Transforming. strategies. Satakunnan matkailun tavoite- ja toimenpidesuunnitelma. Porin seudun seudullinen työpaja Tulokset

Transkriptio

1 Transforming strategies Satakunnan matkailun tavoite- ja toimenpidesuunnitelma Porin seudun seudullinen työpaja Tulokset Villilän Kartano, Villiläntie 1, Nakkila klo Konsultit: Kimmo Kivinen, Martti Setälä Capful Oy Projektiryhmä: Viveka Lanne, Satakuntaliitto, Capful -yhteyshenkilö Ulla Koivula, Satakuntaliitto Maria Suni, Maisa (Porin seutu) Kirsi Sainio, Maisa (Porin seutu) Tomi Lähteenmäki, Porin kaupunki Irene Villanen, Rauman matkailu Johanna Sainio, Rauman matkailu Pirjo Jaakkola, Eurajoen matkailu Juha Vanhapaasto, Aktiivinen Pohjois-Satakunta ry Jaana Mälkki, Karhuseutu ry

2 2 Satakunnan matkailun tavoite- ja toimenpidesuunnitelma Seudullisen työpajan ohjelma Porin seutu , Villilän Kartano, Villiläntie 1, Nakkila Kahvi Työpajan avaus Krista Tupala, Satakuntaliitto Kirsi Sainio, MAISA Kimmo Kivinen, Capful Alueellisten analyysien esittely Martti Setälä, Capful Tehtävän anto Alueen matkailuprofiili ja kilpailukyky Yhteiskeskustelu Alueellisen matkailun tahtotilan muodostaminen Ryhmätyö Kommentointi Ryhmätyö Loppuyhteenveto

3 3 Porin seudun matkailuprofiili Valtakunnallisesti ja kansainvälisesti tunnetut kärkituotteet: Yksittäiset tapahtumat tai matkailukohteet. Valtakunnallista tunnettavuutta. Maakunnallisesti tunnetut tapahtumat ja kohteet joilla potentiaali Yksittäiset tapahtumat tai matkailukohteet. Maakunnallisesti tunnettuja, potentiaali kehittyä valtakunnallisesti tunnetuiksi Pori tapahtumakaupunki PoriJazz ja SuomiAreena Yyteri PoriRock, Porin taidemuseo, Villa Mairea ja Ahlström, Pelle Hermannin puisto, pienemmät tapahtumat ja markkinat, seudun kokouspalvelut Tahtotila: Kokemäenjoki kärkituote ja lukuisista pienemmistä tapahtumista kasvaa kansallisen tason tapahtumia (Leineperin ja Noormarkun markkinat ja Säkylän tori Tappuri, silakkamarkkinat, PoriFolk, Lainsuojattomat, ravit, Icco-rock, Karma-rock, Porispere ym) Hyvätasoiset matkailun peruspalvelut alueella Esimerkiksi opastus-, majoitus-, ravintolapalvelut Kirjurinluoto (liikunta ja melontapalvelut), ravintolapalvelut, satakuntalainen ruoka, perustason hotelleja, Puuvillan alueen tuleva ostoskeskus, tehtaanmyymälät Alueen matkailullinen kivijalka Esimerkiksi luontokohteet, kulttuuritarjonta Tapahtumatuotanto, kulttuuri ja satakuntalainen kulttuurimaisema, Kokemäenjoki, kansallispuistot, historialliset kartanot ja museot, Porin Eteläranta ja kävelykatu, Joutsijärvi, meri

