. Valtion aktiivihenkilöstö siirtyy eläkkeelle yksityisen sektorin vakuutettuja myöhemmin. Den förväntade pensioneringsåldern för en 25- åring är ett tal som anger vid vilken ålder de under statistikåret 25 år fyllda personerna går i pension i genomsnitt, om arbetstagarna i varje åldersgrupp även i fortsättningen går i pension i samma proportion som under statistikåret. Ju högre den förväntade siffran är desto bättre. Den förväntade åldern för en 25-åring mäter pensioneringsfrekvensen för hela den pensionsförsäkrade personalen under statistikåret. Ofta beräknas den förväntade pensioneringsåldern också för 50-åringar för att närmare granska de relativa förändringarna i pensioneringsåldern i slutet av arbetskarriären. Beräkningen av de förväntade pensioneringsåldrarna förnyades vid Statskontoret år 2006 på grund av förändringarna i pensionslagstiftningen. Begreppet full effekt övergavs och i stället beräknades den förväntade pensioneringsåldern för 2005 för anställda försäkrade. För att underlätta jämförbarheten beräknades också den förväntade pensioneringsåldern för tidigare år enligt det nya sättet. Beräkningen av förväntad pensioneringsålder utsträcktes ända till 69-årsåldern (66 år före reformen). Den förväntade pensioneringsåldern för 2006 beräknades i november 2007 då de erforderliga uppgifterna blev tillgängliga. År 2006 var den förväntade pensioneringsåldern för aktiva personer inom statens pensionslag 60 år 10 mån. och vid staten 61 år 7 mån. Statskontorets målsättning är att den förväntade åldern skall vara 63 år 3 mån. år Uppnåendet av målsättningen skulle vara ett resultat av ett minskat antal inledda förtida pensioner tack vare bl.a. Kaiku-verksamheten i arbetshälsa. Tillgängliga jämförelsetal är de siffror för den förväntade pensioneringsåldern gällande de försäkrade inom hela den lagstadgade arbetspensionssektorn som uträknats vid Pensionsskyddscentralen och som presenteras i följande figur tillsammans med Statskontorets siffror. Statens aktiva personal avgår med pension senare än den privata sektorns försäkrade personal. TILASTOVUOSI 2007 Statistikåret 2007

21 V A L T I O N E L Ä K K E E T S T A T E N S P E N S I O N E R 19 Eläkeiän odote valtiolla sekä VaEL-aktiivien ja yksityisen sektorin työeläkevakuutettujen piirissä Den förväntade pensioneringsåldern vid staten, inom statens pensionslag och för hela den privata lagstadgade arbetspensionssektorn Valtion jatkuvassa palveluksessa olleet (ei sotilaseläkeoikeutetut) Jatkuvassa VaEL-palveluksessa olleet Yksityisen sektorin vakuutetut Työkyky-odote ja eläkeikään työssä jatkaneet Valtiokonttorin Kaiku-työnantajapalvelut vaikuttaa omalla aktiivisella panoksellaan työssä jaksamiseen, eläkeiän odotteeseen ja riskienhallintakulttuurin kehittymiseen tuottavuutta parantavasti kaikkialla valtion eläkejärjestelmän piirissä ja tukee tässä työssä kehitettyjen menetelmien siirtymistä johtamisen välineiksi valtion työpaikoilla. Tavoitteeksi on asetettu, että entistä useampi jatkaisi työssä lakisääteiseen vanhuuseläkeikäänsä saakka. Tavoitteen saavuttamisessa on onnistuttu ennen vuotta 2007 vähintäänkin kohtalaisesti, sillä eläkkeelle oli vuosien mittaan siirrytty yhä useammin vanhuuseläkeiässä, samalla kun ennen aikaiselle eläkkeelle siirtyneiden osuus kaikista eläkkeelle lähtijöistä on pienentynyt. (Osa-aikaeläkkeelle siirtyneitä ei ole luettu eläkkeelle siirtyneiksi) Personer med fortlöpande statsanställning (ej personer berättigade till militärpension) Personer med fortlöpande StaPL-anställning Försäkrade inom privata sektorn Förväntad arbetsförmåga och pensionerade i pensionsåldern Statens Kaiku-arbetsgivartjänst bidrar med sin egna aktiva insats till välbefinnande i arbetet, till förväntade pensioneringsålder och till riskhanterings kulturens utveckling samt understöder de utvecklade metodernas överflyttning som verktyg vid statens arbetsplatser. Som målsättning är, att allt fler skulle fortsätta arbeta fram till sin egna lagstadgade pensionsålder. Före 2007 uppnåddes målsättningen åtminstone nöjaktigt, eftersom allt fler hade avgått med pension i ålderspensionsåldern, samtidigt som andelen förtidspensionerade av alla pensionerade minskade. (Deltidspensionerade har inte räknats som pensionerade.) TILASTOVUOSI 2007 Statistikåret 2007

