ULKOASIAINMINISTERIÖ LÄHETE HEL Globaaliasioiden osasto

Transkriptio

1 ULKOASIAINMINISTERIÖ LÄHETE HEL Globaaliasioiden osasto Eduskunnan ulkoasiainvaliokunta viite: UTP 6/2006 vp Suomen osallistuminen Kansainväliseen velkahelpotusaloitteeseen (Multilateral Debt Relief Initiative, MDRI) Ohessa lähetetään perustuslain 97 :n mukaisesti muistio kansainvälisestä velkahelpotusaloitteesta (Multilateral Debt Relief Initiative, MDRI). Muistio sisältää ehdotuksen Suomen osallistumisesta velkahelpotusaloitteen toimeenpanoon. Apulaisosastopäällikkö Anneli Vuorinen LIITTEET 1 kpl elektronisesti

2 Ulkoasiainministeriö MUISTIO Globaalisasioiden osasto UTP 6/2006 vp Kansainvälinen velkahelpotusaloite (Multilateral Debt Relief Initiative, MDRI) JOHDANTO Monenkeskinen velkahelpotusalo ite (Multilateral Debt Relief Initiative, MDRI) perustuu G8-ryhmän heinäkuussa 2005 tekemään aloitteeseen, jonka mukaan Maailmanpankin IDA:n, Afrikan kehitysrahaston AfDF:n ja Kansainvälisen valuuttarahaston IMF:n velat HIPC-maille annetaan anteeksi täysimääräisesti (100 %) maiden saavuttaessa HIPC-velkahelpotusohjelman mukaisen päätepisteen (completion point). Velkahelpotusaloite liittyy kansainväliseen keskusteluun uusista kehitysrahoituslähteistä, joiden avulla pyritään turvaamaan YKn vuosituhattavoitteiden saavuttaminen. Velkahelpotukset lisäävät kehitysmaiden käytettävissä olevia varoja ja tukevat siten maiden pyrkimyksiä köyhyyden vähentämiseen ja kansallisten kehityspäämäärien saavuttamiseen. Aloitteen toimeenpanosta on neuvoteltu eri foorumeilla, ml. Maailmanpankin ja IMF:n kehityskomitea, YK:n Millennium-huippukokous ja ECOFIN. Aloite on saanut laaja-alaisen poliittisen tuen. Valtioneuvoston kehityspoliittisen linjauksen mukaisesti myös Suomi on ilmaissut periaatteellisen myönteisen kantansa aloitteelle. Päätösvalta aloitteen toimeenpanosta on yhtäältä rahoituslaitosten johtokunnilla, joiden työskentelyyn Suomi osallistuu äänestysryhmiensä puitteissa, sekä toisaalta rahoituslaitosten jäsenvaltioilla, joiden tulee sitoutua velkojen anteeksiannosta syntyvien kustannusten korvaamiseen rahoituslaitoksille. PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ Aloitteen kattavuus Monenvälinen velkahelpotusaloite kattaa 38 HIPC-ohjelman piiriin kuuluvaa maata, joista 18 on saavuttanut ohjelman mukaisen päätepisteen 1. Päätepisteen saavuttaneet maat saavat velat anteeksi välittömästi kun aloitteen toimeenpanon yksityiskohdista on sovittu. Muille HIPC-maille velat myönnetään anteeksi niiden saavuttaessa päätepisteen. Lisäksi neljä maata voivat vielä päästä mukaan HIPC-ohjelmaan, koska ohjelman määräaikaa on jatkettu vuoden 2006 loppuun saakka 2. Aloitteen toimeenpanon kustannukset Käytettävissä olevien laskelmien mukaan velka-aloitteen kokonaiskustannukset IDA:n ja AfDF:n osalta nousevat yhteensä USD 46 miljardiin. Maailmanpankin IDA-velkojen osuus on kokonaiskustannuksista on yhteensä noin USD 37 miljardia, AfDF:n osuus on noin USD 9.02 miljardia. IMF:n osalta velkahelpotusten kokonaiskustannusten arvioidaan nousevan USD 5 miljardiin. Lopulliset