Jutta Pasma (sit) Satu Sirviö (sit) Ahti Isojärvi (kesk) Jari Tervo (kesk) Marko Poikela (kesk) Pirkko Hyötylä (kesk)

Transkriptio

1 Pelkosenniemen kunta KOKOUPÖYTÄKIRJA/ Sivu 228 Kunnanhallitus ESITYSLISTA 10/2009 KOKOUSAIKA Maanantaina kello KOKOUSPAIKKA Pelkosenniemen kunnanvirasto valtuustosali SAAPUVILLA OLLEET JÄSENET Varsinaiset jäsenet Varajäsenet (ja merkintä siitä, kuka toimii puheenjohtajana) Panu Leinonen PJ (sit) Veli Humalalampi (sit) Eija Hietala VPJ (vas) Janni Perttunen (vas) Hannu Oikarinen (vas) Antti Oirkarinen (vas) Hanne Suokanerva (sit) Raija Jääskeläinen (sit) Jutta Pasma (sit) Satu Sirviö (sit) Ahti Isojärvi (kesk) Jari Tervo (kesk) Marko Poikela (kesk) Pirkko Hyötylä (kesk) MUUT SAAPUVILLA Pekka Nyman kvalt pj (sit) OLLEET Milja Pyhäjärvi kvalt:n I vpj. (kd) Heikki Honkanen kvalt:n II vpj. (kesk) Erkki Parkkinen kunnanjohtaja Tomi Timonen kunnansihteeri ASIAT ALLEKIRJOITUS Puheenjohtaja Pöytäkirjanpitäjä Panu Leinonen Tomi Timonen PÖYTÄKIRJA ON TARKASTETTU Aika ja paikka Pelkosenniemi Allekirjoitukset Jutta Pasma PÖYTÄKIRJA ON Aika ja paikka OLLUT YLEISESTI Pelkosenniemi NÄHTÄVÄNÄ Virka-asema Jari Tervo Allekirjoitus Ilmoitustaulunhoitaja Lea Kaipainen

2 Kunnanhallitus Kunnanhallitus 150 KOKOUKSEN LAILLISUUS JA PÄÄTÖSVALTAISUUS Khall 150 Valtuuston hyväksymän hallintosäännön 5 mukaan kokouskutsu kunnanhallituksen jäsenille ja valtuuston puheenjohtajille toimitetaan viimeistään neljä (4) päivää ennen kokousta. Kunnanhallitus on päätösvaltainen kun enemmän kuin puolet jäsenistä on saapuvilla (Kuntalaki 58 ). Todettiin kokous lailliseksi ja päätösvaltaiseksi. PÖYTÄKIRJANTARKASTAJIEN VALINTA Khall 151 Kjoht: Kunnan hallintosäännön ( ) 16 :n mukaan kunnanhallituksen kokouksesta on pidettävä pöytäkirjaa. Pöytäkirjan kirjoittaa puheenjohtajan johdolla pöytäkirjanpitäjä. Pöytäkirjan allekirjoittaa puheenjohtaja ja varmentaa pöytäkirjanpitäjä. Pöytäkirjan tarkastavat kaksi (2) tähän tehtävään valittua pöytäkirjantarkastajaa, jotka toimivat tarvittaessa ääntenlaskijoina, jollei kokous muuta päätä. Pöytäkirja pyritään tarkastamaan heti kokouksen päätyttyä. Mikäli tämä ei ole mahdollista, niin pöytäkirja tarkastetaan viimeistään viikon kuluessa kokouksesta. Pöytäkirja pidetään yleisesti nähtävänä toimielimen päättämänä aikana ja paikassa. Kunnanhallitus valitsee pöytäkirjantarkastajiksi Ahti Isojärven ja Jutta Pasman, jotka tarvittaessa toimivat ääntenlaskijoina. Kunnanjohtaja muutti kokouksessa esitystään niin, että pöytäkirjantarkastajiksi valitaan Jutta Pasma ja Jari Tervo. Hyväksyttiin yksimielisesti. ASIALISTAN JA KOKOUKSEN TYÖJÄRJESTYKSEN HYVÄKSYMINEN Khall 152 Kjoht: Kunnan hallintosäännön mukaan kokouksen esityslista lähetetään mahdollisuuksien mukaan kokouskutsun yhteydessä. Kokouskutsu lähetetään kirjallisesti tai sähköisessä muodossa jäsenille ja muille, joilla on oikeus osallistua kokoukseen, vähintään neljä (4) päivää ennen kokousta. Asiat käsitellään esityslistan mukaisessa järjestyksessä, jollei toimielin toisin päätä. Toimielin voi esittelijän esityksestä toimielimen yksimielisellä päätöksellä ottaa käsiteltäväksi sellaisenkin asian, jota ei ole mainittu kokouskutsussa. Kunnanhallitus hyväksyy asialistan kokouksen työjärjestykseksi ja mahdolliset lisäasiat. Hyväksyttiin yksimielisesti lisäasiaksi 157 Kunnan osallistuminen lentoyhteyksien kehittämishankkeeseen.

