HAJA-ASUTUKSEN JÄTEVESINEUVONNAN PILOTTIHANKE POHJOIS-POHJANMAALLA 2011 LOPPURAPORTTI

Transkriptio

1 HAJA-ASUTUKSEN JÄTEVESINEUVONNAN PILOTTIHANKE POHJOIS-POHJANMAALLA 2011 LOPPURAPORTTI

2 SISÄLLYSLUETTELO 1. Yleistä hankkeesta 1.1. Hankkeen rahoitus 1.2. Hankkeen kulut 1.3. Hankkeen suunnittelu ja hallinnointi Hanketta hallinnoiva organisaatio Hankkeen keskeiset tavoitteet Hankkeen hallinnointi 1.4. Yhteistyö kuntien kanssa Hankealue Hankealueen kunnallissektorin toimijat Yhteistyö kuntien kanssa 1.5. Muut yhteystyötahot 2. Hankkeen jätevesineuvojat ja muut työntekijät 2.1 Toimialueet, tehtävät ja työajan käyttö 2.2 Neuvojien taustat ja koulutus 3. Tiedotus ja markkinointi 3.1 Lehtijutut 3.2 Radio- ja tv-jutut 3.3 Mainokset 3.4 Internet 4. Yleisneuvonta 4.1 Puhelin- ja nettineuvonta 4.2 Neuvontapisteet tapahtumissa 4.3 Yleisötilaisuudet 4.4 Muiden järjestämät tilaisuudet 4.5 Yksilöllinen opastus, esim. jätevesiklinikat 5. Kiinteistökohtainen neuvonta 5.1 Toteutustapa 5.2 Kiinteistöjen jätevesijärjestelmien taso 5.3 Kiinteistöjen omistajat 5.4 Kiinteistökäyntien yhteenvetotulokset annetuista 6. Palaute 7. Tuloksellisuus 7.1 Yhteenveto hankkeen tuloksellisuudesta 8. Arvio hankkeen onnistumisesta LIITTEET Liite 1: Tilaisuudet Liite 2: Palautekyselykaavake Liite 3: Palautekyselyn yhteenveto

3 1. Yleistä hankkeesta 1.1. Hankkeen rahoitus Haja-asutuksen jätevesineuvonnan pilottihanke pohjois-pohjanmaalla 2011 on rahoitettu Ympäristöministeriön Hajajätevesineuvonnan avustuksella. Hankkeen rahoitus on ollut 100 % hyväksyttävistä kustannuksista Hankkeen kulut Hankkeen alkuperäinen, rahoituksen saanut, kustannusarvio oli Hanke toteutui lopputuloksiltaan hieman suunniteltua pienempänä ja hankkeen lopulliset kustannukset olivat suhteessa vielä pienemmät. Hankkeen kokonaiskustannukset olivat ,28. Hankkeen tavoitteista uupuu 26 kiinteistökohtaista käyntiä, joihin oli varattu rahaa Jätevesi-illat vetivät kuulijoita hieman odotettu laimeammin, jolloin kahvitarjoiluun varattua rahaa kului n vähemmän. Muu vähäisempi rahan kuluminen johtuu säästöistä matkakustannuksissa ja vähäisestä ulkopuolisen asiantuntijatyöntarpeesta. Esimerkiksi jätevesiiltoihin oli laskettu luennoitsijan käyttö ostopalveluna. Palkkakulut sivukuluineen yhteensä ,31 - projektin johto ja yleisneuvonta sekä hallinto ,31 - kiinteistökohtainen neuvonta ,00 Matkakulut yhteensä 4 334,22 - projektin johto, yleisneuvonta - palauteseminaari 1 266,83 - asiantuntijat Ostopalvelut 717,54 Vuokrat (tilavuokrat ja tietokoneen leasing maksut) 644,26 Hankkeen muut kulut yhteensä ,95 - ostot 110,35 - mainokset, markkinointi ja ilmoitukset ,87 (radiomainoksien osuus - posti ja kopiokulut 838,86 - kokous ja neuvottelukulut 188,85 Hankkeen kustannukset yhteensä , Hankkeen suunnittelu ja hallinnointi Hanketta hallinnoiva organisaatio Hankkeen suunnittelun ja toteutuksen on tehnyt ProAgria Oulu ry, joka myös hallinnoin hanketta. ProAgria Oulu ry on perustettu v ja koko toiminnan ajan perustehtävä on ollut

4 maaseudun kehittäminen laajasti. Nykyisin ProAgria Oulun organisaatio toimii maakuntatason yhdistyksenä Pohjois-Pohjanmaalla. Tarkoitustaan ProAgria Oulu toteuttaa muun muassa antamalla maatilatalouden ja maaseutuelinkeinojen ammatillista neuvontaa sekä toteuttamalla maatalouden, maaseutuelinkeinojen ja maaseudun kehittämishankkeita ja suunnitelmia yhteistyössä muiden kehittämistahojen kanssa. ProAgria Oulun palveluksessa on tällä hetkellä noin 75 työntekijää. Työntekijöistä runsaat 20 työskentelee Oulun keskustoimistossa ja loput erilaisissa neuvonta- ja asiantuntijatehtävissä maakunnassa. Lisäksi tämän hankkeen kiinteistökohtaisen neuvonnan hoitamiseen ProAgrialla on palkattuna projektipäällikkö 70% työajalla ja 7 kpl koulutettuja osa-aikaisia jätevesineuvojia. Vuonna 2010 kokonaisliikevaihto oli euroa, josta hanketoiminnan osuus oli euroa. Liikevaihdosta asiakaslaskutuksen osuus on yli 63 prosenttia. Valtionavun osuus on nykyisin noin 23 prosenttia. ProAgria Oululla on ISO 9001:2000 sertifioitu laatujärjestelmä. ProAgria Oulun yhteydessä toimiva Oulun Maa- ja kotitalousnaiset vastaa maaseudun kotitalous-, elintarvike-, pienyritys- ja maisemanhoidon neuvonnasta. Kalatalouden kehittämisja neuvontapalveluista sekä vesienomistajien edunvalvonnasta huolehtii saman katon alla toimiva Oulun Kalatalouskeskus. ProAgria Oulun alue käsittää seuraavat kunnat: Alavieska, Hailuoto, Haukipudas, Ii, Kempele, Kiiminki, Kärsämäki, Liminka, Lumijoki, Merijärvi, Muhos, Oulunsalo, Pyhäjoki, Pyhäntä, Siikajoki, Siikalatva, Taivalkoski, Tyrnävä, Utajärvi, Vihanti, Yli-Ii sekä seuraavat kaupungit: Haapajärvi, Haapavesi, Kuusamo, Nivala, Oulu, Oulainen, Pudasjärvi, Pyhäjärvi, Raahe ja Ylivieska. ProAgria Oulun varsinaisina jäseninä oli vuoden 2010 lopussa 7 maatalousseuraa, 7 maamiesseuraliittoa, 186 maamiesseuraa, 51 maa- ja kotitalousseuraa, 16 kyläseuraa, 3 kyläyhdistystä, 1 maaseutuyhdistys, 3 maa- ja kotitalousnaiset ry:tä, 9 pienviljelijäyhdistystä (PvKL), 12 pienviljelijäin osastoa (PvL), 6 pienviljelijäin osastoa (SPvL), 132 kalastuskuntaa, 5 kalastusaluetta, 3 kalastusseuraa ja kerhoa, 1 kalastajainseura sekä 2 yritystä. Hankkeen keskeiset tavoitteet Jätevesineuvonnan pilottihanke Pohjois-Pohjanmaalla 2011 välitti kiinteistönomistajille luotettavaa tietoa jätevesien käsittelystä ja auttoi näin välttämään virheinvestointeja. Hanke pyrki lisäämään tietoutta voimaan astuneen jätevesiasetuksen ja eduskunnan vahvistaman ympäristönsuojelulain muutoksien aiheuttamista vaatimuksista sekä ottamaan huomioon kuntakohtaiset käsittelyvaatimukset. Käsittelymenetelmien kustannustehokkuus, käyttö- ja huoltovarmuus sekä laadulliset kysymykset otettiin erityisesti huomioon niistä saatujen kokemusten ja tutkimustiedon valossa. Koska jätevesijärjestelmän käyttö ja hoito vaikuttaa suurelta osin pitkän aikavälin toimivuuteen, pyrittiin myös järjestelmän käyttäjän tahtotila ja edellytykset hoitotoimenpiteiden suorittamiseen ottamaan mahdollisimman tarkoin huomioon suosituksia annettaessa. Hankkeen neuvontapalvelujen tavoitteena oli antaa kiinteistöomistajalle riittävät tiedot siitä, minkä tasoisia tehostamistoimia olemassa oleva järjestelmä vaatii.

