EUROOPAN PARLAMENTTI

Transkriptio

1 EUROOPAN PARLAMENTTI 1999 Kehitysyhteistyövaliokunta 2004 VÄLIAIKAINEN 2002/2177(COS) 7. helmikuuta 2003 MIETINTÖLUONNOS Komission tiedonanto neuvostolle ja Euroopan parlamentille "Koulutus ja köyhyyden vähentäminen kehitysmaissa" (KOM(2002) 116 C5-0333/ /2177(COS)) Kehitysyhteistyövaliokunta Esittelijä: Margrietus J. van den Berg PR\ doc PE

2 PE /16 PR\ doc

3 SISÄLTÖ Sivu ASIAN KÄSITTELY... 4 PÄÄTÖSLAUSELMAESITYS... 5 PERUSTELUT KULTTUURI-, NUORISO-, KOULUTUS-, TIEDONVÄLITYS- JA URHEILUVALIOKUNNAN LAUSUNTO... NAISTEN OIKEUKSIEN JA TASA-ARVOASIOIDEN VALIOKUNNAN LAUSUNTO... PR\ doc 3/16 PE

4 ASIAN KÄSITTELY Komissio välitti 6. maaliskuuta 2002 päivätyllä kirjeellä Euroopan parlamentille tiedonantonsa "Koulutus ja köyhyyden vähentäminen kehitysmaissa"(kom( /2177(COS)). Parlamentin puhemies ilmoitti 2. syyskuuta 2002 pidetyssä istunnossa lähettäneensä kyseisen tiedonannon asiasta vastaavaan kehitysyhteistyövaliokuntaan sekä lausuntoa varten kulttuuri-, nuoriso-, koulutus-, tiedonvälitys- ja urheiluvaliokuntaan sekä naisten oikeuksien ja tasaarvoasioiden valiokuntaan (C5-0333/2002). Kehitysyhteistyövaliokunta oli nimittänyt 20. kesäkuuta 2002 pitämässään kokouksessa esittelijäksi Margrietus J. van den Bergin. Valiokunta käsitteli komission tiedonantoa ja mietintöluonnosta 3. joulukuuta 2002 ja... pitämissään kokouksissa. Viimeksi mainitussa kokouksessa se hyväksyi päätöslauselmaesityksen äänin puolesta, vastaan ja tyhjä(ä) / yksimielisesti. Äänestyksessä olivat läsnä seuraavat jäsenet: (puheenjohtaja/puheenjohtajana), (varapuheenjohtaja), (varapuheenjohtaja), (esittelijä),...,... ( puolesta),... ( puolesta työjärjestyksen 153 artiklan 2 kohdan mukaisesti), ja. Kulttuuri-, nuoriso-, koulutus-, tiedonvälitys- ja urheiluvaliokunnan ja naisten oikeuksien ja tasa-arvoasioiden valiokunnan lausunnot ovat tämän mietinnön liitteenä. Mietintö jätettiin käsiteltäväksi.... PE /16 PR\ doc

5 PÄÄTÖSLAUSELMAESITYS Euroopan parlamentin päätöslauselma komission tiedonannosta neuvostolle ja Euroopan parlamentille "Koulutus ja köyhyyden vähentäminen kehitysmaissa" (KOM(2002) 116 C5-0333/ /2177(COS)) Euroopan parlamentti, joka ottaa huomioon komission tiedonannon (KOM(2002) 116 C5-0333/ ), ottaa huomioon Jomtienissa vuonna 1990 pidetyn Koulutus kaikille -konferenssin, Kööpenhaminassa vuonna 1995 pidetyn YK:n sosiaalisen kehityksen huippukokouksen ja vuonna 2000 Dakarissa, Senegalissa järjestetyn Maailman koulutusfoorumi -tapahtuman, ottaa huomioon New Yorkissa vuonna 2001 pidetyn Yhdistyneiden Kansakuntien yleiskokouksen lapsiasiain erityisistunnon, ottaa huomioon Monterreyssa vuonna 2002 pidetyn kansainvälisen kehitysrahoituskokouksen, ottaa huomioon Johannesburgissa 2002 pidetyn kestävän kehityksen huippukokouksen, ottaa huomioon Cancunissa 2003 pidettävän Maailman kauppajärjestön kehityskierroksen, ottaa huomioon 6. syyskuuta 2001 antamansa päätöslauselman perusopetuksesta kehitysmaissa liittyen syyskuussa 2001 pidettyyn lasten asemaa koskevaan Yhdistyneiden Kansakuntien yleiskokouksen erityisistuntoon (A5-0278/2001) 2, ottaa huomioon työjärjestyksen 160 artiklan, ottaa huomioon kehitysyhteistyövaliokunnan mietinnön sekä kulttuuri-, nuoriso-, koulutus-, tiedonvälitys- ja urheiluvaliokunnan ja naisten oikeuksien ja tasaarvoasioiden valiokunnan lausunnot (A5-.../2003), A. ottaa huomioon, että opetus on ihmisoikeuksien yleismaailmallisen julistuksen 26 artiklan nojalla perustava ihmisoikeus, B. ottaa huomioon, että komissio ja neuvosto antoivat 10. marraskuuta 2000 yhteisen julkilausuman, jossa kannatettiin sitä, että kaikille avoimeen perusasteen opetuksen olisi sitouduttava yleisesti ja että koulutuksen olisi oltava yksi kehitysyhteistyön ensisijaisista tavoitteista, 1 EYVL C... 2 EYVL C 72E, , s PR\ doc 5/16 PE

