JÄTEVESINEUVONTAHANKE POHJOIS- POHJANMAALLA Loppuraportti

Transkriptio

1 JÄTEVESINEUVONTAHANKE POHJOIS- POHJANMAALLA Loppuraportti

2 HAJA-ASUTUKSEN JÄTEVESINEUVONNAN JÄRJESTÄMINEN POHJOIS- POHJANMAALLA LOPPURAPORTTI Yleistä hankkeesta 1.1. Hankkeen rahoitus Haja-asutuksen jätevesineuvontahanke pohjois-pohjanmaalla on rahoitettu Ympäristöministeriön harkinnanvaraisella Hajajätevesineuvonnan avustuksella. Hankkeen rahoitus on ollut 100 % hyväksyttävistä kustannuksista. Hankehakemus käsiteltiin Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskuksessa Hankkeen kulut ja toiminta-aika Hankepäätöksen mukaan hankeaika oli ja kokonaiskustannukset sisältäen arvonlisäveron euroa. Hanke toteutui lopputuloksiltaan hieman suunniteltua pienempänä, joten hankkeelle myönnettiin hakemuksesta lisäaikaa saakka. Hankkeen lopulliset kustannukset olivat ,18 sisältäen arvonlisäverojen osuuden. Palkkakulut sivukuluineen yhteensä ,64 Matkakulut ja päivärahat yhteensä 998,33 Ostopalvelut yhteensä 7 655,91 (sis messuosastoto, kalusteet, ostetut neuvonnat, ostopalveluiden matkakulut yms.) Vuokrat (tilavuokrat yms) 4 914,12 - tilavuokrat, 1 499,16 - toimistovuokrat 3 414,96 Hankkeen muut kulut yhteensä 8 174,18 - mainokset, markkinointi ja ilmoitukset 7 005,19 - posti ja kopiokulut sekä tsto tarvikkeet 658,09 - muut kulut. 510,90 Hankkeen kustannukset yhteensä , Hankkeen suunnittelu ja hallinnointi Hanketta hallinnoiva organisaatio Hankkeen suunnittelun ja toteutuksen on tehnyt ProAgria Oulu ry yhdessä Oulun Maa- ja kotitalousnaisten kanssa. Hanketta hallinnoi ProAgria Oulu ry. ProAgria Oulu ry on perustettu v ja koko toiminnan ajan perustehtävä on ollut maaseudun kehittäminen laajasti. Nykyisin ProAgria Oulun organisaatio toimii maakuntatason yhdistyksenä Pohjois-Pohjanmaalla. Tarkoitustaan ProAgria Oulu toteuttaa muun muassa antamalla maatilatalouden ja maaseutuelinkeinojen ammatillista neuvontaa sekä toteuttamalla maatalouden, maaseutuelinkeinojen ja maaseudun kehittämishankkeita ja suunnitelmia yhteistyössä muiden

3 kehittämistahojen kanssa. Tärkeänä osana päivittäistä toimintaa ovat ympäristön- ja luonnonhoidon neuvonta. ProAgria Oulun palveluksessa on tällä hetkellä noin 70 työntekijää. Työntekijöistä runsaat 20 työskentelee Oulun keskustoimistossa ja loput erilaisissa neuvonta- ja asiantuntijatehtävissä maakunnassa. Lisäksi tämän hankkeen neuvonnan hoitamiseen ProAgria Oululla on palkattuna projektipäällikkö 60% työajalla ja käytettävissä 7 kpl koulutettuja osa-aikaisia jätevesineuvojia maakunnassa. ProAgria Oulun liikevaihto on yli 5 miljoonaa euroa. Julkisen rahoituksen osuus on nykyisin noin 13 prosenttia. ProAgria Oululla on ISO 9001:2000 sertifioitu laatujärjestelmä. ProAgria Oulun yhteydessä toimiva Oulun Maa- ja kotitalousnaiset vastaa maaseudun kotitalous-, elintarvike-, pienyritys- ja maisemanhoidon neuvonnasta. Kalatalouden kehittämis- ja neuvontapalveluista sekä vesienomistajien edunvalvonnasta huolehtii saman katon alla toimiva Oulun Kalatalouskeskus. ProAgria Oulun alue käsittää seuraavat kunnat: Alavieska, Hailuoto, Kempele, Kärsämäki, Liminka, Lumijoki, Merijärvi, Muhos, Pyhäjoki, Pyhäntä, Siikajoki, Siikalatva, Taivalkoski, Tyrnävä, Utajärvi sekä seuraavat kaupungit: Haapajärvi, Haapavesi, Kuusamo, Nivala, Oulu, Oulainen, Pudasjärvi, Pyhäjärvi, Raahe ja Ylivieska. ProAgria Oulun varsinaisina jäseninä oli vuoden 2014 lopussa 7 maatalousseuraa, 7 maamiesseuraliittoa, 185 maamiesseuraa, 48 maa- ja kotitalousseuraa, 1 kotitalousseura, 16 kyläseuraa, 3 kyläyhdistystä, 1 maaseutuyhdistys, 6 maa- ja kotitalousnaiset ry:tä, 9 pienviljelijäyhdistystä (PvKL), 12 pienviljelijäin osastoa (PvL), 6 pienviljelijäin osastoa (SPvL), 108 kalastus- ja osakaskuntaa, 5 kalastusaluetta, 7 kalastusseuraa ja -kerhoa, 1 kalastajainseura sekä 2 kalatalousyhteisöä (yritykset). Hankkeen keskeiset tavoitteet Jätevesineuvonta Pohjois-Pohjanmaalla välitti kiinteistönomistajille luotettavaa tietoa jätevesien käsittelystä ja auttoi näin välttämään virheinvestointeja. Hanke pyrki lisäämään tietoutta taas muuttuneen jätevesiasetuksen ja eduskunnan vahvistaman ympäristönsuojelulain muutoksien aiheuttamista vaatimuksista sekä ottamaan huomioon kuntakohtaiset käsittelyvaatimukset. Muuttuneista säädöksistä huolimatta tuotiin esiin myös muilla alueilla jätevesien hyvän käsittelyn tuomat edut omassa ympäristössä. Käsittelymenetelmien kustannustehokkuus, käyttö- ja huoltovarmuus sekä laadulliset kysymykset otettiin erityisesti huomioon niistä saatujen kokemusten ja tutkimustiedon valossa. Koska jätevesijärjestelmän käyttö ja hoito vaikuttaa suurelta osin pitkän aikavälin toimivuuteen, pyrittiin myös järjestelmän käyttäjän tahtotila ja edellytykset hoitotoimenpiteiden suorittamiseen ottamaan mahdollisimman tarkoin huomioon suosituksia annettaessa. Hankkeen neuvontapalvelujen tavoitteena oli antaa kiinteistöomistajalle riittävät tiedot siitä, minkä tasoisia tehostamistoimia olemassa oleva järjestelmä vaatii. Hankkeen neuvonta oli tarkoitettu jo olemassa oleville kiinteistöille, joilla jo on tai ainakin pitäisi olla jonkinlainen jätevesien käsittelyjärjestelmä. Neuvontaa saivat hyödyntää sekä vakituiset että vapaa-ajanasukkaat.

