Päihdestrategian suunnitteleminen
|
|
- Sanna-Kaisa Riitta-Liisa Aro
- 8 vuotta sitten
- Katselukertoja:
Transkriptio
1 Päihdestrategian suunnitteleminen Tero Hintsan tekstin pohjalta toimittanut Irene Komu Suunnittelun keskeiset periaatteet ja eteneminen Päihdestrategian suunnittelumalli 1. Nykytilanteen ja toimintaympäristön arviointivaihe 2. Suunnitteluvaihe 3. Toteutusvaihe 4. Arviointivaihe a) Nykytilan analyysi b) Toimintaympäristön analyysi
2 Päihdestrategian suunnitteleminen Päihteiden ongelmakäyttö on kaikille ihmisille haitallista. Vammaisten päihdehaitat näkyvät vammaispalvelussa mm. kuntoutusjaksojen peruuntumisina, poissaoloina, päihtymyksenä ja kuntoutustulosten huonontumisena. Asumispalveluissa asumisyhteisön muut jäsenet saattavat kärsiä päihdeongelmaisesta asukkaasta ja henkilökunnan työaika voi kulua päihdehaittojen käsittelyyn. Päihdeongelmaisten asiakkaiden tukeminen on vammaispalvelujen henkilökunnalle haasteellista. Haastetta lisää epätietoisuus hoitovastuusta. Vammaispalveluissa ei aina tiedetä, mistä asiakas voi saada apua päihdeongelmaansa ja mitä vammaispalvelupisteissä itse voitaisiin tehdä asiakkaan tukemiseksi. Päihdehaitat aiheuttavat epätietoisuutta vammaispalveluyksiköiden henkilöstössä varsinkin, jos päihdekysymyksiin ei ole organisaatiossa virallista kantaa eikä päihteiden takia vaikeutuneisiin työtilanteisiin ole toimintamalleja. Yhteisen päihdestrategian suunnitteleminen ja keskeisten toimintojen selkeä linjaaminen auttaa työyhteisöä päihdehaittojen ehkäisyssä ja päihdeongelmien hoitamisessa. Päihdestrategian tekeminen ei tee vammaispalveluorganisaatiosta päihdehoidon tuottajaa, vaan auttaa löytämään keskeiset päihdehaittojen vähentämistä ja päihdeongelmien ratkaisemista edistävät kehittämisalueet sekä huomioimaan nämä alueet toiminnassaan. Päihdestrategian suunnittelun aikana (toimintaympäristön analyysin yhteydessä) kartoitetaan paikalliset päihdepalvelut ja selvitetään hoitopolut, joiden kautta päihdeongelmainen asiakas saa apua. Suunnittelun keskeiset periaatteet ja eteneminen Vammaispalveluorganisaatioille soveltuvaa päihdestrategian suunnittelumallia on kehitetty toimintatutkimuksen ja strategiateorioiden pohjalta. Strategian suunnittelun avulla pyritään luomaan päihdeasioihin yhtenäinen linjaus ja työtä helpottavia toimintatapoja. Suunnittelumalli etenee vaiheittain lähtötilanteen analysoinnista, vision ja strategian suunnittelun ja käytännön toteutuksen kautta tulosten arviointiin. Päihdestrategian suunnittelun pääperiaatteita ovat: * kaikkien osallistuminen * yhteistoiminta suunnittelussa ja toteutuksessa. Päihdeongelmat kohdataan arjen työssä, jossa myös muodostuvat erilaiset työstä selviämisen käytännöt. Paras asiantuntemus asuu kentällä ja siksi kaikkien saaminen mukaan suunnitteluun on tärkeää. Tässä yhteydessä on hyvä arvioida työyhteisön osallistumis- ja yhteistyötapoja. Onko kaikilla on mahdollisuus osallistumia ja vaikuttaa? Miten keskustelut, kokoukset, palaverit, tiimitapaamiset sekä erilaiset atk-pohjaiset tiedonhallintajärjestelmät ja keskustelufoorumit palvelevat kaikkien osallistumista organisaatiossa/työyhteisössä? On tärkeää vahvistaa ja luoda keskustelutilanteita ja -välineitä, joissa kunkin työntekijän toimintatavat, onnistumiset ja epäonnistumiset pääsevät esiin. Myös asiakkaiden tulee saada
3 osallistua päihdestrategian suunnitteluun. Isossa organisaatiossa päihdestrategiaa suunnittelee usein työryhmä, johon on valittu edustaja jokaisesta ammattiryhmästä sekä asiakkaiden oma edustaja. Näin saadaan demokraattinen ja kokonaisvaltainen käsitys vallitsevasta tilanteesta. Päihdestrategian suunnittelu on yhteistoiminnallinen prosessi. Suunnittelu ja strategian toteutus ovat yhteisiä tehtäviä, joille pohditaan yhteiset tavoitteet ja pelisäännöt. Tavoitteisiin ja pelisääntöihin sitoudutaan yhteisvastuullisesti. Tosin jokainen työntekijä kantaa vastuun omasta työpanoksestaan. Yhteiseen näkemykseen päästään refleksiivisesti keskustellen eli omaa toimintaa tietoisesti tarkkaillen, havainnoiden ja pohtien. Työyhteisön jäsenten mielipiteet huomioidaan tasa-arvoisesti ja niistä pyritään keskustellen muodostamaan yhteinen näkemys. Työyhteisössä voidaan toteuttaa vaikeiltakin tuntuvia toimia, jos ne koetaan oman työn kannalta tärkeiksi ja työyhteisö puhaltaa yhteen hiileen tavoitteidensa saavuttamiseksi. Arjen päihdetilanteita tietoisesti havainnoiva, tarkkaileva ja pohtiva työote mahdollistaa jokaisen työntekijän tietojen, taitojen ja kokemusten hyödyntämisen. Keskustelemalla työntekijöiden kokemuksista rakennetaan yhteinen tietopohja, joka helpottaa yhteisten tavoitteiden ja toiminnan suunnittelua sekä suunniteltujen toimintojen toteuttamista ja arviointia. Päihdestrategian suunnitteluprosessin voi toteuttaa seuraavassa luvussa kuvatun nelivaiheisen mallin avulla, joka sisältää kaikki prosessin päävaiheet suunnittelusta toteutumisen arviointiin. Liikkeelle lähdetään tavallisesti nykytilan ja toimintaympäristön kartoituksesta, minkä pohjalta luodaan visio ja strategia. Tämän jälkeen seuraa käytännön toteutus ja toiminnan tuloksellisuuden arviointi. Vaiheiden järjestys voi vaihdella ja ne voivat toteutua yhtäaikaisesti - tarpeen mukaan. Olennaista on päihdestrategian kaikkien vaiheiden suunnitelmallinen toteuttaminen. Suunnittelusta pyritään mallin avulla tekemään tietoista, tavoitteellista ja jatkuvaa. Päihdestrategian suunnittelumalli Strategian suunnitteleminen lähtee liikkeelle nykytilanteen arvioimisesta, jossa kerätään tietoja paikallisten toimintayksiköiden päihdetilanteesta sekä ulkoisen toimintaympäristön vaikutuksista ja sieltä tulevista päihdestrategian suunnitteluun vaikuttavista muutospaineista. Saatujen tietojen perusteella etsitään kehittämiskohteita ja alustavasti pohditaan toimintavaihtoehtoja. Suunnitteluvaiheessa etsitään yhteiset kehittämistyön tavoitteet, suunnitellaan toimintatavat niiden saavuttamiseksi ja valmistellaan niiden toteuttamista. Toteutusvaiheessa viedään toimintasuunnitelmat käytäntöön ja seurataan miten ne toimivat todellisissa tilanteissa. Mikäli suunnitelma ei toimi, tehdään tarvittavia korjauksia. Arviointivaiheessa kerätään aineistoa toimien toteutumisesta ja arvioidaan, onko kehittämistyölle asetetut tavoitteet saavutettu. 1) Nykytilanteen ja toimintaympäristön arviointivaiheessa kerätään ja käsitellään tietoa työyhteisön/organisaation nykyisestä tilanteesta ja sen toimintaympäristöstä. Lisäksi pohditaan työyhteisön perustehtävän, perusarvojen ja päihdetilanteen suhdetta, niiden mahdollisia ristiriitoja sekä sitä, mitä rajoituksia ja mahdollisuuksia ne antavat päihdestrategialle. Tiedot koostetaan ja niiden kautta välittyy realistinen käsitys organisaation asiakkaiden päihdetilanteesta (kuva 3). Erilaiset hallinto- ja kehittämistyökalut sekä menetelmät, kuten esimerkiksi laatujärjestelmä, vaikuttavat päihdestrategian suunnitteluun. Päihdestrategian tulee olla yhdensuuntainen organisaation/työyhteisön muiden toimintalinjausten ja arvojen kanssa.
