Veli-Matti Kaijomaa, Kalatalouden organisaatiot Suomessa

Transkriptio

1 Veli-Matti Kaijomaa, Kalatalouden organisaatiot Suomessa

2 VESIALUEIDEN 0MISTUS SUOMESSA Suurin osa vesialueista on yhteisomistuksessa, mutta itse vettä tai kaloja ei omista kukaan. Vesistön omistusoikeudesta säädettiin jo vuoden 1734 maakaaressa. Sen mukaan kylän rannalla oleva vesialue kuului kylälle. Myöhemmin 1700-luvulla aloitettiin isojako, jossa kylien maat jaettiin taloille. Joskus talo sai omaa vettä, mutta tavallisesti vesialueita ei ole jaettu. Jakamattomat vesialueet kuuluvat edelleen kylille ja ovat alueen osakaskiinteistöjen yhteisessä omistuksessa.

3 Osakkaan vesiosuuden suuruus riippuu tavallisesti siitä, miten suuri on kiinteistö, johon vesialueen osuus liittyy. Yhteisomistuksessa osuuden koolla ei yleensä ole juurikaan merkitystä. Kylän yhteistä vesialuetta hallinnoi vesialueen osakastiloista eli osuudenomistajista muodostuva osakaskunta. Osakaskunnan tehtäviin kuuluu muun muassa kalastuksen järjestäminen ja kalavesien hoito alueellaan.

4 Valtio omistaa vesialuetta merellä ja eräillä suurilla järvillä Suurilla järvillä ja erityisesti merellä on kylän rajojen ulkopuolella yleistä vesialuetta. Sen omistaa valtio ja sitä hallinnoi Metsähallitus, Ahvenanmaalla maakuntahallitus. Merellä yleinen vesialue jatkuu Suomen aluevesirajaan saakka. Yli kolmannes vesialueiden pinta-alasta on yleisiä vesialueita. Valtio omistaa vesiä lisäksi omien metsämaiden yhteydessä, suojelualueilla ja puolustusvoimien mailla..

5 KALATALOUSHALLINNON RAKENNE Työvoima- ja elinkeinoministeriö Maa- ja metsätalousministeriö TE-keskus Kalastusalueet Vesialueen osakaskunnat

6 Kalatalouden hallintorakenne Maa- ja metsätalousministeriö -substanssiohjaus Työ ja elinkeinoministeriö -toiminnallinen ohjaus TE-KESKUS (15 kpl) KALATALOUSYKSIKKÖ (11 kpl) Kalastusalue (225 kpl) Yhteisen vesialueen osakaskunnat

7 Maa- ja metsätalousministeriön organisaatio Sisäinen Sisäinen tarkastus tarkastus Sari Anttila Sari Anttila MINISTERI Sirkka-Liisa Anttila Anttila KANSLIAPÄÄLLIKKÖ Jarmo Jarmo Vaittinen VALTIOSIHTEERI Jouni Jouni Lind Lind Kansainvälisten Kansainvälisten asiain asiain ryhmä ryhmä Veli-Pekka Veli-Pekka Talvela Talvela Henkilöstö- Henkilöstöja ja hallintoyksikkö hallintoyksikkö Kirsi Koskinen Kirsi Koskinen Talousyksikkö Talousyksikkö Hannele Laihonen Hannele Laihonen Tietohallintoyksikkö Tietohallintoyksikkö Risto Yrjönen Risto Yrjönen Viestintäyksikkö Viestintäyksikkö Pekka Väisänen Pekka Väisänen MAATALOUS- OSASTO Heimo Hanhilahti EU-yksikkö Matti Hannula Markkinapolitiikkayksikkö Taina Vesanto Maaseudun kehittämisyksikkö Esko Juvonen Tukipolitiikkayksikkö Arja-Leena Kirvesniemi Tutkimus- ja neuvontayksikkö Leena Vestala Oikeudellinen yksikkö Esko Laurila METSÄOSASTO Aarne Reunala Pentti Lähteenoja Metsätalouden edistämisyksikkö Marja Hilska-Aaltonen Valtion metsätalouden ja metsäntutkimuksen yksikkö Liisa Saarenmaa Kansainvälisten metsäasioiden yksikkö Heikki Granholm Oikeus- ja hallintoyksikkö Vilppu Talvitie KALA- JA RIISTAOSASTO Pentti Lähteenoja Elinkeinokalatalouden yksikkö Markku Aro Vapaa-ajan kalatalouden yksikkö Pentti Munne Riista- ja porotalouden yksikkö Sami Niemi Hallintoyksikkö Tanja Viljanen ELINTARVIKE- JA TERVEYSOSASTO Matti Aho Eläinten terveyden ja hyvinvoinnin yksikkö Riitta Heinonen Elintarviketurvallisuusyksikkö Veli-Mikko Niemi Kasvintuotanto- ja eläinravitsemusyksikkö Kirsi Heinonen Oikeudellinen yksikkö Leo Forss MAASEUTU- JA LUONNONVARA- OSASTO Timo Kotkasaari Vesivarayksikkö Kai Kaatra Luonnonvarayksikkö Veikko Marttila Maanmittaus- ja rakentamisyksikkö Pekka Halme Talous- ja kehittämisyksikkö Helena Serén Maaseutuverkostoyksikkö Päivi Kujala

