Suun terveyden edistämisen elämänkaarimalli (STEEM) -hanke Vantaan suun terveydenhuollossa

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Suun terveyden edistämisen elämänkaarimalli (STEEM) -hanke Vantaan suun terveydenhuollossa 2006 2008"

Transkriptio

1 Suun terveyden edistämisen elämänkaarimalli (STEEM) -hanke Vantaan suun terveydenhuollossa

2 Vantaan kaupungin paino/ 3/2009

3 Suun terveyden edistämisen elämänkaarimalli (STEEM) -hanke Vantaan suun terveydenhuollossa Irma Arpalahti ylihammaslääkäri Vantaan kaupunki Sosiaali- ja terveystoimi Suun terveydenhuolto

4 1 SUUN TERVEYDEN EDISTÄMISEN ELÄMÄNKAARIMALLI -HANKE STEEM-HANKKEEN ORGANISAATIO HANKKEEN HENKILÖSTÖ OHJAUSRYHMÄ HANKERYHMÄ HANKKEEN TIEDOTUS ODOTTAVIEN PERHEIDEN MUTANS STREPTOKOKKI -SYLKITESTAUS SYLKITESTAUKSEN SUUNNITTELU JA KOULUTUS MUTANS STREPTOKOKKI -SYLKITESTIN TOTEUTTAMINEN OSALLISTUMINEN MUTANS STREPTOKOKKI -SYLKITESTEIHIN HAMPAIDEN PESUOPETUS PIENRYHMISSÄ PIENRYHMISSÄ TAPAHTUVA PESUOPETUS TERVEYSTOTTUMUSKYSELY PALAUTE PÄIVÄKODEISTA YHTEISTYÖKUMPPANIEN SUUN TERVEYSTIEDON PÄIVITTÄMINEN NEUVOLOIDEN TERVEYDENHOITAJAT KOULUTERVEYDENHOITAJILLE PIDETYT ESITYKSET SUUN TERVEYDENHOIDOSTA PÄIVÄHOIDON TILAISUUDET JA KSYLITOLI-INTERVENTIO OPETTAJILLE PIDETYT SUUN TERVEYDENEDISTÄMISTILAISUUDET KOULUTUS TERVEYSTIEDON OPETTAJILLE MUUT TERVEYDENEDISTÄMISTILAISUUDET TERVEYDENEDISTÄMISMATERIAALIN VALMISTUS PERHEVALMENNUSMATERIAALI VANHEMPAINILTAMATERIAALI MUUT SÄHKÖISET ESITYKSET TERVEYDEN EDISTÄMISEN POTILASESITTEET TERVEYDEN EDISTÄMISEN INTERNETSIVUT KAKSIVUOTIAIDEN PLAKKITESTAUS PLAKKITESTIEN KALIBROINTIKOULUTUS KAKSIVUOTIAIDEN LASTEN PLAKKITESTAUS ALAKOULUJEN SUUN TERVEYDEN OPINTOPÄIVÄ ALAKOULUJEN KSYLITOLIKAMPANJA KAMPANJAKOULUJEN VALINTA KAMPANJAN PALAUTE HANKKEESEEN LIITTYVÄ TUTKIMUS LASTEN HAMPAIDEN TERVEYSTUTKIMUS TUTKIMUKSEN TOTEUTTAMINEN HANKKEEN ARVIOINTI JA LOPPUPÄÄTELMÄT KIRJALLISUUS TEKSTISSÄ KÄYTETYT LYHENTEET LIITTEET

5 1 SUUN TERVEYDEN EDISTÄMISEN ELÄMÄNKAARIMALLI -HANKE Vuoden 2005 aikana Vantaan suun terveydenhuollossa tehtiin alustava suunnitelma suun terveyden edistämisen hankkeesta, joka kohdistuisi kaikenikäisiin vantaalaisiin. Hankkeen taustalla olivat väestötason haasteet, kuten lasten ja nuorten suun terveyden heikentyminen ja polarisoituminen, nuorten ylipainon lisääntyminen, väestön ikärakennemuutos sekä suun tulehdusten merkitys koko kehon infektiolähteenä ja vaikutus moniin pitkäaikaissairauksiin. Perinteisesti käytettyjä ehkäiseviä toimia haluttiin nyt kohdentaa eri tavoin ja entistäkin varhaisemmassa vaiheessa. Lasten hampaiden terveys oli parantunut huomattavasti 1970-luvulta, mutta vuosituhannen vaihteessa käänne huonompaan oli havaittu. Viisivuotiaiden tervehampaisten prosenttiosuus oli lähtenyt laskuun ja vuonna 2003 oltiin kymmenen vuoden takaisessa tilanteessa (Nordblad 2006). Oli myös havaittu lasten ja nuorten hammassairauksien vahva polarisoituminen, eli suusairauksien kasaantuminen pienelle, noin 10 prosentin riskiryhmälle (Vehkalahti 1997, Varsio 1999). Vuosina 1975 ja 1980 syntyneiden lasten ja nuorten hammasterveyden suotuisa kehitys näytti pysähtyneen 1990-luvun lopulla (Suni 1997). Hampaiston reikiintyminen oli vuonna 2004 vähentynyt, mutta polarisoitunut yhä harvemmille yksilöille. Ne, joilla suun terveys oli heikoin, sairastuvat muita aikaisemmin, sillä riskipotilaille kohdistettu ehkäisevä hoito oli tullut liian myöhään (Meriläinen 2004). Nuorten ylipaino on lisääntynyt vuosi vuodelta. Kouluterveyskyselyn mukaan vuonna 2008 pääkaupunkiseudun peruskoulun yläluokkalaisista 12 % ja lukiolaisista 10 % oli ylipainoisia, kun vastaavat prosenttiosuudet vuonna 2000 olivat 9 % ja 8 % (Kouluterveys 2008). Väestön terveyserot suun terveydessä on todettu suuremmiksi kuin kokonaisterveydessä. Suun tulehduksilla on epäilty olevan yhteyttä moniin sairauksiin, kuten sydän- ja verisuonisairaudet, raskauskomplikaatiot ja huono diabetes-tasapaino (Salvi ym. 1997, Mealey & Rose 2008). Iensairauksilla on todettu olevan yhteys myös ylipainoon (Ylöstalo ym. 2008) ja metaboliseen syndroomaan (D'Aiuto ym. 2008). Aikuisväestön terveyskeskushammashoitoon pääsyä rajoittaneet ikärajat poistettiin vuoden 2002 lopussa, mikä toi koko väestön hoidon piiriin ja Vantaan suun terveydenhuoltoon lähes 6500 uutta aikuisasiakasta (SUHAT-hanke). Aikuisten osuutta kasvatti myös väestön ikärakennemuutos, joka on lisännyt ja edelleen lisää ikääntyneiden osuutta kuntalaisista (Vantaan tilastot ja tutkimus). Hoidon tarvetta on lisännyt myös hampaattomuuden väheneminen; ikääntyneillä on nykyään suussaan enemmän hampaita, ja he tarvitsevat siten aiempaa enemmän laajoja hammashoitoja ja myös hammasproteettisia ratkaisuja (Suomalaisten aikuisten suun terveys). Hoitotakuu-lainsäädännön voimaantulo vuonna 2005 aiheutti ruuhkaa hoitoon hakeutumisessa, mikä vei hammashoidon painopistettä korjaavaan hoitoon ennaltaehkäisyn kustannuksella. Suun Terveyden Edistämisen ElämänkaariMalli eli STEEM-hankkeen tavoitteena oli edistää kaikkien vantaalaisten suun terveyttä elämänkaaren eri vaiheissa ja tukea yksilöä ja perheitä suun terveyden kannalta parempien valintojen tekemisessä. Tärkeimpinä menetelminä olivat verkostoituminen Vantaan eri sektoreilla toimivien yhteistyökumppaneiden kanssa ja moniammatillisen yhteistyön kehittäminen. Lisäksi haluttiin vähentää pikkulasten mutans streptokokki -bakteerin tartuntoja, luoda sähköistä materiaalia ja potilasohjeita, käynnistää uudelleen säännöllisiä ryhmäpesuopetuksia päiväkodeissa ja alakouluissa sekä tutkia mahdollisuutta vähentää tavanomaisen tutin aiheuttamia purentavirheitä jakamalla Turun yliopiston kehittämiä anatomisia tutteja vastasyntyneille tietyillä Vantaan alueilla. 3

6 Hankkeen toiminta jaettiin kuuteen ikäryhmittäiseen osa-alueeseen, jotka kattoivat koko väestön. Näitä olivat neuvola, päiväkoti, alakoulu, yläkoulu ja nuorten oppilaitokset, työikäinen väestö sekä ikäihmiset. Jo alustavassa hankesuunnitelmassa kullekin osa-alueelle oli asetettu omat tavoitteensa, jotka tarkennettiin lopulliseen hankesuunnitelmaan. Hanke käynnistettiin vuoden 2006 alussa suunnittelemalla odottavien perheiden mutans streptokokki -sylkitestausta ja siihen liittyvää koulutusta. Kun hankerahoitus saatiin, hanketyöntekijöiden määräaikaiset tehtävät laitettiin hakuun. Tehtävään valitut suuhygienisti ja hammashoitaja aloittivat työnsä Hankkeesta tiedotettiin koko suun terveydenhuollon henkilökuntaa marraskuun koulutuspäivän yhteydessä. Syksyllä 2006 tehtiin hankkeen lopullinen suunnitelma ja hankkeeseen liittyvän tutkimuksen suunnittelu aloitettiin. Odottavien perheiden mutans streptokokki -sylkitestaukset aloitettiin syyskuussa, mutta toiminta oli käynnissä kaikilla alueilla vasta tammikuussa Syksyn aikana suunniteltiin ja aloitettiin myös säännölliset pesuopetukset muutamissa valituissa päiväkodeissa. Hankkeen suuhygienisti suunnitteli ja toteutti neuvolan terveydenhoitajien koulutustilaisuudet suun terveystiedon päivittämiseksi, ja tilaisuuksia pidettiin vielä keväällä Hankkeen hammashoitaja oli mukana suunnittelemassa ja toteuttamassa alakoululaisten suun terveydenhoidon opintopäivien toimintaa, ja jatkoi mukana ryhmän toiminnassa hankkeen päättymiseen saakka. Syksyn 2006 aikana käynnistettiin terveydenedistämismateriaalin kehittäminen. Vuoden lopulla tehtiin kysely kaikkiin vantaalaisiin päiväkoteihin ja perhepäivähoidon yksikköihin ksylitolin käytöstä, ja vuodenvaihteen jälkeen niille kaikille lahjoitettiin muutaman viikon annos ksylitolipastilleja jaettavaksi lapsille. Vuonna 2007 jatkettiin syksyllä alkanutta toimintaa. Hankkeen suuhygienisti suunnitteli ja toteutti päiväkotien ja koulujen henkilökunnan koulutustilaisuudet, joissa päivitettiin yhteistyökumppaneiden suun terveystietoa. Vuoden aikana suunniteltiin myös sähköinen esitysmateriaali perhevalmennuksiin ja koulujen vanhempainiltoihin. Hankkeeseen liittyvän tutkimuksen tutkimussuunnitelma valmistui. Tutkimus sai eettisen toimikunnan hyväksymisen ja Vantaan terveystoimen johtaja antoi luvan sen käynnistämiseen. Vuoden lopulla suunniteltiin ja toteutettiin kaksivuotiaiden lasten mutans streptokokki -bakteeri plakkitestauksen kalibrointikoulutus suun terveydenhuollon henkilökunnalle. Kalibrointikoulutusta jatkettiin vielä seuraavana vuonna. Viimeisen toimintavuoden (2008) alussa aloitettiin Lasten hampaiden terveystutkimus, jonka erilliseen otokseen kutsuttiin kaikki ensisynnyttäjille syntyneet lapset. Yhtä aikaa aloitettiin myös kaksivuotiaiden lasten mutans streptokokki -plakkitestaus, jota jatketaan tutkimukseen liittyvänä vuoden 2011 alkupuolelle saakka. Helmikuussa 2008 käynnistettiin alakoulujen ksylitolikampanja, joka jatkui toukokuun loppuun saakka. Sen tuloksista raportoitiin suun terveydenhuollon henkilökunnalle, lehdistölle ja kaikille alakouluille. Hankesuunnitelmaan liittynyt tuttien jakaminen pääsi tehtaan toimitusvaikeuksien vuoksi alkamaan vasta maaliskuussa. Kaikille Martinlaakson ja Korso-Koivukylän alueilla syntyneille lapsille lähetettiin yksi tutti näytteeksi. Tutkimusotokseen suostuneet vanhemmat saivat tilata maksuttomia käyttötutteja. Terveydenedistämismateriaalia saatiin valmiiksi, ja hammashoitoloiden odotustiloihin koottiin kansiot kaikista valmistetuista potilasesitteistä. Suun terveydenhuollon henkilökunnalle pidettiin hankkeen toiminnasta ja tutkimuksesta esitykset alueittaisissa kokouksissa elo-syyskuussa Odottavien äitien sylkitestejä jatkettiin maksuttomina vielä vuoden 2008 loppuun saakka. 4