4 Vahvimmat ja heikoimmat kilpailutekijät Porin Seutu V A H V I M M A T H E I K O I M M A T Osaava, kouluttautunut ja riittävä työvoima, joka asuu opiskelee tai käy töissä seudulla +41% Satakunnan ammattikorkeakoulun matkailualan koulutus, joka säilyi Turun yliopiston ja Turun kauppakorkeakoulun matkailun sivuainekokonaisuudet Yrittäjien, työntekijöiden ja päättäjien kyky haastaa olemassa olevat ajattelu- ja toimintamallit synnyttäen uutta - 32% Pori Jazz ja sen ympärille nouseva toiminta Paljon uusia tapahtumia Yyterin esteettömyyden kehitys palkittu Kunnissa ei pidetä matkailualaa tärkeänä toimialana Ei välttämättä ymmärretty ideoita eikä syntynyt riittävää yhteistyötä, jossa ne huomattaisiin Liikenneyhteydet ja liikennevirrat - 36% Porin raideliikenne ja lentokenttä (Tukholma ja Finavian charterlomalennot esim Jazzeille) Tampereen ja Turun kaupungit ja kentät lähellä Ikärakenteen muutosten ja maassamuuton haasteet Matkailuun liittyvä infra: puistot, ostosmahdollisuudet, hotellit, satamat jne +38% Kirjuriluodon alueen ja vanhan teollisuuskaupungin tehdastiloissa oleva infra Puuvillan alueen suunnitelmat ostomahdollisuuksista ja hotellista? Kuntien taloustilanne heikentää mahdollisuuksia tehdä investointeja Yyterin heikko kunto (ei tarpeeksi panostuksia eikä yhden toimijan vastuullla) Korkeammasta ja erilaisesta hotellitarjonnasta pulaa eikä käyttöasteet ole riittävän korkeat Lentoyhteydet Porista Helsinkiin Paikallisliikenne esim. Yyteriin vaikeat tarvitaan värikäs esteetön kesäbussi Poikittaista joukkoliikennettä ei ole Imago, vetovoima, tunnettuus, mielikuvat, tapahtumat, nähtävyydet jne. +40% Vahva tapahtumatuotanto ja Pori Jazz tunnettuutta tuovana kärkenä Selkämeri, Kirjurinluoto, Merikarvia, Kokemäki, Luvia houkuttelevat etenkin lapsiperheitä ja mökkiläisiä Yyteri-brändi Suomiareena Alueen matkailuyritysten koko, osaamisintensiivisyys ja yrittämisaktiivisuus -21 % +19% + Pori Jazz on suuri ja korkean osaamisen tapahtuma Suomen mittakaavassa. - Pääsääntöisesti yritykset ovat pieniä - Investoinnin haastavia lyhyen kauden takia Yhteistyöprosessien ja vuorovaikutuksen määrä/laatu. Verkostojen vaikuttavuus - 35% Tapahtumien järjestämisessä Suomen parasta yhteistyötä Viranomaistyöskentely Suomen huippua MAISAn tuomat mahdollisuudet myyntiin tähtäävässä markkinoinnissa Kehitysorganisaatioiden toiminnan tuloksellisuus ja vaikuttavuus - 39% Ympärivuotisten matkailun kärkien puuttuminen. Matkailun keskittyminen lähinnä kesäkauteen Mahdollisuuksien hyödyntämättömyys ja resurssien tuotteistamattomuus Markkinointiosaaminen ja markkinointikanavien käyttö - 29% +18% + Kattavat matkailukohteita esittelevät internetsivut porinseudunmatkailu.fi /maisa.fi - (Sosiaalisen) Median vahvempi hyödyntäminen markkinoinnissa Pirstaloitunut tekeminen Yhteistyötä tulisi kehittää matkailun toimijoiden ja kuntien/kaupunkien välillä Pirstaloituneet panokset ja tekeminen Koordinaation ja yhteisen pöydän puute kehittämisessä Liian pienet resurssit laajaalaiseen kehittämiseen