4 Hanke tarjosi myös ilmaisen jätevesiluennon erilaisten yhdistyksien omiin jätevesi-iltoihin. Hankkeella oli myös puhelin- ja sähköpostineuvontaa sekä nettisivut ProAgria Oulun nettisivujen ohessa. Hankkeen hallinnointi Hankkeen vastuullisena johtaja toimi ProAgria Oulun johtaja Vesa Nuolioja. Jätevesineuvonta hanketta varten palkattiin osa-aikainen projektipäällikkö Merja Talvitie insinööri AMK hoitamaan projektin suunnittelua, käytännön järjestelyjä ja yleisneuvontaa vähintään 60 % työajalla. Kiinteistökohtaiseen neuvontaan käytettiin aikaisempien hankkeiden sopimusneuvojia, joille korvaus maksettiin käyntikohtaisesti. Kiinteistökohtaisen neuvonnan tekijöistä kerrotaan lisää kohdassa 2. Hankkeen taloushallinto hoidettiin ProAgria Oulun vakituisen taloushallinnon henkilöstön voimin. Tällöin projektin talousasioista vastasi talouspäällikkö Sirpa Ursin, palkanlaskennasta yms. taloussihteeri Tarja Kinnunen, reskontrasta toimistosihteeri Jaana Pietilä ja muista toimistopalveluista toimistosihteeri Anne Kipinä. Viestintäpalveluista vastaa tiedottaja Ella Karttimo. Atk-tukipalveluista vastasi puitesopimuksen pohjalta Systema Oy:n Jari Toikkanen. Ohjausryhmä Hankkeella oli hankepäätöksen mukaisesti ohjausryhmä. Ryhmä koostui hankkeeseen liittyvien eri asioiden asiantuntijoista. Ohjausryhmä kokoontui yhteensä 3 kertaa erilaisilla kokoonpanoilla ja sen lisäksi käytiin yksi sähköpostikierros hankkeen tilanteesta. Hankkeen ohjausryhmään kuuluivat: Vesa Nuolioja, ProAgria Oulu, hankkeen vastuullinen johtaja Maija-Liisa Tausta-Ojala, Maa- ja kotitalousnaiset, toiminnanjohtaja Juha Kangaskokko, POP-ELY, hankkeen valvoja paikallisesta ELY-keskuksesta Hannu Salmi, Oulun seudun ympäristötoimi, ympäristötarkastaja Sirpa Ursin ProAgria Oulu, taloushallinto Merja Talvitie, ProAgria Oulu, hankkeen projektipäällikkö Ohjausryhmässä pohdittiin jätevesineuvonnan organisointia, sisältöä ja ruodittiin ongelmakohtia. Ryhmässä tehtiin myös päätökset suunniteltujen neuvontatapojen muuttamisesta ja uusien tapojen kokeilemista. Samoin markkinoin päälinjat käsiteltiin ohjausryhmän kokouksissa. Ohjausryhmän jäsenille ei maksettu erillisiä palkkiota kokouskerroista eikä korvattu matkakuluja.