22 20 V A L T I O N E L Ä K K E E T S T A T E N S P E N S I O N E R Vuosina eläkkeelle suoraan työstä siirtyneiden jakauma eläkelajin mukaan ja uuden osa-aikaeläkkeen saaneet verrattuna eläkkeelle siirtyneisiin Fördelning enligt pensionsslag bland dem som gått i pension direkt från arbetet jämfört med personer som tagit ut deltidspension Vanhuuseläke Ålderspension Työkyvyttömyyseläke Invalidpension Työttömyyseläke Arbetslöshetspension Osa-aikaeläke Deltidspension ,5 % 27,8 % 17,6 % 18,1 % ,9 % 26,1 % 18,9 % 19,9 % ,7 % 24,0 % 17,3 % 20,3 % ,9 % 21,8 % 19,3 % 15,5 % ,7 % 21,8 % 17,5 % 29,6 % ,2 % 24,5 % 16,3 % 16,2 % ,4 % 24,9 % 10,7 % 5,8 % ,9 % 24,7 % 9,4 % 10,2 % ,0 % 22,6 % 9,4 % 13,4 % ,3 % 22,5 % 11,2 % 13,3 % Vuonna 2007 näyttää suotuisa kehitys pysähtyneen, ja vanhuuseläkkeelle siirtyneiden osuus kaikista suoraan VaEL-palveluksesta eläkkeelle siirtyneistä alentuneen. Syynä on työttömyyseläkkeelle siirtyneiden osuuden yllättävä suureneminen 9,4 prosentista 11,2 prosenttiin. Taustalla lienee se, että suuret ikäluokat ovat saavuttaneet työttömyyseläkkeeseen oikeuttavan vähimmäisiän. Se, mikä osuus valtion yksiköiden yhtiöittämiskaavailuilla on ollut vuoden 2007 kehitykseen, odottaa tarkempaa selvitystään. -Työkyvyttömyyseläkkeelle siirtyneiden osuus eläkkeellesiirtyneistä on pysynyt ennallaan. Työkykyodote on eläkeiän odotteen laskennan yhteydessä Valtiokonttorissa kehitetty uusi mittari. Työkykyodote on laskennallinen todennäköisyys selvitä hengissä 25-vuotiaasta vanhuuseläkeikään (63-vuotiaaksi), jäämättä välillä työkyvyttömyyseläkkeelle, mikäli todennäköisyydet kuolla tai siirtyä työkyvyttömyyseläkkeelle olisivat jatkossa samat kuin tilastovuonna. Mitä suurempi työkykyodote on, sitä vähemmän työkyvyttömyyseläkkeitä on alkanut tilastovuonna. Työkykyodotteeseen ei vaikuta henkilöstön ikärakenne tai koko. Luvut ovat suoraan vertailukelpoisia eri vuosien välillä. Valtiokonttorissa on tavoitteena, että valtion henkilöstön työkykyodote pysyy saavutetulla tasolla, prosentissa myös tulevina vuosina. Tavoitteen saavuttamisen kannalta keskeistä on, että työpaikoilla onnistutaan pitämään varhaiseläkkeiden alkavuudet alhaisella tasolla. Den gynnsamma utvecklingen ser ut att ha stannat 2007, och andelen ålderspensionerade av alla direkt från StaPL-anställningar pensionerade verkar ha minskat. Orsaken är att andelen arbetslöshetspensionerade plötsligt har stigit från 9,4 procent till 11,2 procent. En bakomliggande orsak är antagligen att de stora årskullarna uppnått den minimiålder som ger rätt till arbetslöshetspension. Den roll som bolagiseringsplanerna för statliga enheter spelat i utvecklingen under 2007 väntar på noggrannare utredningar. Andelen invalidpensionerade av de pensionerade har varit konstant. Förväntad arbetsförmåga är en ny indikator som utvecklats av Statskontoret i anslutning till den förväntade pensioneringsåldern. Den förväntade arbetsförmågan är den kalkylerade sannolikheten för att en person skall klara sig från 25-årsåldern till ålderspensionsåldern (63 år) utan invaliditetspension däremellan. Den förväntade arbetsförmågan mäter det relativa antalet inledda invaliditetspensioner under statistikåret. Ju högre den förväntade arbetsförmågan är desto mindre invaliditetspensioner har inletts under statistikåret. Personalens åldersstruktur eller storlek inverkar inte på den förväntade arbetsförmågan. Siffrorna är direkt jämförbara mellan olika år. Statskontorets målsättning är att den förväntade arbetsförmågan hos statsanställda håller sig på den uppnådda nivån kring procent också under de kommande åren. Centralt för uppnåendet av målsättningen är att antalet inledda förtida pensioner hålls på en låg nivå TILASTOVUOSI 2007 Statistikåret 2007