7 2 STEEM-HANKKEEN ORGANISAATIO 2.1 Hankkeen henkilöstö Hankkeen henkilöstöön kuuluivat hankepäällikkö, terveyden edistämisen ylihammaslääkäri Irma Arpalahti, ja hankkeeseen vuoden 2008 elokuussa palkatut suuhygienisti Hanna-Mari Kommonen sekä hammashoitaja Johanna Brunberg. Hankepäällikön hankkeeseen ja siihen liittyvään tutkimukseen käyttämä työaika oli vuosina päivää ja vuonna päivää viikossa. Hankkeen suuhygienisti toimi kokopäiväisenä syksyyn 2007 saakka ja sen jälkeen puolipäiväisenä, kunnes suuhygienisti Annikka Hernesniemi aloitti hankkeessa joulukuun 2007 alusta. Vuoden 2008 alusta hankkeeseen palkattiin vielä yksi hammashoitaja, Niina Kattelus. Hankkeeseen palkatut hammashoitajat toimivat molemmat kokopäiväisenä. Hankeen työntekijöiden keskeiset tehtävät on esitetty taulukossa 1. Hankkeen toimintaan ja terveyden edistämiseen liittyviin työryhmiin, kuten Suun terveyden edistämisen työryhmä eli EHKÄ ja Alakoulujen suun terveyden opintopäivät eli JUHTA, osallistui hankkeen työntekijöiden lisäksi suun terveydenhuollon henkilökuntaa omana työnään. Lisäksi hanke kutsui suun terveydenhuollon henkilökuntaan kuuluvia mukaan hankkeen tilapäisiin suunnittelutyöryhmiin. 2.2 Ohjausryhmä Ohjausryhmä kehitti hankkeen toimintaa ja teki toimintaan sekä hankintoihin liittyviä päätöksiä. Ohjausryhmä kokoontui hankkeen aikana yhdeksän kertaa. Puheenjohtajana toimi hankepäällikkö ja sihteereinä vuorotellen hankkeen muut työntekijät. Ohjausryhmän jäseninä olivat hankkeen henkilöstön lisäksi vuosina suun terveydenhuollon toimintaalueiden ylihammaslääkärit Anne Komulainen Martinlaaksosta, Pirkko Letto Tikkurilasta, Pirjo Rissa Korso-Koivukylästä, Harri Salonen Myyrmäestä ja Anne-Maija Silvo Hakunilasta. Vuoden 2008 alusta ryhmään tuli mukaan hankkeen suuhygienistinä aiemmin toiminut Hanna-Mari Kommonen ja ryhmästä jäivät pois ylihammaslääkärit Anne Komulainen ja Pirkko Letto. Johtava ylihammaslääkäri Jorma Suni osallistui myös ohjausryhmän kokouksiin. Ohjausryhmän jäsenet tiedottivat hankkeen toiminnasta kukin omalla suun terveydenhuollon toiminta-alueellaan. 2.3 Hankeryhmä Hankeryhmään kuuluivat hankepäällikkö ja hankkeeseen palkattu henkilökunta. Hankeryhmä huolehti käytännön järjestelyjen suunnittelusta, toteutuksesta, seurannasta, tiedotuksesta ja raportoinnista. Hankeryhmä kokoontui kuukausittain ja teki esitykset toimintaa, taloutta ja henkilöstöä koskevista ehdotuksista ohjausryhmälle. Hankkeen henkilökunta kokoontui lisäksi kahdenkeskisissä palavereissa aina tarpeen mukaan. 5

8 STEEM-hankkeen työntekijöiden keskeiset tehtävät hankkeessa Hankepäällikkö Päävastuu hankkeen suunnittelusta, tilastoinnista ja koordinoinnista. Ohjausryhmän koollekutsuminen ja puheenjohtajuus. Yhteydenpito lääninhallitukseen ja hankkeen talouden seuranta. Päävastuu hankkeen raporttien kirjoittamisesta ja toiminnan arvioinnista. Hanketta koskeva tiedottaminen yhdessä hanketyöntekijöiden kanssa. Hankkeen intra- ja internetsivujen tekemisen päävastuu. Hankkeeseen liittyvän tutkimuksen suunnittelu, yhteydenpito asiantuntijoihin, toteutus, ja tiedottaminen. Hankkeen suuhygienisti Neuvola Neuvolaterveydenhoitajien suun terveystietouden päivittämisen suunnittelu ja toteutus. Perhevalmennusmateriaalin kehittäminen. Odottavien äitien sylkitestien koordinointi ja ohjaus. Päiväkoti Päiväkotihenkilökunnan suun terveystietojen päivittämisen suunnittelu ja toteutus. Päiväkotien suun terveyden edistämisen suunnitelman laatiminen. Alakoulu Kouluterveydenhoitajien suun terveystietouden päivittämisen suunnittelu ja toteutus. Opettajien suun terveystietouden päivittämisen suunnittelu ja toteutus. Vanhempainiltoihin tarkoitetun materiaalin kehittäminen. Yläkoulu ja nuorten oppilaitokset Kouluterveydenhoitajien suun terveystietouden päivittämisen suunnittelu ja toteutus. Opettajien suun terveystietouden päivittämisen suunnittelu ja toteutus. Sähköisen materiaalin sisällön tuottaminen Vantaalta koottavassa asiatuntijaryhmässä oppitunneille sekä materiaalin ulkoisen toteuttamisen delegointi yhteistyökumppanille. Työikäinen väestö ja ikäihmiset Terveydenedistämismateriaalin kehittäminen. Hankkeen hammashoitajat Raportointi, tilastointi ja arviointi kustakin osa-alueesta. Päiväkoti Päiväkotien ryhmäpesuopetusten suunnittelu ja toteuttaminen. Alakoulu Alakoulujen ryhmäpesuopetusten suunnittelu ja toteuttaminen. Alakoulujen suun terveyden opintopäivien (JUHTA -ryhmä) kehittäminen ja toteutukseen osallistuminen. Työikäinen väestö ja ikäihmiset Terveydenedistämismateriaalin kehittäminen. Hankkeeseen liittyvä tutkimus tutkimusavustajana toimiminen. Raportointi, tilastointi ja arviointi kustakin osa-alueesta, kuvien käsittely, materiaalin kehittämiseen osallistuminen. Taulukko 1: STEEM-hankkeen työntekijöiden keskeiset tehtävät hankkeessa 6

9 3 HANKKEEN TIEDOTUS STEEM-hankkeen toiminnasta tiedotettiin avoimesti terveydenhuollon henkilökunnalle. Kaikesta toiminnasta tiedotettiin sähköpostitse sekä siihen osallistuvaa henkilökuntaa että suun terveydenhuollon vastuuryhmää. Hankkeelle tehtiin omat sivut Vantaan intranettiin, ja niihin on pääsy kaikilla Vantaan kaupungin työntekijöillä. Sivuilla on selvitetty hankkeen toimintaa, ja sinne on lisätty kaikki hankkeessa valmistettu materiaali, ohjausryhmän kokousten pöytäkirjat sekä puolivuosittain kirjoitetut toimintaraportit. Hankkeen suunnitelma on nähtävissä myös internetissä; sivulta on linkitys STEEM-hankkeen sivulle. Hankkeen työntekijät saivat perehdytyksen Vantaalla käytössä olevaan suun terveydenhuollon sähköiseen potilastietojärjestelmään (WinHit), tiimipostin ja kalenterin käyttöön sekä Tyko työajanhallintaohjelmaan. He osallistuivat myös suun terveydenhuollon järjestämään sisäiseen koulutukseen. Hankepäällikkö ja hankkeen suuhygienisti osallistuivat hankkeen aikana pidettyihin valtakunnallisiin terveydenedistämis-seminaareihin ja ajankohtaistapahtumiin. STEEM-hankkeen päällikkö piti esityksen terveyden edistämisestä ja hankkeen toiminnasta Vantaan suun terveydenhuollon henkilökunnalle koulutuspäivänä marraskuussa Elosyyskuussa 2008 hankkeen työntekijät kävivät kertomassa alakoulujen ksylitolikampanjan tuloksista, hankkeen toiminnasta ja Lasten hampaiden terveystutkimuksesta suun terveydenhuollon henkilökunnalle kolmessa eri aluekokouksessa Länsi-, Pohjois- ja Keski- Vantaalla. STEEM-hanke pääsi esille myös mediassa. Sävelradio kiinnostui vuonna 2006 odottaville äideille tehtävistä sylkitesteistä ja teki ohjelmaansa terveysvinkin karieksen tarttumisesta haastattelemalla hankepäällikköä. Samasta aiheesta kirjoitettiin myös paikallislehteen otsikolla Lapseen tarttuvat "reikiinnyttäjäbakteerit" kuriin. Vuonna 2008 hanke pääsi paikallislehden, Vantaan Sanomat, otsikoihin alakoulujen ksylitolikampanjan uutisoimisessa. Hankepäällikkö on kirjoittanut Suomen hammaslääkärilehteen artikkelin Plakkitestien kalibrointikoulutuksen järjestämisestä, joka julkaistaan vuoden 2009 aikana. 7

10 4 ODOTTAVIEN PERHEIDEN MUTANS STREPTOKOKKI -SYLKITESTAUS STEEM-hankkeen laajin ja pisimpään jatkunut toiminta oli odottavien perheiden mutans streptokokki -sylkitestaus. Sen tavoitteena oli ehkäistä pikkulasten mutans streptokokki -bakteerien tartuntaa vanhemmilta lapsille, ja siten ehkäistä lasten hampaiden reikiintymistä. Odottavat perheet kutsuttiin neuvolan kautta mutans streptokokki -sylkitestiin, kartoitettiin heidän suun terveystottumuksensa ja annettiin sen pohjalta yksilöllistä terveysneuvontaa, millä edistettiin lapsen ja koko perheen suun terveyttä. 4.1 Sylkitestauksen suunnittelu ja koulutus Odottavien äitien sylkitestauksen suunnittelu aloitettiin tammikuussa Tuleva hankepäällikkö kutsui suunnittelutyöryhmään suuhygienistit Aila Kiuru-Jääskeläisen ja Terhi Nybergin. Työryhmä kokoontui kaksi kertaa tammikuun aikana ja teki alustavan suunnitelman mutans streptokokki -sylkitestien käytännön järjestelyistä ja suunnitteli testaukseen liittyvät lomakkeet. Helmikuun lopulla pidettiin mutans streptokokki -sylkitestauksen koulutus- ja suunnittelukokous. Siihen osallistuivat ne 21 suuhygienistiä tai hammashoitajaa, jotka olivat halukkaita lähtemään mukaan sylkitestaukseen. Kokouksessa käytiin läpi sylkitestauksen käytännöt, esiteltiin työryhmän valmistamat potilasesitteet ja kartoitettiin inkubaatio-kaappien tarve. Terveysneuvonnan koulutusiltapäivä pidettiin maaliskuun lopussa, ja siihen osallistui 19 suun terveydenhuollon ammattilaista. Koulutus käsitteli muutosvaihemallin (Prochaska & DiClemente 1983) käyttämistä viitekehyksenä sylkitesteihin liittyvässä terveysneuvonnassa. Kouluttajina olivat suuhygienistit Hanna-Mari Kommonen ja Marianne Pykäläinen Jyväskylän yliopistosta. STEEM-hankkeen suuhygienisti kutsui kesän jälkeen kaikki sylkitestaukseen osallistuvat suuhygienistit ja hammashoitajat sylkitestaustoiminnan aloituskokoukseen. Sylkitestien suorittajille kirjoitettiin yksityiskohtaiset kirjalliset ohjeet testauksen käytännön suorittamisesta, liite 1. Keskitetyn ajanvarauksen henkilökuntaa ohjeistettiin testausaikojen varaamisesta, liite 2. Keväällä tehty potilasmateriaali lähetettiin vielä Turun yliopiston sosiaalihammaslääketieteen laitoksen ja Vantaan kaupungin tilastot ja tutkimus -osaston tilastoasiantuntijan arvioitavaksi. Hankeryhmä teki materiaaliin ehdotetut muutokset. Vantaan lasten- ja nuorten palvelutoiminnan päälliköiltä pyydettiin lupa yhteistyöhön vantaalaisten odottavien tai perheiden ohjaamisesta hammashoitolan sylkitestiin. Neuvoloista jaettiin siten kaikille odottaville ja alle puolivuotiaiden lasten äideille sylkitestikutsuna E 14- esite, joka toimi myös tietolähteenä suun terveyden edistämiseen, mikäli perheet eivät hakeutuneet testiin, liite 3. Kaikkia sylkitestaukseen liittyviä esitteitä valmistettiin myös ruotsin- ja englanninkielisinä. 4.2 Mutans streptokokki -sylkitestin toteuttaminen Odottavat vanhemmat varasivat mutans streptokokki -sylkitestiin keskitetyn ajanvarauksen kautta n. 10 minuutin käynnin, jolloin heille sylkitestauksen lisäksi annettiin E 17-8