3 Kunnanhallitus Tekninen lautakunta Kunnanhallitus 153 PYHÄTUNTURIN ASEMAKAAVA, OSA-ALUE B, YLÄMAANKIEPIN ASEMAKAAVA Tekn.ltk 75 Liite 3. Teknisen lautakunnan päätös Liite 4. Teknisen lautakunnan päätös Liite 5. Asemakaavakartta A3, koko kaava-alue Liite 6. Kaavaselostus Liite 7. Muistutukset ja lausunnot kaavaehdotuksesta Liite 8. Kaavan laatijan vastine muistutuksiin ja lausuntoihin Liite 9. Asemakaavakartta / Ylämaankiepin alue Tekninen lautakunta on päättänyt kokouksessaan maanomistajien aloitteesta käynnistää asemakaavan laatimisen Pohjoisrinteen ja Luoston tien väliselle alueelle. Päätöksessä on sovittu periaatteet asemakaavan laatimisesta ja sen vaiheen kustannuksien korvaamisesta sekä kaavan toteuttamisvastuun siirtämisestä maanomistajille maankäyttösopimusten muodossa. Asemakaavan osallistumis- ja arviointisuunnitelma on ollut nähtävillä , jolloin asemakaava on tullut vireille. Kaavoituksen käynnistymisestä on tällöin pidetty viranomaisneuvottelu ympäristö-keskuksen kanssa, jonka jälkeen tehtiin tarpeelliset tarkistukset osallistumis- ja arviointisuunnitelmaan. Yleiskaavatyön rinnalla on laadittu erillistä aluesuunnitelmaa ( Master Plan ), joka on valmistunut vuoden 2007 aikana. Sen avulla on selvitetty vaihtoehtoisia ratkaisumalleja ja mitoitusperusteita. Kaavaluonnos on ollut ensimmäisen kerran nähtävillä välisenä aikana. Luonnoksesta jätettiin 10 muistutusta ja viranomaislausuntoja saatiin 7 kpl. Kaavan laatija on antanut vastineet jätettyihin muistutuksiin ja lausuntoihin, jotka tekninen lautakunta on käsitteli kokouksessaan Muutoksia ja täydennyksiä tehtiin pääosin lausunnoissa vaadittujen selvitysten osalta. Perusselvityksiä on täydennetty asiantuntijatyönä sisältäen mm. erillisen Natura-tarveharkinta-asiakirjan. Ympäristökeskuksen kanssa on pidetty kolme työ-/ viranomaisneuvottelua vuosien 2007, 2008 ja 2009 aikana. Keskeinen asia neuvottelussa oli asemakaavan mitoituksen sovittaminen suhteessa yleiskaavan mitoitukseen. Tarkistusten jälkeen asemakaavaehdotuksen mitoitus noudattaa yleiskaavan mitoitusta. Asemakaavassa osoitettu rakennusoikeus on k-m 2 ja vuodepaikkoja on kpl.