8 Maa- ja metsätalousministeriön arvot, visio ja toiminta-ajatus Maa- ja metsätalousministeriön arvot rakentuvat valtionhallinnon yhteiselle arvoperustalle. Yhteisillä arvoilla varmistetaan valtionhallinnon toimintakulttuurin yhtenäisyys ja eettinen virkamiestoiminta. Valtionhallinnon yhteisen arvoperustan arvot ovat: -Toiminnan tuloksellisuus - Avoimuus - Laatu ja vahva asiantuntemus - Luottamus - Palveluperiaate - Puolueettomuus ja riippumattomuus - Tasa-arvo - Vastuullisuus Valtionhallinnon yhteisten arvojen lisäksi ministeriön arvoja ovat: - Rohkeus - Luonnon arvostaminen

9 Visio MMM Suomi on uusiutuvia luonnonvaroja kestävästi, monipuolisesti ja tehokkaasti hyödyntävä yhteiskunta, jossa ihminen ja luonto voivat hyvin.

10 Toiminta-ajatus Maa- ja metsätalousministeriön toiminta-ajatus on: Maa- ja metsätalousministeriön tehtävänä on johtaa uusiutuvien luonnonvarojen kestävän käytön politiikkaa. Uusiutuvien luonnonvarojen kestävän käytön politiikkaan sisältyy myös luonnonvaroista tuotettujen elintarvikkeiden turvallisuus ja laatu sekä eläinten ja kasvien terveys. Kestävän käytön periaatteen mukaan uusiutuvia luonnonvaroja tulee käyttää siten, että niiden taloudelliset, ekologiset, sosiaaliset ja kulttuuriset arvot säilyvät vähentymättöminä myös tuleville sukupolville

11 Vapaa-ajankalatalouteen liittyvä hallinto Vapaa- ajankalatalouden/kalastuksen ylin päättävä taho Suomessa on maa- ja metsätalousministeriön kala- ja riista osasto, jossa toimii vapaaajan kalatalouden yksikkö.

12 TOIMINTA-AJATUS Vapaa-ajan kalatalouden yksikön toiminta-ajatuksena on kotitarve- ja urheilukalastuksen edellytysten turvaaminen, kalastusmahdollisuuksien kehittäminen ja kalastusharrastuksen lisääminen sekä yleisen kalatalousedun valvonta, kalastuksen yleinen edistäminen ja kalakantojen ylläpito.