laskelmat aloitteen kustannuksista voidaan laatia vasta kun aloitteen kattavuudesta sekä toimeenpanon käynnistämisen ajankohdasta on sovittu. Kustannusten korvaaminen Maailmanpankille ja Afrikan kehitysrahastolle Aloitteen toimeenpanon lähtökohtana on, että velkojen anteeksi annosta aiheutuvat kustannukset korvataan rahoituslaitoksille täysimääräisinä ("dollar-for-dollar") käyttäen perustana avunantajien rahoitusosuuksia Maailmanpankin IDA 13- ja AfDF 10-lisärahoitusneuvotteluissa. Ilman kustannusten täysimääräistä 1 HIPC-päätepisteen saavuttaneet maat: Benin, Bolivia, Burkina Faso, Etiopia, Ghana, Guyana, Honduras, Madagascar, Mali, Mauritania, Mosambik, Nicaragua, Niger, Ruanda, Sambia, Senegal, Tansania, Uganda. Muut HIPC-maat: Burundi, Gambia, Guinea, Guinea-Bissau, Kamerun, Keski-Afrikan Tasavalta, Komorit, Kongo Dem. Tasavalta, Laos, Liberia, Malawi, Myanmar, Norsunluurannikko, Sierra Leone, Sao Tomé ja Principe, Tshad, Somalia, Sudan, Togo. 2 Eritrea, Haiti, Kirgisia, Nepal

3 korvausta IDA:n ja AfDF:n rahoituspohja ja niiden mahdollisuudet myöntää heikkenisivät merkittävästi. kehitysrahoitusta Sekä IDA 13-rahoituksessa että AfDF 10-rahoituksessa olevan ns. rakenteellisen vajeen 3 kattamiseksi avunantajien rahoitusosuuksia kasvatetaan niiden rahoitusosuuksien mukaisessa suhteessa siten, että täysimääräinen rahoitustarve saavutetaan. Maailmanpankin IDA:n osalta ehdotettu kompensaatiomekanismi on seuraava: 1) ehdoton sitoumus (unqualified commitment 4 ) IDA 14-periodille (Maailmanpankin budjettivuodet ) 2) ehdoton sitoumus (unqualified commitment) ajanjaksolle (Maailmanpankin budjettivuodet ) 3) ehdollinen sitoumus (qualified commitment 5 ) ajanjaksolle (Maailmanpankin budjettivuodet ) Maailmanpankki on asettanut aloitteen toimeenpanon käynnistämisen ehdoksi, että kuluvan rahoituskauden (IDA 14) osalta 75 % tarvittavasta lisärahoituksesta saadaan sitovina maksulupauksina (unqualified). Aloitteen koko toimeenpanokauden osalta ( ) pankki edellyttää, että avunantajien maksulupaukset täyttävät 60 % rahoitustarpeesta (maksulupaukset joko sitovina tai ehdollisina). Afrikan kehitysrahaston ehdottama kompensaatiomekanismi rakentuu samankaltaiseen jaksotukseen. Avunantajilta edellytetään sitovia rahoituslupauksia AfDF 10-rahoituskaudelle sekä sitä seuraavalle 10- vuotisjaksolle. Aloitteen toimeenpanokauden loppuun, jopa 50 vuotta, kestävä rahoituskausi, on määrä turvata ehdollisin maksulupauksin. AfDF on asettanut toimeenpanon käynnistymisen ehdoksi 100 %:n kompensaation kuluvan rahoituskauden osalta ja 70 %:n kompensaation koko rahoituskauden ajalta. Kansainvälisen valuuttarahaston osalta velkahelpotusaloitteen toimeenpanon rahoitus tapahtuu valuuttarahaston sisäisin järjestelyin. IMF:n johtokunta on jo tehnyt päätöksen monenkeskisen velkahelpotusaloitteen toimeenpanosta ja antanut anteeksi 17 HIPC-päätepisteen saavuttaneen maan velat, yhteensä noin USD 3,1 miljardia. Kehitysmaiden tasapuolisen kohtelun turvaaminen Velkojen anteeksianto on IDA:n ja AfDF:n osalta määrä toteuttaa siten, että jokaisen velkahelpotuksiin