5 1.4. Yhteistyö kuntien kanssa Hankealue Hankealueeseen kuuluu koko Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskuksen toimialue eli pohjoispohjanmaan maakunta. ProAgrioiden kannalta osa alueesta kuuluu ProAgria Keskipohjanmaan alueeseen. Hankealueen väkiluku on ( ) ja pinta-ala on n km 2, joista maa-alueita on n km 2. Maakunta on pinta-alaltaan maan toiseksi suurin ja väkiluvultaan neljänneksi suurin. Maakunnassa on vuoden 2013 alusta 29 kuntaa, josta 11 on kaupunkeja. Hankealueen kunnat, kuutta kuntaa lukuun ottamatta, ovat muutto tappiollisia. Keskimääräiset valtionveronalaiset tulot ovat henkilöä kohti maan keskiarvoa pienemmät ja kuntalaisten taloudellinen huoltosuhde (työvoiman ulkopuolella jokaista työllistä kohti) on keskimääräistä jonkin verran huonompi. ( Alueen kasvukeskuksina ovat Oulu ja Ylivieska. Hankealueen vesien tilaa on kartoitettu ja tuloksia esitetty Oulujoen-Iijoen vesihoitoalueen vesienhoitosuunnitelmassa, joka pohjautuu EU:n vesipolitiikan direktiivin nimellä kulkevaani viralliselta nimeltään Yhteisön vesipolitiikan puitteista 23 päivänä lokakuuta 2000 annettu Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivi 2000/60/EY. Kaiken kaikkiaan direktiivi antaa puitteet jäsenvaltioiden lainsäädännölle puhtaan veden suojeluun ja vesistöjen kunnostukseen. Pyhäjoen ja Siikajoen vesientila on pääosin tyydyttävällä tasolla. Molemmissa vesistöissä on myös voimakkaasti säännösteltyjä osuuksia, joiden kuntoa ei enää voida arvioida, mitä ne olisivat verrattuna luonnontilaiseen. Osa jokien sivuhaaroista on myös laadullisesti välttävässä tilassa. Ainoastaan hyvään vedentilaan päästää kummankin joen latvajärvissä. Siikajoen osalta hyvää vesientilaan pääsyä tavoitellaan vuoteen 2021 mennessä ja Pyhäjoen osalta vuoteen 2015 tietyin varauksin. (Oulujoen-Iijoen vesienhoitoalueen vesienhoitosuunnitelma). Yhdyskuntien aiheuttaman vesistökuormituksen vähentyessä hajakuormituksen suhteellinen osuus vesistökuormituksesta on lisääntynyt. Sen osuus, vesistöjen nykytilan kohenemisesta tulevaisuudessa nykyistä paremmaksi, on suuri. Hankealueen kaikissa kunnissa ei ole voimassa olevia kunnallisia ympäristönsuojelumääräyksiä.. Osassa kuntia on voimassaolevia rakennusjärjestyksiä, joissa säädellään myös kiinteistökohtaisia jätevesijärjestelmiä ja niiden rakentamista. Ne eivät kuitenkaan ota kantaa puhdistustasovaatimuksiin vaan vain suojaetäisyyksiin ja käsittelyjärjestelmiin (umpikaivot ja kaksivesijärjestelmät). Kunnalliset vesihuollon yleissuunnitelmat ovat osittain vuodelta Osa kunnista on päivittänyt tai päivittävät parhaillaan vesihuollon yleissuunnitelmia. Kunnissa viemäröinnin piirissä ovat kuntataajama ja niiden välittömässä läheisyydessä olevat alueet. Ympäri hankealuetta on myös eri tilanteessa olevia viemäröintihankkeita. Esimerkiksi Tyrnävän, Kalajoen, Haapaveden, Sievin ja Nivalan alueella on toteutettu viemäröintihankkeita ja Siikalatvalla ollaan toteuttamassa niitä myös jatkossa. Tärkeä kohde on ollut Kalajokilaakson siirtoviemäri ja uusi puhdistamo Kalajoelle. Tähän liittyvien sivujohtohankkeiden edistäminen ja lievealueiden neuvonta on ollut tärkeä tavoite. Sen järjestämiseksi on tehty töitä tässä hankkeessa, mutta varsinaiset neuvontatoimet tehdään vuoden 2018 alussa. Oulun vesi on julkistanut myös haja-asutuksen viemäröintiohjelman ja hankkeiden toteutusjärjestyksen, mutta

6 sen toteuttaminen on ollut vastatuulessa. Siltä osin myös Oulunsalo on vuoden 2018 hankkeen kohteena. Uusien hajaviemäröintihankkeiden toteutumisen ongelma on heikko liittymishalukkuus. Ilman riittävää liittyjä määrää kustannukset tahtovat nousta kohtuuttoman korkeiksi ja hankkeita jää toteuttamatta. Jätevesineuvontahanke on pyrkinyt tukemaan myös viemäröintihankkeita erityisesti yleisneuvonnan saralla. Hankealueen kunnallissektorin toimijat Hankealueella useille kunnilla on yhteinen ympäristöviranomainen tai esim. seutukunnan yhteinen ympäristötoimi. Isommilla toimijoilla on tehtäviä jaettu siten, etteivät kaikki ympäristötarkastajat tai -sihteerit hoida hajajätevesiasioita vaan ne on keskitetty joillekin. Ympäristöviranomaisen suhtautuminen hajajätevesiin on erittäin tärkeää koko kunnan aktiivisuuden kannalta. Hankealueen ympäristösihteerit ja ympäristötarkastajat ovat olleet positiivisia ja kiinnostuneita neuvontahanketta kohtaan, mutta muutamia poikkeuksia lukuun ottamatta ovat olleet melko passiivisia. Ne ympäristötarkastajat, jotka ovat olleet aktiivisesti mukana, ansaitsevat erityiset kiitokset toiminnastaan. Hankealueen lähes kaikissa kunnissa on omat rakennustarkastajat. Pienten kuntien rakennustarkastajien toimialueeseen kuuluu hyvin laaja-alaisesti kaikki rakentamiseen liittyvät asiat. Yksittäisten sektorien vaatimuksiin ei resurssien puuttuessa voida kovin syvällisesti paneutua. Kuitenkin kunnan rakennustarkastajan suhtautuminen on kaikkein tärkein yksittäinen tekijä asetuksen vaatimuksien mukaisen jäteveden käsittelyn toteutumiseen kunnissa. Jokaisella kunnalla on oma tai naapurikunnan kanssa yhteinen vesihuoltolaitos. Ne hoitavat taajama-alueiden viemäröinnit ja osallistuvat erilaisilla toimilla myös haja-alueiden viemäröinteihin. Kunnittain käytännöt vaihtelevat suuresti ja viemäröintiasioista tulee kysely hankkeelle lisääntyvissä määrin. Yhteistyö kuntien kanssa Kuntien ja kaupunkien suuntaan yhteistyö on hoidettu lähinnä rakennustarkastajien, ympäristösihteerin ja ympäristötarkastajan kanssa sekä joissain paikoissa myös vesihuoltolaitoksien kanssa. Osassa kunnista myös heidän esimiehensä ovat osallistuneet hankkeen yhteistyöpalavereihin hankkeen alkuvaiheessa. Kaikkia esimiehiä eli teknisiä johtajia on joka tapauksessa tiedotettu hankkeesta. Ennen neuvonnan aloittamista on ainakin jonkun viranomaisen kanssa sovittu kunnan asioista ja hän on toiminut kunnassaan yhteyshenkilönä. Hankealueella järjestetyissä jätevesi-illoissa on ollut kunnan edustajana ympäristösihteeri, ympäristötarkastaja tai rakennustarkastaja joitakin kertoja. Pääasiassa jätevesi-illoissa ei kuitenkaan ole ollut viranomaisia mukana. Joko heidän estyttyä omasta puolestaan tai järjestävä taho ei ole heitä halunnut mukaan. (yhdistyksien kanssa järjestetyt paikalliset illat). Kun kunnassa oli selkeä linja jätevesiasiaan, se edisti myös hankkeen neuvontatyötä. Tässä oli jonkin verran eroja. Rastiruutuun kaavakkeesta ei tietenkään voi kovin hyvin todeta todellista tilannetta kiinteistöllä eikä neuvontakeskustelun sisältöä. Rakennustarkastaja on avainhenkilö