11 neuvontakaavake terveystottumusten kartoittamiseen, liite 4. Toinen n. 20 minuutin aika varattiin testituloksen ja terveystottumuskartoituksen perusteella annettavaan yksilölliseen terveysneuvontaan. Testitulos voitiin asiakkaan toivomuksesta kertoa myös puhelimitse tai kirjeellä, mitä varten valmistettiin kaksi kirjepohjaa, liitteet 5 ja 6. Testaus ja terveysneuvonta toteutettiin ennalta annettujen ohjeiden mukaisesti. Odottaville tai kuusi kuukautta sitten synnyttäneille äideille testi ja neuvontakäynti olivat maksuttomat, mutta isät joutuivat maksamaan testikäynnistä 18 euroa. Neuvontakäynti maksoi isälle 12 euroa, mutta hän sai neuvonnan maksutta, jos hän osallistui siihen yhdessä lapsen äidin kanssa. Mutans streptokokki-sylkitestien tulkinnassa käytettiin Orionin Dental tests -esitettä (Dental tests), joka jaettiin kaikille suorittajille. Nollatuloksessa bakteerikasvua ei ollut ollenkaan tai se oli hyvin vähäistä. Jos viljelyalustalla kasvoi muutamia yksittäisiä mutans streptokokkipesäkkeitä, tulokseksi saatiin lukema 1, ja jos pesäkkeet ketjuuntuivat ja olivat tiheämmässä, tulokseksi saatiin lukema 2. Kaikkein runsain kasvusto sai lukeman 3, silloin koko kasvualusta oli täynnä bakteeripesäkkeitä. Mutans streptokokki-sylkitestien tulokset vaihtelivat Vantaan eri alueilla vain vähän. Koko Vantaalla nollatuloksia oli 15 %, lukeman 1 sai 26 %, lukeman 2 sai 33 % ja lukeman 3 eli kaikkein eniten kasvua oli 25 prosentilla tutkituista, kuva 1. Mutans steptokokki -sylkitestien tulokset vuotiailla odottavilla vanhemmilla alueittain vuosina % 80 % 60 % 40 % MUTANS 3 MUTANS 2 MUTANS 1 MUTANS 0 20 % 0 % Tikkurila Hakunila Korso-Koivukylä Myyrmäki Martinlaakso Ei aluetta Koko Vantaa Kuva 1. Mutans streptokokki-sylkitestien tulokset vuosina Osallistuminen mutans streptokokki -sylkitesteihin Mutans streptokokki -bakteeri sylkitestissä kävi yhteensä vuotiasta odottavaa äitiä tai isää. Vuonna 2006 testejä tehtiin vähiten, mutta toiminnan päästyä alkuun kaikilla alueilla seuraavina vuosina tehtiin lähes 90 % kaikista hankkeen sylkitesteistä, kuva 2. Suun 9

12 terveydenhuollon eri toiminta-alueilla kaikista testeistä suurin osuus tehtiin Tikkurilan alueella, kuva 3. Mutans streptokokki -sylkitesteissä käyneet v odottavat vanhemmat koko Vantaa % % % Kuva 2. Mutans streptokokki -sylkitesteissä käyneet vuotiaat odottavat vanhemmat vuosina Mutans streptokokki -sylkitesteissä käyneet v odottavat vanhemmat alueittain Ei aluetta 8 % Martinlaakso 16 % Tikkurila 32 % Myyrmäki 15 % Hakunila 10 % Korso- Koivukylä 19 % Kuva 3. Mutans streptokokki -sylkitesteissä käyneet vuotiaat odottavat vanhemmat alueittain Suhteessa Vantaalla syntyneisiin lapsiin, sylkitesteissä kävi noin 27 % huoltajista. Alueittain testissä käytiin suhteellisesti eniten Martinlaakson alueella, jossa 35 % huoltajista kävi testissä. Toiseksi eniten testeissä käytiin Tikkurilassa (28 %) ja seuraavina tulivat 10

13 Myyrmäki (24 %), Korso-Koivukylä (20 %). Vähiten testeissä käytiin Hakunilassa (17 %), kuva 4. Odottavien isien osuutta ei tilastoitu erikseen, vaan äidit ja isät ovat molemmat mukana tilastoissa. Sylkitestaussuorittajien arvion mukaan isien osuus oli alueittain 0 27 prosenttia kaikista testatuista, ja yhteensä testissä kävi noin 150 odottavaa isää. Sylkitesteissä käyneiden vuotiaiden vanhempien %-osuus syntyneistä alueittain Tikkurila Hakunila Korso- Koivukylä Myyrmäki Martinlaakso Koko Vantaa % Kuva 4. Mutans streptokokki -sylkitesteissä käyneiden osuus vuonna syntyneistä 11

14 5 HAMPAIDEN PESUOPETUS PIENRYHMISSÄ luvun vaihteessa Vantaalla toimi yli kymmenen "fluorihoitajaa", jotka huolehtivat kolmen viikon välein suoritettavista ala-asteiden ja päiväkotien fluorigeelipesuista ja plakkivärjäyksistä luvulla pesuopetuksia annettiin enää peruskoulun ensimmäisellä luokalla oleville. Toimintaa jatkettiin 1990-luvun lopulle, jonka jälkeen hammashoitajien suorittamaa yksilöllistä pesuopetusta edelleen vähennettiin annettavaksi vain riskiyksilöille. Toimintaa oli kouluissa ja päiväkodeissa pidetty hyvänä, ja sen jatkamista toivottiin. Siksi ryhmäpesuopetukset otettiin mukaan hankkeeseen. Tavoitteena oli päiväkotilasten ja koululaisten suun puhtauden ja siten suun terveyden edistäminen. Toiminta aloitettiin syyskuussa 2006 ja sitä jatkettiin kesään 2008 saakka. 5.1 Pienryhmissä tapahtuva pesuopetus STEEM-hankkeen ohjausryhmä valitsi pienryhmissä tapahtuvaan pesuopetukseen yhteensä viisi päiväkotia ja kaksi alakoulua sellaisista Hakunilan ja Korso-Koivukylän alueiden kaupunginosista, joiden sosio-ekonominen asema oli matala. Näillä alueilla myös tarve suun terveyden edistämiseen oli suurin. Kerran kuukaudessa pidetyt pesuopetukset aloitettiin päiväkodeissa syyskuussa ja alakouluilla marraskuussa 2006, ja niitä pidettiin kesään 2008 saakka. Vuoden 2008 alkupuolella toimintaan osallistuivat hankkeen molemmat hammashoitajat. Jokaisella pesuopetuskerralla kerrattiin suun terveyteen vaikuttavia asioita, etenkin napostelun merkitystä. Havaintovälineinä käytettiin sähköisiä esityksiä ja kuvia. Kaikille lapsille hankittiin omat hammasharjat, ja harjauksessa käytettiin fluorihammastahnaa. Harjausopetuslapset rekisteröitiin suun terveydenhuollon WinHIT -potilastietojärjestelmään koodilla WKR00, sekä WKH00 STEEM -koodilla kerran puolessa vuodessa. Lasten henkilötiedot kerättiin rekisteröintiä varten vanhempien kirjallisella luvalla. STEEM-hankkeen pienryhmissä tapahtuvia pesuopetuksia toteutettiin Vallinojan, Saturnuksen, Tähdenlennon, Kuntopuiston ja Keihäspuiston päiväkodeissa, sekä Hakunilanrinteen ja Kimokujan kouluissa. Keväällä 2008, kun hankkeen toinen hammashoitaja aloitti, toimintaa laajennettiin Jokiniemen ja Leppäkorven koulujen alaluokille. Toiminnasta ilmoitettiin päiväkoteihin ja kouluihin kirjallisesti. Hammashoitajat eivät tarkastaneet lapsia, mutta jos opetustilanteessa lapsen suussa huomattiin ilmeistä hoidon tarvetta, ilmoitettiin siitä vanhemmille kirjallisella viestillä. Pienryhmiin otettiin syksyllä 2006 mukaan 14 päiväkotiryhmää ja 4 alakoulun luokkaa. Seuraavan lukuvuoden alkaessa syksyllä 2007 päiväkotien edellisen vuoden viisi esikouluryhmää jäivät pois, ja niiden tilalle otettiin kolme alakoulun luokkaa. Vuoden 2008 alusta toiminta laajeni uuden hammashoitajan tullessa mukaan, jolloin alakoululuokkia oli mukana jo 18. Toimintaan osallistuneita lapsia oli vuonna , vuonna ja vuonna Opetusryhmittäin laskien pesuopetustapahtumia pidettiin vuonna kertaa, vuonna kertaa, vuonna kertaa ja koko hankkeen aikana yhteensä 327 kertaa, taulukko 2. Kukin opetusryhmä jaettiin 3 5 oppilaan pienryhmään, joten opetustapahtumia pienryhmissä pidettiin arviolta noin 1300 kertaa. 5.2 Terveystottumuskysely Syksyllä 2007 tehtiin 48:lle hampaiden pesuopetukseen osallistuneelle 1-luokkalaiselle lapselle suun terveystottumuskysely (liite 7), ja kysely tehtiin samoille oppilaille uudelleen 2-12

15 luokkalaisena. Kyselyjen mukaan lasten hampaiden harjausfrekvenssi oli vuoden aikana pysynyt entisellä tasollaan. Vanhemmat auttoivat 2-luokkalaisia hampaiden harjauksessa harvemmin kuin 1-luokkalaisia, mutta kuitenkin noin 10 % vanhemmista auttoi lastaan joka harjaustilanteessa edelleen. Itsenäisesti hampaitaan harjaavien määrä nousi vuoden aikana 40:stä 56 prosenttiin. Kyselyjen mukaa oppilaiden fluorivalmisteen käyttö pysyi vuoden aikana ennallaan. Noin 80 % lapsista käytti fluoritahnaa ja 13 % fluoritabletteja. Lähes kaikki koululaiset söivät säännöllisesti aamiaisen, lounaan, päivällisen ja iltapalan, välipalan söi säännöllisesti 83 % koululaisista. Päivittäinen napostelu pysyi vuoden aikana lähes ennallaan ja ksylitolin käyttö pysyi ennallaan; kolmannes koululaisista käytti ksylitolia säännöllisesti vähintään kerran päivässä. Lapsiin kohdistunut terveyden edistäminen ei kyselyjen mukaan tuottanut tulosta harjausfrekvenssin, napostelun tai ksylitolin käytön suhteen. Luvuissa oli pientä muutosta positiiviseen suuntaan, mutta näin pienellä lapsimäärällä ei saavutettu tilastollista merkitsevyyttä. Selvästi erottui ainoastaan vanhempien osuuden väheneminen lasten hampaiden harjaamisessa, mutta se luonnollisesti johtui siitä, että lapsetkin olivat vuoden vanhempia. Kysely ei selvittänyt, vaikuttiko annettu opetus lasten harjauksen laatuun. opetusryhmiä 2006 syksy kevät 2006 syksy lapsia kevät pesuopetustapahtumia opetusryhmittäin 2006 syksy kevät yhteensä päiväkodit alakoulut yhteensä Taulukko 2. Hampaiden pesuopetus päiväkodeissa ja alakouluissa Palaute päiväkodeista Hankkeen päättyessä pienryhmätoimintaan osallistuneilta päiväkodeilta ja kouluilta kysyttiin kirjallista mielipidettä harjausopetukseen henkilökunnan näkökulmasta. Kaikki yksitoista kyselyyn vastannutta koulua tai päiväkotia olivat sitä mieltä, että harjausopetus oli hyödyllistä, harjausopetus toimi hyvin, lasten suhtautuminen oli positiivista ja kaikki halusivat toiminnan jatkuvan edelleen. Vapaan palautteen mukaan lapset alussa pelkäsivät hammashoitajan vierailua, mutta jatkossa jopa odottivat pesuopetuksia innokkaasti. Päiväkodin henkilökunnan mukaan oli hyvä, että lapsia opetetaan pienestä pitäen huolehtimaan hampaiden hoidosta ja harjausopetus on hyvää ennaltaehkäisevää suun terveydenhoitoa, jonka tulokset näkyvät myöhemmin. Pienryhmissä tapahtuneella pesuopetuksella motivoitiin lapsia harjaamaan hampaat huolellisesti ja säännöllisesti kahdesti päivässä ja annettiin heille tietoa suun terveydenhoidosta. Lapset olivat harjaustilanteessa motivoituneita ja innostuneita. Lapsilta ja opettajilta saatu suullinen palaute oli positiivista ja yhteistyö koulujen ja päiväkotien kanssa toimi moitteettomasti. Pienryhmissä tapahtuvia säännöllisiä pesuopetuksia ei hankkeen päätyttyä jatkettu, sen sijaan pesuopetuksia jatketaan edelleen lapsille, joilla on siihen erityinen tarve. 13