6 C. ottaa huomioon, että talouden maailmanlaajuisen epätasapainon ja velkataakan vuoksi monilla hallituksilla ei ole resursseja koulutuksen tarjoamiseen kaikille lapsille, ja ottaa huomioon, että rakennesopeutusohjelmat ovat pakottaneet hallitukset vähentämään julkisen sektorin menoja, D. toteaa, että Global Campaign for Education -koulutuskampanjassa vaaditaan, että maissa, joissa sotilasmenot ovat suuret, menot asetetaan uudelleen tärkeysjärjestykseen sen varmistamiseksi, että koulutusta painotetaan kansallisessa talousarviossa sotilasmenoja enemmän, E. toteaa, että vuonna 2001 Euroopan komissio käytti 4,1 prosenttia komission ja Euroopan kehitysrahaston EKR:n yhteisestä budjetista koulutukseen OECD:n kehitysapukomiteaan kuuluvissa maissa; katsoo, että tämä on paljon luvattua vähemmän ja siten ristiriidassa komission aiemmin ilmoittaman virallisen kannan kanssa, F. toteaa, että neuvosto tunnustaa 30. toukokuuta 2002 antamassaan päätöslauselmassa, että avunantajat, mukaan luettuina Euroopan unioni ja sen jäsenvaltiot, eivät ole lisänneet koulutukseen annettavaa apua tarpeeksi päästäkseen koulutusta koskeviin uuden vuosituhannen kehitystavoitteisiin, G. toteaa, että neuvosto totesi 30. toukokuuta 2002 antamassaan päätöslauselmassa, että Euroopan unioni ja sen jäsenvaltiot tarkistavat politiikkojaan ja voimavarojensa kohdentamista siten, että niissä otetaan huomioon koulutuksen keskeinen merkitys köyhyyden vähentämisessä, kestävään kehitykseen pääsemisessä ja demokraattisten, vauraiden yhteiskuntien rakentamisessa, H. ottaa huomioon, että 113 miljoonaa lasta ei ole koskaan käynyt koulua, ottaa huomioon, että 150 miljoonaa lasta aloittaa ala-asteen mutta lopettaa koulunkäynnin ennen kuin oppii lukemaan ja kirjoittamaan ja että kehitysmaissa on 900 miljoonaa lukutaidotonta, I. korostaa, että ihmisoikeudet, mukaan luettuna oikeus saada opetusta, ovat luovuttamattomia ja yhtäläisiä oikeuksia ja että minkäänlaista syrjintää sukupuolen, vammaisuuden, rodun, etnisen ryhmän, uskonnon tai kulttuurin perusteella ei voida hyväksyä, J. ottaa huomioon, että kaksi kolmasosaa koulua käymättömistä lapsista on tyttöjä, ottaa huomioon, että tytöt aloittavat edelleen koulunkäynnin harvemmin kuin pojat ja että he jättävät sen useammin kesken, K. ottaa huomioon erityisesti tytöille ja naisille annettavan yleissivistävän ja ammatillisen koulutuksen erittäin suuren merkityksen köyhyyden ja tautien torjunnassa ja tukee siksi komission poliittista sitoumusta lisätä kehitysyhteistyössään yleissivistävään ja ammatilliseen koulutukseen kohdennettava tukea, L. katsoo, että komission tiedonantoa on pidettävä kehitysmaiden koulutuksen edistämiseen liittyvien tavoitteiden kannalta tärkeänä edistysaskeleena; katsoo, että siinä esitetään kattava strategia, jossa tavoitteet asetetaan tärkeysjärjestykseen ja niitä tuetaan PE /16 PR\ doc

7 menetelmillä ja erityistoimilla, kuten kampanjoilla, joiden avulla vanhemmille, etenkin äideille, annetaan tietoa tyttöjen kouluttamisesta koituvista hyödyistä, M. toteaa, että lukuisille asuinseudultaan siirtymään joutuneille tai sotatoimista, kuivuudesta tai nälänhädästä kärsiville lapsille suunnatut hätäjärjestelyt johtavat harvoin asianmukaiseen opetukseen silloinkaan, kun hätäpakolaisuus ja epävakaat olot jatkuvat, N. tähdentää rauhankasvatuksen merkitystä silloin, kun lapset ovat väkivaltaisten konfliktien uhreja, kuten pakolaisleireillä elävät lapset ovat, O. uskoo, että koulutuksen kriisiin puuttuminen on yksi tehokkaimmista käytettävissä olevista keinoista katkaista köyhyyden kierre ja että se on avain kestävään inhimilliseen kehitykseen ja auttaa pääsemään lähemmäs vuoteen 2015 asetettuja kansainvälisesti hyväksyttyjä inhimillisen kehityksen tavoitteita, P. pahoittelee, että Dakarin konferenssin jälkeen koulutuksen kriisin ratkaisemisessa on Fast Track -aloitteesta huolimatta edistytty äärimmäisen vähän ja että kriisin ratkaisemiseen pyrkivien kansainvälisten ponnistusten koordinointia on haitannut johdon puuttuminen; ottaa huomioon, että jos kehitys jatkuu nykyisen kaltaisena, vuodeksi 2005 asetettuja sukupuolten tasa-arvoa koulutuksessa koskevia tavoitteita ei saavuteta etenkään Etelä-Aasiassa ja Saharan eteläpuolisessa Afrikassa, ja katsoo, että vuoden 2015 tavoite kaikille avoimesta perusasteen opetuksesta jää täysin saavuttamatta, koska arviolta 75 miljoonaa lasta ei tuolloin käy koulua, Q. suhtautuu myönteisesti Fast Track -aloitteeseen ja komission sille antamaan periaatteelliseen tukeen; pitää kuitenkin valitettavana, että komissio ei tähän mennessä ole ilmoittanut, mitä rahoitusta se aikoo tarjota niille maille, jotka kuuluvat aloitteen piiriin, R. kehottaa komissiota huolehtimaan siitä, että Fast Track -aloitetta laajennetaan nopeasti muihinkin maihin, mukaan luettuina ne maat, jotka eivät vielä ole vieneet saaneet valmiiksi omaa köyhyyden vähentämisstrategiaansa, S. toteaa, että kehitysmaiden vanhemmat joutuvat tekemään suuria uhrauksia voidakseen lähettää lapsensa kouluun, T. ottaa huomioon, että ponnisteluja haittaa suuresti HIV/aids-epidemia, jonka seurauksena epidemian pahimmin koettelemissa Afrikan maissa 10 prosenttia opettajista todennäköisesti kuolee seuraavien viiden vuoden kuluessa, ja ottaa huomioon, että aidsorpojen määrän odotetaan nousevan yli 20 prosenttiin kouluikäisistä lapsista, U. uskoo, että opetuksen olisi oltava lapsikeskeistä ja paikallisen yhteisön kannalta tarkoituksenmukaista, että siinä olisi käytettävä paikallista kieltä ja että opetussuunnitelmien olisi oltava joustavia ja lapsen elämän kannalta merkityksellisiä, V. uskoo, että kaikille avoimen perusasteen opetuksen turvaaminen on edellytys oikeudenmukaisemmille globalisaation muodoille ja tietotekniikkataitojen puutteen korjaamiselle, PR\ doc 7/16 PE