5 5 Nykytila 2012 Matkailuyritysten keskinäisen yhteistyön kehittäminen (1/2) Maakuntatasoinen verkostoitunut yhteistyö on hajanaista ja vakiintumatonta (tai joidenkin vastausten mukaan liian vakiintunutta ja jäykkää) Maakuntatasolla ei ole vahvaa yhteistyötä koordinoivaa toimijaa. Myös seutukuntatasoisessa yhteistyössä on puutteita. Yhteistyö nähtiin suurimmassa osassa haastatteluita merkittävänä kehittämiskohteena Yhteistyötä tarvitaan tapahtumien, markkinoinnin ja ehkä myös myynnin ympärille. Vahva tarve yhteisen tekemisen kehittämiseksi ja parantamiseksi. Yrittäjien keskinäisiä matkailuyhdistyksiä ei ole. Pitäisi saada aikaan maakunnan laajuinen matkailuyrittäjäyhdistys / tai muu yhteisö voiko esim. Satakuntaliitto olla jossain osakeyhtiössä osakkaana? Myös maakunnallisen ja seudullisen matkailun markkinointi/kehittämisorganisaation näkökulmasta olisi hyvä saada laajemman yrittäjäjoukon näkökulma esim. yrittäjäyhdistyksen kautta Yyteri pitäisi saada pois Maisan toiminnan piiristä. Kaupungin pitäisi satsata. Monta pientä yrittäjää muodostaisi yhden isomman toimijan (esim. yrittäjäyhdistys), jolloin edustetaan suurempaa joukkoa ja ollaan voimakkaampi toimija. Myös yrittäjien keskinäisen yhteistyön kannalta ( vertaistuki ) Kaupungin tulisi nähdä matkailu elinkeinona ja myöntää esim. rakennuslupia matkailua varten rakennettaville kiinteistöille. Kun matkailu nähdään suurempana toimialana ei vain puuhasteluna myös resurssointi voi kasvaa Yrittäjien välisten useampia palveluja sisältävien pakettien työstäminen, kun tiivistyvän yhteistyön kautta löytyy uusia yhteistyökumppaneita. Kun gallerian pitäjän ei kannata erikoistua lounaan tai kahvin tarjoamiseen, vaan hakea yhteistyökumppani. Yleisiä kommentteja Matkailuopaskoulutusten järjestäminen koko maakunnassa. (maakunnalliset, seudulliset, kuntien kaupunkien oppaat) Villa Cumasta - Kokemäen kulttuurikohteiden verkosto Porissa pitäisi olla muutakin kärkeä kuin tapahtumat (ts. Pori Jazz) Jazz on kaupungin tukema tapahtuma.

6 6 Toimenpiteet Tavoite 2020 Matkailuyritysten keskinäisen yhteistyön kehittäminen (2/2) Laajempia toimenpiteitä: Jos maakunnan yritykset yhdessä markkinoisivat talvimajoituspaketteja tms. kasvaisi talvimatkailu sitä kautta. (ympärivuotisuus) Karttojen (sähköisten ja mobiilien) työstäminen, josta voi klikata eteenpäin ja löytää palvelut. Visuaalisuutta käyttöön enemmän Tuotteistamisen kehittäminen eri yrittäjien palvelujen nitominen yhteen. Majoitus saunat päivällinen teatteri. Tuotteet ostettavissa klikkaamalla netistä. Tapahtumakalenterien linkitys hotellien sivuille ja tapahtumakalenterien mahdollisimman vahva yhdistäminen, että tapahtumat olisi löydettävissä yhdestä paikasta. Porin seudun matkailumarkkinat tyyppisiä tilaisuuksia jatketaan ja kehitetään. Satakantaan yrityksen tiedot näkyville sekä Discover Pori Region -sivustolle auttaa verkostoitumisessa (Prizztech) näkyvyyden lisääminen sitä kautta On olemassa maakunnallinen matkailuja kulttuuriyritysten yhdistys, jolla on mahdollisuus käyttää puhevaltaa ja edustaa yrittäjiä. Matkailualan yrittäjien ja toimijoiden (kunnat, kaupungit) yhteismarkkinointiyhteisö(??)yhteistyöfo orumi / yhteinen markkinointi / jakelukanava on olemassa, johon kaikki sijoittavat myös resursseja! (maksu sidotaan/jyvitetään yrityksen kokoon jotenkin) Pienetkin yritykset pääsevät mukaan verkostoon. Porin seudulla on toimivat tilat suuremmillekin kokouksille / kongresseille (Oluttehtaan ympäristö ja puuvillan ympäristö). Kongressihotelli.