16 6 YHTEISTYÖKUMPPANIEN SUUN TERVEYSTIEDON PÄIVITTÄMINEN 6.1 Neuvoloiden terveydenhoitajat Neuvola- ja kouluterveydenhoitajilla on ensisijainen asema terveyttä ja hyvinvointia edistävän neuvonnan antajina, siksi pidettiin tärkeänä kehittää yhteistyötä terveydenhoitajien ja suun terveydenhuollon välillä. Neuvolaterveydenhoitajille järjestettiin palvelualueittain hankesuunnitelman mukainen koulutustilaisuus. Neuvolassa työskentelevien terveydenhoitajien suun terveystietoa päivitettiin ja motivoitiin heitä entistä enemmän huomioimaan suun terveys työssään yhtenä tärkeänä kokonaisterveyden osa-alueena. Tilaisuuksien suunnittelussa kartoitettiin neuvolahenkilökunnan tiedon tarpeita tekemällä heille kirjallinen kysely, liite 8. Kyselyn perusteella koulutuksien pääsisältö rakentui kolmen osa-alueen ympärille: 1. yleistä suun terveydestä, 2. ajankohtaista suun terveyden edistämisestä sekä 3. suun terveydenhuolto Vantaalla. Tilaisuudet toteutettiin syksyn 2006 ja kevään 2007 aikana. Äitiys- ja lastenneuvoloissa toimi edellä mainittuna aikana 67 terveydenhoitajaa, mutta tilaisuuksien 74 osallistujan joukossa oli myös neuvolatyön esimiehiä ja terveydenhoitajaopiskelijoita, taulukko 3. Palvelualue Koulutuspäivä Terveydenhoitajia osallistui Korso-Koivukylä Martinlaakso Myyrmäki Hakunila Tikkurila Taulukko 3. Neuvolaterveydenhoitajille pidetyt tilaisuudet Ehkäisevän hoidon vastaava hammaslääkäri oli tehnyt neuvoloille vuonna 2003 ohjeistuksen suun terveydenhuollosta ja päivittänyt sen vuonna Hankkeessa ohjeistus muokattiin neuvolahenkilökunnan tiedon tarpeiden mukaiseksi, liite 9, ja sitä selventämään laadittiin lisäksi yhteistoimintamalli-taulukko, liite Kouluterveydenhoitajille pidetyt esitykset suun terveydenhoidosta Kouluterveydenhoitajille järjestettiin Vantaan palvelualueittain hankesuunnitelman mukainen koulutustilaisuus. Tilaisuuksien suunnittelussa kartoitettiin terveydenhoitajien tiedon tarpeita tekemällä heille kirjallinen kysely, liite 11. Kyselyyn vastaaminen ei ollut aktiivista. Koulutuksien pääsisältö rakentui kolmen osa-alueen ympärille: 1. yleistä suun terveydestä, 2. ajankohtaista suun terveyden edistämisestä sekä 3. suun terveydenhuolto Vantaalla. Tilaisuudet toteutettiin neljällä alueella kevään 2007 aikana, ja Tikkurilan alueella koulutus järjestettiin keväällä Tilaisuuksiin osallistui koulu-, ja opiskeluterveydenhuollossa toimivia terveydenhoitajia, joita kyseisenä aikana työskenteli Vantaalla 44. Lisäksi niihin osallistui terveydenhoitajaopiskelijoita ja terveydenhoitajien esimiehiä, joten osallistujia oli yhteensä 48, taulukko 4. Koulutusten avulla päivitettiin koululaisten ja opiskelijoiden kanssa työskentelevien terveydenhoitajien tietoutta suun terveyden edistämisessä ja motivoitiin heitä huomiomaan suun terveys työssään entistä enemmän, yhtenä tärkeänä terveyden osa-alueena. 14

17 Alue Koulutuspäivä Terveydenhoitajia osallistui Martinlaakso Myyrmäki Hakunila Korso-Koivukylä Tikkurila Taulukko 4. Kouluterveydenhoitajille pidetyt tilaisuudet 6.3 Päivähoidon tilaisuudet ja ksylitoli-interventio STEEM-hankkeen suuhygienisti piti lasten päivähoidon yksiköiden esimiehille esitykset suun terveyden edistämisestä päivähoidossa kuudella päivähoidon toiminta-alueella, joita ovat Hakunila-Havukoski, Korso-Asola, Marja-Vantaa-Pakkala, Myyrmäki-Martinlaakso ja Tikkurila. Tilaisuuksien sisällöstä laadittiin tiivistelmä, jonka avulla päivähoidon esimiehet veivät tietoa eteenpäin päivähoidon toimipisteisiin, liite 12. Tilaisuuden keskeisimpiä aiheita olivat suun terveyden edistämisen perusteet, makeisten ja mehujen käyttö päivähoidossa, hampaiden harjaus päivähoidossa, päiväkodin ja suun terveydenhuollon yhteistyö sekä suun terveyttä edistävän opetusmateriaalin, kuten kirjojen ja väritystehtävien esitteleminen päivähoidon työntekijöille terveyskasvatuksen tueksi. Kevään ja alkukesän 2007 aikana päivähoidon esimiehille pidettiin yhteensä kuusi tilaisuutta, yksi kullakin päivähoidon palvelualueella. STEEM-hanke suositteli lasten päivähoitoon päivittäistä ksylitolituotteiden käyttöä kaikissa toimintayksiköissä säännöllisesti päivittäin kaikkien aterioiden päätteeksi. Päiväkoteihin ja ryhmäperhepäiväkoteihin tehtiin ksylitolin käytön tilannetta kartoittava suuntaa antava kysely vuosien vaihteessa. Siihen vastasi noin 60 % eli 74 päiväkotia 124 päiväkodista, taulukko 5. Vastanneista 68 päiväkodissa ilmoitettiin lapsien käyttävän ksylitolia päivittäin aterian jälkeen. Arvion mukaan noin 55 % Vantaan päiväkodeista käytettiin ksylitolia päivittäin. Luku on päätelty ksylitolia käyttävien määrästä suhteessa kaikkiin Vantaan päiväkoteihin. Pääsääntöisesti lapset saivat ksylitolia yhden kerran päivässä pääaterian jälkeen. Ksylitolikyselyn tulokset/päiväkodit Päivähoidon alue Päiväkoteja yhteensä Kyselyyn vastasi Ksylitolia % osuuskäyttää Arvioitu% osuus Myyrmäki-Martinlaakso % % Marja-Vantaa-Pakkala % 6 38 % Tikkurila % % Korso-Asola % % Hakunila-Havukoski % % Koko Vantaa % % Taulukko 5. Päiväkotien ksylitolikyselyn tulokset Ryhmäperhepäiväkodeista kyselyyn osallistui 15, mikä on 48 % kaikista, taulukko 6. Kyselyyn vastanneista 13:ssa käytetään ksylitolia. Arvion mukaan noin 42 % ryhmäperhepäiväkodeissa käytettiin ksylitolia päivittäin. Luku perustuu arvioon ksylitolia käyttävien määrästä suhteessa kaikkiin ryhmäperhepäiväkoteihin. 15

18 Ksylitolikyselyn tulokset/ryhmäperhepäiväkodit Päivähoidon alue ryhmäperhepäiväkodit Kyselyyn vastasi % osuus Ksylitolia käyttää Arvioitu% osuus Myyrmäki-Martinlaakso % 3 60 % Marja-Vantaa-Pakkala % 0 0 % Tikkurila % 2 25 % Korso-Asola % 4 80 % Hakunila-Havukoski % 4 36 % Koko Vantaa % % Taulukko 6. Ryhmäperhepäiväkotien ksylitolikyselyn tulokset Kyselyn jälkeen Vantaan päivähoidon päiväkoteihin, ryhmäperhepäiväkoteihin sekä perhepäivähoitajille lähetettiin täysksylitolituotteita jaettavaksi lapsille aterioiden jälkeen. Vastaavasti hankittiin ksylitolia yksityisiin päiväkoteihin ja ryhmäperhepäiväkoteihin. Tarkoituksena oli tukea niitä, jotka jo käyttivät ksylitolia, sekä kannustaa uusia päivähoidon yksiköitä käyttämään ksylitolia. Tuotepaketin mukana lähetettiin päivähoidon henkilökunnalle kirje ja vanhempia varten ilmoitustauluille kiinnitettävä ilmoitus, jossa kannustettiin täysksylitolin päivittäiseen käyttöön. Lisäksi korostettiin päivittäisen hampaiden puhdistuksen tärkeyttä ja sitä, että ksylitolin käyttö ei korvaa hampaiden harjausta. Ksylitolit toimitettiin lasten käyttöön keväällä Tuotteet toimitti Fennobon Oy. 6.4 Opettajille pidetyt suun terveydenedistämistilaisuudet Alustavan hankesuunnitelman mukaan tavoitteena oli päivittää opettajien tietoa suun terveydenhoidosta. Suunnitelmaa jouduttiin muuttamaan, koska opettajia Vantaan kouluissa on runsaasti. Siksi viesti suun terveyden edistämisestä välitettiin rehtoreiden kautta. Kesän 2007 aikana suunniteltiin tilaisuuksien ohjelma, joka käsitti suun terveystiedon perusteet ja miten koulu voisi toimia suun terveyttä edistävänä ympäristönä. Tilaisuudessa esitettiin huoli lasten ja nuorten suun terveydestä ja huolestuttavaan suuntaan menossa olevasta suun terveydentilan kehityksestä. Keskeisiä tavoitteita olivat terveellisten välipalojen tarjoaminen koulussa, veden suositus janojuomaksi sekä ksylitolin päivittäinen käyttö kouluissa ruokailun yhteydessä. Tilaisuudet pidettiin syksyn 2007 ja kevään 2008 aikana vierailemalla vantaalaisten rehtorien seitsemässä alueittaisessa kokouksessa, joihin oli kutsuttu kaikki ko. alueen rehtorit, taulukko 7. Osallistujia tilaisuuksissa oli yhteensä 64 rehtoria 70:stä. Kaikille opettajille tarkoitettua kirjallista materiaalia suunniteltiin kesällä 2007, ja sen keskeinen sisältö oli koululaisten suun terveys, omahoito kotona ja kodin vastuu, opettajien esimerkki, terveellinen kouluympäristö sekä suun terveydenhuolto Vantaalla, liite 13. Kaikille opettajille tarkoitettu tiedote julkaistiin opettajien käyttämällä internetfoorumilla keväällä

19 Rehtorien aluekokoukset: Martinlaakson alueen rehtorit/ perusopetus Varian ammattioppilaitosten rehtorit ja opetusalajohtajat Hakunilan alueen rehtorit/ perusopetus Tikkurilan alueen rehtorit/ perusopetus Myyrmäen alueen rehtorit/ perusopetus Ruotsinkielisen opetuksen rehtorit/ perus / lukio Toisen asteen rehtorit lukio/ Varia Taulukko 7. Rehtorien aluekokoukset 6.5 Koulutus terveystiedon opettajille Terveystiedon opettajien koulutuspäivä pidettiin yhdessä Vantaan kaupungin ravitsemusterapeutti Tuula Nuutisen kanssa. Kouluille lähetettiin alustava ilmoitus ja informaatiokirje tulevasta koulutuspäivästä helmikuun alussa Tarkempi ohjelma ja kutsu lähetettiin koulusihteerien kautta terveystiedonopettajille, opettajille, terveydenhoitajille, rehtoreille ja kaikille asiasta kiinnostuneille. Terveystiedon opettajien koulutuspäivään valmistettiin esitys, jossa käsiteltiin suun terveystietoa, hammashoitoa Vantaalla, STEEM-hankkeen toimintaa ja terveystiedon tavoitteita suun terveyden osalta luokille 1-9. Terveystiedon opettajien koulutuspäivä pidettiin keskiviikkona klo Tikkurilan lukiolla. Koulutuspäivään saapui 9 opettajaa. 6.6 Muut terveydenedistämistilaisuudet Peltolan koulun kodin ja koulun yhteistyöpäivänä, lauantaina , hankkeen suuhygienisti piti vanhempainiltaan valmistetun esityksen koulun kirjastossa kolme kertaa. Lisäksi paikalla oli esittelypöytä, jossa oli suun puhdistusvälineitä, ksylitolia jaettavaksi ja esitteitä, joihin vanhemmat ja koululaiset kävivät tutustumassa. Esityksiin osallistui yhteensä 120 ja esittelypöytään tutustui noin 50 henkilöä. Tikkurilan lukion 1. ja 2. luokkalaisille pidettiin suun terveydenhoitoa käsittelevät esitykset hyvinvointiviikolla, joka pidettiin viikolla 10 vuonna Lukiolla oli talven aikana keskusteltu energiajuomista, ja terveydenhoitaja toivoi tietoa energiajuomien vaikutuksesta suun terveyteen. Aiheena olivat terveelliset ja säännölliset ruokailutottumukset, fluorin ja ksylitolin käyttö, hampaiden puhdistus, tupakka, nuuska, lävistykset sekä suun terveydenhuolto Vantaalla. Hankkeen suuhygienistin pitämät esitykset pidettiin keskiviikkona 5.3, ja kahteen tilaisuuteen osallistui yhteensä 630 koululaista. Ammattioppilaitos Varian "Take Care" -hyvinvointiviikko pidettiin vuoden 2008 viikolla 10. Hankkeen työntekijät Niina Kattelus ja Annikka Hernesniemi osallistuivat tapahtumaan pitämällä esittelypöytää Ammattioppilaitoksen Tikkurilan toimipisteen aulassa keskiviikkoiltapäivänä 5.3. Esittelypöytään kävi tutustumassa noin 300 oppilasta, joita informoitiin mm. 17

20 energia- ja virvoitusjuomien haitoista. Opettajat tekivät aloitteen virvotus- ja energiajuomien myynnin rajoittamiseksi tai poistamiseksi koulusta. Hankkeen suuhygienisti piti ammattioppilaitos Varian oppilaille esityksen Perheen suun terveyden edistämisestä. Lähihoitajaopiskelijoita oli paikalla 26. Vantaan kaupungin perhepäivähoitajille ja ryhmäperhepäivähoitajille järjestettiin hygienia koulutuspäivä , johon osallistui 40 lastenhoitajaa. Tilaisuuteen oli kutsuttu myös hankkeen suuhygienisti, joka piti esityksen aiheesta Lasten suun terveyden edistäminen. 18

STEEM -hankkeen toteuttamissuunnitelma Vantaan suun terveydenhuollossa 2006-2008

STEEM -hankkeen toteuttamissuunnitelma Vantaan suun terveydenhuollossa 2006-2008 STEEM -hankkeen toteuttamissuunnitelma Vantaan suun terveydenhuollossa 2006-2008 Hankeryhmä 4/2007 SISÄLLYS 1 STEEM hanke... 3 1.1 Taustaa hankkeelle... 3 1.2 Tarkoitus ja tavoitteet... 3 2 HANKKEEN TOTEUTTAMINEN...