8 W. katsoo, että avunantajien, myös EU:n, olisi kehitettävä yhteisiä suuntaviivoja, jotka koskevat politiikkaa, menettelytapoja, kirjanpitojärjestelmiä, valvontaa ja arviointia, ja katsoo, että niiden olisi lopetettava koulutussektorin avun ja tavara- ja palvelutoimitusten sitominen toisiinsa, X. toteaa, että koska kehitysmaiden kapasiteetti on rajallinen, on tärkeää, että kansallisten opetussuunnitelmien laatimisen aikataulut ovat realistisia, 1. korostaa, että yleinen, pakollinen, maksuton ja laadukas alemman perusasteen koulutusjärjestelmä, jossa lapset saavat perusopetusta vähintään kuusi vuotta, on keskiasteen, kolmannen asteen, ammatillisen koulutuksen ja aikuiskoulutuksen sisältävän koulutusstrategian perusta ja että laadultaan hyvän perusopetuksen ja erityisesti tyttöjen kouluunpääsyn edistämisen tulisi olla EU:n ja sen jäsenvaltioiden koulutukseen liittyvän kehittämisstrategian ensisijainen tavoite; 2. pitää myönteisenä komission aikomusta ehdottaa koulutukseen kohdennettavien voimavarojen kokonaismäärän lisäämistä erityisesti köyhimpien maiden ja väestönosien osalta; 3. toistaa, että Euroopan parlamentti totesi vuosien 2001 ja 2002 talousarvioneuvottelujen yhteydessä yhdessä neuvoston kanssa, että Euroopan unionin koulutukseen suuntaamaa tukea on lisättävä ja että alueellisiin budjettikohtiin oli sisällytetty koulutusmäärärahoja koskevia erityistavoitteita; korostaa jälleen, että koulutuksen määrärahat on kaksinkertaistettava vähintään 8 prosenttiin ja että lisäystä ei tule ottaa muihin tarkoituksiin osoitetuista varoista, vaan määrärahoja on kasvatettava reaalisesti; 4. kehottaa neuvostoa sopimaan aikataulusta, jossa jäsenvaltiot kasvattavat perusopetukselle annettavaa apuaan, elleivät ne jo ole tehneet niin, täyttääkseen Dakarissa tehdyt sitoumuksensa; 5. pitää valitettavana, että komissio ei ole vahvistanut tavoitetta ehdotetun ohjelman rahoitukselle; kehottaa komissiota vahvistamaan koulutukselle budjettitavoitteen, kuten budjettivallan käyttäjä teki vuonna 2001; katsoo tarpeelliseksi, että noudatetaan jo vuonna 2001 sosiaalipalveluille, mukaan luettuna koulutus, sovittua 35 prosentin tavoitetta; pyytää selkeitä aika-arvioita siitä, miten asiassa edetään vuoteen 2015 asti; 6. toteaa, että komissio ja kehitysmaat eivät tähän mennessä ole aloittaneet vuoropuhelua kehitysmaiden hallitusten peruskoulutukseen osoittamien määrärahojen lisäämisestä; kehottaa komissiota aloittamaan tällaisen vuoropuhelun ja korostaa, ettei tämä tarkoita nykyisten määrärahojen siirtämistä muualta tähän tarkoitukseen; kehottaa keskittymään alakohtaiseen rahoitukseen, koska varojen siirtäminen ei alakohtaisessa lähestymistavassa ole mahdollista; 7. kehottaa komissiota ja jäsenvaltioita tukemaan ensisijaisesti maita, jotka ovat sitoutuneet koulutusstrategioihin, joihin kuuluu maksuton yleinen peruskoulu, sukupuolten välinen tasa-arvo, laajat mahdollisuudet saada opetusta, laadukas opetus, PE /16 PR\ doc