7 7 Nykytila 2012 Toimenpiteet Tavoite 2020 Matkailun kehittämisen toteuttaminen ja organisoituminen Maakuntatasolla ei ole vahvaa matkailua koordinoivaa toimijaa, jolla olisi tarpeeksi resursseja matkailun laajaan kehittämiseen Myös seutukuntatasoilla matkailun kehittäminen on ollut hajanaista: (Rauman seudulla ei ole yhteistä markkinointi ja kehittämisorganisaatiota. Porin seudulla vahvana toimijana MAISA. Pohjois- Satakunnassa matkailun kehittäminen on keskittynyt Jämin ympärille) Satakuntaliitossa ja MAISAssa nähtiin useissa haastatteluissa potentiaalia matkailua kehittäviksi ja yhdistäviksi toimijoiksi Matkailuyrittäjällä on samat palvelut käytettävissään kuin muidenkin alojen yrittäjillä (esim. Prizztech, ELY ja ProAgrialla). Kunnilla tärkeä rooli mm. kaavoituksen ja infrastruktuurin sekä markkinoinnin rahoituksen osalta. Kunnissa ei pidetä matkailualaa tärkeänä toimialana, ja sille osoitetut resurssit eroavat merkittävästi kuntien välillä. Kunnilla ei ole resursseja matkailun kehittämiseen, vaan Porin seudulla on vastuu jätetty Maisalle. Maisalle on sälytetty liikaa tehtäviä. Kehittäminen on usein hankevetoista ja pitkäjänteinen sitoutuminen puuttuu. Tehdään paljon erikseen, yhteistyötä vähän, organisaatioiden työ ei tunnettua. Syyttelyä tekemättömyydestä, kun ei tiedetä riittävästi. Usein valitellaan, että kaupungin/kunnan kanssa yhteistyö tökkii. Mutta onko oikeat ihmiset paikalla, kun matkailuasioista puhutaan ja meneekö viesti perille oikeille hallintokunnille jne.? Viekö esim. Maisa viestiä kaupunginhallinnon suuntaan matkailuyrittäjiltä. Tiedonkulku pitää olla kahdensuuntaista. Maisan ja Satakuntaliiton tehtävien täsmentäminen ja tiedon välittäminen yrittäjille palveluista ja tehtävistä. Myös esim. oppilaitosten ottaminen mukaan kehitystyöhön. Maisa ei ole ainut yhteistyökumppani - yritysten ja kuntien haettava aktiivisesti myös muita kanavia matkailun markkinointiin ja kehittämiseen. Satakunnan matkailupalvelut kokoava matkailuportaali on olemassa ja sieltä löytyy kattavat tiedot matkailupalveluista usealla kielellä. (myös Kiinan kielellä) Pohdittavaa: mitä eri kielillä kerrotaan. Pori ja Rauma palvelevat kiinankielisiä matkailijoita (nettisivuilla) Matkailuyrittäjillä on osaamista erilaisten sähköisten varausjärjestelmien käytöstä ja käytössä on ajanmukaiset ja tehokkaat välineet matkailupalvelujen myyntiin. Matkailijalle ei Porin tai Rauman seutu sano välttämättä mitään, eikä Satakuntakaan, Länsi-Suomi alkaa olla riittävän suuri kokonaisuus tunnettuuden lisäämiseksi kansainvälisillä markkinoilla. Kuntarakenteen muutokset ovat vaikuttaneet yrittäjien toimintaan (asiointi kunnan kanssa), mutta matkailijalle ei hallinnollisilla rajoilla ole juuri merkitystä. Satakunta / Porin seutu on teemallisesti profiloitunut vahvasti ja tunnettu niistä matkailumarkkinoilla.

