Suun terveyden edistämisen elämänkaarimalli (STEEM) -hanke Vantaan suun terveydenhuollossa

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Suun terveyden edistämisen elämänkaarimalli (STEEM) -hanke Vantaan suun terveydenhuollossa 2006 2008"

Transkriptio

1 Suun terveyden edistämisen elämänkaarimalli (STEEM) -hanke Vantaan suun terveydenhuollossa

2 Vantaan kaupungin paino/ 3/2009

3 Suun terveyden edistämisen elämänkaarimalli (STEEM) -hanke Vantaan suun terveydenhuollossa Irma Arpalahti ylihammaslääkäri Vantaan kaupunki Sosiaali- ja terveystoimi Suun terveydenhuolto

4 1 SUUN TERVEYDEN EDISTÄMISEN ELÄMÄNKAARIMALLI -HANKE STEEM-HANKKEEN ORGANISAATIO HANKKEEN HENKILÖSTÖ OHJAUSRYHMÄ HANKERYHMÄ HANKKEEN TIEDOTUS ODOTTAVIEN PERHEIDEN MUTANS STREPTOKOKKI -SYLKITESTAUS SYLKITESTAUKSEN SUUNNITTELU JA KOULUTUS MUTANS STREPTOKOKKI -SYLKITESTIN TOTEUTTAMINEN OSALLISTUMINEN MUTANS STREPTOKOKKI -SYLKITESTEIHIN HAMPAIDEN PESUOPETUS PIENRYHMISSÄ PIENRYHMISSÄ TAPAHTUVA PESUOPETUS TERVEYSTOTTUMUSKYSELY PALAUTE PÄIVÄKODEISTA YHTEISTYÖKUMPPANIEN SUUN TERVEYSTIEDON PÄIVITTÄMINEN NEUVOLOIDEN TERVEYDENHOITAJAT KOULUTERVEYDENHOITAJILLE PIDETYT ESITYKSET SUUN TERVEYDENHOIDOSTA PÄIVÄHOIDON TILAISUUDET JA KSYLITOLI-INTERVENTIO OPETTAJILLE PIDETYT SUUN TERVEYDENEDISTÄMISTILAISUUDET KOULUTUS TERVEYSTIEDON OPETTAJILLE MUUT TERVEYDENEDISTÄMISTILAISUUDET TERVEYDENEDISTÄMISMATERIAALIN VALMISTUS PERHEVALMENNUSMATERIAALI VANHEMPAINILTAMATERIAALI MUUT SÄHKÖISET ESITYKSET TERVEYDEN EDISTÄMISEN POTILASESITTEET TERVEYDEN EDISTÄMISEN INTERNETSIVUT KAKSIVUOTIAIDEN PLAKKITESTAUS PLAKKITESTIEN KALIBROINTIKOULUTUS KAKSIVUOTIAIDEN LASTEN PLAKKITESTAUS ALAKOULUJEN SUUN TERVEYDEN OPINTOPÄIVÄ ALAKOULUJEN KSYLITOLIKAMPANJA KAMPANJAKOULUJEN VALINTA KAMPANJAN PALAUTE HANKKEESEEN LIITTYVÄ TUTKIMUS LASTEN HAMPAIDEN TERVEYSTUTKIMUS TUTKIMUKSEN TOTEUTTAMINEN HANKKEEN ARVIOINTI JA LOPPUPÄÄTELMÄT KIRJALLISUUS TEKSTISSÄ KÄYTETYT LYHENTEET LIITTEET

5 1 SUUN TERVEYDEN EDISTÄMISEN ELÄMÄNKAARIMALLI -HANKE Vuoden 2005 aikana Vantaan suun terveydenhuollossa tehtiin alustava suunnitelma suun terveyden edistämisen hankkeesta, joka kohdistuisi kaikenikäisiin vantaalaisiin. Hankkeen taustalla olivat väestötason haasteet, kuten lasten ja nuorten suun terveyden heikentyminen ja polarisoituminen, nuorten ylipainon lisääntyminen, väestön ikärakennemuutos sekä suun tulehdusten merkitys koko kehon infektiolähteenä ja vaikutus moniin pitkäaikaissairauksiin. Perinteisesti käytettyjä ehkäiseviä toimia haluttiin nyt kohdentaa eri tavoin ja entistäkin varhaisemmassa vaiheessa. Lasten hampaiden terveys oli parantunut huomattavasti 1970-luvulta, mutta vuosituhannen vaihteessa käänne huonompaan oli havaittu. Viisivuotiaiden tervehampaisten prosenttiosuus oli lähtenyt laskuun ja vuonna 2003 oltiin kymmenen vuoden takaisessa tilanteessa (Nordblad 2006). Oli myös havaittu lasten ja nuorten hammassairauksien vahva polarisoituminen, eli suusairauksien kasaantuminen pienelle, noin 10 prosentin riskiryhmälle (Vehkalahti 1997, Varsio 1999). Vuosina 1975 ja 1980 syntyneiden lasten ja nuorten hammasterveyden suotuisa kehitys näytti pysähtyneen 1990-luvun lopulla (Suni 1997). Hampaiston reikiintyminen oli vuonna 2004 vähentynyt, mutta polarisoitunut yhä harvemmille yksilöille. Ne, joilla suun terveys oli heikoin, sairastuvat muita aikaisemmin, sillä riskipotilaille kohdistettu ehkäisevä hoito oli tullut liian myöhään (Meriläinen 2004). Nuorten ylipaino on lisääntynyt vuosi vuodelta. Kouluterveyskyselyn mukaan vuonna 2008 pääkaupunkiseudun peruskoulun yläluokkalaisista 12 % ja lukiolaisista 10 % oli ylipainoisia, kun vastaavat prosenttiosuudet vuonna 2000 olivat 9 % ja 8 % (Kouluterveys 2008). Väestön terveyserot suun terveydessä on todettu suuremmiksi kuin kokonaisterveydessä. Suun tulehduksilla on epäilty olevan yhteyttä moniin sairauksiin, kuten sydän- ja verisuonisairaudet, raskauskomplikaatiot ja huono diabetes-tasapaino (Salvi ym. 1997, Mealey & Rose 2008). Iensairauksilla on todettu olevan yhteys myös ylipainoon (Ylöstalo ym. 2008) ja metaboliseen syndroomaan (D'Aiuto ym. 2008). Aikuisväestön terveyskeskushammashoitoon pääsyä rajoittaneet ikärajat poistettiin vuoden 2002 lopussa, mikä toi koko väestön hoidon piiriin ja Vantaan suun terveydenhuoltoon lähes 6500 uutta aikuisasiakasta (SUHAT-hanke). Aikuisten osuutta kasvatti myös väestön ikärakennemuutos, joka on lisännyt ja edelleen lisää ikääntyneiden osuutta kuntalaisista (Vantaan tilastot ja tutkimus). Hoidon tarvetta on lisännyt myös hampaattomuuden väheneminen; ikääntyneillä on nykyään suussaan enemmän hampaita, ja he tarvitsevat siten aiempaa enemmän laajoja hammashoitoja ja myös hammasproteettisia ratkaisuja (Suomalaisten aikuisten suun terveys). Hoitotakuu-lainsäädännön voimaantulo vuonna 2005 aiheutti ruuhkaa hoitoon hakeutumisessa, mikä vei hammashoidon painopistettä korjaavaan hoitoon ennaltaehkäisyn kustannuksella. Suun Terveyden Edistämisen ElämänkaariMalli eli STEEM-hankkeen tavoitteena oli edistää kaikkien vantaalaisten suun terveyttä elämänkaaren eri vaiheissa ja tukea yksilöä ja perheitä suun terveyden kannalta parempien valintojen tekemisessä. Tärkeimpinä menetelminä olivat verkostoituminen Vantaan eri sektoreilla toimivien yhteistyökumppaneiden kanssa ja moniammatillisen yhteistyön kehittäminen. Lisäksi haluttiin vähentää pikkulasten mutans streptokokki -bakteerin tartuntoja, luoda sähköistä materiaalia ja potilasohjeita, käynnistää uudelleen säännöllisiä ryhmäpesuopetuksia päiväkodeissa ja alakouluissa sekä tutkia mahdollisuutta vähentää tavanomaisen tutin aiheuttamia purentavirheitä jakamalla Turun yliopiston kehittämiä anatomisia tutteja vastasyntyneille tietyillä Vantaan alueilla. 3

6 Hankkeen toiminta jaettiin kuuteen ikäryhmittäiseen osa-alueeseen, jotka kattoivat koko väestön. Näitä olivat neuvola, päiväkoti, alakoulu, yläkoulu ja nuorten oppilaitokset, työikäinen väestö sekä ikäihmiset. Jo alustavassa hankesuunnitelmassa kullekin osa-alueelle oli asetettu omat tavoitteensa, jotka tarkennettiin lopulliseen hankesuunnitelmaan. Hanke käynnistettiin vuoden 2006 alussa suunnittelemalla odottavien perheiden mutans streptokokki -sylkitestausta ja siihen liittyvää koulutusta. Kun hankerahoitus saatiin, hanketyöntekijöiden määräaikaiset tehtävät laitettiin hakuun. Tehtävään valitut suuhygienisti ja hammashoitaja aloittivat työnsä Hankkeesta tiedotettiin koko suun terveydenhuollon henkilökuntaa marraskuun koulutuspäivän yhteydessä. Syksyllä 2006 tehtiin hankkeen lopullinen suunnitelma ja hankkeeseen liittyvän tutkimuksen suunnittelu aloitettiin. Odottavien perheiden mutans streptokokki -sylkitestaukset aloitettiin syyskuussa, mutta toiminta oli käynnissä kaikilla alueilla vasta tammikuussa Syksyn aikana suunniteltiin ja aloitettiin myös säännölliset pesuopetukset muutamissa valituissa päiväkodeissa. Hankkeen suuhygienisti suunnitteli ja toteutti neuvolan terveydenhoitajien koulutustilaisuudet suun terveystiedon päivittämiseksi, ja tilaisuuksia pidettiin vielä keväällä Hankkeen hammashoitaja oli mukana suunnittelemassa ja toteuttamassa alakoululaisten suun terveydenhoidon opintopäivien toimintaa, ja jatkoi mukana ryhmän toiminnassa hankkeen päättymiseen saakka. Syksyn 2006 aikana käynnistettiin terveydenedistämismateriaalin kehittäminen. Vuoden lopulla tehtiin kysely kaikkiin vantaalaisiin päiväkoteihin ja perhepäivähoidon yksikköihin ksylitolin käytöstä, ja vuodenvaihteen jälkeen niille kaikille lahjoitettiin muutaman viikon annos ksylitolipastilleja jaettavaksi lapsille. Vuonna 2007 jatkettiin syksyllä alkanutta toimintaa. Hankkeen suuhygienisti suunnitteli ja toteutti päiväkotien ja koulujen henkilökunnan koulutustilaisuudet, joissa päivitettiin yhteistyökumppaneiden suun terveystietoa. Vuoden aikana suunniteltiin myös sähköinen esitysmateriaali perhevalmennuksiin ja koulujen vanhempainiltoihin. Hankkeeseen liittyvän tutkimuksen tutkimussuunnitelma valmistui. Tutkimus sai eettisen toimikunnan hyväksymisen ja Vantaan terveystoimen johtaja antoi luvan sen käynnistämiseen. Vuoden lopulla suunniteltiin ja toteutettiin kaksivuotiaiden lasten mutans streptokokki -bakteeri plakkitestauksen kalibrointikoulutus suun terveydenhuollon henkilökunnalle. Kalibrointikoulutusta jatkettiin vielä seuraavana vuonna. Viimeisen toimintavuoden (2008) alussa aloitettiin Lasten hampaiden terveystutkimus, jonka erilliseen otokseen kutsuttiin kaikki ensisynnyttäjille syntyneet lapset. Yhtä aikaa aloitettiin myös kaksivuotiaiden lasten mutans streptokokki -plakkitestaus, jota jatketaan tutkimukseen liittyvänä vuoden 2011 alkupuolelle saakka. Helmikuussa 2008 käynnistettiin alakoulujen ksylitolikampanja, joka jatkui toukokuun loppuun saakka. Sen tuloksista raportoitiin suun terveydenhuollon henkilökunnalle, lehdistölle ja kaikille alakouluille. Hankesuunnitelmaan liittynyt tuttien jakaminen pääsi tehtaan toimitusvaikeuksien vuoksi alkamaan vasta maaliskuussa. Kaikille Martinlaakson ja Korso-Koivukylän alueilla syntyneille lapsille lähetettiin yksi tutti näytteeksi. Tutkimusotokseen suostuneet vanhemmat saivat tilata maksuttomia käyttötutteja. Terveydenedistämismateriaalia saatiin valmiiksi, ja hammashoitoloiden odotustiloihin koottiin kansiot kaikista valmistetuista potilasesitteistä. Suun terveydenhuollon henkilökunnalle pidettiin hankkeen toiminnasta ja tutkimuksesta esitykset alueittaisissa kokouksissa elo-syyskuussa Odottavien äitien sylkitestejä jatkettiin maksuttomina vielä vuoden 2008 loppuun saakka. 4