9 uudistusten hajauttaminen ja köyhimmille ja muita heikommassa asemassa oleville myönnettävä erityistuki; 8. kehottaa komissiota koordinoimaan jäsenvaltioiden kehitysyhteistyön koulutuspolitiikkoja nykyistä laajemmin ja käymään neuvotteluja UNESCOn, UNICEFin, OECD:n ja Maailmanpankin kaltaisissa kansainvälisissä järjestöissä; 9. kehottaa komissiota ja jäsenvaltioita ilmoittamaan mahdollisimman pian, miten laajasti ne aikovat tukea Fast Track -aloitetta; on pettynyt siihen, että komissio, joka toimi avunantajien ensimmäisen Koulutus kaikille -projektiryhmän kokouksen isäntänä marraskuussa 2002, ei ole mukana rahoittamassa ensimmäistä maaryhmää; 10. kehottaa komissiota laatimaan tulostaulukon, jolla helpotetaan yhteisön ja EU:n koulutukseen kohdennetun kahdenvälisen avun vertaamista Dakarin sitoumuksiin ja jäsenvaltioiden sitoumuksiin, jotka koskevat niiden koulutukseen kohdentaman avun määrän kasvattamista; 11. pitää myönteisenä komission ehdotusta, jonka mukaan budjettituen myöntämisessä noudatetaan tiukkoja edellytyksiä, joiden mukaan edun saavan maan on pystyttävä esittämään kattava Koulutus kaikille -suunnitelma; kehottaa komissiota liittämään budjettitukeen oikeudellisia takuita, jotka perustuvat julkisten menojen tarkasteluun, ja myöntämään tuen etukäteen omistajaperiaatetta kunnioittaen; 12. kehottaa uudistamaan Kansainvälisen valuuttarahaston ja Maailmanpankin rakennesopeutuspolitiikkoja sen varmistamiseksi, että niillä tuetaan eikä heikennetä maksutonta ja laadukasta koulutusta: 13. uskoo, että tuki olisi rajattava sellaisiin köyhiin maihin, jotka kehittävät strategioita, joiden avulla on mahdollista tarjota laadukasta opetusta turvautumatta minkäänlaisiin koulumaksuihin; 14. katsoo komission tavoin, että vastuu koulutuksen laadusta on ensisijaisesti itse kehitysmailla; katsoo, että on määriteltävä koulua käyvien tyttöjen määrää ja keskeyttämisastetta koskevat normit; korostaa, että jos maat eivät täytä normeissa asetettuja edellytyksiä, budjettituki lopetetaan; 15. korostaa, miten tärkeää on, että komissio ja jäsenvaltiot tukevat Koulutus kaikille -kampanjan tavoitetta aikuisten luku- ja kirjoitustaidon parantamisesta, erityisesti tavoitetta luku- ja kirjoitustaitoisten naisten määrän kasvattamisesta 50 prosenttia vuoteen 2015 mennessä; 16. painottaa tyttöjen ja naisten yleissivistävään ja ammatilliseen koulutukseen liittyvien luotettavien tietojen ja tilastojen merkitystä ja kannattaa komission ehdotusta asiaankuuluvien tietojen keräämisestä; 17. suhtautuu myönteisesti siihen, että tiedonannossa korostetaan sukupuolten välistä tasaarvoa ja sukupuolinäkökohtien huomioon ottamista ja että siinä esitetään suositus PR\ doc 9/16 PE

10 koulutusasiantuntijoiden määrän lisäämisestä komission edustustoissa; katsoo kuitenkin, että asiantuntijoiden on suoritettava sukupuolinäkökohtia käsittelevä koulutus; 18. toteaa, että koska taudit vaikuttavat kehitysmaissa ensisijaisesti köyhiin yhteisöihin ja tekevät köyhyydestä pysyvää aiheuttamalla työn menetyksen, sairauksia, koulunkäynnin keskeytymistä sekä kasvavaa sosiaalista ja taloudellista epävakautta, tämä tekijä olisi otettava täysin huomioon kaikissa koulutusohjelmissa; 19. korostaa erityisesti tytöille ja naisille annettavan koulutuksen tärkeyttä tautien, myös sukupuolitautien kuten HIV/aids torjunnassa; suhtautuu myönteisesti komission ehdotukseen, jonka mukaan yhteydet aidsin ja koulutuksen laadun välillä on tunnustettava; painottaa, että koulutuspolitiikan ja HIV:n ja aidsin torjuntaa koskevan politiikan on täydennettävä toisiaan; 20. pitää myönteisenä komission ehdotusta ottaa huomioon konfliktien vaikutus lapsiin ja koulutukseen; pitää komission tavoin tärkeänä, että vanhemmat ja opettajat osallistuvat koulutukseen; 21. tunnustaa komission tavoin, että koulutus voidaan järjestää monilla tavoilla ja myös yksityissektorin kautta, mikäli koulutus ensisijaisesti säilyy valtiovallan vastuulla; 22. kannattaa pääpiirteissään komission korkea-asteen koulutuksen yhteisessä yhteistyökehyksessä esitettyjä periaatteita, toivoo kuitenkin, että Euroopan komissio ei tulevien WTO-neuvottelujen yhteydessä salli koulujen sisällyttämistä GATSsopimuksen (General Agreement on Trade in Services) piiriin "palveluna", johon sovelletaan vapaakaupan sääntöjä ja tuottavuuskriteerejä, koska tällä yhtäältä rikottaisiin vakavasti kaikkien oikeutta saada opetusta ja saatettaisiin toisaalta vakavasti rajoittaa yleisten koulujen toimintaa, koska ne saavat välttämättä valtion tukea, jolloin niiden voitaisiin katsoa olevan ristiriidassa vapaata kilpailua koskevien määräysten kanssa; 23. painottaa, että kouluttajat ansaitsevat riittävän palkkion eikä heitä pidä korvata vapaaehtoisilla; katsoo, että kouluttajat ovat oikeutettuja hyvään ja toistuvaan ammatilliseen koulutukseen, johon sisältyy myös heidän erityistarpeisiinsa keskittyvää täydennyskoulutusta; 24. uskoo, että yhteisön koulutukseen kohdennettava kehitysapu on tehokasta vain, jos se on osa laajempaa kehityspolitiikkaa, jonka päätavoitteena on köyhyyden vähentäminen; 25. kehottaa ottamaan huomioon alkuperäiskansojen erityistarpeet, erityisesti tarjoamalla alemman perusasteen koulutusta yhden yhtenäisen virallisen kielen lisäksi alueellisilla kielillä; 26. korostaa tässä yhteydessä tarvetta edistää sellaisten koulukirjojen ja oppimateriaalien tuottamista, joiden sisällössä otetaan lähtökohdaksi alueellinen kulttuuri ja jotka on mahdollisuuksien mukaan laadittu myös vallitsevilla alueellisilla kielillä ja joilla on merkitystä paikalliseen maatalouteen, talouteen ja yhteiskuntaan liittyvien etujen PE /16 PR\ doc