7 kunnassa jätevesiasioiden kuntoon saattamisessa vaikka valvontavastuu onkin ympäristötoimella Muut yhteystyötahot Hankeyhteistyö ProAgria Oulun sisällä VYYHTI II-hanke VYYHTI II - eli Vesistöt ja Ympäristö Yhdessä Hyvään Tilaan -hanke selvittelee vesistökunnostusasioita yhdessä paikallisten toimijoiden kanssa. Hankkeen tavoitteena on edistää vesien- ja ympäristönhoitoa luomalla ehdotuksia toimintamalleiksi ja välittäjäorganisaatioiksi pienimuotoisen kunnostus- ja hoitotoiminnan tueksi. Lisäksi hanke aktivoi ja opastaa Pohjois-, Keski- ja Etelä-Pohjanmaan osakaskuntia, yhdistyksiä, kansalaisjärjestöjä ja muita tahoja vesien- ja ympäristön hoitoon. Hankkeen toimintaan kuuluu muun muassa työpajoja ja suunnittelua. Vuonna 2013 työpajatoiminta suunnattiin Pohjois-Pohjanmaalla maakunnan eteläosiin ja 2014 toiminta painottuu pohjoisosiin. VYYHTI-hanketta hallinnoi ja toteuttaa ProAgria Oulu. Hanke on maakuntien välinen ja sopimusyhteistyökumppaneina hanketta toteuttavat alueillaan Pohjanmaan Vesi ja Ympäristö ry, ProAgria Keski-Pohjanmaa ja ProAgria Etelä-Pohjanmaa. VYYHTI-hanke saa rahoitusta Euroopan maaseudun kehittämisen maatalousrahastosta. Tuen on myöntänyt Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskus. Hankeyhteistyö muualla VYYHTI II - eli Vesistöt ja Ympäristö Yhdessä Hyvään Tilaan -hanke selvittelee vesistökunnostusasioita yhdessä paikallisten toimijoiden kanssa. Muut yhteistyötahot Oman organisaation ulkopuolelta luontevia yhteistyötahoja ovat erilaiset kyläyhdistykset ja muut paikallisjärjestöt. Maa- ja kotitalousnaisten paikallisjärjestöt ovat tärkeä tiedotuskanava ja kahvituksien järjestäjä taho. Paikallinen yhteistyökumppani järjestämässä tilaisuutta on ainut vaihtoehto saada tilaisuuteen paljon ihmisiä. Hankkeen yksin järjestämä tilaisuus ja lehti-ilmoitus tai kutsu postilaatikoihin ei tuo yleisöä paikalle.

8 2. Hankkeen jätevesineuvojat ja muut työntekijät 2.1. Toimialueet, tehtävät ja työajan käyttö Hankkeen työntekijöitä olivat hallinnollisen henkilöstön (kts. kohta 1.3 Hankkeen suunnittelu ja hallinnointi) lisäksi ainoastaan jätevesineuvojat. Hankkeen projektipäällikkö toimii hankkeessa 60% työajalla. Projektipäällikkö vastaa hankkeen käytännöntoimista taloushallintoa ja kiinteistökohtaista neuvontaa lukuun ottamatta. Neuvontakäynnit on tehty pääosin jätevesineuvojien toimesta. Osa neuvonnasta tehdään palkkatyönä ja osalle maksetaan laskulla. Kulut näkyvät ostopalveluissa ja palkkakuluissa. Vuoden 2015 aikana hankkeella on ollut myös tiedottamiseen, verkostoitumiseen ja vesistöihin perehtynyt henkilö houkuttelemassa vesistöjen kunnostuksiin kiinnostuneita jätevesiasioiden kuntoon saattamiseen. Hän on työskennellyt hankkeelle 5kk:a 40% työajalla. Hankkeen yhtenä tavoitteena oli säilyttää pilotti-hankkeessa koulutetut neuvojat ja lisätä koulutettujen neuvojien määrää. Neuvojien sijainti: Oulu 1 (+projektipäällikkö) Haapavesi 1 Oulainen 1 Pyhäntä 1 Siikalatva 1 (Kannus 1) varalla Jätevesineuvojan ajankäyttö koostui ennakkovalmistautumisesta, matka-ajasta ja kiinteistöllä neuvontatehtävässä vietetystä ajasta. Jätevesineuvojien ennakkovalmistautumisen aika vaihteli 15 minuutista 60 minuuttiin kohteesta riippuen. Kohteessa vietetty aika vaihteli 45 minuutista 180 minuuttiin. Matka-aikoja ei ole raportoitu, vain kilometrit. Neuvojien sijainti (kotipaikasta) etäällä olevia neuvontakohteita on kerätty yhteen ja yhdellä matkalla käyty useampia kohteita. Erityisesti Pyhännän ja Oulun neuvojat ovat tehneet pidempiä matkoja Neuvojien taustat ja koulutus Hankkeessa käytettiin pääasiassa pilotti-hankkeessa koulutettuja neuvojia. Kaikilla neuvojilla on taustana tekninen tai ympäristöpuolen koulutus, työkokemus ja SYKEn järjestämä jätevesineuvojakoulutus. Neuvonnan vastuuhenkilönä toimi Merja Talvitie, joka on toiminut projektipäällikkönä myös pilottihankkeessa, vuosien hankkeissa ja käynyt SYKEn neuvojakoulutuksen jokaisena toimintavuotena.