7 2 STEEM-HANKKEEN ORGANISAATIO 2.1 Hankkeen henkilöstö Hankkeen henkilöstöön kuuluivat hankepäällikkö, terveyden edistämisen ylihammaslääkäri Irma Arpalahti, ja hankkeeseen vuoden 2008 elokuussa palkatut suuhygienisti Hanna-Mari Kommonen sekä hammashoitaja Johanna Brunberg. Hankepäällikön hankkeeseen ja siihen liittyvään tutkimukseen käyttämä työaika oli vuosina päivää ja vuonna päivää viikossa. Hankkeen suuhygienisti toimi kokopäiväisenä syksyyn 2007 saakka ja sen jälkeen puolipäiväisenä, kunnes suuhygienisti Annikka Hernesniemi aloitti hankkeessa joulukuun 2007 alusta. Vuoden 2008 alusta hankkeeseen palkattiin vielä yksi hammashoitaja, Niina Kattelus. Hankkeeseen palkatut hammashoitajat toimivat molemmat kokopäiväisenä. Hankeen työntekijöiden keskeiset tehtävät on esitetty taulukossa 1. Hankkeen toimintaan ja terveyden edistämiseen liittyviin työryhmiin, kuten Suun terveyden edistämisen työryhmä eli EHKÄ ja Alakoulujen suun terveyden opintopäivät eli JUHTA, osallistui hankkeen työntekijöiden lisäksi suun terveydenhuollon henkilökuntaa omana työnään. Lisäksi hanke kutsui suun terveydenhuollon henkilökuntaan kuuluvia mukaan hankkeen tilapäisiin suunnittelutyöryhmiin. 2.2 Ohjausryhmä Ohjausryhmä kehitti hankkeen toimintaa ja teki toimintaan sekä hankintoihin liittyviä päätöksiä. Ohjausryhmä kokoontui hankkeen aikana yhdeksän kertaa. Puheenjohtajana toimi hankepäällikkö ja sihteereinä vuorotellen hankkeen muut työntekijät. Ohjausryhmän jäseninä olivat hankkeen henkilöstön lisäksi vuosina suun terveydenhuollon toimintaalueiden ylihammaslääkärit Anne Komulainen Martinlaaksosta, Pirkko Letto Tikkurilasta, Pirjo Rissa Korso-Koivukylästä, Harri Salonen Myyrmäestä ja Anne-Maija Silvo Hakunilasta. Vuoden 2008 alusta ryhmään tuli mukaan hankkeen suuhygienistinä aiemmin toiminut Hanna-Mari Kommonen ja ryhmästä jäivät pois ylihammaslääkärit Anne Komulainen ja Pirkko Letto. Johtava ylihammaslääkäri Jorma Suni osallistui myös ohjausryhmän kokouksiin. Ohjausryhmän jäsenet tiedottivat hankkeen toiminnasta kukin omalla suun terveydenhuollon toiminta-alueellaan. 2.3 Hankeryhmä Hankeryhmään kuuluivat hankepäällikkö ja hankkeeseen palkattu henkilökunta. Hankeryhmä huolehti käytännön järjestelyjen suunnittelusta, toteutuksesta, seurannasta, tiedotuksesta ja raportoinnista. Hankeryhmä kokoontui kuukausittain ja teki esitykset toimintaa, taloutta ja henkilöstöä koskevista ehdotuksista ohjausryhmälle. Hankkeen henkilökunta kokoontui lisäksi kahdenkeskisissä palavereissa aina tarpeen mukaan. 5

8 STEEM-hankkeen työntekijöiden keskeiset tehtävät hankkeessa Hankepäällikkö Päävastuu hankkeen suunnittelusta, tilastoinnista ja koordinoinnista. Ohjausryhmän koollekutsuminen ja puheenjohtajuus. Yhteydenpito lääninhallitukseen ja hankkeen talouden seuranta. Päävastuu hankkeen raporttien kirjoittamisesta ja toiminnan arvioinnista. Hanketta koskeva tiedottaminen yhdessä hanketyöntekijöiden kanssa. Hankkeen intra- ja internetsivujen tekemisen päävastuu. Hankkeeseen liittyvän tutkimuksen suunnittelu, yhteydenpito asiantuntijoihin, toteutus, ja tiedottaminen. Hankkeen suuhygienisti Neuvola Neuvolaterveydenhoitajien suun terveystietouden päivittämisen suunnittelu ja toteutus. Perhevalmennusmateriaalin kehittäminen. Odottavien äitien sylkitestien koordinointi ja ohjaus. Päiväkoti Päiväkotihenkilökunnan suun terveystietojen päivittämisen suunnittelu ja toteutus. Päiväkotien suun terveyden edistämisen suunnitelman laatiminen. Alakoulu Kouluterveydenhoitajien suun terveystietouden päivittämisen suunnittelu ja toteutus. Opettajien suun terveystietouden päivittämisen suunnittelu ja toteutus. Vanhempainiltoihin tarkoitetun materiaalin kehittäminen. Yläkoulu ja nuorten oppilaitokset Kouluterveydenhoitajien suun terveystietouden päivittämisen suunnittelu ja toteutus. Opettajien suun terveystietouden päivittämisen suunnittelu ja toteutus. Sähköisen materiaalin sisällön tuottaminen Vantaalta koottavassa asiatuntijaryhmässä oppitunneille sekä materiaalin ulkoisen toteuttamisen delegointi yhteistyökumppanille. Työikäinen väestö ja ikäihmiset Terveydenedistämismateriaalin kehittäminen. Hankkeen hammashoitajat Raportointi, tilastointi ja arviointi kustakin osa-alueesta. Päiväkoti Päiväkotien ryhmäpesuopetusten suunnittelu ja toteuttaminen. Alakoulu Alakoulujen ryhmäpesuopetusten suunnittelu ja toteuttaminen. Alakoulujen suun terveyden opintopäivien (JUHTA -ryhmä) kehittäminen ja toteutukseen osallistuminen. Työikäinen väestö ja ikäihmiset Terveydenedistämismateriaalin kehittäminen. Hankkeeseen liittyvä tutkimus tutkimusavustajana toimiminen. Raportointi, tilastointi ja arviointi kustakin osa-alueesta, kuvien käsittely, materiaalin kehittämiseen osallistuminen. Taulukko 1: STEEM-hankkeen työntekijöiden keskeiset tehtävät hankkeessa 6

9 3 HANKKEEN TIEDOTUS STEEM-hankkeen toiminnasta tiedotettiin avoimesti terveydenhuollon henkilökunnalle. Kaikesta toiminnasta tiedotettiin sähköpostitse sekä siihen osallistuvaa henkilökuntaa että suun terveydenhuollon vastuuryhmää. Hankkeelle tehtiin omat sivut Vantaan intranettiin, ja niihin on pääsy kaikilla Vantaan kaupungin työntekijöillä. Sivuilla on selvitetty hankkeen toimintaa, ja sinne on lisätty kaikki hankkeessa valmistettu materiaali, ohjausryhmän kokousten pöytäkirjat sekä puolivuosittain kirjoitetut toimintaraportit. Hankkeen suunnitelma on nähtävissä myös internetissä; sivulta on linkitys STEEM-hankkeen sivulle. Hankkeen työntekijät saivat perehdytyksen Vantaalla käytössä olevaan suun terveydenhuollon sähköiseen potilastietojärjestelmään (WinHit), tiimipostin ja kalenterin käyttöön sekä Tyko työajanhallintaohjelmaan. He osallistuivat myös suun terveydenhuollon järjestämään sisäiseen koulutukseen. Hankepäällikkö ja hankkeen suuhygienisti osallistuivat hankkeen aikana pidettyihin valtakunnallisiin terveydenedistämis-seminaareihin ja ajankohtaistapahtumiin. STEEM-hankkeen päällikkö piti esityksen terveyden edistämisestä ja hankkeen toiminnasta Vantaan suun terveydenhuollon henkilökunnalle koulutuspäivänä marraskuussa Elosyyskuussa 2008 hankkeen työntekijät kävivät kertomassa alakoulujen ksylitolikampanjan tuloksista, hankkeen toiminnasta ja Lasten hampaiden terveystutkimuksesta suun terveydenhuollon henkilökunnalle kolmessa eri aluekokouksessa Länsi-, Pohjois- ja Keski- Vantaalla. STEEM-hanke pääsi esille myös mediassa. Sävelradio kiinnostui vuonna 2006 odottaville äideille tehtävistä sylkitesteistä ja teki ohjelmaansa terveysvinkin karieksen tarttumisesta haastattelemalla hankepäällikköä. Samasta aiheesta kirjoitettiin myös paikallislehteen otsikolla Lapseen tarttuvat "reikiinnyttäjäbakteerit" kuriin. Vuonna 2008 hanke pääsi paikallislehden, Vantaan Sanomat, otsikoihin alakoulujen ksylitolikampanjan uutisoimisessa. Hankepäällikkö on kirjoittanut Suomen hammaslääkärilehteen artikkelin Plakkitestien kalibrointikoulutuksen järjestämisestä, joka julkaistaan vuoden 2009 aikana. 7

10 4 ODOTTAVIEN PERHEIDEN MUTANS STREPTOKOKKI -SYLKITESTAUS STEEM-hankkeen laajin ja pisimpään jatkunut toiminta oli odottavien perheiden mutans streptokokki -sylkitestaus. Sen tavoitteena oli ehkäistä pikkulasten mutans streptokokki -bakteerien tartuntaa vanhemmilta lapsille, ja siten ehkäistä lasten hampaiden reikiintymistä. Odottavat perheet kutsuttiin neuvolan kautta mutans streptokokki -sylkitestiin, kartoitettiin heidän suun terveystottumuksensa ja annettiin sen pohjalta yksilöllistä terveysneuvontaa, millä edistettiin lapsen ja koko perheen suun terveyttä. 4.1 Sylkitestauksen suunnittelu ja koulutus Odottavien äitien sylkitestauksen suunnittelu aloitettiin tammikuussa Tuleva hankepäällikkö kutsui suunnittelutyöryhmään suuhygienistit Aila Kiuru-Jääskeläisen ja Terhi Nybergin. Työryhmä kokoontui kaksi kertaa tammikuun aikana ja teki alustavan suunnitelman mutans streptokokki -sylkitestien käytännön järjestelyistä ja suunnitteli testaukseen liittyvät lomakkeet. Helmikuun lopulla pidettiin mutans streptokokki -sylkitestauksen koulutus- ja suunnittelukokous. Siihen osallistuivat ne 21 suuhygienistiä tai hammashoitajaa, jotka olivat halukkaita lähtemään mukaan sylkitestaukseen. Kokouksessa käytiin läpi sylkitestauksen käytännöt, esiteltiin työryhmän valmistamat potilasesitteet ja kartoitettiin inkubaatio-kaappien tarve. Terveysneuvonnan koulutusiltapäivä pidettiin maaliskuun lopussa, ja siihen osallistui 19 suun terveydenhuollon ammattilaista. Koulutus käsitteli muutosvaihemallin (Prochaska & DiClemente 1983) käyttämistä viitekehyksenä sylkitesteihin liittyvässä terveysneuvonnassa. Kouluttajina olivat suuhygienistit Hanna-Mari Kommonen ja Marianne Pykäläinen Jyväskylän yliopistosta. STEEM-hankkeen suuhygienisti kutsui kesän jälkeen kaikki sylkitestaukseen osallistuvat suuhygienistit ja hammashoitajat sylkitestaustoiminnan aloituskokoukseen. Sylkitestien suorittajille kirjoitettiin yksityiskohtaiset kirjalliset ohjeet testauksen käytännön suorittamisesta, liite 1. Keskitetyn ajanvarauksen henkilökuntaa ohjeistettiin testausaikojen varaamisesta, liite 2. Keväällä tehty potilasmateriaali lähetettiin vielä Turun yliopiston sosiaalihammaslääketieteen laitoksen ja Vantaan kaupungin tilastot ja tutkimus -osaston tilastoasiantuntijan arvioitavaksi. Hankeryhmä teki materiaaliin ehdotetut muutokset. Vantaan lasten- ja nuorten palvelutoiminnan päälliköiltä pyydettiin lupa yhteistyöhön vantaalaisten odottavien tai perheiden ohjaamisesta hammashoitolan sylkitestiin. Neuvoloista jaettiin siten kaikille odottaville ja alle puolivuotiaiden lasten äideille sylkitestikutsuna E 14- esite, joka toimi myös tietolähteenä suun terveyden edistämiseen, mikäli perheet eivät hakeutuneet testiin, liite 3. Kaikkia sylkitestaukseen liittyviä esitteitä valmistettiin myös ruotsin- ja englanninkielisinä. 4.2 Mutans streptokokki -sylkitestin toteuttaminen Odottavat vanhemmat varasivat mutans streptokokki -sylkitestiin keskitetyn ajanvarauksen kautta n. 10 minuutin käynnin, jolloin heille sylkitestauksen lisäksi annettiin E 17-8