oikeutetun maan tulevia IDA- ja AfDF-rahoitusosuuksia leikattaisiin maan velkahelpotusta vastaavalla rahamäärällä. Leikkausten vuoksi vapautuvat varat allokoidaan uudelleen rahoituslaitosten käytössä olevan allokaatiomekanismin mukaisesti siten, että ns. hyvin suoriutuvat maat saisivat uudelleen allokoinnin myötä lisäresursseja käyttöönsä. Menettelyn tavoitteena on turvata kehitysmaiden tasavertainen kohtelu sekä lisäresurssien tehokas käyttö ottaen huomioon kehitysmaiden rahoitustarpeet ja niiden kapasiteetti hyödyntää rahoitus. KÄSITTELYVAIHE Monenvälisen velkahelpotusaloitteen käsittely on jatkunut aloitteen julkistamisesta lähtien sekä useilla kansainvälisillä foorumeilla, rahoituslaitosten johtokunnissa sekä avunantajien rahoitusneuvotteluissa. Joulukuussa 2005 Maailmanpankin IDA:n sekä AfDF:n rahoitusneuvottelijat saavuttivat yhteisymmärryksen keskeisistä aloitteen toimeenpanoon liittyvistä periaatteellisista sekä teknisistä kysymyksistä. 3 rakenteellinen vaje (ns. structural gap) on seuraus siitä, että joidenkin avunantajien rahoitusosuus on jäänyt tietylle lisärahoituskaudelle asetettua tavoitetasoa alhaisemmaksi. 4 Unqualified sitoumus tarkoittaa, että sitoumuksen takana on vastaava määrärahavaltuus, jonka tulee kulkea normaalin budjettimekanismin läpi tai erityismenettelyllä lisä/erityisvaltuuksiin, talouspoliittisen ministerivaliokunnan puoltamana ja eduskunnan hyväksymänä (lisäbudjetti). 5 Qualified sitoumus perustuu kirjalliseen vakuutukseen, jonka mukaan maa tulee tekemään parhaansa kansallisen budjettikäsittelyn aikana sovitunmäärärahan saamiseksi ao. tarkoitukseen.

4 Periaatteelliset linjauskysymykset koskivat aloitteen toimeenpanoon sovellettavaa ehdollisuutta, avunantajien rahoitussitoumusten lisäisyyttä, sitovuutta, kestoa sekä velkakestävyyden turvaamista aloitteen piiriin kuuluvissa maissa. Tekniset kysymykset käsittelivät aloitteen kattavuutta ja toimenpanon aloituksen ajankohtaa. Kansainvälisen velkahelpotusaloitteen toimeenpanoa ohjaavat periaatteet, joista rahoituslaitokset ja avunantajat ovat päässeet sopimukseen, voidaan tiivistää seuraavasti: Ehdollisuus Monenvälisen velka-aloitteen toimeenpanossa sovelletaan HIPC-ohjelman ehtoja. Velat annetaan anteeksi täysimääräisesti siinä vaiheessa, kun HIPC-maat saavuttavat HIPC-ohjelmansa päätepisteen edellyttäen, että ne Maailmanpankin ja IMF:n arvion mukaan edelleen täyttävät HIPC-ohjelman mukaiset ehdollisuuskriteerit. Nämä kriteerit ovat: 1) tyydyttävä makrotaloudellinen kehitys 2) kansallisen köyhyyden vähentämisstrategian tai muun vastaavan kehitysstrategian tyydyttävä toimeenpano 3) vähimmäisvaatimukset täyttävä, läpinäkyvä julkinen taloushallintomekanismi. Kattavuus Aloitteeseen sisällytetään kaikki IDA-velat, jotka on myönnetty ennen (cut-off date). AfDFn osalta G8-maaryhmä harkitsee vielä mahdollisuutta sisällyttää aloitteen piiriin kaikki ennen myönnetyt lainat. Aloite kattaa sekä jo loppuun maksetut lainat että edelleen maksatusvaiheessa olevat lainat (disbursed and outstanding debts). Toimeenpanon käynnistäminen Maailmanpankin