AKT:n ja EU:n YHTEINEN PARLAMENTAARINEN EDUSTAJAKOKOUS. Sosiaali- ja ympäristöasioiden valiokunta MIETINTÖLUONNOS

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "AKT:n ja EU:n YHTEINEN PARLAMENTAARINEN EDUSTAJAKOKOUS. Sosiaali- ja ympäristöasioiden valiokunta MIETINTÖLUONNOS"

Transkriptio

1 AKT:n ja EU:n YHTEINEN PARLAMENTAARINEN EDUSTAJAKOKOUS Sosiaali- ja ympäristöasioiden valiokunta MIETINTÖLUONNOS yleisessä peruskoulutuksessa ja sukupuolten välisessä tasa-arvossa AKT-maissa saavutetusta edistyksestä vuosituhattavoitteiden yhteydessä Yhteisesittelijät: María Elena Valenciano Martínez-Orozco Donald Ramotar (Guyana) B-osa: perustelut PR\ doc APP/3752/B

2 PERUSTELUT Mikään kehitysyhteistyöstrategia ei ole parempi kuin naiset keskeisinä osallistujina mukaan ottava strategia. Se vaikuttaa heti edullisesti ravitsemukseen, terveyteen, säästämiseen ja sijoittamiseen perheen, yhdyskunnan ja viime kädessä koko maan tasolla. Toisin sanoen tyttöjen kouluttaminen on toimivaa yhteiskunnallista kehittämispolitiikkaa. Johdanto: vuosituhattavoitteet Kofi Annan YK:n pääsihteeri Maailman johtajat hyväksyivät syyskuussa 2000 vuosituhatjulistuksen, jossa laadittiin kansainvälisen yhteisön pyrkimykset uutta vuosisataa varten. Siinä maailman johtajat ottivat yhdessä vastuulleen ihmisarvon, tasa-arvon ja oikeudenmukaisuuden periaatteiden kunnioittamisen ja puolustamisen maailmanlaajuisesti. He tunnustivat tarpeen kohdella erityisellä tavalla heikoimpia osapuolia ja erityisesti maailman lapsia, joille tulevaisuus kuuluu. Seuraavaksi kansainvälinen yhteisö laati vuosituhatjulistuksen perusperiaatteiksi kahdeksan konkreettista tavoitetta, joilla on määrälliset ja ajalliset indikaattorit, eli vuosituhattavoitteet. Vajaassa neljässä vuodessa nämä vuosituhatjulistuksesta juontavat kahdeksan tavoitetta ovat muuttaneet maailmanlaajuista kehitysyhteistyötä. Maailman laaja yksimielisyys selkeistä, mitattavista ja ajallisesti tarkoista kehitysyhteistyötavoitteista on saanut aikaan aiemmin näkemättömän koordinoidun toiminnan, eikä pelkästään Yhdistyneiden kansakuntien järjestelmässä, mukaan lukien Bretton Woods instituutioissa, vaan myös yleisesti ottaen avunantajien parissa ja, mikä tärkeintä, itse kehitysmaissa. TAULUKKO 1: Vuosituhattavoitteet 1. Äärimmäisen köyhyyden ja nälän puolittaminen 2. Peruskoulutuksen ulottaminen kaikille 3. Sukupuolten tasa-arvon edistäminen ja naisten aseman parantaminen 4. Lapsikuolleisuuden vähentäminen 5. Äitiyskuolleisuuden vähentäminen 6. Hiv/aids:in, malarian, tuberkuloosin ja muiden tautien leviämisen hidastaminen 7. Ympäristön kestävän kehityksen turvaaminen 8. Globaali kumppanuus APP/3752/B 2/11 PR\ doc

3 Mietinnön tavoite: vuosituhattavoitteet 2 ja 3 Mietinnölle asetettu tavoite on vuosituhattavoitteiden 2 (peruskoulutuksen ulottaminen kaikille) ja 3 (sukupuolten tasa-arvon parantaminen) Afrikan, Karibian ja Tyynenmeren maissa (AKT). Tavoitteille 2 ja 3 asetetut päämäärät ja indikaattorit selvitetään alla olevassa taulukossa 2. TAULUKKO 2 Tavoite 2: Yleisen alemman perusasteen koulutuksen ulottaminen kaikille Päämäärä 3 Valvoa, että vuoteen 2015 mennessä kaikki maailman tytöt ja pojat voivat saattaa päätökseen koko alemman perusasteen koulutuksen. Indikaattorit 6. Alemman perusasteen koulutukseen kirjoittautumisen nettomäärä (UNESCO) 7. Ensimmäisen luokan aloittavien oppilaiden prosenttiosuus ja viidennelle luokalle yltävien oppilaiden prosenttiosuus (UNESCO) vuotiaiden henkilöiden luku- ja kirjoitustaito (UNESCO) Tavoite 3. Sukupuolten tasa-arvon edistäminen ja naisten aseman parantaminen Päämäärä 4 Sukupuolten eriarvoisuuden poistaminen alemman perusasteen ja keskiasteen koulutuksessa mieluiten vuoteen 2005 mennessä ja kaikilla koulutuksen asteilla ennen vuoden 2015 päättymistä. Indikaattorit 9. Tyttöjen ja poikien määrän suhde alemman perusasteen ja keskiasteen koulutuksessa (UNESCO) 10. Naisten ja miesten luku- ja kirjoitustaidottomuuden suhde vuotiaina (UNESCO) 11. Naisten osuus työntekijänä muualla kuin maatalousalalla (ILO) 12. Naisten osuus kansallisessa parlamentissa (parlamenttienvälinen liitto) Käsiteltävien aiheiden laajuuden vuoksi olemme päättäneet keskittyä yhteen keskusteemaan eli tyttöjen koulutukseen. Koska, kuten tulemme näkemään, yleisen koulutuksen saavuttamisen esteenä olevien syiden ymmärtämiseksi on tärkeää analysoida tyttöjen kärsimää epätasa-arvoa heidän oikeudessaan päästä opetusjärjestelmän pariin. Sukupuolisyrjintä on perussyrjintää, eli sukupuolen perusteella tapahtuva syrjintä kohtaa kaikki muut syrjinnän lajit. Tyttöjen eriarvoisuuden juuret ovat heidän kuulumisessaan naissukupuoleen, ja tähän lisätään monissa tapauksissa köyhyys, sairastuminen aidsiin, PR\ doc 3/11 APP/3752/B

4 vammaisuus jne. Tytöt ovat puolet lapsista ja elävät alistettuina ja riippuvuudessa vain siksi, että ovat syntyneet tytöiksi. Aiemmin mainittuihin syrjinnän syihin olisi lisättävä lisäksi naisten suvunjatkamis- ja/tai sosiaalisesta tehtävästä aiheutuvat tehtävät, koska he kärsivät opintoihin liittyvästä syrjinnästä raskauksien tai ennenaikaisten avioliittojen vuoksi. Tytöillä on paljon enemmän esteitä sille, miksi he menevät kouluun, jäävät sinne ja saattavat sen päätökseen kuin pojilla. Tyttöjen kohtaamat esteet ovat lukuisia: köyhyys, kulttuuritekijät, uskomukset, saatavilla olevien ja soveliaiden koulujen puute, syrjintä sekä sosiaalinen ja perheen asema. Suurimassa osassa kehitysmaita ei päästä sukupuolten tasa-arvoon alemman perusasteen ja keskiasteen opetuksessa, joka vahvistettiin alunperin vuodeksi Tyttöjen koulutuksen esteiden tutkiminen auttaa meitä ymmärtämään, miksi valtava osa maista ei saavuta ajoissa vuosituhattavoitteitaan eikä sen vuoksi laadi strategioita, joiden avulla on mahdollista poistaa nämä esteet ja raivata maata muiden vuosituhattavoitteiden toteuttamiseksi. Tyttöjen koulutus: kiireellinen ja tarpeellinen kehitystavoite Ei ole sattumaa, että alkuperäinen ajankohta sukupuolten epätasa-arvon poistamiseksi alemman perusasteen ja keskiasteen koulutuksessa on 2005, kymmenen vuotta ennen kuin vuosituhattavoitteissa asetetut muut tavoitteet. Maailman johtajat sopivat alunperin tästä ajankohdasta monista syistä ennen kaikkea siksi, koska nykyisin ollaan ehdottoman varmoja, että mikä tahansa kestävän kehityksen strategia liittyy ehdottomasti tyttöjen opetuksen ensisijaiseen edistämiseen. Tyttöjen ja naisten opetus auttaa meitä muiden vuosituhattavoitteiden saavuttamisessa. Eri kertomuksissa 1 on ehdottomasti osoitettu, että tyttöjen ja naisten koulutus hyödyttää välittömästi ravitsemusta, terveyttä, säästöjä ja investointeja perheessä sekä paikallisella että kansallisella tasolla. Koulutus antaa naisille tietoja ja itsevarmuutta, joita tarvitaan tietoisten päätösten tekemiseen omasta tulevaisuudestaan, taloudestaan ja perheen hyvinvoinnista. Kehitysmaissa, joissa ei ole sosiaaliturvajärjestelmää, naiset ovat vastuussa sosiaalisesta hyvinvoinnista. Koulutusta saaneilla naisilla on pienemmät ja terveemmät perheet, ja he auttavat tuottavuuden ja köyhyyden vähentämisen tukemisessa. Heidän pojillaan ja tytöillään on paljon enemmän mahdollisuuksia olla sairastumatta, elää yli 5-vuotiaiksi ja saada asianmukaista koulutusta. Koulutuksen lisääminen ja parantaminen ennen kaikkea maaseutuväestön keskuudessa voi olla yksi tehokkaimmista keinoista nälän ja aliravitsemuksen vähentämisessä. FAO:n äskettäisessä raportissa 2 paljastetaan, että neljän vuoden perusasteen koulutuksen saaneet maanviljelyn parissa työskentelevät naiset ja miehet ovat keskimäärin 8,7 prosenttia tuottavampia kuin henkilöt, jotka eivät ole käyneet koulua. Naisten luku- ja kirjoitustaidon kasvu maaseutualueilla liitetään aliravitsemuksen määrän vähentymiseen. 1 UNESCO 2004 ja 2005, FAO 2004, UNDP Human Development Report FAO:n raportti " The state of food insecurity in the world 2003" APP/3752/B 4/11 PR\ doc