11 kannalta; korostaa lisäksi, että on kehitettävä alue- ja kielikohtaisia opetussuunnitelmia sekä opettajankoulutusta vastaavilla alueellisilla kielillä; 27. kehottaa komissiota vaalimaan koulutuksen laadunvalvontaa kehitysmaissa panemalla toimeen koulujen tarkastuksia, jotta kaikille voidaan tarjota hyvälaatuista koulutusta; 28. kehottaa komissiota vaalimaan kehitysmaiden valtiovarain- ja opetusministerien, opettajien ammattijärjestöjen ja vanhempien järjestöjen välistä vuoropuhelua; 29. kehottaa komissiota ja jäsenvaltioita yhdenmukaistamaan koulutusohjelmiaan kehitysmaissa; yhdelle jäsenvaltiolle olisi tällöin annettava koordinoiva tehtävä; 30. painottaa, että koulutus kaikille ei tarkoita vain koulunkäynnin aloittamislukujen kasvattamista vaan myös koulunsa päättävien määrän nostamista; 31. korostaa, että ratkaisevat edistysaskeleet koulutusalalla voidaan varmistaa vain, jos oppivelvollisuus pannaan menestyksekkäästi täytäntöön, jolloin suljetaan pois mahdollisuus "ostaa" vapautus rahalla ja vaaditaan lapsityövoiman tehokasta kieltämistä samalla kun korvataan tästä vanhemmille aiheutuva tulojen aleneminen; 32. kehottaa komissiota esittämään parlamentille vuoden kuluttua tämän päätöslauselman hyväksymisestä kertomuksen siitä, miten asiassa on edistytty; 33. kehottaa puhemiestä välittämään tämän päätöslauselman neuvostolle ja komissiolle. PR\ doc 11/16 PE

12 PERUSTELUT Johdanto Afrikassa peruskoulua käy keskimäärin 60 prosenttia lapsista. Vaikka osuus on kasvanut 6 prosenttia vuodesta 1990, Afrikassa on edelleen 45 miljoonaa lasta, jotka eivät käy koulua. Valtaosa heistä on tyttöjä. Heidät pidetään kotona, koska heidän vanhempansa eivät ymmärrä koulutuksen merkitystä tai koska tyttärien on osallistuttava perheen elättämiseen. Maailmassa on 110 miljoonaa lasta, jotka eivät käy koulua. Heistä kaksi kolmasosaa on tyttöjä. Miljoonat lapset käyvät koulua, mutta heitä opettavat liian täysissä, epäterveellisissä ja huonosti varustetuissa luokissa kouluttamattomat tai huonosti koulutetut opettajat, jotka eivät saa työstään palkkaa. Yksi kolmasosa kaikista lapsista ei käy koulua viittäkään vuotta, vaikka lukemis- ja kirjoitustaidon perustason saavuttaminen edellyttää vähintään tuota aikaa. Jos nykykehitys jatkuu, vuonna 2015 maailmassa on yhä 75 miljoonaa lasta, jotka eivät käy koulua 1, vaikka kansainvälinen yhteisö sopi vuonna 1990, että vuonna 2015 kaikkien lasten on osallistuttava perusopetukseen ja että erot tyttöjen ja poikien koulunkäynnissä on kurottava umpeen vuoteen 2005 mennessä 2. Tavoitteen saavuttaminen on hyvin epävarmaa. UNESCOn mukaan 70 maata ei onnistu pääsemään Dakarissa asetettuihin tavoitteisiin vuoteen 2015 mennessä (ks. laatikko). Vaikka kehitys on 83 maassa ollut hyvää, on valitettava tosiasia, että kolmasosa maailman väestöstä elää maissa, joissa vuoden 2015 tavoitteet tuntuvat pelkältä utopialta 3. Maailman koulutusfoorumin tavoitteet (Dakar, 2000): parempi hoito ja koulutus kaikkein nuorimmille lapsille laadullisesti hyvä ja ilmainen koulutus kaikille jatkuvassa itsensä kehittämisessä tarvittavien taitojen opettaminen nuorille ja nuorille aikuisille 50 prosenttia vähemmän luku- ja kirjoitustaidottomia aikuisia vuonna 2015 ja mahdollisuus elinikäiseen oppimiseen kaikille aikuisille poikien ja tyttöjen sekä miesten ja naisten välisten erojen poistaminen perus- ja keskiasteen koulutuksessa vuoteen 2005 mennessä, täysin yhtäläiset Kehitystä koulutuksen kautta Koulutus on kaiken köyhyyden torjunnan perusta. Lukutaito rikkoo köyhyyden noidankehän, jonka vankeja monet perheet ovat. Koulutuksen ansiosta ihmiset pystyvät kehittämään itseään. Jotta valtiot voisivat kehittyä, ne tarvitsevat riittävästi koulutetun väestön. Erityishuomiota on kiinnitettävä tyttöihin. Koulutus on avain naisten aseman parantamiseen. Koulutetuilla naisilla on enemmän vaihtoehtoja esimerkiksi aviopuolison valinnassa tai omien 1 The Oxfam Education report, tammikuu Vuosituhannen kehitystavoitteet, Dakar, 1990 ( 3 Education for All Global Monitoring Report (UNESCO), marraskuu PE /16 PR\ doc