4 Jos peruslähtökohtana on esimerkiksi taata kaikille turvallinen toimintaympäristö, on hyvä pohtia, mitä turvallisuuden toteutuminen päihdeongelmaisen asiakkaan, muiden asiakkaiden ja työntekijöiden näkökulmasta tarkoittaa. Koetaanko yhteisö turvalliseksi? Työyhteisön perusarvot ja toimintalinjaukset ohjaavat päihdestrategiatyötä, on tärkeää pohtia miten ne vaikuttavat päihdestrategian käytännön toteutukseen. Yhteisen keskustelun pohjana voi käyttää seuraavia kysymyksiä: - Minkälaisia perusarvoja työyhteisössänne on? - Kuinka nämä arvot ja periaatteet toteutuvat käytännössä päihdetilanteissa? - Onko olemassa kirjaamattomia sääntöjä, jotka vaikuttavat päihdetilanteissa yksikkönne toimintaan ja päätöksentekoon? - Miten yhteiset arvot tukevat päihdeongelmaisen asiakkaan auttamisessa? Onko organisaatiossa/työyhteisössä keskenään ristiriitaisia tärkeitä arvoja? a) Nykytilan analyysilla (kuva 2) kerätään tietoa työyksikköjen asiakkaiden päihdetilanteesta, niihin syntyneistä toimintakäytännöistä ja päihdekulttuurista. Lähtökohtana on asiakkaiden päihdeongelmien määrän ja laadun selvitys: kuinka moni asiakkaista käyttää päihteitä, miten usein ja miten paljon, millaisissa tilanteissa, millaisia haittoja esiintyy? Toimintayksiköt voivat pohtia omaa tilannettaan seuraavien kysymysten valossa: - Onko yksikössänne asiakkaiden päihteidenkäyttöön liittyviä haittoja? Millaisia? - Ovatko kyseessä alkoholiin, lääkkeisiin, huumeisiin tai useampiin näistä aineryhmistä liittyvät ongelmat? - Miten asiakkaiden läheisten päihteiden käyttö vaikuttaa yksikkönne toimintaan? - Ilmeneekö muita riippuvuusongelmia, esimerkiksi peliriippuvuus? Päihdeongelmaisen kohdatessaan työntekijä toimii usein oman kokemuksensa ja osaamisensa perusteella. Arkityö tuottaa toimivia menettelytapoja päihteidenkäytön vaikeuttamiin tilanteisiin. Näiden hyvien käytäntöjen esiin saamiseksi on tärkeää kuvata työntekijöiden ja asiakkaiden käyttäytymistä päihdetilanteissa. Seuraavista kysymyksistä voi kuvailutilanteissa olla apua: - Miten olette onnistuneet selvittämään päihteiden käytöstä johtuvia ongelmatilanteita? - Mitä työvälineitä, menetelmiä ja toimintatapoja työntekijöillä on päihdetilanteissa? - Miten kuntoutus/hoito/asumispalvelusopimus tai -suunnitelma palvelee päihdeongelmaisen asiakkaan tarpeita? - Miten päihdetyöhön liittyviä työskentelymenetelmiä ja ammattitaitoa ylläpidetään ja kehitetään? - Missä tilanteissa asiakkaat tarvitsevat apua päihteiden käytön takia? - Miten asiakkaiden päihteiden käyttö vaikuttaa työntekijöiden perustehtäviin? - Miten asiakkaiden päihteiden käyttö vaikuttaa muihin asiakkaisiin? Asiakkaiden päihteiden käyttöä koskeviin työ- ja toimintamalleihin vaikuttaa myös yksikön päihdekulttuuri. Se muodostuu päihteiden käyttöä koskevista virallisista ja epävirallisista säännöistä, työ- ja tehtävänjaosta sekä työntekijöiden ja asiakkaiden omista asenteista, ajatuksista ja tunteista päihteitä kohtaan. Työyhteisön
5 päihdekulttuuri voi olla salliva, välittävä, tai rajoittava. Sallivassa päihdekulttuurissa asiakkaat päättävät haitallisestakin päihteiden käytöstä itse kenenkään siihen puuttumatta. Rajoittava päihdekulttuuri ei salli päihteiden käyttöä lainkaan. Välittävässä päihdekulttuurissa taas asiakkaalla katsotaan päihteidenkäyttöoikeuden lisäksi olevan vastuu sen seurauksista. Eri tekijät muokkaavat päihdekulttuurista monimutkaisen ja muuttuvan kokonaisuuden, jota ei ole aivan helppo hahmottaa. Kuitenkin jo se, että päihdekulttuurin olemassaolo ja vaikutus arjen työtilanteisiin tiedostetaan, auttaa työntekijöitä oman työnsä kehittämisessä. Päihdekulttuuria pohtimalla voidaan luoda yhteisiä toimintamalleja ja puuttumisen välineitä. Päihdekulttuurin kuvaamisessa voidaan käyttää apuna seuraavia kysymyksiä: - Millaisia sääntöjä tai sopimuksia yksikössänne on päihdetilanteiden varalta? - Kontrolloidaanko päihteidenkäyttöä? Millä tavoin? - Miten päihdetilanteisiin liittyvät päätökset tehdään? - Kuinka paljon ja millä tavalla asiakkaat saavat päättää päihteiden käytöstään? - Mitä päihdeongelmiin puuttumisesta on sovittu? Kuka puuttuu ja miten? Missä vaiheessa päihteiden käyttöön puututaan? b) Toimintaympäristön analyysissa hankitaan tietoa organisaation/työyhteisön ulkopuolisesta päihdetilanteesta ja päihdetyöhön vaikuttavista laeista, asetuksista ja suosituksista. Lisäksi etsitään omalle asiakaskunnalle soveltuvia palveluita sekä sellaisia toimivia malleja, joita voitaisiin soveltaa myös omassa organisaatiossa. Toimintaympäristön analyysi kannattaa useimmissa tilanteissa rajata alueelliseen selvitystyöhön. Liikkeelle voi lähteä esimerkiksi ottamalla yhteyttä alueellisiin päihdepalvelujen tuottajiin. Yhteystiedot löytyvät hoitopaikkarekisteristä ( Alueellisiin päihdepalvelulinjauksiin voi perehtyä kunnan tai seutukunnan päihdestrategiaan tutustumalla ( Kuntakohtaiset tilastotiedot löytyvät Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen tilastoraportista Alkoholi ja huumeet alueittain Poliisin säilöön ottamien päihtyneiden määriä ja tietoa huumerikoksista seuraa Tilastokeskus. Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksesta saa kunta- ja koulukohtaista tietoa mm. tupakoinnista, päihteiden käytöstä ja muusta terveyskäyttäytymisestä. ( siltä osin, kun kunta on osallistunut kouluterveyskyselyn kustannuksiin. Yksiköt voivat käyttää toimintaympäristön kartoituksessa seuraavia apukysymyksiä: - Mitkä muut tahot voisivat tukea asiakkaiden toimintakykyä ja päihteidenkäytön hallintaa? - Mitä muut samantyyppiset toimijat ovat tehneet päihdehaittojen vähentämiseksi? - Minkälaisia hyviä toimintatapoja muissa vammaispalveluyksiköissä on päihdeongelmine hoitamiseksi? - Mitkä lait, asetukset ja suositukset koskevat päihdeongelmaisten asiakkaiden parissa tehtävää työtä? Nykytilanteen ja toimintaympäristön arviointivaiheesta saadun aineiston pohjalta luodaan strategia. Analyysivaiheen lopuksi tiedot voidaan vielä tulosten selventämiseksi arvioida esimerkiksi SWOT- analyysin avulla. Tietojen visuaalinen esittäminen helpottaa kokonaisuuden hahmottamista ja tulosten esittämistä esimerkiksi organisaation johdolle.