5 Pilottihankkeen neuvonta oli tarkoitettu jo olemassa oleville kiinteistöille, joilla jo on tai ainakin pitäisi olla jonkinlainen jätevesien käsittelyjärjestelmä. Neuvontaa saivat hyödyntää sekä vakituiset että vapaa-ajanasukkaat. Hankkeen hallinnointi Hankkeen vastuullisena johtaja toimi ProAgria Oulun johtaja Vesa Nuolioja. Jätevesineuvonnan pilottihanketta varten palkattiin osa-aikainen projektipäällikkö Merja Talvitie insinööri AMK hoitamaan projektin suunnittelua, käytännön järjestelyjä ja yleisneuvontaa. Kiinteistökohtaista neuvontaa varten haettiin lehti-ilmoituksella sopimusneuvojia, joille korvaus maksettiin käyntikohtaisesti. Kiinteistökohtaisen neuvonnan tekijöistä kerrotaan lisää kohdassa 2. Hankkeen taloushallinto hoidettiin ProAgria Oulun vakituisen taloushallinnon henkilöstön voimin. Tällöin projektin talousasioista vastasi talouspäällikkö Sirpa Isohätälä, palkanlaskennasta yms. taloussihteeri Tarja Kinnunen, reskontrasta toimistosihteeri Jaana Pietilä ja muista toimistopalveluista toimistosihteeri Anne Kipinä. Viestintäpalvelut ostettiin kilpailutetun puitesopimuksen pohjalta Viestintä Karttimolta, jolloin viestintävastaavana toimi Ella Karttimo. Atk-tukipalveluista vastasi puitesopimuksen pohjalta Owla Oy:n Jari Toikkanen. Hankkeen projektipäällikön ajankäyttö touko-joulukuun aikana jakautui seuraavasti: puhelin- ja sähköpostineuvonta 3 % (yleisö)tilaisuuksien järjestäminen 7 % neuvontakäyntien valmistelu 11 % kiinteistökohtainen neuvonta 0 % neuvontakäyntien purku 0 % matkat 6 % tiedotus (nettisivujen päivitys, tiedotteiden kirjoittaminen haastattelut ja lehtijuttujen tark. ym) 2 % markkinointi 12 % oman hankkeen suunnittelu/materiaalit/raportointi 38 % muu hallinnollinen työ 12 % oma kouluttautuminen 2 % tilaisuudet/ luennot tai osallistuminen 7 % Helmikuun lopusta toukokuun alkuun työaika käytettiin hankkeen valmisteleviin töihin ja yhteistyömenetelmien neuvottelemiseen sekä kouluttautumiseen.

6 Ohjausryhmä Hankkeella oli ohjausryhmä. Ryhmä koostui hankkeeseen liittyvien eri asioiden asiantuntijoista. Ohjausryhmä kokoontui yhteensä 4 kertaa käsiteltävistä asioista riippuen erilaisilla kokoonpanoilla. Hankkeen ohjausryhmään kuuluivat: Vesa Nuolioja, ProAgria Oulu, hankkeen vastuullinen johtaja Sakari Kalliokoski, POP-ELY, hankkeen valvoja paikallisesta ELY keskuksesta Eeva Heiska, Ympäristöpalvelut Helmi, Oulaisten kaupunki, jätevesiasiantuntija Mika Mikkola, Maveplan Oy, hanketoiminnan ja jätevesiasioiden asiantuntija Taimi Mahosenaho, ProAgria Oulu, hanketoiminnan ja ymp.hoidon asiantuntija Sirpa Isohätälä, ProAgria Oulu, taloushallinto Ella Karttimo, tiedotuskarttimo, viestintä ja markkinointi Merja Talvitie, ProAgria Oulu, hankkeen projektipäällikkö Ohjausryhmässä pohdittiin jätevesineuvonnan organisointia, sisältöä ja ruodittiin ongelmakohtia. Ryhmässä tehtiin myös päätökset suunniteltujen neuvontatapojen muuttamisesta ja uusien tapojen kokeilemista. Samoin markkinoin päälinjat käsiteltiin ohjausryhmän kokouksissa. Ohjausryhmän jäsenille ei maksettu erillisiä palkkiota kokouskerroista ja ainoastaan jätevesiasiantuntijana toimineelle Eeva Heiskalle maksettiin matkakulut valtionmatkustussäännön mukaisesti. Hänen osallistumista ohjausryhmään ei katsottu kuuluvaksi virkatehtäviin Yhteistyö kuntien kanssa Hankealue Hankealueeseen kuuluu Haapaveden-Siikalatvan seutukunta ja Oulaisten kaupunki. Seutukuntaan kuuluvat Haapaveden kaupunki ja Siikalatvan sekä Pyhännän kunnat. Siikalatvan kunta on perustettu , kun Kestilä, Piippola, Pulkkila ja Rantsila yhdistyivät Siikalatvan kunnaksi. Hankealueen väkiluku on ( ) ja pinta-ala on 4619 km 2. Hankealueen kunnat, Haapaveden kaupunkia lukuun ottamatta, ovat muutto ja syntyvyys tappiollisia. Keskimääräiset valtionveronalaiset tulot ovat henkilöä kohti maan keskiarvoa pienemmät ja kuntalaisten taloudellinen huoltosuhde (työvoiman ulkopuolella jokaista työllistä kohti) on keskimääräistä jonkin verran huonompi. ( Pilottihankkeen kunnat sijaitsevat Pyhäjoen ja Siikajoen vesistöjen valuma-alueilla. Vesien tilaa on kartoitettu ja tuloksia esitetty Oulujoen-Iijoen vesihoitoalueen vesienhoitosuunnitelmassa, joka pohjautuu EU:n vesipolitiikan direktiivin nimellä kulkevaani viralliselta nimeltään Yhteisön vesipolitiikan puitteista 23 päivänä lokakuuta 2000 annettu Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivi 2000/60/EY. Kaiken kaikkiaan direktiivi antaa puitteet jäsenvaltioiden lainsäädännölle puhtaan veden suojeluun ja vesistöjen kunnostukseen. Pyhäjoen ja Siikajoen vesientila on pääosin tyydyttävällä tasolla. Molemmissa vesistöissä on myös voimakkaasti säännösteltyjä osuuksia, joiden kuntoa ei enää voida arvioida, mitä ne