13 Vapaa-ajan kalatalouden yksikkö käsittelee asiat, jotka koskevat: 1) kotitarve-, virkistys- ja urheilukalastusta, 2) yleisen kalatalousedun valvontaa vesiasioissa sekä vesioikeudellisia kalatalousvelvoitteita. 3) kalastuksenhoitomaksujen, viehekalastusmaksujen, Tenojoen kalastuslupamaksujen ja muiden vastaavien maksujen käyttöä. 4) kalavesien hoitoa ja kunnostusta, 5) istukaspoikastuotantoa, 6 kalastusmatkailua, 7) yleistä kalastuksen valvontaa, 8) kalastusta rajajokivesistöissä, sekä 9) NASCO-järjestöä.

14

15 (SVK) Suomen vapaa-ajankalastajien keskusjärjestö ry. Suomen vapaa-ajankalastajien keskusjärjestö (SVK) on merkittävin vapaa-ajankalastuksen järjestö, jonka tehtäviin kuuluu mm. vapaaajankalastuksen neuvonta. SVK perustettiin vuonna Sen perustajia olivat Suomen Kalamiesten Keskusliitto ry, Suomen Metsästäjä- ja Kalastajaliitto ry ja Suomen Urheilukalastajain Liitto ry. Suomen Vapaa-ajankalastajien Keskusjärjestö edistää vapaaajankalastusta, joka kestävällä tavalla ja monipuolisesti hyödyntää luontaisesti uusiutuvia kalakantoja.

16

17 SVK:ssa noin 700 kala-, erä- tai urheilukalastusseuraa. Henkilöjäseniä yhteensä noin Keskusjärjestön jäseninä oli vuoden 2006 alussa 12 vapaaajankalastajapiiriä. Piirit edistävät alueellaan vapaa-ajankalastusta, valitsevat edustajat keskusjärjestön kokouksiin ja huolehtivat seurojensa yhteistyöstä. Pohjois-Karjalan vapaa-ajankalastajapiiriissä vuonna seuraa, joissa yhteensä 2500 henkilöjäsentä. Paikalliset kalastusseurat nimeävät jäsenensä kalastusalueen hallintoon.

18 SVK (www,vapaa-ajankalastaja.fi) Toimisto Helsingissä, Toiminnanjohtaja Ilkka Mäkelä, Jyväskylä. Lehti: Vapaa-ajankalastaja jäsenille - osallistuu kalavesien ja kalakantojen hoitoon kouluttamalla vapaaajankalastajia ja toimimalla kalastusalueissa, - ylläpitää ja kehittää vapaa-ajankalastusta neuvomalla alan harrastajia, julkaisemalla kalastukseen ja kalankäsittelyyn liittyviä oppaita ja järjestämällä kilpailuja, - lisää nuorten kalastusharrastusta laajoilla kampanjoilla ja seurojen kerhotoiminnalla, - edistää vapaa-ajankalastusta kalastushallinnossa ja muussa päätöksenteossa sekä - toimii vapaa-ajankalastajien kansainvälisissä järjestöissä.

19 Elinkeinokalatalouden yksikkö edistää kestävää kalavarojen käyttöä Elinkeinokalatalouden ala muodostuu Suomessa -merikalastuksen -sisävesikalastuksen -vesiviljelyn -kalanjalostuksen ja -kalakaupan sektoreista. Elinkeinokalatalouden merkitys on taloudellisesti ja sosiaalisesti suuri erityisesti harvaan asutuilla alueilla, joilla korvaavia elinkeinoja on vaikea löytää.

20 Elinkeinokalatalouden sektori on kehittynyt pääosin myönteisesti viime aikoina: - kalantuotannon määrä on pysynyt vakaana - alan kokonaistyöllistävyys on noussut. Eri sektoreiden välillä on eroja, ja alkutuotannossa tilanne on ollut keskimääräistä heikompi.

21 Elinkeinokalatalouden yritysten yhteenlaskettu työllistävyys laski 1990-luvun puolivälin jälkeen vajaaseen ja on sen jälkeen noussut noin työpaikkaan vuoteen 2004 mennessä. Kalastus on edelleen tärkein työllistäjä, mutta jalostuksen ja kaupan toimialojen työllistävyys on nykyisin suurempi kuin kalanviljelyn. Vuonna 2004 kalastus työllisti päätoimisesti noin 900 henkilöä, jalostus noin 850, vähittäiskauppa noin 600 ja tukkukauppa noin 500 sekä vesiviljely noin 450 henkilöä.