5 Koulutus on myös perustekijä HI-viruksen/aidsin torjunnassa. Riippuvuus ja tietämättömyys ovat tämän epidemian valtaisan leviämisen pääsyyt, ennen kaikkea riskialttiimmissa ryhmissä, kuten tyttöjen ja nuorten naisten joukossa. Kouluopetus antaa heille keinoja suojautua tiedostamalla heidät siitä, että he ovat vaarassa, siitä missä vaarassa he ovat ja kuinka he voivat rajoittaa epidemian leviämistä. Meidän on otettava huomioon, että maailmassa yli 121 miljoonaa lasta ei ole koskaan käynyt koulua, että näistä 65 miljoonaa on tyttöjä ja että tyttöjen kouluun kirjoittautumisaste on edelleenkin paljon alhaisempi kuin poikien. Pelkästään tyttöjen mukaanotto tasapainottaa opetusta tasa-arvoinen opetus pojille ja tytöille parantaa itse opetusjärjestelmää. Meidän ei pidä ajatella vain tytöille aiheutuvia etuja vaan heidän muille antamia etuja. Kuten olemme nähneet, tavoitteet 2 ja 3, varsinkin tyttöjen ottaminen mukaan koulutuksen piiriin, ovat muita seikkoja kiireellisempiä ja olennaisempia, jotta loput vuosituhattavoitteista toteutettaisiin. Sukupuolisyrjinnän poistamisen tavoitetta alemman perusasteen koulutuksessa vuoteen 2005 mennessä ei tavoiteta suurimmassa osaa maista. Meidän on kuitenkin taisteltava edelleen, jotta yleinen alemman perusasteen koulutus olisi todellisuutta maailmassa vuonna Jos emme saavuta sitä, se tuomitsee uuden lasten ennen kaikkea tyttöjen sukupolven ja heidän tulevat perheensä oppimattomuuteen, seksuaaliseen hyväksikäyttöön ja sairauteen, tilanteeseen, jossa he eivät pysty katkaisemaan köyhyyden noidankehää. Koulutusta ja erityisesti tyttöjen koulutusta yhdessä terveyden ja ympäristön kanssa ei voida pitää ylellisyytenä kehitysmaassa, jossa ei ole mahdollista saavuttaa tiettyä elintasoa. Investoinnit koulutukseen, etenkin tyttöjen, ovat pysyvästi luettelon viimeinen prioriteetti, ja ne rahoitetaan talousarvion jäämillä. On yhteisellä vastuullamme, että tyttöjen koulutus on prioriteetti ja että se asetetaan kehitysyhteistyöstrategioitamme koskevien keskustelujen keskipisteeksi. Myös muut politiikat ovat tärkeitä, mutta tyttöjen koulutusta ei voida lykätä aina viimeiseksi prioriteettilistallamme. Tyttöjen kouluttaminen on ehdoton edellytys kestävän kehityksen saavuttamiseksi, eikä päinvastoin. Tyttöjen kouluttaminen on kehitysyhteistyöpolitiikkaa, joka antaa tuloksia. Jos sitä ei tehdä, kustannukset ovat valtavat. Poikien ja tyttöjen kouluttaminen on ennen kaikkea inhimillinen perusoikeus Koulutus on jokaisen tytön ja pojan perusoikeus. Selittelyjä ei tarvita. Koulutus ei ole ainoastaan kehitysyhteistyötavoite, joka oikeuttaa sijoitukset hyötynsä vuoksi keskipitkällä ja pitkällä aikavälillä. Aina kun pojalta tai tytöltä kielletään hänen oikeutensa koulutukseen, kyseessä on rikkomus vastoin hänen oikeuttaan koulutukseen, mitä on mahdotonta hyväksyä. PR\ doc 5/11 APP/3752/B

6 Tämä tyttö tai poika näkee, että ovet sulkeutuvat hänen henkilökohtaisen kehityksensä edessä ja että häneltä kielletään oikeus ihmisarvoiseen työpaikkaan. He muodostavat uuden tuomitun sukupolven, jälleen työssä tai seksuaalisesti hyväksikäytetyn, ja heidän mahdollisuutensa kuolla ennenaikaisesti aidsin kaltaisten sairauksien uhrina lisääntyy. Saavutettu edistys Elokuussa 2004 julkaistussa YK:n pääsihteerin Kofi Annanin raportissa vuosituhatjulistuksen soveltamisesta vahvistetaan, että edistymistä on tapahtunut vaikkakin epätasaisesti eri alueiden välillä sekä tavoitteessa 2 että tavoitteessa 3, mitä ei voida sanoa kaikista vuosituhattavoitteista. Tiedot osoittavat, että kehitysmaat sijoittuvat kolmeen ryhmään sen mukaan, miten ne ovat edistyneet tavoitteiden 2 ja 3 saavuttamisessa. Latinalainen Amerikka ja Karibia ovat ensimmäisen ryhmän johdossa, koska siellä saavutetaan vuodeksi 2015 asetetut päämäärät, joissakin maissa jopa tätä vuotta varten asetetut päämäärät. Toisessa ryhmässä, jossa on pääasiassa Aasia, on saavutettu tiettyä edistystä, mutta siinä ei saavuteta tämän vuoden päämääriä ja vuoden 2015 päämäärät tavoitetaan vuoteen 2050 mennessä, ellei kehityksessä mennä eteenpäin. Viimeisenä ja eniten jäljessä on Saharan eteläpuolinen Afrikka, jossa on tuskin saavutettu edes vähäpätöistä edistystä joissakin indikaattoreissa 1. Vuosituhattavoitteiden saavuttaminen on suuressa määrin riippuvainen kaikkien halusta. Jos toimia ei vauhditeta, sukupuolten epätasa-arvo ei katoa ennen kuin 2035 tai 2050 ja yleistä alempaa peruskoulutusta ei saavuteta ennen kuin 2100 tai Sijoitukset tähän ovat kehitysmaiden hallitusten ja kansainvälisten avunantajien käsissä. Kyse on poliittisesta tahdosta. Tarve kansallisten politiikkojen muutokseen Monissa raporteissa esitetyt myönteiset esimerkit osoittavat, että poliittisen tahdon avulla voidaan edistyä valtavasti yleisen alemman peruskoulutuksen alalla. Beninin, Eritrean, Malawin, Ruandan, Senegalin ja Togon kaltaiset maat ovat osoittaneet huomattavaa kasvua kouluun kirjoittautumisessa ajalla Eritreassa, Malawissa ja Sudanissa on saatu hyvin positiivisia tuloksia sukupuolten epätasa-arvon poistamisessa alemassa peruskoulutuksessa. Kuten jo totesimme, Latinalaisessa Amerikassa ja Karibialla indikaattorit osoittavat erittäin tyydyttäviä tuloksia. Haluamatta varjostaa näitä hyviä tuloksia, olemme kuitenkin hieman varovaisia, sillä nämä tulokset eivät heijasta koko todellisuutta. On etenkin äärimmäisen vaikeaa mitata yhtäläisiä mahdollisuuksia sukupuolten tasa-arvon alalla. Yhtäläiset mahdollisuudet ovat enemmän kuin pelkkä matemaattinen tasa-arvo. Nykyisillä indikaattoreilla ei mitata eroja poikien ja tyttöjen kohtelussa kouluissa, naisten ja miesten pääsyssä yliopistoihin, työelämään tai poliittiselle uralle eikä palkkaeroja. Maailmanpankki, työryhmät ja eri kansalaisjärjestöt ovat jo kiinnittäneet huomiota tähän kohtaan ja esittäneet konkreettisia ehdotuksia uusien indikaattorien ottamiseksi mukaan 1 YK:n raportti, elokuu UNICEF The State of the World's children 2004 APP/3752/B 6/11 PR\ doc

7 vuosituhattavoitteisiin tai nykyisten parantamiseksi. Olemme tietoisia nykyisten indikaattoreiden puutteista ja tukisimme muutoksia, jotka sallisivat meidän mitata paremmin vuosituhattavoitteissa tapahtunutta edistystä. Maat, jotka ovat edistyneet kohti yleisen alemman perusasteen koulutuksen päämäärää ovat järjestäneet systemaattisia kouluun ilmoittautumiskampanjoita erityisesti tytöille. Kansainväliset järjestöt ovat auttaneet kampanjoissa, UNICEF etunenässä. Tähän on yksi yksinkertainen syy. Kun alemmalle perusasteelle ilmoittautumisen määrä laskee, tytöt jäävät aina ensinnä ulkopuolelle. Käänteisesti siis paras keino saavuttaa kaikille sopiva opetusjärjestelmä on päästä siihen, että tytöt menevät kouluun, jäävät sinne ja käyvät sen loppuun. Koulu, joka antaa tilaa tytöille, sopii myös pojalle. Päinvastainen tapaus ei pidä aina paikkaansa. Koulutus kaikille tytöille ja pojille on myös yhteinen vastuu Koulutus ei ole vain kehitystavoite ja perusoikeus vaan myös sitoumus ja se on kaikkien yhteisellä vastuulla. UNICEF on arvioinut, että lisäkustannus, jota koulutuksen alan vuosituhattavoitteiden (yleinen alemman perusasteen koulutus vuoteen 2015 mennessä) saavuttaminen merkitsisi kansainvälisille avunantajille miljoonaa dollaria vuodessa 1. Se voi vaikuttaa suurelta rahasummalta, mutta se on vähemmän kuin sotilaalliset kustannukset maailmassa kolmena päivänä ja suunnilleen saman verran kuin amerikkalaiset perheet kuluttavat joka vuosi Barbie-nukkeihin ja niiden lisävarusteisiin 2. Euroopan yhteisö käytti vuonna 2003 kehitysyhteistyöapuun tarkoitetuista määrärahoista 516 miljoonaa euroa koulutukseen. Siitä 196 miljoonaa käytettiin peruskoulutukseen, eli kokonaistuesta prosentteina nämä luvut ovat 6,2 prosenttia ja 2,4 prosenttia 3. Nämä prosenttiluvut eivät vastaa tämän alan ansaitsemaan ensisijaista asemaa eivätkä myöskään Euroopan parlamentin toistuvia pyyntöjä, että peruskoulutuksen ja -terveydenhuollon kokonaiskustannus olisi oltava ainakin 20 prosenttia kehitysyhteistyölle suunnatuista varoista 4. EY:n kertomuksessa vuosituhattavoitteista mainitaan selvästi prioriteettien joukossa alemman perusasteen koulutuksen kampanjat ja etenkin tytöille suunnatut kampanjat kaikissa kehitysmaissa. Mutta koulutuksen asettaminen etusijalle ei ole vain kansainvälisten avunantajien vastuulla. Se on myös kehitysmaiden vastuulla: 77:stä AKT-maasta vain 21 on sisällyttänyt koulutuksen rahoitusalaksi yhdeksännessä Euroopan kehitysrahastossa (EKR). Vain 12 maata hyödyntää tällä hetkellä nopean toiminnan aloitetta (Fast Track Initiative), ohjelmaa, jota kansalaisjärjestöt, edunsaajamaat ja kansainväliset avunantajat ovat yksimielisesti kiittäneet sen perustamisesta 1 UNICEF, raportti Global Campaign for Education, huhtikuu Euroopan yhteisön kehitysyhteistyöpolitiikkaa ja ulkoisen avun täytäntöönpanoa koskeva vuosikertomus. 4 Luku 2103, talousarvio SEC(2004)1379 PR\ doc 7/11 APP/3752/B

