TM21 Sidosryhmät ja moraalinen vastuu kurssi

Transkriptio

1 TM21 Sidosryhmät ja moraalinen vastuu kurssi Piia Nurmi projektijohtaja Turun kauppakorkeakoulu Tulevaisuuden tutkimuskeskus TM21 kurssi / Piian 2. luentokerta

2 Tällä luennolla käsitellään Käytännön asioita? 1. Mikä on yritys? 2. Sidosryhmäajattelu & sidosryhmien merkitys + harjoitus Tauko esim Mitchell & all. 4. Sidosryhmäjohtaminen ja vuorovaikutus

3 Mikä on yritys? Mitä muistat / sait irti lukemastasi tekstistä?

4 Sidosryhmäajattelusta

5 Sidosryhmien huomioiminen liiketoiminnassa Sidosryhmien liittäminen osaksi yrityksen olemassaolon logiikkaa yritys on olemassa vain vuorovaikutuksessa sidosryhmiensä kanssa Ajatus vastavuoroisuudesta Teoreettisena vastakohtana ns. osakkeenomistajaajattelulle Vai onko?

6 Sidosryhmien huomioiminen liiketoiminnassa Sidosryhmäajattelun juuret mm. ruotsalaisessa 1960 luvun liiketaloustieteessä Eric Rhenman & Bengt Stymne: sidosryhmät ovat yksilöitä tai ryhmiä, jotka ovat riippuvaisia yrityksestä omien henkilökohtaisten tavoitteidensa saavuttamisessa, ja joista yrityksen toiminta on riippuvaista

7 Näsi 1995 Näsin mukaan ensimmäinen sidosryhmäkäsitteen määrittely voidaan paikallistaa vuoteen 1963, jolloin se esiintyi Standford Research Institute n muistiossa. Yhdysvalloissa sidosryhmäteoria ei saavuttanut kovinkaan merkittävää asemaa vielä luvuilla, mutta sen sijaan Euroopassa ja erityisesti Skandinaviassa teoriasta tuli laajalti hyväksytty oppi, jonka merkittäviä edistäjiä ja tutkijoita olivat ruotsalaiset Rhenman ja Stymne (1964 ja 1965). Kun Freeman julkaisi vuonna 1984 kirjansa Strategic Management: A Stakeholder Approach, sidosryhmäteoriasta tuli suosittu niin Amerikassa kuin muuallakin maailmassa.

8 Sidosryhmien huomioiminen liiketoiminnassa Deskriptiivinen, instrumentaalinen ja normatiivinen sidosryhmäajattelu Yhteiskuntavastuusta puhuttaessa kaikki em. näkökulmista ovat yleensä käytössä Lukuisia erilaisia sidosryhmämääritelmiä eroavat erityisesti normatiivisuuden suhteen sidosryhmät vaikuttajina ja vaateiden esittäjinä Tyypillisesti sidosryhmiksi luetaan: omistajat, johto, henkilöstö, asiakkaat, tavarantoimittajat, jakelijat, rahoittajat, paikallisyhteisö ja valtio

9 Elo Pärssinen 2008 / Donaldson ja Preston 1995 Normatiivinen? deskriptiivinen? Jne. Deskriptiivinen näkökulma kuvailee, miten yritykset käyttäytyisivät, jos / kun ne toimivat sidosryhmäteorian mukaisesti. Instrumentaalinen näkökulma tutkii sidosryhmäjohtamisen yhteyttä yrityksen toiminnan saavutuksiin, jotka usein määritetään tuloksellisuudeksi, kannattavuudeksi ja kasvuksi. Normatiivinen lähestyminen sidosryhmäteoriaan kertoo, miten teoria ohjaa yrityksiä toimimaan ja miten ja miksi sen tulisi huomioida eri sidosryhmät. Normatiivinen lähestymistapa antaa sidosryhmäteorialle lopullisen oikeutuksen, mutta instrumentaalinen ja deskriptiivinen tutkimus ansaitsevat myös huomiota.

10 Normatiivinen? deskriptiivinen? Jne. Deskriptiivinen yritysetiikka pyrkii arvojen tai moraalisten velvollisuuksien neutraaliin kuvaukseen, toisin sanoen tutkimuksessa ei pyritä ottamaan kantaa kuvailtavien uskomusten tai asenteiden puolesta tai niitä vastaan. Normatiivinen yritysetiikka sitä vastoin ei tyydy pelkästään kuvailemaan yritysten moraalista toimintaa vaan myös määrittelemään niitä. Normatiivinen yritysetiikka on siten luonteeltaan kantaaottavaa. Analyyttinen yritysetiikka puolestaan pitää sisällään teoreettista etiikan käsitteiden tarkastelua.