6 2) Suunnitteluvaiheessa tehdään päihdestrategian visio, itse strategia sekä sen toteutussuunnitelma. Visioon sisältyvät hoito-organisaation päihdetyön ydintavoitteet ja sen tehtävänä on ohjata toimintaa haluttuun suuntaan. Visio on sitä konkreettisempi, mitä pienempi päihdestrategiatyötä tekevä organisaatio on. Esimerkiksi yksittäisen asuntolan päihdetoiminnan tavoitteet voivat kohdistua yksittäiseen päihteeseen tai vain muutamaan ongelmakäyttäjään, kun taas ison organisaation päihdestrategian visio koskee laajempaa palvelukenttää. Visiosta keskusteltaessa voidaan käyttää apuna seuraavia kysymyksiä: - Nousiko organisaatiossa/työyhteisössä toimintaympäristöanalyysin avulla esiin muutostarpeita? - Mitkä muutoksista ovat tärkeimpiä perustehtävän toteuttamisen kannalta? - Mihin suunnitelluilla muutoksilla pyritään? Vision artikuloimisen jälkeen muodostetaan päihdestrategia, joka kertoo, kuinka visio saavutetaan. Päihdestrategia voidaan jakaa esimerkiksi päihdetyön sisältöalueiden mukaan. Tällöin strategian linjaukset luokitellaan ehkäisevän, kohtaavan ja korjaavan päihdetyön osa-alueisiin. Kuntien päihdestrategioissa käytetään tätä luokittelutapaa. Se varmistaa kaikkien päihdetyön osa-alueiden käsittelyn päihdestrategiatyössä. Toinen vaihtoehto on tarkastella päihdestrategian sisältöä organisaation perustehtävästä käsin. Esimerkiksi asumispalveluja tuottavassa säätiössä ASPAssa päihdestrategian pääotsikoiksi valittiin asumispalveluasiakkuuden eri vaiheet. Otsikkoina olivat: asiakkuuden valmistelu, asiakkuuden aika ja asiakkuuden päättäminen. Näiden alle jäsennettiin päihdeongelmaisen asiakkaan toimintakyvyn tukemisen kannalta keskeiset asiat, henkilöstön päihdeosaamisen kehittämislinjaukset sekä asiakkaan ja työntekijän velvollisuudet ja vastuu päihdetilanteissa. Suunnitteluvaiheen lopuksi pohditaan miten päihdestrategia toteutetaan käytännössä. Arviointisuunnitelman laatiminen auttaa käytäntöön panossa. Arviointisuunnitelmassa määritellään mistä asioista on tärkeätä koota tietoa ja millä välineillä tieto aiotaan kerätä. Arviointisuunnitelma vastaa kysymykseen: - Miten päihdestrategian toteutumista seurataan? - Miten tehtävät ja vastuu seurannasta jaetaan? 3) Toteutusvaiheessa suunniteltu päihdestrategia otetaan käyttöön. Esimerkiksi ASPAssa eri työyksiköt tekevät tässä vaiheessa omat päihdestrategiansa. Lisäksi henkilöstölle annetaan päihdekoulutusta ja tukea yksikkökohtaisten päihdestrategioiden tekemisessä. 4) Arviointivaiheessa strategiaa työstänyt ryhmä koostaa yksikkökohtaista tietoa eri toimintayksiköiden työntekijöiden itsearvioinnin perusteella. Työyksiköissä arvioidaan päihdestrategian toteutumista toimintayksikön arjessa. Yksikköjen kokoama tieto siirtyy edelleen koko organisaation päihdestrategian toteutumista arvioivalle taholle, joka seuraa päihdetilanteen kehitystä organisaation sisällä ja vertaa sitä päihdetilanteen yleiseen kehitykseen.
7 Työntekijöiden suorittama itsearviointi on jatkuvaa oman työn kehittämistä. Tämä tapahtuu toimintakäytäntöjä kyseenalaistamalla sekä virheisiin reagoimalla ja hyviä käytäntöjä omaksumalla. Työntekijöiden itsearvioinnin työkaluina voivat olla esimerkiksi päihdetyöpäiväkirjan pitäminen tai säännölliset kehityskeskustelut, joissa seurataan päihdeosaamisen kehittymistä. Työntekijän itsearvioinnissa voidaan käyttää apuna seuraavia kysymyksiä: - Onko työsi muuttunut päihdestrategia- ja/tai toimintaohjeiden käyttöönoton jälkeen? - Mitä päihdestrategian käyttö on opettanut? - Minkälaiset mahdollisuudet teillä oli vaikuttaa päihdestrategian muokkaamiseen? - Mitä esteitä kehittämisessä on ollut? Asiakastyöstä voidaan kysyä: - Ovatko asiakkaiden odotukset työntekijöitä kohtaan muuttuneet päihdestrategian käyttöönoton jälkeen? - Millaista palautetta asiakkaat ovat antaneet päihdestrategiasta? Asiakkaiden antama arviointi ja palaute voidaan kerätä seuraavien kysymysten avulla: - Oletko saanut osallistua päihdestrategian tekemiseen? Miten? - Mitä hyötyä strategiasta on mielestäsi ollut? - Onko strategia on vaikuttanut päihteiden käyttöön? - Onko strategia vaikuttanut yksikön ilmapiiriin? Päihdestrategian arvioinnissa on erittäin tärkeää seurata uusien työvälineiden ja toimintatapojen käyttöön ottamista ja toimivuutta. Toimintatapojen käyttökelpoisuuden arvioiminen ja asiakkaiden päihdetilanteen seuraaminen ovat päihdestrategian arvioimisessa välttämättömiä. Seurattavat asiat voivat vaihdella yksikkökohtaisesti. Työyhteisön jäsenet voivat vastata arvioinnissa esimerkiksi seuraaviin kysymyksiin: - Onko päihdestrategia vaikuttanut toimintayksikön yhteistyöhön ja ilmapiiriin? - Millä tavalla päihdestrategiasta on tiedotettu? Onko tiedottaminen sujunut toivotulla tavalla? - Millä tavalla päihdetapaukset on dokumentoitu ja mihin toimenpiteisiin ne ovat johtaneet? Työvälineiden ja toimintamallien käyttökelpoisuutta (muun muassa yhteiset sopimukset, säännöt, puheeksi ottamisen keinot, hoitoon ohjauksen keinot) voidaan pohtia seuraavien kysymysten avulla: - Miten päihdestrategia tukee perustyötä? - Kuinka uudet työvälineet ja sovitut toimintatavat ovat toimineet asiakastyössä? - Miten työvälineitä voisi kehittää? LÄHTEET Carr & Kemmis, Becoming critical. Education, knowledge and action research. London: The Falmer Press. Engeström, Y Kehittävä työntutkimus. Perusteita, tuloksia ja haasteita. Helsinki: Edita Prima Oy. Näsi & Aunola, Yritysten strategiaprosessit. Yleinen teoria ja suomalainen käytäntö. Jyväskylä: Gummerus Kirjapaino Oy.