7 olisivat verrattuna luonnontilaiseen. Osa jokien sivuhaaroista on myös laadullisesti välttävässä tilassa. Ainoastaan hyvään vedentilaan päästää kummankin joen latvajärvissä. Siikajoen osalta hyvää vesientilaan pääsyä tavoitellaan vuoteen 2021 mennessä ja Pyhäjoen osalta vuoteen 2015 tietyin varauksin. (Oulujoen-Iijoen vesienhoitoalueen vesienhoitosuunnitelma). Yhdyskuntien aiheuttaman vesistökuormituksen vähentyessä hajakuormituksen suhteellinen osuus vesistökuormituksesta on lisääntynyt. Sen osuus, vesistöjen nykytilan kohenemisesta tulevaisuudessa nykyistä paremmaksi, on suuri. Hankealueen kunnissa ei ole voimassa olevia kunnallisia ympäristönsuojelumääräyksiä. Oulaisten kaupungissa tehdyt määräykset ovat jääneet valtuuston pöydälle vuonna Lakimuutoksien jälkeen kunnissa on virkamiestasolla suunniteltu ympäristönsuojelumääräyksien laatimista. Asian ollessa keskeneräinen, joillakin alueilla on täytynyt todeta neuvonnan osalta, että ympäristönsuojelumääräykset saattavat muuttaa tilannetta alueella. Epävarmat alueet käytiin läpi ympäristöpuolen edustajan ja rakennustarkastajien kanssa hyvin tarkasti ja rajattiin niin, ettei mikään alue ainakaan jäänyt ulkopuolelle. Kunnalliset vesihuollon yleissuunnitelmat ovat vuodelta Ainoastaan Pyhännän kunta on päivittänyt sen ajan tasalle Hankealueen kiinteistöistä 80-90% on vesijohtoverkoston piirissä ja viemäröinnin ulkopuolella 20-30%. Haja-asutusalueella on arviolta kiinteistöjä n. 3500kpl. ( Kunnissa on viemäröity kuntataajama ja niiden välittömässä läheisyydessä olevat alueet. Hankkeen aikana Haapaveden kaupunki sai POP-ELYsta päätöksen tuesta Kytökylän viemäröintiin. Siikalatvan keskuspuhdistamon siirtoviemäri kulkee Pyhännän keskustaajamasta, Tavastkengän kylän kautta Rantsilaan keskuspuhdistamolle. Toinen haara lähtee Piippolasta ja kulkee Lamujokea mukaillen ja yhtyy ensin mainittuun haaraan Uljuan tekoaltaan pohjoispuolella. Siirtoviemärille on tehty useita laajennussuunnitelmia ja hankkeen aikana rahoituspäätöksen on saanut Leskelän kylän viemäröinti. Hankkeen aikana viemäröintiin rahoituspäätöksen saaneiden suunnitelmienmukaisten hankkeiden rakentamisen aloittaminen vaatii vielä riittävän liittymiseen sitoutuneiden kiinteistöjen määrän ennen kuin hankkeet toteutetaan. Hankealueen kunnallissektorin toimijat Hankealueella, Siikalatvan ja Pyhännän kunnissa sekä Haapaveden kaupungissa toimii yhteinen Ympäristöpalvelut Helmi, joka hoitaa kaikkien kuntien ympäristötoimen. Ympäristöpalvelut Helmellä on puolikas ympäristösihteerin virka ja osa-aikainen ympäristötarkastaja Siikalatvan ja Pyhännän alueella. Oulaisten kaupungilla on puolikas ympäristösihteerin virka. Alueen molempia puolikkaita ympäristösihteerin virkoja hoitaa sama henkilö, biokemian maisteri Eeva Heiska. Osa-aikaista ympäristötarkastajan tehtävää hoitaa Antero Autio. Hankealueen ympäristösihteeri ja ympäristötarkastaja ovat olleet asiantuntevia ja aktiivisia jätevesiasioissa jo ennen hankeen alkamista, mikä on tietysti vaikuttanut hankealueen valintaan. Hankealueen kaikissa kunnissa on omat rakennustarkastajat, Siikalatvan kunnassa kaksi. Pienten kuntien rakennustarkastajien toimialueeseen kuuluu hyvin laaja-alaisesti kaikki rakentamiseen liittyvät asiat. Yksittäisten sektorien vaatimuksiin ei resurssien puuttuessa voida kovin

8 syvällisesti paneutua. Esimerkiksi Pyhännän kunnassa teknisellä osastolla työskentelee rakennustarkastajan lisäksi ainoastaan toimistosihteeri. Jokaisella kunnalla on oma vesihuoltolaitos. Oulaisissa, Haapavedellä ja Siikalatvalla on omat viemärilaitokset ja jätevedenpuhdistuslaitokset. Pyhännän jätevedet ohjataan siirtoviemäriä pitkin Siikalatvan keskuspuhdistamolle Rantsilaan. Haapavettä lukuun ottamatta kuntien vesihuoltolaitosten ja viemärilaitosten edustajien kanssa on käyty keskustelut toimintatavoista. Yhteistyö kuntien kanssa Kuntien ja kaupunkien suuntaan yhteistyö on hoidettu lähinnä rakennustarkastajien, ympäristösihteerin ja ympäristötarkastajan kanssa. Osassa kunnista myös heidän esimiehensä ovat osallistuneet hankkeen yhteistyöpalavereihin hankkeen alkuvaiheessa. Kaikkia esimiehiä eli teknisiä johtajia on joka tapauksessa tiedotettu hankkeesta. Haapaveden kaupungin tekninen johtaja on vaihtunut hankkeen aikana. Ennen neuvonnan aloittamista, on kunnissa järjestetty yhteistyöpalaverit neuvonnan suuntaviivoista ja aluerajauksista. Eri kunnissa palaveriin on osallistunut erilainen kokoonpano henkilöitä ja osassa on pidetty erilliset palaverit ympäristöpuolen ja teknisenpuolen kanssa. Alkuperäisen suunnitelman mukaisesti sovittiin kunnissa, että rakennustarkastajien kanssa pidetään jätevesiklinikka vastaanottoja rakennustarkastajien toimipaikoissa ja Siikalatvalla entisten kuntakeskusten kunnantaloilla. Ympäristösihteerin ja ympäristötarkastajan rooliksi sovittiin osallistuminen jätevesi-iltoihin kunnan edustajan roolissa ja paikallisten määräyksien asiantuntijaksi. Kunnista saatiin myös arvokkaita vihjeitä ja toiveita neuvonnan kohdentamisalueista ja tilaisuuksien pitopaikoista. Hankealueella järjestetyissä jätevesi-illoissa on ollut kunnan edustajana ympäristösihteeri 9 kertaa, ympäristötarkastaja 3 kertaa, Siikalatvan rakennustarkastaja kerran ja Oulaisten kaupungin vesihuoltolaitoksen, virkavapaalla oleva, hankkeen jätevesineuvojanakin toimiva, johtaja yhden kerran. Jätevesiklinikoista luovuttiin kahden kokeilun jälkeen (kts. kohta 4.5), jolloin rakennustarkastajien rooli hankkeessa pieneni huomattavasti. Rakennustarkastajalla on kuitenkin jätevesijärjestelmän tehostamisprosessissa merkittävä rooli ja jätevesineuvojat ovat tarvittaessa ottaneet yhteyttä yksittäistapauksissa myös heihin. Pienten kuntien rakennustarkastajien tehtäväkenttä on niin laaja-alainen, että kaikilla alueen rakennustarkastajilla ei ole kovin tarkkaa tietoa jätevesijärjestelmistä. Siikalatvalla ja Haapavedellä paikalliset jätevesineuvojat ovat käyneet erikseen läpi jätevesineuvonnan rajauksia ja kunnan linjaa eri olosuhteissa. Keskusteluissa on ollut esimerkiksi Haapaveden kaupungin ja POP-ELY- keskuksen erilaiset tulkinnat pohjavesialueiden jätevesijärjestelmien vaatimuksista. Kun kunnassa oli selkeä linja jätevesiasiaan, se edisti myös hankkeen neuvontatyötä. Tässä oli jonkin verran eroja. Rastiruutuun kaavakkeesta ei tietenkään voi kovin hyvin todeta todellista tilannetta kiinteistöllä eikä neuvontakeskustelun sisältöä.