4 Kunnanhallitus Tekninen lautakunta Kunnanhallitus 153 Kaavaehdotus oli nähtävillä välisenä aikana. Kaavaehdotuksesta jätettiin 4 muistutusta ja pyydettyjä lausuntoja saatiin 5 kpl. (muistutukset ja lausunnot liitteessä 7) Kaavan laatija on antanut muistutuksista ja lausunnoista vastineensa, jotka ovat liitteenä 8. Kaavaselostuksessa todetaan, että kaava-alueen koosta ja toteutuksen vaiheistuksesta johtuen varaudutaan siihen, että ehdotusvaiheen nähtävillä olon jälkeen asemakaava vahvistetaan osaalueittain. Osa-aluejako tarkentuu suunnitteluprosessin aikana. Tavoitteena on, että kukin osa-alue muodostaa asemakaavan lähtökohtien, toiminnallisen sisällön ja toteutuksen kannalta järkevän kokonaisuuden. Koko alueen käsittävää kaavaehdotusta ei ole tarkoitus viedä hyväksyttäväksi vaan edetään edellä kerrotulla tavalla. Tarkoituksena on, että koko alueen asemakaavalla varmistetaan kokonaisuuden hallinta, kun hyväksyttäväksi esitettävillä osa- alueilla noudatetaan samaa periaatetta. Juridisesti hyväksymättömällä asemakaavalla ei ole ohjausvaikutusta vaan tältä osalta oikeusvaikutteinen yleiskaava on aina vahvempi. Osa-alueita muutettaessa tai poikkeamisessa po. kaavaehdotuksen pohjalta on sen tarkkuuden takia merkittäviä etuja ja joustavampi toimia. Taloudellisesti merkittävää toteutuksen käynnistymisessä on myös valmiin infran hyödyntäminen. Ylämaankiepin asemakaava on tarkoitus hyväksyä ns. osaaluekaavana (kaavakartta liitteenä 9). Kyseiselle alueelle on myönnetty työllisyysperusteista valtionavustusta teiden ja vesihuollon rakentamiseen ja aikataulullisista tekijöistä johtuen tämän osa-alueen kaavan hyväksymiselle alkaa olla painetta, koska työt on valmistuttava vuoden loppuun mennessä. Maanomistaja on suunnitellut kaava-alueelle aluerakentamishanketta, jossa olisi mukana eri talotehtaita. Asemakaavan hyväksyminen edellyttää tämän lisäksi, että maanomistajan ja kunnan kesken on hyväksytty maankäyttösopimus. Kiinteistö Oy Noitakummun ja kunnan välillä on hyväksytty sopimus. Sopimusalueella on lisäksi kuusi muuta yksityisten omistamaa kiinteistöä, joiden kanssa sopimusneuvottelut ovat kesken.