8 8 Nykytila 2012 Toimenpiteet Tavoite 2020 Ympärivuotisuuden kehittäminen Matkailusesonki ajoittuu kesään ja matkailijoiden ja matkailuaktiviteettien ympärivuotisuuden puute on haasteena matkailuyrittäjille. Ei riittävästi ympärivuotisia kärkikohteita / massatapahtumia. Paikallisesti tunnettuja kulttuuri ja urheilutapahtumia on mukavasti ympäri vuoden, mutta ne eivät vedä alueen ulkopuolelta merkittävässä määrin matkailijoita maakuntaan. Ei ole tarpeeksi tiloja, joissa talviaikana voisi pitää suuria tilaisuuksia (esim. monitoimihalli tms hengen tila). Infrakehityksessä pitäisi saada erityisesti sisätilat ympärivuotiseen käyttöön. Joitakin pyrkimyksiä ongelman ratkaisemiseksi on tehty, mutta merkittäviä hankkeita ei ole käynnistynyt. Matkailualan yritysten tukiverkoston parantaminen myös ympärivuotisuuden näkökulmasta Rakennetaan riittävän laajat talvitapahtumat mahdollistava infrastruktuuri Eri vuodenaikojen tuotteiden lisääminen (muut kuin kesä) Olemassaolevien ympärivuotisten kohteiden kartoittaminen ja markkinointi. Markkinoinnissa nostetaan esiin eri vuodenaikojen matkailumahdollisuudet (esim. netissä Satakunnan kesä/talvi/syksy/kevät) Eri vuodenaikoihin sopivien matkailupakettien rakentaminen, tuotteistaminen ja markkinointi (esim. pääsiäinen, talvigolf, kesägolf, Yyterin pulkkamäki) Luodaan selkeät karttaesitykset ja havainnolliset tavat tuoda eri vuodenaikojen tarjonta näkyville erityisesti netissä Paikallisten brändien laajentaminen maakunnallisiksi Kesäbrändien laajentaminen ympärivuotisiksi. Kokemäenjoen brändäys ja markkinointi Pori-Tampere yhteistyön rakentaminen Kokemäenjoen ympärille Loura-hankkeen hyödyntäminen ympärivuotisen matkailun kannalta. Yleisiä huomioita: Huomioidaan sekä lähikäyttäjät että matkailijat Toimitaan ekologisesti ja käyttäjälähtöisesti Parempi markkinointi. Esteettömyys ja saavutettavuus (myös eri ikäryhmät ja elämäntilanteet) kuntoon Hyvä luontoreittien merkitseminen. Ympärivuotinen matkailu on lisääntynyt. Kokous- ja yritysmatkailu on lisääntynyt. Ympärivuotinen omatoimimatkailu lisääntynyt. Halpalentomatkailijoita käy maakunnassa ympäri vuoden (lento Poriin) Ympärivuotinen kalastusmatkailu lisääntynyt Kevään lintumatkailu on lisääntynyt Kokemäenjoen ympärivuotiset matkailulliset mahdollisuudet hyödynnetään aktiivisesti Selkämeren ja Puurjärvi/Isosuon kansallispuistojen hyödyntäminen ympärivuotista Ruotsalaisten (?), keskieurooppalaisten ja venäläisten matkailijoiden määrä on lisääntynyt Maakunnassa on useita erottuvia kärkikohteita ja tapahtumia joiden matkailuvaikutus ajoittuu eri vuodenaikoihin (esim. Magiaa festivaali, saunalauantai, Merikarvian monoviikot, PoriRock-ilmiö talvella). Yksi tai useampia ympärivuotisia brändejä (esim. Yyteri ja PoriJazz, tms.). Tarjolla on käyttökelpoinen monitoimitila (tasalattiainen sisätila), joka vetää henkeä.

9 9 Nykytila 2012 (erityisesti sähköinen ja sosiaalinen media) Markkinoinnin ja myynnin kehittäminen (1/2) Maakuntatasolla ei ole vahvaa yhteistä markkinointia. Matkailun markkinointi on usein osa kaupungin tai seudun markkinointia. Maakuntatasolla ei myöskään ole yhteistä myyntiä Matkailun myynti on tällä hetkellä lähinnä yksittäisten yritysten toimintaa. PoriJazz on tunnettu brändi. Tuotteistamisessa ja matkailukohteiden paketoinnissa on kehitettävää erityisesti omatoimimatkailijoiden ja yksittäisten matkailijoiden osalta. Palvelumuotoilu ei ole samanlaisia asiakkaita, tarpeet vaihtelevat, tarvitaan erilaisia palveluja myyntiin (esim. golfin pelaajista löytyy 7 erilaista profiilia) Maakunta on hyvin tunnettu, muttei ehkä niin hyvin matkailullisesti. Alueella on kansallisesti tunnustettua markkinoinnin ja myynnin osaamista ja markkinointi on kohtuullisella tasolla. Matkailuyritykset toimivat kansainvälisillä markkinoilla Tunnistettu kova tarve kehittää sähköistä mainontaa ja sosiaalisen median hyödyntämistä. Netin palvelupaketoinnissa on kehittämistä. Satakunnan matkailupalvelut kokoava matkailuportaali puuttuu Olemassa on nyt lounaispaikan paikkatietoon perustuva Kokemäenjoen ympäristön palveluja ja kohteita sisältä karttaesitys. Kansainvälinen markkinointi on erittäin vähäistä. Seudulla töissä olevat ulkomaalaiset käyttävät matkailupalveluja pitää huomioida markkinoinnissa Ruotsista (laivoilla) tulevien matkailijoiden tavoittelu Satakuntaan on lapsenkengissään. Kuntien sivuilla ei ole edes suomeksi matkailuasiaa esillä riittävän hyvin. Kuntien sivuilla ei ole kieliversioita. Satakunnan matkailulla pitäisi olla kieliversioita nettisivuilla edes maakunnan tasolle kerättynä. Esim. Kiinan matkailijapotentiaali tulisi ennakoida Pohjanlahden Rantatien sivustolla on ruotsinkielistä esittelymateriaalia. Rohkeutta vieraiden kielten käyttämiseen. Vähemmälläkin osaamisella asiakas tyytyväinen kun saa palvelua omalla kielellä / yhteisellä kielellä. Porin ulkopuolelta katseltaessa Pori Jazz vaikuttaa alihyödynnetyltä. Eikä Porissa tapahdu mitään Jazziin liittyvää Jazz-viikon ulkopuolella (esim. yökerhoissa tms)