9 1.5. Muut yhteystyötahot Hankeyhteistyö ProAgriassa Hankeyhteistyö ProAgriassa on toiminut pääasiassa YmpäristöAgro- hankkeen kanssa. Hanke on toiminut vuosina koko Pohjois-pohjanmaan alueella. Sen tavoitteena on välittää kentälle ja käytäntöön uusin tieto maaseutuohjelman mukaisista tavoitteista, syistä ja menetelmistä. Hanke painottuu maatalouden ympäristöasioihin, eläinten hyvinvointiin ja luonnonmukaisen viljelyn edistämiseen. Kuluttajille halutaan tuoda esille ympäristöasioiden huomioimista maataloudessa positiivisten esimerkkien avulla. Yhtenä tavoitteena on myös hyödyntää maaseutuympäristönhoitoon käytettävissä olevia rahoitusmuotoja. YmpäristöAgrolla ja jätevesineuvonnan pilottihankkeilla on ollut yhteinen neuvontapiste 2 kertaa tapahtumissa. Molemmat hankkeet ovat jakaneet toistensa materiaalia ja yhteystietoja omissa tilaisuuksissaan pilottihankkeen alueella halukkaille. Hankeyhteistyö Tiedottamalla parempaan vesientilaan hankkeen kanssa Tiedottamalla parempaan vesien tilaan -hanke on Pohjois-Pohjanmaan kuntien alueella vuosina toteutettava tiedotushanke. Hankkeen toteuttajana toimii Pohjois-Pohjanmaan elinkeino-, liikenne ja ympäristökeskus / Ympäristö- ja luonnonvarat vastuualue (ELY). Hankkeessa kannustetaan haja-asutusalueiden asukkaita, kesäasukkaita, maanviljelijöitä ja metsänomistajia sekä muita tahoja omaehtoiseen vesistöjä suojelevaan, hoitavaan ja kunnostavaan yhteistoimintaan. Hanke pyrkii juurruttamaan vesiensuojelutoiminnan osaksi jokaisen ihmisten arkipäivää. Hankkeen tavoitteena on toimia tietotoimistona, johon yhteyttä ottamalla alueen asukkaat saavat tietoa ja vastauksia vesiensuojeluun, erityisesti haja-asutusalueiden jätevesien käsittelyyn ja järvikunnostuksiin, liittyvissä kysymyksissä. ( Tiedottamalla parempaan vesientilaan hankkeen kanssa on jätevesi-illat järjestetty yhteistyössä. Alueen ihmisille on pyritty esittämään asiat ns. yhdestä suusta, jotta vältytään enemmiltä sekaannuksilta jätevesiasioiden yhteydessä. Yhteistyöstä sovittaessa tätä pidettiin erittäin tärkeänä, koska jopa viranomaiset sekoittivat hankkeet keskenään. Hankeyhteistyö Hynttyyt yhteen kylät hankkeen kanssa Hynttyyt yhteen kylät on Haapaveden ja Oulaisten kaupunkien yhteinen kylien kehittämishanke. Sen suunniteltuja toimenpiteitä ovat kylien kehittämissuunnitelmat, kylien markkinointi, tiedottaminen ja yleisilme, kyläpalvelut ja kylätapahtumien järjestäminen, vierailut toimiviin kyliin sekä kylien kehittämisyhdistyksiin.

10 Hankkeen toteutus on alkanut syyskuun alussa 2010 ja kestää elokuuhun 2012 saakka. ( Kylähanke on markkinoinut omassa lehdessään jätevesineuvontaa, Haapaveden ja Oulaisten jätevesi-illoista on ollut ilmoitukset tapahtumakalenterissa ja hankkeen projektipäällikkö on välittänyt muutamia neuvontakäyntipyyntöjä kiinteistöneuvontaan. Lisäksi hankkeelta on saatu yhteyshenkilöitä kylille tilaisuuksien järjestämistä varten. Hankeyhteistyö PITO-hankkeen kanssa Pohjois-Pohjanmaan vuoden kyläksi valittu Piipsjärvi sijaitsee hanke alueella. Kyläyhdistyksen hallinnoima Piipsjärven tontit hanke järjesti rakentamisen teemapäivän Piispsjärven koululla. Jätevesihanke oli antamassa jätevesitietoa tilaisuudessa. PITO-hanke on markkinoinut jätevesineuvontaa omalla alueellaan. 2. Hankkeen jätevesineuvojat ja muut työntekijät 2.1 Toimialueet, tehtävät ja työajan käyttö Hankkeen työntekijöitä olivat hallinnollisen henkilöstön (kts. kohta 1.3 Hankkeen suunnittelu ja hallinnointi) lisäksi ainoastaan jätevesineuvojat. Hankkeen tavoitteena oli sopia jokaiseen pilottialueen kuntaan vähintään yksi kokemusta omaava ja SYKEn jätevesikoulutukseen osallistuva jätevesineuvoja. Hankkeessa neuvojia valittiin jokaiseen hankealueen kuntaan yksi tai kaksi. Alueelle palkattiin 6 neuvojaa ja yksi varaneuvoja alueen ulkopuolelta. Neuvojan toimialue oli pääasiassa kotikunta. Joissakin tapauksissa toisen kunnan alueella asuva neuvoja kävi naapurikunnassa esimerkiksi kiinteistöllä olevan hankalan ongelman vuoksi. Joissain tapauksissa myös liian läheiset sukulaisuussuhteet ovat tuntuneet esteeltä, joko asiakkaasta tai neuvojasta ja tällöin on saattanut naapurikunnan neuvoja olla paikalla. Neuvojien sijainti: Haapavesi 2 Oulainen 2 Pyhäntä 1 Siikalatva 1 Kannus 1 Jätevesineuvojan ajankäyttö koostui ennakkovalmistautumisesta, matka-ajasta ja kiinteistöllä neuvontatehtävässä vietetystä ajasta. Jätevesineuvojien ennakkovalmistautumisen aika vaihteli 15 minuutista 60 minuuttiin kohteesta riippuen. Kohteessa vietetty aika vaihteli 45 minuutista 180 minuuttiin. Matka-aikoja ei ole raportoitu, vain kilometrit. Yhteensä neuvontaa annettiin kiinteistöillä n. 260 tuntia ja matkoja kertyi 5848km.

11 2.2 Neuvojien taustat ja koulutus Hankkeen neuvojia haettiin kahdella työpaikkailmoituksella paikallislehdissä. Kaikki lähes kaikki hakijat soittivat jo ennen ilmoituksien julkaisua, kun puskaradio oli kertonut paikkojen tulevan auki. Hakemuksia tuli 9 kpl, joista valittiin 7 neuvojaa. Kaikilla neuvojilla on taustaa jätevesistä ja rakentamisesta. Mukana on jätevesisuunnittelua tehneitä henkilöitä, työnjohtopätevyyksiä omaavia henkilöitä ja muun kuin haja-asutusalueen jätevesihuollon kanssa toimivia henkilöitä. Lisäksi mukana on henkilöitä, joilla on opintoja asiasta, mutta ei varsinaista työkokemusta alalta. Kaikki hankkeen jätevesineuvojat kävivät SYKEn Oulaisissa järjestämän jätevesineuvojakoulutuksen. Osallistuminen koulutukseen oli perusedellytys, jotta voi toimia hankkeessa jätevesineuvojana. Hankkeen aikana kaksi neuvojaa on käynyt SYKLIn järjestämän jätevesisuunnittelijakoulutuksen omalla kustannuksellaan ja omalla ajallaan. 3. Tiedotus ja markkinointi 3.1 Lehtijutut Hankkeesta on tehty lehdistötiedotteita helmikuussa yksi, maaliskuussa yksi ja toukokuussa yksi. Kutakin tiedotetta on jaettu useampiin kohteisiin. Varsinaisen hankealueen ulkopuolelta Oulaisten koulutuksen yhteydessä oli Kalevassa arktikkeli jätevesistä ja neuvonnasta. Myöhemmin kesällä oli Kalevassa juttu hiljentyneestä jätevesijärjestelmien myynnistä. Hankealueella on juttuja ollut Haapavesi-lehdessä 2 kpl ja Pyhäjokilaakso-lehdessä 3 kpl. Maaviestissä 2 kpl. Maaviesti on Oulun ja Kainuun ProAgrioiden yhteinen jäsenlehti. Jokaisessa lehdessä on ollut yksi juttu yleisesti neuvonnasta sekä jätevesistä ja yksi juttu kiinteistökohtaisesta käynnistä. Lisäksi Kalajokilaaksolehdessä on ollut juttu kiinteistökäynniltä. Syksyllä oli Haapavesilehdessä lisäksi ELY-keskuksen Tiedottamalla parempaan vesientilaan hankeen edustajien haastatteluiden perusteella jätevesistä ja vesistöasioista kaksi artikkelia. Myös XXXX lehdessä oli artikkeli lain muutoksesta ja uudesta asetuksesta. Lehdistön suhtautuminen jätevesiasiaan ollut kiinnostunutta, ystävällistä ja positiivissävyistä. 3.2 Radio- ja tv-jutut Muutamasta lähestymisyrityksestä huolimatta jätevesineuvonta Pohjois-pohjanmaan pilottialueella ei ylittänyt television uutiskynnystä. Radiomainosten yhteydessä tehtiin maksullisella ohjelma-ajalla kaksi erilaista haastattelupätkää jätevesiasioista ja niitä molempia esitettiin 8 kertaa. Samaan aikaan kun neuvonnan radiomainosjakso oli käynnissä radiossa.

