STEEM -hankkeen toteuttamissuunnitelma Vantaan suun terveydenhuollossa

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "STEEM -hankkeen toteuttamissuunnitelma Vantaan suun terveydenhuollossa 2006-2008"

Transkriptio

1 STEEM -hankkeen toteuttamissuunnitelma Vantaan suun terveydenhuollossa Hankeryhmä 4/2007

2 SISÄLLYS 1 STEEM hanke Taustaa hankkeelle Tarkoitus ja tavoitteet HANKKEEN TOTEUTTAMINEN NEUVOLA Terveydenhoitajien suun terveystiedon päivittäminen Perhevalmennustilaisuuksien suun terveyden edistämisosion kehittäminen Odottavien äitien maksuttomat mutans streptokokki bakteeri -testit PÄIVÄKOTI Suun terveystiedon päivittäminen päiväkodin henkilökunnalle sekä suositukset suun terveyden edistämiseksi päivähoidossa Hampaiden ryhmäpesuopetukset ALAKOULU Suun terveystiedon päivittäminen kouluterveydenhoitajille Suun terveystiedon päivittäminen opettajille Vanhempainiltoihin kehitettävä materiaali Alakoulujen suun terveyden opintopäivien (JUHTA) kehittäminen ja jatkaminen Hampaiden ryhmäpesuopetukset YLÄKOULU JA NUORTEN OPPILAITOKSET Suun terveystiedon päivittäminen kouluterveydenhoitajille Suun terveystiedon päivittäminen opettajille Sähköisen materiaalin valmistaminen terveystiedon oppitunneille Suun terveyttä edistävä kouluympäristö TYÖIKÄINEN VÄESTÖ Terveydenedistämismateriaalin kehittäminen IKÄIHMISET Ikänetin suun terveyden edistämisen tietopaketti HANKKEEN ORGANISAATIO JA HENKILÖSTÖSUUNNITELMA Ohjausryhmä Hankepäällikkö Hankeryhmä AIKATAULUSUUNNITELMA BUDJETTI HANKKEEN SEURANTA JA ARVIOINTI HANKKEESEEN LIITTYVÄ TUTKIMUS RISKIENHALLINTA KOULUTUKSET, TIEDOTTAMINEN JA RAPORTOINTI KIRJALLISUUS

3 1 STEEM hanke Suun Terveyden Edistämisen ElämänkaariMalli -hanke. Hankkeesta käytetään lyhennettä STEEM -hanke. 1.1 Taustaa hankkeelle Vantaan suun terveydenhuollossa alettiin pohtia vuonna 2005, kuinka vantaalaisten suun terveyttä voitaisiin edistää elämänkaaren eri vaiheissa. Lähtökohtia suun terveyden edistämiseen olivat väestötason haasteet, kuten lasten ja nuorten suun terveyden heikentyminen, nuorten aikuisten ylipainon lisääntyminen sekä väestön ikärakennemuutos. Kun koko väestö on päässyt suun terveydenhuollon piiriin ja hoitotakuu vienyt resursseja, hammashoidon painopiste on siirtynyt korjaavaan hoitoon ja pois ennaltaehkäisevästä työstä. Väestön suun terveyserot ovat myös suuremmat kuin muussa terveydenhuollossa väestötasolla, ja suun merkitys koko kehon infektiolähteenä sekä suun terveyden vaikutus moniin pitkäaikaissairauksiin on merkittävä. Vantaan suun terveydenhuollossa noudatetaan suun terveydenedistämisen toimintamallia (Arpalahti 2006), johon kuuluu muun muassa 0 17-vuotiaiden hoito-ohjelma, sekä erilaisia ryhmiä kuten ehkäisevän hoidon työryhmä, EHKÄ, sekä suun terveydenhoidon opintopäivä eli JUHTA -ryhmä. Näissä on huomioitu yksilön ja ryhmän kannalta keskeiset suun terveyden edistämisen keinot ja menetelmät. 1.2 Tarkoitus ja tavoitteet Hankkeen tarkoituksena on edistää vantaalaisten suun terveyttä elämänkaaren eri vaiheissa ja tukea yksilöä ja perhettä suun terveyden kannalta parempien valintojen tekemisessä. Tavoitteena on moniammatillisen yhteistyön kehittäminen ja verkostoituminen Vantaan eri sektoreilla toimivien yhteistyökumppaneiden kanssa. Vantaalla on jo valmiiksi käytössä hyvät suun terveyden edistämisen toimintamallit suun terveydenhuollossa ja niiden rinnalle pyritään löytämään uusia väyliä ja keinoja koko väestön suun terveyden edistämiseen yhteistyökumppaneiden kautta. Hankkeen edetessä toteutetaan esiin tulevia kehitysehdotuksia kuten suun terveyden edistämismateriaalia. Hankkeen keskeiset tavoitteet 1. Tavoittaa yhteistyökumppanit kotona, neuvoloissa ja päiväkodeissa ja edistää heidän tietouttaan suun terveyden edistämisessä. 2. Potilasohjeiden ja sähköisen materiaalin kehittäminen eri ikäisille kuntalaisille. 3. Pikkulasten mutans streptokokki bakteeritartuntojen vähentäminen. 4. Säännöllisten ryhmäpesuopetusten käynnistäminen päiväkodeissa ja alakouluissa alueilla, joissa tarve on suurin. Hankeryhmä 4/2007

4 2 HANKKEEN TOTEUTTAMINEN Hankkeeseen liittyy kuusi osa-aluetta, joille on laadittu tavoitteet ja toteutussuunnitelmat. Osa-alueita ovat 1) neuvola, 2) päiväkoti, 3) alakoulu, 4) yläkoulu ja nuorten oppilaitokset, 5) työikäinen väestö ja 6) ikäihmiset. 2.1 NEUVOLA Terveydenhoitajien suun terveystiedon päivittäminen Tarkoituksena on päivittää neuvolassa työskentelevien terveydenhoitajien tietoutta suun terveyden edistämisestä ja motivoida heitä huomiomaan suun terveys työssään entistä enemmän, yhtenä tärkeänä terveyden osa-alueena. Neuvolaterveydenhoitajille järjestetään alueittain koulutustilaisuus, joiden suunnittelussa huomioidaan neuvolahenkilökunnan tarpeet ja toiveet. Tarkoituksena on tarjota tietoa ja tukea terveydenhoitajien tarpeisiin vastaten. Tilaisuudet toteutetaan syksyn 2006 ja kevään 2007 aikana. Koulutuksia arvioidaan terveydenhoitajien antaman palautteen perusteella ja tilaisuuksiin osallistuneiden määrällä. Tavoitteena on Perheen ja lasten suun terveyden edistäminen, suun terveyden säilyttäminen, suun sairauksien ehkäisy, hyvien suun terveystottumusten oppiminen varhain sekä säännöllisten tarkastusten omaksuminen. Kehittää ja ylläpitää terveydenhoitajien valmiuksia edistää myös suun terveyttä neuvolassa. Antaa terveydenhoitajille ajanmukaisista tietoa ohjeista ja suosituksesta suun terveyden edistämisessä. Kehittää moniammatillista yhteistyötä neuvolan ja suun terveydenhuollon välillä Perhevalmennustilaisuuksien suun terveyden edistämisosion kehittäminen Tarkoituksena on kehittää neuvoloiden perhevalmennuksen suun terveyden osuutta valmistamalla materiaalia, joka toimii suun terveydenhuollon ammattilaisen tukena valmennuksissa. Tavoitteena on, että suun terveydenhuollon ammattilaiset osallistuvat säännöllisesti ja alueittain neuvoloiden järjestämiin perhevalmennuksiin. Alueiden tehtäväksi jää yhteistyön järjestäminen oman alueensa neuvoloiden kanssa. Materiaalia voivat hyödyntää myös neuvolan työntekijät. Neuvolaterveydenhoitajilta kartoitetaan perhevalmennuksien ja etenkin suun terveyden edistämisen osuuden nykytilannetta kyselykaavakkeella. Kyselyssä tiedustellaan lisäksi neuvolaterveydenhoitajien kehitysehdotuksia suun terveyden edistämisen huomioimiseen perhevalmennuksessa. Kysely toteutetaan syksyn 2006 aikana. Kyselyn jälkeen asiantuntijaryhmässä kehitetään valmis suun terveyden edistämisen materiaalipaketti perhevalmennustilaisuuteen kevään ja kesän 2007 aikana. Materiaali pilotoidaan suun terveydenedistämisen asiantuntijan pitämässä perhevalmennustilaisuudessa syksyllä Arviointitietoa materiaalin soveltuvuudesta kerätään suun terveyden 4

5 edistämisen asiantuntijalta sekä valmennukseen osallistuneilta perheiltä kyselykaavakkeen avulla. Kerätyn tiedon perusteella arvioidaan materiaalin kehitystarpeita ja tehdään tarvittavia muutoksia Odottavien äitien maksuttomat mutans streptokokki bakteeri -testit Pikkulasten mutans streptokokki bakteeri -tartuntoja pyritään ehkäisemään tekemällä odottaville äideille tai kuusi kuukautta sitten synnyttäneille maksuttomia sylkitestejä, kartoittamalla heidän suun terveystottumuksiaan sekä antamalla niiden pohjalta yksilöllistä terveysneuvontaa. Tavoitteena on ehkäistä pikkulasten hampaiden karioitumista jo varhain, ehkäisemällä mutans streptokokki bakteeri -tartuntaa vanhemmalta lapselle. Lisäksi tavoitteena on suojella ja edistää lapsen sekä koko perheen suun terveyttä. Sylkitestejä tekevät testaukseen perehdytetyt suuhygienistit ja hammashoitajat. Sylkitestiinterventioon liittyy kaksi käyntiä, erillinen testikerta sekä neuvontakerta. Sylkitestiin varataan aika ajanvarauksen kautta. Testikerta on lyhyt n. 10 minuutin käynti, jossa tehdään testi. Käynnillä varataan aika n. 20 minuutin terveysneuvontaan, jossa annetaan yksilöllistä neuvontaa sylkitestin tuloksen ja terveystottumuksien kartoituksen pohjalta. Varsinainen neuvonta tuloksen valmistumisen jälkeen vuorovaikutuksessa potilaan kanssa mahdollistaa hänelle tarvittavan tuen saamisen. Neuvonta pohjautuu muutosvaihemalliin (Prochaska & DiClemente 1983), josta järjestettiin koulutus keväällä Odottaville äideille tai kuusi kuukautta sitten synnyttäneille testikäynnin testi ja käynti ovat maksuttomia yhden kerran. Isät maksavat testikäynnistä 18 euroa. Neuvontakäynti maksaa isälle 12 euroa, mutta isä saa neuvonnan maksutta, jos hän osallistuu siihen yhdessä lapsen äidin kanssa. Neuvolat ohjaavat kaikkia vantaalaisia odottavia tai alle kuusi kuukautisten lasten perheitä tulemaan hammashoitolaan sylkitestiin antamalla neuvolasta E 14 -esitteen, joka toimii myös tiedonlähteenä suun terveyden edistämiseen, mikäli perheet eivät hakeudu hammashoitolaan. Maksuttomat sylkitestit ja terveysneuvonta toteutetaan vuosien syksyn välisenä aikana. Hankkeen kuluessa sylkitesteihin osallistuneiden määrää ja testaustoimintaa seurataan ja arvioidaan puolivuosittain, jolloin siitä raportoidaan Etelä-Suomen lääninhallitukselle maksatushakemuksen yhteydessä. Lopullinen toiminnan arviointi tapahtuu hankkeen loppuraportin yhteydessä vuoden 2009 alussa. Sylkitestauksen ja terveysneuvonnan määrällinen arviointi tapahtuu WinHit-potilashallinto-ohjelmasta poimittavilla käyntitiedoilla. Toiminnan vaikuttavuutta arvioidaan: Hankkeeseen liittyvään tutkimukseen kuuluvalla kyselyllä, joka tehdään tutkimuksessa mukana oleville äideille, kun heidän lapsensa täyttävät kaksi vuotta. Äidit tunnistetaan Winhit-ohjelman taustasivulle tehdyn kirjauksen perusteella. Suun terveydenhuollon toiminnasta kerättyjen suun terveysindeksitilastojen vuosittaisella vertailulla. Hankkeen päättymisen jälkeen arvioidaan kannattaako sylkitestaus- ja terveystottumusten kartoitustoimintaa jatkaa suun terveydenhuollon jatkuvana toimintana. Hankkeeseen liittyvästä tutkimuksesta löytyy lisätietoja kohdasta 8. 5