8 vuonna 2002 lähtien. Vain kaksi AKT-maata on pyytänyt lisävaroja (Burkina Faso ja Nigeria) koulutukseen EKR:n osoittamattomista varoista. Koulutus, etenkin tyttöjen, on nostettava prioriteettiluettelomme kärkeen, jos haluamme saada sen kehittämiseen tarvittavat resurssit. Vuosituhattavoite 8 (globaalin kumppanuuden luominen kehitysyhteistyötä varten) sitoo meitä kaikkia molemmilla pallonpuoliskoilla kaksinkertaistamaan ponnistelumme tällä alalla. 0,7 prosentin päämäärä ei saa enää olla vain kansalaisjärjestöjen vaatimus vaan kaikkien hallitustemme päämäärä. On harkittava vakavasti velan peruuttamista koskevia aloitteita varsinkin, jos ne tehdään vaihtokauppana kansallisten opetusjärjestelmien parantamiseksi, kuten Espanja hallitus 1 äskettäin ehdotti. Johtopäätökset Tyttöjen oikeus koulutukseen on tunnustettu jo vuosikymmeniä ihmisen perusoikeudeksi ja välttämättömäksi kehitykselle. Yksi avaintekijöistä köyhyyden ja riippuvuuden noidankehän rikkomiseksi on antaa koulutusta tytöille ja naisille muun muassa siksi, että he ovat perheidensä ja yhteisöjensä pääasialliset ylläpitäjät. Naisten edistyminen synnyttää automaattisesti sosiaalisen ja taloudellisen edistyksen kasvua kehitysmaissa ja niiden kansalaisten parempaa hyvinvointia. Vuosituhattavoitteiden 2 ja 3 tulokset saavat aikaan positiivisen tai negatiivisen lumivyöryefektin muiden tavoitteiden kohdalla, eikä onnistuminen näiden kahden tavoitteen saavuttamisessa ole lainkaan taattu. Tarvitaan kansallisten hallitusten ja avunantajien sitoumusta vaihtaa tytöt opetusjärjestelmään pääsyn päähenkilöiksi ja antaa mahdollisuudet heidän henkilökohtaista kehittymistään ja kaikkia kykyjään varten. Meidän on kamppailtava monien kansallisten politiikkojen muutosten ja luonnollisesti suurempien resurssien avulla vastaan epäoikeudenmukaista suuntausta, jossa lapsia ja naisia pidetään toisen luokan kansalaisina. Meidän on rikottava epätasa-arvon, alistamisen ja odotusten puutteen kohtalokas kierre, jossa miljoonat tytöt elävät kaikkialla maailmassa marrskuuta 2004 järjestetty kansakuntien iberoamerikkalainen huippukokous. APP/3752/B 8/11 PR\ doc

9 LIITE I Jomtienin ja Dakarin suosituksissa korostetaan, että on tärkeää laatia erityinen määritelmä peruskoulutukselle siten, ettei siitä tule liian rajoittava tai liian tekninen (vrt. OECD/DAC), vaan laajempi määritelmä, jota voidaan soveltaa kaikkiin alueisiin ja kaikkiin opetusjärjestelmiin. Tämän vuoksi on syytä tiivistää kyseisten kokousten määritelmät peruskoulutuksesta ja OECD/DAC:n määritelmät muilta aloilta ja alaosastoilta. Lisäksi sisällytetään Euroopan yhteisön ja Maailmanpankin 2002 käynnistämän aloitteen (Fast Track Initiative) määritelmä. Peruskoulutus: tämä käsite on määriteltävä uudelleen ottaen huomioon seuraavat termit: tekninen, erityinen, korkeampi aste, kolmas aste ja elinikäinen. Peruskoulutukseksi katsottavaan opetukseen kuuluu muodollinen alemman perusasteen koulutus ja sen lisäksi useita taitoja, tietoja, asenteita, arvoja ja motivaatio, joita tarvitaan, jotta yksilöt oppivat lukemaan ja kirjoittamaan asianmukaisesti ja saavat tarvittavan perustan aloittaakseen koko eliniän kestävän oppimisprosessin. Peruskoulutus voidaan hankkia virallisin ja epävirallisin välinein ja virallisissa ja epävirallisissa laitoksissa. Peruskoulutukseksi määritellyn opetuksen kesto ja luonne vaihtelee maittain: 3 4 vuoden peruskoulutuksen vähimmäisajasta yhdeksän vuoden opetuskauteen tai jopa keskiasteen koulutuksen päättämiseen. Esiasteen koulutus: tähän käsitteeseen kuuluu rakenteellinen toimintakokonaisuus epävirallisessa laitoksessa tai osana lapsille tarkoitettua virallista opetusohjelmaa. Tämä toiminta on yleensä tarkoitettu lapsille kolmesta ikävuodesta alkaen ja siihen kuuluu oppimista, joka on osa kokonaisvaltaista opetusohjelmaa. Alemman perusasteen koulutus: tällä käsitteellä tarkoitetaan opetusohjelmia, joiden tarkoituksena on antaa lapsille vankat perustaidot lukemisessa, kirjoittamisessa ja matematiikassa sekä kyky ymmärtää muita asioita. Tähän asteeseen kuuluu useimmissa maissa kuuden vuoden pituinen virallinen täysipäiväinen koulunkäynti. Keskiasteen koulutus: toisen vaiheen koulunkäynti. Ammatillinen koulutus: ammatillisen koulutuksen tarkoituksena on valmistaa nuoret ja aikuiset työelämää varten ja varmistaa heille kyvyt hankkia perusvälineet elämää ja toimeentuloa varten. Tähän opetukseen kuuluu: perusasteen ja tekninen ammatillinen keskiasteen koulutus; jatkuva koulutus; työharjoittelu sekä virallinen ammatillinen koulutus. Korkea-asteen opetus ja ammatillinen koulutus: tähän käsitteeseen kuuluu korkeakouluasteen opetusohjelmat ja oppiarvon saavuttaminen, mukaan lukien polytekniset koulut ja laitokset; tähän opetukseen kuuluvat myös opiskelijoille myönnettävät stipendit. Nopean toiminnan aloite (Fast Track Initiative): nopean toiminnan aloite on opetusta koskeva sopimus kehitysmaissa. Se perustuu avunantajien rahoitukseen maille, jotka ovat valmiita pitämään peruskoulutusta ensisijaisena ja kehittämään poliittisia suunnitelmia peruskoulutusjärjestelmiensä laadun ja tehokkuuden parantamiseksi. Täydennykseksi avunantajat jakavat sekä resurssejaan että tietojaan vastavuoroisen koordinaation parantamiseksi, jotta kehityksen tehokkuutta lisättäisiin. Aloitetta hyödyntää tällä hetkellä 12 maata, jotka ovat PR\ doc 9/11 APP/3752/B

10 Burkina Faso, Gambia, Ghana, Guinea, Guyana, Honduras, Mauritania, Mosambik, Nicaragua, Niger, Jemen ja Vietnam. Etiopia on tulee kohta mukaan. Tällä aloitteella pyritään antamaan konkreettista merkitystä Monterreyn konferenssissa luodulle sopimusidealle. APP/3752/B 10/11 PR\ doc

11 LIITE II PR\ doc 11/11 APP/3752/B

EU-rahoitus järjestöjen kehitysyhteistyöhankkeille. Hanna Lauha, EU-hankeneuvoja, Kehys ry Kansalaisjärjestöseminaari 5.3.2008 hanna.lauha@kehys.

EU-rahoitus järjestöjen kehitysyhteistyöhankkeille. Hanna Lauha, EU-hankeneuvoja, Kehys ry Kansalaisjärjestöseminaari 5.3.2008 hanna.lauha@kehys. EU-rahoitus järjestöjen kehitysyhteistyöhankkeille Hanna Lauha, EU-hankeneuvoja, Kehys ry Kansalaisjärjestöseminaari 5.3.2008 hanna.lauha@kehys.fi Kaksi rahoituslähdettä Yhteisön kehitysyhteistyön rahoitus

Lisätiedot

Suunnitelma 0,7% -varojen käytöstä

Suunnitelma 0,7% -varojen käytöstä Suunnitelma 0,7% -varojen käytöstä Johdanto Turun yliopiston ylioppilaskunnan edustajisto linjasi joulukuussa 2007, että TYY tulee näyttämään mallia YK:n vuosituhattavoitteiden toteuttamisessa. Poliittisessa

Lisätiedot

FAKTAA LUKUTAIDOSTA MAAILMALLA

FAKTAA LUKUTAIDOSTA MAAILMALLA T U V W X Y Z Å Ä Ö 10 FAKTAA LUKUTAIDOSTA MAAILMALLA I J K L M N O P Q R S A B C D E F G H 1. Maailmassa on lähes 800 miljoonaa lukutaidotonta aikuista 1 Maapallon väestön yli 15-vuotiaista 800 miljoonaa

Lisätiedot

AKT:n ja EU:n YHTEINEN PARLAMENTAARINEN EDUSTAJAKOKOUS. Sosiaali- ja ympäristöasioiden valiokunta