11 neuvontakaavake terveystottumusten kartoittamiseen, liite 4. Toinen n. 20 minuutin aika varattiin testituloksen ja terveystottumuskartoituksen perusteella annettavaan yksilölliseen terveysneuvontaan. Testitulos voitiin asiakkaan toivomuksesta kertoa myös puhelimitse tai kirjeellä, mitä varten valmistettiin kaksi kirjepohjaa, liitteet 5 ja 6. Testaus ja terveysneuvonta toteutettiin ennalta annettujen ohjeiden mukaisesti. Odottaville tai kuusi kuukautta sitten synnyttäneille äideille testi ja neuvontakäynti olivat maksuttomat, mutta isät joutuivat maksamaan testikäynnistä 18 euroa. Neuvontakäynti maksoi isälle 12 euroa, mutta hän sai neuvonnan maksutta, jos hän osallistui siihen yhdessä lapsen äidin kanssa. Mutans streptokokki-sylkitestien tulkinnassa käytettiin Orionin Dental tests -esitettä (Dental tests), joka jaettiin kaikille suorittajille. Nollatuloksessa bakteerikasvua ei ollut ollenkaan tai se oli hyvin vähäistä. Jos viljelyalustalla kasvoi muutamia yksittäisiä mutans streptokokkipesäkkeitä, tulokseksi saatiin lukema 1, ja jos pesäkkeet ketjuuntuivat ja olivat tiheämmässä, tulokseksi saatiin lukema 2. Kaikkein runsain kasvusto sai lukeman 3, silloin koko kasvualusta oli täynnä bakteeripesäkkeitä. Mutans streptokokki-sylkitestien tulokset vaihtelivat Vantaan eri alueilla vain vähän. Koko Vantaalla nollatuloksia oli 15 %, lukeman 1 sai 26 %, lukeman 2 sai 33 % ja lukeman 3 eli kaikkein eniten kasvua oli 25 prosentilla tutkituista, kuva 1. Mutans steptokokki -sylkitestien tulokset vuotiailla odottavilla vanhemmilla alueittain vuosina % 80 % 60 % 40 % MUTANS 3 MUTANS 2 MUTANS 1 MUTANS 0 20 % 0 % Tikkurila Hakunila Korso-Koivukylä Myyrmäki Martinlaakso Ei aluetta Koko Vantaa Kuva 1. Mutans streptokokki-sylkitestien tulokset vuosina Osallistuminen mutans streptokokki -sylkitesteihin Mutans streptokokki -bakteeri sylkitestissä kävi yhteensä vuotiasta odottavaa äitiä tai isää. Vuonna 2006 testejä tehtiin vähiten, mutta toiminnan päästyä alkuun kaikilla alueilla seuraavina vuosina tehtiin lähes 90 % kaikista hankkeen sylkitesteistä, kuva 2. Suun 9

12 terveydenhuollon eri toiminta-alueilla kaikista testeistä suurin osuus tehtiin Tikkurilan alueella, kuva 3. Mutans streptokokki -sylkitesteissä käyneet v odottavat vanhemmat koko Vantaa % % % Kuva 2. Mutans streptokokki -sylkitesteissä käyneet vuotiaat odottavat vanhemmat vuosina Mutans streptokokki -sylkitesteissä käyneet v odottavat vanhemmat alueittain Ei aluetta 8 % Martinlaakso 16 % Tikkurila 32 % Myyrmäki 15 % Hakunila 10 % Korso- Koivukylä 19 % Kuva 3. Mutans streptokokki -sylkitesteissä käyneet vuotiaat odottavat vanhemmat alueittain Suhteessa Vantaalla syntyneisiin lapsiin, sylkitesteissä kävi noin 27 % huoltajista. Alueittain testissä käytiin suhteellisesti eniten Martinlaakson alueella, jossa 35 % huoltajista kävi testissä. Toiseksi eniten testeissä käytiin Tikkurilassa (28 %) ja seuraavina tulivat 10

13 Myyrmäki (24 %), Korso-Koivukylä (20 %). Vähiten testeissä käytiin Hakunilassa (17 %), kuva 4. Odottavien isien osuutta ei tilastoitu erikseen, vaan äidit ja isät ovat molemmat mukana tilastoissa. Sylkitestaussuorittajien arvion mukaan isien osuus oli alueittain 0 27 prosenttia kaikista testatuista, ja yhteensä testissä kävi noin 150 odottavaa isää. Sylkitesteissä käyneiden vuotiaiden vanhempien %-osuus syntyneistä alueittain Tikkurila Hakunila Korso- Koivukylä Myyrmäki Martinlaakso Koko Vantaa % Kuva 4. Mutans streptokokki -sylkitesteissä käyneiden osuus vuonna syntyneistä 11

14 5 HAMPAIDEN PESUOPETUS PIENRYHMISSÄ luvun vaihteessa Vantaalla toimi yli kymmenen "fluorihoitajaa", jotka huolehtivat kolmen viikon välein suoritettavista ala-asteiden ja päiväkotien fluorigeelipesuista ja plakkivärjäyksistä luvulla pesuopetuksia annettiin enää peruskoulun ensimmäisellä luokalla oleville. Toimintaa jatkettiin 1990-luvun lopulle, jonka jälkeen hammashoitajien suorittamaa yksilöllistä pesuopetusta edelleen vähennettiin annettavaksi vain riskiyksilöille. Toimintaa oli kouluissa ja päiväkodeissa pidetty hyvänä, ja sen jatkamista toivottiin. Siksi ryhmäpesuopetukset otettiin mukaan hankkeeseen. Tavoitteena oli päiväkotilasten ja koululaisten suun puhtauden ja siten suun terveyden edistäminen. Toiminta aloitettiin syyskuussa 2006 ja sitä jatkettiin kesään 2008 saakka. 5.1 Pienryhmissä tapahtuva pesuopetus STEEM-hankkeen ohjausryhmä valitsi pienryhmissä tapahtuvaan pesuopetukseen yhteensä viisi päiväkotia ja kaksi alakoulua sellaisista Hakunilan ja Korso-Koivukylän alueiden kaupunginosista, joiden sosio-ekonominen asema oli matala. Näillä alueilla myös tarve suun terveyden edistämiseen oli suurin. Kerran kuukaudessa pidetyt pesuopetukset aloitettiin päiväkodeissa syyskuussa ja alakouluilla marraskuussa 2006, ja niitä pidettiin kesään 2008 saakka. Vuoden 2008 alkupuolella toimintaan osallistuivat hankkeen molemmat hammashoitajat. Jokaisella pesuopetuskerralla kerrattiin suun terveyteen vaikuttavia asioita, etenkin napostelun merkitystä. Havaintovälineinä käytettiin sähköisiä esityksiä ja kuvia. Kaikille lapsille hankittiin omat hammasharjat, ja harjauksessa käytettiin fluorihammastahnaa. Harjausopetuslapset rekisteröitiin suun terveydenhuollon WinHIT -potilastietojärjestelmään koodilla WKR00, sekä WKH00 STEEM -koodilla kerran puolessa vuodessa. Lasten henkilötiedot kerättiin rekisteröintiä varten vanhempien kirjallisella luvalla. STEEM-hankkeen pienryhmissä tapahtuvia pesuopetuksia toteutettiin Vallinojan, Saturnuksen, Tähdenlennon, Kuntopuiston ja Keihäspuiston päiväkodeissa, sekä Hakunilanrinteen ja Kimokujan kouluissa. Keväällä 2008, kun hankkeen toinen hammashoitaja aloitti, toimintaa laajennettiin Jokiniemen ja Leppäkorven koulujen alaluokille. Toiminnasta ilmoitettiin päiväkoteihin ja kouluihin kirjallisesti. Hammashoitajat eivät tarkastaneet lapsia, mutta jos opetustilanteessa lapsen suussa huomattiin ilmeistä hoidon tarvetta, ilmoitettiin siitä vanhemmille kirjallisella viestillä. Pienryhmiin otettiin syksyllä 2006 mukaan 14 päiväkotiryhmää ja 4 alakoulun luokkaa. Seuraavan lukuvuoden alkaessa syksyllä 2007 päiväkotien edellisen vuoden viisi esikouluryhmää jäivät pois, ja niiden tilalle otettiin kolme alakoulun luokkaa. Vuoden 2008 alusta toiminta laajeni uuden hammashoitajan tullessa mukaan, jolloin alakoululuokkia oli mukana jo 18. Toimintaan osallistuneita lapsia oli vuonna , vuonna ja vuonna Opetusryhmittäin laskien pesuopetustapahtumia pidettiin vuonna kertaa, vuonna kertaa, vuonna kertaa ja koko hankkeen aikana yhteensä 327 kertaa, taulukko 2. Kukin opetusryhmä jaettiin 3 5 oppilaan pienryhmään, joten opetustapahtumia pienryhmissä pidettiin arviolta noin 1300 kertaa. 5.2 Terveystottumuskysely Syksyllä 2007 tehtiin 48:lle hampaiden pesuopetukseen osallistuneelle 1-luokkalaiselle lapselle suun terveystottumuskysely (liite 7), ja kysely tehtiin samoille oppilaille uudelleen 2-12

15 luokkalaisena. Kyselyjen mukaan lasten hampaiden harjausfrekvenssi oli vuoden aikana pysynyt entisellä tasollaan. Vanhemmat auttoivat 2-luokkalaisia hampaiden harjauksessa harvemmin kuin 1-luokkalaisia, mutta kuitenkin noin 10 % vanhemmista auttoi lastaan joka harjaustilanteessa edelleen. Itsenäisesti hampaitaan harjaavien määrä nousi vuoden aikana 40:stä 56 prosenttiin. Kyselyjen mukaa oppilaiden fluorivalmisteen käyttö pysyi vuoden aikana ennallaan. Noin 80 % lapsista käytti fluoritahnaa ja 13 % fluoritabletteja. Lähes kaikki koululaiset söivät säännöllisesti aamiaisen, lounaan, päivällisen ja iltapalan, välipalan söi säännöllisesti 83 % koululaisista. Päivittäinen napostelu pysyi vuoden aikana lähes ennallaan ja ksylitolin käyttö pysyi ennallaan; kolmannes koululaisista käytti ksylitolia säännöllisesti vähintään kerran päivässä. Lapsiin kohdistunut terveyden edistäminen ei kyselyjen mukaan tuottanut tulosta harjausfrekvenssin, napostelun tai ksylitolin käytön suhteen. Luvuissa oli pientä muutosta positiiviseen suuntaan, mutta näin pienellä lapsimäärällä ei saavutettu tilastollista merkitsevyyttä. Selvästi erottui ainoastaan vanhempien osuuden väheneminen lasten hampaiden harjaamisessa, mutta se luonnollisesti johtui siitä, että lapsetkin olivat vuoden vanhempia. Kysely ei selvittänyt, vaikuttiko annettu opetus lasten harjauksen laatuun. opetusryhmiä 2006 syksy kevät 2006 syksy lapsia kevät pesuopetustapahtumia opetusryhmittäin 2006 syksy kevät yhteensä päiväkodit alakoulut yhteensä Taulukko 2. Hampaiden pesuopetus päiväkodeissa ja alakouluissa Palaute päiväkodeista Hankkeen päättyessä pienryhmätoimintaan osallistuneilta päiväkodeilta ja kouluilta kysyttiin kirjallista mielipidettä harjausopetukseen henkilökunnan näkökulmasta. Kaikki yksitoista kyselyyn vastannutta koulua tai päiväkotia olivat sitä mieltä, että harjausopetus oli hyödyllistä, harjausopetus toimi hyvin, lasten suhtautuminen oli positiivista ja kaikki halusivat toiminnan jatkuvan edelleen. Vapaan palautteen mukaan lapset alussa pelkäsivät hammashoitajan vierailua, mutta jatkossa jopa odottivat pesuopetuksia innokkaasti. Päiväkodin henkilökunnan mukaan oli hyvä, että lapsia opetetaan pienestä pitäen huolehtimaan hampaiden hoidosta ja harjausopetus on hyvää ennaltaehkäisevää suun terveydenhoitoa, jonka tulokset näkyvät myöhemmin. Pienryhmissä tapahtuneella pesuopetuksella motivoitiin lapsia harjaamaan hampaat huolellisesti ja säännöllisesti kahdesti päivässä ja annettiin heille tietoa suun terveydenhoidosta. Lapset olivat harjaustilanteessa motivoituneita ja innostuneita. Lapsilta ja opettajilta saatu suullinen palaute oli positiivista ja yhteistyö koulujen ja päiväkotien kanssa toimi moitteettomasti. Pienryhmissä tapahtuvia säännöllisiä pesuopetuksia ei hankkeen päätyttyä jatkettu, sen sijaan pesuopetuksia jatketaan edelleen lapsille, joilla on siihen erityinen tarve. 13