13 taloudellisten mahdollisuuksien hyödyntämisessä. Koulunkäynti ei kuitenkaan takaa todellista luku- ja kirjoitustaitoa varsinkaan köyhille, jotka joutuvat tyytymään heikkoon opetuksen tasoon. Onkin koulutettava myös opettajia ja perustettava järjestelmä, jossa koulutukseen kohdennetut varat voidaan jakaa läpinäkyvästi. Yksi tehokkaimpia menetelmiä "itsensä kehittämisen" toteuttamisessa on ottaa työhön mukaan koulutusjärjestöt ja paikalliset vanhempainyhdistykset. Äitien rooli ja lisätuki tytöille on välttämätöntä. Koulutus on liitettävä jokapäiväiseen elämään. Tieto- ja viestintätekniikka on otettava käyttöön laajaalaisesti. Koulutuksen rahoittaminen EU painottaa politiikassaan tietojen vaihdon, komission ja eri jäsenvaltioiden politiikkojen koordinoimisen ja asiantuntijatapaamisten järjestämisen merkitystä. Peruskoulutukseen käytetään melko vähän rahaa (vuonna 2001 osuus oli 0,53 prosenttia EU:n kokonaiskoulutusrahoituksesta DAC-maissa) 1. Vuonna 2015 kaikkien lasten täytyy osallistua ainakin perusopetukseen. Tämä on mahdollista, koska lisäkustannus on maailmanlaajuisesti noin 8 miljardia euroa vuodessa eli alle viidesosa EU:n maatalouteen käyttämistä rahoista. Tavoitteen saavuttamiseksi EU:n on kaksinkertaistettava peruskoulutusbudjettinsa, kuten Euroopan parlamentti esitti vuodeksi Tämä koskee sekä Euroopan kehitysrahastoa (EKR) että alueellisia ja aihekohtaisia budjetteja. Rakennesopeutusohjelmat ovat johtaneet koulutustason laskuun monissa maissa. Maksaakseen velkansa hallitukset ovat monissa tapauksissa leikanneet sosiaalialan rahoitusta. Esimerkiksi Nigeria kuluttaa velkojen takaisinmaksuun kaksi kertaa niin paljon rahaa kuin perusopetukseen. Tällainen varojen siirto kohteesta toiseen voidaan estää siirtämällä tuen painopistettä alakohtaisiin ohjelmiin perustuvaan budjettitukeen. EU on äskettäin tehnyt Argentiinan Santa Fen provinssin kanssa sopimuksen osarahoituksen myöntämisestä maakunnan poliisivoimien uudistamiseen ja kouluttamiseen. Provinssin oma osuus kustannuksista on 45 prosenttia. Tämä raha on saatu käyttöön leikkaamalla luku- ja kirjoitustaitokeskusten, aikuiskoulutuksen ja korkea-asteen oppilaitosten määrärahoja. Seurauksena on, että opettajia irtisanotaan ja tuhannet opiskelijat jäävät vaille opetusta. EU:n on hyödynnettävä koordinaattorin asemaansa ja tuettava kansallisten koulutusohjelmien laatimista lisäämällä rahoitusta ja tiedon määrää. Jälkimmäiseen tarkoitukseen on hankittava asiantuntijoita paikallisesti EU-edustajistoista käsin eikä keskitetysti Brysselistä. Komission tiedonannossa esitetyt perusperiaatteet on sidottava konkreettisiin toimintasuunnitelmiin, jotka sisältävät tavoitteita ja ajoitussuunnitelman. Onkin erittäin tärkeää, että komissio osallistuu yhdessä jäsenvaltioiden kanssa aktiivisesti Maailmanpankin käynnissä olevaan Education for All Fast Track -ohjelmaan (Koulutus kaikille vauhdilla), nostaa koulutusrahoituksen tosiasiallista määrää, kaksinkertaistaa koulutusbudjettinsa ja lisäksi 1 Komission jäsenen Poul Nielsonin päivätty kirje kehitysyhteistyövaliokunnan puheenjohtajalle Joaquim Mirandalle. 2 Euroopan parlamentin päätöslauselma neuvoston muuttamasta esityksestä Euroopan unionin yleiseksi talousarvioksi varainhoitovuodeksi 2001 (kaikki pääluokat) (13830/2000 C5-0600/ /2190(BUD)) ja oikaisukirjelmästä nro 2/2001 yleiseen talousarvioesitykseen vuodeksi 2001 (13833/2000 C5-0653/2000). PR\ doc 13/16 PE