AKT:n ja EU:n YHTEINEN PARLAMENTAARINEN EDUSTAJAKOKOUS. Sosiaali- ja ympäristöasioiden valiokunta AKT:n ja EU:n YHTEINEN PARLAMENTAARINEN EDUSTAJAKOKOUS Sosiaali- ja ympäristöasioiden valiokunta 19.1.2005 TYÖASIAKIRJA yleisessä peruskoulutuksessa ja sukupuolten välisessä tasa-arvossa AKT-maissa saavutetusta

Lisätiedot

EUROOPAN PARLAMENTTI 2014-2019. Naisten oikeuksien ja sukupuolten tasa-arvon valiokunta LAUSUNTOLUONNOS

EUROOPAN PARLAMENTTI 2014-2019. Naisten oikeuksien ja sukupuolten tasa-arvon valiokunta LAUSUNTOLUONNOS EUROOPAN PARLAMENTTI 2014-2019 Naisten oikeuksien ja sukupuolten tasa-arvon valiokunta 12.11.2014 2014/0124(COD) LAUSUNTOLUONNOS naisten oikeuksien ja sukupuolten tasa-arvon valiokunnalta työllisyyden

Lisätiedot

13.10.2010 A7-0032/87

13.10.2010 A7-0032/87 13.10.2010 A7-0032/87 87 Johdanto-osan 9 kappale (9) Raskaana olevien, äskettäin synnyttäneiden tai imettävien työntekijöiden herkän tilanteen vuoksi heille on myönnettävä oikeus vähintään 18 viikon yhtäjaksoiseen

Lisätiedot

YK: vuosituhattavoitteet

YK: vuosituhattavoitteet YK: vuosituhattavoitteet Tavoite 1. Poistetaan äärimmäinen nälkä ja köyhyys -Aliravittujen määrä on lähes puolittunut 23,3%:sta 12,9%:iin. -Äärimmäisen köyhyysrajan alapuolella elävien määrä on puolittunut

Lisätiedot

FAKTAA LUKUTAIDOSTA MAAILMALLA

FAKTAA LUKUTAIDOSTA MAAILMALLA 10 FAKTAA LUKUTAIDOSTA I J K L M N O P Q R S T U V W X Y Z Å Ä Ö A B C D E F G H 1. Maailmassa on lähes 800 miljoonaa lukutaidotonta aikuista 1 LUKUTAIDOTTOMIEN AIKUISTEN SUKUPUOLIJAKAUMA ENITEN LUKUTAIDOTTOMIA

Lisätiedot

Poistetaan naisten ja miesten välinen palkkaero. http://ec.europa.eu/equalpay

Poistetaan naisten ja miesten välinen palkkaero. http://ec.europa.eu/equalpay Poistetaan naisten ja miesten välinen palkkaero Sisällys Mitä sukupuolten palkkaero tarkoittaa? Miksi sukupuolten palkkaerot säilyvät? Mitä EU tekee? Miksi asia on tärkeä? Sukupuolten palkkaero vaikuttaa

Lisätiedot

Laura Londénin puhe Maailman Syntyvyys seminaarissa STATE OF WORLD POPULATION REPORT 2018

Laura Londénin puhe Maailman Syntyvyys seminaarissa STATE OF WORLD POPULATION REPORT 2018 Laura Londénin puhe Maailman Syntyvyys seminaarissa 14.11.2018. STATE OF WORLD POPULATION REPORT 2018 Tervetuloa State of World Population 2018 raportin julkaisutilaisuuteen. Tämän vuoden raportti kertoo

Lisätiedot

EUROOPAN PARLAMENTTI

EUROOPAN PARLAMENTTI EUROOPAN PARLAMENTTI 1999 Kehitysyhteistyövaliokunta 2004 VÄLIAIKAINEN 2002/2177(COS) 7. helmikuuta 2003 MIETINTÖLUONNOS Komission tiedonanto neuvostolle ja Euroopan parlamentille "Koulutus ja köyhyyden

Lisätiedot

AKT:N JA EU:N YHTEINEN PARLAMENTAARINEN EDUSTAJAKOKOUS

AKT:N JA EU:N YHTEINEN PARLAMENTAARINEN EDUSTAJAKOKOUS AKT:N JA EU:N YHTEINEN PARLAMENTAARINEN EDUSTAJAKOKOUS 10. maaliskuuta 2005 ACP-UE/3748/2005 9. TÄYSISTUNTO BAMAKO (Mali) 16. 21. huhtikuuta 2005 Palais des Congrès ESITYSLISTALUONNOS ja TYÖOHJELMA OJ\560026.doc

Lisätiedot

Education at a Glance 2013: Sukupuolten väliset erot tasoittumassa

Education at a Glance 2013: Sukupuolten väliset erot tasoittumassa Education at a Glance 2013: Sukupuolten väliset erot tasoittumassa Education at a Glance: OECD Indicators (EaG) on OECD:n koulutukseen keskittyvän työn lippulaivajulkaisu, joka kertoo vuosittain koulutuksen

Lisätiedot

EUROOPAN PARLAMENTTI

EUROOPAN PARLAMENTTI EUROOPAN PARLAMENTTI 1999 2004 Naisten oikeuksien ja tasa-arvoasioiden valiokunta 2003/2146(INI) 4. marraskuuta 2003 LAUSUNTO naisten oikeuksien ja tasa-arvoasioiden valiokunnalta kehitysyhteistyövaliokunnalle

Lisätiedot

EU:n ja sen jäsenvaltioiden lausuma maailman aids-päivänä

EU:n ja sen jäsenvaltioiden lausuma maailman aids-päivänä EUROOPAN UNIONIN NEUVOSTO Bryssel, 1. joulukuuta 2011 17567/11 PRESSE 451 EU:n ja sen jäsenvaltioiden lausuma maailman aids-päivänä 1. Tänään, vuoden 2011 maailman AIDS-päivänä, Euroopan unioni ja sen

Lisätiedot

EUROOPAN PARLAMENTTI

EUROOPAN PARLAMENTTI EUROOPAN PARLAMENTTI 2004 2009 Naisten oikeuksien ja sukupuolten tasa-arvon valiokunta 2008/2245(INI) 24.2.2009 TARKISTUKSET 1-16 Mietintöluonnos Anna Záborská (PE418.282v01-00) naisten ja miesten välisen

Lisätiedot

TARKISTUKSET 1-8. FI Moninaisuudessaan yhtenäinen FI 2010/0000(INI) Lausuntoluonnos Enrique Guerrero Salom (PE438.

TARKISTUKSET 1-8. FI Moninaisuudessaan yhtenäinen FI 2010/0000(INI) Lausuntoluonnos Enrique Guerrero Salom (PE438. EUROOPAN PARLAMENTTI 2009-2014 Kehitysyhteistyövaliokunta 10.2.2010 2010/0000(INI) TARKISTUKSET 1-8 (PE438.237v02-00) ehdotuksesta suositukseksi neuvostolle EU:n painopisteistä YK:n yleiskokouksen 65.

Lisätiedot

EUROOPAN PARLAMENTTI

EUROOPAN PARLAMENTTI EUROOPAN PARLAMENTTI 1999 2004 Naisten oikeuksien ja tasa-arvoasioiden valiokunta 29. elokuuta 2002 PE 315.505/13-23 TARKISTUKSET 13-23 Lausuntoluonnos (PE 315.505) Amalia Sartori Ehdotus Euroopan parlamentin

Lisätiedot

LYONIN JULISTUS TIEDON SAATAVUUDESTA JA KEHITYKSESTÄ. Hyväksytty IFLAn yleiskokouksessa Lyonissa Elokuussa 2014 Suomennos Päivi Jokitalo

LYONIN JULISTUS TIEDON SAATAVUUDESTA JA KEHITYKSESTÄ. Hyväksytty IFLAn yleiskokouksessa Lyonissa Elokuussa 2014 Suomennos Päivi Jokitalo LYONIN JULISTUS TIEDON SAATAVUUDESTA JA KEHITYKSESTÄ Hyväksytty IFLAn yleiskokouksessa Lyonissa Elokuussa 2014 Suomennos Päivi Jokitalo Miksi julistus? YK:ssa tekeillä uusi kehitysohjelma Vuosituhannen

Lisätiedot

FI Moninaisuudessaan yhtenäinen FI A7-0071/2. Tarkistus. Mary Honeyball ja muut

FI Moninaisuudessaan yhtenäinen FI A7-0071/2. Tarkistus. Mary Honeyball ja muut 19.2.2014 A7-0071/2 2 1 kohta 1. toteaa, että prostituutio ja seksuaalinen hyväksikäyttö ovat erittäin voimakkaasti sukupuoleen perustuvia kysymyksiä, ne loukkaavat ihmisarvoa ja ovat vastoin ihmisoikeuksien

Lisätiedot

EUROOPAN PARLAMENTTI

EUROOPAN PARLAMENTTI EUROOPAN PARLAMENTTI 1999 2004 Naisten oikeuksien ja tasa-arvoasioiden valiokunta VÄLIAIKAINEN 2003/2133(INI) 18. marraskuuta 2003 LAUSUNTOLUONNOS naisten oikeuksien ja tasa-arvoasioiden valiokunnalta

Lisätiedot

SUOMEN KEHITYSPOLITIIKKA JA POST 2015 AGENDA

SUOMEN KEHITYSPOLITIIKKA JA POST 2015 AGENDA SUOMEN KEHITYSPOLITIIKKA JA POST 2015 AGENDA Esityksen rakenne 1 Kehityspolitiikan kv. toimintaympäristö 2 Hallituksen kehityspoliittinen toimenpideohjelma 2012 Ohjaavat periaatteet (mm. ihmisoikeusperustaisuus)

Lisätiedot

LIITTEET. Ehdotukseen EUROOPAN PARLAMENTIN JA NEUVOSTON ASETUS

LIITTEET. Ehdotukseen EUROOPAN PARLAMENTIN JA NEUVOSTON ASETUS EUROOPAN KOMISSIO Bryssel 28.5.2014 COM(2014) 319 final ANNEXES 1 to 7 LIITTEET Ehdotukseen EUROOPAN PARLAMENTIN JA NEUVOSTON ASETUS tiettyjen keskeisten lääkkeiden Euroopan unionin markkinoille kulkeutumisen

Lisätiedot

TAVOITE 1: Tavoitteena on poistaa köyhyys kaikissa muodoissa kaikkialta.