YHTEISTYÖLLÄ ENEMMÄN HYVINVOINTIA
YHTEISTYÖLLÄ ENEMMÄN HYVINVOINTIA - ikääntyvien hyvinvoinnin ja terveyden edistäminen Hattulassa ja Janakkalassa Minna Heikkilä, Kanta-Hämeen POLKKA -hanke 2009 2011 Oppaan kirjoittaja: Kuvittaja: Tekstintoimittaja:
LisätiedotNäkyvät, kuuluvat ja saavutettavat päihdepalvelut
Näkyvät, kuuluvat ja saavutettavat päihdepalvelut malleja vammaisten päihdetyön kehittämiseen Osa I Toimitustyö: Eija Kilgast Julkaisun laatimisessa ovat olleet mukana Vapa-projektin työntekijät: A-klinikkasäätiö
LisätiedotYlä-Pirkanmaan lastensuojelun kehittämishanke
2(6) Sisällys Aloite perhetyöhön... 3 Aloitusvaihe... 3 n suunnitelman tekeminen... 4 n työskentelyvaihe... 4 n työskentelyn arviointi... 5 n päättäminen... 5 3(6) Aloite perhetyöhön Asiakkuus lastensuojelun
LisätiedotSALON SEUDUN KOULUTUSKUNTAYHTYMÄN SISÄISEN VALVONNAN JA RISKIENHALLINNAN PERUSTEET
SALON SEUDUN KOULUTUSKUNTAYHTYMÄN SISÄISEN VALVONNAN JA RISKIENHALLINNAN PERUSTEET Hall. 01.04.2014 Valt. 29.04.2014 1 Voimaantulo 01.07.2014 1 Lainsäädännöllinen perusta ja soveltamisala Kuntalain 13
LisätiedotHanketoiminnan vaikuttavuus ja ohjaus 11.9.2013 klo 11.45-12.15
Ammatillisen peruskoulutuksen valtionavustushankkeiden aloitustilaisuus Hanketoiminnan vaikuttavuus ja ohjaus 11.9.2013 klo 11.45-12.15 Opetusneuvos Leena.Koski@oph.fi www.oph.fi Hankkeen vaikuttavuuden
LisätiedotPORTFOLIO-OHJEET. 1. Periodi. Lukuvuosi 2006-07 FyKeMaTT -aineet
PORTFOLIO-OHJEET Lukuvuosi 2006-07 FyKeMaTT -aineet 1. Periodi portfolioryhmä, keskustelu, kirjoitus (2-3 sivua) Palautuspäivä: ennen keskustelua tai viimeistään 20.10.2006 klo 16:00 Perusharjoittelun
LisätiedotMinun arkeni. - tehtäväkirja
Minun arkeni - tehtäväkirja 1 Hyvä kotihoidon asiakas, Olet saanut täytettäväksesi Minun arkeni -tehtäväkirjan. ALUKSI Kirjanen tarjoaa sinulle mahdollisuuden pysähtyä tarkastelemaan arkeasi ja hyvinvointiisi
LisätiedotLARK alkutilannekartoitus
1 LARK alkutilannekartoitus 1 Toimintojen tarkastelu kokonaisuutena Suunnittelu Koulutuksen järjestäjällä on dokumentoitu toimintajärjestelmä, jonka avulla se suunnittelee ja ohjaa toimintaansa kokonaisvaltaisesti
LisätiedotJOHTAMINEN JA KEHITTÄMINEN VARHAISKASVATUKSEN MUUTTUVASSA YMPÄRISTÖSSÄ. KASVATUSTIETEIDEN TIEDEKUNTA / VAKA/ Virpi Timonen 10/20/15
1 JOHTAMINEN JA KEHITTÄMINEN VARHAISKASVATUKSEN MUUTTUVASSA YMPÄRISTÖSSÄ KASVATUSTIETEIDEN TIEDEKUNTA / VAKA/ Virpi Timonen 10/20/15 Long-range planning does not deal with the future decisions, but with
Lisätiedotyksilökeskeisen suunnittelun työvälineitä
yksilökeskeisen suunnittelun työvälineitä Tämä kirjanen yksilökeskeisen ajattelun työvälineistä tarjoaa lukijalle tilaisuuden tukea ihmisiä tavoilla, joilla on heille todellista merkitystä. Opas tarjoaa
LisätiedotTOIMIVA YHDISTYS. Yhdistystoiminnan päivittäminen
TOIMIVA YHDISTYS Yhdistystoiminnan päivittäminen Päijät-Hämeen Sosiaaliturvayhdistys ry:n hallinnoimassa ja Raha-automaattiyhdistyksen rahoittamassa hankkeessa vuosina 2012-2015 mahdollistettiin yhdistystoiminnan
Lisätiedot1 Arvioinnin tausta ja tarpeet... 2. 2. Arvioinnin tavoitteet, tiedonkeruu ja resurssit... 3. 3 Arviointitiedon käsittely ja tulosten koostaminen...
Arviointisuunnitelma Sisältö 1 Arvioinnin tausta ja tarpeet... 2 2. Arvioinnin tavoitteet, tiedonkeruu ja resurssit... 3 3 Arviointitiedon käsittely ja tulosten koostaminen... 5 6 Hyvien käytäntöjen käyttöönotto
LisätiedotKuinka vammaisen henkilön päätöksentekoa voidaan tukea?
Kuinka vammaisen henkilön päätöksentekoa voidaan tukea? Maarit Mykkänen, Savon Vammaisasuntosäätiö Kehitysvammaliiton opintopäivät 2015 Tuetusti päätöksentekoon -projekti Projektin toiminta-aika: 2011-31.7.2015
LisätiedotKehittämisprosessin vaihemalli. Pirkko Mäkinen Asiantuntija, Työturvallisuuskeskus
Kehittämisprosessin vaihemalli Pirkko Mäkinen 11.12.2017 Asiantuntija, Työturvallisuuskeskus Kehittämisprosessin vaiheet 5. Arviointi 4. Toteutus 1. Päätös kehittämisestä 2. Analysointi 3. Suunnittelu
LisätiedotHYRYNSALMEN KUNNAN TYÖSUOJELUN TOIMINTAOHJELMA
HYRYNSALMEN KUNNAN TYÖSUOJELUN TOIMINTAOHJELMA 1 Sisällysluettelo 1. JOHDANTO... 2 2. TYÖSUOJELUN MÄÄRITELMÄ... 2 3. TYÖSUOJELUTOIMINNAN TAVOITTEET... 2 4. TYÖSUOJELUTOIMENPITEET JA SEURANTA... 2 4.1 Ennakoiva
Lisätiedot1. Ohjausta koskeva julkinen päätöksenteko
Kysymykset 1. 1. Ohjausta koskeva julkinen päätöksenteko OHJAUKSEN TOIMINTAPOLITIIKKA ALUEELLISELLA TASOLLA Alueellisesti tulisi määritellä tahot, joita tarvitaan alueellisten ohjauksen palvelujärjestelyjen
LisätiedotARVIOINTISUUNNITELMA
1 VERKOTTAJA 2013 2016 -projekti - Päihde- ja mielenterveystyön kokemusta, vertaisuutta ja ammattiapua ARVIOINTISUUNNITELMA 2 SISÄLLYS 1 Johdanto 3 2 Hankkeen kuvaus ja päämäärä 3 3 Hankkeen tavoitteet
LisätiedotTiimityö Sinulla on yhteisö, käytä sitä!
Tiimityö Sinulla on yhteisö, käytä sitä! Reetta Kekkonen Tiimin prosessit Oppiva työprosessi YHTEISÖLLISET PROSESSIT Taidot + valmiudet Reetta Kekkonen Rakenne Foorumit TIIMI / HENKILÖSTÖ VUOROVAIKUTUS
LisätiedotPieksämäen kaupungin Strategia 2020
Liitenro1 Kh250 Kv79 Pieksämäen kaupungin Strategia 2020 2 Pieksämäen kaupungin strategia 2020 Johdanto Pieksämäen strategia vuoteen 2020 on kaupungin toiminnan punainen lanka. Strategia on työväline,
Lisätiedot1. Ohjaustyylit. Esimerkkejä tyylin käyttötilanteista. Tavoite. Työpaikkaohjaajan toiminta. Tulokset
1. Ohjaustyylit on hyvä tunnistaa itselleen ominaiset tavat ohjata opiskelijoita. on hyvä osata joustavasti muuttaa ohjaustyyliään erilaisiin tilanteisiin ja erilaisille opiskelijoille sopivaksi. Seuraavaksi
LisätiedotWG1 DEC2011 DOC5a annexe A. Ohjeelliset kuvaimet koulutuksen järjestäjien käyttöön vastakkaisia väittämiä hyväksi käyttäen.