11 Sidosryhmien merkitys

12 Sidosryhmien merkitys Yritysten toiminnan perustana yleensä maineen hallinta ja riskin hallinta (instrumentaalinen näkökulma) Eettinen perusta: velvollisuudet sidosryhmiä kohtaan (normatiivinen) Mikä on yritys?

13 Tilastokeskus Yrityksellä tarkoitetaan yhden tai usean henkilön yhdessä harjoittamaa taloudellista toimintaa, joka tähtää kannattavaan tulokseen. Yrityksiä ovat ammatin ja liikkeenharjoittajat, jotka toimivat omalla nimellä tai rekisteröidyllä toiminimellä, oikeushenkilöt (esim. osakeyhtiö, osuuskunta, säästöpankki, taloudellinen yhdistys ja avoin yhtiö), julkiset rahoituslaitokset ja valtion liikelaitokset. Yrityksen määrittely perustuu tilastoyksikköasetukseen (ETY 1993/696) ja yritysrekisteriasetukseen (ETY 1993/2186).

14 Yrityksen uudelleenmäärittely Sidosryhmäteorian kautta uusi näkemys yrityksestä

15 Mitä iloa /hyötyä on sidosryhmäjohtamisesta? Kokonaisuuden hallinta Yksi lähtökohta hahmottaa yrityksen ydinprosesseja Sidosryhmästä voi syntyä strateginen partneri Verkostotaloudessa ennustettavuus ja tietojen saanti helpottavat päätöksentekoa (myös riskien ennakointi ja hallinta) Henkilökohtainen tyytyväisyys ja sitouttaminen Systemaattisuus Toiminnan kehittäminen Vaikuttaminen Avoimuuden lisääminen Hyvä imago Uudet innovaatiot

16 Mitä iloa /hyötyä on sidosryhmäjohtamisesta? Uudet ideat Uudet näkökulmat Uudet tuotteet Uudet liiketoimintaideat Riskien välttäminen Sitouttaminen Luottamus Vaikutusvalta Jne.

17 Yrityksen sidosryhmäsuhteiden tasot (Sidosryhmien merkitys eri tasoilla?) Yrityksen sidosryhmäsuhteiden tasot STRATEGINEN KUMPPANUUS ALOITTEELLINEN YHTEISTYÖ VUOROPUHELU TIEDOTTAMINEN

18 Mikä se sidosryhmä siis onkaan?

19 Keitä ovat yrityksen sidosryhmät? R. Edward Freeman (1984): sidosryhmiä ovat kaikki ne yksilöt tai ryhmät, jotka voivat vaikuttaa yrityksen liiketoimintaan tai joihin yritys voi toiminnallaan vaikuttaa Max B. E. Clarkson (1998): sidosryhmä on yksilö tai ryhmä, joka on sijoittanut yritykseen joko henkistä, taloudellista tai materiaalista pääomaa, ja jolla on siten jotain voitettavaa tai hävittävää riippuen yrityksen toiminnasta Eric Rhenman & Bengt Stymne: sidosryhmät ovat yksilöitä tai ryhmiä, jotka ovat riippuvaisia yrityksestä omien henkilökohtaisten tavoitteidensa saavuttamisessa, ja joista yrityksen toiminta on riippuvaista

20 Harjoitus Nokia harjoitus

21 Mitchell, Agle & Wood

22 Sidosryhmät ja vastuullisuus? Useat tutkijat (kuten Mitchell, Agle & Wood, 1997) ehdottavat, että sidosryhmäteoria on relevantein teoria analysoitaessa ja arvioitaessa yrityksen yhteiskuntavastuullista toimintaa.

23 Mitchell, Agle ja Wood (1997) ovat luoneet sidosryhmätypologian: Se auttaa yrityksiä jaottelemaan sidosryhmät eri kategorioihin. He puhuvat sidosryhmien merkittävyydestä (stakeholder salience), jolla tarkoitetaan sidosryhmien vaatimusten laittamista tärkeysjärjestykseen.

24 Mitchell, Agle ja Wood (1997) ovat luoneet sidosryhmätypologian: Heidän mukaansa sidosryhmien siirtymiseen kategoriasta toiseen vaikuttaa niiden legitimiteetti, valta ja kiireellisyys (urgency). Tämä typologia ottaa huomioon tilannetekijät ja yrityksen käsitykset sidosryhmistään. Jos yrityksen mielestä sidosryhmällä on legitimiteettiä, valtaa ja kiireellisyyttä, sen merkittävyys on hyvin suuri.

