KIIREELLINEN PÄÄTÖSLAUSELMA

Transkriptio

1 EU:N JA LATINALAISEN AMERIKAN PARLAMENTAARINEN EDUSTAJAKOKOUS KIIREELLINEN PÄÄTÖSLAUSELMA EU:n ja Latinalaisen Amerikan kanta ilmastoon ja ilmastonmuutokseen liittyviin aiheisiin Pariisin huippukokouksessa 2015 (COP21) esittelijöinä Cecilia Castro Márquez (Andien parlamentti) ja Ernest Urtasun (Euroopan parlamentti) laadittu EU:n ja Latinalaisen Amerikan parlamentaarisen edustajakokouksen eurooppalaisen osapuolen (Euroopan parlamentti) tuella (työjärjestyksen 8 artiklan 3 kohta) Perjantai 5. kesäkuuta 2015 Bryssel AT\ doc

2 EU:n ja Latinalaisen Amerikan parlamentaarisen edustajakokouksen päätöslauselma aiheesta EU:n ja Latinalaisen Amerikan kanta ilmastoon ja ilmastonmuutokseen liittyviin aiheisiin Pariisin huippukokouksessa 2015 (COP21) EU:n ja Latinalaisen Amerikan parlamentaarinen edustajakokous, joka 1. panee merkille, että seuraava COP21 on ratkaisevan tärkeä kokous kunnianhimoisen, avoimen ja oikeudellisesti kaikkia osapuolia ennen vuotta 2020 sitovan kansainvälisen ilmastosopimuksen tekemiseksi tieteellisten ilmastotietojen, ihmisoikeuksia koskevien kansainvälisten sitoumusten, YK:n ilmastonmuutoksen puitesopimuksen periaatteiden ja erityisesti yhteisen mutta eriytyneen vastuun periaatteen sekä erilaisten kansallisten olosuhteiden mukaisten valmiuksien ja maailman muuttuvien taloudellisten ja geopoliittisten olosuhteiden mukaisesti; 2. pyytää molempien alueiden hallituksia ja EU:n toimielimiä vahvistamaan keskinäistä liittoumaa oikeudenmukaisen ja kunnianhimoisen kansainvälisen ilmastosopimuksen puolesta sekä ottaa huomioon, että kansainvälisen yhteisön toimien taso on vielä kaukana siitä, mitä tarvitaan alle kahden celsiusasteen tuloksen saavuttamiseksi, mihin molemmat alueet pyrkivät kiireellisesti, ja ottaa huomioon Latinalaisen Amerikan ja Karibian valtioiden yhteisön (CELAC) yksimielisyyteen liittyvät ponnistelut yhtenäisen kannan muodostamiseksi ilmastonmuutossopimusprosessissa ja molempien alueiden näkemysten suuren kirjon tarjoamat hyvät mahdollisuudet kunnianhimoisen toimintasuunnitelman edistämiseksi; 3. korostaa, että parlamentin jäsenet ovat erittäin tärkeässä asemassa ilmastonmuutoksen kannalta ja että he voivat näytellä pääosaa kahden alueen välisessä liittoumassa ilmastonmuutoksen torjumiseksi kaikkien kansalaisten ja muiden kuin valtiollisten toimijoiden sekä myös kaupunkien, kansallisten ja paikallisten viranomaisten osallistavan sekä demokraattisen tuen avulla; palauttaa mieliin, että EU on sitoutunut johtamaan ilmastonmuutoksen torjuntaa ja edistämään sellaisen vähähiilisen talouden luomista, joka perustuu pitkän aikavälin tavoitteeseen, jonka mukaan kasvihuonekaasupäästöjä vähennetään prosenttia vuoteen 2050 mennessä, sekä kasvihuonekaasujen vähentämistä, uusiutuvaa energiaa ja energiatehokkuutta koskeviin vuoden 2020 tavoitteisiin; pyytää Euroopan komissiota esittelemään aloitteet, joilla luodaan vuotta 2030 koskevat kunnianhimoiset ilmasto- ja energiapuitteet, jotka ovat EU:n osuus kansainvälisen ilmastosopimuksen tekemiseksi ilmastonmuutossopimuksen Pariisin huippukokouksessa; 4. kannustaa voimakkaasti kaikkia maita laatimaan ja panemaan täytäntöön strategioita, säädöksiä sekä realistisia ja mitattavissa olevia toimenpiteitä, jotka mahdollistavat siirtymisen kohti kestävää vähähiilistä taloutta ennen vuotta 2050 ja jotka ovat sopusoinnussa maailman hiilibudjetin ja sen tavoitteen kanssa, että maailman keskilämpötilan nousu rajataan alle kahteen celsiusasteeseen; korostaa, että hallitusten ja kansainvälisen järjestelmän toimielinten on perustettava mekanismeja ja elimiä, joiden avulla hallitaan ympäristöpolitiikkoja ja erityisesti julkisten ympäristöpolitiikkojen suunnittelua, täytäntöönpanoa ja arviointia; 2/6 AT\ doc