TAVOITE 1: Tavoitteena on poistaa köyhyys kaikissa muodoissa kaikkialta. TAVOITE 1: Tavoitteena on poistaa köyhyys kaikissa muodoissa kaikkialta. Ei köyhyyttä! Tarkoittaa esimerkiksi: Äärimmäinen köyhyys poistuu ja köyhyydessä elävien määrä vähenee ainakin puolella joka maassa.

Lisätiedot

Suomen kehityspolitiikka ja North-South-South-ohjelma. Tarkastaja Marianne Rönkä Ulkoasiainministeriö

Suomen kehityspolitiikka ja North-South-South-ohjelma. Tarkastaja Marianne Rönkä Ulkoasiainministeriö Suomen kehityspolitiikka ja North-South-South-ohjelma Tarkastaja Marianne Rönkä Ulkoasiainministeriö Rakenne Kansainvälisen kehityspolitiikan haasteet Suomen kehityspoliittinen ohjelma (2007-) Kehitysyhteistyön

Lisätiedot

EUROOPAN PARLAMENTTI

EUROOPAN PARLAMENTTI EUROOPAN PARLAMENTTI 2004 Kulttuuri- ja koulutusvaliokunta 2009 7.3.2008 TYÖASIAKIRJA ehdotuksesta Euroopan parlamentin ja neuvoston päätökseksi ohjelman käynnistämisestä korkea-asteen koulutuksen laadun

Lisätiedot

Talousarvioesitys 2013

Talousarvioesitys 2013 66. Varsinainen kehitysyhteistyö (siirtomääräraha 3 v) Momentille myönnetään 892 594 000 euroa. Määrärahaa saa käyttää: 1) käyttösuunnitelmassa yksilöidyistä käyttötarkoituksista aiheutuvien menojen maksamiseen

Lisätiedot

Tilastotieteen johdantokurssin harjoitustyö. 1 Johdanto...2. 2 Aineiston kuvaus...3. 3 Riippuvuustarkastelut...4

Tilastotieteen johdantokurssin harjoitustyö. 1 Johdanto...2. 2 Aineiston kuvaus...3. 3 Riippuvuustarkastelut...4 TILTP1 Tilastotieteen johdantokurssin harjoitustyö Tampereen yliopisto 5.11.2007 Perttu Kaijansinkko (84813) perttu.kaijansinkko@uta.fi Pääaine matematiikka/tilastotiede Tarkastaja Tarja Siren 1 Johdanto...2

Lisätiedot

***I MIETINTÖLUONNOS

***I MIETINTÖLUONNOS EUROOPAN PARLAMENTTI 2009-2014 Kansalaisvapauksien sekä oikeus- ja sisäasioiden valiokunta 12.7.2010 2010/0137(COD) ***I MIETINTÖLUONNOS ehdotuksesta Euroopan parlamentin ja neuvoston asetukseksi luettelon

Lisätiedot

Tilastokatsaus 6:2014

Tilastokatsaus 6:2014 Tilastokatsaus 6:2014 Vantaa 1 7.4.2014 Tietopalvelu B7:2014 Ulkomaalaistaustaisen väestön pääasiallinen toiminta Vantaalla vuonna 2011 Ulkomaalaistaustaiseen väestöön kuuluvaksi lasketaan henkilöt, jotka

Lisätiedot

EU-rahoitusta kansainvälisyyskasvatushankkeille. www.kehys.fi

EU-rahoitusta kansainvälisyyskasvatushankkeille. www.kehys.fi EU-rahoitusta kansainvälisyyskasvatushankkeille www.kehys.fi EU:n budjetti 2007-2013 Viisi päälohkoa: Yhteensä 974,7 miljardia 1. Kestävä kasvu 433,0 miljardia 2. Luonnonvarojen kestävä kehitys ja suojelu

Lisätiedot

EUROOPAN PARLAMENTTI Naisten oikeuksien ja sukupuolten tasa-arvon valiokunta

EUROOPAN PARLAMENTTI Naisten oikeuksien ja sukupuolten tasa-arvon valiokunta EUROOPAN PARLAMENTTI 2014-2019 Naisten oikeuksien ja sukupuolten tasa-arvon valiokunta 19.5.2015 2015/2074(BUD) TARKISTUKSET 1-11 Barbara Matera (PE554.835v01-00) talousarviosta 2016 neuvotteluvaltuudet

Lisätiedot

Reino Hjerppe. Vihreiden väestöseminaari 26.1.2010 Eduskunnan kansalaisinfossa

Reino Hjerppe. Vihreiden väestöseminaari 26.1.2010 Eduskunnan kansalaisinfossa Reino Hjerppe Vihreiden väestöseminaari 26.1.2010 Eduskunnan kansalaisinfossa 1960-LUVULLA PUHUTTIIN VÄESTÖRÄJÄHDYKSESTÄ PELÄTTIIN MAAPALLON VÄESTÖN KASVAVAN HALLITSEMATTOMAN SUUREKSI VÄESTÖN KASVU OLI

Lisätiedot

HAKUINFO 1.10.2015 päättyvä ESR-haku. Hyvä hakemus

HAKUINFO 1.10.2015 päättyvä ESR-haku. Hyvä hakemus HAKUINFO 1.10.2015 päättyvä ESR-haku Hyvä hakemus Hyvän hakemuksen piirteitä Ohjelman ja haun mukainen Selkeästi kirjoitettu; mitä tavoitellaan mitä tehdään tavoitteiden saavuttamiseksi mitä tuloksia saadaan

Lisätiedot

EETTISET OHJEET MUNKSJÖ OYJ (YRITYSTUNNUS 2480661-5) Hyväksytty hallituksen kokouksessa 13. toukokuuta 2013

EETTISET OHJEET MUNKSJÖ OYJ (YRITYSTUNNUS 2480661-5) Hyväksytty hallituksen kokouksessa 13. toukokuuta 2013 EETTISET OHJEET MUNKSJÖ OYJ (YRITYSTUNNUS 2480661-5) Hyväksytty hallituksen kokouksessa 13. toukokuuta 2013 Tekijä: Åsa Fredriksson Laadittu: 24. helmikuuta 2013 Tarkistettu: 10. syyskuuta 2014 Versio:

Lisätiedot

Talousarvioesitys 2014

Talousarvioesitys 2014 66. Varsinainen kehitysyhteistyö (siirtomääräraha 3 v) Momentille myönnetään 891 844 000 euroa. Määrärahaa saa käyttää: 1) käyttösuunnitelmassa yksilöidyistä käyttötarkoituksista aiheutuvien menojen maksamiseen

Lisätiedot

Ulkoasiainministeriö: Merja Lindroos-Binham/KEO-11, Minna Laajava/KEO-11

Ulkoasiainministeriö: Merja Lindroos-Binham/KEO-11, Minna Laajava/KEO-11 ULKOASIAINMINISTERIÖ Kehityspoliittinen osasto KEO-11 Lindroos-Binham Merja, Laajava Minna EU-PERUSMUISTIO 16.12.2003 HEL0283-20 Asia UTP 33/2003 vp EU/KEHITYSYHTEISTYÖ/Komission tiedonanto koskien EKR:n

Lisätiedot

Kansainvälinen naistenpäivä 8. maaliskuuta 2013. Naiset ja sukupuolten välinen epätasa-arvo kriisiaikoina

Kansainvälinen naistenpäivä 8. maaliskuuta 2013. Naiset ja sukupuolten välinen epätasa-arvo kriisiaikoina Viestinnän pääosasto YLEISEN MIELIPITEEN SEURANTAYKSIKKÖ Bryssel 26. helmikuuta 2013 Kansainvälinen naistenpäivä 8. maaliskuuta 2013 Naiset ja sukupuolten välinen epätasa-arvo kriisiaikoina Euroopan parlamentin

Lisätiedot

TILASTOKATSAUS 4:2015

TILASTOKATSAUS 4:2015 Tilastokatsaus 6:212 TILASTOKATSAUS 4:2 1 12.8.2 TIETOJA TYÖVOIMASTA JA TYÖTTÖMYYDESTÄ Työvoiman määrä kasvoi 1 3:lla (,9 %) vuoden 213 aikana Vantaalla työvoimaan kuuluvien joukko on suurentunut vuodesta

Lisätiedot

Läpäisyn tehostamisen tavoitteet 31.10.2012 Elise Virnes

Läpäisyn tehostamisen tavoitteet 31.10.2012 Elise Virnes Läpäisyn tehostamisen tavoitteet 31.10.2012 Elise Virnes KOULUTUKSEN VALTAKUNNALLISIA LINJAUKSIA Jyrki Kataisen hallituksen hallitusohjelma 17.6.2011 Koulutus ja tutkimus vuosina 2011 2016, KESU Nuorten

Lisätiedot

99 der Beilagen XXIII. GP - Staatsvertrag - 06 Finnischer Vertragstext (Normativer Teil) 1 von 8

99 der Beilagen XXIII. GP - Staatsvertrag - 06 Finnischer Vertragstext (Normativer Teil) 1 von 8 99 der Beilagen XXIII. GP - Staatsvertrag - 06 Finnischer Vertragstext (Normativer Teil) 1 von 8 NEUVOSTOSSA KOKOONTUNEIDEN JÄSENVALTIOIDEN HALLITUSTEN EDUSTAJIEN SISÄINEN SOPIMUS AKT EY-KUMPPANUUSSOPIMUKSEN

Lisätiedot

Zonta Internationalin rahoittamat projektit 2016-2018

Zonta Internationalin rahoittamat projektit 2016-2018 Esitys Nizzan conventionille Zonta Internationalin rahoittamat projektit 2016-2018 Rauman kevätseminaari 16.4.2016 Sinikka Sahi Piirin palvelutoimikunta Projektit toteutetaan Liberiassa (UNFPA) Madagaskarissa(UNICEF)

Lisätiedot

Oikeudenmukaisuus terveyspolitiikassa ja terveydenhuollossa Suomen sosiaalifoorumi Tampere 18.5.2008

Oikeudenmukaisuus terveyspolitiikassa ja terveydenhuollossa Suomen sosiaalifoorumi Tampere 18.5.2008 Tiedosta hyvinvointia 1 Oikeudenmukaisuus terveyspolitiikassa ja terveydenhuollossa Suomen sosiaalifoorumi Tampere 18.5.2008 Marita Sihto Stakes Tiedosta hyvinvointia 2 Esityksen sisältö! Terveyspolitiikan

Lisätiedot

Vaihto-opiskelu Suomesta kohde- ja lähtömaittain (Lähde: CIMO)