14 huolehtii siitä, että EU:n koulutustukea koordinoidaan asianomaisessa kehitysmassa ja että se maksetaan rahoitus- ja hallintokehyksessä, jonka laatii yhteistyökumppanina toimiva hallitus eikä avunantajana toimiva EU. Vuoden 2003 talousarviota koskevassa päätöslauselmassaan Euroopan parlamentti painottaa tarvetta laajentaa suoria EU-toimenpiteitä kehitysmaiden perusterveydenhoidon ja peruskoulutuksen osalta 1. Education for All Fast Track -aloite (Koulutus kaikille vauhdilla) Fast Track -aloite on kehitysmaissa annettavasta koulutuksesta tehty sopimus, jonka perustana on niille maille annettava rahoitustuki, jotka ovat valmiita asettamaan peruskoulutuksen ensisijaiseksi painopisteeksi ja kehittämään poliittisia toimintaohjelmia peruskoulutusjärjestelmän laadun ja tehokkuuden parantamiseksi. Avunantajat täydentävät ohjelmia antamalla käyttöön varoja ja asiantuntemusta olemassa olevan koordinoinnin parantamiseksi ja kehityksen tehostamiseksi. Maailmanpankki tarjoaa aloitteelle puitteet. Maailman johtajat allekirjoittivat tämän aloitteen G8-maiden kokouksessa Kanadassa (2002). Kaikkiaan 18:aa maailman köyhimpiin kuuluvaa maata kehotettiin valmistelemaan toimintaohjelmia peruskoulutuksen tarjoamiseksi kaikille näiden maiden lapsille. Näistä suunnitelmista keskusteltiin marraskuussa 2002 avunantajien yhteenliittymän ensimmäisessä kokouksessa Brysselissä. Kokouksen päätyttyä ilmoitettiin, että seitsemälle maalle 2 oli päätetty myöntää tukea toimintaohjelmien toteuttamiseen. Tuella luodaan tarvittavaa kapasiteettia ja paikataan rahoitusvajetta, jonka on arvioitu olevan vuosina noin 400 miljoonaa dollaria. Kokouksessa kehotettiin myös viittä muuta maata 3 laatimaan täydentäviä poliittisia toimintaohjelmia, jotta nekin voivat osallistua Fast Track -aloitteeseen aikataulun mukaisesti. Avunantajista toiminnassa ovat nyt mukana Kanada ja Alankomaat. On erittäin tärkeää, että myös Euroopan komissio liittyy mahdollisimman pian tähän avunantajien yhteenliittymään. Koulutus kaikille, tytöille ja pojille YK:n huippukokouksessa "A World Fit for Children" painotettiin jälleen lasten kouluttamisen merkitystä: kaikkien poikien ja tyttöjen on päästävä perusopetuksen piiriin ja voitava suorittaa koulunsa loppuun; kattavan perusopetuksen kulmakivi on ilmainen, pakollinen ja hyvälaatuinen koulutus. Sukupuolierot perus- ja jatkokoulutuksessa on poistettava 4. Myös Johannesburgin kestävän kehityksen huippukokouksessa (2002) paikalla olleet hallitusten päämiehet, kansalaisyhteiskunnan ja yritysten edustajat tunnustivat jälleen kerran, että kansainvälisesti sovittujen kehitystavoitteiden, mukaan luettuna vuosituhannen julistukseen sisällytetyt tavoitteet, saavuttaminen edellyttää merkittävää lisäystä koulutuksen rahoitukseen 5. Euroopan komission tiedonannossa on mukana osa näistä tavoitteista mutta ei kaikkia. Jotta tavoitteet voitaisiin saavuttaa vuonna 2015, tarvitaan tehokkaampia 1 Esitys Euroopan unionin yleiseksi talousarvioksi varainhoitovuodeksi 2003 sellaisena kuin se on neuvoston muuttamana (kaikki pääluokat) (C5-0300/ /2004(BUD)) ja oikaisukirjelmästä nro 1/2003 (12640/2002 C5-0480/2002) esitykseen Euroopan unionin yleiseksi talousarvioksi varainhoitovuodeksi Burkina Faso, Guinea, Guyana, Honduras, Mauritania, Nicaragua ja Niger. 3 Intia, Pakistan, Bangladesh, Kongon demokraattinen tasavalta ja Nigeria kohta (IX: Means of implementation). PE /16 PR\ doc