25 Mitchell et al Legitimiteetillä tarkoitetaan sidosryhmän suhteen ja vaatimusten validiutta yritykseen. Legitimiteetti voi perustua esim. laillisiin tai moraaliseen oikeuksiin tai sopimuksiin. Omistajilla, henkilöstöllä ja asiakkailla on korkea legitimiteetti. Vallalla tarkoitetaan sidosryhmän kykyä vaikuttaa yritykseen. Median avustuksella esim. ihmisoikeusjärjestöillä voi olla valtaa. Kiireellisyydellä tarkoitetaan, miten nopeasti yrityksen pitää vastata sidosryhmien vaatimuksiin. Henkilöstön lakkoilu vaatii tyypillisesti kiireellistä reagointia.

26 Mitchell et al Joidenkin tutkijoiden (esim. Clarkson 1995; Donaldson & Preston 1995) mielestä yrityksen pitää kiinnittää huomiota vain legitimiteetin omaaviin sidosryhmiin, joilla on suora vaikutus yrityksen olemassaoloon. Mitchellin & al. mielestä yrityksen pitää huomioida myös vain valtaa tai kiireellisyyttä omaavat sidosryhmät, jotta yritys voisi täyttää legitiimien sidosryhmien tarpeet. Tämä kanta saanut tutkijoiden tukea myöhemmin.

27

28

29 Sidosryhmäjohtaminen ja vuorovaikutus

30 Sidosryhmät osana yrityksen strategista johtamista

31 Sidosryhmäjohtaminen Sidosryhmäjohtaminen on osa vastuullista liiketoimintaa Vastuullinen liiketoiminta on eettisesti hyväksyttävää toimintaa, jossa vastuuta kannetaan yrityksen toimintaan liittyvistä taloudellista sekä ympäristöön ja ihmisiin liittyvistä kysymyksistä Yrityksen vastuullisuuden rajat ja sisällöt määritellään käytännössä yrityksissä sidosryhmäjohtamisen avulla

32 Sidosryhmäjohtaminen Sidosryhmäanalyysi Keskeisten kumppanien tunnistaminen ja nimeäminen Heidän arvonsa, toiveensa ja odotuksensa? Kumppanien panostukset? Sidosryhmävuorovaikutus Nykyisten vuorovaikutussuhteiden analysointi ja arviointi Vastuuhenkilöiden nimeäminen ja kontaktitietojen kerääminen Sidosryhmävuoropuhelu Kumppanien kohtaaminen, yhteisten tavoitteiden asettaminen Vuoropuhelun toteuttaminen ja dokumentointi Prosessin arviointi ja raportointi Kriittisyys, avoimuus, läpinäkyvyys, luottamus

33 Keskon sidosryhmäprosessi v. 2006

34 Sidosryhmäanalyysi AOP analyysi: sidosryhmien arvot, odotukset ja panostukset Asiakkaat Henkilöstö Omistajat Alihankkijat Jne. A O P

35 Sidosryhmien odotuksista Esimerkkejä sidosryhmien odotuksia: työntekijät: työolosuhteet, työpaikan ilmapiiri ja johtamisen laatu, tasa arvon toteutuminen Asiakkaat: riittävä ja totuudenmukainen informaatio, laatu, toimitusehtojen täyttäminen Tavarantoimittajat: yhteisesti sovittujen sääntöjen noudattaminen, avoin tiedonvälitys Johdon rooli tärkeä sidosryhmien vaatimusten ja tarpeiden tulkitsemisessa ja tyydyttämisessä

36 Miten eri sidosryhmien kanssa ollaan vuorovaikutuksessa? Tiedottaminen vaiko aktiivinen vuoropuhelu? Kuka vastaa? Kuka kirjaa ylös? Nykyinen taso / tavoite taso? Systemaattinen hoito? > aktiivinen sidosryhmäsuhde > passiivinen sidosryhmäsuhde

37 Miten vuorovaikutus onnistuu? (mukaillen Kujala ja Kuvaja 2002) Tavoitteiden asettaminen yhdessä Toisen arvostaminen Ajatusten avaaminen uudelle Jo itse prosessi on arvokas! Dokumentointi

38 Rohweder s. 207 Yrityksen sidosryhmäsuhteiden tasot STRATEGINEN KUMPPANUUS ALOITTEELLINEN YHTEISTYÖ VUOROPUHELU TIEDOTTAMINEN

39 Ylhäällä em. nuolella: Sidosryhmäjohtaminen on pitkän tähtäyksen strategista toimintaa, jossa halutaan aidosti ottaa sidosryhmät mukaan eettisten kysymysten pohdintaan ja arvojen määritykseen. Erilainen tuntemus: Asiakkaat Kilpailijat Kansalaisjärjestöt jne.

40 Harjoitus viimeinen harjoitus tänään liittyy sidosryhmäjohtamiseen: keksikää 1) tilanne ja 2) prosessi, jonka kautta yritys luo toimivan suhteen sille aiemmin vihamieliseen kansalaisjärjestöön tavoitteena eettisten kysymysten pohdinta ja arvojen määritys yhdessä