WG1 DEC2011 DOC5a annexe A koulutuksen järjestäjien käyttöön vastakkaisia väittämiä hyväksi käyttäen Toinen luonnos Laatuvaatimukset - suunnittelu järjestäjä kuvata Onko koulutuksen järjestäjällä näyttöä
LisätiedotYrityskohtaiset LEAN-valmennukset
Yrityskohtaiset LEAN-valmennukset Lean ajattelu: Kaikki valmennuksemme perustuvat ajatukseen: yhdessä tekeminen ja tekemällä oppiminen. Yhdessä tekeminen vahvistaa keskinäistä luottamusta luo positiivisen
LisätiedotTyökyvyn hallinta, seuranta ja varhainen tuki. Työterveysyhteistyö ja työkyvyn ylläpitäminen korvaamisen edellytyksinä
Työkyvyn hallinta, seuranta ja varhainen tuki Työterveysyhteistyö ja työkyvyn ylläpitäminen korvaamisen edellytyksinä Koulutuskiertue 2012 1 Tavoitteemme on edistää yhteistä näkemystä työterveysyhteistyöstä
LisätiedotSosiaalinen isännöinti. Alvari Palmi, asumisohjaaja Sanna Salopaju, asumisohjaaja
Sosiaalinen isännöinti Alvari Palmi, asumisohjaaja Sanna Salopaju, asumisohjaaja 28.9.2015 Historia Asu Ite pilottihanke toteutettiin 1.3. 31.12.2010 omalla rahoituksella, yksi asukasohjaaja Varsinainen
LisätiedotMuutosmentori esimiestyön ja työyhteisön tukena
Tervetuloa Lahteen! Muutosmentori esimiestyön ja työyhteisön tukena Muutos on mahdollisuus 21.10.2015 Työhyvinvointipäällikkö Päivi Maisonlahti Strategisen työhyvinvoinnin osa-alueet (Aura & Saarikoski,
LisätiedotOulun seudun lastensuojelun kehittämisyksikön lastensuojelun foorumi 21.3.2009 PERHETYÖN JA SOSIAALITYÖN YHTEISTYÖN KEHITTÄMINEN LASTENSUOJELUSSA
1 Oulun seudun lastensuojelun kehittämisyksikön lastensuojelun foorumi 21.3.2009 PERHETYÖN JA SOSIAALITYÖN YHTEISTYÖN KEHITTÄMINEN LASTENSUOJELUSSA Ryhmätyöt Teema 1: Sosiaalityön ja perhetyön yhteistyön
LisätiedotMielenterveys- ja päihdestrategiatyö Pohjanmaa-hankkeessa
Mielenterveys- ja päihdestrategiatyö Pohjanmaa-hankkeessa Pienet Pohjalaiset Päihdepäivät 16.-17.11.2009 Minna Laitila, projektipäällikkö (Välittäjä 2009 -hanke) Tiia Järvinen, projektityöntekijä (Pohjanmaa-hanke
LisätiedotTYÖVALTAINEN OPPIMINEN / TOP-Laaja
TYÖVALTAINEN OPPIMINEN / TOP-Laaja tarvitsevien lasten ja perheiden kohtaaminen ja ohjaus 10ov Oikeaa työssäoppimista 4ov Teoriaopiskelua työelämässä 6 ov 1. Työprosessin hallinta tarvitseville lapsille
LisätiedotMiten nykyinen palvelujärjestelmä kohtaa nuoret aikuiset? Nykyisen palvelujärjestelmän analyysi ja kritiikki
Miten nykyinen palvelujärjestelmä kohtaa nuoret aikuiset? Nykyisen palvelujärjestelmän analyysi ja kritiikki 10.3.2016 Minna Kivipelto, THL 1 Heikoimmassa asemassa olevat nuoret V. 2014 Suomessa noin 45
LisätiedotARVO. Lohja 25.11.2008 Ryhmätyö: osaamisen vaatimukset tulevaisuudessa, aikaperspektiivi 3 vuotta
ARVO Lohja 25.11.2008 Ryhmätyö: osaamisen vaatimukset tulevaisuudessa, aikaperspektiivi 3 vuotta Haasteet: asiakas & kumppanuus Asiakkuuden määrittäminen - segmentit Kasvatuskumppanuuden toteutuminen perheiden
LisätiedotIhmisiin kohdistuvien vaikutusten arviointi
Ihmisiin kohdistuvien vaikutusten arviointi Vaikutusten ennakkoarviointi kunnallisessa päätöksenteossa info 23.11.2011, Mikkeli Arja Väänänen Hyvinvointikoordinaattori, ma. Mikkelin kaupunki Esityksen
LisätiedotProjektityön ABC? Petri Kylmänen, 2006. Päihdetyön asiantuntijatoiminnan valmennus, Huuko 2004-2006, A-klinikkasäätiö
Projektityön ABC? Petri Kylmänen, Päihdetyön asiantuntijatoiminnan valmennus, Huuko 2004-, A-klinikkasäätiö Lähteitä (mm.): Paavo Viirkorpi: Onnistunut projekti RAY projektihallinnan opas, Stakes Ehkäisevän
LisätiedotKuka kylää kehittää? Salon seudun malli kyläsuunnitteluun
Kuka kylää kehittää? Salon seudun malli kyläsuunnitteluun Salon seudun suunnittelumalli yhdistää toiminnallisen kyläsuunnittelun ja maankäytön suunnittelun Toiminnallinen kyläsuunnitelma edustaa kyläläisten
LisätiedotSIL2020 Strategia. Avainhenkilöpäivät Eila Pohjola
SIL2020 Strategia Avainhenkilöpäivät 26.10.2014 Eila Pohjola Keskustelun tavoite Käydä avointa keskustelua liiton toiminnasta, sen kehittämisestä sekä lajitoimikuntien toiveista liittyen SIL 2020 strategiaan
LisätiedotSUUNTA TOIMINNAN JA ARVIOINNIN SUUNNITTELUN TYÖKALU
1 SUUNTA TOIMINNAN JA ARVIOINNIN SUUNNITTELUN TYÖKALU Suunta on työkalu, jota käytetään suunnittelun ja arvioinnin apuna. Se on käyttökelpoinen kaikille, jotka ovat vastuussa jonkun projektin, toiminnon,
LisätiedotKOKONAISSUUNNITELMA KEHITTÄMISTEHTÄVÄLLE lomake 1
KOKONAISSUUNNITELMA KEHITTÄMISTEHTÄVÄLLE lomake 1 TYÖRYHMÄN NIMI: pvm: jolloin täytetty työryhmän kanssa KEHITTÄMISTEHTÄVÄN NIMI TAVOITTEET Leppävaaran sosiaaliohjaajat (Espoo, lastensuojelun avopalvelut)
LisätiedotHankekuvaus Hankkeen osa-alueet ympärivuorokautista Koordinoivan toiminnan
Hankekuvaus Hanke Turvallisuus kotona vuorokauden ympäri alkoi elokuussa 2010. Kaksivuotinen hanke on Kristiinankaupungin oma ja sen osarahoittajana toimii Pohjanmaan liitto. Hankkeen pääasiallisena kohderyhmänä
LisätiedotPRE /INFRA FIN BIM PILOTTIPÄIVÄ 10.5.2011
PRE /INFRA FIN BIM PILOTTIPÄIVÄ 10.5.2011 Pilotointi innovaatioprosessissa Tarpeet Ongelmat Idea Hanke Idea Hanke Ideat Idea Hanke Idea AP3 AP2 AP1 Käynnistys, Veturiyritys Pilotit Pilotit Tavoitteet Valmistelu
LisätiedotHanketoiminnan ja hankkeiden vaikuttavuuden edistäminen
Ammatillisen peruskoulutuksen syksyn 2013 valtionavustushankkeiden aloitustilaisuus 26.02.2014 Hanketoiminnan ja hankkeiden vaikuttavuuden edistäminen Opetusneuvos Leena.koski@oph.fi www.oph.fi Vaikuttavuus
LisätiedotJyväskylän seudun kuntien ICT muutostuen toteutusprojekti. Toteutussuunnitelma
7.1.2014 Liite 1 Jyväskylän seudun kuntien ICT muutostuen toteutusprojekti Toteutussuunnitelma Versio 0.2 7.1.2014 Jyväskylän seudun kunnat Valtiovarainministeriö 2 (16) Sisällys Sisällys... 2 Dokumentin
LisätiedotTIETOTILINPÄÄTÖS. Ylitarkastaja Arto Ylipartanen/ Tietosuojavaltuutetun toimisto. Terveydenhuollon ATK-päivät 20.5.2014; Jyväskylä
TIETOTILINPÄÄTÖS Ylitarkastaja Arto Ylipartanen/ Tietosuojavaltuutetun toimisto Terveydenhuollon ATK-päivät 20.5.2014; Jyväskylä 20.5.2014 TSV:n tsto/ylitarkastaja Arto Ylipartanen 2 LUENNON AIHEET 1.