6 2.2 PÄIVÄKOTI Suun terveystiedon päivittäminen päiväkodin henkilökunnalle sekä suositukset suun terveyden edistämiseksi päivähoidossa Tavoitteena on päivittää ja edistää Vantaan kaupungin päivähoidon henkilökunnan tietoutta suun terveyden edistämisestä sekä kehittää tavoitteet lasten suun terveyden edistämiseksi päivähoidossa päivähoitoyksiköittäin. Tavoitteisiin kirjataan suositukset hoidossa olevien lasten päivittäiseen suun terveyden huomioimiseen ja edistämiseen päivähoidossa. Tilaisuudet on tarkoitus järjestää vuoden 2007 aikana. Päivähoitoyksiköittäin järjestetään keskustelutyyppinen tilaisuus, jossa keskeisimpiä aiheita ovat: Suun terveyden edistämisen perusteiden kertaaminen päivähoidon työntekijöiden kanssa. Ksylitolin säännöllinen käyttö päivähoidossa. Tavoitteena on, että kaikissa päivähoidon yksiköissä käytettäisiin ksylitolia säännöllisesti päivittäin. Päiväkoteihin ja ryhmäperhepäiväkoteihin tehdään nykytilannetta kartoittava kysely syksyllä Karkkien ja muiden makeiden ruokien syöminen päiväkodissa. Tavoitteena on karkittomuus sekä mehuttomuus päivähoidossa. Yöpäiväkodeissa lasten hampaat harjataan aamuin ja illoin fluoritahnalla. Päivähoidossa harjausta suositellaan etenkin erityisessä tarpeessa oleville. Päiväkodin ja suun terveydenhuollon yhteistyö alueittain. Pääsääntönä on, että päiväkodit ottavat yhteyttä suun terveydenhuoltoon, mikäli kokevat suun terveyden edistämisen asiantuntijan vierailun tarvetta. Suun terveyttä edistävän opetusmateriaalin, kuten kirjojen ja väritystehtävien esitteleminen päivähoidon työntekijöille suun terveyskasvatukseen tueksi Hampaiden ryhmäpesuopetukset Hampaiden pesuopetukset käynnistyvät lokakuun 2006 puolivälissä, niissä päiväkodeissa joissa tarve on suurin. Hankkeen pesuopetukset päättyvät kesään 2008 mennessä. Tarkoituksena on käydä noin kerran kuukaudessa kahden vuoden ajan pitämässä ryhmäpesuopetuksia 3-6-vuotiaille lapsille. STEEM -hankkeen pesuopetuspäiväkodit on valittu Vantaan pienituloisempien kaupunginosien mukaisesti, joita ovat Vallinojan päiväkoti, Mikkolassa Saturnuksen päivähoidon yksiköstä Tähdenlennon - ja Saturnuksen päiväkodit, Länsimäessä Keihäspuiston päivähoidon yksiköstä Kuntopuiston - ja Keihäspuiston päiväkodit. Pesuopetustuokiot toteutetaan noin neljän lapsen pienryhmissä ja 20 minuutin jaksoissa. Pesuopetukset pitävät sisällään muun muassa hampaiden pesuopetusta, esikoululaisille plakkivärjäyksiä, ruoka- ja juomaneuvontaa, sekä yleisesti tietoa suunhoidon tärkeydestä. Tavoitteena opettaa lapsia puhdistamaan hampaitaan, sekä edistää lasten suun terveyttä. Lapset saavat hankkeen rahoittamat hammasharjat, joita säilytetään päiväkodeissa. Harjauksessa käytetään lasten fluorihammastahnaa. Lapsille pidetään kerran puolessa vuodessa noin minuutin ryhmäterveyskasvatustunti, jonka yhteydessä ei järjestetä hampaiden pesua. Aiheena ovat hampaiden puhdistuksen 6

7 tärkeys ja suun terveyteen vaikuttavat tekijät. Havaintovälineinä käytetään PowerPoint - esityksiä, satuja, kuvia sekä väritystehtäviä. Pesuopetuspäiväkotien lapsista kerätään tietoa hampaiden pesu- ja ravintotottumuksista vanhemmille menevässä kyselylomakkeessa. Kyselylomake annetaan päiväkodin henkilökunnan kautta vanhemmille helmikuun 2007 aikana, sekä joulukuussa 2007 ja toukokuussa 2008, sekä loppuarviointia varten elokuun 2008 aikana. Lapsille annetaan kotiin esite hankkeesta, jossa kerrotaan, että hammashoitaja ei tee järjestelmällistä suun terveyden tilan tarkastusta, mutta jos harjausopetustilanteessa huomataan lapsen suussa hoidon tarvetta, ilmoitetaan siitä lapsen vanhemmalle kirjallisella viestillä. Pesuopetuslapset rekisteröidään potilastietojärjestelmään vanhempien suostumuksella WinHITiin koodilla WKR00 sekä WKH00 Steem -koodilla kerran puolessa vuodessa. 2.3 ALAKOULU Suun terveystiedon päivittäminen kouluterveydenhoitajille Tarkoituksena on päivittää kouluterveydenhoitajien tietoutta suun terveyden edistämisestä ja kannustaa heitä huomioimaan suun terveys työssään entistä enemmän, yhtenä tärkeänä terveyden osa-alueena. Kouluterveydenhoitajille järjestetään koulutustilaisuus alueittain. Tilaisuuksien suunnittelussa huomioidaan kouluterveydenhoitajien tarpeet ja toiveet kyselyllä ja tarkoituksena on tarjota tietoa ja tukea terveydenhoitajien tarpeisiin vastaten. Tilaisuudet toteutetaan kevään 2007 aikana. Tilaisuuden päätyttyä kerätään palautetta osallistuneilta ja arvioidaan onnistumista. Lisäksi arvioidaan määrällisesti osallistuneiden määrää. Koulutuksia arvioidaan terveydenhoitajien antaman palautteen perusteella ja tilaisuuksiin osallistuneiden määrällä. Tavoitteena on Koululaisen sekä perheen suun terveyden edistäminen, suun terveyden säilyttäminen, suun sairauksien ehkäisy, hyvät suun terveystottumukset, oman vastuun merkityksen ymmärtäminen omasta terveydestään sekä säännöllisten tarkastusten tärkeys. Antaa terveydenhoitajille päivitettyä tietoa ajanmukaisista ohjeista ja suosituksesta suun terveyden edistämisessä. Kehittää ja ylläpitää terveydenhoitajien valmiuksia antaa koululaisille ja perheille tietoa ja tukea suun terveydestä. Kehittää moniammatillista yhteistyötä kouluterveydenhuollossa, jonka osa myös suun terveydenhuolto on Suun terveystiedon päivittäminen opettajille Tavoitteena on päivittää opettajien tietoutta suun terveyden edistämisestä. Ensisijaisena suunnitelmana on antaa tietoa opettajille tilaisuudessa, jossa mahdollisimman moni opettaja olisi paikalla. Mikäli toteutus on mahdoton opettajien paljouden vuoksi, pyritään rehtoreille järjestämään yhteinen tilaisuus, josta heidän toivotaan vievän viestiä edelleen kouluille. Rehtoreiden kautta voidaan opettajille välittää kirjeellä tietoa suun terveyden edistämisestä 7

8 sekä materiaalivinkkejä suun terveyskasvatuksen tueksi kouluissa. Toteutus on tarkoitus tehdä syksystä 2007 alkaen. Tavoitteena on esittää huoli lasten ja nuorten suun terveydestä ja huolestuttavaan suuntaan menevästä suun terveydentilan kehityksestä. Tarkoituksena on kerrata opettajien kanssa suun terveyden edistämisen perusteet, miten koulu voisi tukea suun terveyden edistämistä olemalla suun terveyttä edistävä kouluympäristö. Keskeisiä tavoitteita ovat veden saanti janojuomaksi sekä ksylitolin päivittäinen käytön suosittelu kouluissa ruokailun yhteydessä Vanhempainiltoihin kehitettävä materiaali Vanhempainiltoja varten kehitetään sähköinen materiaalipaketti, jota suun terveydenhuollon ammattilaiset voivat hyödyntää pitäessään tietoiskuja vanhempainilloissa. Materiaalia voivat hyödyntää myös muut terveydenhuollon ammattilaiset sekä opettajat. Materiaali kehitetään asiantuntijaryhmässä ja valmis materiaali pilotoidaan vanhempainillassa. Materiaalia kehitetään vanhemmille tehdyn kyselyn perusteella kesän 2007 aikana Alakoulujen suun terveyden opintopäivien (JUHTA) kehittäminen ja jatkaminen Vuonna 2007 kehitetään uutta toimintasuunnitelmaa uudeksi kolmivuotiskaudeksi. Kehittämiseen osallistuu JUHTA -ryhmän lisäksi, Hanna-Mari Kommonen, Irma Arpalahti sekä tarvittaessa muita asiantuntijoita Hampaiden ryhmäpesuopetukset Hampaiden ryhmäpesuopetuksia järjestetään alakouluissa, joissa tarve on suurin. STEEM - hankkeen pesuopetuskouluiksi on valittu Kimonkujan ja Hakunilanrinteen koulun 1 2- luokat. Hampaiden pesuopetukset käynnistyvät marras-joulukuun 2006 vaihteessa. Pesuopetusten on arvioitu päättyvän kesään 2008 mennessä. Tarkoituksena on käydä noin kerran kuukaudessa kahden vuoden ajan pitämässä ryhmäpesuopetuksia 1 ja 2-luokkalaisille lapsille. Pesuopetustuokiot toteutetaan noin viiden lapsen pienryhmissä ja 20 minuutin jaksoissa. Pesuopetukset pitävät sisällään muun muassa hampaiden pesuopetusta, plakkivärjäyksiä, ruoka- ja juomaneuvontaa. Tavoitteena opettaa lapsia puhdistamaan hampaitaan, sekä edistää lasten suun terveyttä. Lapset saavat hankkeen rahoittamat hammasharjat, joita säilytetään koulussa. Harjauksessa käytetään fluorihammastahnaa. Lapsille pidetään kerran puolessa vuodessa noin tunnin mittainen ryhmäterveyskasvatustunti, jonka yhteydessä ei järjestetä hampaiden pesua. Aiheena ovat hampaiden puhdistuksen tärkeys, suun terveyteen vaikuttavat tekijät, kuten ravinto, etenkin napostelukulttuurin merkitys nyky-yhteiskunnassa ja sen tuomat ongelmat. Havaintovälineinä käytetään PowerPoint -esityksiä, satuja ja kuvia. 8

9 Pesuopetuskoulujen lapsista kerätään tietoa seurantataulukkoa varten kyselylomakkeella hampaiden pesu- ja ravintotottumuksista. Tiedot perustuvat lasten antamiin tietoihin. Pesuopetuslapsista kerätään kuukausittain tietoa määrällistä arviointia varten, joka tehdään ryhmätoiminnantilastointikaavakkeella. Luokanopettajilta kerätään palautetta lukukauden päätteeksi keväällä 2007 ja Pesuopetuslapset rekisteröidään WinHITiin koodilla WKR00 sekä WKH00 Steem -koodilla kerran puolessa vuodessa. 2.4 YLÄKOULU JA NUORTEN OPPILAITOKSET Suun terveystiedon päivittäminen kouluterveydenhoitajille Katso kohta Suun terveystiedon päivittäminen opettajille Ensisijaisena suunnitelmana on päivittää opettajien tietoutta suun terveyden edistämisestä tilaisuudessa, jossa mahdollisimman moni opettaja olisi paikalla. Mikäli toteutus on mahdoton opettajien paljouden vuoksi pyritään rehtoreille järjestämään yhteinen tilaisuus, josta heidän toivotaan vievän viestiä kouluille. Rehtoreiden kautta voidaan opettajille välittää kirjeen muodossa tietoa suun terveyden edistämisestä sekä materiaalivinkkejä suun terveyskasvatuksen tueksi kouluissa. Tavoitteena on esittää huoli lasten ja nuorten suun terveydestä ja sen huolestuttavaan suuntaan menevästä kehityksestä. Tarkoituksena on kerrata opettajien kanssa suun terveyden edistämisen perusteet, miten koulu voisi tukea suun terveyden edistämistä olemalla suun terveyttä edistävä kouluympäristö. Keskeisiä tavoitteita ovat makeis- ja virvoitusjuomaautomaattien korvaaminen terveellisillä vaihtoehdoilla, veden saanti janojuomaksi sekä ksylitolin päivittäisen käytön suosittelu kouluissa ruokailun yhteydessä. Terveystieto-oppiaineen opettajille pyritään järjestämään yhteistilaisuus, jossa opettajien tietouden päivittämisen lisäksi esitellään suositukset suun terveyden edistämisen huomioimisesta vantaalaisten yläkoululaisten terveystiedon oppitunneilla. Suositukset luodaan asiantuntijatyöryhmässä keväällä Sähköisen materiaalin valmistaminen terveystiedon oppitunneille Tarkoituksena on löytää ja valmistaa suun terveyden edistämisen opettamisen tueksi materiaalia terveystiedon oppitunneille. Materiaalia voivat hyödyntää myös muut opettajat sekä terveydenhuollon ammattilaiset suun terveyden edistämisen tukena. Tavoitteena on kehittää kohderyhmään vetoavaa materiaalia. Materiaali on kiinteästi yhteydessä asiantuntijaryhmässä luotaviin suosituksiin suun terveyden edistämisen huomioimisesta vantaalaisten yläkoululaisten terveystiedon oppitunneilla. Materiaalin ulkoasun tuotossa voidaan tehdä yhteistyötä graafisen suunnittelijan tai erilaisten oppilaitosten kanssa. Yhteistyötä tehdään myös pääkaupunkiseudun suun terveydenhuollon yhteistyöryhmän HATE:n kanssa. Materiaali valmistuu kevään ja kesän 2007 aikana. 9