12 Toisen radiomainoskampanjan aikana tehtiin suora puhelinhaastattelu ohjelma-ajalla ja sitä lähettiin useampia kertoja nauhoitettuna. 3.3 Mainokset Hankkeella on ollut ilmoituksia paikallisten kauppojen ilmoitustauluilla 4 kpl. Niistä ei ole otettu hankkeen aikana ainuttakaan puhelinnumeroliuskaa mukaan. Hankkeen kiinteistökohtaisen neuvonnan mainosflyereita on ollut jaossa Pyhännän Tavastkengän kylätalolla. Samoja mainoksia on jaettu talkoovoimin 35 kpl Ahokylälle Pyhännälle. Flyerit on jaettu myös Tonkkapostin välityksellä kaksi kertaa alueen maitotiloille, yhteensä n. 200 kpl. Kolmeen jätevesi-iltaan on jaettu kutsut alueen talojen postilaatikoihin. Kahteen tilaisuuteen kutsut on jakanut paikallinen yhdistys talkoilla ja yhteen tilaisuuteen kutsut laittoi ELYkeskuksen hanke. Hankkeen tilaisuuksien ilmoitukset ovat olleet paikallislehdissä. Kiinteistökohtaisen neuvonnan ilmoitukset ovat olleet paikallislehdissä ja kaksi kertaa Siikalatvan ja Pyhännän kuntatiedotteissa. Hankkeen lehti-ilmoituksia on ollut 39 kappaletta. Hankkeen aikana paikallisradiossa esitettiin kolme noin kuukauden mittaista mainoskampanjaa kiinteistökohtaisesta neuvonnasta. Juhannusviikolla alkanut ensimmäinen kampanjamainos oli asiallinen ja tiedostustyyppinen. Syksyn kaksi kampanjaa olivat paremmin myyviä ja huumoripitoisia. Kahden jälkimmäisen radiokampanjan aikana kiinteistökohtaisenneuvonnan kysyntä kasvoi selvästi. Radiomainoskampanjan aikana radiokanava myös ilmoitti jätevesi-illoista ohjelmien yhteydessä, vaikka mitään virallista menovinkkilistaa ei täällä radiossa enää ole. 3.4 Internet Hankkeella on omat internet sivut ProAgria Oulun sivujen osana. Sivuilla on tietoa ja linkkejä jätevesiasioista. Myös nettikysymyskaavake, josta sai vastauksen kolmen arkipäivän kuluessa omaan sähköpostiinsa. ProAgrialla on myös oma sivustonsa Facebook.comissa, jossa kerrotaan tilaisuuksista. Ympäristöpalvelut Helmen sivuilla on tiedote hankkeesta ja linkit hankkeen sivuille. Pyhännän kunnan ja Oulaisten kaupungin sivujen tapahtumakalentereissa on ollut ilmoitukset jätevesiilloista. Hynttyyt yhteen kylät hankkeen sivujen tapahtumakalenterissa on ollut ilmoitukset Haapaveden ja Oulaisten alueen jätevesi-illoista.

13 4. Yleisneuvonta 4.1 Puhelin- ja nettineuvonta Hanke tarjosi nettineuvontaa toukokuusta joulukuuhun välisenä aikana jatkuvasti. Nettisivujen kautta ja suoraan sähköpostiin hankkeen aikana tuli 8 kappaletta sellaisia kyselyjä, joihin ei tehty muuta neuvontaa. Pääasiassa muun neuvonnan pois jäänti johtui siitä, että nettikysymykset tulivat hankealueen ulkopuolelta. Nettikysymyksien pääasialliset kysymykset olivat nykyisen järjestelmän riittävyys ja suositus järjestelmän tehostamiseksi. Puhelinneuvontaa tarjottiin toukokuusta joulukuuhun. Puhelinneuvontaan on laskettu sekä ne kiinteistöt joille on annettu vain puhelinneuvontaa että ne kiinteistöt jotka ovat ottaneet ensin yhteyttä sähköpostilla ja sitten on keskusteltu vielä puhelimessa. Näiden sähköposteja ei ole laskettu enää sähköpostineuvontaan. Puhelinneuvontaa markkinoitiin aluksi soittoajoilla maanantai, torstai ja lauantai klo Soittoja oli niin vähän, että tästä luovuttiin. Aikarajojen ja lauantain palveluajan poistaminen eivät muuttaneet soittajien käyttäytymistä lainkaan. Kiinteistöt, joille on annettu puhelinneuvontaa, mutta ei ole tehty kiinteistökäyntiä, ovat pääasiassa hankealueen ulkopuolisia kiinteistöjä ja hankealueen ns. mummon mökkikiinteistöjä. Selvästi vähän veden varassa olevat kiinteistöt (kantovesi tai ei vettä lainkaan) on hoidettu pääosin puhelinneuvontana. Niiden kiinteistökäyntiin on ollut jokin erityinen peruste tai omistaja ei ole osannut vastata vedenhankintakysymyksiin. Samoin selkeästi viemäriin liittyvät kiinteistöt on jätetty puhelinneuvonnan varaan. Puhelinneuvontaan tuli 64 eri asiakkaan soittoa. 4.2 Neuvontapisteet tapahtumissa Hanke tarjosi yleisneuvontaa muiden järjestämissä tilaisuuksissa yhteensä viisi kertaa. Tapahtumista 3 oli markkinoiden tapaisia yleisötapahtumia, yksi oli PITO hankkeen järjestämä tontti- ja rakentamisen teematapahtuma ja yksi oli rautakaupan järjestämä rakentamisen teematapahtuma. Henkilökohtaista neuvontaa näissä annettiin 140 henkilölle yhteensä. Näissä pisteissä kerrottiin yleisellä tasolla lain nykyisistä vaatimuksista ja neuvottiin kiinteistönomistajia myös oman kiinteistönosalta niillä tiedoilla, jotka olivat käytettävissä. Yleisneuvonnan lisäksi markkinoitiin kiinteistökohtaisia neuvontakäyntejä, mutta niitä ei juurikaan tilattu. Yleismarkkinoille osallistuvat ihmiset eivät olleet erityisen innostuneita siinä tilanteessa keskustelemaan jätevesistä. Silloin kannattaa ehkä vain jakaa esimerkiksi yhteystietoja myöhempää yhteydenottoa varten. Yleisneuvontapisteillä on ollut jaossa materiaalia haja-asutusalueen jätevesiasioista. Hankkeen käytettävissä ja tilaisuuksissa jaossa on ollut Pohjois-pohjamaan ELY-keskuksen tekemä ja Tiedottamalla parempaan vesientilaan -hankkeen päivittämä jätevesiopas.