Lisätiedot

Suun terveyden edistäminen neuvola-, koulu- ja opiskeluterveydenhuollon asetuksessa

Suun terveyden edistäminen neuvola-, koulu- ja opiskeluterveydenhuollon asetuksessa Suun terveyden edistäminen neuvola-, koulu- ja opiskeluterveydenhuollon asetuksessa Hanna-Mari Kommonen TtM, suuhygienisti Suun Terveydenhoidon Ammattiliitto STAL ry Esityksen sisältö Suun terveyden edistäminen

Lisätiedot

SUUN JA HAMPAIDEN HOITO

SUUN JA HAMPAIDEN HOITO Esitteitä 2008:8 ISSN 1236-2123 ISBN 978-952-00-2602-8 (PDF) Tämä esite on saatavilla verkosivuiltamme useilla kielillä. Sitä voi kopioida ja jakaa vapaasti. SUUN JA HAMPAIDEN HOITO Voit itse pitää huolta

Lisätiedot

HELSINGIN KAUPUNKI PÖYTÄKIRJA 1/2011 1 TERVEYSLAUTAKUNTA 18.1.2011

HELSINGIN KAUPUNKI PÖYTÄKIRJA 1/2011 1 TERVEYSLAUTAKUNTA 18.1.2011 HELSINGIN KAUPUNKI PÖYTÄKIRJA 1/2011 1 32 LAUSUNTO ALOITTEESTA KSYLITOLIPASTILLIEN KÄYTTÖÖNOTOSTA HELSINGIN PÄIVÄKODEISSA JA KOULUISSA Terke 2010-2781 Esityslistan asia TJA/32 TJA Terveyslautakunta päätti

Lisätiedot

LASTEN JA NUORTEN SUUN TERVEYDEN EDISTÄMISEN OHJELMAT 2013-2016

LASTEN JA NUORTEN SUUN TERVEYDEN EDISTÄMISEN OHJELMAT 2013-2016 perusturva ja terveydenhuolto terveydenhuolto 4/2014 LASTEN JA NUORTEN SUUN TERVEYDEN EDISTÄMISEN OHJELMAT 2013-2016 Riskiseulonta Tehostettu ehkäisyohjelma Purenta/ oikominen Odottavat vanhemmat neuvolaterveydenhoitaja

Lisätiedot

Mielenterveyskuntoutujia koskeva tutkimushanke Vantaalla

Mielenterveyskuntoutujia koskeva tutkimushanke Vantaalla Mielenterveyskuntoutujia koskeva tutkimushanke Vantaalla Mirkka Järvinen Shg,TtM, TtT-opisk., projektityöntekijä, Vantaa Jorma Suni Johtava ylihammaslääkäri, Vantaa Taustaa Vantaan tutkimusosiolle Kansainvälisesti

Lisätiedot

Suun terveyden edistäminen lapsilla, nuorilla ja ikäihmisillä Pelkosenniemen ja Savukosken kunnissa

Suun terveyden edistäminen lapsilla, nuorilla ja ikäihmisillä Pelkosenniemen ja Savukosken kunnissa Suun terveyden edistäminen lapsilla, nuorilla ja ikäihmisillä Pelkosenniemen ja Savukosken kunnissa Eija Turumäki 10.12.2010 Sisällysluettelo 1. Johdanto 2. Pelkosenniemen ja Savukosken kuntien terveyden

Lisätiedot

RISTO-HANKE. Riskien tunnistamisesta parempaan toimintakykyyn (01.07.2013 31.10.2014) Ikäihmisten suun terveyden edistäminen

RISTO-HANKE. Riskien tunnistamisesta parempaan toimintakykyyn (01.07.2013 31.10.2014) Ikäihmisten suun terveyden edistäminen RISTO-HANKE Riskien tunnistamisesta parempaan toimintakykyyn (01.07.2013 31.10.2014) Ikäihmisten suun terveyden edistäminen HANKESUUNNITELMAN TAVOITE Yli 65-vuotiaiden suun terveyden edistäminen ja sairauksien

Lisätiedot

ALA- JA YLÄKOULUN NIVELVAIHEEN PROSESSIKUVAUS

ALA- JA YLÄKOULUN NIVELVAIHEEN PROSESSIKUVAUS ALA- JA YLÄKOULUN NIVELVAIHEEN PROSESSIKUVAUS www.nurmijarvi.fi ELOKUU 7. luokkalaisten ryhmäyttämiset syyskuun SYYSKUU Vanhempainilta 7. luokkalaisten huoltajille lokakuun loppuun Alueen vastaava nuoriso-ohjaaja

Lisätiedot

Suun terveyden edistäminen terveydenhoitajan työssä

Suun terveyden edistäminen terveydenhoitajan työssä Suun terveyden edistäminen terveydenhoitajan työssä Terveydenhoitaja Annikki Törmänen, Limingan kouluneuvola, annikki.tormanen@liminka.fi, 050 3655360 Terveydenhoitajapäivät Tampere 7.2.2013 Uusi Oulu

Lisätiedot

Suunterveys Johdattelua aiheeseen. Hannu Hausen Suomen Hammaslääkäriliitto

Suunterveys Johdattelua aiheeseen. Hannu Hausen Suomen Hammaslääkäriliitto Suunterveys Johdattelua aiheeseen Hannu Hausen Suomen Hammaslääkäriliitto Hampaiden reikiintyminen on merkittävä kansanterveysongelma, joka käy kalliiksi sekä yhteiskunnalle että yksittäisille kansalaisille

Lisätiedot

PEIKKO PAÄ IVAÄ KODISSA. HALUATKO LAPSESI HYMYN SAÄ ILYVAÄ N LAÄ PI KOKO ELAÄ MAÄ N?

PEIKKO PAÄ IVAÄ KODISSA. HALUATKO LAPSESI HYMYN SAÄ ILYVAÄ N LAÄ PI KOKO ELAÄ MAÄ N? Tiainen, Ulla Lahden kaupungin suun terveydenhuolto PEIKKO PAÄ IVAÄ KODISSA. HALUATKO LAPSESI HYMYN SAÄ ILYVAÄ N LAÄ PI KOKO ELAÄ MAÄ N? Näin kutsuttiin Ruoriniemen päiväkodin lähettämässä kirjeessä lasten

Lisätiedot

Oppilas- ja opiskelijahuoltolaki

Oppilas- ja opiskelijahuoltolaki Oppilas- ja opiskelijahuoltolaki - Oppilas- ja opiskelijahuollon kokonaisuus - Yhteisöllinen opiskeluhuolto Helsinki 27.2.2014 Marjaana Pelkonen, neuvotteleva virkamies STM Opiskeluhuolto muodostaa kokonaisuuden

Lisätiedot

Risto Riskien tunnistamisesta parempaan toimintakykyyn (1.7.2013 30.10.2014)

Risto Riskien tunnistamisesta parempaan toimintakykyyn (1.7.2013 30.10.2014) Risto Riskien tunnistamisesta parempaan toimintakykyyn (1.7.2013 30.10.2014) Tuula Partanen Hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen koordinaattori Vanhuspalvelulain toteuttamiseen haettu hanke Rahoitus tulee

Lisätiedot

NIVELVAIHEIDEN VUOSIKELLO

NIVELVAIHEIDEN VUOSIKELLO Kauhavan kaupunki Sivistystoimi NIVELVAIHEIDEN VUOSIKELLO Varhaiskasvatus-esiopetus, esiopetus-alkuopetus, alakoulu-yläkoulu ja yläkoulu-toinen aste Oppilaanohjauksen, tehostetun ja erityisen tuen -KELPO

Lisätiedot

Avustuksen hakija (hallinnollisesti vastuullinen verkoston jäsen) ja hankkeen koordinaattori Organisaatio Inarin kunta Ulla Hynönen

Avustuksen hakija (hallinnollisesti vastuullinen verkoston jäsen) ja hankkeen koordinaattori Organisaatio Inarin kunta Ulla Hynönen 1. Taustatiedot Raportoitavan Osaava-kehittämishankkeen nimi/nimet Osaava hanke Opetuksella tulevaisuuteen Avustuksen hakija (hallinnollisesti vastuullinen verkoston jäsen) ja hankkeen koordinaattori Organisaatio

Lisätiedot

Suunterveyden edistäminen äitiysneuvolatoiminnassa

Suunterveyden edistäminen äitiysneuvolatoiminnassa Suunterveyden edistäminen äitiysneuvolatoiminnassa Ensimmäistä lastaan odottavalle perheelle kunnan on lakisääteisesti järjestettävä vähintään yksi suun terveydentilan ja hoidon tarpeen arvio, jonka tekee

Lisätiedot

Perusterveydenhuolto hyvinvointia kaikille turkulaisille Katariina Korkeila perusterveydenhuollon tulosaluejohtaja terveyskeskuksen vastaava lääkäri

Perusterveydenhuolto hyvinvointia kaikille turkulaisille Katariina Korkeila perusterveydenhuollon tulosaluejohtaja terveyskeskuksen vastaava lääkäri Perusterveydenhuolto hyvinvointia kaikille turkulaisille Katariina Korkeila perusterveydenhuollon tulosaluejohtaja terveyskeskuksen vastaava lääkäri 2.6.2014 1 Mitä Turun PTH tekee huolehtii noin 180 000

Lisätiedot

Sosiaali- ja terveydenhuollon toimialan palvelut Kivistön suuralueella 2015-2024

Sosiaali- ja terveydenhuollon toimialan palvelut Kivistön suuralueella 2015-2024 Sosiaali- ja terveydenhuollon toimialan palvelut Kivistön suuralueella 2015-2024 Apulaiskaupunginjohtaja Jukka T. Salminen Marja Verkko 7.4.2015 ASUNTOMESSUALUE Viehättävä Vantaan Kivistö Asuntomessut_Vantaalla_2015_

Lisätiedot

Leila Mukkala Ranuan kunta

Leila Mukkala Ranuan kunta Leila Mukkala Ranuan kunta Kotihoidossa aluksi care-ohjelma ja kannettavat tietokoneet käytössä 2000-luvun alkupuolella l ll ja tk:ssa Mediatri i potilastietojärjestelmä Ohjelmat eivät kommunikoineet i

Lisätiedot

Kouluterveydenhuolto. Palvelun tuottaa Turun kaupungin hyvinvointitoimiala. Kouluterveydenhuolto on lakisääteistä ja maksutonta terveydenhoitoa

Kouluterveydenhuolto. Palvelun tuottaa Turun kaupungin hyvinvointitoimiala. Kouluterveydenhuolto on lakisääteistä ja maksutonta terveydenhoitoa Kouluterveydenhuolto Palvelun tuottaa Turun kaupungin hyvinvointitoimiala Kouluterveydenhuolto on lakisääteistä ja maksutonta terveydenhoitoa Oppilaiden terveyden edistäminen sekä terveen kasvun, kehityksen

Lisätiedot

Kokemuksia 5-6 -luokkalaisten terveyden edistämisestä. Ritva Hautala Outi Ahonen

Kokemuksia 5-6 -luokkalaisten terveyden edistämisestä. Ritva Hautala Outi Ahonen Kokemuksia 5-6 -luokkalaisten terveyden edistämisestä Ritva Hautala Outi Ahonen Miksi? Terveelliset elämäntavat opitaan nuorena 11-vuotiaat vielä hyvin terveitä Lapsiin ja nuoriin kohdennetulla terveyden

Lisätiedot

Diabeteksen ennaltaehkäisyä verkossa

Diabeteksen ennaltaehkäisyä verkossa Diabeteksen ennaltaehkäisyä verkossa Riikka Hirvasniemi, TtM, projektipäällikkö Anne Rajala, th, projektityöntekijä Kehittämistyön tausta KASTE- ohjelma Pohjois-Pohjanmaan hyvinvointiohjelma 2007-2017

Lisätiedot

Ensimmäistä lasta odottava perhe Terveydenedistämistavoite: Kohderyhmä. Vastuuhlö Kutsutapa ja aika Toimintatapa Tavoitteet

Ensimmäistä lasta odottava perhe Terveydenedistämistavoite: Kohderyhmä. Vastuuhlö Kutsutapa ja aika Toimintatapa Tavoitteet Ensimmäistä lasta odottava perhe Kohderyhmä 1. lasta odottava perhe Vastuuhlö Kutsutapa ja aika Toimintatapa Tavoitteet Shg Äitiysneuvola ohjaa varaaman perheajan shg:lle kirjallisella tiedotteella.(liite

Lisätiedot

Ensimmäistä lasta odottava perhe Terveydenedistämistavoite: Kohderyhmä. Vastuuhlö Kutsutapa ja aika Toimintatapa Tavoitteet. 1. lasta odottava perhe

Ensimmäistä lasta odottava perhe Terveydenedistämistavoite: Kohderyhmä. Vastuuhlö Kutsutapa ja aika Toimintatapa Tavoitteet. 1. lasta odottava perhe Ensimmäistä lasta odottava perhe Kohderyhmä 1. lasta odottava perhe Vastuuhlö Kutsutapa ja aika Toimintatapa Tavoitteet Shg Äitiysneuvola ohjaa varaaman perheajan shg:lle kirjallisella tiedotteella.(liite

Lisätiedot

SUUN JA HAMPAIDEN HOITO

SUUN JA HAMPAIDEN HOITO SUUN JA HAMPAIDEN HOITO www.eksote.fi Voit itse pitää huolta suun ja hampaiden terveydestä syömällä terveellisesti, harjaamalla hampaasi kaksi kertaa päivässä fluorihammastahnalla ja käymällä säännöllisesti

Lisätiedot

Lasten ja nuorten ehkäisevät terveyspalvelut kunnissa

Lasten ja nuorten ehkäisevät terveyspalvelut kunnissa Lasten ja nuorten ehkäisevät terveyspalvelut kunnissa Lasten ja nuorten terveyspalvelut ovat kaikille Lasten ja nuorten ehkäisevillä terveyspalveluilla edistetään lasten, nuorten ja perheiden terveyttä

Lisätiedot

NEUVOLATOIMINNAN, KOULU- JA OPISKELUTERVEYDENHUOLLON SEKÄ EHKÄISEVÄN SUUN TERVEYDENHUOLLON TOIMINTAOHJELMA LIMINGAN KUNNASSA VUOSILLE 2015 2016

NEUVOLATOIMINNAN, KOULU- JA OPISKELUTERVEYDENHUOLLON SEKÄ EHKÄISEVÄN SUUN TERVEYDENHUOLLON TOIMINTAOHJELMA LIMINGAN KUNNASSA VUOSILLE 2015 2016 NEUVOLATOIMINNAN, KOULU- JA OPISKELUTERVEYDENHUOLLON SEKÄ EHKÄISEVÄN SUUN TERVEYDENHUOLLON TOIMINTAOHJELMA LIMINGAN KUNNASSA VUOSILLE 2015 2016 18.3.2015 SISÄLLYSLUETTELO JOHDANTO.2 ÄITIYSNEUVOLA 4 LASTENNEUVOLA......6

Lisätiedot

POTILAIDEN TERVEYDEN EDISTÄMINEN SAIRAALASSA - Kysely kirurgian klinikan hoitohenkilökunnalle. Taustatiedot. 1) Sukupuolesi?