10 2.4.4 Suun terveyttä edistävä kouluympäristö Terveellisten välipalojen saaminen koululaisille makeis- ja virvoitusjuoma-automaattien tilalle. Pääkaupunkiseudun suun terveydenhuollon yhteistyöryhmän HATE:n työrukkanen on suunnitellut toteuttavansa kyselyn pääkaupunkiseudun kouluille, josta saadaan nykytilannetta kuvaavaa tietoa automaattien ja välipalojen osalta pääkaupunkiseudun kouluissa. Kyselyn perusteella kehitetään toimenpiteet suun terveyttä edistävän kouluympäristön kehittämiseksi ja kirjoitetaan artikkeli pääkaupunkiseudun uutislehtiin syksyllä Tavoitteena on Kouluissa ei ole makeis- ja virvoitusjuoma-automaatteja. Veden juomisen mahdollisuus janojuomana. Terveellisen välipalan saamisen tukeminen. Ksylitolin käytön suositteleminen kouluissa kouluaterioiden päätteeksi. 2.5 TYÖIKÄINEN VÄESTÖ Terveydenedistämismateriaalin kehittäminen Osallistuminen EHKÄ ryhmän toimintaan ja yhteistyössä ryhmän kanssa terveydenedistämismateriaalin kehittäminen. Hankkeessa hyödynnetään EHKÄ:n kehittämää materiaalia, kuten suun terveyden edistämisen internetsivujen kehittämistä kaikenikäisille. Yhteistyötä tehdään myös pääkaupunkiseudun suun terveydenhuollon yhteistyöryhmän HATE:n kanssa. 2.6 IKÄIHMISET Ikänetin suun terveyden edistämisen tietopaketti Ikäihmisille suunnatut suun terveyden edistämisen tietosivut ovat valmiit ja käytössä. Sivuille pääsee Vantaan kaupungin www-sivuilta Vantaan kaupunki > Asukas > Sosiaali- ja terveyspalvelut > Asuinalueesi palvelut > Hakunila > Vanhus- ja vammaispalvelut > Ikääntyvien nettineuvola > Suun terveydenhoito. Ikänetin suun terveyssivuille on linkitys myös Vantaan kaupunki > Sosiaali- ja terveyspalvelut > Terveyspalvelut > Hammashoito > Suun terveyden edistäminen -sivulta. Hankkeessa edistetään sivujen tunnettavuutta markkinoimalla sivujen osoitetta. 10

11 3 HANKKEEN ORGANISAATIO JA HENKILÖSTÖSUUNNITELMA Hankkeen varsinaiseen henkilöstöön kuuluvat hankepäällikkö ja hankkeeseen palkatut suuhygienisti sekä hammashoitaja. Hankepäällikön hankkeeseen käyttämä työaika on 40 % kokonaistyöajasta, ja hankkeeseen palkatut työntekijät ovat mukana kokopäiväisesti. Lisäksi hankkeen toiminnassa on mukana suuhygienistejä ja hammashoitajia, jotka tekevät hankkeen toimintaan liittyvää työtä omana työnään. He tekevät sylkitestejä ja terveystottumusten kartoituksia odottaville äideille ja kaksivuotiaille lapsille tai pitävät ryhmäterveyskasvatustunteja eri kohderyhmille. Hanketoimintaan liittyviin työryhmiin, kuten EHKÄ -ryhmä ja JUHTA -ryhmä, osallistuu suun terveydenhuollon henkilökuntaa omana työnään. Lisäksi hanke voi kutsua suun terveydenhuollon henkilökuntaan kuuluvia mukaan lyhytaikaisiin työryhmiin, joissa suunnitellaan hankkeeseen liittyvää terveydenedistämistoimintaa. 3.1 Ohjausryhmä Ohjausryhmän tehtävänä on hankkeen toimintaan liittyvä päätöksenteko ja toiminnan kehittäminen. Ryhmän jäsenet osallistuvat myös hankkeesta tiedottamiseen kukin omalla alueellaan. Ohjausryhmä kokoontuu neljän kuuden viikon välein. Ohjausryhmän puheenjohtajana toimii ylihammaslääkäri Irma Arpalahti, sihteereinä ovat suuhygienisti Hanna-Mari Kommonen ja hammashoitaja Johanna Brunberg. Ryhmän jäseninä ovat suun terveydenhuollon alueiden ylihammaslääkärit Anne Komulainen Martinlaaksosta, Pirkko Letto Tikkurilasta, Pirjo Rissa Korso-Koivukylästä, Harri Salonen Myyrmäestä ja Anne-Maija Silvo Hakunilasta. 3.2 Hankepäällikkö Hankkeen päällikkönä ja projektin työntekijöiden esimiehenä toimii ehkäisevän hoidon ylihammaslääkäri Irma Arpalahti. 11

12 3.3 Hankeryhmä Hankeryhmän tehtävänä on hankkeen käytännön järjestelyjen suunnittelu, toteutus, seuranta, tiedotus ja raportointi. Ryhmä kokoontuu tarvittaessa noin kuuden viikon välein. Ryhmä tekee esitykset taloudellisista ja henkilöstöä koskevista resursseista ohjausryhmälle, joka päättää toteutuksesta. Hankeryhmään kuuluvat Irma Arpalahti, Johanna Brunberg ja Hanna-Mari Kommonen. Hankeryhmän jäsenten keskeiset tehtävät hankkeessa Irma Arpalahti Ylihammaslääkäri Hankepäällikkö Hanna-Mari Kommonen Hankkeen suuhygienisti Päävastuu hankkeen suunnittelusta ja koordinoinnista Yhteydenpito lääninhallitukseen ja osallistuminen hankeseminaareihin Hankkeen talouden ylläpito Päävastuu hankkeen raporttien kirjoittamisesta ja toiminnan arvioinnista Hanketta koskeva tiedottaminen yhdessä hanketyöntekijöiden kanssa Hankkeen intra- ja internetsivujen tekemisen päävastuu Hankkeeseen liittyvän taskututtitutkimuksen suunnittelu, yhteydenpito asiantuntijoihin, toteutus, ja tiedottaminen Neuvola Neuvolaterveydenhoitajien suun terveystietouden päivittämisen suunnittelu, toteutus, arviointi. Perhevalmennusmateriaalin kehittäminen. Odottavien äitien sylkitestien käynnistäminen, koordinointi ja ohjaus. Päiväkoti Päiväkotihenkilökunnan suun terveystietojen päivittämisen suunnittelu, toteutus ja arviointi. Päiväkotien suun terveyden edistämisen suunnitelman laatiminen. Alakoulu Kouluterveydenhoitajien suun terveystietouden päivittämisen suunnittelu, toteutus ja arviointi. Opettajien suun terveystietouden päivittämisen suunnittelu, toteutus ja arviointi. Vanhempainiltoihin tarkoitetun materiaalin kehittäminen. Osallistuminen (JUHTA -ryhmä) suun terveyden opintopäivän seuraavan kolmivuotiskauden kehittämiseen. Yläkoulu ja nuorten oppilaitokset Kouluterveydenhoitajien suun terveystietouden päivittämisen suunnittelu, toteutus ja arviointi. Opettajien suun terveystietouden päivittämisen suunnittelu, toteutus ja arviointi. Sähköisen materiaalin sisällön tuottaminen Vantaalta koottavassa asiatuntijaryhmässä oppitunneille sekä materiaalin ulkoisen toteuttamisen delegointi yhteistyökumppanille. Työikäinen väestö ja ikäihmiset Terveyden edistämismateriaalin kehittäminen. Johanna Brunberg Hankkeen hammashoitaja Raportointi, tilastointi ja arviointi kustakin osa-alueesta. Päiväkoti Päiväkotien ryhmäpesuopetusten suunnittelu, toteuttaminen, tilastointi, raportointi ja arviointi. Alakoulu Alakoulujen ryhmäpesuopetusten suunnittelu, toteuttaminen, tilastointi, raportointi ja arviointi. Alakoulujen suun terveyden opintopäivien (JUHTA -ryhmä) kehittäminen, toteutukseen osallistuminen ja arviointi. Raportointi, tilastointi ja arviointi kustakin osa-alueesta, kuvien käsittely, materiaalin kehittämiseen osallistuminen. 12

13 4 AIKATAULUSUUNNITELMA Hanke on kolmivuotinen 2006 vuoden alusta vuoden 2008 loppuun Hankkeen suunnittelu Tutkimuksen suunnittelu Henkilökunnan rekrytointi ja valinta Hankkeesta tiedottaminen Odottavan perheen sylkitestien käynnistyminen Hampaiden ryhmäpesuopetusten käynnistyminen Materiaalin valmistusta Terveydenhoitajien koulutusten suunnittelu ja toteutuksen aloittaminen Päiväkoteihin ksylitolikysely Osaraportointi lokakuussa Hampaiden ryhmäpesuopetusten jatkaminen Odottavan perheen sylkitestien jatkaminen Materiaalin valmistusta ja kehittämistä Terveydenhoitajien koulutusten toteutuksen jatkaminen ja raportointi Päiväkotien henkilökunnan tilaisuuksien toteutus ja arviointi Perhevalmennusmateriaalin valmistaminen Opettajien suun terveystietojen päivittämisen suunnittelu ja toteutus Sähköisen materiaalin valmistaminen oppitunneille JUHTA opintopäivän kehittäminen Vanhempainiltojen materiaali Osaraportoinnit huhti- ja lokakuussa Suun terveyttä edistävän kouluympäristön tukeminen Hampaiden ryhmäpesuopetusten jatkaminen kesään asti Odottavan perheen sylkitestien jatkaminen syksyyn asti Opettajien suun terveystietojen päivittämisen jatkaminen Materiaalin valmistusta ja kehittämistä Osaraportoinnit huhti- ja lokakuussa Loppuraportti Hanke loppuu vuoden lopussa 13

14 5 BUDJETTI HANKKEEN MENOT JA RAHOITUS (euroa ) liite 3 Hanke: Suun terveyden Vuosi Vuosi Vuosi Yhteensä edistämisen elämänkaarimalli Henkilöstömenot, joista Projektiin palkattava henkilöstö Työpanoksen siirto kunnalta* Palvelujen ostot yhteensä, josta Toimisto-, pankki- ja asiantuntijapalvelut Painatukset ja ilmoitukset Majoitus- ja ravitsemuspalvelut 0 Matkustus- ja kuljetuspalvelut 0 Koulutus- ja kulttuuripalvelut 0 Muut palvelujen ostot Aineet, tarvikkeet ja tavarat josta kalusto ja laitehankinnat Vuokrat 0 Investointimenot yhteensä, josta Aineettomat hyödykkeet 0 Koneet ja kalusto 0 Muut investointimenot 0 Muut menot 0 Menot yhteensä = Kokonaiskustannukset - Valtionavustukseen oikeuttamattomat kustannukset - Tulorahoitus - Muu kuin julkinen rahoitus Valtionavustukseen oikeuttavat kustannukset Kunnan/kuntayhtymän oma rahoitusosuus Muu julkinen rahoitus Haettava valtionavustus