5 Kunnanhallitus Tekninen latukunta Kunnanhallitus 153 Ylämaankiepin asemakaava-alueen rakennusoikeus on k-m 2, josta muiden yksityisten osuus on n. 20 %. Rakennusmestari toimii asian esittelijänä rakennustarkastajan esteellisyyden takia. Rak.mestari: Tekninen lautakunta yhtyy kaavan laatijan muistutuksista ja lausunnoista antamaan vastineeseen ja esittää kunnanhallitukselle ja kunnanvaltuustolle, että - liitekartassa nro 9. esitetyn Ylämaankiepin asemakaava hyväksytään, - maanomistajien kanssa tehdään maankäyttösopimukset kaavaalueelle jo hyväksytyn maankäyttösopimuksen mukaisena ja jo tehdyt sopimukset hyväksytään valtuuston päätöksellä, - kunnanvaltuusto vahvistaa toissijaisesti jo tehtyjen sopimusten/ sopimusluonnosten suoritusvelvoitteita vastaavan kehittämiskorvauksen niiden maanomistajien osalta, joiden kanssa ei sopimusta valtuuston kokoukseen mennessä ole saatu laadittua ja - kehittämiskorvauksen varaan jäävien maanomistajien kanssa pyritään kuitenkin tekemään alueella käytetyn sopimuksen mukainen maankäyttösopimus mennessä ja mikäli sopimusta ei saada tehtyä jää kehittämiskorvaus voimaan. Kaavaselostus ja muu kaava-aineisto on kokonaisuudessaan nähtävissä teknisessä toimistossa tai saatavissa kunnan kotisivulta. Tekn.ltk: Hyväksyttiin yksimielisesti. * * * Khall 153 Liitteenä nro 1 Teknisen lautakunnan päätös , teknisen lautakunnan päätös , asemakaavakartta A3, koko kaava-alue, kaavaselostus, muistutukset ja lausunnot kaavaehdotuksesta, kaavan laatijan vastine muistutuksiin ja lausuntoihin ja asemakaavakartta/ylämaankiepin alue. Kjoht: Kunnanhallitus hyväksyy teknisen lautakunnan päätösesityksen. Hyväksyttiin yksimielisesti.

6 Kunnanhallitus Kunnanhallitus 154 TALOUSARVION 2010 VALMISTELU Khall 154 Kunnanvaltuuston on vuoden loppuun mennessä hyväksyttävä kunnalle talousarvio. Sen hyväksymisen yhteydessä valtuuston on hyväksyttävä myös kolmea tai useampaa vuotta koskeva taloussuunnitelma, jonka ensimmäinen vuosi on talousarviovuosi. Talousarvio- ja suunnitelma on laadittava siten, että edellytykset kunnan tehtävien hoitamiseen turvataan. KuntaL 65. Kunnanhallituksen yhtenä tehtävänä on vastata kunnan hallinnosta ja taloudenhoidosta. Kunnanhallitus huolehtii siitä, että lautakunnat valmistelevat talousarvion ja suunnitelman sekä antaa ohjeistusta talousarvion laadinnassa noudatettavista periaatteista sekä toiminnallisista ja taloudellisista tavoitteista. Seuraavat tiedossa olevat tekijät vaikuttavat kuntien taloudellisen tilanteen kehittymiseen: Kuntien henkilöstön palkkakustannuksien noususta talousarviovuonna 2010 ei ole tarkkaa tietoa, sillä neuvottelukierrokset palkkaratkaisuista ovat vielä kesken. Todennäköisesti palkkaratkaisu tulee olemaan viime vuosien palkkaratkaisuihin verrattuna varsin maltillinen ja kokonaispalkkakustannukset nousevat korkeintaan 2-3 %. Kuntien verotulot kasvoivat vuosina 2007 ja 2008 yli 7 % vuodessa. Kuluvana vuonna verotulot laskevat arviolta - 2,5 % ja vuonna %. Vuosille 2011 ja 2012 ennakoidaan jälleen plusmerkkisiä muutosprosentteja, mutta kasvuvauhti jää pienemmäksi kuin kahtena alussa mainittuna tilinpäätösvuonna. Merkittävin lasku verotulokertymässä koskee kunnille tilitettävää yhteisöveron tuottoa, kuntien kertymäprosentin keväisestä nostopäätöksestä huolimatta. Myös ansiotuloverot laskevat selvästi, kun taas kiinteistöverokertymiin ennakoidaan selkeää kasvua. Kuntataloudessa vuosikatteet vahvistuivat vuosina 2007 ja 2008, mutta vuodesta 2009 lähtien toimintamenot lisääntynevät verotuloja ja valtionosuuksia nopeammin. Tämä asettaa kunnat haasteellisen tilanteen eteen ja kuluvalla vuosikymmenellä jatkunut kuntien velkaantuminen uhkaa jopa nopeutua. Valtionosuuksiin valtion budjetissa luvatut lisäykset eivät riitä korvaamaan muun tulopohjan menetyksiä ja kuntien kokonaisrahoitustilanne heikkenee nykytasosta ainakin vuosina 2010 ja 2011.