22 Elinkeinokalataloudesta Euroopan unionin toimivaltaan kuuluvaa osaa nimitetään yhteiseksi kalastuspolitiikaksi. EU:n jäsenvaltioiden tulee noudattaa yhteistä kalastuspolitiikkaa, jonka tavoitteena on kalavarojen kestävä käyttö. Ministeriön kala- ja riistaosasto valmistelee Euroopan unionin kalastusneuvostossa esillä olevat asiat Suomen osalta. EFF European Fisheries Fund

23 TE-keskuksen kalatalousyksikkö Suomen 15 TE -keskuksessa toimii 11 kalatalousyksikköä, jotka palvelevat Ahvenanmaata lukuun ottamatta koko Suomea. Kalatalousyksikkö on kalatalousasioista vastaava maa- ja metsätalousministeriön alainen paikallisviranomainen. Kalatalousyksikön tehtäviin kuuluvat: - yleinen kalatalousedun valvonta ympäristö- ja vesilupaprosesseissa - kalavesien hallinnon ohjaus - kalastuslain mukaisista luvista ja kielloista päättäminen - kalataloudellisiin velvoitteisiin liittyvät tehtävät - vesistöjen kalataloudellinen kunnostaminen - vapaa-ajan kalatalouden ja kalastusmatkailun kehittäminen - ammattikalastuksen sekä muun elinkeinokalatalouden edistäminen ja rahoitus.

24 Kalastusalue Kalastusalue on kalastuslailla (KL 68 ) määrätty, yhden tai useamman kunnan alueella toimiva kalataloudellisesti yhtenäinen alue, jonka kalastusoloja järjestettäessä on asianmukaista soveltaa yhtenäisiä toimenpiteitä. Kalastusalueiden rajat on aikanaan määrätty sitä varten maakunnassa perustetun toimikunnan toimesta. Pohjois-Karjalan kalavedet jakaantuvat viiteentoista kalastusalueeseen. Kalastuksen järjestämisen kannalta tärkeimmät kalastuslain kohdat ovat kalastuslain 32 ja 37 pykälät, joiden nojalla kalastusalue voi toimialueellaan asettaa pyydyksiä ja pyyntitapoja koskevia rajoituksia tai kieltoja. Kalastusalue voi päätöksissään määrätä ne vesialueet, joita päätös koskee. Kalastusalueen tekemät päätökset ovat luonteeltaan viranomaispäätöksiä ja niihin voi mm. hakea muutosta valittamalla. Kalastusalueen päätökset velvoittavat kaikkia asianosaisia, niin osakaskuntia kuin kalastajia.

25

26 Yhteisen vesialueen osakaskunta (kalaveden osakaskunta, kalastuskunta) Vuoden 2001 alusta voimaan tulleen yhteisaluelain (758/1989) uudistuksen myötä yhteisen vesialueen omistajayksiköitä kutsutaan laissa yhteisen vesialueen osakaskunniksi. Tuolloin yhteisten vesialueiden ja yhteisten maa-alueiden omistaminen eriytyi omiksi yksiköiksi. Yhteisen vesialueen osakaskunnan keskeinen tehtävä on huolehtia vesialueensa kalastusasioista, kuten kalakantojen hoidosta ja kalastuksen järjestämisestä. Pohjois-Karjalassa on noin 260 vesioikeudellista kylää, jotka muodostavat perustan vesialueiden omistamiselle. Sääntönsä vuoden 2001 jälkeen uusineita yhteisen vesialueen osakaskuntia (kalastuskuntia) on noin 100 (ks. Yhteisaluelaki 4 ). Kalastuslain (286/82) mukaan oikeus harjoittaa kalastusta ja määrätä siitä kuuluu pääsääntöisesti vesialueen omistajalle (KL 5 ). Kuitenkin päätäntävaltaa on tietyiltä osin siirretty mm. kalastusalueille