15 6 HANKKEEN SEURANTA JA ARVIOINTI Hankkeen edetessä toteutetaan kaikilla osa-alueilla jatkuvaa arviointia ja kehitetään toimintaa arvioinnin perusteella. Määrällistä arviointia hankkeesta kerätään tilastojen avulla. Tilastotietoja saadaan WinHit-potilashallinto-ohjelmasta sekä hankkeen ryhmätapahtumat tilastoidaan Vantaan suun terveydenhuollon ryhmäterveyskasvatuksen ryhmätoiminnan tilastoihin puolivuosittain omana kohtanaan. Tilastotiedot kootaan yhteen kesällä 2007 ja Laadullista arviointia hankkeessa kerätään palautteiden avulla. Suun terveysmittareita seurataan vuosittain. Taskututtitutkimuksen tuloksilla arvioidaan odottavan perheen intervention ja taskututin vaikutuksia. 7 HANKKEESEEN LIITTYVÄ TUTKIMUS STEEM -hankkeen toimintaan kuuluvan odottavien äitien ja isien mutans streptokokki - bakteeri sylkitesti- ja terveysneuvontatoiminnan vaikuttavuuden arvioimiseksi hankesuunnitelmaan on sisällytetty tutkimus. Siinä on suunniteltu lapsille tehtävät mutans streptokokki -bakteeri plakkitestit kaksivuotiaana. Yhteistyössä Turun yliopiston kanssa tutkimusta päätettiin laajentaa kahta eri tavoin painotettua terveydenedistämismallia vertailevaksi kolmannen, nykyisin Vantaalla käytössä olevan mallin toimiessa verrokkina. Tutkimuksessa halutaan vaikuttaa myös lasten virheellisiin imemistottumuksiin, joiden aikaansaamat purentavirheet aiheuttavat kustannuksia vuosien mittaisina oikomishoitoina. Alustavaan hankesuunnitelmaan on liitetty Turun yliopistossa kehitetyn tutkimustutin jakaminen vastasyntyneille kahdella Vantaan suun terveydenhuollon toiminta-alueella, Korso- Koivukylässä ja Martinlaaksossa, muiden alueiden toimiessa vertailuryhmänä. Tutkimuksen nimi on Vuonna 2008 syntyvien vantaalaislasten suun terveyteen ja purentaan vaikuttavien varhaisten interventioiden vertailututkimus vuosina Siitä käytetään yleisölle nimeä "lasten hampaiden terveystutkimus. Tutkijoina toimivat hankepäällikkö ylihml Irma Arpalahti ja johtava ylihml Jorma Suni. Asiantuntijoina toimivat professori Pentti Alanen ja yliassistentti Kaisu Pienihäkkinen Turun yliopiston hammaslääketieteen laitokselta. Tilastoasiantuntijoina toimivat suunnittelija Pirkko Sailavuo ja erikoistutkija Juhani Riihelä Vantaalta. Tutkimusaineiston muodostavat vantaalaiset vuonna 2008 syntyvät lapset, joita on arvioitu syntyvän noin Vastasyntyneet kutsutaan tutkimukseen kirjeellä, joka lähetetään heti sosiaaliturvatunnuksen tallennuttua väestörekisteriin. Tieteelliseen hypoteesintestaukseen tähtäävässä tutkimuksessa käytetään prospektiivista tutkimus-verrokki mallia, jossa Vantaan viisi suun terveydenhuollon toiminta-aluetta on jaettu kahteen tutkimusalueeseen ja kolmanteen vertailualueeseen. Tutkimusalueet pysyvät samoina koko tutkimuksen ajan. Vertailemalla eri tavalla painotettuja malleja (F, X ja C) pyritään etsimään niistä hammaslääketieteellisesti tehokkain ja vaikuttavin. Toisena tavoitteena on selvittää vastasyntyneille lapsille annettavan litteän tutkimustutin vaikutus purennan kehittymiseen. Tutkimuksen tavoitteena on selvittää, minkälaisella varhaisella interventiomallilla voidaan parhaiten vaikuttaa lasten suun terveyteen. Mikäli vaikuttavuus jonkin intervention osalta voidaan osoittaa tilastollisesti merkitseväksi, voidaan se vakiinnuttaa pysyväksi toiminnaksi. Tutkimuksessa vertaillaan vuonna 2008 syntyvien lasten suun terveydentilaa heidän täyttäessään kaksi ja viisi vuotta. Alueiden ja eri vuosien välinen suun terveysvertailu tehdään 15

16 mutans streptokokki -bakteeri plakkitestin ja/tai suun terveystarkastuksen avulla. Vuonna 2008 syntyvien lasten purenta tutkitaan heidän täyttäessään viisi vuotta, jolloin verrataan litteän tutkimustutin saaneita alueita niihin, joille tuttia ei jaettu. Tutkija lukee plakkitestit ja tekee viisivuotiaiden hampaista otettavien kipsimallien mittaukset sokkoutettuna. Vuonna 2008 syntyviä lapsia verrataan lisäksi samoilla alueilla kahtena edellisenä vuonna syntyneisiin. Vuonna 2006 syntyneiden lasten äideille ei vielä juurikaan tehty mutans streptokokki -bakteeri sylkitestejä eikä niihin liittyvää neuvontaa, koska toiminta alkoi vasta vähitellen syys- lokakuussa Vuonna 2007 ja 2008 syntyvien lasten äideillä on mahdollisuus osallistua sylkitestaukseen, ja vuonna 2008 syntyville lapsille toteutetaan lisäksi eri tavalla painotettuja terveydenedistämismalleja. Tutkimuksessa halutaan vastaukset seuraaviin kysymyksiin: 1. Onko vuonna 2008 syntyvien lasten suun terveydentilassa kaksi- ja/tai viisivuotiaana eroa tutkimusalueiden tai kontrollialueen välillä? 2. Onko vuosina 2006, 2007 tai 2008 syntyvien lasten kaksivuotiaana tehtävissä mutans streptokokki -bakteeri plakkitestituloksissa eroa keskenään tai eri alueiden välillä saman vuoden aikana? 3. Onko vuonna 2008 syntyvien tutkimustutin saaneiden alueiden lasten ja kontrollialueiden lasten purennan välillä eroa viisivuotiaana tehtävässä tutkimuksessa? 4. Onko vuonna 2008 syntyvien lasten purennassa viisivuotiaana eroa tutkimustuttia, muun mallista tuttia, sormia imevillä/imeneillä tai muilla. Tutkimukseen mukaan tulevalle henkilökunnalle pidetään koulutuksia eri tutkimusalueilla toteutettavien terveydenedistämismallien käyttämisestä. Lasten suun terveystarkastusten ja plakkitestien suorittaminen kalibroidaan pienryhmissä, ja terveystarkastusten suorittajia vaihdellaan alueiden kesken. Tutkimustulokset julkaistaan tieteellisinä artikkeleina kotimaisissa ja kansainvälisissä lehdissä. Tutkimus tähtää väitöskirjaan. 8 RISKIENHALLINTA Hankkeen onnistuminen pyritään turvaamaan sekä riskejä ennakoimaan ja välttämään hyvällä suunnittelulla, toteutuksella, seurannalla ja arvioinnilla. Jatkuvalla arvioinnilla hankkeen aikana pyritään takaamaan hankkeen eteneminen ja suunnitelmien toteutuminen. Riski Hanke ei etene, aikataulut eivät pidä Hankkeen yhteistyökumppanit eivät sitoudu hankkeeseen Hankkeessa ei tavoiteta niitä, jotka ovat suun terveyden edistämisen tarpeessa > Tavoitetaan vain ne, joilla jo ennestään hyvä suun terveys Laaja hanke Varautuminen Huolellinen suunnittelu, työnjako ja vastuualueet, sitoutuminen Huolellinen suunnittelu, yhteistyö, tiedottaminen, koulutukset Huolellinen suunnittelu, yhteistyökumppaneiden koulutus Huolellinen suunnittelu, taustatiedon kerääminen osa-alueiden toteuttamisen tueksi 16

17 Hankkeen johdon tuki puuttuu Rahoituksessa ilmenee ongelmia Syntyy henkilöristiriitoja Hanke laajenee hallitsemattomasti Vastuusuhteissa ilmenee epäselvyyksiä Voimavarat osoittautuvat riittämättömiksi Vuorovaikutteinen yhteistyö, viestintä Ohjausryhmän ja hankepäällikön toiminta Sitoutuminen suunnitelmaan, tarkka työnjako, vastuut määritelty, johtaminen Keskeisten tavoitteiden määrittäminen, selkeä hankesuunnitelma ja sen täsmentäminen hankkeen aikana. Työnjako, vastuut ilmenevät hankesuunnitelmasta Etukäteissuunnittelu, työnjako 9 KOULUTUKSET, TIEDOTTAMINEN JA RAPORTOINTI Suun terveydenhuollon henkilökunnalle hankkeesta tiedotetaan tiedotteilla sekä erilaisissa tilaisuuksissa kuten aluekokouksissa. Yhteistyökumppaneita tiedotetaan tiedotteilla sekä järjestämällä koulutustilaisuuksia. Suun terveydenhuollon intrassa on hankkeen sivut, joista löytyy tietoa hankkeesta sekä kehitettyä materiaalia. Hankkeen loppuvaiheessa suun terveydenhuollon henkilökunnalle esitetään hankkeen tuotokset kuten erilaiset kehitettävät materiaalit aluekokouksissa. Vantaalaiset saavat tietoa hankkeesta muun muassa paikallislehden artikkelista. Lisäksi hankkeesta tehdään www sivut. Hankkeesta on tarkoitus kirjoittaa myös suun terveydenhuollon ammattilehtiin. Hankkeen etenemisestä kirjoitetaan raportit puolivuosittain ja hankkeen päättymisen jälkeen kirjoitetaan loppuraportti. 17

18 KIRJALLISUUS Arpalahti I. Terveyden edistämisen toimintamalli Vantaan suun terveydenhuollossa. Helsingin yliopisto. Suu terveystieteen julkaisuja Hausen H, Lahti S, Nordblad A. Suun terveys. Teoksessa: Terveyden edistämisen laatusuositus. Helsinki, Sosiaali- ja terveysministeriön julkaisuja 2006;19. Holma T, Outinen M, Idänpään-Heikkilä U, Sainio S. Kirkasta ja uudista laadunhallintaa kehitä laatutalo. Opas sosiaali- ja terveydenhuollon organisaatioille. Helsinki; Suomen Kuntaliitto Infektioriskin vähentäminen päivähoidossa. Sosiaali- ja terveysministeriön oppaita 2005;28. Kouluterveydenhuolto Opas kouluterveydenhuollolle, peruskouluille ja kunnille. Sosiaali- ja terveysministeriö ja Stakes. Stakes, oppaita;51. Lastenneuvola lapsiperheiden tukena. Opas työntekijöille. Sosiaali- ja terveysministeriön oppaita 2004;14. Lastenneuvola lapsiperheiden tukena. Suuntaviivat lastenneuvolatoiminnan järjestämisestä kunnille. Helsinki, Sosiaali- ja terveysministeriön julkaisuja 2004;13. Lasten päivähoito- ja varhaiskasvatuspalvelut Vantaalla. Vantaan kaupunki sosiaali- ja terveydenhuollon toimiala. 2005;2. Prochaska J O, DiClemente C C. Stages and processes of self-change of smoking: towad an integrative model of change. Journal of consulting and psychology 1983;51;3: Päiväkodin hygienian laatukriteerit. Vantaan kaupunki. Sosiaali- ja terveydenhuollon toimiala. Tartuntatautiyksikkö Suun terveydenhuollon Intra sivut Suun terveydenhuollon laatukäsikirja. Sosiaali- ja terveydenhuollon toimiala. Suun terveydenhuollon laatutyöryhmä. Vantaan kaupunki

POHJOIS-SUOMEN KASTE Liite 1. Kokonaisuus (vaiheet I, II ja III yhteenlaskettuna) 1.11.2008 31.10.2010

POHJOIS-SUOMEN KASTE Liite 1. Kokonaisuus (vaiheet I, II ja III yhteenlaskettuna) 1.11.2008 31.10.2010 POHJOIS-SUOMEN KASTE Liite 1 Kokonaisuus (vaiheet I, II ja III yhteenlaskettuna) 1.11.28 31.1.21 Pohjois-Suomi, kaikki vaiheet yhteensä Vuosi Vuosi 1.1.21- Yhteensä 2 8 2 9 31.1.21 Henkilöstömenot, joista

Lisätiedot

HANKKEEN MENOT JA RAHOITUS

HANKKEEN MENOT JA RAHOITUS HANKKEEN Keski-Pohjanmaan sosiaali- ja terveyspalvelukuntayhtymä Hankkeen (ja/tai kehittämisosion) nimi KP LAPE Koko hankkeen menot ja rahoitus yhteensä 2 17 2 18 Henkilöstömenot, joista 691 98 41 14 1

Lisätiedot

LAPE-ohjausryhmä

LAPE-ohjausryhmä LAPE-ohjausryhmä 10.10.2017 talousassistentti Elina Järvenpää Hämäläisten hyväksi Hämeen parasta kehittämistä Kuntien omarahoitusosuus - Kun kuntien omarahoitusosuus lasketaan 0,40 / asukas, yhteissummaksi

Lisätiedot

Suun terveyden edistämisen elämänkaarimalli (STEEM) -hanke Vantaan suun terveydenhuollossa 2006 2008

Suun terveyden edistämisen elämänkaarimalli (STEEM) -hanke Vantaan suun terveydenhuollossa 2006 2008 Suun terveyden edistämisen elämänkaarimalli (STEEM) -hanke Vantaan suun terveydenhuollossa 2006 2008 Vantaan kaupungin paino/ 3/2009 Suun terveyden edistämisen elämänkaarimalli (STEEM) -hanke Vantaan suun

Lisätiedot

Toimintakulut yhteensä 243 839 88 100 650 335 33 056 96 498 80 998 1 192 826

Toimintakulut yhteensä 243 839 88 100 650 335 33 056 96 498 80 998 1 192 826 TALOUSARVIO POSKE 2013 9 600 9 551 9560-9563 9 504 9 505 9 506 Perus TUKEVA Pakaste 2 TAATUSTI Hyvinvointi- VIRTU yhteensä TOIMINTATUOTOT raha Lappi TURVASSA tili Myyntituotot yhteensä 0 0 0 0 0 0 0 Myyntituotot

Lisätiedot

VALTIONAVUSTUSHAKEMUS

VALTIONAVUSTUSHAKEMUS Hakija Hankkeen hallinnoinnista vastaava kunta, kuntayhtymä tai muu toimija Hakijan postiosoite Vastuuhenkilön Yhteyshenkilön Talouden vastuuhenkilön Hankkeen nimi ja siitä käytettävä lyhenne sekä hankkeen

Lisätiedot

Pohjois-Karjalan sosiaali- ja terveyspalvelujen kuntayhtymä MITEN IMETYS JA SUUN TERVEYS TUKEVAT TOISIAAN?