16 6 YHTEISTYÖKUMPPANIEN SUUN TERVEYSTIEDON PÄIVITTÄMINEN 6.1 Neuvoloiden terveydenhoitajat Neuvola- ja kouluterveydenhoitajilla on ensisijainen asema terveyttä ja hyvinvointia edistävän neuvonnan antajina, siksi pidettiin tärkeänä kehittää yhteistyötä terveydenhoitajien ja suun terveydenhuollon välillä. Neuvolaterveydenhoitajille järjestettiin palvelualueittain hankesuunnitelman mukainen koulutustilaisuus. Neuvolassa työskentelevien terveydenhoitajien suun terveystietoa päivitettiin ja motivoitiin heitä entistä enemmän huomioimaan suun terveys työssään yhtenä tärkeänä kokonaisterveyden osa-alueena. Tilaisuuksien suunnittelussa kartoitettiin neuvolahenkilökunnan tiedon tarpeita tekemällä heille kirjallinen kysely, liite 8. Kyselyn perusteella koulutuksien pääsisältö rakentui kolmen osa-alueen ympärille: 1. yleistä suun terveydestä, 2. ajankohtaista suun terveyden edistämisestä sekä 3. suun terveydenhuolto Vantaalla. Tilaisuudet toteutettiin syksyn 2006 ja kevään 2007 aikana. Äitiys- ja lastenneuvoloissa toimi edellä mainittuna aikana 67 terveydenhoitajaa, mutta tilaisuuksien 74 osallistujan joukossa oli myös neuvolatyön esimiehiä ja terveydenhoitajaopiskelijoita, taulukko 3. Palvelualue Koulutuspäivä Terveydenhoitajia osallistui Korso-Koivukylä Martinlaakso Myyrmäki Hakunila Tikkurila Taulukko 3. Neuvolaterveydenhoitajille pidetyt tilaisuudet Ehkäisevän hoidon vastaava hammaslääkäri oli tehnyt neuvoloille vuonna 2003 ohjeistuksen suun terveydenhuollosta ja päivittänyt sen vuonna Hankkeessa ohjeistus muokattiin neuvolahenkilökunnan tiedon tarpeiden mukaiseksi, liite 9, ja sitä selventämään laadittiin lisäksi yhteistoimintamalli-taulukko, liite Kouluterveydenhoitajille pidetyt esitykset suun terveydenhoidosta Kouluterveydenhoitajille järjestettiin Vantaan palvelualueittain hankesuunnitelman mukainen koulutustilaisuus. Tilaisuuksien suunnittelussa kartoitettiin terveydenhoitajien tiedon tarpeita tekemällä heille kirjallinen kysely, liite 11. Kyselyyn vastaaminen ei ollut aktiivista. Koulutuksien pääsisältö rakentui kolmen osa-alueen ympärille: 1. yleistä suun terveydestä, 2. ajankohtaista suun terveyden edistämisestä sekä 3. suun terveydenhuolto Vantaalla. Tilaisuudet toteutettiin neljällä alueella kevään 2007 aikana, ja Tikkurilan alueella koulutus järjestettiin keväällä Tilaisuuksiin osallistui koulu-, ja opiskeluterveydenhuollossa toimivia terveydenhoitajia, joita kyseisenä aikana työskenteli Vantaalla 44. Lisäksi niihin osallistui terveydenhoitajaopiskelijoita ja terveydenhoitajien esimiehiä, joten osallistujia oli yhteensä 48, taulukko 4. Koulutusten avulla päivitettiin koululaisten ja opiskelijoiden kanssa työskentelevien terveydenhoitajien tietoutta suun terveyden edistämisessä ja motivoitiin heitä huomiomaan suun terveys työssään entistä enemmän, yhtenä tärkeänä terveyden osa-alueena. 14

17 Alue Koulutuspäivä Terveydenhoitajia osallistui Martinlaakso Myyrmäki Hakunila Korso-Koivukylä Tikkurila Taulukko 4. Kouluterveydenhoitajille pidetyt tilaisuudet 6.3 Päivähoidon tilaisuudet ja ksylitoli-interventio STEEM-hankkeen suuhygienisti piti lasten päivähoidon yksiköiden esimiehille esitykset suun terveyden edistämisestä päivähoidossa kuudella päivähoidon toiminta-alueella, joita ovat Hakunila-Havukoski, Korso-Asola, Marja-Vantaa-Pakkala, Myyrmäki-Martinlaakso ja Tikkurila. Tilaisuuksien sisällöstä laadittiin tiivistelmä, jonka avulla päivähoidon esimiehet veivät tietoa eteenpäin päivähoidon toimipisteisiin, liite 12. Tilaisuuden keskeisimpiä aiheita olivat suun terveyden edistämisen perusteet, makeisten ja mehujen käyttö päivähoidossa, hampaiden harjaus päivähoidossa, päiväkodin ja suun terveydenhuollon yhteistyö sekä suun terveyttä edistävän opetusmateriaalin, kuten kirjojen ja väritystehtävien esitteleminen päivähoidon työntekijöille terveyskasvatuksen tueksi. Kevään ja alkukesän 2007 aikana päivähoidon esimiehille pidettiin yhteensä kuusi tilaisuutta, yksi kullakin päivähoidon palvelualueella. STEEM-hanke suositteli lasten päivähoitoon päivittäistä ksylitolituotteiden käyttöä kaikissa toimintayksiköissä säännöllisesti päivittäin kaikkien aterioiden päätteeksi. Päiväkoteihin ja ryhmäperhepäiväkoteihin tehtiin ksylitolin käytön tilannetta kartoittava suuntaa antava kysely vuosien vaihteessa. Siihen vastasi noin 60 % eli 74 päiväkotia 124 päiväkodista, taulukko 5. Vastanneista 68 päiväkodissa ilmoitettiin lapsien käyttävän ksylitolia päivittäin aterian jälkeen. Arvion mukaan noin 55 % Vantaan päiväkodeista käytettiin ksylitolia päivittäin. Luku on päätelty ksylitolia käyttävien määrästä suhteessa kaikkiin Vantaan päiväkoteihin. Pääsääntöisesti lapset saivat ksylitolia yhden kerran päivässä pääaterian jälkeen. Ksylitolikyselyn tulokset/päiväkodit Päivähoidon alue Päiväkoteja yhteensä Kyselyyn vastasi Ksylitolia % osuuskäyttää Arvioitu% osuus Myyrmäki-Martinlaakso % % Marja-Vantaa-Pakkala % 6 38 % Tikkurila % % Korso-Asola % % Hakunila-Havukoski % % Koko Vantaa % % Taulukko 5. Päiväkotien ksylitolikyselyn tulokset Ryhmäperhepäiväkodeista kyselyyn osallistui 15, mikä on 48 % kaikista, taulukko 6. Kyselyyn vastanneista 13:ssa käytetään ksylitolia. Arvion mukaan noin 42 % ryhmäperhepäiväkodeissa käytettiin ksylitolia päivittäin. Luku perustuu arvioon ksylitolia käyttävien määrästä suhteessa kaikkiin ryhmäperhepäiväkoteihin. 15

18 Ksylitolikyselyn tulokset/ryhmäperhepäiväkodit Päivähoidon alue ryhmäperhepäiväkodit Kyselyyn vastasi % osuus Ksylitolia käyttää Arvioitu% osuus Myyrmäki-Martinlaakso % 3 60 % Marja-Vantaa-Pakkala % 0 0 % Tikkurila % 2 25 % Korso-Asola % 4 80 % Hakunila-Havukoski % 4 36 % Koko Vantaa % % Taulukko 6. Ryhmäperhepäiväkotien ksylitolikyselyn tulokset Kyselyn jälkeen Vantaan päivähoidon päiväkoteihin, ryhmäperhepäiväkoteihin sekä perhepäivähoitajille lähetettiin täysksylitolituotteita jaettavaksi lapsille aterioiden jälkeen. Vastaavasti hankittiin ksylitolia yksityisiin päiväkoteihin ja ryhmäperhepäiväkoteihin. Tarkoituksena oli tukea niitä, jotka jo käyttivät ksylitolia, sekä kannustaa uusia päivähoidon yksiköitä käyttämään ksylitolia. Tuotepaketin mukana lähetettiin päivähoidon henkilökunnalle kirje ja vanhempia varten ilmoitustauluille kiinnitettävä ilmoitus, jossa kannustettiin täysksylitolin päivittäiseen käyttöön. Lisäksi korostettiin päivittäisen hampaiden puhdistuksen tärkeyttä ja sitä, että ksylitolin käyttö ei korvaa hampaiden harjausta. Ksylitolit toimitettiin lasten käyttöön keväällä Tuotteet toimitti Fennobon Oy. 6.4 Opettajille pidetyt suun terveydenedistämistilaisuudet Alustavan hankesuunnitelman mukaan tavoitteena oli päivittää opettajien tietoa suun terveydenhoidosta. Suunnitelmaa jouduttiin muuttamaan, koska opettajia Vantaan kouluissa on runsaasti. Siksi viesti suun terveyden edistämisestä välitettiin rehtoreiden kautta. Kesän 2007 aikana suunniteltiin tilaisuuksien ohjelma, joka käsitti suun terveystiedon perusteet ja miten koulu voisi toimia suun terveyttä edistävänä ympäristönä. Tilaisuudessa esitettiin huoli lasten ja nuorten suun terveydestä ja huolestuttavaan suuntaan menossa olevasta suun terveydentilan kehityksestä. Keskeisiä tavoitteita olivat terveellisten välipalojen tarjoaminen koulussa, veden suositus janojuomaksi sekä ksylitolin päivittäinen käyttö kouluissa ruokailun yhteydessä. Tilaisuudet pidettiin syksyn 2007 ja kevään 2008 aikana vierailemalla vantaalaisten rehtorien seitsemässä alueittaisessa kokouksessa, joihin oli kutsuttu kaikki ko. alueen rehtorit, taulukko 7. Osallistujia tilaisuuksissa oli yhteensä 64 rehtoria 70:stä. Kaikille opettajille tarkoitettua kirjallista materiaalia suunniteltiin kesällä 2007, ja sen keskeinen sisältö oli koululaisten suun terveys, omahoito kotona ja kodin vastuu, opettajien esimerkki, terveellinen kouluympäristö sekä suun terveydenhuolto Vantaalla, liite 13. Kaikille opettajille tarkoitettu tiedote julkaistiin opettajien käyttämällä internetfoorumilla keväällä

19 Rehtorien aluekokoukset: Martinlaakson alueen rehtorit/ perusopetus Varian ammattioppilaitosten rehtorit ja opetusalajohtajat Hakunilan alueen rehtorit/ perusopetus Tikkurilan alueen rehtorit/ perusopetus Myyrmäen alueen rehtorit/ perusopetus Ruotsinkielisen opetuksen rehtorit/ perus / lukio Toisen asteen rehtorit lukio/ Varia Taulukko 7. Rehtorien aluekokoukset 6.5 Koulutus terveystiedon opettajille Terveystiedon opettajien koulutuspäivä pidettiin yhdessä Vantaan kaupungin ravitsemusterapeutti Tuula Nuutisen kanssa. Kouluille lähetettiin alustava ilmoitus ja informaatiokirje tulevasta koulutuspäivästä helmikuun alussa Tarkempi ohjelma ja kutsu lähetettiin koulusihteerien kautta terveystiedonopettajille, opettajille, terveydenhoitajille, rehtoreille ja kaikille asiasta kiinnostuneille. Terveystiedon opettajien koulutuspäivään valmistettiin esitys, jossa käsiteltiin suun terveystietoa, hammashoitoa Vantaalla, STEEM-hankkeen toimintaa ja terveystiedon tavoitteita suun terveyden osalta luokille 1-9. Terveystiedon opettajien koulutuspäivä pidettiin keskiviikkona klo Tikkurilan lukiolla. Koulutuspäivään saapui 9 opettajaa. 6.6 Muut terveydenedistämistilaisuudet Peltolan koulun kodin ja koulun yhteistyöpäivänä, lauantaina , hankkeen suuhygienisti piti vanhempainiltaan valmistetun esityksen koulun kirjastossa kolme kertaa. Lisäksi paikalla oli esittelypöytä, jossa oli suun puhdistusvälineitä, ksylitolia jaettavaksi ja esitteitä, joihin vanhemmat ja koululaiset kävivät tutustumassa. Esityksiin osallistui yhteensä 120 ja esittelypöytään tutustui noin 50 henkilöä. Tikkurilan lukion 1. ja 2. luokkalaisille pidettiin suun terveydenhoitoa käsittelevät esitykset hyvinvointiviikolla, joka pidettiin viikolla 10 vuonna Lukiolla oli talven aikana keskusteltu energiajuomista, ja terveydenhoitaja toivoi tietoa energiajuomien vaikutuksesta suun terveyteen. Aiheena olivat terveelliset ja säännölliset ruokailutottumukset, fluorin ja ksylitolin käyttö, hampaiden puhdistus, tupakka, nuuska, lävistykset sekä suun terveydenhuolto Vantaalla. Hankkeen suuhygienistin pitämät esitykset pidettiin keskiviikkona 5.3, ja kahteen tilaisuuteen osallistui yhteensä 630 koululaista. Ammattioppilaitos Varian "Take Care" -hyvinvointiviikko pidettiin vuoden 2008 viikolla 10. Hankkeen työntekijät Niina Kattelus ja Annikka Hernesniemi osallistuivat tapahtumaan pitämällä esittelypöytää Ammattioppilaitoksen Tikkurilan toimipisteen aulassa keskiviikkoiltapäivänä 5.3. Esittelypöytään kävi tutustumassa noin 300 oppilasta, joita informoitiin mm. 17

20 energia- ja virvoitusjuomien haitoista. Opettajat tekivät aloitteen virvotus- ja energiajuomien myynnin rajoittamiseksi tai poistamiseksi koulusta. Hankkeen suuhygienisti piti ammattioppilaitos Varian oppilaille esityksen Perheen suun terveyden edistämisestä. Lähihoitajaopiskelijoita oli paikalla 26. Vantaan kaupungin perhepäivähoitajille ja ryhmäperhepäivähoitajille järjestettiin hygienia koulutuspäivä , johon osallistui 40 lastenhoitajaa. Tilaisuuteen oli kutsuttu myös hankkeen suuhygienisti, joka piti esityksen aiheesta Lasten suun terveyden edistäminen. 18

Sähköinen terveys- ja hyvinvointikysely- hyvinvointikartta

Sähköinen terveys- ja hyvinvointikysely- hyvinvointikartta Sähköinen terveys- ja hyvinvointikysely- hyvinvointikartta Rauman koulu- ja opiskeluterveydenhuollossa ja 4v. laajassa tarkastuksessa 7.2.2017 Nimi Maritta Komminaho 1 Raumalla hyvinvointikysely on käytössä