7 Kunnanhallitus Kunnanhallitus 154 Lainanhoitokulut ovat pienentyneet selvästi laskeneen korkotason myötä vuoden 2008 tasosta. Korkotason ennakoidaan pysyvän kohtuullisen vakaana ja mahdollisesti kääntyvän hienoiseen kasvuun vuoden 2010 aikana. Pelkosenniemen kunnan talousarvion 2010 laadinnassa on yllä mainittujen seikkojen lisäksi syytä ottaa erityisesti huomioon: Tilinpäätöksen 2008 erittäin myönteisistä luvuista huolimatta kunnan taloudenhoidossa on edelleen syytä noudattaa tiukkaa linjaa. Kattamatonta alijäämää ei enää ole, mutta lainakanta oli vuoden 2008 lopussa vielä asukasta kohden Lainakannan osalta talousarviovuonna on syytä pyrkiä jatkamaan kuluvana vuonna ja vuonna 2008 vallinnutta tilannetta, jossa kokonaislainakanta vähenee. Hallintokuntien tulee edelleen ottaa talousarvion- ja suunnitelman valmistelussa huomioon kunnanvaltuuston hyväksymä Paras Pelkosenniemi toimenpideohjelma Ohjelma tullaan päivittämään kuluvan syksyn aikana. Varsinaista säästötavoitetta hallintokunnille ei nyt aseteta, mutta hallintokuntien tulee pyrkiä säilyttämään nettokustannukset meneillään olevan vuoden tasolla. Näin lukuun ottamatta mahdollisia jo hyväksyttyjä menojen lisäyksiä aiheuttavia toimenpiteitä tai investointeja ja arvioitua palkkakustannusten nousua, joka on jo raamissa huomioitu. Kjoht: Vuoden 2010 talousarvion laadintaa varten on syytä antaa hallintokunnille menoja ohjaava kehys, jota jokaisen hallintokunnan tulisi noudattaa talousarvioesityksessään. Hallintokunnat toimittavat ehdotuksensa vuoden 2010 talousarvioksi sekä vuosien taloussuunnitelmaksi kunnanhallitukselle viimeistään Kirjallinen ohje talousarvion tekemisestä ja budjetin syöttämisestä taloushallinnon ohjelmaan toimitetaan hallintokunnille syyskuun alussa. Alla olevassa taulukossa on hallintokuntakohtaiset raamit ilman laskennallisia eriä ja poistoja. Talousarvion 2009 luvuissa on määrärahamuutokset otettu huomioon.

8 Kunnanhallitus Kunnanhallitus 154 TALOUSARVIO 2010 Toimintakate Ulkoinen/Sisäinen TP 2008 TA 2009 TA 2010 Vaalit Tilintarkastus ,00 Kunnanhallitus ,00 - josta perusterveydenhuolto ,00 Sosiaalitoimi ,00 Sivistystoimi ,00 Tekninen toimi ,00 Käyttötalous yhteensä Investoinnit, netto Hyväksyttiin yksimielisesti.

9 Kunnanhallitus Tekninen lautakunta Kunnanhallitus 155 ILMOITUSASIAT/TEKNINEN Tekn.ltk 76 Rakennustarkastajan viranomaispäätös. Työ-/virkasuhde Pekka Nyman Tekn.ltk: Tekninen lautakunta merkitsee ilmoitusasiat tiedokseen. Tiedoksi kunnanhallitus. Khall 155 Kjoht: Lautakunnan seuraava kokous * * * Merkitään tiedoksi. Merkittiin tiedoksi.

10 Kunnanhallitus Kunnanhallitus 156 ILMOITUSASIAT Khall 156 Kjoht. PELKOSENNIEMEN KUNTA 1. Sosiaalilautakunnan pöytäkirja jäljennös Teknisen lautakunnan pöytäkirja jäljennös Merkitään ilmoitusasiat tiedoksi. Merkittiin tiedoksi.