POTILAIDEN TERVEYDEN EDISTÄMINEN SAIRAALASSA - Kysely kirurgian klinikan hoitohenkilökunnalle. Taustatiedot. 1) Sukupuolesi? POTILAIDEN TERVEYDEN EDISTÄMINEN SAIRAALASSA - Kysely kirurgian klinikan hoitohenkilökunnalle Taustatiedot 1) Sukupuolesi? Nainen Mies 2) Mikä on ikäsi? vuotta 3) Mikä on nykyinen tehtävänimikkeesi? apulaisosastonhoitaja

Lisätiedot

x Työ jatkuu vielä Kaste II Toteutunut osittain - työ jatkuu Kaste II

x Työ jatkuu vielä Kaste II Toteutunut osittain - työ jatkuu Kaste II Painopistealueittain teksti hankehakemuksesta KONKREETTISET TOIMENPITEET Etelä-Savo Keski-Suomi Ehkäisevän työn kehittäminen Sijaishuollon kehittäminen 1. ei toteudu 2. toteutunut 3. toteutunut hyvin 1.

Lisätiedot

1 TERVEELLISEN ELÄMÄN TOIMINTAMALLI -HANKKEEN TAVOITTEET JA ARVI- OINTIKRITEERIT

1 TERVEELLISEN ELÄMÄN TOIMINTAMALLI -HANKKEEN TAVOITTEET JA ARVI- OINTIKRITEERIT Terve Elämä! -kampanjan toimintasuunnitelma 2009-2010 Projektikoordinaattori Tanja Ali-Yrkkö 1.6.2009 1 TERVEELLISEN ELÄMÄN TOIMINTAMALLI -HANKKEEN TAVOITTEET JA ARVI- OINTIKRITEERIT Sivistystoimen johtaman

Lisätiedot

Terveyskioski on Lahden sosiaali ja terveystoimen ja Sitran yhteistyössä käynnistämä kaksivuotinen terveydenhuollon kokeiluja tutkimushanke

Terveyskioski on Lahden sosiaali ja terveystoimen ja Sitran yhteistyössä käynnistämä kaksivuotinen terveydenhuollon kokeiluja tutkimushanke Terveyskioski on Lahden sosiaali ja terveystoimen ja Sitran yhteistyössä käynnistämä kaksivuotinen terveydenhuollon kokeiluja tutkimushanke Terveyskioskin painopiste on terveyden edistämisessä, siihen

Lisätiedot

Lisäksi vastaajat saivat antaa vapaamuotoisesti muutos- ja kehitysehdotuksia ja muuta palautetta SOS-lapsikylille ja SOS-Lapsikylän nuorisokodille.

Lisäksi vastaajat saivat antaa vapaamuotoisesti muutos- ja kehitysehdotuksia ja muuta palautetta SOS-lapsikylille ja SOS-Lapsikylän nuorisokodille. 27.3.2014 YHTEENVETO ASIAKASPALAUTTEESTA SOS-Lapsikyliin ja nuorisokotiin sijoitettujen läheiset 1. Kyselyn taustaa Kirjallinen palautekysely SOS-lapsikyliin ja SOS-Lapsikylän nuorisokotiin sijoitettujen

Lisätiedot

LIITE 5 YHTEENVETO TOIMINNAN KEHITTÄMISESTÄ, SEURANNASTA JA ARVIOINNISTA. Neuvolapalvelut

LIITE 5 YHTEENVETO TOIMINNAN KEHITTÄMISESTÄ, SEURANNASTA JA ARVIOINNISTA. Neuvolapalvelut LIITE 5 YHTEENVETO TOIMINNAN KEHITTÄMISESTÄ, SEURANNASTA JA ARVIOINNISTA Neuvolapalvelut Toiminta Suunnitelma vuodelle 2011 Suunnitelman toteutuminen Toimenpiteet 2012 Määräaikaiset terveystarkastukset

Lisätiedot

HUITTISTEN PILOTIN LOPPURAPORTTI 1.10.2012 30.9.2013. LÄNSI 2013 Länsi-Suomen päihde- ja mielenterveystyön jatko- ja juurruttamishanke

HUITTISTEN PILOTIN LOPPURAPORTTI 1.10.2012 30.9.2013. LÄNSI 2013 Länsi-Suomen päihde- ja mielenterveystyön jatko- ja juurruttamishanke HUITTISTEN PILOTIN LOPPURAPORTTI 1.10.2012 30.9.2013 LÄNSI 2013 Länsi-Suomen päihde- ja mielenterveystyön jatko- ja juurruttamishanke Tarja Horn Marjo Virtanen 29.10.2013 Sisällysluettelo Johdanto... 3

Lisätiedot

Tervolan lukion ohjaussuunnitelma

Tervolan lukion ohjaussuunnitelma Tervolan lukion ohjaussuunnitelma Sisällys: 1. Ohjaustoiminnan tavoitteet... 3 2. Ohjauksen järjestäminen, työmuodot ja tehtävien jakautuminen... 3 3. Kodin ja oppilaitoksen yhteistyö... 5 4. Keskeiset

Lisätiedot

Tulokset kyselystä Käypä hoito -potilasversioiden kehittämiseksi

Tulokset kyselystä Käypä hoito -potilasversioiden kehittämiseksi Tulokset kyselystä -potilasversioiden kehittämiseksi Tiina Tala, Mari Honkanen, Kirsi Tarnanen, Raija Sipilä 30.9.2015 Suomalainen Lääkäriseura Duodecim Sisältö 1 Kyselyn tavoite... 3 2 Kyselyn vastaajat...

Lisätiedot

Lasten ja nuorten suun terveydenhoito: Lapset tervesuisina täysi-ikäisyyteen

Lasten ja nuorten suun terveydenhoito: Lapset tervesuisina täysi-ikäisyyteen Lasten ja nuorten suun terveydenhoito: Lapset tervesuisina täysi-ikäisyyteen Itä-Savon Sairaanhoitopiirin ky PTH Hammashuolto Savonlinna, Sulkava, Enonkoski Hammashuolto 2015 1 Lasten ja nuorten suun terveydenhoito

Lisätiedot

Yhdistyksen jäsenkysely 2013

Yhdistyksen jäsenkysely 2013 Yhdistyksen jäsenkysely 13 Yhdistys järjesti jäsenkyselyn loka marraskuussa 13. Kysely toteutettiin Googlella ja linkki välitettiin Uutiskirjeen kautta. Kysely toteutettiin myös ruotsinkielisenä. Ensimmäisen

Lisätiedot

Opiskeluterveydenhuollon lainsäädännön kehitys ja nykytila

Opiskeluterveydenhuollon lainsäädännön kehitys ja nykytila Opiskeluterveydenhuollon lainsäädännön kehitys ja nykytila Maire Kolimaa, neuvotteleva virkamies STM 25.05.11 Opiskeluterveydenhuolto kansanterveyslakiin vuonna 1977 kunnan velvollisuudeksi, terveyskeskukset

Lisätiedot

Paltamon kunta. Paltamon lukio. [LUKIOKOULUTUKSEN OPETUSSUUNNITELMAN PERUSTEIDEN MUUTOS] 4.3 Opiskelijahuolto

Paltamon kunta. Paltamon lukio. [LUKIOKOULUTUKSEN OPETUSSUUNNITELMAN PERUSTEIDEN MUUTOS] 4.3 Opiskelijahuolto 2014 Paltamon kunta Paltamon lukio [LUKIOKOULUTUKSEN OPETUSSUUNNITELMAN PERUSTEIDEN MUUTOS] 4.3 Opiskelijahuolto PALTAMON KUNNAN NUORILLE TARKOITETUN LUKIOKOULUTUKSEN OPETUSSUUNNITELMAN PERUSTEIDEN MUUTOS

Lisätiedot

Perusopetuksen ja lukioiden tieto- ja viestintätekniikka Sähköiset ylioppilaskirjoitukset Tieto- ja viestintätekniikkaselvitys 23.4.

Perusopetuksen ja lukioiden tieto- ja viestintätekniikka Sähköiset ylioppilaskirjoitukset Tieto- ja viestintätekniikkaselvitys 23.4. Perusopetuksen ja lukioiden tieto- ja viestintätekniikka Sähköiset ylioppilaskirjoitukset Tieto- ja viestintätekniikkaselvitys 23.4.2014 Kurt Torsell Kartoituksen toteutus Suomen Kuntaliitto toteutti syksyllä

Lisätiedot

Tule tule hyvä tieto!

Tule tule hyvä tieto! Tule tule hyvä tieto! Jyväskylän kirjastojen ja kaupungin opetuspalvelujen suunnitelma informaatiolukutaidon edistämisestä IV Valtakunnalliset koulukirjastopäivät Kuopiossa 25.-26.4.2012 - Koulukirjastot

Lisätiedot

Meillä on matala kynnys käykää vaan peremmälle!

Meillä on matala kynnys käykää vaan peremmälle! Meillä on matala kynnys käykää vaan peremmälle! Sosiaali- ja terveystoimiala Lahden Terveyskioskista Neuvontaa kaikenikäisille Lahti avasi ensimmäisenä suurena kaupunkina Terveyskioskin 10.3.2010 Kauppakeskus

Lisätiedot

Kuopion kaupunki Toimintakertomus 1 (7) Avoterveydenhuolto Terveydenhoidon palvelut Kouluterveydenhuolto. 14.3.2014 Julkinen

Kuopion kaupunki Toimintakertomus 1 (7) Avoterveydenhuolto Terveydenhoidon palvelut Kouluterveydenhuolto. 14.3.2014 Julkinen Kuopion kaupunki Toimintakertomus 1 (7) KUOPION KAUPUNGIN KOULUTERVEYDENHUOLLON TOIMINTAKERTOMUS VUODELTA 2013 Terveydenhoitoyksikön henkilöstötiimi 14.3.2014 Terveyspalvelujen johtoryhmä 9.4.2014 Kasvun

Lisätiedot

Näkökulmia Kouluterveyskyselystä

Näkökulmia Kouluterveyskyselystä Näkökulmia Kouluterveyskyselystä Yhteiskuntatakuu työryhmän kokous 18.10.2011 18.10.2011 Riikka Puusniekka 1 Kouluterveyskysely 1995 2011 Toteutettu vuosittain, samat kunnat vastausvuorossa aina joka toinen

Lisätiedot

OPISKELUKYSELY KEVÄT 2010 Savonia-ammattikorkeakoulu Amk- tutkinto-opiskelijat Ylemmän amk-tutkinnon opiskelijat. Raportti 1.6.