LisätiedotColumbus- palkkausjärjestelmä. Suoriutuvuuden arvioinnin käsikirja
Columbus- palkkausjärjestelmä Suoriutuvuuden arvioinnin käsikirja Suomen ympäristökeskus 11.1.2008 2 1. JOHDANTO Henkilökohtainen palkka muodostuu Columbus- palkkausjärjestelmässä tehtävän vaativuuteen
Lisätiedot31.5.2013. Arkkitehtien tasa-arvosuunnitelma
31.5.2013 Arkkitehtien tasa-arvosuunnitelma 01 Johdanto miksi tasa-arvosuunnitelma? Tasa-arvo tarkoittaa kaikkien ihmisten yhtäläistä arvoa yksilöinä ja yhteiskunnan jäseninä. Yhdenvertaisuus on perusoikeus
LisätiedotHarjoittelu omassa opetustyössä ammatillisen koulutuksen parissa
Harjoittelu omassa opetustyössä ammatillisen koulutuksen parissa Ohjeet opiskelijalle Opiskelija harjoittelee omassa opetustyössään ammatillisessa koulutuksessa. Opetusharjoittelussa keskeisenä tavoitteena
LisätiedotJHS 179 Kokonaisarkkitehtuurin suunnittelu ja kehittäminen Liite 4. Soveltamisohje perustason kuvauksien tuottamiseen
JHS 179 Kokonaisarkkitehtuurin suunnittelu ja kehittäminen Liite 4. Soveltamisohje perustason kuvauksien tuottamiseen Versio: Luonnos palautekierrosta varten Julkaistu: Voimassaoloaika: toistaiseksi Sisällys
LisätiedotELO -toiminnan organisoitumisen vaihe alueilla
ELO -toiminnan organisoitumisen vaihe alueilla Opin ovi klinikka, Tampere 19.11.2013 Mervi Sirviö LAITURI projekti Koulutus- ja kehittämiskeskus Salmia Alueellisten ELO - ryhmien kyselyn vastausten yhteenvetoa
LisätiedotTUKIMATERIAALI: Arvosanan kahdeksan alle jäävä osaaminen
1 FYSIIKKA Fysiikan päättöarvioinnin kriteerit arvosanalle 8 ja niitä täydentävä tukimateriaali Opetuksen tavoite Merkitys, arvot ja asenteet T1 kannustaa ja innostaa oppilasta fysiikan opiskeluun T2 ohjata
LisätiedotTyöpajojen esittely ja kokemukset: Tampere 25.9.2014, Vaasa 2.12.2014
Työpajojen esittely ja kokemukset: Tampere 25.9.2014, Vaasa 2.12.2014 MOSAIC-ohjausryhmä, 15.1.2015 Janne Laine, Johanna Leväsluoto, Jouko Heikkilä, Joona Tuovinen ja kumpp. Teknologian tutkimuskeskus
LisätiedotMiten laadin perheen ja lapsen tavoitteet?
Miten laadin perheen ja lapsen tavoitteet? Pohjautuu artikkeliin: Tavoitteenasettelu perhekuntoutuksessa (Saarinen, Röntynen, Lyytinen) Mari Saarinen, PsL, neuropsykologian erikoispsykologi (VET) MLL:n
LisätiedotHyvän johtamisen kriteerit Arviointityökalu
Hyvän johtamisen kriteerit Arviointityökalu Oheinen lomake on Hyvän johtamisen kriteereihin perustuva Arvioinnin tueksi työkalu. Voit arvioida sen avulla johtamista omassa organisaatiossasi/työpaikassasi.
LisätiedotPK 22.8.2014. Kysely lastensuojelutarpeen selvitysvaiheen yhteistyötahoille Neuvolat ja varhaiskasvatus Päijät-Häme, kevät 2014
Kysely lastensuojelutarpeen selvitysvaiheen yhteistyötahoille Neuvolat ja varhaiskasvatus Päijät-Häme, kevät 2014 Kyselyn taustaa - Toiveet ja tarpeet yhteistyön tiivistämiseen ja yhteiseen toimintamalliin
LisätiedotMiten rakentaa varhaisen tuen malli? Askeleet kohti sairauspoissaolojen ja työkyvyttömyyseläkkeiden hallintaa
Miten rakentaa varhaisen tuen malli? Askeleet kohti sairauspoissaolojen ja työkyvyttömyyseläkkeiden hallintaa Elon työhyvinvointipalvelut 1 Mallin rakentamisen askeleet 1. Yrityksen johto päättää sitoutua
LisätiedotPERUSTEIDEN TOIMEENPANON SEURANTA: KYSELY KAIKILLE AMMATILLISEN PERUSKOULUTUKSEN JÄRJESTÄJILLE 1
JÄRJESTÄJILLE 1 Taustatiedot Koulutuksen järjestäjä Koulutuksen järjestäjätyyppi Kunta Kuntayhtymä Muu taustayhteisö Vastaajan nimi Vastaajan asema organisaatiossa Vastaajan sähköpostiosoite Vastaajan
LisätiedotTerveyden edistäminen Kainuussa
Terveyden edistäminen Kainuussa Kainuulaiset järjestöt 4.12.2013 Terveyteen vaikuttavat tekijät Terveyden ja hyvinvoinnin edistäminen kunnassa ja kuntayhtymässä Järjestöt, yhdistykset Terveyden edistämisen
Lisätiedot1 Teknisen ja ympäristötoimen mittareiden laatiminen
Teknisen ja ympäristötoimen mittareiden laatiminen Liikenneväyliä ja yleisiä alueita koskeva mittariprojekti Päijät-Hämeen kunnissa PÄIJÄT-HÄMEEN LIITTO PAKETTI Kuntien palvelurakenteiden kehittämisprojekti
LisätiedotEnnaltaehkäisevien ja kuntoutumista tukevien toimintatapojen sekä kehittämistarpeiden kartoitus
Ennaltaehkäisevien ja kuntoutumista tukevien toimintatapojen sekä kehittämistarpeiden kartoitus Kotihoidon, tukipalveluiden ja palveluohjauksen henkilökunnalle syksyllä 2014 1. Ikä Vastaajien määrä: 86
LisätiedotYRITTÄJYYSPROJEKTI HYVÄNTEKEVÄISYYSILTA
YRITTÄJYYSPROJEKTI HYVÄNTEKEVÄISYYSILTA HANKEIDEA Hyväntekeväisyysilta, joka järjestetään jonkin paikallisen järjestön (esim. Lions clubin) kanssa Illan tuotto lahjoitetaan hyväntekeväisyyteen Illan aikana
LisätiedotTyöpaikan pelisäännöt. PÄIJÄT-HÄMEEN HYVINVOINTIYHTYMÄ Strategia ja tukipalvelut
Työpaikan pelisäännöt Perusteet pelisäännöille Lainsäädännössä on määritelty yleisluontoisesti työnantajan ja työntekijöiden oikeudet ja velvollisuudet työsuhteessa sekä annettu yleisiä ohjeita käyttäytymisestä
LisätiedotLähisuhdeväkivallan ehkäisyn ja puuttumisen toimintamalli
Lähisuhdeväkivallan ehkäisyn ja puuttumisen toimintamalli Esimerkkinä Keuruu Merja Pihlajasaari 12.5.2016 Merja Pihlajasaari Lähisuhdeväkivalta tarkoittaa perhe-, sukulais-, pari- ja seurustelusuhteissa
LisätiedotKaakkois-Suomen sosiaalialan osaamiskeskus Oy. Socom
Kaakkois-Suomen sosiaalialan osaamiskeskus Oy Socom TOIMINTASUUNNITELMA 2008 2 1 YLEISTÄ Socomin toimintaa säätelee laki sosiaalialan osaamiskeskustoiminnasta (1230/2001). Sen mukaan osaamiskeskusten tehtävänä
LisätiedotSystemaattinen lähisuhdeväkivallan kartoitus ennaltaehkäisyn työvälineenä