Vaihto-opiskelu Suomesta kohde- ja lähtömaittain (Lähde: CIMO) 1 / 9 Vaihto-opiskelu Suomesta kohde- ja lähtömaittain 2000 2011 (Lähde: CIMO) Suomesta Kaikki yhteensä 6880 7475 7434 7555 8241 8487 8610 8232 8667 9388 10123 9931 Aasia 515 524 574 512 773 885 1019 1088

Lisätiedot

EUROOPAN PARLAMENTTI

EUROOPAN PARLAMENTTI EUROOPAN PARLAMENTTI 1999 2004 Naisten oikeuksien ja tasa-arvoasioiden valiokunta VÄLIAIKAINEN 2003/2001(BUD) 12. elokuuta 2003 LAUSUNTOLUONNOS naisten oikeuksien ja tasa-arvoasioiden valiokunnalta budjettivaliokunnalle

Lisätiedot

AKT:N JA EU:N YHTEINEN PARLAMENTAARINEN EDUSTAJAKOKOUS. Istuntoasiakirja

AKT:N JA EU:N YHTEINEN PARLAMENTAARINEN EDUSTAJAKOKOUS. Istuntoasiakirja AKT:N JA EU:N YHTEINEN PARLAMENTAARINEN EDUSTAJAKOKOUS Istuntoasiakirja AKT-EU/APP/100.247/B/2008 1.7.2008 MIETINTÖ lapsityövoiman sosiaalisista vaikutuksista ja lapsityövoiman torjuntastrategioista Sosiaaliasioiden

Lisätiedot

ainen/ seutu Ihmisiä, jotka joutuvat tulemaan toimeen alle 1,25 dollarilla eli noin eurolla päivässä, kutsutaan äärimmäisen köyhiksi.

ainen/ seutu Ihmisiä, jotka joutuvat tulemaan toimeen alle 1,25 dollarilla eli noin eurolla päivässä, kutsutaan äärimmäisen köyhiksi. TALOUSTUTKIMUS OY 20141229 11:28:59 TYÖ 000012172.12 TAULUKKO 41015 ss VER % Telebus vko 51A-52A/2014 Kaikki Sukupuoli Ikä Asuinkunta nainen mies alle 25-34 35-49 50-64 65+ Hel muu Turku/ muu muu 25 vuotta

Lisätiedot

EUROOPAN PARLAMENTTI

EUROOPAN PARLAMENTTI EUROOPAN PARLAMENTTI 1999 2004 Teollisuus-, ulkomaankauppa-, tutkimus- ja energiavaliokunta 26. helmikuuta 2002 VÄLIAIKAINEN LAUSUNTOLUONNOS teollisuus-, ulkomaankauppa-, tutkimus- ja energiavaliokunnalta

Lisätiedot

Suomesta 1 / 9. Kaikki yhteensä. 515 Afganistan. 3 Arabiemiirikunnat. 2 Armenia Azerbaidžan Bangladesh. 2 5 Georgia Hongkong.

Suomesta 1 / 9. Kaikki yhteensä. 515 Afganistan. 3 Arabiemiirikunnat. 2 Armenia Azerbaidžan Bangladesh. 2 5 Georgia Hongkong. / Vaihto opiskelu Suomesta kohde ja lähtömaittain 000 00 (Lähde: CIMO) Suomesta 000 00 000 00 00 00 00 00 00 00 00 Kaikki yhteensä 0 0 0 Aasia Afganistan Arabiemiirikunnat Armenia Azerbaidžan Bangladesh

Lisätiedot

Kansalaisvapauksien sekä oikeus- ja sisäasioiden valiokunta *** SUOSITUSLUONNOS

Kansalaisvapauksien sekä oikeus- ja sisäasioiden valiokunta *** SUOSITUSLUONNOS EUROOPAN PARLAMENTTI 2009-2014 Kansalaisvapauksien sekä oikeus- ja sisäasioiden valiokunta 8.12.2010 2010/0222(NLE) *** SUOSITUSLUONNOS esityksestä neuvoston päätökseksi Euroopan unionin ja Brasilian liittotasavallan

Lisätiedot

Sukupuolinäkökulman valtavirtaistaminen. Hanna Onwen-Huma

Sukupuolinäkökulman valtavirtaistaminen. Hanna Onwen-Huma Sukupuolinäkökulman valtavirtaistaminen Hanna Onwen-Huma 7.6.2011 Ihmiset = naiset ja miehet Julkinen päätöksenteko vaikuttaa ihmisten elämään ja arkeen Ihmiset ovat naisia ja miehiä, tyttöjä ja poikia

Lisätiedot

Vaihto-opiskelu Suomesta kohde- ja lähtömaittain (Lähde: CIMO)

Vaihto-opiskelu Suomesta kohde- ja lähtömaittain (Lähde: CIMO) 1 / 10 Vaihto-opiskelu Suomesta kohde- ja lähtömaittain 2004 2013 (Lähde: CIMO) Suomesta Kaikki yhteensä 8241 8487 8610 8232 8667 9388 10123 9931 10014 10189 Aasia 773 885 1019 1088 1256 1552 1790 1737

Lisätiedot

AKT:N JA EU:N YHTEINEN PARLAMENTAARINEN EDUSTAJAKOKOUS

AKT:N JA EU:N YHTEINEN PARLAMENTAARINEN EDUSTAJAKOKOUS AKT:N JA EU:N YHTEINEN PARLAMENTAARINEN EDUSTAJAKOKOUS 26. tammikuuta 2004 AKT-EU/3641-04 7. ISTUNTO Addis Abeba (Etiopia) 16. 19. helmikuuta 2004 Yhdistyneiden Kansakuntien konferenssikeskus Addis Abeba

Lisätiedot

Reilu maailma työn alla. Laura Ventä

Reilu maailma työn alla. Laura Ventä Reilu maailma työn alla Laura Ventä 29.5.2018 SASK Suomen ainoa työntekijöiden oikeuksiin keskittyvä kehitysyhteistyöjärjestö Perustettu vuonna 1986 (SAK) Jäsenenä 34 suomalaista ammattiliittoa kaikista

Lisätiedot

KATSAUS KAIRON KATULAPSIIN JA LASTEN OIKEUKSIIN

KATSAUS KAIRON KATULAPSIIN JA LASTEN OIKEUKSIIN Päivi Arvonen KATSAUS KAIRON KATULAPSIIN JA LASTEN OIKEUKSIIN Kuka on katulapsi? Lapsi joka asuu kadulla ja on vailla vakinaista asuntoa on katulapsi. Myös lasta, joka joutuu vieeämään päivät kadulla elantoa

Lisätiedot

Kansainvälisten asiain valiokunta

Kansainvälisten asiain valiokunta Mietintö 1 (5) Kansainvälisten asiain valiokunta Rauhantyö, kansainvälinen solidaarisuus ja ay-oikeudet Esitykset 4.1.1 4.1.14 Liitto vaikuttaa asevarustelukehitykseen ja rauhantyöhön kansainvälisissä

Lisätiedot

TYÖTTÖMYYS ALUEITTAIN

TYÖTTÖMYYS ALUEITTAIN TILASTOJA 22 2012 Helsingin kaupunki Tietokeskus HELSINGIN TYÖTTÖMYYS ALUEITTAIN 31.12.2011 Työttömyysaste % ja työttömien lukumäärä Helsingissä osa-alueittain 31.12.2011 Työttömien lukumäärä Helsingin

Lisätiedot

KANTA TARKISTUKSINA. FI Moninaisuudessaan yhtenäinen FI. Euroopan parlamentti 2017/2025(INI)

KANTA TARKISTUKSINA. FI Moninaisuudessaan yhtenäinen FI. Euroopan parlamentti 2017/2025(INI) Euroopan parlamentti 2014-2019 Naisten oikeuksien ja sukupuolten tasa-arvon valiokunta 2017/2025(INI) 4.5.2017 KANTA TARKISTUKSINA naisten oikeuksien ja sukupuolten tasa-arvon valiokunnalta ulkoasiainvaliokunnalle

Lisätiedot

VTT, Dos. Tiina Silvasti Jyväskylän yliopisto Yhteiskuntatieteiden ja filosofian laitos Yhteiskuntapolitiikka

VTT, Dos. Tiina Silvasti Jyväskylän yliopisto Yhteiskuntatieteiden ja filosofian laitos Yhteiskuntapolitiikka VTT, Dos. Tiina Silvasti Jyväskylän yliopisto Yhteiskuntatieteiden ja filosofian laitos Yhteiskuntapolitiikka Luentorunko Luennon lähtökohdat riittääkö ruoka? Kriisit: Vuosien 2007-2008 ruokakriisi Väestönkasvu

Lisätiedot

Aikuiskoulutustutkimus 2006

Aikuiskoulutustutkimus 2006 Koulutus 2008 Aikuiskoulutustutkimus 2006 Aikuiskoulutukseen osallistuminen Aikuiskoulutuksessa 1,7 miljoonaa henkilöä Aikuiskoulutukseen eli erityisesti aikuisia varten järjestettyyn koulutukseen osallistui

Lisätiedot

EUROOPAN PARLAMENTTI

EUROOPAN PARLAMENTTI EUROOPAN PARLAMENTTI 2004 2009 Kansainvälisen kaupan valiokunta 2008/0136(AVC) 18.2.2009 *** SUOSITUSLUONNOS Euroopan yhteisön ja sen jäsenvaltioiden sekä Norsunluurannikon ensivaiheen talouskumppanuussopimuksen

Lisätiedot

Oikeudellisten asioiden valiokunta ILMOITUS JÄSENILLE (26/2010)

Oikeudellisten asioiden valiokunta ILMOITUS JÄSENILLE (26/2010) EUROOPAN PARLAMENTTI 2009-2014 Oikeudellisten asioiden valiokunta 11.11.2010 ILMOITUS JÄSENILLE (26/2010) Asia: Ruotsin Riksdagenin lausunto perusteluineen muutetusta ehdotuksesta Euroopan parlamentin

Lisätiedot

Kyselylomaketta hyödyntävien tulee viitata siihen asianmukaisesti lähdeviitteellä. Lisätiedot:

Kyselylomaketta hyödyntävien tulee viitata siihen asianmukaisesti lähdeviitteellä. Lisätiedot: KYSELYLOMAKE Tämä kyselylomake on osa Yhteiskuntatieteelliseen tietoarkistoon arkistoitua tutkimusaineistoa FSD2281 tutkimus 2006 Kyselylomaketta hyödyntävien tulee viitata siihen asianmukaisesti lähdeviitteellä.