27 Seuraavat järjestöt toimivat elinkeinokalatalouden piirissä: Suomen Ammattikalastajaliitto ry Suomen sisävesien ammattikalastajat ry Suomen Kalankasvattajaliitto ry Suomen Kalakauppiasliitto ry Kalatalouden Keskusliitto ry Pro kala ry. Elintarviketeollisuusliitto ry. / Kalateollisuusyhdistys

28 Suomen ammattikalastajaliitto

29 Suomen ammattikalastajaliitto, Postiosoite: Jordaksentie 124, Lindkoski Puh: Toiminnanjohtaja Kim Jordas Liiton toiminnan yleinen tarkoitus Suomen Ammattikalastajaliitto on puoluepoliittisesti sitoutumaton aatteellinen etujärjestö, jonka tarkoituksena on edistää ja valvoa kalastajakunnan ammatillisia, taloudellisia ja sosiaalisia etuja sekä luoda edellytyksiä ammattikalastajien väliselle tehokkaalle yhteistyölle. Liiton jäsenet toimivat avomerellä, rannikkoalueella, saaristossa ja sisävesialueella. Liitto ottaa huomioon ja edustaa tasapuolisesti kaikkia ammattikalastajaryhmiä ja kalastusmuotoja.

30 Liiton toiminnan lähtökohdat SAKL on itsenäinen valtakunnallinen ammattikalastajien sekä kalastuselinkeinon etujärjestö Suomessa Liitto on jäsenilleen edunvalvonnan väline. Liiton muodostavat ammattikalastajat ja sitä joh-tavat ammattikalastajat itse Liitto kerää koko maan ammattikalastajat samaan järjestöön luomaan yhtenäinen ja voimakas etujärjestö ajamaan ammattikalastajien ammatillisia, taloudellisia ja sosiaalisia etuja Liitto on edustava, toimintakykyinen ja tehokas järjestö, jolla on laaja ajanmukainen tietopohja Liitto on ammattikalastajien asialla ja toimii elinkeinon elinvoimaisuuden puolesta.

31 Painopisteet Liitto toteuttaa liiton kalastuspoliittista ohjelmaa vuosille Liitto valvoo EU:n ja kansallisen kalastuspolitiikan kehitystä siihen aktiivisesti vaikuttaen Liitto esittää ja kiirehtii uudistuksia, jotka parantavat kalastuselinkeinon kilpailuasemaa ja elinkeinon kannattavuutta Liitto osallistuu elinkeinon määrätietoisen kehittämiseen Liitto tiedottaa kalastusyrityksille alan ajankohtaisista asioista Liitto tukee toimia, jotka edistävät kotimaisen kalan menekkiä Liitto toteuttaa toimia, jotka kohottavat kalan laatua.

32 Pohjois-Karjalan ammattikalastusseurat Maakunnassa toimii kolme ammattikalastusseuraa, joista Pohjois-Karjalan Ammattikalastajainseura ry. toimii koko maakunnan alueella. Lisäksi maakunnan eteläosassa toimii Kesälahden Ammattikalastajain seura ry. ja Juuassa Paalasmaan Ammattikalastajat ry. Ammattikalastusseurat/järjestöt ovat nimenneet edustajiaan niihin kalastusalueisiin, joissa on ammattikalastusta.

33 Suomen Kalankasvattajaliitto Cygnaeuksenkatu 5 A3, Jyväskylä puh. (014) faksi (014) toimitusjohtaja Mikko Poskiparta Toimisto myös Helsingissä

34 Toiminta Suomen Kalankasvattajaliitto ry on vuonna 1964 perustettu valtakunnallinen kalanviljelijöiden edunvalvonta- ja toimialajärjestö. Suomen Kalankasvattajaliitto valvoo kalanviljelyn toimintaedellytysten toteutumista ja pyrkii parantamaan niitä tarjoaa jäsenilleen koulutusta ja neuvontaa sekä tiedottaa tuottajille säännöllisesti alan tuotanto- ja markkinatilanteesta tekee työtä kalanviljelytuotteiden menekinedistämiseksi levittää tietoa kalanviljelystä mm. kauppoihin, kouluihin, kuluttajille ja hallintoon on mukana kalanviljelyn ympäristön, laadun ja tuotantotekniikan tutkimus- ja kehittämishankkeissa on mukana kalanviljelyn kansainvälisessä järjestötoiminnassa julkaisee Suomen Kalankasvattaja-Fiskodlaren -lehteä sekä tuottaa tiedotusmateriaalia