3 5. korostaa, että on tärkeää löytää uusi ihmisten hyvinvoinnin paradigma, joka on sopusoinnussa sekä ilmastonmuutoksen torjuntaa että tasa-arvon ja sosiaalisen yhteenkuuluvuuden lisäämistä koskevan haasteen kanssa; kannustaa hallituksia vahvistamaan kahden alueen välistä vaihtoa hyödyntämällä hyvän elämän kaltaisia käsitteitä ja kestävään vähähiiliseen talouteen siirtymisen hallintaan liittyviä aiheita; katsoo, että koko maailman siirtyminen päästöjen vähentämiseen voi tarjota merkittäviä mahdollisuuksia EU:n, Latinalaisen Amerikan ja koko maailman talouden elvyttämiselle; toteaa, että ilmastonmuutoksen torjuntaa koskevat toimenpiteet parantavat myös merkittävästi kansalaisten hyvinvointia; huomauttaa kuitenkin, että siirtymän viivästyminen aiheuttaa lisää yleisiä kustannuksia ja rajoittaa keinoja, joiden avulla voidaan vähentää tehokkaasti päästöjä ja valmistautua ilmastonmuutoksen vaikutuksiin; 6. pitää kahden alueen välisen strategisen kumppanuuden puitteissa vastuunaan vaalia EU:n ja CELAC:n vuosien toimintasuunnitelman tehokasta täytäntöönpanoa, panna tehokkaasti täytäntöön Euroclima-ohjelma ja kehittää sitä edelleen; 7. vaatii molempien alueiden valtion- tai hallitusten päämiehiä toimimaan entistä päättäväisemmin kasvihuonekaasupäästöjen vähentämiseksi merkittävästi ryhtymällä sisäisiin toimenpiteisiin ja tukemalla innovatiivisia ja asianmukaisia mekanismeja ja aloitteita, joilla edistetään kahden alueen välistä yhteistyötä ilmastonmuutoksen torjumiseksi yhteistyön ja keskinäisen tuen hengessä; 8. pyytää molempien alueiden hallituksia pyrkimään suurempaan yhdenmukaisuuteen ilmastonmuutosta koskevissa kansainvälisissä lausunnoissa sekä alueiden välisissä, sisäisissä ja kansallisissa politiikoissa; 9. vaatii valtioita varmistamaan, että niiden kansalliset lausunnot esitellään oikeaaikaisesti, jotta ne voidaan arvioida ilmastonmuutossopimuksen puitteissa ennen Pariisin huippukokousta ja jotta ne ovat sellaisten kunnianhimoisten ja oikeudenmukaisten sitoumusten mukaisia, jotka mahdollistavat kahden celsiusasteen tavoitteen saavuttamisen; pyytää, että kansallisissa lausunnoissa noudatettaisiin yleissopimuksen periaatteita, että ne olisivat mitattavissa ja varmennettavissa olevia ja tasapuolisia, ja että niiden suunnittelussa ja täytäntöönpanossa kuultaisiin parlamentteja ja kansalaisyhteiskunnan toimijoita; 10. pyytää hallituksia takaamaan asianmukaisen ja tasapainoisen kohtelun vuoden 2015 sopimuksen puitteissa tapahtuvalle sopeutumis- ja hillitsemistoimille, kun otetaan huomioon, että molemmat alueet ovat vahvistaneet toimiaan alle kahden celsiusasteen tuloksen saavuttamiseksi samalla kun ne kärsivät lisääntyvistä ilmastonmuutoksen vaikutuksista, ja ottaa huomioon, että lisääntyviin ilmastonmuutoksen vaikutuksiin sopeutuminen on tärkeä asia Latinalaiselle Amerikalle ja Karibialle; 11. vaatii laatimaan Pariisin sopimukseen tiukat säännökset, jotka sisältävät vahvat takeet lämpötilan nousun rajoittamiseksi enintään kahteen celsiusasteeseen, joita sovelletaan kaikkiin toimijoihin ja jotka auttavat seuraamaan kehitystä; pyytää neuvottelevia osapuolia varmistamaan, että kehitysmaille tarjotaan teknistä tukea seurannan ja AT\ doc 3/6