Lisätiedot

Köyhät aina keskuudessamme? Jouko Karjalainen Jäidenlähtöseminaari 9.5.2016

Köyhät aina keskuudessamme? Jouko Karjalainen Jäidenlähtöseminaari 9.5.2016 12.5.2016 Köyhät aina keskuudessamme? Jouko Karjalainen Jäidenlähtöseminaari 9.5.2016 Jouko Karjalainen 1 Käsitteiden käsittäminen Huono-osaisuus on monien tilanteiden ja prosessien (tarkoittamaton) seuraus

Lisätiedot

LAUSUNTOLUONNOS. FI Moninaisuudessaan yhtenäinen FI 2010/0059(COD) budjettivaliokunnalta. kehitysyhteistyövaliokunnalle

LAUSUNTOLUONNOS. FI Moninaisuudessaan yhtenäinen FI 2010/0059(COD) budjettivaliokunnalta. kehitysyhteistyövaliokunnalle EUROOPAN PARLAMENTTI 2009-2014 Budjettivaliokunta 2010/0059(COD) 2.7.2010 LAUSUNTOLUONNOS budjettivaliokunnalta kehitysyhteistyövaliokunnalle ehdotuksesta Euroopan parlamentin ja neuvoston asetukseksi

Lisätiedot

A. Naumanen. Tytöt U15-sarjassa. Esitys SAJL Nuorisokokoukselle

A. Naumanen. Tytöt U15-sarjassa. Esitys SAJL Nuorisokokoukselle A. Naumanen Tytöt U15-sarjassa Esitys SAJL Nuorisokokoukselle 25.10.2014 Tytöt U15 Nuorten kilpailujärjestelmä 2014-2016 hyväksyttiin syysliittokokouksessa 2013. Kilpailujärjestelmässä:! Pelattavaksi ehdotettavat

Lisätiedot

10679/17 team/sj/ts 1 DG C 1

10679/17 team/sj/ts 1 DG C 1 Euroopan unionin neuvosto Bryssel, 26. kesäkuuta 2017 (OR. en) 10679/17 YHTEENVETO ASIAN KÄSITTELYSTÄ Lähettäjä: Neuvoston pääsihteeristö Päivämäärä: 26. kesäkuuta 2017 Vastaanottaja: Valtuuskunnat Ed.

Lisätiedot

Työturvallisuus- ja työterveyslainsäädännön soveltaminen itsenäisiin ammatinharjoittajiin *

Työturvallisuus- ja työterveyslainsäädännön soveltaminen itsenäisiin ammatinharjoittajiin * P5_TA(2002)0498 Työturvallisuus- ja työterveyslainsäädännön soveltaminen itsenäisiin ammatinharjoittajiin * Euroopan parlamentin lainsäädäntöpäätöslauselma ehdotuksesta neuvoston suositukseksi työturvallisuus-

Lisätiedot

Mitä pakolaisuus on? Annu Lehtinen Toiminnanjohtaja Suomen Pakolaisapu

Mitä pakolaisuus on? Annu Lehtinen Toiminnanjohtaja Suomen Pakolaisapu Mitä pakolaisuus on? Annu Lehtinen Toiminnanjohtaja Suomen Pakolaisapu 1 Suomen Pakolaisapu Työtä uutta alkua varten Suomen Pakolaisapu tukee pakolaisia ja maahanmuuttajia toimimaan aktiivisesti yhteiskunnassa

Lisätiedot

Sosiaali- ja terveysministeriö E-KIRJE STM2010-00297. HTO Arrhenius Viveca 11.10.2010 JULKINEN. VASTAANOTTAJA Suuri valiokunta

Sosiaali- ja terveysministeriö E-KIRJE STM2010-00297. HTO Arrhenius Viveca 11.10.2010 JULKINEN. VASTAANOTTAJA Suuri valiokunta Sosiaali- ja terveysministeriö E-KIRJE STM2010-00297 HTO Arrhenius Viveca 11.10.2010 JULKINEN VASTAANOTTAJA Suuri valiokunta Viite Asia EU; Komission ehdotus Euroopan parlamentin ja neuvoston päätökseksi

Lisätiedot

EUROOPAN PARLAMENTTI

EUROOPAN PARLAMENTTI EUROOPAN PARLAMENTTI 1999 2004 Konsolidoitu lainsäädäntöasiakirja 31. toukokuuta 2001 2000/0315(COD) PE1 ***I EUROOPAN PARLAMENTIN KANTA vahvistettu ensimmäisessä käsittelyssä 31. toukokuuta 2001 Euroopan

Lisätiedot

KIIREELLINEN PÄÄTÖSLAUSELMA

KIIREELLINEN PÄÄTÖSLAUSELMA EU:N JA LATINALAISEN AMERIKAN PARLAMENTAARINEN EDUSTAJAKOKOUS KIIREELLINEN PÄÄTÖSLAUSELMA EU:n ja Latinalaisen Amerikan kanta ilmastoon ja ilmastonmuutokseen liittyviin aiheisiin Pariisin huippukokouksessa

Lisätiedot

Valmentavat koulutukset Vankilaopetuksenpäivät 2015 Tampere 7.10.2015. opetusneuvos Anne Mårtensson Ammatillisen koulutuksen osasto

Valmentavat koulutukset Vankilaopetuksenpäivät 2015 Tampere 7.10.2015. opetusneuvos Anne Mårtensson Ammatillisen koulutuksen osasto Valmentavat koulutukset Vankilaopetuksenpäivät 2015 Tampere 7.10.2015 opetusneuvos Anne Mårtensson Ammatillisen koulutuksen osasto Säädökset Hallitus antoi eduskunnalle 23.10.2014 esityksen ammatillisesta

Lisätiedot

PÄÄTÖSASIAKIRJA. AF/ACP/CE/2005/fi 1

PÄÄTÖSASIAKIRJA. AF/ACP/CE/2005/fi 1 PÄÄTÖSASIAKIRJA AF/ACP/CE/2005/fi 1 AF/ACP/CE/2005/fi 2 Seuraavien täysivaltaiset edustajat: HÄNEN MAJESTEETTINSA BELGIAN KUNINGAS, TŠEKIN TASAVALLAN PRESIDENTTI, HÄNEN MAJESTEETTINSA TANSKAN KUNINGATAR,

Lisätiedot

Ehdotus NEUVOSTON PÄÄTÖS

Ehdotus NEUVOSTON PÄÄTÖS EUROOPAN KOMISSIO Bryssel 14.6.2017 COM(2017) 296 final 2017/0126 (NLE) Ehdotus NEUVOSTON PÄÄTÖS Euroopan kehitysrahaston rahoittamiseksi suoritettavista jäsenvaltioiden rahoitusosuuksista sekä vuoden

Lisätiedot

KESTÄVÄN KEHITYKSEN TIEKARTTA

KESTÄVÄN KEHITYKSEN TIEKARTTA KESTÄVÄN KEHITYKSEN TIEKARTTA Kestävän kehityksen tavoitteet ja toimintaohjelma ohjaavat kestävän kehityksen edistämistä vuoteen 2030 saakka kaikkialla maailmassa, myös Suomessa. YK:n jäsenmaiden uusien

Lisätiedot

Ammattipätevyysdirektiivin (2005/36/EY) muutokset

Ammattipätevyysdirektiivin (2005/36/EY) muutokset Ammattipätevyysdirektiivin (2005/36/EY) muutokset Hyvinvointialojen koulutustarjonnan tulevaisuus keskustelutilaisuus ammattikorkeakouluille 11.3.2014 Hallitusneuvos Maiju Tuominen Ammattipätevyysdirektiivi

Lisätiedot

Mitä voimme oppia toisiltamme? Kansainvälistä kokemusten vaihtoa, SolidarCity -hanke Jouni Ponnikas, Aikuis- ja täydennyskoulutuspalvelut (AIKOPA)

Mitä voimme oppia toisiltamme? Kansainvälistä kokemusten vaihtoa, SolidarCity -hanke Jouni Ponnikas, Aikuis- ja täydennyskoulutuspalvelut (AIKOPA) Mitä voimme oppia toisiltamme? Kansainvälistä kokemusten vaihtoa, SolidarCity -hanke Jouni Ponnikas, Aikuis- ja täydennyskoulutuspalvelut (AIKOPA) KAINUUN TYÖLLISYYSFOORUMI - SOLIDARCITY KONFERENSSI 9.10.2012

Lisätiedot

TARKISTUKSET 1-22. FI Moninaisuudessaan yhtenäinen FI. PE510.492v01-00 17.4.2013. Luonnos päätöslauselmaesitykseksi Sharon Bowles (PE507.