Pohjois-Karjalan sosiaali- ja terveyspalvelujen kuntayhtymä MITEN IMETYS JA SUUN TERVEYS TUKEVAT TOISIAAN? Pohjois-Karjalan sosiaali- ja terveyspalvelujen kuntayhtymä MITEN IMETYS JA SUUN TERVEYS TUKEVAT TOISIAAN? Kuva:Heidi-Maria Haaranen Imetyksellä on todettu myönteisiä vaikutuksia leukojen ja purennan kehitykseen.

Lisätiedot

Terveydenhuollon ylitarkastaja Aila Tervo, PSAVI 1

Terveydenhuollon ylitarkastaja Aila Tervo, PSAVI 1 Neuvolatoimintaa, koulu- ja opiskeluterveydenhuoltoa sekä lasten ja nuorten ehkäisevää suun terveydenhuoltoa koskevan VN:n asetuksen 338/2011 valvontaohjelma vuosille 2012-2014 14.5.2012 Terveydenhuollon

Lisätiedot

Risto Riskien tunnistamisesta parempaan toimintakykyyn (1.7.2013 30.10.2014)

Risto Riskien tunnistamisesta parempaan toimintakykyyn (1.7.2013 30.10.2014) Risto Riskien tunnistamisesta parempaan toimintakykyyn (1.7.2013 30.10.2014) Tuula Partanen Hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen koordinaattori Vanhuspalvelulain toteuttamiseen haettu hanke Rahoitus tulee

Lisätiedot

Suun terveyden edistäminen neuvola-, koulu- ja opiskeluterveydenhuollon asetuksessa

Suun terveyden edistäminen neuvola-, koulu- ja opiskeluterveydenhuollon asetuksessa Suun terveyden edistäminen neuvola-, koulu- ja opiskeluterveydenhuollon asetuksessa Hanna-Mari Kommonen TtM, suuhygienisti Suun Terveydenhoidon Ammattiliitto STAL ry Esityksen sisältö Suun terveyden edistäminen

Lisätiedot

SUUN JA HAMPAIDEN HOITO

SUUN JA HAMPAIDEN HOITO Esitteitä 2008:8 ISSN 1236-2123 ISBN 978-952-00-2602-8 (PDF) Tämä esite on saatavilla verkosivuiltamme useilla kielillä. Sitä voi kopioida ja jakaa vapaasti. SUUN JA HAMPAIDEN HOITO Voit itse pitää huolta

Lisätiedot

Ensimmäistä lasta odottava perhe Terveydenedistämistavoite: Kohderyhmä. Vastuuhlö Kutsutapa ja aika Toimintatapa Tavoitteet

Ensimmäistä lasta odottava perhe Terveydenedistämistavoite: Kohderyhmä. Vastuuhlö Kutsutapa ja aika Toimintatapa Tavoitteet Ensimmäistä lasta odottava perhe Kohderyhmä 1. lasta odottava perhe Vastuuhlö Kutsutapa ja aika Toimintatapa Tavoitteet Shg Äitiysneuvola ohjaa varaaman perheajan shg:lle kirjallisella tiedotteella.(liite

Lisätiedot

Ensimmäistä lasta odottava perhe Terveydenedistämistavoite: Kohderyhmä. Vastuuhlö Kutsutapa ja aika Toimintatapa Tavoitteet. 1. lasta odottava perhe

Ensimmäistä lasta odottava perhe Terveydenedistämistavoite: Kohderyhmä. Vastuuhlö Kutsutapa ja aika Toimintatapa Tavoitteet. 1. lasta odottava perhe Ensimmäistä lasta odottava perhe Kohderyhmä 1. lasta odottava perhe Vastuuhlö Kutsutapa ja aika Toimintatapa Tavoitteet Shg Äitiysneuvola ohjaa varaaman perheajan shg:lle kirjallisella tiedotteella.(liite

Lisätiedot

Ohjausryhmä Eeva-Liisa Saarman, hankepäällikkö

Ohjausryhmä Eeva-Liisa Saarman, hankepäällikkö Ohjausryhmä 13.4.2018 Eeva-Liisa Saarman, hankepäällikkö VISIO JA PÄÄTAVOITE Visio: Kotihoidolla on koko Keski- Suomen maakunnassa yhteinen palvelulupaus, yhteiset palvelukriteerit ja yhteiset toimintamallit

Lisätiedot

SUHAT 2012 / verkostopäivä Thea Mandelin Shg, Kirkkonummi. Ryhmäneuvolasta yhteisöllisyyttä ja vertaistukea. Ryhmäneuvola -case

SUHAT 2012 / verkostopäivä Thea Mandelin Shg, Kirkkonummi. Ryhmäneuvolasta yhteisöllisyyttä ja vertaistukea. Ryhmäneuvola -case SUHAT 2012 / verkostopäivä 16.2.2012 Thea Mandelin Shg, Kirkkonummi 1 Ryhmäneuvolasta yhteisöllisyyttä ja vertaistukea Ryhmäneuvola -case Toiminnan kehittämishanke SUHAT-INNO:n Tuotekehittäjän erikoisammattitutkinto

Lisätiedot

Masentunut isä neuvolan asiakkaana Isien kokemuksia masennuksestaan ja tuen tarpeestaan perheen odottaessa lasta

Masentunut isä neuvolan asiakkaana Isien kokemuksia masennuksestaan ja tuen tarpeestaan perheen odottaessa lasta Masentunut isä neuvolan asiakkaana Isien kokemuksia masennuksestaan ja tuen tarpeestaan perheen odottaessa lasta Pirjo Kotkamo psyk.esh., psykoterapeutti, TtM-opiskelija Esityksen sisältö I Isä-hankkeen

Lisätiedot

Lapset puheeksi -menetelmä

Lapset puheeksi -menetelmä Taustaa Työmallia alettiin tutkia ja kehittää osana Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen Toimiva lapsi & perhe -hanketta Siirtyi ylläpidettäväksi Suomen Mielenterveysseuralle (lokilistat) Menetelmä on alun

Lisätiedot

Suun terveyden edistäminen lapsilla, nuorilla ja ikäihmisillä Pelkosenniemen ja Savukosken kunnissa

Suun terveyden edistäminen lapsilla, nuorilla ja ikäihmisillä Pelkosenniemen ja Savukosken kunnissa Suun terveyden edistäminen lapsilla, nuorilla ja ikäihmisillä Pelkosenniemen ja Savukosken kunnissa Eija Turumäki 10.12.2010 Sisällysluettelo 1. Johdanto 2. Pelkosenniemen ja Savukosken kuntien terveyden

Lisätiedot

Lasten ja nuorten ehkäisevät terveyspalvelut kunnissa

Lasten ja nuorten ehkäisevät terveyspalvelut kunnissa Lasten ja nuorten ehkäisevät terveyspalvelut kunnissa Lasten ja nuorten terveyspalvelut ovat kaikille Lasten ja nuorten ehkäisevillä terveyspalveluilla edistetään lasten, nuorten ja perheiden terveyttä

Lisätiedot

Jyväskylän seudun Perhe -hanke Perheen parhaaksi 6.11.2008 Projektipäällikkö KT, LTO Jaana Kemppainen

Jyväskylän seudun Perhe -hanke Perheen parhaaksi 6.11.2008 Projektipäällikkö KT, LTO Jaana Kemppainen Jyväskylän seudun Perhe -hanke Perheen parhaaksi 6.11.2008 Projektipäällikkö KT, LTO Jaana Kemppainen Neuvolan perhetyön asiakkaan ääni: Positiivinen raskaustesti 2.10.2003 Miten tähän on tultu? Valtioneuvoston

Lisätiedot

HELSINGIN KAUPUNKI PÖYTÄKIRJA 1/2011 1 TERVEYSLAUTAKUNTA 18.1.2011

HELSINGIN KAUPUNKI PÖYTÄKIRJA 1/2011 1 TERVEYSLAUTAKUNTA 18.1.2011 HELSINGIN KAUPUNKI PÖYTÄKIRJA 1/2011 1 32 LAUSUNTO ALOITTEESTA KSYLITOLIPASTILLIEN KÄYTTÖÖNOTOSTA HELSINGIN PÄIVÄKODEISSA JA KOULUISSA Terke 2010-2781 Esityslistan asia TJA/32 TJA Terveyslautakunta päätti

Lisätiedot

LAPSYKE- Lasten ja nuorten psykososiaalisten erityispalvelujen seudullinen kehittäminen Lapissa -hanke 2008-2009

LAPSYKE- Lasten ja nuorten psykososiaalisten erityispalvelujen seudullinen kehittäminen Lapissa -hanke 2008-2009 LAPSYKE- Lasten ja nuorten psykososiaalisten erityispalvelujen seudullinen kehittäminen Lapissa -hanke 2008-2009 Pohtimolampi 25.9.2008 Marja-Sisko Tallavaara 1 Tavoitteiden toteutuminen 1. IP-videoneuvottelukokeiluja

Lisätiedot

Kunta hyvinvoinnin edistäjänä

Kunta hyvinvoinnin edistäjänä Kunta hyvinvoinnin edistäjänä Verkostoseminaari Hallitusneuvos Eeva Mäenpää, VM 1 Elinvoiman, hyvinvoinnin ja osallisuuden edistäminen tulevaisuuden kunnan perustyötä 2 Hyvinvoinnin edistäminen kuntalaissa

Lisätiedot

Raskauden aikainen suun terveys. Martta Karttunen, Johanna Widerholm 2016

Raskauden aikainen suun terveys. Martta Karttunen, Johanna Widerholm 2016 Raskauden aikainen suun terveys Raskaus ja suun terveys Odottavan äidin suun terveys Raskaus, perhe ja suut Sikiön suun terveys Tupakointi Ravinto Hampaiden puhdistus Suun hoitotoimenpiteet raskausaikana

Lisätiedot

LASTEN KASTE -HANKKEEN OULUN ETELÄISEN ALUEEN TOIMINNALLISEN OSAKOKONAISUUDEN TARKENNETTU TOIMINTASUUNNITELMA JA AIKATAULU

LASTEN KASTE -HANKKEEN OULUN ETELÄISEN ALUEEN TOIMINNALLISEN OSAKOKONAISUUDEN TARKENNETTU TOIMINTASUUNNITELMA JA AIKATAULU LASTEN KASTE -HANKKEEN OULUN ETELÄISEN ALUEEN TOIMINNALLISEN OSAKOKONAISUUDEN TARKENNETTU TOIMINTASUUNNITELMA JA AIKATAULU Sirkka Kiilakoski projektipäällikkö Oulun eteläisten kuntien toiminnallinen osakokonaisuus

Lisätiedot

Kouluterveydenhuolto. Palvelun tuottaa Turun kaupungin hyvinvointitoimiala. Kouluterveydenhuolto on lakisääteistä ja maksutonta terveydenhoitoa

Kouluterveydenhuolto. Palvelun tuottaa Turun kaupungin hyvinvointitoimiala. Kouluterveydenhuolto on lakisääteistä ja maksutonta terveydenhoitoa Kouluterveydenhuolto Palvelun tuottaa Turun kaupungin hyvinvointitoimiala Kouluterveydenhuolto on lakisääteistä ja maksutonta terveydenhoitoa Oppilaiden terveyden edistäminen sekä terveen kasvun, kehityksen

Lisätiedot

LIITE 5 YHTEENVETO TOIMINNAN KEHITTÄMISESTÄ, SEURANNASTA JA ARVIOINNISTA. Neuvolapalvelut

LIITE 5 YHTEENVETO TOIMINNAN KEHITTÄMISESTÄ, SEURANNASTA JA ARVIOINNISTA. Neuvolapalvelut LIITE 5 YHTEENVETO TOIMINNAN KEHITTÄMISESTÄ, SEURANNASTA JA ARVIOINNISTA Neuvolapalvelut Toiminta Suunnitelma vuodelle 2011 Suunnitelman toteutuminen Toimenpiteet 2012 Määräaikaiset terveystarkastukset

Lisätiedot

Kirsti Kärkkäinen Ideapoiju Oy 5.2.2009

Kirsti Kärkkäinen Ideapoiju Oy 5.2.2009 Kirsti Kärkkäinen Ideapoiju Oy 5.2.2009 Hankkeessa on lukuisia toimijoita: tutkimusorganisaatioita, rahoittajia ja välittäjäorganisaatioita, joiden roolit ja työn tulokset tulee saada sopivalla tavalla

Lisätiedot

Varhainen tunnistaminen ja tuen piiriin ohjaaminen neuvolassa ja kouluterveydenhuollossa

Varhainen tunnistaminen ja tuen piiriin ohjaaminen neuvolassa ja kouluterveydenhuollossa Varhainen tunnistaminen ja tuen piiriin ohjaaminen neuvolassa ja kouluterveydenhuollossa Tuovi Hakulinen-Viitanen Tutkimuspäällikkö, Dosentti 13.9.2012 Tuovi Hakulinen-Viitanen 1 Säännölliset tapaamiset

Lisätiedot

SUUHYGIENISTI-TOIMINTAMALLI VANTAALLA

SUUHYGIENISTI-TOIMINTAMALLI VANTAALLA SUUHYGIENISTI-TOIMINTAMALLI VANTAALLA SUUN TERVEYDENHUOLTO SATEENVARJO HANKE 2007-2009 Mielenterveyspotilaiden suun terveyden edistäminen LOPPUSEMINAARI 6.11.2009 KRISTIINA KOSKINEN projektipäällikkö,

Lisätiedot

MOVE! työkaluna kouluterveydenhuollossa. 24.3.2015 Anne Ylönen, kehittämispäällikkö, TtM

MOVE! työkaluna kouluterveydenhuollossa. 24.3.2015 Anne Ylönen, kehittämispäällikkö, TtM MOVE! työkaluna kouluterveydenhuollossa 24.3.2015 Anne Ylönen, kehittämispäällikkö, TtM SUOMEN TERVEYDENHOITAJALIITTO RY Suomen Terveydenhoitajaliitto STHL ry, Finlands Hälsovårdarförbund FHVF rf on terveydenhoitajien

Lisätiedot

Osa alue Ydinkohdat Tavoitearvot Mittarit Seuranta. oppilaitoskohtaisen oppilashuoltoryhmän toimintaan.