35

36 Kalan tukku- ja vähittäiskaupan edunvalvontaa jo vuodesta Suomen Kalakauppiasliitto on kalanjalostusta sekä kalan tukku- ja vähittäiskauppaa harjoittavien yritysten etujärjestö. Se tekee yhteistyötä kaikkien kotimaisten alan järjestöjen, hallinto- ja valvontaviranomaisten sekä pohjoismaisten vastaavien järjestöjen kanssa ja saa ajantasaista tietoa myös alan EU-järjestöltä.

37 Suomen Kalakauppiasliitto Finlands Fiskhandlarförbund ry. Hämeentie 155 C / PL Helsinki Puh. (09) Fax (09)

38 Elintarviketeollisuusliitto ry. / Kalateollisuusyhdistys www,etl.fi Kalateollisuusyhdistys edustaa kalanjalostusyrityksiä. Jäsenenä 9 suurinta kalanjalostusyritystä.

39 Kalatalouden Keskusliitto: osaava - vastuullinen - kalatalouden edistäjä Toimisto Helsingissä, www,ahven.net Toiminnanjohtaja Markku Myllylä -suurin neuvontajärjestö -Kalatalouden Keskusliitto ( on johtava valtakunnallinen, kaksikielinen kalatalouden kehittämis- ja edistämisjärjestö, joka yhdessä jäsenjärjestöjensä ja sidosryhmien kanssa edistää kaikkien kalastajaryhmien ja kuluttajien mahdollisuuksia saada korkealaatuista ja puhdasta kotimaista kalaa sekä kalastukseen liittyviä luontoelämyksiä. a

40 Toimenpiteet tavoitteiden saavuttamiseksi Jatkuva koulutus. Luottamus- ja toimihenkilöiden jatkokoulutuksella kehitetään järjestön toimintaa yhteiskunnassa tapahtuneiden muutosten vaatimalla tavalla.. Koulutuksella saadaan mukaan osakaskunta- ja kalastusaluetoimintaan myös nuoria toimijoita. Sidosryhmävaikuttaminen. Yhteistyötä erilaisten valtakunnallisten ja maakunnallisten tahojen kanssa tehostetaan. Yhteistoimintaa muiden kalastusalan järjestöjen kanssa tehostetaan. Yhteiskunnallinen vaikuttaminen. Vaikutetaan Euroopan unioniin, eduskuntaan, viranomaisiin, erilaisiin sidosryhmiin. Tulosohjaus. Rahoittajien kanssa yhteistyössä uudistetaan ja kehitetään toimintoja sekä keskusjärjestöissä että maakunnallisissa jäsenjärjestöissä.

41 Pohjois-Karjalan Kalatalouskeskus ry. (www,muikkusuomi.net) Kalatalouskeskus on valtakunnalliseen keskusjärjestöön, Kalatalouden Keskusliittoon, kuuluva maakunnallinen kalatalouden neuvonta- ja edunvalvontayhdistys. Yhdistyksen tehtäviin kuuluvat mm. kalanpoikasten välittäminen, ns. valtionapuinen ja muu neuvonta- ja kehittämistyö, vesialueiden omistajien edunvalvonta, osallistuminen kalastusalueiden toimintaan ja kalastuksen valvonta.

42 Pro Kala, tietopalvelu ja valistus

43 Ministeriön hallinnonalaan kuuluva Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitos tuottaa tietoa Suomen luonnonvaraisista kalavaroista niiden arvioimiseksi, tilastojen tekemiseksi sekä kalakantojen monimuotoisuuden ylläpitämiseksi. Kalanviljely Kalantutkimus