IDA:n osalta aloitteen toimeenpano käynnistyy ja AfDF:n osalta jo (taannehtivasti) edellyttäen, että rahoituslaitoksille aiheutuvien kustannusten korvaamisesta päästään kaikkia osapuolia tyydyttävään ratkaisuun. Avunantajien lisärahoituksen uudelleen allo kaatio Maailmanpankin IDA:n osalta velkahelpotusten piiriin kuuluvien maiden maakohtainen velkahelpotuksen määrä leikataan ao. maiden IDA-rahoitusosuuksista ja avunantajien kompensaationa myöntämät varat allokoidaan uudelleen muille IDA-rahoitukseen oikeutetuille maille niiden suoriutumiskyvyn mukaan. Menettelyllä pyritään turvaamaan maiden tasapuolinen kohtelu, lisäresurssien tehokas käyttö sekä estämään velkojen anteeksiannon mahdollinen haitallinen vaikutus maiden lainanottopolitiikkaan. AfDF:n osalta sovelletaan samoja menettelyjä rahoituslaitosten toiminnan keskinäisen johdonmukaisuuden turvaamiseksi. Avunantajien rahoitussitoumukset ja rahoituksen monitorointi Avunantajien alustavien rahoituslupausten mukaan IDA 14-kauden rahoitus on turvattu lähes täysimääräisesti (98 %:in sitova rahoitus, unqualified commitments). Koko toimeenpanokauden kattavat alustavat ehdolliset rahoituslupaukset nousevat yli 50 %:iin kokonaisrahoitustarpeesta. G8-maat, joiden osuus koko rahoitustarpeesta on noin 70 %, ovat ilmaisseet valmiutensa myöntää juridisesti sitovia rahoitussitoumuksia. AfDF:n osalta avunantajien rahoituslupaukset eivät täyttäneet sen asettamia kynnysarvoja, mutta AfDF on sitoutunut tekemään yhteistyötä IDA:n kanssa kriteerien ja poliittisen tahdon tulkinnan osalta yhdenmukaisten kriteerien ja menettelytapojen luomiseksi. Rahoituslaitosten rahoitustilanteen ja avunantajien rahoitussitoumusten monitorointia varten luodaan viitteellinen indikaattori, jonka avulla voidaan turvata rahoituksen lisäisyys tulevissa lisärahoitusneuvotteluissa. Avunantajien reaaliarvoiset sitoumukset IDA 14- ja AfDF 10- lisärahoituskausille muodostavat perustan, jonka mukaan avunantajien rahoituksen lisäisyyttä monitoroidaan. Velkakestävyyden turvaaminen

5 Maailmanpankki ja IMF valmistelevat asiaa koskevan linjauspaperin tavoitteena varmistaa, että maat eivät velkahelpotusten mahdollistaman kasvavan lainanoton vuoksi pyri ottamaan uutta lainaa ja siten ajaudu uudelleen kestämättömään velkatilanteeseen. Erityisen huolen aiheena ovat olleet pehmeäehtoista rahoitusta myöntävät vientiluottolaitokset. Aloitteen toimeenpanoa koskevan päätöksenteon aikataulu on varsin kireä. Rahoituslaitosten johtokunnat päättänevät laitostensa osallistumisesta maaliskuun aikana. Johtokunnat päättävät myös tavasta, jolla rahoittajien poliittiset lupaukset hyväksytään eräänlaisena vakuutena anteeksi annetuille veloille. Avunantajien kirjalliset ja sitovat maksulupaukset tulee olla rahoituslaitosten käytettävissä toukokuun 2006 loppuun mennessä, jotta ohjelma voidaan käynnistää Maailmanpankissa uuden tilivuoden alkaessa ja AfDF:ssä taannehtivasti SUOMEN KANTA VELKAHELPOTUSALOITTEESEEN Suomi on alustavasti antanut tukensa kansainvälisen velkahelpotusaloitteen toimeenpanolle Valtioneuvoston kehityspoliittista