4 raporttien esittelyn hallintaa sekä kasvihuonekaasuinventaarioiden varmentamista varten; 12. kannustaa hallituksia tekemään päätöksen tehokkaasta, ennustettavissa olevasta ja kestävästä vihreän ilmastorahaston rahoituksesta ja sopimaan etenemissuunnitelman riittävien varojen osoittamiseksi ja käyttöön ottamiseksi, jotta voidaan noudattaa pitkän aikavälin ilmastorahoitusta koskevaa sitoumusta ja myöntää vuoteen 2020 mennessä 100 miljardia Yhdysvaltain dollaria, jotka myönnetään vuosittain julkisena ja yksityisenä rahoituksena vihreälle ilmastorahastolle siten, että rahastoon liittyvät maksutavat ovat oikeudenmukaisia, läpinäkyviä ja syrjimättömiä, hyödyttävät kaikkia kehitysmaita sekä erityisesti haavoittuvassa asemassa olevia väestöryhmiä ja yhteisöjä; 13. kehottaa sisällyttämään sukupuolten tasa-arvon järjestelmällisellä tavalla ja läpikulkevana ulottuvuutena ilmastonmuutossopimuksen neuvotteluihin, varmistamaan sukupuolten tasa-arvon uuden ilmastosopimuksen toiminnalliseksi periaatteeksi sekä sisällyttämään sukupuolten tasa-arvon vihreän ilmastorahaston toimintaa ohjaaviin ja perustana oleviin suuntaviivoihin ottamalla huomioon naisten oikeudet, tarpeet, valmiudet ja taidot; 14. vaatii EU:n toimielimiä ja molempien alueiden hallituksia torjumaan kiireellisesti ilmastonmuutoksen vaikutuksiin liittyviä tappioita ja vahinkoja erityisen haavoittuvassa asemassa olevissa kehitysmaissa, kuten muun muassa Keski-Amerikan alueella; pyytää molempien alueiden hallituksia edistämään Varsovan kansainvälisen mekanismin soveltamista näiden tappioiden ja vahinkojen torjumiseksi; 15. pyytää laatimaan osaksi koulutuspolitiikkaa lujitettavia yhtenäisiä ja toimielinten välisiä, ennaltaehkäisemistä koskevia strategioita ilmastonmuutoksen ja muiden ympäristöongelmien torjumiseksi; katsoo, että strategioihin on sisällytettävä perinteistä tietämystä koskeva osio, joka auttaa elämään sopusoinnussa luonnon kanssa, suojelemaan ympäristöä sekä luomaan ennaltaehkäisyn ja hillitsemisen kulttuurin koulutusjärjestelmän avulla; 16. korostaa, että on tärkeää estää metsäkato ja erityisesti sademetsien hävittämisen jatkaminen, taata Latinalaisen Amerikan ja Karibian maiden tuensaanti näiden ekosysteemien suojelua varten tarkoitetuista ohjelmista ja mekanismeista, mukaan lukien alkuperäisväestön perinteinen osaaminen, sekä taata hyödyt luonnon monimuotoisuudelle alkuperäisväestön ja paikallisten yhteisöjen elämälle ja jakaa osaamista koulutuksen välityksellä; 17. panee merkille Latinalaisen Amerikan kansakuntien erityisaseman metsäkadosta ja metsien tilan heikkenemisestä aiheutuvien päästöjen torjunnassa (REDD+) sekä vaatii kaikkia osallisia auttamaan sellaisen tasapuolisen sopimuksen tekemisessä Latinalaisen Amerikan metsäalueiden suojelemiseksi, jonka avulla pannaan täysimääräisesti täytäntöön ympäristöä ja sosiaaliasioita koskevat suojatoimet; 18. vaatii EU:n, Latinalaisen Amerikan ja Karibian hallituksia vahvistamaan nykyisiä ilmastonmuutokseen liittyviä järjestöjä, perustamaan uusia järjestöjä, jotka ovat sopusoinnussa ihmisoikeuksia ja ilmastonmuutoksia koskevan Geneven sitoumuksen 4/6 AT\ doc