Systemaattinen lähisuhdeväkivallan kartoitus ennaltaehkäisyn työvälineenä Kehittämispäällikkö Helena Ewalds 5.9.2013 28.5.2013 Systemaattinen kartoitus / Ewalds 1 Paras tapa ehkäistä väkivaltaa on puhua
LisätiedotToimeenpano ja Seuranta - CHAMP III työpaja Turku 27.10.2010 Pekka Salminen
Toimeenpano ja Seuranta - CHAMP III työpaja Turku 27.10.2010 Pekka Salminen Toimeenpanon ja seurannan lähtökohtia Toimeenpano perustuu: Toimintasuunnitelmaan, Organisaatiorakenteeseen, Viestintään ja
LisätiedotLASTEN JA NUORTEN MIELENTERVEYDEN EDISTÄMINEN AMMATTIOSAAMISEN NÄYTTÖ
1 LASTEN JA NUORTEN MIELENTERVEYDEN EDISTÄMINEN AMMATTIOSAAMISEN NÄYTTÖ n nimi: Ryhmä: Työssäoppimisen vastaava opettaja: 2 SISÄLLYSLUETTELO 1. AMMATTIOSAAMISEN NÄYTTÖ LASTEN JA NUORTEN MIELENTERVEYDEN
LisätiedotLiikkuva lapsuus. Kurki Kimmo Kuntien Tiera Oy - Mikkelin toimipiste 1.1.2015
2015 Liikkuva lapsuus Kurki Kimmo Kuntien Tiera Oy - Mikkelin toimipiste 1.1.2015 Sisällys Hankkeen alkuidea... 2 Hankkeen tavoitteet... 3 Hankkeen toimenpiteet... 4 Hankkeen toteutuminen... 5 Hankkeen
LisätiedotLiikuntapolkua pitkin aktiiviseksi liikkujaksi 2012-2014 - kehittämishankkeen prosessikuvaus
Liikuntapolkua pitkin aktiiviseksi liikkujaksi 2012-2014 - kehittämishankkeen prosessikuvaus Projektin vaihteet - sopimukset - tiedottaminen 7. Seuranta 1. Käynnistyminen - hankevalmistelut - tiedottaminen
LisätiedotLAPSEN OSALLISUUS JA SUOJELU SOSIAALITYÖNÄ
Lapsuus tässä ja nyt. Valtakunnalliset Lastensuojelupäivät 7.-8.10.08 Jyväskylässä Alaseminaari Lasten osallisuus ja toimijuus tutkimuksen näkökulmasta LAPSEN OSALLISUUS JA SUOJELU SOSIAALITYÖNÄ Tiina
LisätiedotTervetuloa viestintäyhdyshenkilöiden koulutusohjelmaan!
Tervetuloa viestintäyhdyshenkilöiden koulutusohjelmaan! Mitä, miksi ja kenelle? Tukee ja lisää viestinnän osaamista Tarjoaa käytännönläheisiä näkökulmia yliopiston viestinnän eri osa-alueisiin Jotta viestintä
LisätiedotJS PARTNERS OY:N VALMENNUKSET
JS PARTNERS OY:N VALMENNUKSET Palaute Ajankäyttö Työhyvinvointi Myynti Yhteistyö Työyhteisötaidot Kehityskeskustelu Esimiestaidot Asiakaspalvelu Vuorovaikutus Rekrytointi Tutkimukset ja kartoitukset Vaativat
LisätiedotAsiakaslähtöisen palvelusuunnitun. Lokakuu 2011, päivitetty Vammaispalveluhanke/Eteva ja Nurmijärven kunta
Asiakaslähtöisen palvelusuunnitun kehittäminen Lokakuu 2011, päivitetty 1.2.2012 Vammaispalveluhanke/Eteva ja Nurmijärven kunta SUUNNITELMA Aika 19.9.2011 31.5.2012 Kumppanit Nurmijärven kunnan vammaispalvelut
LisätiedotKuntien tuloksellisuusseminaari 19.11.2009. Titta Jääskeläinen YTM, tutkija Kuopion yliopisto
Kuntien tuloksellisuusseminaari 19.11.2009 Titta Jääskeläinen YTM, tutkija Kuopion yliopisto Kuntien toimintaympäristö Kuntaorganisaatioiden toimintaan ja tavoitteenasetteluun osallistuu monia suorittavia,
LisätiedotPienin askelin snadein stepein -väline oman työn kehittämiseen arjessa
Pienin askelin snadein stepein -väline oman työn kehittämiseen arjessa jatkuvan parantamisen toimintatapa Virpi Mattila ..Työssä tarvitaan monenlaista osaamista.. AMMATILLINEN OSAAMINEN -ammatilliset tiedot
LisätiedotOPAS TUPAKOINNIN LOPETTAMISKILPAILUN SUUNNITTELUUN JA TOTEUTTAMISEEN
OPAS TUPAKOINNIN LOPETTAMISKILPAILUN SUUNNITTELUUN JA TOTEUTTAMISEEN JOHDANTO Kouluista ja oppilaitoksista tukea nuorten tupakoinnin lopettamiseen Kouluissa ja oppilaitoksissa toteutetaan monenlaista terveyden
LisätiedotVarhaiskasvatuksen arvioinnin toteuttaminen
Varhaiskasvatuksen arvioinnin toteuttaminen Varhaiskasvatusjohtaja Mikko Mäkelä Järvenpään kaupunki Mikko Mäkelä 3.8.2018 Arvioinnin kokonaisuus Järvenpään kaupunki Mikko Mäkelä 3.8.2018 2 Velvoite arviointiin
LisätiedotSosiaali- ja terveydenhuollon rakenneuudistus - miten vammaisten ihmisten palvelut tulevaisuudessa järjestetään
Sosiaali- ja terveydenhuollon rakenneuudistus - miten vammaisten ihmisten palvelut tulevaisuudessa järjestetään Vammaispalvelujen neuvottelupäivät Helsinki, Scandic Park, 29.-30.1.2015 Kirsi Varhila, STM
LisätiedotJohanna Paavolainen, LL, liiketoimintajohtaja Mainio Vire Oy
Omavalvonta osana oman toiminnan systemaattista laadunhallintaa Valvira 25.8.2015 Johanna Paavolainen, LL, liiketoimintajohtaja Mainio Vire Oy Mainiossa Vireessä jo 15 vuotta Tarjoamme sosiaali- ja hoivapalveluja
LisätiedotJIK-HANKE. Liikelaitoskuntayhtymän perustaminen 14.2.2008
JIK-HANKE Liikelaitoskuntayhtymän perustaminen 14.2.2008 Asialista NHG:n esittely Sosiaali- ja terveydenhuollon yleisiä haasteita Projektin sisältö Toimeksianto ja tavoitteet Toteutus Aikataulu Keskustelu
LisätiedotAsikkala Valtuustoseminaari
Asikkala Valtuustoseminaari 25.9.2017 Valtuustoseminaarin ohjelma Maanantai 25.9.2017 klo 16.30 Valtuustoseminaarin avaus Valtuuston puheenjohtaja Hilkka Kemppi Uuden strategian valmistelu ja kunnan oma
LisätiedotVarsinais-Suomen sairaanhoitopiiri päivitetty 20.1.2016 1
Varsinais-Suomen sairaanhoitopiiri päivitetty 20.1.2016 1 Ammattitaitoa edistävän harjoittelun prosessin työtehtävät Seuraavassa on kuvattu ammattitaitoa edistävän harjoittelun prosessin mukaisesti siihen
LisätiedotMAL-verkoston koulutus 12.-13.10. Ryhmätyöt
MAL-verkoston koulutus 12.-13.10. Ryhmätyöt Työpajatyöskentely MAL-suunnittelun ulottuvuuksien kriittinen arviointi MAL strategisena tavoitteenasetteluna Mikä on MAL-suunnittelun asema osana strategisen
LisätiedotISAT-painoalojen ulkoinen arviointi