14 Rautakaupan (Oulaisten Ojan Rauta) järjestämä rakentamisen teemapäivä oli kaikkein positiivisin yleisneuvontatilaisuus. Ihmiset olivat asennoituneita siihen, että niistäkin asioista keskustellaan. Rautakauppa mainosti myös ilmoituksessaan, että paikalla on riippumaton jätevesineuvoja. Rautakaupalle on selkeästi etua, että järjestelmiä parannetaan, koska ko. rautakauppa on kuntansa ainut. Mitään velvoitteita kauppa ei tietenkään asettanut neuvonnalle, pyysi vain olemaan paikalla koko teemapäivän ajan. Myös kaupan henkilökunta kävi neuvontapisteellä kysymässä oman kiinteistön jätevesijärjestelmien uusimis- tai parannustarvetta, erityisesti loma-asuntojen osalta. PITO-hankkeen tontti- ja rakentamisen teemapäivä oli Piipsjärvellä liian pian Ojan raudan tilaisuuden jälkeen. Aktiivisimmat ihmiset olivat samoja henkilöitä. Tilaisuuden järjestäjä markkinoi tässäkin tapauksessa jätevesineuvontaa etukäteen. Järjestäjän etukäteismarkkinointi ja tarjoamat kakkukahvit kyllä toivat ihmisiä paikalle myös jätevesikysymyksineen. Piipsjärvellä keskustelua herätti osan alueen epäselvä viemäröintitilanne. 4.3 Yleisötilaisuudet Yleisötilaisuudet järjestettiin yhteistyössä POP-ELY- keskuksen Tiedottamalla parempaan vesientilaan - hankkeen kanssa. Hankealueella järjestettiin tällä tavoin 14 jätevesi-iltaa, joissa kävi yhteensä 164 henkilöä. 11 tilaisuutta järjestettiin niin, että pilottihanke toimi ns. pääjärjestäjänä ja järjesti tilaisuuden tarjoiluineen sekä ilmoituksineen. 3 tilaisuuden verran toimi POP-ELY-keskuksen hanke pääjärjestäjänä. Kaikki tilaisuudet näyttäytyivät samanlaisina yleisölle. Tämä sen takia, ettei lisätty missään tapauksessa hämmennystä enempää asian tiimoilta alueella. Jätevesi-illat jakaantuivat kunnittain seuraavasti: Haapavesi 3 Pyhäntä 2 Oulainen 4 Siikalatva 5 Yhteensä 14 Tiedottamalla parempaan vesientilaan - hanke vastasi tilaisuuksien lainvaatimuksien esitysosuudesta. Pilottihanke vastasi kiinteistöneuvonnan markkinoinnista ja osassa tilaisuuksista sekä paikallisosuudesta että haja-asutusalueen jätevesijärjestelmien rakentamisen tukimahdollisuuksista. Kunnan edustaja esitteli pääasiassa paikalliset määräykset ja tukimahdollisuudet. Kävijämäärä jätevesi-illoissa vaihteli huomattavasti. Iltaa järjestettäessä ei aina voinut ottaa huomioon kaikkia osallistumista heikentäviä asioita. (jääkiekkopelit, vanhempainillat, konsertit, muut yleisötilaisuudet yms.) Yleisesti ottaen jätevesi-iltojen tunnelma oli melko positiivinen. Parhaiten yleisö veti tilaisuudet järvien ympäristössä, kun luvassa oli jäteveden lisäksi ELYkeskuksen puheenvuoro alueen vesistöjen tilasta. Tämä konsepti ei kuitenkaan toiminut jokien läheisyydessä eikä keskustaajamissa.

15 4.4 Muiden järjestämät tilaisuudet Hankealueella ei ollut muiden järjestämiä tilaisuuksia, joihin jätevesiasioiden osallistuminen olisi ollut mielekästä. Yleisneuvonta markkinoilla ja tapahtumissa on esitetty kohdassa Yksilöllinen opastus, esim. jätevesiklinikat Hankkeen alkuperäisen suunnitelman mukaan jätevesiklinikoita olisi järjestetty useita. Toukokesäkuun vaihteessa pidettiin kaksi jätevesiklinikkaa. Ensimmäinen järjestettiin Haapavedellä rakennustarkastajan kanssa ja toinen pidettiin Pyhännällä rakennustarkastajan kanssa. Kummassakaan ei ollut kävijöitä. Molemmista tilaisuuksista oli lehti-ilmoitus paikallislehdessä ja lisäksi Pyhännän tilaisuudesta ilmoitettiin kunnan nettisivuilla tapahtumakalenterissa. 5. Kiinteistökohtainen neuvonta Hankkeen tavoitteena oli 200 kiinteistökohtaista neuvontakäyntiä. Hankkeen aikana tehtiin 174 kiinteistökohtaista neuvontakäyntiä. Tavoitteesta jäätiin hieman ensinnäkin hankkeen rahoituspäätöksen venyessä ja tämän takia kevät kauden jäädessä käytännössä hyödyntämättä. Toinen syy oli ehkä väärä alkuolettamus siitä, että kiinteistönomistajat ottaisivat tässä asiassa enemmän yhteyttä hankkeeseen päin. Kiinteistökohtaiset käynnit jakaantuivat kunnittain seuraavasti: Pyhäntä Siikalatva Haapavesi Oulainen Yhteensä 9 kpl 50 kpl 55 kpl 60 kpl 174 kpl 5.1 Toteutustapa Aluksi neuvontakäynti tilattiin ainoastaan projektipäälliköltä puhelimitse, netin tai sähköpostin kautta tai jätevesi-illassa. Pian havaittiin kuitenkin, että suoraan tutuilta jätevesineuvojilta asiasta kyselleet eivät soittaneet ja tilanneet käyntiä projektipäällikön kautta. Tästä syystä lisättiin myös mahdollisuus, että jätevesineuvoja sopivat suoraan käynnin, jos sitä heiltä kysyttiin. Jätevesineuvojien yhteystietoja ei markkinoitu eikä julkistettu, koska neuvojat tekivät työtään oman toimen ohella. Yhteystietojen julkistaminen olisi voinut häiritä päätoimen työn tekemistä. tilaukset: jätevesi-illassa yms. tehty tilaus 25 kpl 14,4 % soitto projektipäällikölle 85 kpl 48,9 % sähköpostitilaus 6 kpl 3,4 % suora tilaus jätevesineuvojalle 50 kpl 28,7 % yhteistyökumppanin kautta tilatut 2 kpl 1,1 % ProAgrian asiakkaalle tarjottu käynti 6 kpl 3,4 % Yhteensä 174 kpl 100,0 %

16 Projektipäällikkö suoritti asiakkaan ensi haastattelun pohjatietojen saamiseksi puhelimessa. Tämän jälkeen katsottiin pohjavesialueiden ja viemäröinnin tilanne kiinteistön kannalta. Haastatteluun puhelimessa ja pohjatietojen etsimiseen meni kiinteistöstä riippuen 15-30min. Tämän jälkeen neuvontakäyntipyyntö taustatietoineen välitettiin jätevesineuvojalle, joka soitti kiinteistön omistajalle ja sopi käyntiajan. Kiinteistökäynnin jälkeen neuvoja palautti kaavakkeen toimistolle ja käyntikorvaus maksettiin. Käytännössä neuvojat keräsivät kuukausittain tai useamman kuukauden käynnit ja palauttivat ne palkanmaksuun. Toimistolla käyntikaavakkeet arkistoitiin ja tilastotieto tallennettiin. 5.2 Kiinteistöjen jätevesijärjestelmien taso (mm. mikä järjestelmä on käytössä) Kiinteistöjen nykyiset järjestelmät 1 kaivo 5 kpl 2 kaivoa 140 kpl 3 kaivoa, tai enemmän 21 kpl kaivojen määrää ei raportoitu 8 kpl kivipesä tai imeytyskaivo 35 kpl muu yksinkert. maahan imeytys 15 kpl imeytyskenttä 2 kpl suodatuskenttä 11 kpl laitepuhdistamo 0 kpl Ei mitään järjestelmää 0 kpl Yhteensä 174 kpl 5.3 Kiinteistöjen omistajat Lähes kaikki käynnit tehtiin kiinteistöillä, jotka ovat vakituisesti asuttuja. Vain 28 kappaletta on vapaa-ajanasuntoja tai esimerkiksi perikuntien tyhjillään olevia kiinteistöjä. Perikunnat ovat erittäin kiinnostuneita siitä, miten jätevesiasia kiinteistöillä eri tilanteissa hoidetaan. Niiden neuvoista on tilastoitu todennäköisimmän käyttötarkoituksen mukaiset ohjeet. Niissä tapauksissa on kuitenkin keskusteltu laajemmin, mitä eri käyttötarkoituksien mukainen vedenkäyttö kiinteistöllä vaatii jätevesijärjestelmältä. Kiinteistönomistajat olivat melko värikäs otos haja-asutusalueen asukkaita. Kuitenkin suuri osa oli vähän varttuneempaa väkeä. Ikää ei kartoitettu muuten kuin 68-vuotiaiden ikävapautuksen osalta. Soittajat usein tosin kertoivat ikänsä myös muiden tietojen ohessa ja valtaosa oli 55 vuotta täyttäneitä. Ikävapautuksen piirissä käynneistä oli 13 kpl /174 käyntiä, eli 7 % Ikävapautus on aika epäselvä asia kentällä. Useat luulivat, että riittää, kunhan lykkää tehostamista kunnes täyttää 68 vuotta, niin sen jälkeen saa vapautuksen. Toisaalta taas osa ei ollut kuullutkaan ikävapautuksesta. Muutamia yli 80-vuotiaita yksin asuvia naisia otti hätääntyneinä yhteyttä puhelimitse tai yleisneuvonnan yhteydessä ja sanoi joutuvansa muuttamaan pois jätevesiasian takia. Ikäpykälän selkeytys valtakunnallisella tiedotuksella esimerkiksi radiossa tai televisiossa vähentäisi epävarmuutta ja vääriä käsityksiä asiasta. Se saattaisi jopa vaikuttaa positiivisesti asenteisiin uutta asetusta kohtaan, kun sitä ei pidettäisi vanhemman väestön kaupunkiin muuton pakottajana.