Lisätiedot

Oppilas- ja opiskelijahuoltolaki

Oppilas- ja opiskelijahuoltolaki Oppilas- ja opiskelijahuoltolaki - Oppilas- ja opiskelijahuollon kokonaisuus - Yhteisöllinen opiskeluhuolto Helsinki 27.2.2014 Marjaana Pelkonen, neuvotteleva virkamies STM Opiskeluhuolto muodostaa kokonaisuuden

Lisätiedot

Avustuksen hakija (hallinnollisesti vastuullinen verkoston jäsen) ja hankkeen koordinaattori Organisaatio Inarin kunta Ulla Hynönen

Avustuksen hakija (hallinnollisesti vastuullinen verkoston jäsen) ja hankkeen koordinaattori Organisaatio Inarin kunta Ulla Hynönen 1. Taustatiedot Raportoitavan Osaava-kehittämishankkeen nimi/nimet Osaava hanke Opetuksella tulevaisuuteen Avustuksen hakija (hallinnollisesti vastuullinen verkoston jäsen) ja hankkeen koordinaattori Organisaatio

Lisätiedot

Perusopetuskysely Koko perusopetus 2016, vertailut vuosiin 2013 ja 2014

Perusopetuskysely Koko perusopetus 2016, vertailut vuosiin 2013 ja 2014 Perusopetuskysely 2016 Koko perusopetus 2016, vertailut vuosiin 2013 ja 2014 Taustatietoja Kysely toteutettiin toukokuun lopulla 2016 Linkki kyselyyn lähetettiin Helmin kautta 4099 oppilaan 7966:lle huoltajalle

Lisätiedot

Oppilas- ja opiskelijahuoltolaki

Oppilas- ja opiskelijahuoltolaki Oppilas- ja opiskelijahuoltolaki - Oppilas- ja opiskelijahuollon kokonaisuus - Yhteisöllinen opiskeluhuolto Seinäjoki 5.3.2014 Marjaana Pelkonen, neuvotteleva virkamies STM Opiskeluhuolto muodostaa kokonaisuuden

Lisätiedot

ALA- JA YLÄKOULUN NIVELVAIHEEN PROSESSIKUVAUS

ALA- JA YLÄKOULUN NIVELVAIHEEN PROSESSIKUVAUS ALA- JA YLÄKOULUN NIVELVAIHEEN PROSESSIKUVAUS www.nurmijarvi.fi KUUKAUSI TOIMENPIDE VASTUUHENKILÖ LÄSNÄ LOMAKKEET TAI MUU KIRJALLI- NEN MATERIAALI ELOKUU 7. luokkalaisten ryhmäyttämiset syyskuun loppuun

Lisätiedot

Raskauden aikainen suun terveys. Martta Karttunen, Johanna Widerholm 2016

Raskauden aikainen suun terveys. Martta Karttunen, Johanna Widerholm 2016 Raskauden aikainen suun terveys Raskaus ja suun terveys Odottavan äidin suun terveys Raskaus, perhe ja suut Sikiön suun terveys Tupakointi Ravinto Hampaiden puhdistus Suun hoitotoimenpiteet raskausaikana

Lisätiedot

Mikä on terveydenhuollon peruspalvelua ja mikä erikoispalvelua?

Mikä on terveydenhuollon peruspalvelua ja mikä erikoispalvelua? Mikä on terveydenhuollon peruspalvelua ja mikä erikoispalvelua? Antti Turunen 26.1.2017 Pohjois-Karjalan sosiaali- ja terveyspalvelujen kuntayhtymä Käsitteet ovat epämääräisiä Peruspalvelussa potilas voi

Lisätiedot

Hoitoonpääsy suun terveydenhuollossa

Hoitoonpääsy suun terveydenhuollossa Hoitoonpääsy suun terveydenhuollossa Kysely terveyskeskusten ylihammaslääkäreille maaliskuu 2010 26.5.2010 Tieto-osasto/ PATI 1 Tiedonkeruu keväällä 2010 Hoitotakuukysely terveyskeskusten ylihammaslääkäreille

Lisätiedot

POTILAIDEN TERVEYDEN EDISTÄMINEN SAIRAALASSA - Kysely kirurgian klinikan hoitohenkilökunnalle. Taustatiedot. 1) Sukupuolesi?

POTILAIDEN TERVEYDEN EDISTÄMINEN SAIRAALASSA - Kysely kirurgian klinikan hoitohenkilökunnalle. Taustatiedot. 1) Sukupuolesi? POTILAIDEN TERVEYDEN EDISTÄMINEN SAIRAALASSA - Kysely kirurgian klinikan hoitohenkilökunnalle Taustatiedot 1) Sukupuolesi? Nainen Mies 2) Mikä on ikäsi? vuotta 3) Mikä on nykyinen tehtävänimikkeesi? apulaisosastonhoitaja

Lisätiedot

Hoidon saatavuus suun terveydenhuollossa

Hoidon saatavuus suun terveydenhuollossa Hoidon saatavuus suun terveydenhuollossa Kysely terveyskeskusten ylihammaslääkäreille maaliskuu 2009 29.5.2009 Tieto-osasto/ PATI 1 Tiedonkeruu keväällä 2009 Hoitotakuukysely terveyskeskusten ylihammaslääkäreille

Lisätiedot

Terveydenhuollon ylitarkastaja Aila Tervo, PSAVI 1

Terveydenhuollon ylitarkastaja Aila Tervo, PSAVI 1 Neuvolatoimintaa, koulu- ja opiskeluterveydenhuoltoa sekä lasten ja nuorten ehkäisevää suun terveydenhuoltoa koskevan VN:n asetuksen 338/2011 valvontaohjelma vuosille 2012-2014 14.5.2012 Terveydenhuollon

Lisätiedot

Tulokset kyselystä Käypä hoito -potilasversioiden kehittämiseksi

Tulokset kyselystä Käypä hoito -potilasversioiden kehittämiseksi Tulokset kyselystä -potilasversioiden kehittämiseksi Tiina Tala, Mari Honkanen, Kirsi Tarnanen, Raija Sipilä 30.9.2015 Suomalainen Lääkäriseura Duodecim Sisältö 1 Kyselyn tavoite... 3 2 Kyselyn vastaajat...

Lisätiedot

LOPPURAPORTTI, YHTEISÖLLINEN TERVEYDEN EDISTÄMISEN HANKERAHA n:o 1160

LOPPURAPORTTI, YHTEISÖLLINEN TERVEYDEN EDISTÄMISEN HANKERAHA n:o 1160 SAVONLINNAN HYVINVOINTITYÖRYHMÄ Paula Vilpponen YTHS, Savonlinnan toimipiste Kuninkaankartanonkatu 7 57100 Savonlinna LOPPURAPORTTI, YHTEISÖLLINEN TERVEYDEN EDISTÄMISEN HANKERAHA n:o 1160 LÄHDE LIIKKUMAAN

Lisätiedot

OPISKELUKYSELY KEVÄT 2010 Savonia-ammattikorkeakoulu Amk- tutkinto-opiskelijat Ylemmän amk-tutkinnon opiskelijat. Raportti 1.6.

OPISKELUKYSELY KEVÄT 2010 Savonia-ammattikorkeakoulu Amk- tutkinto-opiskelijat Ylemmän amk-tutkinnon opiskelijat. Raportti 1.6. OPISKELUKYSELY KEVÄT 2010 Savonia-ammattikorkeakoulu Amk- tutkinto-opiskelijat Ylemmän amk-tutkinnon opiskelijat Raportti 1.6.2010 Mittarityöryhmä Jorma Honkanen Heikki Likitalo Tuula Peura TeWa LiKu TeKu

Lisätiedot

Karieksen hallinnan uudet tuulet. Hannu Hausen

Karieksen hallinnan uudet tuulet. Hannu Hausen Karieksen hallinnan uudet tuulet Hannu Hausen 20.2.2014 Aiheita Karieksen hallinta pähkinänkuoressa Hampaiden harjaus Uudet ravitsemussuositukset Pieni vilkaisu hampaiden reikiintymisen kehityssuuntiin

Lisätiedot

1 TERVEELLISEN ELÄMÄN TOIMINTAMALLI -HANKKEEN TAVOITTEET JA ARVI- OINTIKRITEERIT

1 TERVEELLISEN ELÄMÄN TOIMINTAMALLI -HANKKEEN TAVOITTEET JA ARVI- OINTIKRITEERIT Terve Elämä! -kampanjan toimintasuunnitelma 2009-2010 Projektikoordinaattori Tanja Ali-Yrkkö 1.6.2009 1 TERVEELLISEN ELÄMÄN TOIMINTAMALLI -HANKKEEN TAVOITTEET JA ARVI- OINTIKRITEERIT Sivistystoimen johtaman

Lisätiedot

Ensimmäistä lasta odottava perhe Terveydenedistämistavoite: Kohderyhmä. Vastuuhlö Kutsutapa ja aika Toimintatapa Tavoitteet. 1. lasta odottava perhe

Ensimmäistä lasta odottava perhe Terveydenedistämistavoite: Kohderyhmä. Vastuuhlö Kutsutapa ja aika Toimintatapa Tavoitteet. 1. lasta odottava perhe Ensimmäistä lasta odottava perhe Kohderyhmä 1. lasta odottava perhe Vastuuhlö Kutsutapa ja aika Toimintatapa Tavoitteet Shg Äitiysneuvola ohjaa varaaman perheajan shg:lle kirjallisella tiedotteella.(liite

Lisätiedot

Kuopion kaupunki Toimintakertomus 1 (7) Avoterveydenhuolto Terveydenhoidon palvelut Kouluterveydenhuolto. 14.3.2014 Julkinen

Kuopion kaupunki Toimintakertomus 1 (7) Avoterveydenhuolto Terveydenhoidon palvelut Kouluterveydenhuolto. 14.3.2014 Julkinen Kuopion kaupunki Toimintakertomus 1 (7) KUOPION KAUPUNGIN KOULUTERVEYDENHUOLLON TOIMINTAKERTOMUS VUODELTA 2013 Terveydenhoitoyksikön henkilöstötiimi 14.3.2014 Terveyspalvelujen johtoryhmä 9.4.2014 Kasvun

Lisätiedot

Oppilas- ja opiskelijahuoltolaki

Oppilas- ja opiskelijahuoltolaki Oppilas- ja opiskelijahuoltolaki - Opiskeluhuollon kokonaisuus - Yhteisöllinen opiskeluhuolto - Ajankohtaista Kuopio 26.3.2014 Marjaana Pelkonen, neuvotteleva virkamies, STM Opiskeluhuolto muodostaa kokonaisuuden

Lisätiedot

Makukoulun konseptin levittäminen koulun kerhotoiminnassa

Makukoulun konseptin levittäminen koulun kerhotoiminnassa Makukoulun konseptin levittäminen koulun kerhotoiminnassa 2009 2010 Loppuraportti Kerhokeskus Erityissuunnittelija Merike Kesler Sisällys: * Hankkeen tausta ja tavoitteet * Tuotettu materiaali * Muu toiminta

Lisätiedot

Lukio ja sähköiset ylioppilaskirjoitukset Tieto- ja viestintätekniikka selvitys 2014

Lukio ja sähköiset ylioppilaskirjoitukset Tieto- ja viestintätekniikka selvitys 2014 Lukio ja sähköiset ylioppilaskirjoitukset Tieto- ja viestintätekniikka selvitys 2014 Kurt Torsell Kartoituksen toteutus Suomen Kuntaliitto toteutti syksyllä 2013 ensimmäistä kertaa kouluille suunnatun

Lisätiedot

Kokemuksia laajoista terveystarkastuksista Pirkkalan yhteistoiminta-alueella. Anne Kytölä, ylihoitaja Tiina Salminen, osastonhoitaja

Kokemuksia laajoista terveystarkastuksista Pirkkalan yhteistoiminta-alueella. Anne Kytölä, ylihoitaja Tiina Salminen, osastonhoitaja Kokemuksia laajoista terveystarkastuksista Pirkkalan yhteistoiminta-alueella Anne Kytölä, ylihoitaja Tiina Salminen, osastonhoitaja 29.10.2013 Perheen merkitys lapsen ja nuoren hyvinvoinnille Laajan terveystarkastuksen

Lisätiedot

Tervolan lukion ohjaussuunnitelma

Tervolan lukion ohjaussuunnitelma Tervolan lukion ohjaussuunnitelma Sisällys: 1. Ohjaustoiminnan tavoitteet... 3 2. Ohjauksen järjestäminen, työmuodot ja tehtävien jakautuminen... 3 3. Kodin ja oppilaitoksen yhteistyö... 5 4. Keskeiset

Lisätiedot

LIITE 5 YHTEENVETO TOIMINNAN KEHITTÄMISESTÄ, SEURANNASTA JA ARVIOINNISTA. Neuvolapalvelut

LIITE 5 YHTEENVETO TOIMINNAN KEHITTÄMISESTÄ, SEURANNASTA JA ARVIOINNISTA. Neuvolapalvelut LIITE 5 YHTEENVETO TOIMINNAN KEHITTÄMISESTÄ, SEURANNASTA JA ARVIOINNISTA Neuvolapalvelut Toiminta Suunnitelma vuodelle 2011 Suunnitelman toteutuminen Toimenpiteet 2012 Määräaikaiset terveystarkastukset