11 Kunnanhallitus Kunnanhallitus 157 KUNNAN OSALLISTUMINEN LENTOYHTEYKSIEN KEHITTÄMISHANKKEESEEN Khall 157 Kuusamon lentoaseman vaikutusalueella sijaitsee seitsemän matkailukeskusta: Ruka, Salla-tunturi, Taivalvaara, Kirikeskus, Iso- Syöte, Suomu ja Pyhä. Myös Luoston matkailukeskus saa asiakkaita Kuusamon lentoasemalta. Vaikka alue tunnetaan kansallisella tasolla suosittuna matkailukohteena, nousevat alueen pullonkauloiksi liikenneyhteydet ja tuntemattomuus kansainvälisillä markkinoilla. The Call of Four Seasons -matkailun kansainvälistymishankkeen tavoitteena on ensisijaisesti kohentaa alueen tunnettuutta kansainvälisellä tasolla. Nyt matkailualueen strategiseksi ja kriittiseksi menestystekijäksi on noussut alueen saavutettavuuden parantaminen ja liikenneyhteyksien kehittäminen. Lentoyhteyksien kehittämishankeen suunnittelussa on käytetty ennakointitietoina mm. lentoliikenteen nykytilannetta, alueen matkailuyrittäjien näkemyksiä sekä Kuusamo Lapland matkalla kansainvälisyyteen strategiapaperia. Hankkeen tarvekartoituksessa on huomioitu Kuusamon lentokentälle tulevan lentoliikenteen nykytila: charter-lentoja tuli vuonna ja reittilentoja 1-4 päivässä. Reittilentojen tilanne on vaikea: asiakkaita on toistaiseksi liian vähän lentojen lisäämiseksi, mutta toisaalta riittämättömät lentoyhteydet ovat este asiakasmäärien kasvulle. Viime aikoina esim. ryhmämyynti on ollut vaikeaa lentoyhtiöiden joustamattomuudesta johtuen. Lentoliikenteen kohdalla erityisesti kesällä on Kuusamon lentoaseman vaikutusalueelle mahdotonta päästä joustavasti. Hinnoittelussa Pohjois-Suomen kentät on perinteisesti luokiteltu Finnairilla liikematkustuskategoriaan mikä on omalta osaltaan nostanut hintaluokkaa kestämättömän korkealle (lähde: Finnair). Tähän asiaan on luvattu parannusta. Charter-lennoissa kehittämisen tarve kohdistuu liikenteen lisäämiseen keskeisille päämarkkina-alueille ja liikenteen laajentamiseen uusiin kausiin ja tuotteisiin. Kesächarterin rakentaminen on ollut haaste Kuusamossa, mutta selvityksemme mukaan uusi sarja on mahdollista käynnistää viimeistään vuonna 2010 (lähde Naturpolis, The Call of Four Seasons hanke). Hankkeen tavoitteena on tehdä tehokkaita lentoliikenteen kehittymiseen vaikuttavia toimenpiteitä erityisesti verkostoitumisen kautta. Tavoitteena on luoda sujuva ja ympärivuotinen lentoliikenne Kuusamon lentoasemalle sekä kotimaisen että kansainvälisen reitti- ja charterliikenteen osalta. Tämä tarkoittaa uusien reitti- ja charterliikenneyhteyksien saamista Kuusamon lentoasemalle.