OPISKELUKYSELY KEVÄT 2010 Savonia-ammattikorkeakoulu Amk- tutkinto-opiskelijat Ylemmän amk-tutkinnon opiskelijat. Raportti 1.6. OPISKELUKYSELY KEVÄT 2010 Savonia-ammattikorkeakoulu Amk- tutkinto-opiskelijat Ylemmän amk-tutkinnon opiskelijat Raportti 1.6.2010 Mittarityöryhmä Jorma Honkanen Heikki Likitalo Tuula Peura TeWa LiKu TeKu

Lisätiedot

Kummikouluohjelman kehittäminen koulujen ympäristötyön edistämiseksi - KUKKO 2012

Kummikouluohjelman kehittäminen koulujen ympäristötyön edistämiseksi - KUKKO 2012 Kummikouluohjelman kehittäminen koulujen ympäristötyön edistämiseksi - KUKKO 2012 Kestävä kehitys - Hyvä ympäristö ja hyvä elämä - seminaari 29.8.2012 Sari Kemppainen, HSY:n jätehuolto 30.8.2012 HSY Helsingin

Lisätiedot

PSYKOLOGI- PALVELUT. Varhaisen vuorovaikutuksen edistäminen

PSYKOLOGI- PALVELUT. Varhaisen vuorovaikutuksen edistäminen PSYKOLOGI- PALVELUT Varhaisen vuorovaikutuksen edistäminen Psykologipalveluiden vauvaperhetyö on suunnattu lastaan odottaville ja alle vuoden ikäisten lasten perheille. Se on yhtäaikaa ennaltaehkäisevää

Lisätiedot

KUNTOUTTAVA LÄHIHOITAJA KOTIHOIDOSSA. Riitta Sipola-Kellokumpu Inarin kunta Kotihoito 28.1.2013

KUNTOUTTAVA LÄHIHOITAJA KOTIHOIDOSSA. Riitta Sipola-Kellokumpu Inarin kunta Kotihoito 28.1.2013 KUNTOUTTAVA LÄHIHOITAJA KOTIHOIDOSSA Riitta Sipola-Kellokumpu Inarin kunta Kotihoito 28.1.2013 Lähihoitajan tutkinto, suuntautuminen kuntoutukseen Kyky itsenäiseen ja aktiiviseen työskentelyyn Omaa hyvät

Lisätiedot

Cloetta Fazer Makeiset Oy taustatiedote 11.11.2008

Cloetta Fazer Makeiset Oy taustatiedote 11.11.2008 Cloetta Fazer Makeiset Oy taustatiedote 11.11.2008 Ksylitoli tänään: edut ja käyttösuositukset Asiantuntijahammaslääkäri Helinä Keskinen Ksylitolin terveysvaikutukset - Mitä eroa on ksylitolipurukumilla

Lisätiedot

Asiakaskysely. Porin kaupunginkirjasto Satakunnan maakuntakirjasto

Asiakaskysely. Porin kaupunginkirjasto Satakunnan maakuntakirjasto 2010 Asiakaskysely Porin kaupunginkirjasto Satakunnan maakuntakirjasto 1. Kyselyn toteutus ja osallistujat Porin kaupunginkirjasto tekee joka vuosi asiakaskyselyn, jolla mitataan kirjastopalvelujen laatua

Lisätiedot

Pääkaupunkiseudun kuntien päivähoidon asiakaskysely 2011

Pääkaupunkiseudun kuntien päivähoidon asiakaskysely 2011 Pääkaupunkiseudun kuntien päivähoidon asiakaskysely 2011 Kyselyn tavoite ja toteutus Kyselyssä selvitettiin päivähoidossa olevien lasten vanhempien arvioita lapsensa päivähoidosta pääkaupunkiseudun neljässä

Lisätiedot

Lukio ja sähköiset ylioppilaskirjoitukset Tieto- ja viestintätekniikka selvitys 2014

Lukio ja sähköiset ylioppilaskirjoitukset Tieto- ja viestintätekniikka selvitys 2014 Lukio ja sähköiset ylioppilaskirjoitukset Tieto- ja viestintätekniikka selvitys 2014 Kurt Torsell Kartoituksen toteutus Suomen Kuntaliitto toteutti syksyllä 2013 ensimmäistä kertaa kouluille suunnatun

Lisätiedot

TEEMAVUODET. 2003-2004 Safkaa diggaa tai body flippaa Tankkaa oikein 2004-2005 Edellisen teemavuoden loppuraportti ja seuraavan toimintasuunnitelma.

TEEMAVUODET. 2003-2004 Safkaa diggaa tai body flippaa Tankkaa oikein 2004-2005 Edellisen teemavuoden loppuraportti ja seuraavan toimintasuunnitelma. 2002-2003 Unta palloon TEEMAVUODET 2003-2004 Safkaa diggaa tai body flippaa Tankkaa oikein 2004-2005 Edellisen teemavuoden loppuraportti ja seuraavan toimintasuunnitelma. 2005-2006 Uulalaa liikuntaa! Oh

Lisätiedot

Monitoimijainen perhevalmennus

Monitoimijainen perhevalmennus Monitoimijainen perhevalmennus Ulla Lindqvist Projektipäällikkö, VTL, KM Tukevasti alkuun, vahvasti kasvuun hanke ulla.j.lindqvist@hel.fi Monitoimijainen perhevalmennus on esimerkki Perhekeskus toiminnasta,

Lisätiedot

Hatanpään koulun tuettu perusopetus ja ohjaus (TUPO) 2008-2011. Arto Nieminen ja Merja Wahra

Hatanpään koulun tuettu perusopetus ja ohjaus (TUPO) 2008-2011. Arto Nieminen ja Merja Wahra Hatanpään koulun tuettu perusopetus ja ohjaus (TUPO) 2008-2011 Arto Nieminen ja Merja Wahra Taustaa TUPO-toiminta alkoi Hatanpäällä syyskuussa 2008 Ammatillisen koulutuksen vetovoima, alle 7 keskiarvolla

Lisätiedot

Uudet toimintamallit käyttöön yhteistyössä asiakkaiden ja henkilöstön kanssa Ylä-Savon SOTE kuntayhtymässä

Uudet toimintamallit käyttöön yhteistyössä asiakkaiden ja henkilöstön kanssa Ylä-Savon SOTE kuntayhtymässä ASSI-hanke - Asiakaslähtöisten omahoitoa ja etähoitoa tukevien sähköisten palvelujen ja palveluprosessien käyttöönoton innovaatiot perusterveydenhuollossa, 1.10.2012-31.12.2014 Uudet toimintamallit käyttöön

Lisätiedot

Puhelinpalvelu ja sähköinen asiointi. 26.5.2015 Piia Niemi Mustonen

Puhelinpalvelu ja sähköinen asiointi. 26.5.2015 Piia Niemi Mustonen Puhelinpalvelu ja sähköinen asiointi 26.5.2015 Piia Niemi Mustonen Espoon neuvolatoiminta Asiakkaat raskaana olevat naiset sekä alle kouluikäiset lapset perheineen Synnytykset 3523/vuosi (2013) n. 6600

Lisätiedot

Kehittämisohjelma prosessina kunnan tasolla

Kehittämisohjelma prosessina kunnan tasolla Oulun kaupunki Opetustoimi Erityisen tuen keskus - 2008 Kehittämisohjelma prosessina kunnan tasolla Raimo Salo Erityisen tuen keskus Oulun kaupungin opetustoimi raimo.salo@ouka.fi 044 703 9689 MAAHANMUUTTAJIEN

Lisätiedot

NURMIJÄRVEN KUNTA Sivistystoimen toimiala Varhaiskasvatuspalvelut 12.8.2011 1(8)

NURMIJÄRVEN KUNTA Sivistystoimen toimiala Varhaiskasvatuspalvelut 12.8.2011 1(8) Varhaiskasvatuspalvelut 12.8.2011 1(8) LASTEN KOTIHOIDON TUEN KUNTALISÄN SEURANTA AJALLA 1.10.2002 31.3.2011 - YHTEENVETO 1. Lähtökohtia Lasten kotihoidon tuen kuntalisää on maksettu Nurmijärven kunnassa

Lisätiedot

SUUHYGIENISTI-TOIMINTAMALLI VANTAALLA

SUUHYGIENISTI-TOIMINTAMALLI VANTAALLA SUUHYGIENISTI-TOIMINTAMALLI VANTAALLA SUUN TERVEYDENHUOLTO SATEENVARJO HANKE 2007-2009 Mielenterveyspotilaiden suun terveyden edistäminen LOPPUSEMINAARI 6.11.2009 KRISTIINA KOSKINEN projektipäällikkö,

Lisätiedot

TOIMINTAKERTOMUS Vuosi 2015

TOIMINTAKERTOMUS Vuosi 2015 Sisällys YLEISTÄ... 1 YHTEISTYÖ... 1 Pakka (Paikallinen alkoholi-, tupakka- ja rahapelihaittojen ehkäisy)... 1 Seututyö... 2 Verkostot... 2 VARHAINEN ALKOHOLINKÄYTÖN PUHEEKSIOTTO... 2 Meidän talon tavat

Lisätiedot

1.5.2011 voimaan tullut terveydenhuoltolaki antaa mahdollisuuden valita terveysasema, jolta saa tarvitsemansa terveydenhuollon palvelut:

1.5.2011 voimaan tullut terveydenhuoltolaki antaa mahdollisuuden valita terveysasema, jolta saa tarvitsemansa terveydenhuollon palvelut: Hyvä hämeenlinnalainen! 1.5.2011 voimaan tullut terveydenhuoltolaki antaa mahdollisuuden valita terveysasema, jolta saa tarvitsemansa terveydenhuollon palvelut: Terveydenhuoltolaki Luku 6 47 Henkilö voi

Lisätiedot

Vuoden 2013 kouluterveyskyselyn Kärsämäen lukion tuloksia

Vuoden 2013 kouluterveyskyselyn Kärsämäen lukion tuloksia Vuoden 20 kouluterveyskyselyn Kärsämäen lukion tuloksia Nuoren hyvinvointiin ja opiskelun sujumiseen vaikuttavat keskeisesti kokemus elämänhallinnasta, omien voimien ja kykyjen riittävyydestä sekä sosiaalisesta

Lisätiedot

Tuumasta toimeen lasten kasvun tukemisen resurssit luovasti käyttöön hanke 2006 2008. Maahanmuuttajalapsen kotoutumissuunnitelma

Tuumasta toimeen lasten kasvun tukemisen resurssit luovasti käyttöön hanke 2006 2008. Maahanmuuttajalapsen kotoutumissuunnitelma Maahanmuuttajalapsen kotoutumissuunnitelma Lapsen kotoutumissuunnitelma on suunnattu kaikille alle 17 vuotiaille maahanmuuttajalapsille heidän kotoutumisensa tueksi ja tarvittavien tietojen siirtymiseksi.

Lisätiedot

Suun terveydenhuollon strategia 2015-2018 päivitetty 1/2015

Suun terveydenhuollon strategia 2015-2018 päivitetty 1/2015 Työryhmän jäsenet: Inkilä Riitta, Kananoja Reetta, Koivisto Hannele, Kriikkula Johanna, Loima Minna, Majapuro Elina, Mylläri Seppo, Niemistö Maarit ja Säntti Mari Johtokunta 27.3.2015 Yhtymäkokous Suun

Lisätiedot

ESR-HANKKEIDEN VERTAISARVIOINTIKOKEILU 2010-2011. Esko Lähde 28.10.2010 KV 2020 TULEVAISUUS SYNTYY VALINNOISTA

ESR-HANKKEIDEN VERTAISARVIOINTIKOKEILU 2010-2011. Esko Lähde 28.10.2010 KV 2020 TULEVAISUUS SYNTYY VALINNOISTA ESR-HANKKEIDEN VERTAISARVIOINTIKOKEILU 2010-2011 Esko Lähde 28.10.2010 KV 2020 TULEVAISUUS SYNTYY VALINNOISTA Vertaisarviointiprosessi Koordinoiva hanke Osaaminen käyttöön! -työvoimaa uudesta suunnasta

Lisätiedot

KOULURUOKA TUTUKSI. Loppuraportti

KOULURUOKA TUTUKSI. Loppuraportti KOULURUOKA TUTUKSI LASTEN JA NUORTEN VANHEMMILLE v. 2009 2010 Tiina Tamiola, asiakkuuspäällikkö Susanna Järvinen, asiakkuuspäällikkö Sisällysluettelo 1 Tausta...1 2 Projektin tavoitteet...2 3 Toimet ja

Lisätiedot

Henkilönsuojainten markkinavalvontahankkeen 2013 loppuraportti

Henkilönsuojainten markkinavalvontahankkeen 2013 loppuraportti Henkilönsuojainten markkinavalvontahankkeen 2013 loppuraportti Kuva: Unto Kärkkäinen Työsuojelunäyttely Sivu 2 / 7 Sisällys Tiivistelmä. 3 1 Hankkeen tausta ja tavoite.3 1.1 Hankkeen taustaa 3 1.2 Hankkeen

Lisätiedot

Opiskelijan parempaa terveyttä

Opiskelijan parempaa terveyttä Opiskelijan parempaa terveyttä FAKTA YTHS toimii aktiivisesti opiskelijoiden hyvinvoinnin ja terveyden edistämiseksi. YTHS on opiskeluterveydenhuollon asiantuntija Ylioppilaiden terveydenhoitosäätiö (YTHS)

Lisätiedot

MOVE! työkaluna kouluterveydenhuollossa. 24.3.2015 Anne Ylönen, kehittämispäällikkö, TtM

MOVE! työkaluna kouluterveydenhuollossa. 24.3.2015 Anne Ylönen, kehittämispäällikkö, TtM MOVE! työkaluna kouluterveydenhuollossa 24.3.2015 Anne Ylönen, kehittämispäällikkö, TtM SUOMEN TERVEYDENHOITAJALIITTO RY Suomen Terveydenhoitajaliitto STHL ry, Finlands Hälsovårdarförbund FHVF rf on terveydenhoitajien

Lisätiedot

Lapsen ruokailo ja ruokaoppiminen yhteinen vastuumme lasten laadukkaasta ruuasta ja ruokasivistyksestä

Lapsen ruokailo ja ruokaoppiminen yhteinen vastuumme lasten laadukkaasta ruuasta ja ruokasivistyksestä Lapsen ruokailo ja ruokaoppiminen yhteinen vastuumme lasten laadukkaasta ruuasta ja ruokasivistyksestä Seija Lintukangas FT Edutaru Oy Jyväskylä 4.9.2012 Ruokailu iloa, oppimista, kasvatusta ja sivistystä

Lisätiedot

Onko lainsäädäntö yhteistyön tuki vai kompastuskivi? Kokemuksia Manuva-hankkeesta

Onko lainsäädäntö yhteistyön tuki vai kompastuskivi? Kokemuksia Manuva-hankkeesta Onko lainsäädäntö yhteistyön tuki vai kompastuskivi? Kokemuksia Manuva-hankkeesta 1.10.2012 Koulun ja lastensuojelun yhteistyö -seminaari Sannakaisa Koskinen Pistarit 1. Peruste oleskeluluvan myöntämiselle