15 toimenpiteitä ja seuraavia määrällisiä indikaattoreita: peruskoulutukseen ilmoittautuneiden ja koulutuksen päättäneiden määrä, sukupuolten välisen tasavertaisuuden saavuttaminen ja lukuja kirjoitustaitoisten määrä. Lisäksi koulutuksen on täytettävä seuraavat laadulliset edellytykset: hyvinkoulutetut ja motivoituneet opettajat, soveltuvat opetusohjelmat ja hyvä opetusmateriaali, soveltuva kielten opetus, miellyttävä opiskeluympäristö, vanhempien ja yhteisön osallistumisen edistäminen. Komission on kytkettävä nämä sekä määrälliset että laadulliset näkökohdat selkeään ajoitussuunnitelmaan. Yksityissektorin osuus koulutuksessa Maailman kauppajärjestö on painottanut, että koulutuksen järjestäminen on kansallisten viranomaisten tehtävä. Tämän palvelun julkisesta luonteesta ei ole epäilystä. Yksityisen koulutuksen osuus ja yritysten osallistuminen ovat myönteisiä asioita varsinkin silloin, kun kyseessä on ammattiin johtava koulutus. Koulutusalalla työskentelevien ihmisten on kuitenkin saatava asianmukainen korvaus. Heitä ei pidä missään tapauksessa korvata vapaaehtoisilla, niin kuin joissakin tapauksissa on vaarana käydä. Koulutusta antavat ja sitä tukevat henkilöt ansaitsevat yhteiskunnan kunnioituksen ja arvostuksen. Kaikkien kansainvälisten aloitteiden tavoitteena on oltava heidän asemansa vahvistaminen, ei sen heikentäminen. Tuhannet opettajat osoittivat Pakistanissa mieltään vastustaakseen hallituksen ehdotuksia, joiden mukaan korkea-asteen koulutuksessa on lisättävä yksityissektorin osuutta ja sitä kautta opiskelijoiden määrää. Opettajien mukaan tämä johtaa viranomaisten rahoittamien oppilaitosten opintomaksujen korottamiseen, jolloin köyhien opiskelijoiden on miltei mahdotonta suorittaa tutkintoa. Myös opiskelijat osallistuivat mielenosoituksiin, koska pelkäävät opintomaksujen korottamista. Pakistanin 143-miljoonaisesta väestöstä on korkeakouluopetuksen piirissä vain 3 prosenttia vuotiaista. HIV/aids HIV/aids-epidemian vuoksi lapsia kuolee tai he jättävät koulun kesken, ja lisäksi epidemia aiheuttaa traumojen ja syrjinnän lisääntymistä. Koulua käyviä lapsia on entistä vähemmän, koska monien lasten on keskeytettävä koulunkäynti ja mentävä töihin, kun heidän vanhempansa ovat kuolleet HI-virukseen eli aidsiin. On myös arvioitu, että vuonna 1999 Saharan eteläpuolisessa Afrikassa lasta menetti opettajansa HIV/aids-epidemian seurauksena 1. Epidemialla on lukuisia suoria seurauksia. Hallintohenkilöstön ja opettajien korkeat sairastuvuus- ja kuolleisuusluvut ovat vakavasti heikentäneet koulutustarjontaa ja koulutuksen laatua. Joissakin maissa opettajia kuolee enemmän kuin siirtyy eläkkeelle. Keski-Afrikan tasavallassa HIV/aids on opettajien yleisin kuolinsyy. UNaids ennustaa, että prosenttia maan kaikista opettajista kuolee aidsiin vuoteen 2005 mennessä. Vuosina opettajia menehtyi lähes yhtä paljon kuin siirtyi eläkkeelle. Kuolleista noin 85 prosentilla oli aids. Aids-epidemia aiheuttaa myös määrärahojen uudelleenkohdentamista sen lisäksi, että 1 The Progress of Nations 2000 (UNICEF), PR\ doc 15/16 PE

16 opetushenkilökunnan saatavuus heikkenee. Rahaa ei enää investoida koulutuksen laatuun, vaan suuri osa käytetään aidsin uhrien perheiden eläkkeisiin ja loput uusien opettajien kouluttamiseen. Epidemian seurauksiin on hyvin tärkeää kiinnittää huomiota, ja niin voidaan tehdä ennen muuta koulutuksen kautta. Tietämättömyys on yksi epidemian laajan levinneisyyden tärkeimmistä syistä. Valistuksen avulla ihmiset on saatava tiedostamaan, että he ovat vaarassa, miksi he ovat vaarassa ja miten epidemian leviämistä edelleen voidaan rajoittaa. Tällöin tarvitaan muutakin kuin koulussa annettavaa valistusta, myös yhteisö on saatava mukaan toimintaan. Konfliktit ja niiden jälkitilanteet Kouluopetuksen ulkopuolelle jää 113 miljoonaa lasta. Heistä 82 prosenttia asuu alueilla, joita koettelee tai on koetellut konflikti. Koulut ovat usein hyökkäysten kohteita ja opettajat vaarassa. Laaja ja vakava konflikti saattaa myös johtaa virallisen koulujärjestelmän romahtamiseen. Koulutus on lapsille tärkeä keino sodan traumojen parantamiseen. Päivittäinen koulunkäynti herättää tunteen paluusta normaalielämään. Talven nyt tultua Afganistanin koulut ovat kolme kuukautta suljettuina. Maaliskuun alussa alkaa uusi kouluvuosi, mutta sitä ennenkään opettaja Nadima Maiwan ei aio istua kotona kädet ristissä. Seuraavina kuukausina hän yhdessä monien kollegoidensa kanssa opettaa tyttöjä, jotka haluavat paikata koulunkäyntiinsä jääneitä aukkoja. "En istu mielelläni kotona. Viisi vuotta talebanien vallan alla oli ihan tarpeeksi pitkä aika", hän sanoo. Nadima Maiwan opettaa englantia Abdul Qasim Ferdousi -koulussa, joka on yksi Kabulin suurimmista tyttökouluista. Kun talebanit valloittivat Kabulin syyskuussa 1996, koulussa oli oppilasta. Nyt, kun päättymässä on ensimmäinen vuosi tyttöjen koulutuksen kieltäneiden talebanien lähdön jälkeen, Ferdousi-koulun seinät pullistelevat. Opettajia on 273, heistä miehiä vain 17, ja he opettavat melkein 7 500:aa tyttöä ja 2 700:aa poikaa. UNICEFin maanlaajuisissa pistokokeissa todettiin, että koulua kävi heinäkuun lopussa yhteensä 3 miljoonaa lasta. Afganistanissa on siis yhä enemmän koulua käymättömiä kuin käyviä lapsia. UNICEFin mukaan voidaan silti sanoa, että tämän vuoden alussa käynnistetty Back to School -ohjelma on ollut suuri menestys. "Kouluvuoden alussa maaliskuussa arvioimme, että perusopetuksen piiriin eli luokille 1 6 tulisi noin 1,7 miljoonaa lasta. Todellisuudessa pelkästään ensimmäisillä luokilla on noin 1,3 miljoonaa lasta. Luku herättää paljon toiveita, koska sen perusteella voi myös olettaa, että monet jatkavat ylemmille luokille", sanoo Chulho Hyun, UNICEFin tiedottaja Kabulissa. Lähde: NRC Handelsblad, 9. joulukuuta 2002 PE /16 PR\ doc