Osa alue Ydinkohdat Tavoitearvot Mittarit Seuranta. oppilaitoskohtaisen oppilashuoltoryhmän toimintaan. Terveydenhoito Oppilashuoltoon osallistuminen terveydenhoitaja osallistuu oppilaitoskohtaisen oppilashuoltoryhmän toimintaan. Terveystarkastus kaikille vuosiluokille Toteutuu vuosittain Laaja terveystarkastus

Lisätiedot

Yhteinen vastuu ikääntyneistä ihmisistä. Tukevasti kotona

Yhteinen vastuu ikääntyneistä ihmisistä. Tukevasti kotona Yhteinen vastuu ikääntyneistä ihmisistä Tukevasti kotona Iäkkäiden suun terveydenhuollon palvelujen nivominen kiinteäksi osaksi muita iäkkäiden sosiaali- ja terveyspalveluita sekä erityisasiantuntemuksen

Lisätiedot

Suun terveyden edistäminen terveydenhoitajan työssä

Suun terveyden edistäminen terveydenhoitajan työssä Suun terveyden edistäminen terveydenhoitajan työssä Terveydenhoitaja Annikki Törmänen, Limingan kouluneuvola, annikki.tormanen@liminka.fi, 050 3655360 Terveydenhoitajapäivät Tampere 7.2.2013 Uusi Oulu

Lisätiedot

RISTO-HANKE. Riskien tunnistamisesta parempaan toimintakykyyn (01.07.2013 31.10.2014) Ikäihmisten suun terveyden edistäminen

RISTO-HANKE. Riskien tunnistamisesta parempaan toimintakykyyn (01.07.2013 31.10.2014) Ikäihmisten suun terveyden edistäminen RISTO-HANKE Riskien tunnistamisesta parempaan toimintakykyyn (01.07.2013 31.10.2014) Ikäihmisten suun terveyden edistäminen HANKESUUNNITELMAN TAVOITE Yli 65-vuotiaiden suun terveyden edistäminen ja sairauksien

Lisätiedot

Mielenterveyskuntoutujia koskeva tutkimushanke Vantaalla

Mielenterveyskuntoutujia koskeva tutkimushanke Vantaalla Mielenterveyskuntoutujia koskeva tutkimushanke Vantaalla Mirkka Järvinen Shg,TtM, TtT-opisk., projektityöntekijä, Vantaa Jorma Suni Johtava ylihammaslääkäri, Vantaa Taustaa Vantaan tutkimusosiolle Kansainvälisesti

Lisätiedot

SOSIAALIHUOLLON TUEN TARPEEN TUNNISTAMINEN. Työvälineen pilotointisuunnitelma

SOSIAALIHUOLLON TUEN TARPEEN TUNNISTAMINEN. Työvälineen pilotointisuunnitelma SOSIAALIHUOLLON TUEN TARPEEN TUNNISTAMINEN Työvälineen pilotointisuunnitelma 1. VAIHE: KÄYNNISTÄMINEN - ja PKS:n Sosiaalihuollon tuen tarpeen tunnistamisen -työryhmä - Mitä pilotoidaan: Huolen tunnistamisen

Lisätiedot

Oppilas- ja opiskelijahuoltolaki

Oppilas- ja opiskelijahuoltolaki Oppilas- ja opiskelijahuoltolaki - Oppilas- ja opiskelijahuollon kokonaisuus - Yhteisöllinen opiskeluhuolto Seinäjoki 5.3.2014 Marjaana Pelkonen, neuvotteleva virkamies STM Opiskeluhuolto muodostaa kokonaisuuden

Lisätiedot

AVAUS-hanke Ohjausryhmä

AVAUS-hanke Ohjausryhmä AVAUS-hanke Ohjausryhmä 21.4.2015 Esityslista 1. Kokouksen avaus, läsnäolijoiden toteaminen ja päätösvaltaisuus 2. Esityslistan hyväksyminen 3. Edellisen kokouksen pöytäkirja 4. Tilannekatsaus 5. Muut

Lisätiedot

LAPSYKE- Lasten ja nuorten psykososiaalisten erityispalvelujen seudullinen kehittäminen Lapissa - hanke

LAPSYKE- Lasten ja nuorten psykososiaalisten erityispalvelujen seudullinen kehittäminen Lapissa - hanke LAPSYKE- Lasten ja nuorten psykososiaalisten erityispalvelujen seudullinen kehittäminen Lapissa - hanke Tilannekatsaus 19.3.2009 Marja-Sisko Tallavaara 1 Konsultaatio ja videoneuvottelun käyttö Erityistyöntekijä

Lisätiedot

PÖYTYÄN KANSANTERVEYSTYÖN KUNTAYHTYMÄN YHTENÄINEN TOIMINTAOHJELMA

PÖYTYÄN KANSANTERVEYSTYÖN KUNTAYHTYMÄN YHTENÄINEN TOIMINTAOHJELMA N YHTENÄINEN TOIMINTAOHJELMA neuvolatyölle, koulu- ja opiskeluterveydenhuollolle sekä lasten ja nuorten ehkäisevälle suun terveydenhuollolle AURAN JA KUNNISSA 2019 2021 Päivitetty 20.3.2019 Sisällys 1.

Lisätiedot

TOPHOPS-OPSO hankkeen toteuttajakohtainen toimintasuunnitelma / Kanneljärven Opisto

TOPHOPS-OPSO hankkeen toteuttajakohtainen toimintasuunnitelma / Kanneljärven Opisto TOPHOPS-OPSO hankkeen toteuttajakohtainen toimintasuunnitelma / Kanneljärven Opisto Hankkeen nimi: TOPSHOPS-OPSO Hankeaika: Vuoden 2016 loppuun Toimijat: Kanneljärven Opisto, Lohjan Nuorisopalvelut, Vantaan

Lisätiedot

LAPIN SAIRAANHOITOPIIRIN PERUSTERVEYDENHUOLLON YKSIKKÖ HYVINVOINTIA EDISTÄMÄSSÄ

LAPIN SAIRAANHOITOPIIRIN PERUSTERVEYDENHUOLLON YKSIKKÖ HYVINVOINTIA EDISTÄMÄSSÄ LAPIN SAIRAANHOITOPIIRIN PERUSTERVEYDENHUOLLON YKSIKKÖ HYVINVOINTIA EDISTÄMÄSSÄ HYVINVOINTIJOHTAMISELLA ONNISTUMISEN POLUILLE JA HYVÄÄN ARKEEN LAPISSA KOULUTUS 2.4.2014 Sinikka Suorsa Vs.suunnittelija

Lisätiedot

Hyvinvointi hakusessa riippuvuus riskinä - hanke Lappi/ Kainuu Kainuun kehittämisosio. Ohjausryhmä

Hyvinvointi hakusessa riippuvuus riskinä - hanke Lappi/ Kainuu Kainuun kehittämisosio. Ohjausryhmä Hyvinvointi hakusessa riippuvuus riskinä - hanke Lappi/ Kainuu 2013-2015 Kainuun kehittämisosio Ohjausryhmä 28.9.2015 Hyvinvointi hakusessa riippuvuus riskinä -hankkeen tarkoitus ja tavoitteet Kainuussa

Lisätiedot

Perhetyö. Ylikartanon päiväkodin Perheiden Villiinassa

Perhetyö. Ylikartanon päiväkodin Perheiden Villiinassa 1 Perhetyö Ylikartanon päiväkodin Perheiden Villiinassa 10.10.2012 Hanna Hirvonen, lastentarhanopettaja 2 MIKÄ ON PERHEIDEN VILLIINA? Ylikartanon päiväkodin avoimia varhaiskasvatuspalveluja tarjoava ryhmä

Lisätiedot

Ikäneuvo hanke: Tilannekatsaus

Ikäneuvo hanke: Tilannekatsaus Ikäneuvo hanke: Tilannekatsaus 24.3.2017 1 Ikäneuvon neuvonnan ja asiakasohjauksen rautalankamalli Asiakas tai omainen visualisoituna Maakunnallinen neuvontanumero neuvonnalle, ohjaukselle ja alustavalle

Lisätiedot

Perusterveydenhuollon kehittäminen / LAPIN KASTE Jouni Lohi, professori Jaana Kupulisoja, suunnittelija Riitta Rautalin, suunnittelija

Perusterveydenhuollon kehittäminen / LAPIN KASTE Jouni Lohi, professori Jaana Kupulisoja, suunnittelija Riitta Rautalin, suunnittelija Perusterveydenhuollon kehittäminen / LAPIN KASTE Jouni Lohi, professori Jaana Kupulisoja, suunnittelija Riitta Rautalin, suunnittelija 12.10.2009 1 KASTE Pohjois Suomen monialaiset sosiaali ja terveyspalvelut

Lisätiedot

Ajankohtaista järjestöjen roolista maakunta- ja soteuudistuksessa

Ajankohtaista järjestöjen roolista maakunta- ja soteuudistuksessa Kekohankkeen järjestöjen yhteinen tilaisuus Postitalolla 23.11.2017 Ajankohtaista järjestöjen roolista maakunta ja soteuudistuksessa VATES säätiö, 23.11.2017 Sarita FrimanKorpela, STM 1 27.11.2017 2 27.11.2017

Lisätiedot

Lasten ja nuorten terveysseuranta Suomessa

Lasten ja nuorten terveysseuranta Suomessa Lasten ja nuorten terveysseuranta Suomessa Ylilääkäri Tiina Laatikainen Terveyden ja hyvinvoinnin laitos, THL Kansanterveyspäivä 15.1.2009 Mihin terveysseurantaa tarvitaan? Tuottamaan hyödyllistä tietoa

Lisätiedot

Suun terveydenhuollon valvonta

Suun terveydenhuollon valvonta Suun terveydenhuollon valvonta Marja Hyvärinen Yksikön päällikkö, terveydenhuollon ylitarkastaja Itä-Suomen aluehallintovirasto 20.2.2014 Itä-Suomen aluehallintovirasto, Marja Hyvärinen 26.2.2014 1 Terveydenhuoltolaki

Lisätiedot

KOULURUOKA TUTUKSI. Loppuraportti

KOULURUOKA TUTUKSI. Loppuraportti KOULURUOKA TUTUKSI LASTEN JA NUORTEN VANHEMMILLE v. 2009 2010 Tiina Tamiola, asiakkuuspäällikkö Susanna Järvinen, asiakkuuspäällikkö Sisällysluettelo 1 Tausta...1 2 Projektin tavoitteet...2 3 Toimet ja

Lisätiedot

Kokemuksia laajoista terveystarkastuksista Pirkkalan yhteistoiminta-alueella. Anne Kytölä, ylihoitaja Tiina Salminen, osastonhoitaja

Kokemuksia laajoista terveystarkastuksista Pirkkalan yhteistoiminta-alueella. Anne Kytölä, ylihoitaja Tiina Salminen, osastonhoitaja Kokemuksia laajoista terveystarkastuksista Pirkkalan yhteistoiminta-alueella Anne Kytölä, ylihoitaja Tiina Salminen, osastonhoitaja 29.10.2013 Perheen merkitys lapsen ja nuoren hyvinvoinnille Laajan terveystarkastuksen