17 Negatiivisina asioina kiinteistöjen omistajat pitivät muiden tahojen ympäristöhaittojen kuormittavuutta verrattuna haja-asutusalueiden kiinteistöiltä tulevaan kuormitukseen. Esimerkkeinä turvetuotanto (on voimakasta hankealueella), Talvivaaran kaivos sekä maatalous. 5.4 Kiinteistökäyntien yhteenvetotulokset annetuista neuvoista Kiinteistökäyntien ohjeistuksessa oli täällä pieniä kuntakohtaisia suhtautumiseroja. Esimerkiksi osassa oli maapuhdistamon lisääminen kaivokäsittelyn jälkeen kirjattu pieniä muutoksia kohtaa ja viivattu sana pieni pois, kun osassa vastaavasti oli kirjattu kohtaan uusinnan paikka, vaikka vanhat kaivot olivat hyödyntämiskelpoisia. Varovainen kommentointi oli kytköksissä selvästi kunnan yleiseen ilmapiiriin ja lupaviranomaisen suhtautumiseen jätevesiasioihin. Ts. kun vastaanotto oli epäilevää, niin maapuhdistamon rakentaminen oli merkitty (pieniksi) korjauksiksi. Tulokset neuvonnasta: Vähävetinen Järjestelmä kunnossa Pieniä korjauksia Uusittava järjestelmä Yhteensä 5 kpl 6 kpl 20 kpl 143 kpl 174 kpl Vähävetinen Järjestelmä kunnossa Pieniä korjauksia Uusittava järjestelmä Kahdessa kohteessa oli periaatteessa toimiva maasuodattamo, mutta ne eivät toimineet. Ensimmäinen niistä oli osittain tukkeutunut maasuodattamo. Toinen oli keväällä urakoitsijan rakentama kohde, josta puuttui purkuoja. Nämä kohteet on merkitty kohtaan järjestelmä kunnossa, koska ne eivät varsinaisesti kuuluneet järjestelmien neuvontakohteiksi.

18 6. Palaute Hankkeessa tehtiin palautekysely 130 kiinteistölle. Niitä palautettiin määräaikaan mennessä 54/130 eli 41,5 %. Palaute neuvonnasta on ollut yleisesti ottaen positiivista. Vapaassa palautteessa suurimmat negatiiviset kommentit johtuvat lakimuutoksen epäselvyyksistä ja alueen muista ympäristön kuormittajista ja pilaajista. Palautekyselyssä itse laki sai jonkin verran kritiikkiä osakseen. Kiitosta saivat jätevesineuvojat ja Haapaveden rakennustarkastaja. Palautekyselyssä tiedusteltiin tiedonsaanti reittiä, josta kiinteistökohtaisesta neuvonnasta on kuultu, neuvonnan laatua ja sen aiheuttamia toimia sekä neuvojanominaisuuksia. Palautekyselyn kaavake ja yhteenveto ovat liitteessä Tuloksellisuus 7.1 Yhteenveto hankkeen tuloksellisuudesta Yleisneuvonta (puhelin, netti, kerroin 10 yhteensä 368 kpl yleisötilaisuudet) Yksilöllinen neuvonta kerroin 40 yhteensä 0 kpl Kiinteistökohtainen neuvonta kerroin 100 yhteensä 174 kpl Vertailuluku = Arvio hankkeen onnistumisesta Hankkeen onnistumiset Yksi hankkeen keskeisistä tavoitteista oli kouluttaa jokaiseen kuntaa vähintään yksi ammattitaitoinen jätevesineuvoja, joka on sitoutunut kotipaikkaansa. Tällöin koulutettu jätevesineuvoja voi toimia tämän hankkeen loputtua myös kotikuntansa hyödyksi. Tämä onnistui hyvin, koska jokaisesta kunnasta löytyi jätevesiasioihin sitoutunut henkilö. Hankkeen tavoitteena oli tehdä kiireetöntä neuvontaa asiakaslähtöisesti. Tarkoituksena oli kuunnella asiakasta ja keskustelun lomassa myös oikoa vääriä käsityksiä lainmuutoksista ja asetuksen sisällöstä. Omien arvioidemme mukaan tämä onnistui erittäin hyvin, sekä kiinteistöillä että muussa neuvonnassa. Pyrkimyksenä oli että neuvonnan jälkeen kiinteistön omistaja tietää mihin toimiin hän ryhtyy. Selkeä toimintasuositus. Oman näkemyksemme mukaan tämä on pääosin onnistunut. Virhearviot ja parannuskohteet omassa hankkeessa Kiinteistökohtaisten neuvontakäyntien tavoitteesta jäätiin hieman. Yhtenä syynä oli hankkeen rahoituspäätöksen viivästys kevätkautta ajatellen. Toinen syy oli ehkä väärä alkuolettamus siitä, että kiinteistönomistajat ottaisivat tässä asiassa enemmän yhteyttä hankkeeseen päin.

19 Hankehakemus tehtiin ennen lakimuutosten käsittelyä ja on vaikea arvioida onko siirtymäajan pidennys vaikuttanut kiinnostukseen. Tässä hankkeessa ajokilometrejä tuli melko paljon. Jatkossa olisi syytä keskittää käyntejä paremmin samalle suunnalle. Tämä ajateltiin hoitaa tämän hankkeen aikana niin, että jätevesiillassa paikalliset neuvojat saisivat sovittua kiinteistökäyntejä, mutta näin ei tapahtunut. Lähes kaikki käynnit tilattiin muuta kautta. Tämä osoittaa että asukkaat tarvitsevat juuri kiinteistökohtaista neuvontaa ja alueellisten neuvojien omaa neuvonnan tiedottamistyötä on jatkossa syytä lisätä. Keinoja neuvonnan kehittämiseksi ja tehostamiseksi Valtakunnallinen tiedotuskampanja toisi asian kaikille tutuksi kotisohvilla. Nyt osa ihmisistä on ihmetellyt, että miksi täällä pitää neuvoa ja muualla ei. Se on aiheuttanut epäilyä, että täällä vaaditaan enemmän ja nopeammin toimenpiteitä kuin muualla Suomessa. Samalla kun asiat, vaatimukset ja kriteerit ovat valtakunnalliset ja kaikille tasapuolisesti esitetty, on myös tärkeää, että kiinteistölle menee tai puhelimessa neuvoo mahdollisimman läheinen henkilö. Paikallisuus on ehdoton edellytys luottamuksellisten välien aikaansaamiseksi neuvontatilanteessa. Jätevesien vaikutuksista tiedottaminen Jätevesien vaikutuksista ja syistä, miksi niitä pitää haja-asutusalueillakin puhdistaa, olisi hyvä puhua tai tiedottaa julkisesti. Joidenkin yksittäisen kiinteistönomistajien voi olla vaikea hyväksyä suurehkoa kustannusta, jos he eivät näe siitä olevan hyötyä. Positiivinen tiedottaminen on aina hyväksi asialle. Myös muista vesistöön liittyvien kuormittajien velvoitteista ja vesiensuojelutoimista olisi hyvä keskustella julkisesti.