10 10 Toimenpiteet Tavoite 2020 (erityisesti sähköinen ja sosiaalinen media) Markkinoinnin ja myynnin kehittäminen (2/2) Päämarkkinat ovat kotimaan markkinat!!! Kilpailuasemaa kotimaan markkinoilla vahvistettava - kärkiteemat ja tuotteet Eri (myynnillisten, kehittämis- ja) markkinoillisten toimenpiteiden ja resurssien koordinoiminen nyt liikaa yksin tekemistä. Kärkien lisäksi mietittävä vahvempia perusarvoja, minkä johdosta matkailija tulee nimenomaan Satakuntaan. Teemakohtaisen tuotteistamisen lisääminen meri, joki, vesistöt kulttuurikohteet, arkkitehtuuri, ruukit jne. saunalauantait tuotteistetaan luontokohteet, lintujen katseleminen jne. Selkeä palveluiden tuotteistaminen sähköistä markkinointia silmälläpitäen. Sähköisestä materiaalista myös kännykkälaitteella helposti käytettävää. (esim. mobiilit karttasovellukset) Kuntien kanssa tehtävä netin kehittäminen yhteisytössä Verkostoituminen ja yhteistyö paikallisten ICT alan toimijoiden kanssa palveluiden kehittämiseksi ja ylläpitämiseksi. ICT-hankkeet kannattaa tehdä kumppanuusmallilla, ei tilaaja-tuottajamallilla ICT hankkeissa kansainvälisten ja kansallisten standardien huomioiminen. Erikielisten versioiden lisääminen markkinointiin Varmistutaan pääsystä kansainvälisiin kanaviin luomalla tehokas nettivaraamojärjestelmä maakunnalliselle tasolle PoriJazzin kanssa monipuolisemman yhteistyön kehittäminen Satakunta on tunnettu matkailumaakunta jolla on yhteinen matkailun kehittämisen tahtotila. Maakunnallisella tasolla on yhteismarkki-nointimalli, johon myös yritykset osallistuvat rahallisella panostuksella. Maakunnallisella tasolla toimii yhden luukun periaate sähköisessä palvelupaketoinnissa ja myynnissä Yhteinen sähköinen myyntijärjestelmä maakuntatasolla (netissä suoramyynti ja palveluiden paketointi yksityisasiakkaille) maakunnan keskusvaraamo vrt. Lapin suuret keskusvaraamot Kesämökkien vuokraustoiminta on yhden, maakuntatasoisen portaalin alla. Varausjärjestelmiin ja markkinointiin on linkitetty hyvät sähköiset reittiohjeet ja kartat. Vahva kehittämiskumppanuus maakunnan matkailu- ja ICTtoimijoiden välillä Kokous- ja yritysmatkailussa on tuloksellista markkinointiyhteistyötä maakuntatasolla. Matkailu näkyy kuntien verkkosivujen pääsivulla korkealla profiililla ja yhteismitallisesti (sama ulkoasu) => Siitä hyvät linkit matkailullisille sivuille Lähimaakuntien, -seutujen ja -kaupunkien yhteistyö on aktiivista ja toimivaa. Maakunta on kansainvälisesti tunnettu mm. Keski- Euroopassa, Aasiassa ja Venäjällä. Maakunnan matkailupalveluita ja paketteja voi ostaa keskeisimpien kansainvälisten sähköisten myyntikanavien kautta.