9 3. Tiedotus ja markkinointi 3.1. Lehtijutut Lehtijuttuja on tämän hankkeen alkuaikana ollut vähän. Lehtijuttujen sävy oli pääasiassa positiivinen, mutta ei kovin innostunut tai innostava. Yleinen ilmapiiri on hyvin vähättelevä ja ajatus on, ettei koskaan tarvitse tehdä mitään. Hanke on tehnyt neljä erilaista lehdistötiedotetta ja kolme valmiiksi kirjoitettua juttua. Niitä ei ole lehdistössä juurikaan hyödynnetty, eikä ympäristönäkökulma pääse esille. Negatiivisessa mielessä ei lehdistö ole hanketta lähestynyt, vaikka poliittinen ilmapiiri muuttui ratkaisevasti syksyllä 2014 ja sitä seuranneen asetusmuutoksen jälkeen. Siitä huolimatta neuvontaa ole julkisesti moitittu tai pidetty tarpeettomana Radio- ja tv-jutut Televisio tai radio juttuihin ei neuvontahankkeemme ole päässyt lainkaan Mainokset Hanke on ilmoittanut tilaisuuksista ja neuvonnasta paikallislehdissä. Netissä on ProAgria Oulun alla omat nettisivut ja ProAgria Oulun Facebook-sivuilla on ilmoitettu jätevesitilaisuuksista. Tilaisuuksista on lähetty ProAgria Oulun asiakkaille sähköpostikutsu, mikäli markkinointia ei ole kielletty. 4. Yleisneuvonta 4.1. Puhelin- ja nettineuvonta Hanke tarjosi nettineuvontaa hankkeen aikana jatkuvasti. Nettisivujen kautta ja suoraan sähköpostiin hankkeen aikana tuli 35 kappaletta sellaisia kyselyjä, joihin ei tehty muuta neuvontaa. Pääasiassa muun neuvonnan pois jäänti johtui siitä, että nettikysymykset koskivat hankealueen ulkopuolisia kiinteistöjä, kantovesimökkejä tai omistajalla oli jo selkeä näkemys tarvittavista toimista, mutta tarvitsi varmistuksen jollekin yksityiskohdalle. Netti/sähköposti kysymyksien pääasialliset aiheet olivat nykyisen järjestelmän riittävyys ja suositus järjestelmän tehostamiseksi. Puhelinneuvontaa tarjottiin koko hankkeen ajan. Puhelinneuvontaan on laskettu sekä ne kiinteistöt joille on annettu vain puhelinneuvontaa että ne kiinteistöt jotka ovat ottaneet ensin yhteyttä sähköpostilla ja sitten on keskusteltu vielä puhelimessa. Näiden sähköposteja ei ole laskettu enää mukaan sähköpostineuvontaan. Pääosin puhelinneuvontaan tuli sellaisia puheluita, joissa kiinteistöllä oli tarve ja tarkoitus tehdä jotain ja kysyttiin siihen neuvoa. Näille riitti keskustelu puhelimessa, sähköpostilla linkkien