20 Liite 1 Tilaisuuden järjestäjä Päivämäärä Osallistujien Tilaisuuden määrä kustannukset Kuvaus tilaisuuden ohjelmasta ja analyysi onnistumisesta (mm. tilaisuudessa tehtyjen yhteydenottojen määrät, sovitut kiinteistökäynnit), lisätiedot ProAgria ,4 Yleisinfo-tilaisuus Haapaveden Aittokylässä yhteistyössä "Tiedottamalla parempaan vesientilaan"-hankkeen kanssa. Tilaisuus päällekäin Suomen jääkiekkopelin kanssa. Alueella myös kylvötyöt pahasti kesken. Paikalliset arvioivat, että maksimissaan olisi voinut olla 30hlöä. 1 neuvotakäynnin tilaus. ProAgria Yleisinfo-tilaisuus Pyhännän Tavastkengällä yhteistyössä "Tiedottamalla parempaan vesientilaan"-hankkeen kanssa. Alueella myös kylvötyöt pahasti kesken. Paikalliset arvioivat, että paikalla oli hyvin väkeä. 1 neuvontakäynnin tilaus. ProAgria Yleisinfo-tilaisuus Oulaisten Honkamajalla yhteistyössä "Tiedottamalla parempaan vesientilaan"-hankkeen kanssa. Paikalla vain miehiä (yksi nainen), naiset vanhempainillassa. Tilaisuudessa kriittistä keskustelua ja puhetta myös kunnostetun järven tilanteesta. Ei neuvontakäyntitilauksia. ProAgria Yleisinfo-tilaisuus Pyhännän Ahokylässä yhteistyössä "Tiedottamalla parempaan vesientilaan"-hankkeen kanssa. Negatiivista keskustelua paikalla. Paikallisten käsitys mahdollisesta osallistujamäärästä vaihteli. Ei neuvontakäyntitilauksia. ProAgria Jätevesiklinikka yhteistyössä Haapaveden kaupungin rakennustarkastajan kanssa. Ei käviöitä. Haapaveden rak. Tarkastajan kriittinen kanta jätevesiasioihin heijastunee koko kaupungin mielipiteisiin. ProAgria Yleisinfo-tilaisuus Siikalatvan Mankilassa yhteistyössä "Tiedottamalla parempaan vesientilaan"-hankkeen kanssa. Positiivissävyistä keskustelua vesihuollosta yleisellä tasolla. ProAgria Jätevesiklinikka yhteistyössä Pyhännän kunnan rakennustarkastajan kanssa. Ei Käviöitä. Kesän ensimmäinen hellepäivä. Pyhännän kunta Perttulipäivän markkinat. Yleisneuvontaa ja neuvontakäyntien "kalastelua". 28 kpl jätevesistä kiinnostunutta keskustelijaa ja neuvottavaa. Yksi varattu käynti. Ainalin nuorisoseura Ainalin syysmarkkinat. Yleisneuvontaa ja neuvontakäyntien "kalastelua". 19 kpl jätevesistä kiinnostunutta keskustelijaa ja neuvottavaa. Kaksi varattua käyntiä Luomu- ja lähiruokamarkkinat. Yleisneuvontaa. Ei varattuja käyntejä. ProAgria Matkanivan maa- ja Yleisinfo-tilaisuus kotitalousnaiset0oulaisten Matkanivassa yhteistyössä "Tiedottamalla parempaan vesientilaan"-hankkeen kanssa. Positiivissävyistä keskustelua vesihuollosta yleisellä tasolla. 3 tilaisuudessa varattua käyntiä. ProAgria Yleisinfo-tilaisuus Siikalatvan Pulkkilassa yhteistyössä "Tiedottamalla parempaan vesientilaan"-hankkeen kanssa. Positiivissävyistä keskustelua vesihuollosta yleisellä tasolla. 1 varattu neuvontakäynti. ProAgria Yleisinfo-tilaisuus Siikalatvan Rantsilassa yhteistyössä "Tiedottamalla parempaan vesientilaan"-hankkeen kanssa. Sora-äänistä keskustelua säädöksistä ja siirtoviemäristä. 4 neuvontakäyntitilausta. ProAgria Yleisinfo-tilaisuus Siikalatvan Kestilässä yhteistyössä "Tiedottamalla parempaan vesientilaan"-hankkeen kanssa. Yksi neuvontakäyntitilaus. ProAgria ,83 Yleisinfo-tilaisuus Siikalatvan Leskelässä yhteistyössä "Tiedottamalla parempaan vesientilaan"-hankkeen kanssa. Paikalla Siikalatvan keskuspuhdistamon edustaja kertomassa laajennushankkeista. Ei neuvontakäyntitilausta. ELY ELY Yleisinfo-tilaisuus Haapaveden Korkatissa yhteistyössä "Tiedottamalla parempaan vesientilaan"-hankkeen kanssa. 3 neuvontakäyntitilausta. ELY ELY Yleisinfo-tilaisuus Haapaveden Keskustassa yhteistyössä "Tiedottamalla parempaan vesientilaan"-hankkeen kanssa. Eineuvontakäyntitilauksia. Ojan rauta, Oulainen Yleisinfo-tilaisuus Oulaisten Ojanraudan rakentamisen teemapäivänä. Keskustelua jätevesiasetuksesta ja yleisneuvontaa sekä kohdekohtaista neuvontaa. ProAgria Yleisinfo-tilaisuus Oulaisten Petäjäskoskella yhteistyössä "Tiedottamalla parempaan vesientilaan"-hankkeen kanssa. 4 neuvontakäyntitilausta. ELY ELY Yleisinfo-tilaisuus Oulaisten Keskustassa yhteistyössä "Tiedottamalla parempaan vesientilaan"-hankkeen kanssa. Eineuvontakäyntitilauksia. PITO-hanke Yleisinfo-tilaisuus Oulaisten Piipsjärven PITO-hankkeen rakentamisen teemapäivänä. Keskustelua jätevesiasetuksesta ja yleisneuvontaa sekä kohdekohtaista neuvontaa. Kustannuksiin on laskettu tilavuokra sekä mahdollinen tarjoilu. Projektipäällikön palkkaa (yleisneuvonta) ja matkakuluja ei ole laskettu kustannuksiin. Yleisneuvonta on tavoittanut yhteensä 304 henkilöä. Jätevesi-illoissa 164 henkilöä Muu yleisneuvonta on tavoittanut 140 henkilöä.

21 Liite 2 Hyvä kiinteistökohtaisen jätevesineuvonnan asiakas, vastaamalla kysymyksiin autat meitä parantamaan jätevesineuvontaa tehokkaammaksi ja asiakaslähtöisemmäksi. Postitathan tämän oheisella kuorella mennessä, vastaanottaja maksaa postimaksun. Palautteet käsitellään luottamuksellisesti. Mistä sait tiedon tarjottavasta jätevesineuvonnasta? lehtijutusta lehti-ilmoituksesta radiosta jätevesi-illasta internetistä sukulaisilta/ystäviltä/naapureilta kunnan viranomaiselta jätevesineuvojalta Kaipaako jätevesijärjestelmäsi uusimista/uutta järjestelmää? kyllä ei Selvensikö jätevesineuvojan käynti tarvittavat toimenpiteet ja mahdollisuudet? kyllä ei Nopeuttaako neuvontakäynti toimenpiteitä jätevesijärjestelmän kuntoonpanossa? kyllä ei minun ei tarvitse ryhtyä toimiin (järjestelmä kunnossa tai ikävapautus) en osaa sanoa Kiinteistöllä käynyt jätevesineuvoja oli (voit valita useita halutessasi) asiantunteva kohtelias paneutunut juuri tämän kiinteistön asioihin kiireinen epävarma täsmällinen antoi selkeät neuvot neuvojan nimi (halutessasi) Vapaa palaute jätevesineuvonnasta:

22 Liite 3 Asiakaspalaute Mistä sait tiedon tarjottavasta jätevesineuvonnasta (monet valitsivat useita vaihtoehtoja) 8 lehtijutusta 31 lehti-ilmoituksesta 4 radiosta 13 jätevesi-illasta 2 internetistä 2 sukulaisilta/ystäviltä/naapureilta 2 kunnan viranomaiselta 7 jätevesineuvojalta Kaipaako jätevesijärjestelmäsi uusimista/uutta järjestelmää 40 kyllä 14 ei Selvensikö jätevesineuvonta käynti tarvittavat toimenpiteet ja mahdollisuudet 54 kyllä 0 ei Nopeuttaako neuvontakäynti toimenpiteitä jätevesijärjestelmän kuntoonpanossa 23 kyllä 12 ei 12 minun ei tarvitse ryhtyä toimenpiteisiin (järjestelmä kunnossa tai ikävapautus) 10 en osaa sanoa Kiinteistöllä käynyt jätevesineuvoja oli 48 asiantunteva 45 kohtelias 26 paneutunut juuri tämän kiinteistön asioihin 0 kiireinen 0 epävarma 22 täsmällinen 46 antoi selkeät neuvot Asiakaspalautekyselyjä lähetettiin 130 kpl. Vastauksia saapui määräaikaan mennessä 54 kpl.