TARKISTUKSET 1-22. FI Moninaisuudessaan yhtenäinen FI. PE510.492v01-00 17.4.2013. Luonnos päätöslauselmaesitykseksi Sharon Bowles (PE507. EUROOPAN PARLAMENTTI 2009-2014 Talous- ja raha-asioiden valiokunta 17.4.2013 PE510.492v01-00 TARKISTUKSET 1-22 Sharon Bowles (PE507.945v01-00) sukupuolten tasapuolisesta edustuksesta rahoituspalvelualalla

Lisätiedot

OPETTAJIEN OPETTAMINEN: PERUSASTEEN OPETTAJIEN KOULUTUKSEN TILA JA TULEVAISUUDENNÄKYMÄT EUROOPASSA

OPETTAJIEN OPETTAMINEN: PERUSASTEEN OPETTAJIEN KOULUTUKSEN TILA JA TULEVAISUUDENNÄKYMÄT EUROOPASSA SISÄASIOIDEN PÄÄOSASTO POLITIIKKAYKSIKKÖ B: RAKENNE- JA KOHEESIOPOLITIIKKA KULTTUURI JA KOULUTUS OPETTAJIEN OPETTAMINEN: PERUSASTEEN OPETTAJIEN KOULUTUKSEN TILA JA TULEVAISUUDENNÄKYMÄT EUROOPASSA TUTKIMUS

Lisätiedot

Seksuaalikasvatus Poikien ja miesten seksuaali- ja lisääntymisterveys

Seksuaalikasvatus Poikien ja miesten seksuaali- ja lisääntymisterveys Seksuaalikasvatus Poikien ja miesten seksuaali- ja lisääntymisterveys Katriina Bildjuschkin Seksuaalikasvatuksen asiantuntija, Seksuaali- ja lisääntymisterveysyksikkö Seksuaali- ja lisääntymisterveys Seksuaali-

Lisätiedot

Kansalaisyhteiskunta, kehitys ja köyhyyden poistaminen - Ihmisoikeusneuvonantaja Rauno Merisaari UM/POL-40

Kansalaisyhteiskunta, kehitys ja köyhyyden poistaminen - Ihmisoikeusneuvonantaja Rauno Merisaari UM/POL-40 Kansalaisyhteiskunta, kehitys ja köyhyyden poistaminen - Ihmisoikeusneuvonantaja Rauno Merisaari UM/POL-40 Pääpointit Merkitseekö vahva kansalaisyhteiskunta demokratiaa ja vaurautta? Kansalaisyhteiskunnan

Lisätiedot

EDUCA 29.-30.1.2010 SIVISTYS SIIVITTÄÄ, KOULUTUS KANTAA KESKIMÄÄRÄINEN TYTTÖ JA POIKA. VTT/Sosiologi Hanna Vilkka 30.1.2010

EDUCA 29.-30.1.2010 SIVISTYS SIIVITTÄÄ, KOULUTUS KANTAA KESKIMÄÄRÄINEN TYTTÖ JA POIKA. VTT/Sosiologi Hanna Vilkka 30.1.2010 EDUCA 29.-30.1.2010 SIVISTYS SIIVITTÄÄ, KOULUTUS KANTAA KESKIMÄÄRÄINEN TYTTÖ JA POIKA VTT/Sosiologi Hanna Vilkka 30.1.2010 1) MIHIN LAPSELLA ON OIKEUS SUKUPUOLISENA? 2) MIHIN LAPSELLA ON OIKEUS SEKSUAALISENA?

Lisätiedot

Työkykyiset ja työelämätaitoiset nuoret. -(työ)hyvinvointia ja (työ)pahoinvointia

Työkykyiset ja työelämätaitoiset nuoret. -(työ)hyvinvointia ja (työ)pahoinvointia Työkykyiset ja työelämätaitoiset nuoret -(työ)hyvinvointia ja (työ)pahoinvointia erityisasiantuntija Anne Salmi, Työterveyslaitos Nuorten suhde työelämään - ne vakiintuneet teesit Nuorten työuria tulee

Lisätiedot

Nuorisotakuun tulevaisuuspaja 14.-15.5.2014

Nuorisotakuun tulevaisuuspaja 14.-15.5.2014 Nuorisotakuun tulevaisuuspaja 14.-15.5.2014 Maahanmuuttajanuorten tilanne Pirkanmaalla selvityksen alustavia tuloksia Projektikoordinaattori Lilli Rasilainen Tampereen kaupungin ALMA Alueellisen maahanmuuton

Lisätiedot

TASA- ARVOSUUNNITELMA

TASA- ARVOSUUNNITELMA TASA- ARVOSUUNNITELMA Kaupunginhallituksen 2.10.2012 165 hyväksymä Haapajärven kaupungin tasa-arvosuunnitelma Tasa-arvolain 6a.n mukaan tasa-arvosuunnitelma on selvitys työpaikan tasaarvotilanteesta ja

Lisätiedot

Asiakirjayhdistelmä 2013

Asiakirjayhdistelmä 2013 66. Varsinainen kehitysyhteistyö (siirtomääräraha 3 v) Talousarvioesitys HE 95/2012 vp (17.9.2012) Momentille myönnetään 892 594 000 euroa. Määrärahaa saa käyttää: 1) ssa yksilöidyistä käyttötarkoituksista

Lisätiedot

EUROOPAN PARLAMENTTI

EUROOPAN PARLAMENTTI EUROOPAN PARLAMENTTI 1999 2004 Ympäristöasioiden, kansanterveyden ja kuluttajapolitiikan valiokunta VÄLIAIKAINEN 2001/0801(CNS) 2. maaliskuuta 2001 * MIETINTÖLUONNOS Ehdotus neuvoston suositukseksi lasten

Lisätiedot

*** SUOSITUSLUONNOS. FI Moninaisuudessaan yhtenäinen FI 2012/0183(NLE) 4.9.2012

*** SUOSITUSLUONNOS. FI Moninaisuudessaan yhtenäinen FI 2012/0183(NLE) 4.9.2012 EUROOPAN PARLAMENTTI 2009-2014 Kehitysyhteistyövaliokunta 2012/0183(NLE) 4.9.2012 *** SUOSITUSLUONNOS esityksestä neuvoston päätökseksi elintarvikeapua koskevan yleissopimuksen tekemisestä Euroopan unionin

Lisätiedot

KAIKEN MAAILMAN PÄÄOMAT,

KAIKEN MAAILMAN PÄÄOMAT, KAIKEN MAAILMAN PÄÄOMAT, LIITTYKÄÄ YHTEEN! Sosiaalinen pääoma maailmanvalloittajana Esitys Tilastokeskuksen asiakaspäivänä 10.10.2006 Tilastojohtaja Jussi Simpura Tähtiä kuin Otavassa poikia on Jukolassa,

Lisätiedot

EHDOTUS SUOSITUKSEKSI NEUVOSTOLLE

EHDOTUS SUOSITUKSEKSI NEUVOSTOLLE Euroopan parlamentti 2014-2019 Istuntoasiakirja B8-1365/2016 9.12.2016 EHDOTUS SUOSITUKSEKSI NEUVOSTOLLE työjärjestyksen 134 artiklan 1 kohdan mukaisesti Euroopan unionin painopisteistä naisten asemaa

Lisätiedot

Aikuiskoulutuksestako hyötyä työelämässä?

Aikuiskoulutuksestako hyötyä työelämässä? Aikuiskoulutuksestako hyötyä työelämässä? Rita Asplund Aikuiskoulutus taantumassa? Kalevi Sorsa -säätiön Perjantaiyliopisto 28.8.2009 ETLA 1 Aikuiskoulutus eli erityisesti aikuisia varten järjestetty koulutus

Lisätiedot

ULKOASIAINMINISTERIÖ LÄHETE HEL Globaaliasioiden osasto

ULKOASIAINMINISTERIÖ LÄHETE HEL Globaaliasioiden osasto ULKOASIAINMINISTERIÖ LÄHETE HEL5829-6 Globaaliasioiden osasto 09.03.2006 Eduskunnan ulkoasiainvaliokunta viite: UTP 6/2006 vp Suomen osallistuminen Kansainväliseen velkahelpotusaloitteeseen (Multilateral

Lisätiedot

Nuorten työnhakijoiden hyvinvointi. Tiina Ristikari, Erikoistutkija, YTT Lapset, nuoret, perheet- yksikkö Hyvinvointiosasto

Nuorten työnhakijoiden hyvinvointi. Tiina Ristikari, Erikoistutkija, YTT Lapset, nuoret, perheet- yksikkö Hyvinvointiosasto Nuorten työnhakijoiden hyvinvointi Tiina Ristikari, Erikoistutkija, YTT Lapset, nuoret, perheet- yksikkö Hyvinvointiosasto 20.4.2016 Tiina Ristikari 1 Taustaa Nuorten syrjäytyminen noussut voimakkaasti

Lisätiedot

Opetussuunnitelman perusteiden uudistaminen

Opetussuunnitelman perusteiden uudistaminen Opetussuunnitelman perusteiden uudistaminen Irmeli Halinen Opetussuunnitelmatyön päällikkö OPETUSHALLITUS LUMA-seminaari 15.1.2013 1 Opetussuunnitelmatyön kokonaisuus 2 Yleissivistävän koulutuksen uudistaminen

Lisätiedot

Nuorten yhteiskuntatakuu 8.5.2012. Elise Virnes

Nuorten yhteiskuntatakuu 8.5.2012. Elise Virnes Nuorten yhteiskuntatakuu 8.5.2012 Elise Virnes Nuorten yhteiskuntatakuu Pääministeri Kataisen hallitusohjelmaan on kirjattu nuorten yhteiskuntatakuun toteuttaminen nuorten työllisyyden edistämiseksi ja

Lisätiedot

Kestävä hyvinvointi ja sen edistäminen

Kestävä hyvinvointi ja sen edistäminen Kestävä hyvinvointi ja sen edistäminen Eduskunnan tulevaisuusvaliokunta 21.4.2017 ESITYS VALIOKUNNASSA Professori Marja Vaarama, Itä-Suomen yliopisto marja.vaarama@uef.fi Marja Vaarama 20.4.2017 1 Kestävä

Lisätiedot

Miten huomioida asiakaskunnan lisääntyvä monikulttuurisuus työterveyshuollossa? Perjantai-meeting 5.9.2014 Kirsi Yli-Kaitala

Miten huomioida asiakaskunnan lisääntyvä monikulttuurisuus työterveyshuollossa? Perjantai-meeting 5.9.2014 Kirsi Yli-Kaitala Miten huomioida asiakaskunnan lisääntyvä monikulttuurisuus työterveyshuollossa? Perjantai-meeting 5.9.2014 Kirsi Yli-Kaitala Maahanmuuttajien määrä kasvaa 2 Maahanmuuttajien terveys ja työkyky tutkimustietoa

Lisätiedot

Feminismit. Syksy 2012.

Feminismit. Syksy 2012. Feminismit Syksy 2012. Eron politiikat Tasa-arvon maailma on laillistetun ja yksiulotteisen sorron maailma; eron maailma on maailma, jossa sorto heittää aseensa ja antautuu elämän moneudelle ja monimuotoisuudelle.

Lisätiedot

Keitä olemme? ZONTA INTERNATIONAL ZONTA INTERNATIONAL FOUNDATION ZONTA INTERNATIONAL PIIRI 20

Keitä olemme? ZONTA INTERNATIONAL ZONTA INTERNATIONAL FOUNDATION ZONTA INTERNATIONAL PIIRI 20 Keitä olemme? ZONTA INTERNATIONAL Zonta International on 1919 perustettu maailmanlaajuinen palvelujärjestö. Sen 30 000 jäsentä kuuluvat 1200 kerhoon 63 maassa. Jäsenet antavat vapaaehtoisesti aikaansa,

Lisätiedot