Lisätiedot

Kehittämisohjelma prosessina kunnan tasolla

Kehittämisohjelma prosessina kunnan tasolla Oulun kaupunki Opetustoimi Erityisen tuen keskus - 2008 Kehittämisohjelma prosessina kunnan tasolla Raimo Salo Erityisen tuen keskus Oulun kaupungin opetustoimi raimo.salo@ouka.fi 044 703 9689 MAAHANMUUTTAJIEN

Lisätiedot

Koulujen liikkumissuunnitelmat, HSL:n kummikouluohjelma ja Matkakummi

Koulujen liikkumissuunnitelmat, HSL:n kummikouluohjelma ja Matkakummi Koulujen liikkumissuunnitelmat, HSL:n kummikouluohjelma ja Matkakummi 1 Sisältö: 1. Koulujen liikkumissuunnitelmat 2. Kummikoulut 3. Matkakummi 2 1. Koulujen liikkumissuunnitelmat Koulun liikkumissuunnitelma

Lisätiedot

Kauhava. Nivelvaiheiden vuosikello - esi- ja perusopetus

Kauhava. Nivelvaiheiden vuosikello - esi- ja perusopetus 9.12.2016 Kauhava Nivelvaiheiden vuosikello - esi- ja perusopetus NIVELVAIHEIDEN VUOSIKELLO, VARHAISKASVATUS - ESIOPETUS Kuukausi Mitä tehdään/toimenpiteet Vastuuhenkilö/taho Tammikuu Helmikuu Tiedotetaan

Lisätiedot

ATTENDO OY TERVEYDENHUOLTOKYSELY SULKAVALLA LOKA-MARRASKUU/ 2016 TALOUSTUTKIMUS OY ANNE KOSONEN

ATTENDO OY TERVEYDENHUOLTOKYSELY SULKAVALLA LOKA-MARRASKUU/ 2016 TALOUSTUTKIMUS OY ANNE KOSONEN ATTENDO OY TERVEYDENHUOLTOKYSELY SULKAVALLA LOKA-MARRASKUU/ 2016 TALOUSTUTKIMUS OY ANNE KOSONEN 1 TUTKIMUKSEN TOTEUTUS 1/2 Taloustutkimus Oy on toteuttanut tämän tutkimuksen Attendo Oy:n toimeksiannosta.

Lisätiedot

1 Tieto- ja viestintäteknologian opetuskäytön tavoitteet Yhteiset tavoitteet Peruskoulun tavoitteet Lukion tavoitteet...

1 Tieto- ja viestintäteknologian opetuskäytön tavoitteet Yhteiset tavoitteet Peruskoulun tavoitteet Lukion tavoitteet... 1 Tieto- ja viestintäteknologian opetuskäytön tavoitteet... 1 1.1 Yhteiset tavoitteet... 1 1.2 Peruskoulun tavoitteet... 1 1.3 Lukion tavoitteet... 1 1.4 Aikuislukion tavoitteet... 2 2 Tvt-projektit...

Lisätiedot

Hoitotakuun toteutuminen terveyskeskuksissa (ei sisällä suun terveydenhuoltoa) Kysely terveyskeskusten johtaville lääkäreille, huhtikuu 2008

Hoitotakuun toteutuminen terveyskeskuksissa (ei sisällä suun terveydenhuoltoa) Kysely terveyskeskusten johtaville lääkäreille, huhtikuu 2008 Hoitotakuun toteutuminen terveyskeskuksissa (ei sisällä suun terveydenhuoltoa) Kysely terveyskeskusten johtaville lääkäreille, huhtikuu 2008 Selvitys Kysely toteutettiin huhtikuussa 2008 Luonteeltaan selvitys:

Lisätiedot

Terveydenedistämisaktiivisuus kouluissa/oppilaitoksissa

Terveydenedistämisaktiivisuus kouluissa/oppilaitoksissa Terveydenedistämisaktiivisuus kouluissa/oppilaitoksissa Kirsi Wiss Asiantuntija 6.11.2014 7.11.2014 Kirsi Wiss Taustaa TEAviisari (1/2) Terveyden edistämisen vertailutietojärjestelmä internetissä www.thl.fi/teaviisari

Lisätiedot

Yhteinen vastuu ikääntyneistä ihmisistä. Tukevasti kotona

Yhteinen vastuu ikääntyneistä ihmisistä. Tukevasti kotona Yhteinen vastuu ikääntyneistä ihmisistä Tukevasti kotona Iäkkäiden suun terveydenhuollon palvelujen nivominen kiinteäksi osaksi muita iäkkäiden sosiaali- ja terveyspalveluita sekä erityisasiantuntemuksen

Lisätiedot

Henkilönsuojainten markkinavalvontahankkeen 2013 loppuraportti

Henkilönsuojainten markkinavalvontahankkeen 2013 loppuraportti Henkilönsuojainten markkinavalvontahankkeen 2013 loppuraportti Kuva: Unto Kärkkäinen Työsuojelunäyttely Sivu 2 / 7 Sisällys Tiivistelmä. 3 1 Hankkeen tausta ja tavoite.3 1.1 Hankkeen taustaa 3 1.2 Hankkeen

Lisätiedot

Perusturvalautakunta Kunnanhallitus

Perusturvalautakunta Kunnanhallitus Perusturvalautakunta 7 28.01.2016 Kunnanhallitus 43 15.02.2016 Kunnan vastaus aluehallintovirastolle selvityspyyntöön ESAVI/4431/05.07.03/2015, Kirkkonummen kunnan suun terveydenhuollon kuukausikohtainen

Lisätiedot

TOIMINTAKERTOMUS Vuosi 2015

TOIMINTAKERTOMUS Vuosi 2015 Sisällys YLEISTÄ... 1 YHTEISTYÖ... 1 Pakka (Paikallinen alkoholi-, tupakka- ja rahapelihaittojen ehkäisy)... 1 Seututyö... 2 Verkostot... 2 VARHAINEN ALKOHOLINKÄYTÖN PUHEEKSIOTTO... 2 Meidän talon tavat

Lisätiedot

Sosiaali- ja terveysministeriön esitteitä 2004:13. Terveydenhuollon palvelu paranee. Kiireettömään hoitoon määräajassa SOSIAALI- JA TERVEYSMINISTERIÖ

Sosiaali- ja terveysministeriön esitteitä 2004:13. Terveydenhuollon palvelu paranee. Kiireettömään hoitoon määräajassa SOSIAALI- JA TERVEYSMINISTERIÖ Sosiaali- ja terveysministeriön esitteitä 2004:13 Terveydenhuollon palvelu paranee Kiireettömään hoitoon määräajassa SOSIAALI- JA TERVEYSMINISTERIÖ Helsinki 2004 ISSN 1236-2123 ISBN 952-00-1601-5 Taitto:

Lisätiedot

Yksityishammaslääkärikysely lokakuussa vastaanottokohtaiset tulokset

Yksityishammaslääkärikysely lokakuussa vastaanottokohtaiset tulokset Yksityishammaslääkärikysely lokakuussa 2015 vastaanottokohtaiset tulokset Yksityisen sektorin työvoimaselvitys loka-marraskuussa 2015 Tutkimus tehtiin yhteistyössä KT Kuntatyönantajien ja sosiaali- ja

Lisätiedot

NEVA Nelivuotiaiden lasten ja heidän perheidensä terveys, hyvinvointi ja palvelut -tiedonkeruu

NEVA Nelivuotiaiden lasten ja heidän perheidensä terveys, hyvinvointi ja palvelut -tiedonkeruu NEVA Nelivuotiaiden lasten ja heidän perheidensä terveys, hyvinvointi ja palvelut -tiedonkeruu PILOTTITUTKIMUS 2015-2017 7.9.2016 NEVA/ Johanna Hietamäki 1 Tausta CHILDCARE: Tasa-arvon kysymykset lasten

Lisätiedot

Kuntapalvelukyselyn tulokset

Kuntapalvelukyselyn tulokset Kuntapalvelukyselyn tulokset 3.10.2012 Kysely oli avoinna MLL:n nettisivuilla www.mll.fi 5.-23.9.2012. Kyselyyn tuli yhteensä 1731 vastausta. Kyselyssä oli yhteensä 48 kysymystä yhdeksältä eri aihealueelta.

Lisätiedot

OPPILASKUNTAKANSIO. www.sastamalannuoret.fi 2015-2016. SASTAMALAN KAUPUNKI www.sastamala.fi

OPPILASKUNTAKANSIO. www.sastamalannuoret.fi 2015-2016. SASTAMALAN KAUPUNKI www.sastamala.fi OPPILASKUNTAKANSIO www.sastamalannuoret.fi 2015-2016 SASTAMALAN KAUPUNKI www.sastamala.fi Sisällys OSALLISUUS JA VAIKUTTAMINEN... 2 Yhteisökasvatuksen ja osallisuuden periaatteet... 2 Oppilaskuntaosallisuus...

Lisätiedot

Osa alue Ydinkohdat Tavoitearvot Mittarit Seuranta. oppilaitoskohtaisen oppilashuoltoryhmän toimintaan.

Osa alue Ydinkohdat Tavoitearvot Mittarit Seuranta. oppilaitoskohtaisen oppilashuoltoryhmän toimintaan. Terveydenhoito Oppilashuoltoon osallistuminen terveydenhoitaja osallistuu oppilaitoskohtaisen oppilashuoltoryhmän toimintaan. Terveystarkastus kaikille vuosiluokille Toteutuu vuosittain Laaja terveystarkastus

Lisätiedot

Osavuosikatsaus 1/2016. Maakuntajohtajan katsaus 1 (6) MHS 4/2016 asia nro 63. Tuleva aluehallintouudistus

Osavuosikatsaus 1/2016. Maakuntajohtajan katsaus 1 (6) MHS 4/2016 asia nro 63. Tuleva aluehallintouudistus 1 (6) Osavuosikatsaus 1/2016 MHS 4/2016 asia nro 63 Maakuntajohtajan katsaus Tuleva aluehallintouudistus Pääministeri Sipilän hallitus on päättänyt toteuttaa vuoden 2019 alusta alkaen laajan SOTE- ja aluehallinnon

Lisätiedot

MENNÄÄN AJOISSA NUKKUMAAN! -kotitehtävävihkoon liittyvä ohje opettajalle

MENNÄÄN AJOISSA NUKKUMAAN! -kotitehtävävihkoon liittyvä ohje opettajalle MENNÄÄN AJOISSA NUKKUMAAN! -kotitehtävävihkoon liittyvä ohje opettajalle Hyvä 5.- ja 6. -luokkalaisen opettaja, Mennään ajoissa nukkumaan! on 5.- ja 6. -luokkalaisille tarkoitettu vuorovaikutteinen kotitehtävävihko,

Lisätiedot

Yksityisen sektorin työvoimaselvitys vastaanottokohtaiset tulokset

Yksityisen sektorin työvoimaselvitys vastaanottokohtaiset tulokset Yksityisen sektorin työvoimaselvitys 2016 vastaanottokohtaiset tulokset Yksityisen sektorin työvoimaselvitys loka-marraskuussa 2016 Tutkimus tehtiin yhteistyössä KT Kuntatyönantajien ja sosiaali- ja terveysministeriön

Lisätiedot

LASTEN, NUORTEN JA PERHEIDEN HYVINVOINTIPALVELUT

LASTEN, NUORTEN JA PERHEIDEN HYVINVOINTIPALVELUT LASTEN, NUORTEN JA PERHEIDEN HYVINVOINTIPALVELUT Neuvolatoiminnan, koulu- ja opiskeluterveydenhuollon sekä lasten ja nuorten ehkäisevien suun terveydenhuollon palveluiden valvonta Etelä-Suomen aluehallintoviraston

Lisätiedot

Omahoidon jalkauttamisen kokemuksia

Omahoidon jalkauttamisen kokemuksia Omahoidon jalkauttamisen kokemuksia Päivi Pesola 11.9.2012 Kajaani VISIO miksi Oulun Omahoitopalvelu Palvelut ovat kuntalaisten saatavilla 24/7, ilman että tarvitsee lähteä kotoa asioimaan tai jonottaa

Lisätiedot

Hoitotakuun toteutuminen suun terveydenhuollossa terveyskeskuksissa

Hoitotakuun toteutuminen suun terveydenhuollossa terveyskeskuksissa Tiedosta hyvinvointia Lokakuu 2008 1 Hoitotakuun toteutuminen suun terveydenhuollossa terveyskeskuksissa Kysely terveyskeskusten ylihammaslääkäreille, lokakuu 2008 Tiedosta hyvinvointia Lokakuu 2008 2

Lisätiedot

Monikulttuuristen lasten hyvinvointi opetuksen näkökulmasta. Monikulttuurisuusasioiden neuvottelukunta

Monikulttuuristen lasten hyvinvointi opetuksen näkökulmasta. Monikulttuurisuusasioiden neuvottelukunta Monikulttuuristen lasten hyvinvointi opetuksen näkökulmasta Monikulttuurisuusasioiden neuvottelukunta 1998 1999 2000 2001 2002 2003 2004 2005 2006 2007 2008 2009 2010 2011 syksy syksy syksy 2015 2016 2017

Lisätiedot

RAISION TERVEYSKESKUKSEN ASIAKASTYYTYVÄISYYSKYSELYN TULOKSET

RAISION TERVEYSKESKUKSEN ASIAKASTYYTYVÄISYYSKYSELYN TULOKSET 1 RAISION TERVEYSKESKUKSEN ASIAKASTYYTYVÄISYYSKYSELYN TULOKSET Asiakastyytyväisyyden keskeiset osatekijät ovat palvelun laatua koskevat odotukset, mielikuvat organisaatiosta ja henkilökohtaiset palvelukokemukset.