Lisätiedot

Suunterveys Johdattelua aiheeseen. Hannu Hausen Suomen Hammaslääkäriliitto

Suunterveys Johdattelua aiheeseen. Hannu Hausen Suomen Hammaslääkäriliitto Suunterveys Johdattelua aiheeseen Hannu Hausen Suomen Hammaslääkäriliitto Hampaiden reikiintyminen on merkittävä kansanterveysongelma, joka käy kalliiksi sekä yhteiskunnalle että yksittäisille kansalaisille

Lisätiedot

Terveyden edistämisen ohjelma 2013-2015

Terveyden edistämisen ohjelma 2013-2015 Terveyden edistämisen ohjelma 2013-2015 Terveyden edistäminen on strateginen valinta Terveyden edistäminen on Seinäjoen kaupungin strateginen valinta, jossa terveysnäkökohdat otetaan huomioon kaikissa

Lisätiedot

toiminnaksi, Ilkka Vuori, LKT, professori (emeritus), KTO:n koordinaattori

toiminnaksi, Ilkka Vuori, LKT, professori (emeritus), KTO:n koordinaattori KTO puiteohjelmasta toiminnaksi, 2008-2015 Ilkka Vuori, LKT, professori (emeritus), KTO:n koordinaattori TULE-parlamentti parlamentti, Helsinki 4.12.2008 2008 Mieleen palauttamiseksi Tarve: tule-ongelmien

Lisätiedot

1 TERVEELLISEN ELÄMÄN TOIMINTAMALLI -HANKKEEN TAVOITTEET JA ARVI- OINTIKRITEERIT

1 TERVEELLISEN ELÄMÄN TOIMINTAMALLI -HANKKEEN TAVOITTEET JA ARVI- OINTIKRITEERIT Terve Elämä! -kampanjan toimintasuunnitelma 2009-2010 Projektikoordinaattori Tanja Ali-Yrkkö 1.6.2009 1 TERVEELLISEN ELÄMÄN TOIMINTAMALLI -HANKKEEN TAVOITTEET JA ARVI- OINTIKRITEERIT Sivistystoimen johtaman

Lisätiedot

Apip henkilöstö on mukana päivähoidon ja koulun työhyvinvointiohjelmassa osallistuen sen tarjoamiin palveluihin.

Apip henkilöstö on mukana päivähoidon ja koulun työhyvinvointiohjelmassa osallistuen sen tarjoamiin palveluihin. KH 29.1.2013 LIITE Paltamon perusopetuksen aamu ja iltapäivätoiminnan laatukäsikirja 1 Johtaminen Perusopetuksen aamu ja iltapäivätoiminnan koordinoinnista, arvioinnista ja valvonnasta vastaa Paltamon

Lisätiedot

Monitoimijainen perhevalmennus

Monitoimijainen perhevalmennus Monitoimijainen perhevalmennus Ulla Lindqvist Projektipäällikkö, VTL, KM Tukevasti alkuun, vahvasti kasvuun hanke ulla.j.lindqvist@hel.fi Monitoimijainen perhevalmennus on esimerkki Perhekeskus toiminnasta,

Lisätiedot

Suunnitelma oppilaiden suojaamiseksi väkivallalta, kiusaamiselta ja häirinnältä

Suunnitelma oppilaiden suojaamiseksi väkivallalta, kiusaamiselta ja häirinnältä Auran ja Pöytyän kunnat Suunnitelma oppilaiden suojaamiseksi väkivallalta, kiusaamiselta ja häirinnältä Auran kunnan sivistyslautakunta 16.12.2014 175 Pöytyän kunnan koulutuslautakunta 10.12.2014 97 Sisällys

Lisätiedot

TUORSNIEMEN KOULUN TOIMINTASUUNNITELMA 2016 TUORSNIEMEN KOULU TUORSNIEMEN KOULUN TOIMINTA AJATUS 2010-2016

TUORSNIEMEN KOULUN TOIMINTASUUNNITELMA 2016 TUORSNIEMEN KOULU TUORSNIEMEN KOULUN TOIMINTA AJATUS 2010-2016 TUORSNIEMEN KOULUN TOIMINTA AJATUS 2010-2016 Tuorsniemen koulun tehtävänä on tukea oppilaan kokonaisvaltaista kasvua yksilölliset erot huomioon ottaen ja opettaa niitä perustietoja ja taitoja, joita oppilas

Lisätiedot

Oppilas- ja opiskelijahuoltolaki

Oppilas- ja opiskelijahuoltolaki Oppilas- ja opiskelijahuoltolaki - Oppilas- ja opiskelijahuollon kokonaisuus - Yhteisöllinen opiskeluhuolto Helsinki 27.2.2014 Marjaana Pelkonen, neuvotteleva virkamies STM Opiskeluhuolto muodostaa kokonaisuuden

Lisätiedot

KANKAANPÄÄN UIMARIT TOIMINTASUUNNITELMA. vuodelle 2010

KANKAANPÄÄN UIMARIT TOIMINTASUUNNITELMA. vuodelle 2010 KANKAANPÄÄN UIMARIT TOIMINTASUUNNITELMA vuodelle 2010 1. TOIMINNAN LÄHTÖKOHTA Kankaanpään Uimarit ry:n toiminnan tarkoituksena on tuottaa eri ikäryhmille uimaopetus, harrastus- ja kilpauintipalveluita.

Lisätiedot

Standardien 2 ja 3 käytäntöön soveltaminen - Alkoholi mini-intervention käyttöönotto

Standardien 2 ja 3 käytäntöön soveltaminen - Alkoholi mini-intervention käyttöönotto Standardien 2 ja 3 käytäntöön soveltaminen - Alkoholi mini-intervention käyttöönotto Heli Hätönen, TtM Ennaltaehkäisevän mielenterveys- ja päihdetyön koordinaattori Imatran kaupunki Perustelut Imatralla

Lisätiedot

KOGNITIIVISET DEPRESSIOKOULUMALLISET RYHMÄT NEUVOLASSA

KOGNITIIVISET DEPRESSIOKOULUMALLISET RYHMÄT NEUVOLASSA KOGNITIIVISET DEPRESSIOKOULUMALLISET RYHMÄT NEUVOLASSA Projektityöntekijä Sirpa Kumpuniemi Sateenvarjo-projekti Rovaniemi 4.2.2009 Taustaa Synnytyksen jälkeistä masennusta 10-15 % synnyttäneistä Vanhemman

Lisätiedot

YHTEISTYÖSSÄ ETEENPÄIN Pirkanmaan alueellinen terveysliikuntasuunnitelma - toteutus ja jalkauttaminen

YHTEISTYÖSSÄ ETEENPÄIN Pirkanmaan alueellinen terveysliikuntasuunnitelma - toteutus ja jalkauttaminen YHTEISTYÖSSÄ ETEENPÄIN Pirkanmaan alueellinen terveysliikuntasuunnitelma - toteutus ja jalkauttaminen Miten lisätä hallintokuntien välistä yhteistyötä ennaltaehkäisevää terveydenhuoltoa ja kuntien liikuntapalveluketjuja

Lisätiedot

Työterveyshuolto kehittää työuria. KT Kuntatyönantajat 3.5.2013

Työterveyshuolto kehittää työuria. KT Kuntatyönantajat 3.5.2013 Työterveyshuolto kehittää työuria KT Kuntatyönantajat 3.5.2013 Diapaketin tarkoitus ja käyttö Diapaketti toimii tukimateriaalina, kun kunnat ja kuntayhtymät miettivät, miten voivat tukea henkilöstön työurien

Lisätiedot

EHKÄISEVÄN PÄIHDETYÖN TOIMINTAOHJELMA

EHKÄISEVÄN PÄIHDETYÖN TOIMINTAOHJELMA EHKÄISEVÄN PÄIHDETYÖN TOIMINTAOHJELMA Yhteinen ote alkoholi-, huume- ja rahapelihaittojen sekä tupakoinnin vähentämiseen EHKÄISEVÄN PÄIHDETYÖN TOIMINTAOHJELMA Alkoholin aiheuttamia kuolemia on yli 40 %

Lisätiedot

Kuntaliiton Uskalla kokeilla -ohjelman Tarinapaja

Kuntaliiton Uskalla kokeilla -ohjelman Tarinapaja Kuntaliiton Uskalla kokeilla -ohjelman Tarinapaja SenioriOsaaja.fi Teknologian ja sähköisten palvelujen käytön valmennusmalli ikäihmisille Johanna Sinkkonen Koti- ja erityisasumisen johtaja Sosiaali- ja

Lisätiedot

PROSESSIMALLI FLEXI: THL:N KOULUTERVEYSKYSELYN TULOSTEN HYÖDYNTÄMINEN OSANA KOULUJEN JA OPPILAITOSTEN ARKEA

PROSESSIMALLI FLEXI: THL:N KOULUTERVEYSKYSELYN TULOSTEN HYÖDYNTÄMINEN OSANA KOULUJEN JA OPPILAITOSTEN ARKEA PROSESSIMALLI FLEXI: THL:N KOULUTERVEYSKYSELYN TULOSTEN HYÖDYNTÄMINEN OSANA KOULUJEN JA OPPILAITOSTEN ARKEA 1. TULOKSET YHTEISÖLLISELLE OPISKELUHUOLTORYHMÄLLE Rehtori/koulutuspäällikkö tuo koulunsa Kouluterveyskyselyn

Lisätiedot

Laatua liikuntaneuvontaan

Laatua liikuntaneuvontaan Laatua liikuntaneuvontaan 24.8.2013 Liikuntaneuvonnan asema Terveydenhuoltolaki edellyttää terveysneuvontaa kunnan kaikkiin terveydenhuoltopalveluihin sekä väestön terveyden ja hyvinvoinnin seuraamista.

Lisätiedot

LASTEN, NUORTEN JA PERHEIDEN HYVINVOINTIPALVELUT

LASTEN, NUORTEN JA PERHEIDEN HYVINVOINTIPALVELUT LASTEN, NUORTEN JA PERHEIDEN HYVINVOINTIPALVELUT Neuvolatoiminnan, koulu- ja opiskeluterveydenhuollon sekä lasten ja nuorten ehkäisevien suun terveydenhuollon palveluiden valvonta Etelä-Suomen aluehallintoviraston

Lisätiedot

SenioriKasteen väliarviointi 06/ koonti ja esittely Ohjausryhmä

SenioriKasteen väliarviointi 06/ koonti ja esittely Ohjausryhmä Keski-Pohjanmaa / Kainuu / Oulunkaari / Lappi SenioriKasteen väliarviointi 06/2015 - koonti ja esittely Ohjausryhmä 4.11.2015 Liisa Ahonen Arviointiprosessi arviointisuunnitelma 12.1.2015 Hankkeen työntekijät

Lisätiedot

1. Johdanto 2. Keskeiset käsitteet 3. Opiskeluhuolto Turun ammatti-instituutissa 4. Hyvinvoiva opiskelija TAIssa

1. Johdanto 2. Keskeiset käsitteet 3. Opiskeluhuolto Turun ammatti-instituutissa 4. Hyvinvoiva opiskelija TAIssa Opiskeluhuollon opas 1. Johdanto 2. Keskeiset käsitteet 3. Opiskeluhuolto Turun ammatti-instituutissa 4. Hyvinvoiva opiskelija TAIssa 1. Johdanto Oppilas- ja opiskeluhuoltolaki (1287/2013) tuli voimaan

Lisätiedot

Monialaisen sisäilmaryhmän toiminta Kittilän kunnassa Terveystarkastaja Juha Metso Puh

Monialaisen sisäilmaryhmän toiminta Kittilän kunnassa Terveystarkastaja Juha Metso Puh Monialaisen sisäilmaryhmän toiminta Kittilän kunnassa 9.12.2014 Terveystarkastaja Juha Metso Puh. 0400 421 451 Sisäilmatyöryhmän taustaa Kittilässä * Vuonna 2011 aloitti epävirallinen sisäilmatyöryhmä

Lisätiedot

Hyvinvointityö kuntien vahvuudeksi -seminaari Vuokatti

Hyvinvointityö kuntien vahvuudeksi -seminaari Vuokatti Hyvinvointityö kuntien vahvuudeksi -seminaari 28.9.2017 Vuokatti Hyvinvoinnin ja terveyden edistäminen maakunnan ja kunnan yhteisenä tehtävänä Saara Pikkarainen, erikoissuunnittelija, TtM Kainuun sote

Lisätiedot

ALUEELLISTEN TILAISUUKSIEN JÄRJESTÄMISOHJE

ALUEELLISTEN TILAISUUKSIEN JÄRJESTÄMISOHJE ALUEELLISTEN TILAISUUKSIEN JÄRJESTÄMISOHJE 2 Versionhallinta Versio Tehnyt Hyväksynyt 0.1 Pia Järvinen- Hiekkanen Pvm Muutoksen lyhyt kuvaus 2.2.2010 Peruspohja käyttöönottajaraadille kommentoitavaksi.