12 Kunnanhallitus Kunnanhallitus 157 Lentoyhteyksissä tavoitellaan charter- ja reittilennoissa seuraavia lukuja: - lennot: 2008/2009/2010/ charter: 120 per vuosi/ 150 per vuosi/ 170 per vuosi/ 200 per vuosi - reittilennot: pv 1/ pv 2/ pv 3/ pv 4 Painopiste tulee olemaan Venäjän markkinoilla ja ulkomaalaisissa lentoyhtiöissä. Hanke sisältää niin talvisesongin pidentämisen, kesäajan lentoliikenteen vauhdittamisen kuin myös matkatoimistoyhteistyön kehittämisen. Hankkeen kautta syntyy 2-4 uutta lentoreittiä nykyisten lentoyhteyksien lisäksi. Arvioidut tulokset tulevat esiin mm. uusien lentoreittien avautumisena, nykyisten lentoreittien tehostumisena, lisääntyneinä yöpymisvuorokausina sekä alueen imagon parantumisena saavutettavuuden osalta. Näistä hyötyvät kaikki em. kohde- ja sidosryhmät. Hankkeen keskeiset toimenpiteet liittyvät vahvasti verkostoitumiseen. Toimenpiteitä ovat mm. jo olemassa olevien ja uusien kontaktien (lentoyhtiöt, matkanjärjestäjät) vahvistaminen sekä luominen, nykytila ja hyötyjen analysointi, strategisten allienssien ja yhteistyökuvioiden löytäminen (yritykset, lentoyhtiöt ja matkanjärjestäjät), uusien reitti- ja charterliikenneyhteyksien neuvotteleminen, uusien lentoreittien ja -yhteyksien jalkauttaminen ja sopimusten teko. Hankkeen pysyvät vaikutukset pyritään varmistamaan vahvalla ja laajalla verkostoitumisella ja pysyvillä verkostosuhteilla. Logistiikan kehittämisverkostoon ovat sitoutuneina alueen toimijat (yritykset, kunnat ja yhdistykset) kuin myös lentoliikennettä tuottavat lentoyhtiöt. Verkoston takeena on yhteinen intressi lentoliikenteen kehittämiseen. Näin projektin aikaansaamat vaikutukset eivät lakkaa hankkeen jälkeen, vaan logistiikan ja saavutettavuuden turvaamista sekä kehittämistä voidaan jatkaa edelleen. Seuraavassa kuntien rahoitusosuudet, minkä mukaisesti kunnat ovat päätöksiään tehneet: Kuntaosuudet / Vuosi Yhteensä Yhteensä Kuusamo Taivalkoski Posio Kemijärvi Salla Pudasjärvi Pelkosenniemi Sodankylä

13 Kunnanhallitus Kunnanhallitus 157 Lentoyhteyksien kehittämishanke rahoitushakemus, liite nro 2. Hankehakemuksessa on esitys ohjausryhmän jäsenistä ja myös yrittäjäedustuksen huomioon ottamisesta. Kjoht: Pelkosenniemen kunta päättää osallistua Kemijärven kaupungin hallinnoimaan ja yhteistyössä Naturpoliksen kanssa toteutettavaan lentoyhteyksien kehittämishanke nimiseen hankkeeseen ja varaa yllä olevan erittelyn mukaiset kuntaosuudet. Kuluvan vuoden kustannukset katetaan talousarvion elinkeinotoimen uuden hankkeet määrärahasta ja tulevien vuosien rahoitus varataan talousarvioihin. Ohjausryhmään kunnan edustajaksi nimetään Erkki Parkkinen ja varalle Johanna Erkkilä. Hannu Oikarinen esitti Marko Poikelan kannattamana, että kunnan edustajaksi ohjausryhmään Johanna Erkkilän tilalle nimetään kunnanhallituksen puheenjohtaja Panu Leinonen. Puheenjohtaja totesi, että koska oli tehty kunnanjohtajan esityksestä poikkeava kannatettu esitys, on tarpeen äänestää. Hyväksyttiin yksimielisesti äänestysmenettelyksi nimenhuutoäänestys, kunnanjohtajan esitys JAA, Oikarisen esitys EI. Suoritetussa äänestyksessä ääniä annettiin seuraavasti: JAA ääniä 1 kpl (Tervo), EI ääniä 6 kpl (Leinonen, Hietala, Oikarinen, Suokanerva, Pasma, Poikela). Päätökseksi tuli Oikarisen esitys. Puheenjohtaja päätti kokouksen klo