10 lähettäminen ja neuvo hankkia suunnittelija. Osa asiakkaista piti turhana, että neuvoja kävisi kiinteistöllä, koska tiedettiin jo, että suunnittelijaa tarvitaan. Selvästi vähän veden varassa olevat kiinteistöt (kantovesi tai ei vettä lainkaan) on hoidettu pääosin puhelinneuvontana eikä heille ole tarjottu kiinteistökäyntejä ilman erityistä syytä. Niille on tarjottu käyntiä, jos kiinteistökäyntiin on ollut jokin erityinen peruste tai omistaja ei ole osannut vastata vedenhankintakysymyksiin. Samoin ne kiinteistöt, joilla on selkeästi viemäriin liittymismahdollisuus, on jätetty pääosin puhelinneuvonnan varaan. Epäselvissä tapauksissa myös teoriassa viemäriin liittyvissä kiinteistöissä on käyty. Puhelinneuvontaan tuli 75 eri asiakkaan soittoa, joille ei tehty muuta neuvontaa Neuvontapisteet tapahtumissa Vuoden hankkeen aikana oli neuvontapisteitä Oulun ja Ylivieskan Rakenna, Sisusta, Asu messuilla, Oulun Rakentajamessuilla, Haapajärven Puutarha ja Mökki messuilla sekä muutamissa pienemmissä tapahtumissa. Niissä annettiin sekä yleisneuvontaa että kiinteistökohtaista klinikkaneuvontaa tapahtuman ajan. Eri neuvontojen asiakkaat on eritelty neuvonnan tason mukaan joko yleisneuvontaan tai klinikkaneuvontaan (kts kohta 4.5). Pelkästään esitteitä tai oppaita osastolta ottaneita ei ole laskettu mukaan mihinkään eikä luonnollisesti muista asioista keskustelemaan pysähtyneitä. Yleisneuvonnan osalta näissä neuvontapisteissä kerrottiin yleisellä tasolla lain nykyisistä vaatimuksista ja neuvottiin kiinteistönomistajia myös oman kiinteistönosalta niillä tiedoilla, jotka olivat käytettävissä. Yleisneuvonnan lisäksi markkinoitiin kiinteistökohtaisia neuvontakäyntejä, mutta niitä ei juurikaan tilattu tilaisuuksissa eikä jaettujen esitteiden perusteella. Jo pilottihankkeen kokemuksien perusteella yleismarkkinoille osallistuvat ihmiset eivät olleet erityisen innostuneita siinä tilanteessa keskustelemaan jätevesistä. Silloin kannattaa ehkä vain jakaa esimerkiksi yhteystietoja myöhempää yhteydenottoa varten. Näihin ei tämän hankkeen aikana osallistuttu. Yleisneuvontapisteillä on ollut jaossa materiaalia haja-asutusalueen jätevesiasioista. Liitteessä olevassa tilaisuuksien listoissa tämä näkyy yleisneuvonnan listassa ja kävijämäärä yleisneuvonnassa. Klinikkaneuvonta on omassa listassa ja muuten esitelty kohdassa Yleisötilaisuudet Hanke on järjestänyt yksin tai yhdessä muiden kanssa jätevesi-iltoja. Niissä on annettu neuvontaa yleisellä tasolla ja kerrottu joko pelkästään kiinteistökohtaisista ratkaisuista tai lisäksi alueelle tulevista viemäröinneistä. Valmiiksi viemäröidyillä aluilla ei ole tilaisuuksia pidetty muuten kuin kuntakeskuksissa, jolloin kohderyhmänä on ollut koko kunta Yksilöllinen neuvonta, esim. jätevesiklinikat Yksilöllistä neuvontaa on tarjottu Oulun toimistolla ja erilaisilla messuilla tai muissa tapahtumissa. Klinikkaneuvontaa varten on ollut oma neuvoja tilaisuudessa ja yleisneuvontaa varten toinen. Jätevesiklinikan pitäminen rakentamiseen liittyvissä tilaisuuksissa on hyvä, koska

11 ihmiset miettivät omaa kiinteistöään kokonaisuutena ja silloin jätevesienkäsittelykin kiinnostaa. Lehti-ilmoituksissa on kerrottu osallistumisesta tapahtumaan ja kehotettu ottamaan asemapiirros ja muut mahdolliset tiedot järjestelmästä mukaan. Yksi tyypillinen jätevesiklinikan asiakas on mökkiläinen, joka miettii vedenkäyttöä ja mahdollisesti sen laajentamista. He ovat erittäin kiinnostuneita erilaisen vedenkäytön asettamista vaatimuksista ja niiden kustannuksista. Mökkiläiset ovat yleensä kiinnostuneempia ympäristövaikutuksista kuin vakituinen asukas. Toinen suuri ryhmä ovat ne kiinteistönomistajat, jotka ovat päättäneet tehdä järjestelmälle jotain, joko pakosta tai omasta viihtyvyydestä johtuen. Neuvonnassa on käytetty SYKEn ja POP-ELYn jätevesioppaita sekä muita tulostettuja piirroskuvia eri järjestelmätyypeistä. Nykytilanne on selvinnyt asemapiirroksesta tai sitten se on piirretty paperille neuvonnassa. Neuvonnassa on pyritty motivoimaan asiakasta toimiin järjestelmän kunnostamiseksi. Lisäksi on tuotu esille mahdollisimman monta vaihtoehtoa positiivisine ja negatiivisine puolineen esille ja näin haastettu laajempaan pohdintaan järjestelmän valinnassa. Erityisesti laitepuhdistamot ja kuivakäymälät ovat sellaisia, joita on tuotu keskusteluun mukaan, koska maaperäkäsittely on täällä alueella se tavallisin ratkaisu. Asiakas on saanut mukaansa piirrokset ja oppaan siihen tehtyine muistiinpanoineen. Lisäksi on annettu suullinen ohje seuraavasta toimenpiteestä. Usein se on ollut suunnittelijan tilaaminen tai riittävän järjestelmän kyseessä ollessa ylläpitotoimien (kaivontyhjennys, kentän huuhtelu) tärkeydestä muistuttaminen. Liitteessä olevassa tilaisuuksien listoissa tämä näkyy klinikkaneuvonnan listassa ja kävijämäärä klinikkaneuvonnassa. Yleisneuvonta samoissa tilaisuuksissa on omassa listassaan. 5. Kiinteistökohtainen neuvonta Hankkeen tavoitteena oli 73 kiinteistökohtaista neuvontakäyntiä, joista toteutui hankkeen aikana 13 kiinteistökohtaista käyntiä. Tavoitteesta jäätiin paljon ensinnäkin yleisen vähättelevän ilmapiirin vuoksi. Toinen tärkeä seikka on, että suunnitellut ehkä viemäröitävien kohteiden alueet ja lievealueet ovat olleet tärkeä kohde. Niiden suunnittelun venyminen on siirtänyt neuvontaa vuodelle Kiinteistöllä on ensin perehdytty kiinteistön nykytilaan ja ympäristöön. Lisäksi on keskusteltu jätevesistä niin yleisellä tasolla kuin kyseisen kiinteistön kohdalta. Käynnillä on pyritty saamaan selville kiinteistönomistajan mahdollisuudet ylläpitää erilaisia jätevesijärjestelmiä ja mahdollisuuksien mukaan haastettu kiinteistönomistajaa miettimään erilaisia ratkaisuja. Tyypillinen käyntikohde on vakituinen asuinkiinteistö, joka on jonkun vesistön varrella. Normaalivarustelutaso ja kahden kaivon jätevesienkäsittely on vallitseva tilanne neuvontaa tilaavilla kohteilla. Yleensä kiinteistönomistajan ajatus on, että lisätään kolmas kaivo ja rakennetaan maaperäkäsittely sen jatkoksi Toteutustapa Hankkeen kiinteistökohtaiset neuvonnat toteutettiin ns. putkimiesmallilla. Pääasiassa neuvontakäynti tilattiin projektipäälliköltä puhelimitse, netin tai sähköpostin kautta tai jätevesitilaisuudessa. Käytössä oli myös mahdollisuus, että jätevesineuvoja sopivat suoraan