Lisätiedot

HUOLIPOLKU/ LAPSET PUHEEKSI- MENETELMÄ OPETUSPALVELUT- PERHEPALVELUT

HUOLIPOLKU/ LAPSET PUHEEKSI- MENETELMÄ OPETUSPALVELUT- PERHEPALVELUT HUOLIPOLKU/ LAPSET PUHEEKSI- MENETELMÄ OPETUSPALVELUT- PERHEPALVELUT I MINULLA EI OLE HUOLTA OPETUS-, PERHE- (kouluterveydenhuolto) ja TERVEYSPALVELUT (kuntoutus) SEKÄ PERHEIDEN OMATOIMISUUS TÄYDENTÄVÄT

Lisätiedot

Perusterveydenhuolto hyvinvointia kaikille turkulaisille Katariina Korkeila perusterveydenhuollon tulosaluejohtaja terveyskeskuksen vastaava lääkäri

Perusterveydenhuolto hyvinvointia kaikille turkulaisille Katariina Korkeila perusterveydenhuollon tulosaluejohtaja terveyskeskuksen vastaava lääkäri Perusterveydenhuolto hyvinvointia kaikille turkulaisille Katariina Korkeila perusterveydenhuollon tulosaluejohtaja terveyskeskuksen vastaava lääkäri 2.6.2014 1 Mitä Turun PTH tekee huolehtii noin 180 000

Lisätiedot

Lasten lihavuuden ehkäisy kouluterveydenhuollossa

Lasten lihavuuden ehkäisy kouluterveydenhuollossa Lasten lihavuuden ehkäisy kouluterveydenhuollossa Paula Häkkänen Koululääkäri Helsingin kaupunki, Terveyskeskus, Koulu- ja opiskeluterveydenhuolto Kuva:Shutterstock Lihavuus laskuun - Hyvinvointia ravinnosta

Lisätiedot

HANKKEEN MENOT JA RAHOITUS

HANKKEEN MENOT JA RAHOITUS HANKKEEN MENOT JA RAHOITUS HAKIJA JA HANKE Hakija Mannerheimin Lastensuojeliiton Hämeen piiri ry Hankkeen (ja/tai kehittämisosion) nimi Huom! Lomake laskee automaattisesti sinisellä olevat summarivit,

Lisätiedot

Uusi Päijät-Häme / maakuntavalmistelu Hyvinvoinnin ja terveyden edistäminen

Uusi Päijät-Häme / maakuntavalmistelu Hyvinvoinnin ja terveyden edistäminen Uusi Päijät-Häme / maakuntavalmistelu Hyvinvoinnin ja terveyden edistäminen Turvallisuusverkosto 19.4.2018 Susanna Leimio Sosiaalialan osaamiskeskus Verso Taustaa Hyvinvoinnin ja terveyden edistämis (hyte)

Lisätiedot

TOIMINTASUUNNITELMA Hanke Kaste hanke 2014 2016 Pois syrjästä -hanke Kehittämisosio ja Säkylän osakokonaisuus

TOIMINTASUUNNITELMA Hanke Kaste hanke 2014 2016 Pois syrjästä -hanke Kehittämisosio ja Säkylän osakokonaisuus TOIMINTASUUNNITELMA Hanke Kaste hanke 2014 2016 Pois syrjästä -hanke Kehittämisosio ja Säkylän osakokonaisuus toiminta-aika Tavoite Perheiden kokonaisvaltaisen auttamismallien kehittäminen ja verkostomaisen

Lisätiedot

KÄYTTÖSUUNNITELMA 2015 YM PÄRISTÖLU PALAUTAKU NTA

KÄYTTÖSUUNNITELMA 2015 YM PÄRISTÖLU PALAUTAKU NTA KÄYTTÖSUUNNITELMA 2015 YM PÄRISTÖLU PALAUTAKU NTA Forssan kaupunki Talousarvio ja -suunnitelma 2015-2017 TOIMIALA PALVELU TILIVELVOLLINEN 50 YHDYSKUNTAPALVELUT 600 RAKENNUSVALVONTA JA YMPÄRISTÖPALVELUT

Lisätiedot

Kuopion kaupunki Toimintakertomus 1 (7) Avoterveydenhuolto Terveydenhoidon palvelut Kouluterveydenhuolto. 14.3.2014 Julkinen

Kuopion kaupunki Toimintakertomus 1 (7) Avoterveydenhuolto Terveydenhoidon palvelut Kouluterveydenhuolto. 14.3.2014 Julkinen Kuopion kaupunki Toimintakertomus 1 (7) KUOPION KAUPUNGIN KOULUTERVEYDENHUOLLON TOIMINTAKERTOMUS VUODELTA 2013 Terveydenhoitoyksikön henkilöstötiimi 14.3.2014 Terveyspalvelujen johtoryhmä 9.4.2014 Kasvun

Lisätiedot

Terveyskioski on Lahden sosiaali ja terveystoimen ja Sitran yhteistyössä käynnistämä kaksivuotinen terveydenhuollon kokeiluja tutkimushanke

Terveyskioski on Lahden sosiaali ja terveystoimen ja Sitran yhteistyössä käynnistämä kaksivuotinen terveydenhuollon kokeiluja tutkimushanke Terveyskioski on Lahden sosiaali ja terveystoimen ja Sitran yhteistyössä käynnistämä kaksivuotinen terveydenhuollon kokeiluja tutkimushanke Terveyskioskin painopiste on terveyden edistämisessä, siihen

Lisätiedot

Hyvinvoitityö kuntien vahvuudeksi - seminaari Vuokatti, Katinkulta

Hyvinvoitityö kuntien vahvuudeksi - seminaari Vuokatti, Katinkulta Hyvinvoitityö kuntien vahvuudeksi - seminaari 28.9.2017 Vuokatti, Katinkulta Maire Ahopelto, kuntayhtymän johtaja, sairaanhoitopiirin johtaja, sote - ja maakuntauudistuksen valmisteluryhmän varapuheenjohtaja

Lisätiedot

Perusturvatoimen palveluverkko. Koulu- ja opiskeluterveydenhuolto

Perusturvatoimen palveluverkko. Koulu- ja opiskeluterveydenhuolto Perusturvatoimen palveluverkko Koulu- ja opiskeluterveydenhuolto Palveluverkon kehittämisen tavoitteita Toiminta on laadukasta ja perustuu todettuun hyötyyn potilaalle tai asiakkaalle Asiakasystävällisyys

Lisätiedot

Iloa, innostusta ja kannustusta lapsiperheiden elintapoihin

Iloa, innostusta ja kannustusta lapsiperheiden elintapoihin Iloa, innostusta ja kannustusta lapsiperheiden elintapoihin Neuvokas perhe -ideologia Neuvokas perhe haluaa tukea perheiden hyvinvointia korostamalla myönteistä ilmapiiriä ja yhdessä toimimista Neuvokas

Lisätiedot

Suunterveyden edistäminen äitiysneuvolatoiminnassa

Suunterveyden edistäminen äitiysneuvolatoiminnassa Suunterveyden edistäminen äitiysneuvolatoiminnassa Ensimmäistä lastaan odottavalle perheelle kunnan on lakisääteisesti järjestettävä vähintään yksi suun terveydentilan ja hoidon tarpeen arvio, jonka tekee

Lisätiedot

LASTEN JA NUORTEN SUUN TERVEYDEN EDISTÄMISEN OHJELMAT 2013-2016

LASTEN JA NUORTEN SUUN TERVEYDEN EDISTÄMISEN OHJELMAT 2013-2016 perusturva ja terveydenhuolto terveydenhuolto 4/2014 LASTEN JA NUORTEN SUUN TERVEYDEN EDISTÄMISEN OHJELMAT 2013-2016 Riskiseulonta Tehostettu ehkäisyohjelma Purenta/ oikominen Odottavat vanhemmat neuvolaterveydenhoitaja

Lisätiedot

Sisäisten auditointien toteuttaminen L A A T U T Y Ö

Sisäisten auditointien toteuttaminen L A A T U T Y Ö 1(5) L A A T U T Y Ö 16.1.9 SUUNNITELMA n sisäiset auditoinnit toteutetaan tiedekunta ja erillislaitostasolla samaan tapaan kuin ensimmäisellä kierroksella 2008, mutta kevennetyllä mallilla. Pääauditoijina

Lisätiedot

Arkeen Voimaa (CDSMP) - Ryhmästä tukea pitkäaikaissairauden oireiden hallintaan ja arjen sujuvuuteen

Arkeen Voimaa (CDSMP) - Ryhmästä tukea pitkäaikaissairauden oireiden hallintaan ja arjen sujuvuuteen Arkeen Voimaa (CDSMP) - Ryhmästä tukea pitkäaikaissairauden oireiden hallintaan ja arjen sujuvuuteen Arkeen Voimaa toiminta Kuntaliiton strategiassa Arkeen Voimaa -toiminta toteuttaa Kuntaliiton strategiatavoitetta

Lisätiedot

Laajassa hyvinvointikertomuksessa, laajassa hyvinvointisuunnitelmassa sekä vuosisuunnitelmassa 2019 olevat indikaattorit

Laajassa hyvinvointikertomuksessa, laajassa hyvinvointisuunnitelmassa sekä vuosisuunnitelmassa 2019 olevat indikaattorit Laajassa hyvinvointikertomuksessa, laajassa hyvinvointisuunnitelmassa sekä vuosisuunnitelmassa 2019 olevat indikaattorit Indikaattorit on valittu sen perusteella, että ne huomioidaan HYTE-kertoimessa.

Lisätiedot

Kouluterveyskyselytuloksista. toiminnan suunnitteluun. Hallinnollinen ayl Leila Mikkilä, Oulun kaupunki avoterveydenhuolto

Kouluterveyskyselytuloksista. toiminnan suunnitteluun. Hallinnollinen ayl Leila Mikkilä, Oulun kaupunki avoterveydenhuolto Kouluterveyskyselytuloksista hyötyä toiminnan suunnitteluun Hallinnollinen ayl Leila Mikkilä, Oulun kaupunki avoterveydenhuolto Kouluterveyskysely Terveyden ja hyvinvoinnin laitos Kouluterveyskysely THL

Lisätiedot

Terveydenhoitajan tulevaisuuden osaaminen - uudet osaamisvaatimukset. Terveydenhoitajapäivät 31.1.2014, Jyväskylä Päivi Haarala

Terveydenhoitajan tulevaisuuden osaaminen - uudet osaamisvaatimukset. Terveydenhoitajapäivät 31.1.2014, Jyväskylä Päivi Haarala Terveydenhoitajan tulevaisuuden osaaminen - uudet osaamisvaatimukset Terveydenhoitajapäivät 31.1.2014, Jyväskylä Päivi Haarala Terveydenhoitajan osaaminen 31.1.2019 terveydenhoitajia koulutetaan tulevaisuuden

Lisätiedot

Helsingin kaupunki Esityslista 17/2013 1 (5) Kaupunginhallitus Kj/40 29.4.2013

Helsingin kaupunki Esityslista 17/2013 1 (5) Kaupunginhallitus Kj/40 29.4.2013 Helsingin kaupunki Esityslista 17/2013 1 (5) historia Opetuslautakunta 26.03.2013 40 Opetuslautakunta päätti antaa seuraavan lausunnon kaupunginhallitukselle: Perusopetuslain ja opetussuunnitelman perusteiden

Lisätiedot

määritelty opetussuunnitelman perusteissa:

määritelty opetussuunnitelman perusteissa: Nousiainen määritelty opetussuunnitelman perusteissa: - edistää lapsen ja nuoren oppimista sekä tasapainoista kasvua ja kehitystä - oppimisen esteiden, oppimisvaikeuksien sekä koulunkäyntiin liittyvien

Lisätiedot

Kunnan ja maakunnan yhteistyö hyvinvoinnin ja terveyden edistämisessä

Kunnan ja maakunnan yhteistyö hyvinvoinnin ja terveyden edistämisessä Kunnan ja maakunnan yhteistyö hyvinvoinnin ja terveyden edistämisessä Uudenmaan Maakuntaparlamentti 23. 24.11.2017 Erkki Kukkonen kaupunginjohtaja Järvenpää Kuntien nykyisten tehtävien muuttuminen maakunta-

Lisätiedot

Oppilashuolto muuttuvissa perusteissa

Oppilashuolto muuttuvissa perusteissa Oppilashuolto muuttuvissa perusteissa Heidi Peltonen, opetusneuvos Opetushallitus Heidi Peltonen PJ/SIOP Heidi.Peltonen@oph.fi +358403487271 Muutoksia Vn 380/2009 http://www.stm.fi/julkaisut/nayta/_julkaisu/1488784

Lisätiedot

Lasten ja nuorten moniammatillinen suun terveydenhuollon ennaltaehkäisevä prosessi

Lasten ja nuorten moniammatillinen suun terveydenhuollon ennaltaehkäisevä prosessi Lasten ja nuorten moniammatillinen suun terveydenhuollon ennaltaehkäisevä prosessi Hammaslääkäri Rosa Korhonen Käsiteltävät teemat esityksessä Omaolo-palvelu Omahoidon vastaanotto Tulevaisuuden visiot

Lisätiedot