Lisätiedot

VASTUUHOITAJAN TOIMINTAOHJE

VASTUUHOITAJAN TOIMINTAOHJE LIITE 3 1(7) VASTUUHOITAJAN TOIMINTAOHJE Kanta-Kauhavan kotihoito K u n t a y h t y m ä K a k s i n e u v o i n e n I k ä i h m i s t e n p a l v e l u t K o t i h o i t o K a n t a - K a u h a v a 3 /

Lisätiedot

Oppilashuolto Lahden kaupungin perusopetuksessa

Oppilashuolto Lahden kaupungin perusopetuksessa Oppilashuolto Lahden kaupungin perusopetuksessa Piirros Iita Ulmanen Oppilashuolto Oppilashuollolla tarkoitetaan huolenpitoa oppilaiden oppimisesta ja psyykkisestä, fyysisestä ja sosiaalisesta hyvinvoinnista.

Lisätiedot

LIIKKUVA KOULU NYKYTILAN ARVIOINTI TAUSTATIEDOT

LIIKKUVA KOULU NYKYTILAN ARVIOINTI TAUSTATIEDOT LIIKKUVA KOULU NYKYTILAN ARVIOINTI TAUSTATIEDOT 1. Kunta 2. Koulu 3. Koulumuoto, jota arviointi koskee Alakoulu Yläkoulu Yhtenäiskoulun kaikki luokat Yhtenäiskoulun luokat 1 6 Yhtenäiskoulun luokat 7 9

Lisätiedot

Hyvinvointikertomukset ja -strategiat elämään

Hyvinvointikertomukset ja -strategiat elämään Hyvinvointikertomukset ja -strategiat elämään Työkokouspäivä 22.3.2011 Avauspuheenvuoro Yksikön päällikkö Riitta Pöllänen Lapin aluehallintovirasto Lapin aluehallintovirasto, Peruspalvelut, oikeusturva

Lisätiedot

Oppilashuolto. lasten ja nuorten hyvinvointia varten

Oppilashuolto. lasten ja nuorten hyvinvointia varten Oppilashuolto lasten ja nuorten hyvinvointia varten Oppilashuolto Oppilashuolto on oppilaiden fyysisestä, psyykkisestä ja sosiaalisesta hyvinvoinnista huolehtimista. Oppilashuolto kuuluu kaikille kouluyhteisössä

Lisätiedot

Opiskelu- ja työterveyshuollon ulkopuolelle jääneiden ennaltaehkäisevät terveyspalvelut raportti Lapin kuntien tilanteesta

Opiskelu- ja työterveyshuollon ulkopuolelle jääneiden ennaltaehkäisevät terveyspalvelut raportti Lapin kuntien tilanteesta Opiskelu- ja työterveyshuollon ulkopuolelle jääneiden ennaltaehkäisevät terveyspalvelut raportti Lapin kuntien tilanteesta Työkokous hyvinvointi- ja terveyserojen kaventamisesta 13.4.2016 Lapin aluehallintovirasto

Lisätiedot

NURMIJÄRVEN KUNTA Sivistystoimen toimiala Varhaiskasvatuspalvelut (9)

NURMIJÄRVEN KUNTA Sivistystoimen toimiala Varhaiskasvatuspalvelut (9) Varhaiskasvatuspalvelut 29.9.2016 1(9) LASTEN KOTIHOIDON TUEN KUNTALISÄN SEURANTA AJALLA 1.10.2002 31.3.2016 - YHTEENVETO 1. Lähtökohtia Lasten kotihoidon tuen kuntalisää on maksettu Nurmijärven kunnassa

Lisätiedot

PALAUTEANALYYSI v toiminnasta

PALAUTEANALYYSI v toiminnasta MOSAIIKKI RY MAMU-MEDIA PALAUTEANALYYSI v. 2015 toiminnasta Palautetta Mosaiikki Ry:n ja MaMu-Median hankkeen tiedotus- ja neuvontatoiminnasta on kerätty yhteistyökumppaneilta, hankkeen asiakkailta ja

Lisätiedot

Ohjauksen yhteistyösuunnitelma lv. 2014 2015

Ohjauksen yhteistyösuunnitelma lv. 2014 2015 27.8.2014 päivitetty Ohjauksen yhteistyösuunnitelma lv. 2014 2015 Jyväskylän koulutuskuntayhtymän yhteistyötavoitteet lukioiden ja peruskoulujen kanssa Jokaisen peruskoulunsa päättävän nuoren tulisi löytää

Lisätiedot

Yritysvaikutusten arviointi:

Yritysvaikutusten arviointi: Kh 19.10.2015 259 NURMIJÄRVEN KUNTA OTE PÖYTÄKIRJASTA Sivistyslautakunta 67 08.10.2015 Lasten kotihoidon tuen kuntalisän seuranta ajalla 1.10.2002-31.3.2015 SIVIS 67 Lasten kotihoidon tuen kuntalisä on

Lisätiedot

Espoon kaupunki Pöytäkirja 136

Espoon kaupunki Pöytäkirja 136 14.05.2013 Sivu 1 / 1 2320/12.01.00/2013 136 Koulukohtaisen budjetin vaikutus oppimisen ja koulunkäynnin tuen muotojen antamisen mahdollisuuksiin sekä kieli- ja kulttuuriryhmien kohdennetun resursoinnin

Lisätiedot

VASTAAMOPILOTTI raportti 18.10.2014 VASTAAMO SETELIEN KÄYTÖN PILOTOINTI HÄMEENLINNASSA

VASTAAMOPILOTTI raportti 18.10.2014 VASTAAMO SETELIEN KÄYTÖN PILOTOINTI HÄMEENLINNASSA VASTAAMOPILOTTI raportti 18.10.2014 VASTAAMO SETELIEN KÄYTÖN PILOTOINTI HÄMEENLINNASSA Menthal Capital Care tarjosi Hämeenlinnalle mahdollisuutta kehittää sähköistä palveluaan psykososiaalisten palveluiden

Lisätiedot

Yhteistyöryhmä

Yhteistyöryhmä Yhteistyöryhmä 17.11.201 1. Perusterveydenhuolto 2. Aikuissosiaalipalvelut 3. Palveluasuminen 4. Kotihoito. Hyvinvointineuvola & kouluasiat 6. Muut asiat Happy or not Pyhtää elokuu ja lokakuu 201 Potilasjono

Lisätiedot

Lasten, nuorten ja lapsiperheiden ehkäisevä päihdetyö kunnissa. Lounais-Uudenmaan kuntien tapaaminen Hangossa

Lasten, nuorten ja lapsiperheiden ehkäisevä päihdetyö kunnissa. Lounais-Uudenmaan kuntien tapaaminen Hangossa Lasten, nuorten ja lapsiperheiden ehkäisevä päihdetyö kunnissa Lounais-Uudenmaan kuntien tapaaminen Hangossa 6.10.2016 Etelä-Suomen aluehallintovirasto, Mikko Valkonen, peruspalvelut, oikeudet ja luvat,

Lisätiedot

TAPAHTUMAKARTOITUS 2013

TAPAHTUMAKARTOITUS 2013 TAPAHTUMAKARTOITUS 2013 Tapahtumia Pohjois-Karjalaan hanke 2010-2013 Anna Jetsu Projektikoordinaattori 25.1.2013 1 Tapahtumakartoitus Tapahtumakartoitus toteutettiin 18.12.2012-8.1.2013 Survey Monkey kyselyn

Lisätiedot

FYYSISET TYÖOLOT. Varppeen koulu, % 10% 20% 30% 40% 50% 60% 70% 80% 90% 100% Koulun fyysisissä työoloissa puutteita

FYYSISET TYÖOLOT. Varppeen koulu, % 10% 20% 30% 40% 50% 60% 70% 80% 90% 100% Koulun fyysisissä työoloissa puutteita FYYSISET TYÖOLOT Koulun fyysisissä työoloissa puutteita 36% Opiskelutilojen ahtaus haittaa opiskelua 8% Melu ja kaiku haittaavat opiskelua 24% Sopimaton valaistus haittaa opiskelua 12% Huono ilmanvaihto

Lisätiedot

Tiina Laatikainen Terveyden edistämisen professori. Kansallisten ehkäisyohjelmien toteutuminen paikallisesti

Tiina Laatikainen Terveyden edistämisen professori. Kansallisten ehkäisyohjelmien toteutuminen paikallisesti Tiina Laatikainen Terveyden edistämisen professori Kansallisten ehkäisyohjelmien toteutuminen paikallisesti T2D potilaiden ikävakioimaton ja ikävakioitu esiintyvyys kunnittain 11.10.2016 3 DEHKO kokemuksia

Lisätiedot

Hyvinvoinnin kehittämisen työskentelyjakso Väliraportti

Hyvinvoinnin kehittämisen työskentelyjakso Väliraportti Hyvinvoinnin kehittämisen työskentelyjakso Väliraportti Terveyden edistämisen työskentelyjakso: Terveydenedistämisen painopisteiden valinta ja terveydenedistämisen toimintaohjelma Kemijärvellä Tavoite

Lisätiedot

LAPSIPERHEIDEN KOKEMUKSIA HYVINVOINTITIEDON KERUUSTA LAAJOISSA 4- VUOTISTERVEYSTARKASTUKSISSA, Oulu, Kempele, Liminka.

LAPSIPERHEIDEN KOKEMUKSIA HYVINVOINTITIEDON KERUUSTA LAAJOISSA 4- VUOTISTERVEYSTARKASTUKSISSA, Oulu, Kempele, Liminka. LAPSIPERHEIDEN KOKEMUKSIA HYVINVOINTITIEDON KERUUSTA LAAJOISSA 4- VUOTISTERVEYSTARKASTUKSISSA, Oulu, Kempele, Liminka. Salmi Sirpa ja Jurmu Tiina Opinnäytetyö, syksy 2012 Opinnäytetyön tarkoitus, tavoite

Lisätiedot

Ylä-Pirkanmaan seudun liikenneturvallisuuskoordinaattori. Hankkeen tuloksia vuonna 2014 MÄNTTÄ-VILPPULA

Ylä-Pirkanmaan seudun liikenneturvallisuuskoordinaattori. Hankkeen tuloksia vuonna 2014 MÄNTTÄ-VILPPULA Ylä-Pirkanmaan seudun liikenneturvallisuuskoordinaattori Hankkeen tuloksia vuonna 2014 MÄNTTÄ-VILPPULA TAUSTA Ylä-Pirkanmaan seudun liikenneturvallisuussuunnitelma 2013 Liikenneturvallisuustavoitteet ja

Lisätiedot

TASA-ARVO- JA YHDENVERTAISUUSSUUNNITELMA VIEREMÄN KUNNAN PERUSOPETUS JA VIEREMÄN LUKIO

TASA-ARVO- JA YHDENVERTAISUUSSUUNNITELMA VIEREMÄN KUNNAN PERUSOPETUS JA VIEREMÄN LUKIO TASA-ARVO- JA YHDENVERTAISUUSSUUNNITELMA 2017-2019 VIEREMÄN KUNNAN PERUSOPETUS JA VIEREMÄN LUKIO 1 LÄHTÖKOHDAT Tämä suunnitelma on osa Vieremän kunnan tasa-arvo- ja yhdenvertaisuussuunnitelmaa. Tasa-arvoa

Lisätiedot

Maakuntien väliset erot peruskoulun yläluokkalaisten hyvinvoinnissa

Maakuntien väliset erot peruskoulun yläluokkalaisten hyvinvoinnissa Maakuntien väliset erot peruskoulun yläluokkalaisten hyvinvoinnissa Kouluterveyskysely 2008 26.3.2009 1 Aineisto vuonna 2008 Kouluterveyskysely tehtiin Etelä- Suomen, Itä-Suomen ja Lapin lääneissä koko

Lisätiedot

Perusopetuksen laatu Turussa Oppilaan arki Koulun taso kevät 2015 Sivistystoimiala

Perusopetuksen laatu Turussa Oppilaan arki Koulun taso kevät 2015 Sivistystoimiala Perusopetuksen laatu Turussa Oppilaan arki Koulun taso kevät 2015 Sivistystoimiala 10.8.2015 Suunnittelu- ja kehittämispalvelut / Sulake 1 Taustatietoja Vastaajien jakaantuminen Vastaajien määrä 2015 (2014)

Lisätiedot

7.3 Tehostettu tuki Pedagoginen arvio

7.3 Tehostettu tuki Pedagoginen arvio 7.3 Tehostettu tuki Oppilaalle, joka tarvitsee oppimisessaan tai koulunkäynnissään säännöllistä tukea tai samanaikaisesti useita tukimuotoja, on pedagogiseen arvioon perustuen annettava tehostettua tukea

Lisätiedot

THL: Kouluterveyskysely 2015 Peruskoulun 8. ja 9. luokan oppilaat

THL: Kouluterveyskysely 2015 Peruskoulun 8. ja 9. luokan oppilaat 2015 Peruskoulun 8. ja 9. luokan oppilaat Vistan koulu selkeää kehittymistä selkeää heikkenemistä 2007 2009 2011 2013 2015 (N=248) (N=252) (N=225) (N=232) (N=303) FYYSISET TYÖOLOT Koulun fyysisissä työoloissa