12 käynnin, jos sitä heiltä kysyttiin. Jätevesineuvojien yhteystietoja ei markkinoitu eikä julkistettu, koska neuvojat tekivät työtään oman toimen ohella. Yhteystietojen julkistaminen olisi voinut häiritä päätoimen työn tekemistä. Projektipäällikkö suoritti asiakkaan ensi haastattelun pohjatietojen saamiseksi puhelimessa tai sähköpostilla. Tämän jälkeen katsottiin pohjavesialueiden ja viemäröinnin tilanne ja tulevaisuuden mahdollisuudet alueella. Haastatteluun puhelimessa ja pohjatietojen etsimiseen meni kiinteistöstä riippuen 5-30min. Tämän jälkeen neuvontakäyntipyyntö taustatietoineen välitettiin jätevesineuvojalle, joka soitti kiinteistön omistajalle ja sopi käyntiajan. Kiinteistökäynnin jälkeen neuvoja palautti kaavakkeen toimistolle ja sen perusteella käyntikorvaus maksettiin. Käytännössä neuvojat keräsivät kuukausittain tai useamman kuukauden käynnit ja palauttivat ne palkanmaksuun. Toimistolla käyntikaavakkeet arkistoitiin ja tilastotieto tallennettiin Kiinteistöjen jätevesijärjestelmien taso Kiinteistökohtaisten käyntien tilausvaiheessa on pyritty selvittämään nykyinen järjestelmä ja arvioimaan kiinteistökohtaisen neuvonnan tarve. On pyritty siihen, että kantovedellä varustetuilla kiinteistöillä ei käydä ilman erityisen painavaa syytä. Pääasiallinen nykyjärjestelmätyyppi on kahden kaivon järjestelmä, josta purku on joko ojaan tai sorasilmään. 5.3.Kiinteistöjen omistajat Kiinteistöomistajista valtaosa on ollut alle 68-vuotiaita ennen lain voimaan tuloa, tai kiinteistöllä asuu sellaisia henkilöitä, joiden vuoksi ns. automaattilykkäys ei ole mahdollista. Neuvontaa on annettu iästä riippumatta ja silloin on verrattu kiinteistön järjestelmää asetuksen vaatimuksiin, vaikka omistajalla ei ole velvollisuutta sitä noudattaa. Asiakkaiden ikäjakauma on todella suuri, mutta painottuu varttuneempaan ryhmään. Osittain se johtuu siitäkin, että nuoremmille riittää puhelinneuvonta lisättynä sähköpostilla, jossa on luotettavia tietolinkkejä (mm. SYKEn puhdistamosivustolle) Yleisesti on tiedossa se, että järjestelmä ei vastaa asetuksen vaatimuksia. Kysymyksessä on lähinnä keinot päästä vaatimuksiin ja niiden keinojen aiheuttamat kustannukset.

13 5.4. Kiinteistökäyntien yhteenvetotulokset annetuista menetelmä- ja toimintaneuvoista (mm. kuinka monella kiinteistökäynnillä on annettu ohje että kiinteistö on a)vähäinen jv-määrä b)kaikki kunnossa c)pieniä muutoksia d) uusinnan paikka, mitä toimenpiteitä on neuvottu) yhteenveto kiinteistökäynneistä taulukon 1 mukaisesti: Taulukko 1. Yhteenveto kiinteistökäynneistä 1) Järjestelmä, jossa kaikki jätevedet käsitellään yhdessä (sis. vesi-wc) Vakituinen asutus Vapaa-ajan asutus Kpl % Kpl % 9 69 Saostussäiliö (1, 2 tai 3-osastoinen), joiden jälkeen ei muuta käsittelyä Muu (järjestelmä joka ei ole riittävä) Järjestelmä riittämätön - yhteensä Vanha maaperäkäsittely 3 23 Muu (pieniä toimia vaativa tai vanheneva ratkaisu) Pieniä toimia vaativa tai vanheneva ratkaisu yht. Toimiva ja riittävä maaperäkäsittely Toimiva ja riittävä laitepuhdistamo 1 8 Kaikki jätevedet umpisäiliöön Muu (järjestelmä kunnossa) Järjestelmä kunnossa - yhteensä Yhteensä ) Järjestelmä, jossa wc-vedet ja muut jätevedet käsitellään erikseen tai wc-vesiä ei ole Vakituinen asutus Vapaa-ajan asutus Kpl % Kpl % Järjestelmä riittämätön - yhteensä Pieniä toimia vaativa tai vanheneva ratkaisu yht. Umpisäiliö + toimiva ja riittävä maaperäkäsittely Umpisäiliö + toimiva ja riittävä laitepuhdistamo (harmaavesisuodatin) Umpisäiliö + muu riittävä käsittely Kuivakäymä + toimiva ja riittävä maaperäkäsittely Kuivakäymä + toimiva ja riittävä laitepuhdistamo (harmaavesisuodatin) Kuivakäymälä + muu riittävä käsittely Muu (järjestelmä kunnossa) Järjestelmä kunnossa - yhteensä Jäteveden määrä vähäinen - yhteensä Yhteensä