ohjelmaa noudattaen Suomi suhtautuu myönteisesti köyhimpien maiden velkahelpotuksiin. HIPC-ohjelman toimeenpanosta saatujen kokemusten mukaan velkahelpotukset ovat tehokas rahoitusinstrumentti köyhyyden vähentämiseksi. HIPC-ohjelma on tehostanut velkahelpotuksia saaneiden maiden julkisen taloushallinnon reformeja ja siten edistänyt kansallisten köyhyyden vähentämisohjelmien toimeenpanoa. Velkahelpotus-rahoitusta pidetään myös vakaana ja omistajuutta vahvistavana kehitysrahoituskeinona. Velkahelpotuksen rahoituksen tuloksellisuus edellyttää kuitenkin, että rahoitus on ennustettavaa ja lisää kehitysmaalle myönnettävää ulkoista rahoitusta. Suomen osallistuminen velkahelpotusaloitteen rahoitukseen on suunniteltu katettavaksi kasvavan kehitysyhteistyöbudjetin puitteissa. Suomelle aiheutuvat kustannukset Suomen tavoitteena on osallistua velkahelpotusaloitteen toimeenpanoon sen taakanjaon mukaisesti, jota noudatettiin Maailmanpankin IDA 13- ja AfDF 10-lisärahoitusneuvotteluissa. Tämän taakanjaon perusteella Suomen rahoitusosuus IDA:ssa 0.6%, AfDF:ssä 1,5%. Rakenteellisen vajeen täyttämisen vuoksi rahoitusosuus IDA:ssa kasvaa 0,66%iin ja AfDF:ssä 2,1 %iin. Vuoden 2006 budjetin tultua hyväksytyksi Suomi voi sitoutua rahoittamaan osuutensa IDA-14- sekä AfDF- 10-lisärahoituskausien aikana (budjettivuodet ). Sovitun taakanjaon mukaisen rahoitusosuuden varmistamiseksi ulkoasianministeriö valmistelee lisäbudjettiehdotuksen, jonka kautta pyritään saamaan sitoumusvaltuudet luvata Suomen osallistuminen 10 ensimmäiseen vuoteen, vuoteen 2015 saakka. Lisätalousarviossa on tarkoitus hakea lisävaltuuksia rahoituksen turvaamiseksi. Jäljelle jäävien vuoden rahoituksen osalta tavoitteena on saada eduskunnan poliittinen sitoumus osallistua velkahelpotusaloitteen toimeenpanoon. Vaikka nykyiset Suomen budjettihallin toa koskevat määräykset ja käytännöt eivät muodosta estettä antaa koko rahoituskauden kattavaa maksulupausta, Suomessa on suhtauduttu hyvin varauksellisesti jopa 40 vuotta kattavaan budjettiperusteiseen esitykseen. Myös muilla avunantajamailla, ml. G8-maat, on samankaltaisia vaikeuksia tehdä näin pitkiä maksusitoumuksia, joten Suomen tilanne ei ole poikkeuksellinen. Käytettävissä olevien laskelmien mukaan velkahelpotusaloitteen kustannukset Suomelle ovat yhteensä 333,49 miljoonaa. Sitova maksulupaus Suomelta tarvitaan ajanjaksolle (yhteensä 6, ,23 miljoonaa = 68, 64 miljoonaa). Tämä jakautuu em. rahoituskausittain ja rahoituslaitoksittain seuraavasti: miljoonaa IDA14/AfDF10 YK-tav. loppujakso yhteensä Vuodet /55 IDA 4,31 37,21 153,95 195,47 AfDF 2,10 25,02 115,82 142,94

6 YHT 6,41 62,23 269,77 338,41 Suomen osallistumista velkahelpotusaloitteeseen koskevan päätöksenteon oletetaan etenevän eduskunnassa seuraavasti: 1) hallitus antaa lisätalousarvio ehdotuksen, joka sisältää lisävaltuuden Suomen rahoitusosuuden kattamiseksi (maaliskuu 2006); 2) eduskunta käsittelee lisätalousarvio ehdotuksen. Edellyttäen, että lisätalousarvio ehdotus tulee eduskunnassa hyväksytyksi Suomi voi ilmoittaa Maailmanpankille sitovasta maksulupauksesta.