ISAT-painoalojen ulkoinen arviointi ARVIOINNIN TAUSTA ARVIOINNIN TAUSTA ISAT-painoalojen ulkoinen arviointi perustui ISATin toimintasuunnitelmaan 2010-2013 ja Innovatiivinen aluekehitystyö -toimintaan
LisätiedotHyvinvointia lukioihin tukea ehkäisevään päihdetyöhön ja päihdesuunnitelman laatimiseen
Hyvinvointia lukioihin tukea ehkäisevään päihdetyöhön ja päihdesuunnitelman laatimiseen Mitä on ehkäisevä päihdetyö? Ehkäisevä päihdetyö edistää päihteettömiä elintapoja, vähentää ja ehkäisee päihdehaittoja
LisätiedotHyvinvointia työstä. Työterveyslaitos www.ttl.fi
Hyvinvointia työstä Työterveyslaitos www.ttl.fi Ihmisten innostava johtaminen Jalmari Heikkonen, johtava asiantuntija 3.6.2014 Jalmari Heikkonen Työterveyslaitos www.ttl.fi Oikeudenmukaisuus Jaon oikeudenmukaisuus
LisätiedotLUOVA JA TOIMINNALLINEN LÄHIHOITAJA AMMATTIOSAAMISEN NÄYTTÖ
1 LUOVA JA TOIMINNALLINEN LÄHIHOITAJA AMMATTIOSAAMISEN NÄYTTÖ opiskelijan nimi: ryhmä: työssäoppimisen vastaava opettaja: 2 SISÄLLYSLUETTELO 1. AMMATTIOSAAMISEN NÄYTTÖ LUOVA JA TOIMINNALLINEN LÄHIHOITAJA
LisätiedotTASA- ARVOSUUNNITELMA
TASA- ARVOSUUNNITELMA Kaupunginhallituksen 2.10.2012 165 hyväksymä Haapajärven kaupungin tasa-arvosuunnitelma Tasa-arvolain 6a.n mukaan tasa-arvosuunnitelma on selvitys työpaikan tasaarvotilanteesta ja
LisätiedotLIITE. JAKE Järjestö- ja kansalaistoiminnan kehittämishanke
LIITE JAKE Järjestö- ja kansalaistoiminnan kehittämishanke Toimintasuunnitelma vuodelle 2015 JAKE JÄRJESTÖ- JA KANSALAISTOIMINNAN KEHITTÄMISHANKE JAKE-hanke on Pohjois-Karjalan kansanterveyden keskuksen,
LisätiedotLC SAVONLINNA / SÄÄMINKI KLUBIN STRATEGIA. Strategia päivitetty 27.10.2015
LC SAVONLINNA / SÄÄMINKI KLUBIN STRATEGIA Strategia päivitetty 27.10.2015 Tämän LC klubin strategian on laatinut klubin hallitukselle Ehdollepano- ja kehitystoimikunta. 1 SISÄLLYSLUETTELO 1. Toiminta-ajatus
LisätiedotNäyttö/ Tutkinnon osa: Tukea tarvitsevien lasten ja perheiden kohtaaminen ja ohjaus
SEURAKUNTAOPISTO LAPSI-JA PERHETYÖN PERUSTUTKINTO 1 Näyttö/ Tutkinnon osa: Tukea tarvitsevien lasten ja perheiden kohtaaminen ja ohjaus AMMATTITAIDON OSOITTAMINEN/ARVIOINTI Näytön työpaikat ja ajankohdat
LisätiedotReilun Pelin työkalupakki: Työkäytäntöjen kehittäminen
Reilun Pelin työkalupakki: Työkäytäntöjen kehittäminen Tavoite Oppia menetelmä, jonka avulla työyhteisöt voivat yhdessä kehittää työkäytäntöjään. Milloin työkäytäntöjä kannattaa kehittää? Työkäytäntöjä
LisätiedotCAF arvioinnin arviointi Vantaalla
CAF arvioinnin arviointi Vantaalla - Mitä hyötyä arvioinnista on ollut? Laatua yhteistyöllä aluekierros 24.10.2012 Eija Säilä Taloussuunnittelu/strategia Vastauksien koonti Kysely lähetettiin neljälle
Lisätiedothyvä osaaminen
MERKITYS, ARVOT JA ASENTEET FYSIIKKA T2 Oppilas tunnistaa omaa fysiikan osaamistaan, asettaa tavoitteita omalle työskentelylleen sekä työskentelee pitkäjänteisesti. T3 Oppilas ymmärtää fysiikkaan (sähköön
LisätiedotKINESTETIIKAN PERUSKURSSI vuonna 2016
1 KINESTETIIKAN PERUSKURSSI vuonna 2016 Aika Osa I 22. 23.8.2016 klo 8:00 15:00 Osa II 3.-4.10.2016 klo 8:00 15:00 Paikka Kohderyhmä Järjestäjä Kouluttaja Osallistujamäärä Tuki- ja osaamiskeskus Eskoo,
LisätiedotTervehdys Kainuusta!
Tervehdys Kainuusta! Intensiivinen palveluohjaus kuntouttavassa työtoiminnassa Aikuissosiaalityön päivät 2013 Toisin ajattelu toisin tekeminen * Kainuun sosiaali- ja terveydenhuollon kuntayhtymä / Maarit
LisätiedotSosten arviointifoorumi 4.6.2015. Elina Varjonen Erityisasiantuntija, RAY
Sosten arviointifoorumi 4.6.2015 Elina Varjonen Erityisasiantuntija, RAY 1 Mistä on kysymys? Arviointi = tiedon tuottamista toiminnasta, siihen liittyvistä kehittämistarpeista sekä toiminnan vaikuttavuudesta
LisätiedotVÄLI- JA LOPPURAPORTOINTI
Tuija Nikkari 2012 VÄLI- JA LOPPURAPORTOINTI Raportointikoulutus 23.8.12 Raportoinnin tarkoitus Raportoinnin tehtävänä on tuottaa tietoa projektin etenemisestä ja tuloksista rahoittajalle, yhteistyökumppaneille
Lisätiedotarvioinnin kohde
KEMIA 9-lk Merkitys, arvot ja asenteet T2 Oppilas tunnistaa omaa kemian osaamistaan, asettaa tavoitteita omalle työskentelylleen sekä työskentelee pitkäjänteisesti T3 Oppilas ymmärtää kemian osaamisen
LisätiedotPERHEINTERVENTIO PÄIHDETYÖSSÄ. Toimiva lapsi & perhe menetelmät ammattilaisen arjen apuna 26.2.2008 Anne Ollonen
PERHEINTERVENTIO PÄIHDETYÖSSÄ Toimiva lapsi & perhe menetelmät ammattilaisen arjen apuna 26.2.2008 Anne Ollonen - Toimiva lapsi&perhe menetelmäkoulutus syksy 06 kevät 07 Beardsleen perheinterventio, lapset
LisätiedotTALOYHTIÖLLE STRATEGIA. Tero Heikkilä 30.1.2014
TALOYHTIÖLLE STRATEGIA Tero Heikkilä 30.1.2014 Isännöintiliiton tavoitteena on isännöinnin tunnettuuden ja arvostuksen parantaminen. TALOYHTIÖLLE STRATEGIA MIKSI? FAKTA: ASUKKAILLA HUOMATTAVAN KRIITTINEN
LisätiedotKysymykset ja vastausvaihtoehdot
KAARI-TYÖHYVINVOINTIKYSELY 1 (8) Kysymykset ja vastausvaihtoehdot JOHTAMINEN TYÖYKSIKÖSSÄ Tässä osiossa arvioit lähiesimiehesi työskentelyä. Myös esimiehet arvioivat omaa lähiesimiestään. en enkä Minun
LisätiedotPotilasturvallisuuden johtaminen ja auditointi
1 Potilasturvallisuuden johtaminen ja auditointi Pirjo Berg, Anna Maksimainen & Olli Tolkki 16.11.2010 Potilasturvallisuuden johtaminen ja auditointi Taustaa STM velvoittaa sairaanhoitopiirit laatimaan
LisätiedotPROJEKTIAVUSTUKSEN (C) TOIMINTASELOSTELOMAKKEEN RAY3707 TÄYTTÖOHJE. Yleistä... 1
OHJE 1 (5) PROJEKTIAVUSTUKSEN (C) TOIMINTASELOSTELOMAKKEEN RAY3707 TÄYTTÖOHJE Yleistä... 1 1 Projektin perustiedot... 1 2 Projektin toteutus ja eteneminen... 2 3 Projektin seuranta ja arviointi... 3 4
Lisätiedot