Lisätiedot

Makukoulun konseptin levittäminen koulun kerhotoiminnassa

Makukoulun konseptin levittäminen koulun kerhotoiminnassa Makukoulun konseptin levittäminen koulun kerhotoiminnassa 2009 2010 Loppuraportti Kerhokeskus Erityissuunnittelija Merike Kesler Sisällys: * Hankkeen tausta ja tavoitteet * Tuotettu materiaali * Muu toiminta

Lisätiedot

Mallu kylillä ja rajalla Mallu liikkuva hyvinvointiasema

Mallu kylillä ja rajalla Mallu liikkuva hyvinvointiasema Mallu kylillä ja rajalla Mallu liikkuva hyvinvointiasema 6.2.14 Satu Simolin Palvelupäällikkö Etelä-Karjalan sosiaali-ja terveyspiiri, terveysasemien vastaanotot Me olemme Eksote! Vastaamme alueemme sosiaali-

Lisätiedot

Kysely YTHS:lle suun terveydenhuollosta: maaliskuu 2014

Kysely YTHS:lle suun terveydenhuollosta: maaliskuu 2014 0% valmiina (Sivu 0 / 7) Kysely YTHS:lle suun terveydenhuollosta: maaliskuu 2014 PERUSTIEDOT 1. Toimipiste, jonka tietoja vastaukset koskevat * Helsinki 2. Johtava hammaslääkäri / vastaaja * 3. Päivämäärä

Lisätiedot

Selvitys varhaiskasvatuspalveluiden toimintojen järjestämiseksi Koivulehto II:n valmistuttua

Selvitys varhaiskasvatuspalveluiden toimintojen järjestämiseksi Koivulehto II:n valmistuttua Selvitys varhaiskasvatuspalveluiden toimintojen järjestämiseksi Koivulehto II:n valmistuttua 2 1 Muhoksen varhaiskasvatuksen hoitopaikat Toukokuussa 2014 on kunnallisessa varhaiskasvatuksessa ollut yhteensä

Lisätiedot

Omahoidon jalkauttamisen kokemuksia

Omahoidon jalkauttamisen kokemuksia Omahoidon jalkauttamisen kokemuksia Päivi Pesola 11.9.2012 Kajaani VISIO miksi Oulun Omahoitopalvelu Palvelut ovat kuntalaisten saatavilla 24/7, ilman että tarvitsee lähteä kotoa asioimaan tai jonottaa

Lisätiedot

Kansalaisilla hyvät valmiudet sähköisiin terveyspalveluihin

Kansalaisilla hyvät valmiudet sähköisiin terveyspalveluihin ASSI-hanke - Asiakaslähtöisten omahoitoa ja etähoitoa tukevien sähköisten palvelujen ja palveluprosessien käyttöönoton innovaatiot perusterveydenhuollossa, 1.10.2012 31.12.2014 Kansalaisilla hyvät valmiudet

Lisätiedot

Terveyden edistämisen kuntakokous muistio

Terveyden edistämisen kuntakokous muistio Terveyden edistämisen kuntakokous muistio Kemi 22.3.2010 1.Terveyden edistämisen rakenteet ja päätöksenteko: Kaupunkistrategia jäsentää myös terveyden edistämiseen liittyvää toimintaa. Strategisista päämääristä

Lisätiedot

Kuudesluokkalaisten ja aikuisten uimataito Suomessa

Kuudesluokkalaisten ja aikuisten uimataito Suomessa Kuudesluokkalaisten ja aikuisten uimataito Suomessa Uimataitotutkimus 2011 Tutkimus laadittiin yhteistyössä LIKESin ja Opetushallituksen kanssa. Kysely lähetettiin sekä suomen- että ruotsinkielisiin kouluihin.

Lisätiedot

Hyvinvoinnin kehittämisen työskentelyjakso Väliraportti

Hyvinvoinnin kehittämisen työskentelyjakso Väliraportti Hyvinvoinnin kehittämisen työskentelyjakso Väliraportti Terveyden edistämisen työskentelyjakso: Terveydenedistämisen painopisteiden valinta ja terveydenedistämisen toimintaohjelma Kemijärvellä Tavoite

Lisätiedot

RISTO Riskien tunnistamisesta parempaan toimintakykyyn

RISTO Riskien tunnistamisesta parempaan toimintakykyyn RISTO Riskien tunnistamisesta parempaan toimintakykyyn Maarit Hiltunen-Toura, Socom Mari Lehtonen, Eksote Tuula Partanen, Eksote Tommi Reiman, Kouvola Mervi Kauranen, Etelä-Kymenlaakso Heli Virtanen, Länsi-

Lisätiedot

Osa alue Ydinkohdat Tavoitearvot Mittarit Seuranta. oppilaitoskohtaisen oppilashuoltoryhmän toimintaan.

Osa alue Ydinkohdat Tavoitearvot Mittarit Seuranta. oppilaitoskohtaisen oppilashuoltoryhmän toimintaan. Terveydenhoito Oppilashuoltoon osallistuminen terveydenhoitaja osallistuu oppilaitoskohtaisen oppilashuoltoryhmän toimintaan. Terveystarkastus kaikille vuosiluokille Toteutuu vuosittain Laaja terveystarkastus

Lisätiedot

HELSINGIN KAUPUNKI PÖYTÄKIRJA 1/2010 1 TERVEYSLAUTAKUNTA 19.1.2010

HELSINGIN KAUPUNKI PÖYTÄKIRJA 1/2010 1 TERVEYSLAUTAKUNTA 19.1.2010 HELSINGIN KAUPUNKI PÖYTÄKIRJA 1/2010 1 14 LAUSUNTO TOIVOMUSPONNESTA LASTEN OPPIMISVAIKEUKSIEN VARHAISESTA TUNNISTAMISESTA JA TUKI- JA KUNTOUTUSPALVELUJEN JÄRJESTÄMISESTÄ Terke 2009-2636 Esityslistan asia

Lisätiedot

Elintarvikeketjun valvonnan auditointijärjestelmän vuosiraportti vuodelta 2010. Evira/1170/0411/2011

Elintarvikeketjun valvonnan auditointijärjestelmän vuosiraportti vuodelta 2010. Evira/1170/0411/2011 Elintarvikeketjun valvonnan auditointijärjestelmän vuosiraportti vuodelta 2010 Evira/1170/0411/2011 Eviran raportti Hyväksymispäivä 30.6.2011 Valvonnan kehittämisyksikkö Hyväksyjä Esittelijä Maria Teirikko

Lisätiedot

Koulujen liikkumissuunnitelmat, HSL:n kummikouluohjelma ja Matkakummi

Koulujen liikkumissuunnitelmat, HSL:n kummikouluohjelma ja Matkakummi Koulujen liikkumissuunnitelmat, HSL:n kummikouluohjelma ja Matkakummi 1 Sisältö: 1. Koulujen liikkumissuunnitelmat 2. Kummikoulut 3. Matkakummi 2 1. Koulujen liikkumissuunnitelmat Koulun liikkumissuunnitelma

Lisätiedot

PANKKIEN YHTEINEN VIESTINTÄ SUORAVELOITUS- MIGRAATIOSSA. Kristiina Siikala 19.9.2012

PANKKIEN YHTEINEN VIESTINTÄ SUORAVELOITUS- MIGRAATIOSSA. Kristiina Siikala 19.9.2012 PANKKIEN YHTEINEN VIESTINTÄ SUORAVELOITUS- MIGRAATIOSSA Kristiina Siikala 19.9.2012 1 VIESTINNÄN VAIHEET VUONNA 2012 Faktat Viestinnän strategiset linjaukset: mitä, kenelle, miten ja milloin? Fkl.fi verkkopalvelun

Lisätiedot

Vuoden 2013 kouluterveyskyselyn Kärsämäen 8. ja 9. lk. tuloksia

Vuoden 2013 kouluterveyskyselyn Kärsämäen 8. ja 9. lk. tuloksia Vuoden 2013 kouluterveyskyselyn Kärsämäen 8. ja 9. lk. tuloksia Nuoren hyvinvointiin ja opiskelun sujumiseen vaikuttavat keskeisesti kokemus elämänhallinnasta, omien voimien ja kykyjen riittävyydestä sekä

Lisätiedot

VASTAANOTTOKESKUSTEN ASIAKASPALAUTTEEN YHTEENVETO

VASTAANOTTOKESKUSTEN ASIAKASPALAUTTEEN YHTEENVETO YHTEENVETO 5.9.2013 VASTAANOTTOKESKUSTEN ASIAKASPALAUTTEEN YHTEENVETO Taustaa Aikuisten turvapaikanhakijoiden asiakaspalautekysely järjestettiin 17 vastaanottokeskuksessa loppukeväällä 2013. Vastaajia

Lisätiedot

Vastuuhoitajan asiakaspalaute keskustelu asiakkaan osallisuus omien palveluiden kehittämiseen

Vastuuhoitajan asiakaspalaute keskustelu asiakkaan osallisuus omien palveluiden kehittämiseen Vastuuhoitajan asiakaspalaute keskustelu asiakkaan osallisuus omien palveluiden kehittämiseen Sara Haimi-Liikkanen Kehittämiskoordinaattori KASTE / Kotona kokonainen elämä / Etelä-Kymenlaakson osakokonaisuus

Lisätiedot

Hammashoitotuki. Mihin tukeen minulla on oikeus?

Hammashoitotuki. Mihin tukeen minulla on oikeus? Hammashoitotuki Mihintukeenminullaonoikeus? Alle 20 vuotiaiden hammashuolto Lapsilla ja nuorilla on oikeus maksuttomaan hammashoitoon joulukuun viimeiseen päivään saakka sinä vuonna, jonka aikana he täyttävät

Lisätiedot

RAPORTTI. Kansainvälisen toiminnan resurssit ammatillisessa koulutuksessa vuonna 2013. Siru Korkala

RAPORTTI. Kansainvälisen toiminnan resurssit ammatillisessa koulutuksessa vuonna 2013. Siru Korkala RAPORTTI Kansainvälisen toiminnan resurssit ammatillisessa koulutuksessa vuonna 2013 Siru Korkala Kansainvälisen toiminnan resurssit ammatillisessa koulutuksessa vuonna 2013 CIMOn kysely oppilaitoksille

Lisätiedot

Lasten ylipaino ja lihavuus laskuun monialaisella yhteistyöllä

Lasten ylipaino ja lihavuus laskuun monialaisella yhteistyöllä Lasten ylipaino ja lihavuus laskuun monialaisella yhteistyöllä Neuvolapäivät 21.10.2015 Helsinki Liisa Mikkola, oh, TtM, th Seinäjoki lyhyesti Väkiluku 60 903 asukasta (31.12.2014) Väestönlisäys v. 2014

Lisätiedot

Opiskeluterveydenhuolto

Opiskeluterveydenhuolto Sosiaali- ja terveystoimi Terveysneuvonta LIITE 15 TOIMINTAOHJE numero: numeroimaton Opiskeluterveydenhuolto Laatija: opiskeluterveydenhuollon tiimi Ylläpitäjä: opiskeluterveydenhuollon tiimi Voimassa:

Lisätiedot

Perhekeskeinen kouluterveydenhuolto

Perhekeskeinen kouluterveydenhuolto Forssan seudun terveydenhuollon ky. Perhekeskeinen kouluterveydenhuolto Loppuraportti Liitteet 48 Hanke 041/ESLK/LK/2007 1.5.2007-31.10.2009 Marke Hietanen-Peltola Arto Honkala Marika Kivimäki-Sumrein

Lisätiedot

Terveysasemalle voi varata aikoja myös sähköisesti. Länsi-Vantaan terveysasemien lääkärin- ja hoitajavastaanoton

Terveysasemalle voi varata aikoja myös sähköisesti. Länsi-Vantaan terveysasemien lääkärin- ja hoitajavastaanoton Terveysasemalle voi varata aikoja myös sähköisesti Länsi-Vantaan terveysasemien lääkärin- ja hoitajavastaanoton sähköinen ajanvaraus Länsi-Vantaan terveysasemien lääkärin- ja hoitajavastaanoton sähköinen

Lisätiedot

Yhteystiedot. Yritys tai organisaatio. Katuosoite. Kaupunki. Maa. Yhteyshenkilö. Tehtävä organisaatiossa. Sähköposti. Puhelinnumero.

Yhteystiedot. Yritys tai organisaatio. Katuosoite. Kaupunki. Maa. Yhteyshenkilö. Tehtävä organisaatiossa. Sähköposti. Puhelinnumero. Esittely Täyttäkää työpaikan terveyden edistämiskysely ja selvittäkää onko terveyden edistäminen jo osa työpaikkanne toimintaa vai onko työpaikallanne ehkä vielä parantamisen varaa. Kyselyyn vastaaminen

Lisätiedot

MENNÄÄN AJOISSA NUKKUMAAN! -kotitehtävävihkoon liittyvä ohje opettajalle

MENNÄÄN AJOISSA NUKKUMAAN! -kotitehtävävihkoon liittyvä ohje opettajalle MENNÄÄN AJOISSA NUKKUMAAN! -kotitehtävävihkoon liittyvä ohje opettajalle Hyvä 5.- ja 6. -luokkalaisen opettaja, Mennään ajoissa nukkumaan! on 5.- ja 6. -luokkalaisille tarkoitettu vuorovaikutteinen kotitehtävävihko,

Lisätiedot