Lisätiedot

Kaikki hyöty irti terveydenhuoltolaista - hyvinvoinnin ja terveyden edistäminen

Kaikki hyöty irti terveydenhuoltolaista - hyvinvoinnin ja terveyden edistäminen Kaikki hyöty irti terveydenhuoltolaista - hyvinvoinnin ja terveyden edistäminen Terveyskeskusten johdon neuvottelupäivät 10.2.2011 Kuntatalo Johtaja Taru Koivisto Sosiaali- ja terveysministeriö Hyvinvoinnin

Lisätiedot

Suun terveydenhuollon valvonta

Suun terveydenhuollon valvonta Suun terveydenhuollon valvonta Marja Hyvärinen Yksikön päällikkö, terveydenhuollon ylitarkastaja Itä-Suomen aluehallintovirasto 20.2.2014 Itä-Suomen aluehallintovirasto, Marja Hyvärinen 26.2.2014 1 Terveydenhuoltolaki

Lisätiedot

Perusopetuksen maakunnallinen arviointi Koulun toiminta. Möysän koulun tulokset. Vastaajamäärät lk oppilasta

Perusopetuksen maakunnallinen arviointi Koulun toiminta. Möysän koulun tulokset. Vastaajamäärät lk oppilasta Perusopetuksen maakunnallinen arviointi 2016 Möysän koulun tulokset Vastaajamäärät 124 1.-2.lk oppilasta 120 3.-5.lk oppilasta 22 opetushenkilöä 83 huoltajaa, joista loppuun saakka vastasi 68 Koulun toiminta

Lisätiedot

Lahden diakonian instituutti. Vastuuta ottamalla opit 3- hanke. Loppuraportti 2.6.2014 31.12.2015. Lahden Diakoniasäätiö, sosiaali- ja terveyspalvelut

Lahden diakonian instituutti. Vastuuta ottamalla opit 3- hanke. Loppuraportti 2.6.2014 31.12.2015. Lahden Diakoniasäätiö, sosiaali- ja terveyspalvelut Lahden diakonian instituutti Vastuuta ottamalla opit 3- hanke Loppuraportti 2.6.2014 31.12.2015 Lahden Diakoniasäätiö, sosiaali- ja terveyspalvelut Anne-Maria Karjalainen kehittämisvastaava Lahden diakonian

Lisätiedot

Tiedosta hyvinvointia Kouluterveyskysely 1. Muutokset peruskoulun yläluokilla ja. ammattiin opiskeleviin

Tiedosta hyvinvointia Kouluterveyskysely 1. Muutokset peruskoulun yläluokilla ja. ammattiin opiskeleviin Tiedosta hyvinvointia Kouluterveyskysely 1 Kouluterveyskysely 2008 Muutokset peruskoulun yläluokilla ja lukiossa 2000-2008 sekä vertailu ammattiin opiskeleviin Tiedosta hyvinvointia Kouluterveyskysely

Lisätiedot

HUOLIPOLKU/ LAPSET PUHEEKSI- MENETELMÄ OPETUSPALVELUT- PERHEPALVELUT

HUOLIPOLKU/ LAPSET PUHEEKSI- MENETELMÄ OPETUSPALVELUT- PERHEPALVELUT HUOLIPOLKU/ LAPSET PUHEEKSI- MENETELMÄ OPETUSPALVELUT- PERHEPALVELUT I MINULLA EI OLE HUOLTA OPETUS-, PERHE- (kouluterveydenhuolto) ja TERVEYSPALVELUT (kuntoutus) SEKÄ PERHEIDEN OMATOIMISUUS TÄYDENTÄVÄT

Lisätiedot

Poskelapin Ikäihminen toimijana-hanke. Työaika 50 %

Poskelapin Ikäihminen toimijana-hanke. Työaika 50 % Poskelapin Ikäihminen toimijana-hanke Ajalla 1.10.13-31.5.2014 Inarin kunnan kehittäjätyöntekijänä terveydenhoitaja Anneli Pekkala Työaika 50 % Lähtökohta: Inarin kunnan hyvinvointia ja terveyttä edistävät

Lisätiedot

Interventiomateriaali sisältää. 1. Ohje rastiradan järjestäjälle Materiaalin käyttötarkoitus ja sisältö

Interventiomateriaali sisältää. 1. Ohje rastiradan järjestäjälle Materiaalin käyttötarkoitus ja sisältö 1 INTERVENTIOMATERIAALI YLÄKOULUIKÄISTEN VANHEMPAINILTAAN Tavoitteena huoltajien tietoisuuden lisääminen nuorten päihteiden käytöstä ja siihen liittyvistä tekijöistä. Interventiomateriaali sisältää 1.

Lisätiedot

Trosan kunnan suomen kielen hallintoalueeseen liittyvä toimintasuunnitelma

Trosan kunnan suomen kielen hallintoalueeseen liittyvä toimintasuunnitelma Trosan kunnan suomen kielen hallintoalueeseen liittyvä toimintasuunnitelma 2015 2018 Trosan kunnan suomen kielen hallintoalueen neuvotteluryhmän hyväksyntä: 26.4.2016 2 1. Taustatiedot Laki kansallisista

Lisätiedot

Nuorten vaikuttamismahdollisuudet Helsingissä

Nuorten vaikuttamismahdollisuudet Helsingissä Nuorten vaikuttamismahdollisuudet Helsingissä 25.11.2013 1 Nuoret Helsingissä Vuoden 2013 alussa 15 29-vuotiaita oli Helsingissä 135 528 eli 22 % koko Helsingin väestöstä ja 14 % koko maan samanikäisistä

Lisätiedot

Yhteenveto, opiskelijoiden tieto- ja viestintätekniikan käyttö opiskelussa

Yhteenveto, opiskelijoiden tieto- ja viestintätekniikan käyttö opiskelussa Yhteenveto, opiskelijoiden tieto- ja viestintätekniikan käyttö opiskelussa Windows 8:lla abeista digiabeja hankkeen aluksi syksyllä 2013 ja lopuksi joulukuussa 2014 teimme opiskelijoille kyselyn heidän

Lisätiedot

HUOLTA HERÄTTÄVIIN POISSAOLOIHIN LIITTYVÄ TOIMINTASUUNNITELMA PE- RUSKOULUN VUOSILUOKILLE 7 9

HUOLTA HERÄTTÄVIIN POISSAOLOIHIN LIITTYVÄ TOIMINTASUUNNITELMA PE- RUSKOULUN VUOSILUOKILLE 7 9 HUOLTA HERÄTTÄVIIN POISSAOLOIHIN LIITTYVÄ TOIMINTASUUNNITELMA PE- RUSKOULUN VUOSILUOKILLE 7 9 Suomenkielinen koulutusjaosto 17.9.2013 HUOLTA HERÄTTÄVIIN POISSAOLOIHIN LIITTYVÄ TOIMINTASUUNNITELMA PERUS-

Lisätiedot

Kokemuksia laajojen terveystarkastuksien toteuttamisesta Inarissa

Kokemuksia laajojen terveystarkastuksien toteuttamisesta Inarissa Kokemuksia laajojen terveystarkastuksien toteuttamisesta Inarissa Mirja Laiti Avohoidon johtaja 12.11.2013 Inarin perustietoja Kunnan pinta-ala noin 17 300 m2 Väestö noin 6730 Väestötiheys 0.45 asukasta/m2

Lisätiedot

Anita Johansson. Käyttöönotto. Koulutukset ja koulutuskalenteri, Info-päivä , Anita Johansson

Anita Johansson. Käyttöönotto. Koulutukset ja koulutuskalenteri, Info-päivä , Anita Johansson Anita Johansson Käyttöönotto Koulutukset ja koulutuskalenteri, Info-päivä 22.3.2013, Anita Johansson Käyttöönoton periaatteet Palveluiden käyttöönotto tehdään kahdessa eri vaiheessa. Ensimmäisessä vaiheessa

Lisätiedot

1. Johdanto. 2. Kirjaston käyttö

1. Johdanto. 2. Kirjaston käyttö 1. Johdanto Porin kaupunginkirjaston asiakastyytyväisyyttä mittaava kysely toteutettiin vuonna 2006 ensimmäisen kerran Internetin kautta. Kyselylomake oli kirjaston verkkosivuilla kahden viikon ajan 4.12.-18.12.

Lisätiedot

JUPINAVIIKOT KEVÄT 2014

JUPINAVIIKOT KEVÄT 2014 JUPINAVIIKOT KEVÄT 2014 Ohjausta ja opetusta koskeva raportti Sosiaali- ja terveysala Julkinen Paavo Nisula Opiskelijakunta JAMKO SISÄLLYS Johdanto... 3 Palautteiden tiivistelmä... 4 5. Mitä mieltä olet

Lisätiedot

Tilastokatsaus 13:2014

Tilastokatsaus 13:2014 Vantaa 13.11.2014 Tietopalvelu B16:2014 Pendelöinti Vantaan suuralueille ja suuralueilta Vantaalaisista työssäkäyvistä 45 prosentilla oli työpaikka Vantaalla. Enemmistö kaupungin työssäkäyvistä työskenteli

Lisätiedot

Uudenmaan ELY-keskuksen Etevästi ELYssä -ohjelma

Uudenmaan ELY-keskuksen Etevästi ELYssä -ohjelma Uudenmaan ELY-keskuksen Etevästi ELYssä -ohjelma Julkisen sektorin energiatehokkuusseminaari 25.4.2013 Satu Pääkkönen Mikä on Etevästi ELYssä -ohjelma? Uudenmaan ELYn ympäristöohjelma, johon on integroitu

Lisätiedot

Raportti Tapahtumia kaikille! -oppaasta tehdystä kyselystä

Raportti Tapahtumia kaikille! -oppaasta tehdystä kyselystä Raportti Tapahtumia kaikille! -oppaasta tehdystä kyselystä Kulttuuria kaikille -palvelu 4.1.2017 2 / 6 Johdanto Tapahtumia kaikille! Opas saavutettavan kulttuurifestivaalin järjestämiseen on Kulttuuria

Lisätiedot

POTKU hanke potilas kuljettajan paikalle. POTKU -ohjausryhmä 7.12.2010 hankejohtaja Erja Oksman hankesuunnittelija Mari Sisso

POTKU hanke potilas kuljettajan paikalle. POTKU -ohjausryhmä 7.12.2010 hankejohtaja Erja Oksman hankesuunnittelija Mari Sisso POTKU hanke potilas kuljettajan paikalle POTKU -ohjausryhmä 7.12.2010 hankejohtaja Erja Oksman hankesuunnittelija Mari Sisso 8.10. seminaarin palautteet Seuraava seminaari pidetään keväällä Kaikki yhteensä

Lisätiedot

KOULUTUKSESTA TYÖELÄMÄÄN YHTÄLÄISET MAHDOLLISUUDET MAAHANMUUTTAJILLE PROJEKTI

KOULUTUKSESTA TYÖELÄMÄÄN YHTÄLÄISET MAHDOLLISUUDET MAAHANMUUTTAJILLE PROJEKTI Koulutus- ja kehittämiskeskus Palmenia Arja Haapakorpi 23.6.2009 KOULUTUKSESTA TYÖELÄMÄÄN YHTÄLÄISET MAHDOLLISUUDET MAAHANMUUTTAJILLE PROJEKTI OPPIMISVERKOSTOTAPAAMISTEN ARVIOINTIRAPORTTI - Monikulttuurinen

Lisätiedot

Iloa, innostusta ja kannustusta lapsiperheiden elintapoihin

Iloa, innostusta ja kannustusta lapsiperheiden elintapoihin Iloa, innostusta ja kannustusta lapsiperheiden elintapoihin Neuvokas perhe -ideologia Neuvokas perhe haluaa tukea perheiden hyvinvointia korostamalla myönteistä ilmapiiriä ja yhdessä toimimista Neuvokas

Lisätiedot

Perusopetuksen laatu Turussa Oppilaan arki Koulun taso Kevät 2015

Perusopetuksen laatu Turussa Oppilaan arki Koulun taso Kevät 2015 Perusopetuksen laatu Turussa Oppilaan arki Koulun taso Kevät Sivistystoimiala 10.8. Suunnittelu- ja kehittämispalvelut / Sulake 1 Taustatietoja Vastaajien jakaantuminen Vastaajien määrä Kaikki vastaajat

Lisätiedot

Espoon kaupunki Pöytäkirja 5. 5 Oppilailla esiintyvien sisäilmaongelmista johtuvien oireiden kartoittaminen

Espoon kaupunki Pöytäkirja 5. 5 Oppilailla esiintyvien sisäilmaongelmista johtuvien oireiden kartoittaminen 09.01.2017 Sivu 1 / 1 4885/2016 10.03.02 5 Oppilailla esiintyvien sisäilmaongelmista johtuvien oireiden kartoittaminen Valmistelijat / lisätiedot: Antti Mäntynen, puh. 043 826 8978 etunimi.sukunimi@espoo.fi

Lisätiedot

LUMIJOKI-PROJEKTI Lumijoen ja Sannanlahden pienvenesataman kunnostus

LUMIJOKI-PROJEKTI Lumijoen ja Sannanlahden pienvenesataman kunnostus -PROJEKTI Lumijoen ja Sannanlahden pienvenesataman kunnostus Sisältö 1. HANKKEEN YHTEYSTIEDOT...3 2. HALLINNOIJA, TOTEUTUSORGANISAATIO JA RAHOITTAJAT...3 3. HANKKEEN AIKATAULU...5 4. TAUSTA JA KEHITTÄMISTARPEEN

Lisätiedot