5 kanssa, sekä myöntämään lisää taloudellista tukea tekniikoiden ja osaamisen kehittämistä sekä siirtoa varten; 19. vaatii teollisuusmaita auttamaan muita maita ilmastonmuutokseen sopeutumisessa ja tarjoamaan taloudellista tukea kansallisille sopeutumista koskeville toimintasuunnitelmille asettamalla etusijalle erityisesti yhteisöön perustuvan mukautumisen ja ekosysteemiin perustuvan mukautumisen; toteaa, että etusijalle on myös asetettava rahoituksellinen ja tekninen yhteistyö, jonka avulla edistetään puhtaan teknologian siirtämistä ja tietojen, asiantuntijoiden ja ammattilaisten vaihtamista; vaatii tukea toivovia maita luomaan asianmukaiset olosuhteet suunnittelua, täytäntöönpanoa ja valvontaa varten sekä poistamaan hankkeisiin liittyvät esteet; toteaa, että kehitysyhteisön, OECD:n ja OECD:n alaisen DAC:n asema on tärkeä ja että niiden on tehtävä tiivistä työtä asianosaisten ja asiaankuuluvien järjestöjen kanssa sellaisten ilmastonmuutoksen ihmisille haitallisimpien vaikutusten arvioimiseksi ja hillitsemiseksi, joiden odotetaan olevan monimutkaisia myös siinä tilanteessa, että ilmaston lämpeneminen jää alle kahteen celsiusasteeseen; 20. vaatii hallituksia osoittamaan lisää varoja sekä edistämään tieteellistä ja teknistä yhteistyötä ja kehuu kaikkia ponnisteluja, joiden tarkoituksena on energiatehokkuuden saavuttaminen ja uusiutuvista energialähteistä saatavan sähkön osuuden merkittävä lisääminen EU:n, Latinalaisen Amerikan ja Karibian energiamallin rakenteessa; 21. korostaa hillitsemistä ja sopeutumista varten tarkoitetun teknologian merkitystä myös siinä tilanteessa, että maapallon keskilämpötilan nousu saadaan pysymään alle kahdessa celsiusasteessa, ja vaatii tarjoamaan laaja-alaista hallituksen tukea ilmastonmuutossopimuksen COP11:n yhteydessä perustamalle Nairobin työohjelmalle, jotta voidaan jatkaa tekniikan siirtämisen sekä yhteisen tutkimus- ja kehitystyön edistämistä; 22. pyytää molempia alueita käynnistämään uudelleen Ecuadorin hallituksen ehdottaman Yasuní-ITT-aloitteen, jonka tarkoituksena on jättää käyttämättä ja suojella noin 856 miljoonaa barrelia öljyä samannimisellä luonnonsuojelualueella, mitä varten Ecuador on pyytänyt kehittyneiden maiden apua, kyseisen aloitteen kuitenkaan saamatta tarvittavaa tukea, ja huomauttaa samalla, että hallituksilla on oikeus päättää itsemääräämisoikeutensa nojalla luonnonvarojen suojelemisesta tai käyttämisestä sekä laatia parhaiten soveltuvat suunnitelmat ja hankkeet kahden celsiusasteen tavoitteen saavuttamisen mahdollistamiseksi, paikallisten yhteisöjen auttamiseksi ja hiilineutraalin talouden toteuttamiseksi vuoteen 2050 mennessä; 23. katsoo, että julkinen rahoitus olisi suunnattava uudelleen ja että sitä olisi käytettävä ottamalla huomioon kansalliset erityispiirteet ja olosuhteet, jotta voidaan edistää vähähiilisiä tekniikoita, uusiutuvien energialähteiden käyttöä, energiatehokkuutta ja maaseudun kestävää kehitystä kasvihuonekaasupäästöjen vähentämiseksi, vähähiiliseen talouteen siirtymisen edistämiseksi sekä puhtaan energian kattavan saatavuuden ja elintarviketurvallisuuden varmistamiseksi; 24. pyytää Latinalaisen Amerikan ilmastointivälineen (LAIF) strategista neuvostoa määrittelemään selvästi investointihankkeita koskevien tietojen avoimuutta ja saatavuutta koskevat vaatimukset ja suuntaviivat; toteaa, että tässä selvennyksessä on AT\ doc 5/6

6 huomioitava ympäristövaikutusten arvioinnit, joissa on otettu huomioon ihmisoikeudet ja kasvihuonekaasupäästöjen vähentäminen; 25. vaatii hallituksia ylläpitämään kanavia, joiden avulla käydään poliittista vuoropuhelua sekä liitetään toimielimet parlamenttien välisiin mekanismeihin ja skenaarioihin, jotta voidaan taata alueellisen yhdentymisen piiriin kuuluvien parlamenttien ja lainsäädäntövallan edustajista muodostuvien parlamenttien välisten toimijoiden osallistuminen ilmastonmuutosta, kestävää kehitystä, ympäristönsuojelua ja luonnon monimuotoisuutta koskevien politiikkojen laatimiseen; 26. pyytää käymään Santiago de Chilen huippukokouksessa määriteltyä Euroopan unionin ja CELAC:n välistä vuoropuhelua kestävästä kehityksestä, ympäristöstä, ilmastonmuutoksesta, energiasta ja luonnon monimuotoisuudesta, osallistamalla molempien alueiden kansalaisia, naisjärjestöjä, alkuperäisväestön yhteisöjä ja kansalaisyhteiskunnan edustajia; katsoo, että EU:n ja Latinalaisen Amerikan parlamentaarinen edustajakokous on nykyisin ihanteellinen foorumi tämän vuoropuhelun vahvistamiseksi ja edistämiseksi. 6/6 AT\ doc