14 6. Palaute Vuoden hankerahoituksella ei tehty palautekyselyä. Seuraava tehdään vuoden 2018 alussa. Suullinen palaute on varsin kirjavaa. Se koskee koko jätevesiasiaa ihan laidasta laitaan. Eniten palautetta ja kommentteja tulee yleensä koko asetuksesta ja sen tarpeellisuudesta. Luonnollisesti usein ne kiinteistönomistajat, joiden tulisi jotain tehdä, pitävät asetusta turhana. On ymmärrettävää, ettei kunnostuksen tarpeessa olevien järjestelmien haltiat ole kovin riemuissaan tarvittavista toimista. Toisessa vaakakupissa taas naapurit, jotka kärsivät muiden puutteellisesta jätevesien käsittelystä, pitävät erityisesti siirtymäajan jatkamista huonona asiana. Neuvonnan tarpeellisuudesta tulee palautetta puolesta ja vastaan. Niille, jotka aikovat järjestelmäänsä päivittää, neuvonta tuntuu olevan tarpeellista. Toisaalta ne, jotka vastustavat koko asiaa, pitävät myös neuvontaa tarpeettomana, vaikka järjestelmässä on kunnostamisen tarvetta. Oman kokemuksen mukaan neuvonnalle on tarvetta, koska jopa tieto kantovesikiinteistöjen osalta on puutteellista normaalista asuinrakennuksesta ja ympäristönsuojelumääräyksistä puhumattakaan. Itse neuvonta ja neuvojat saavat positiivista palautetta. Ystävällinen vastaanotto ja kiitos käynnin tai muun henkilökohtaisen neuvonnan jälkeen on tavallista. Sähköpostineuvonta on ainut, mistä ei säännönmukaisesti kiitetä. Kyse saattaa olla nykyisestä sähköpostikulttuurista ja vähäisestä kohdemäärästä, jotka jäävät pelkästään sähköpostin varaan. Kiivainta keskustelua sisältäneiden jätevesi-iltojen jälkeen on tullut muutamia kiitos soittoja myös. Kuluttajan silmissä neuvonnan uskottavuus on kokenut pienen kolauksen asetuksen muututtua jälleen. Kuluttajan on vaikea ymmärtää tätä.

15 7. Arvio hankkeen onnistumisesta Hankkeen onnistumiset Hankkeen tavoitteena oli tehdä kiireetöntä neuvontaa asiakaslähtöisesti. Tarkoituksena oli kuunnella asiakasta ja keskustellen oikoa vääriä käsityksiä lainmuutoksista ja asetuksen sisällöstä. Omien arvioidemme mukaan tämä onnistui erittäin hyvin, sekä kiinteistöillä että muussa neuvonnassa. Pyrkimyksenä oli että neuvonnan jälkeen kiinteistön omistaja tietää mihin toimiin hän ryhtyy ja keneen hän seuraavaksi ottaa yhteyttä. Oman näkemyksemme mukaan tämä on pääosin onnistunut. Virhearviot ja parannuskohteet omassa hankkeessa Kiinteistökohtaisten neuvontakäyntien tavoitteesta jäätiin melko paljon. Eräs syy on se, että todella kiinnostuneet ottivat yhteyttä puhelimitse ja heille riitti usein puhelinneuvonta. Toinen syy on alueen koko ja hajanaisuus. Alueellisesti merkitykselliset vaikutukset kiinteistönomistajan aktiivisuuteen on kuitenkin jokaisen kunnan yleisellä vireydellä sekä viranomaisten kannalla jätevesiasetukseen. Tässä hankkeessa ajokilometrejä tuli melko paljon. Jatkossa olisi edelleen syytä keskittää käyntejä paremmin samalle suunnalle esimerkiksi porrastamalla enemmän lehti-ilmoittelua alueittain. Markkinointi epäonnistui siltä osin, että neuvonnan tarvetta ei ole saatu herätettyä laajemmassa mittakaavassa. Sitä, miten asia on tullut kiinteistönomistajille tiedoksi ja tutummaksi, muttei ole johtanut neuvontaan, ei voida mitenkään mitata. Keinoja neuvonnan kehittämiseksi ja tehostamiseksi Valtakunnallinen tiedotuskampanja toisi asian kaikille tutuksi kotisohvilla. Nyt suuri osa ihmisistä on taas luulossa, että jätevesiasetus on kumottu ja koko asia on unohdettu. Samalla kun asiat, vaatimukset ja kriteerit ovat valtakunnalliset ja kaikille tasapuolisesti esitetty, on myös tärkeää, että kiinteistölle menee tai puhelimessa neuvoo mahdollisimman läheinen henkilö. Paikallisuus on ehdoton edellytys luottamuksellisten välien aikaansaamiseksi neuvontatilanteessa. Alueellamme neuvontaa on syytä tehostaa lisäämällä yksilöllistä neuvontaa omissa toimipisteissä. Jätevesien vaikutuksista lähiympäristöön ja omaan terveyteen pitäisi saada julki Jätevesien vaikutuksista ja syistä, miksi niitä pitää haja-asutusalueillakin puhdistaa, olisi hyvä puhua tai tiedottaa julkisesti. Joidenkin yksittäisen kiinteistönomistajien voi olla vaikea hyväksyä suurehkoa kustannusta, jos he eivät koe siitä olevan hyötyä itselleen. Kaikki ne, jotka ovat uusineet ilman pakottavaa syytä (vanha järjestelmä rikki) järjestelmänsä, ovat sanoneet syyksi oman viihtyvyyden ja oman ympäristön parantamisen. Positiivinen tiedottaminen on aina hyväksi asialle. Myös muista vesistöön liittyvien kuormittajien velvoitteista ja vesiensuojelutoimista olisi hyvä keskustella julkisesti.